Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[2112]

Jos taas sun ongelmasi on että haluat maksaa sähköstä keskimäärin vähemmän (Esim. alle 7,5 c/kWh johon nyt taitaa saada kiinteää), niin siihen taas auttaa oikeastaan minkä tahansa tuotannon lisääminen. Senkään ei ydinvoimaa tarvitse olla, vaan jotain halvempaa. Eli siis meidän hintamme olisivat ihan helvetisti korkeammat jos emme olisi rakentaneet gigawattitolkulla tuulivoimaa. Heilunta on kasvanut, mutta keskihintaa se on laskenut verrattuna jos ei olisi rakennettu.

Mitkä ovat sellaisia tuotantomuotoja, jotka parhaiten pitävät keskihintojen nousun maltillisena? Jos siis ei lähdetä siitä, että sähkön pitää olla järjettömän halpaa tai edes nykyisen hintaista, vaan siitä, että kotitalouksien maksamat hinnat eivät nouse kohtuuttomasti, sanotaan vaikkapa moninkertaisesti yleiseen inflaatioon verrattuna. Jos siis datakeskuksia tulee paljon lisää ja sen seurauksena esimerkiksi tuulivoiman kapasiteetti kasvaa huomattavasti, niin sehän kaiketi pitää tuulisten päivien hinnan edullisena. Mutta tuulettomina päivinä hintapiikit voivat käsittääkseni olla paljon nykyistä yleisempiä ja suurempia.

Esimerkiksi Lumme Energia kirjoittaa:

On totta, että kun sähköntuotanto perustuu tuuleen, hinnanvaihtelut lisääntyvät. Kuluttajia huolettaa perustellusti, että datakeskusten joustamaton kulutus siirtää joustopaineen ja hintapiikit kotitalouksille tyyninä hetkinä.

Ratkaisuna tarjotaan 1. datakeskusten varavoimakapasiteetti ja 2. oman sähkönkäytön ajoittaminen. Mutta jos tuulettomat jaksot kestävät viikkoja niin jossakin kohtaa se ajoittaminenkaan ei enää toimi.

En siis sinänsä kritisoi datakeskuksia, enkä sitä, jos sähkön hinta nousee maltillisesti. Kunhan mietin, että mikä estää sitä kotitalouksien maksamaa hintaa raketoimasta. Vaikka se ei mikään pyhä lehmä olekaan, niin onhan se pois muusta kulutuksesta.

 

[rock]

AI meinasi että kaasuturbiinien (isojen) toimitusaika on viisi vuotta tällä hetkellä. Rakentamiseen ei varmaankaan mene kuin vuosi mutta rahoitus, suunnitelu, luvat, tilaus ja rakennus niin viisi vuotta menee helposti.

Viisi vuotta on ihan hyvä nyrkkiarvio. Kaikki sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvät komponentit ovat tässä parin viime vuoden aikana kallistuneet ja varsinkin toimitusajat ovat pidentyneet ihan hervottomasti. Aiemmin ison muuntajan toimitus tilauksesta oli ehkä 6-9kk. Nyt se mitataan vuosissa. Samoin noita isoja kaasumoottoreita menee maailmalle sellaista tahtia että tilausjonot ovat vuosien mittaiset.

Nykyisellä datakeskusten rakentamistahdilla tuo tilanne tulee olemaan hyvin yleinen talviaikaan. Enkä enää keksi miten tätä tilannetta voisi mitenkään välttää - mitään uutta sääriippumatonta tuotantoa ei ole mahdollista rakentaa riittäviä määriä ennen tämän tilanteen realisoitumista.

Tästä olen vahvasti samaa mieltä. Kun katsoo seuraavan kahden vuoden aikana tuotantoon tulevia tuotantohankkeita niin tosi hiljaista on ja jos uusi projekti aloitetaan nyt, niin se ei ole missään tapauksessa valmis ennen vuotta 2030, oli teknologia mikä tahansa.

Jos ja kun niitä datakeskuksia tulee paljon se ongelma ei ole ne hintapiikit vaan se sähkön hinnan nousu. Siinä ei auta mitään huudella ota kiinteä, jos sähköhinta tuplaantuu. Jos kiinteän saa nyt jollain ~7snt/kWh, niin kun näitä datakeskuksia tulee riittävästi, niin sitten ne kiinteät on esim. 14snt/kWh. Se mihin se hinta asettuu riippuu paljonko niitä datakeskuksia tulee. Siihen ei kukaan vielä osaa vastata varmasti.

Fakta on että kaikki aiotut datakeskukset eivät mitenkään mahdu Suomen sähköverkkoon, se on selvää. Jo nykyisillä, rakennuksissa olevilla projekteilla on kova pudotuspeli siitä kuinka ne saavat kiinnitettyä omaa sähkön hankintaansa. Sen verran röyhkeä määrä PPA ostokyselyitä nimittäin tulee ja iso osa toimijoilta joista ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Ja ostotarjoukset osoittavat että mihin suuntaan myös hinnat ovat menossa - ylöspäin. Pidän suoranaisena ihmeenä jos kiinteät pysyttelevät kovinkaan pitkään tällä nykytasolla.

 

[peksii]

Meillä on ollut tässä(kin) tammi-helmikuussa suuri määrä tunteja, jossa kaikenlainen kaupallinen tarjonta on loppunut 500 - 1000 MW lisäkuormituksella täysin. Eli siinä vaiheessa sähkön hinta olisi 4 eur/kWh ja Fingridin varavoimakoneet käynnistyvät. Tuossa vaiheessa on kyse sähkön riittävyydestä ylipäätään, jonka lisäksi tuollainen hintataso on täyttä myrkkyä koko Suomen taloudelle.

Eipä ollutkaan, tiukin tilanne oli 2000 MW tänä talvena. Yritäs nyt jatkossa jo muistaa tämä äläkä vääristele lukuja tässä keskustelussa ihan jatkuvasti.

Tässä vielä Energiaviraston asiantuntijan analyysi linkkarista bongattuna, 2000MW on oikea luku, kuinka lähellä käytiin.

 

[JaniKari]

Eipä ollutkaan, tiukin tilanne oli 2000 MW tänä talvena. Yritäs nyt jatkossa jo muistaa tämä äläkä vääristele lukuja tässä keskustelussa ihan jatkuvasti.

Eihän tuossa lähteessäsi väitetä että 2000MW oli tiukin tilanne vaan mikä oli tilanne 3.2. Eipäs vääristellä asioita.

 

[peksii]

Eihän tuossa lähteessäsi väitetä että 2000MW oli tiukin tilanne vaan mikä oli tilanne 3.2. Eipäs vääristellä asioita.

No sitten varmaan kerrotaan täällä ihan päivälleen ja kellonajalleen kuluneen talven tiukin tilanne, jos se ei ollut 3.2. Silloin kuitenkin sähkön hinta oli korkeimmillaan tänä talvena...

 

[HTK12]

Tästä olen vahvasti samaa mieltä. Kun katsoo seuraavan kahden vuoden aikana tuotantoon tulevia tuotantohankkeita niin tosi hiljaista on ja jos uusi projekti aloitetaan nyt, niin se ei ole missään tapauksessa valmis ennen vuotta 2030, oli teknologia mikä tahansa

Fakta on että kaikki aiotut datakeskukset eivät mitenkään mahdu Suomen sähköverkkoon, se on selvää. Jo nykyisillä, rakennuksissa olevilla projekteilla on kova pudotuspeli siitä kuinka ne saavat kiinnitettyä omaa sähkön hankintaansa. Sen verran röyhkeä määrä PPA ostokyselyitä nimittäin tulee ja iso osa toimijoilta joista ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Ja ostotarjoukset osoittavat että mihin suuntaan myös hinnat ovat menossa - ylöspäin. Pidän suoranaisena ihmeenä jos kiinteät pysyttelevät kovinkaan pitkään tällä nykytasolla.

Ei varmasti tule kaikki datakeskukset, verkkoonliittymiskyselyitä taisi olla 50GW edestä. Kysymys lienee lähinnä paljonko tulee ja mikä niiden vaikutus on sähkön hintaan. Jos datakeskuksia rakennetaan nyt vaikka 5GW edestä vuosikymmenen loppuun mennessä, niin tuplaantuuko sähkönhinta Suomessa vai kenties nousee sitäkin korkeammalle? Joo ei varmasti pitkään määräaikaiset pysy näissä hinnoissa kun datakeskuksia nousee kuin sieniä sateella. Tuotantoa on hyvin niukalti tulossa kuten sanoit.

 

[Paapaa]

Jos datakeskuksia rakennetaan nyt vaikka 5GW edestä vuosikymmenen loppuun mennessä, niin tuplaantuuko sähkönhinta Suomessa vai kenties nousee sitäkin korkeammalle?

Ja datakeskuksia ei rakenneta vain tänne, vaan ympäri Eurooppaa. Eli vaikutus sähkön kysyntään on hyvin globaalia. Toisaalta, kyllä se kysynnän kasvu jossain vaiheessa aikaansaa samanlaisen ryntäyksen tuotantopuolelle kun muutoin pitää myydä ei-oota niille datakeskuksille. Hetki toki pitää maksella korkeampia hintoja siinä välissä.

 

[Kipsi]

Toisaalta tällä hetkellä myydään 2 ja 3 vuoden määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia samaan hintaan kuin lyhyempiäkin, eli sen perusteella ei vielä ainakaan 3 vuoden sisällä tule sähkön hinta tuplaantumaan sinne 14c/kwh...

 

[HTK12]

Ja datakeskuksia ei rakenneta vain tänne, vaan ympäri Eurooppaa. Eli vaikutus sähkön kysyntään on hyvin globaalia. Toisaalta, kyllä se kysynnän kasvu jossain vaiheessa aikaansaa samanlaisen ryntäyksen tuotantopuolelle kun muutoin pitää myydä ei-oota niille datakeskuksille. Hetki toki pitää maksella korkeampia hintoja siinä välissä.

Aivan, mutta me ei nyt kilpaillakkaan pelkästään Euroopan sisällä vaan globaalisti. Jos ja kun meillä sähkönhinta nousee, niin kaiken hinta nousee Suomessa -> kilpailukyky globaaleilla markkinoilla heikkenee. Meiltä lähtee ne loputkin tehtaat, kun ei kannata korkean hintatason takia -> työttömyys lisääntyy. Meillä on perinteisesti ollut kilpailuvalttina se halpa sähkö, ei taida tulevaisuudessa olla. Tämän takiahan meillä on sähköveroluokat 1 & 2. Tottakai sitä uutta tuotantoa aletaan rakentamaan kun hinta on noussut riittävästi, mutta esim. ydinvoiman kohdalla taitaisi vaatia sähkön hinnan tuplaamisen. Eikä se hinta sen uuden ydinvoiman rakentamisen jälkeen takaisin entiselle tasolle kun kysyntä on suurta. Toki, jos ydivoimaa voidaan tulevaisuudessa rakentaa nykyistä huomattavasti halvemmalla Eurooppaan tilanne on eri. Näyttää vaan kaikki uudet ydinvoimalat Euroopassa olevan melko kalliita.

 

[Janishell]

Ja datakeskuksia ei rakenneta vain tänne, vaan ympäri Eurooppaa. Eli vaikutus sähkön kysyntään on hyvin globaalia. Toisaalta, kyllä se kysynnän kasvu jossain vaiheessa aikaansaa samanlaisen ryntäyksen tuotantopuolelle kun muutoin pitää myydä ei-oota niille datakeskuksille. Hetki toki pitää maksella korkeampia hintoja siinä välissä.

Minkäs takia paapaa haluaa suomeen paljon datakeskuksia? Mitä hyötyä näistä on suomelle pidemmän päälle, kun verrataan että sähkönhinta tulee todennäköisesti nousemaan näiden takia suomessa. Tietenkin jos on sähkö firmojen osakkeita salkut täynnä, niin tämähän on hyvä juttu.

Näillä datakeskuksille ei kyllä pitäisi antaa mitään veronalennuksia, koska näissä on suomen taloudelle riskinsä.

 

[Paapaa]

Minkäs takia paapaa haluaa suomeen paljon datakeskuksia?

? Missä mä olen halunnut tänne paljon datakeskuksia? En halua. Sekoitatko ehkä johonkin toiseen kirjoittajaan?

 

[vemkki]

Vähän mietin, että tulevatko halvan sähkön perässä juoksevat datakeskukset aiheuttamaan sen, että sähkön hinta nousee kaikkialla. Lopulta sähkön hinta nousee niin paljon, että lisäydinvoima tulee kannattavaksi. Sitten joskus 2040 tilanne stabiloituu, kun niitä voimaloita on saatu rakennettua.

 

[Jeje2]

Vähän mietin, että tulevatko halvan sähkön perässä juoksevat datakeskukset aiheuttamaan sen, että sähkön hinta nousee kaikkialla. Lopulta sähkön hinta nousee niin paljon, että lisäydinvoima tulee kannattavaksi. Sitten joskus 2040 tilanne stabiloituu, kun niitä voimaloita on saatu rakennettua.

Niin, tai ellei synny tilanne jossa ei tarvita enää lisää datakeskuksia:
- ihmiset/yritykset kyllästyy AI:hin...
- tule yksi/kaksi selkeätä voittajaa ja muut katoaa markkinoilta...
- kehitetään AI malli, joka ei vaadi kuin murto-osan nykyisistä datakeskus ominaisuuksista.
- jne...

Markkinat etsivät kyllä sen tasapainon kun kyse tarpeen ja tarjonnna tasapainottelusta. JA juuri nyt kun olemme kovin riippuvaisai tuulesta, on tässä juuri nyt tänä vuonna nähdyt riskit loppukäyttäjille olemasa.

 

[MOS6510]

Eipä ollutkaan, tiukin tilanne oli 2000 MW tänä talvena. Yritäs nyt jatkossa jo muistaa tämä äläkä vääristele lukuja tässä keskustelussa ihan jatkuvasti.

Tiukin tilanne ei todellaan ollut 3.2. Ja tilanteita, joina sekä Viron että Ruotsin siirtolinjat olivat täynnä esiintyi monen monta kertaa. Tuolloin hinnan määräytyminen tapahtui täysin Suomen sisällä.

 

[JaniKari]

Niin, tai ellei synny tilanne jossa ei tarvita enää lisää datakeskuksia:
- ihmiset/yritykset kyllästyy AI:hin...
- tule yksi/kaksi selkeätä voittajaa ja muut katoaa markkinoilta...
- kehitetään AI malli, joka ei vaadi kuin murto-osan nykyisistä datakeskus ominaisuuksista.
- jne...

Markkinat etsivät kyllä sen tasapainon kun kyse tarpeen ja tarjonnna tasapainottelusta. JA juuri nyt kun olemme kovin riippuvaisai tuulesta, on tässä juuri nyt tänä vuonna nähdyt riskit loppukäyttäjille ololemasa.

AI kuplan puhkeaminen on iso riski. Nyt kun alat rakentaa voimalaa niin sen valmistuessa tilanne voi olla täysin erilainen. AI on tullut kyllä jäädäkseen mutta jyrkässä kasvussa käytännössä aina reagoidaan yli. Saa nähdä monta karting hallia Suomeen tulee lähivuosina

 

[peksii]

Tiukin tilanne ei todellaan ollut 3.2. Ja tilanteita, joina sekä Viron että Ruotsin siirtolinjat olivat täynnä esiintyi monen monta kertaa. Tuolloin hinnan määräytyminen tapahtui täysin Suomen sisällä.

No kerros nyt edes yksi päivämäärä ja kellonaika esimerkkinä, ei pitäisi olla kovin vaikeaa...

 

[eurokeitai]

Vähän mietin, että tulevatko halvan sähkön perässä juoksevat datakeskukset aiheuttamaan sen, että sähkön hinta nousee kaikkialla. Lopulta sähkön hinta nousee niin paljon, että lisäydinvoima tulee kannattavaksi. Sitten joskus 2040 tilanne stabiloituu, kun niitä voimaloita on saatu rakennettua.

Näin. Kun markkinataloudessa ollaan, niin paras lääke kalliiseen hintaan on kalliit hinnat. Toki aikajana tasapainoon voi olla turhan pitkä. Parasta olisi jos datakeskuksille asetetaan ehdoiksi vastaavan energiatuotannon rakentaminen, tai kulutusjoustoon osallistuminen. Sitten kuplan puhjetessa meillä on ainakin ylenpalttisesti tuotantoa rakennettuna.

 

[Iså]

Kaikki Suomen paikat joissa on saatavilla valokuiturunkoverkko+sähköasema(tai muu sopiva liityntäpiste jossa on kulutuskapasiteettia vapaana) tulevat saturoitumaan datakeskuksilla koska täällä on vettä, viileä ilmasto ja vähähiilistä sähköä halvalla, ainakin vielä. Joskus datakeskusten hukkalämmöllekin löytyy maksajia. Tekoälydatakeskusinvestoinneille on piikki auki maailman isoilla pelureilla joten investoinnit eivät ole kiinni rahasta. Sitten kun ei ole vapaita sähköverkon liityntäpisteitä, halpaa vähähiilistä sähköä tai pääsyä valokuiturunkoverkkoon niin datakeskusten tehon kasvu loppuu. Jos/kun sähkön hinta nousee tarpeeksi niin sitten datakeskukset alkavat rakentamaan uusiutuvaa sähköä yhdessä uusiutuvia rakentavien tahojen kanssa. Kaikki tietysti odottavat että tulee joku teknologinen läpilyönti jolla sähköä saadaan tehtyä halvalla ja puhtaasti ilman maankäytön luomia ongelmia, mutta datakeskukset tarvitsevat sähköä nyt joten nyt rakennetaan näillä tekniikoilla. // Tämä on omaa mutuilua//

Jos se kuluttajasähkö jännittää edelleen talvella niin ota 2v kiinteä soppari alkamaan ensi lokakuusta hintaan 7,99c/kwh, itse otin sen eilen 15000kwh vuosikulutuksella. Voitte sitten kiittää minua kun ylihuomenna Trump kättelee öljyn-ja kaasunmyyntisopimuksen Iranin kanssa ja Putin sopii rauhasta Ukrainan kanssa että saa myydä halpaa kaasua Saksaan sähköntuotantoa varten.

 

[vemkki]

Ihmettelin, että miksei sähkö virtaa SE1-alueelta Suomeen täydellä teholla, vaikka Suomessa on kallista sähköä. Näköjään SE1->FI-yhteys on huollossa 21.4. klo 18 asti. 1400 megawattia siirtokapasiteetista poissa kehistä.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[maxion]

Ihmettelin, että miksei sähkö virtaa SE1-alueelta Suomeen täydellä teholla, vaikka Suomessa on kallista sähköä. Näköjään SE1->FI-yhteys on huollossa 21.4. klo 18 asti. 1400 megawattia siirtokapasiteetista poissa kehistä.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

No se selittää nää kalliit keskihinnat

 

[vemkki]

No se selittää nää kalliit keskihinnat

Ei tosin SE1-alueellakaan ole varsinaisesti halpaa (veroton hinta käy luokassa 10c/kWh kalleimpina tunteina), mutta halvempaa kuitenkin.

 

[Stuntman Mike]

Se on jännä miten näillä datakeskuksilla on joku palliote kaikesta. Jos siirretään toiseen veroluokkaan, niin sitten maksetaan tukiaisia. Tai muuten ne ei tule ollenkaan. Onko tässä mitään konkretiaa, että mitä nuo datakeskukset pitkällä aikavälillä tänne tuo Suomeen? Muuta kuin sen siivojaan ja vartijan työpaikan? Sillä ei ihan ole vaikutusta, jos koko kansakunta maksaa ihan kaikesta enemmän, jotta Pajeet Intiasta käsin operoi jotain AWS:n tai Azuren klusteria, joka sattuu sijaitsemaan Suomessa. Täällä on yhdellä käyttäjällä suuri puolustuspuhe ollut menossa jo kymmenien sivujen ajan, kuinka datakeskukset eivät oikeastaan ole huono asia, vaan hyvä. Jotenkin vaan niitä hyviä asioita ei näy.

 

[KognaK]

Ihmettelin, että miksei sähkö virtaa SE1-alueelta Suomeen täydellä teholla, vaikka Suomessa on kallista sähköä. Näköjään SE1->FI-yhteys on huollossa 21.4. klo 18 asti. 1400 megawattia siirtokapasiteetista poissa kehistä.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Jos nyt katsot tarkemmin tuota UMM:ää niin huomaat että kaikki SE1-siirtoyhteydet ovat rajoitusten alla. "Asset" kohdassa lukee Ligga-Messaure ja Ligga-Vargfors, nämä ovat siirtolinjoja suurten vesivoimalaitosten nurkilla.

 

[vemkki]

Se on jännä miten näillä datakeskuksilla on joku palliote kaikesta. Jos siirretään toiseen veroluokkaan, niin sitten maksetaan tukiaisia. Tai muuten ne ei tule ollenkaan. Onko tässä mitään konkretiaa, että mitä nuo datakeskukset pitkällä aikavälillä tänne tuo Suomeen? Muuta kuin sen siivojaan ja vartijan työpaikan? Sillä ei ihan ole vaikutusta, jos koko kansakunta maksaa ihan kaikesta enemmän, jotta Pajeet Intiasta käsin operoi jotain AWS:n tai Azuren klusteria, joka sattuu sijaitsemaan Suomessa. Täällä on yhdellä käyttäjällä suuri puolustuspuhe ollut menossa jo kymmenien sivujen ajan, kuinka datakeskukset eivät oikeastaan ole huono asia, vaan hyvä. Jotenkin vaan niitä hyviä asioita ei näy.

Mulle tulee mieleen osaoptimointi, eli paikallisesti voi olla hyvä, jos datakeskuksen myötä tulee uusia työpaikkoja, vaikka sitten maalle kokonaisuutena sähkön hinnan noususta olisi enemmän haittaa kuin datakeskuksesta tulee hyötyjä.

 

[Iså]

Se on jännä miten näillä datakeskuksilla on joku palliote kaikesta. Jos siirretään toiseen veroluokkaan, niin sitten maksetaan tukiaisia. Tai muuten ne ei tule ollenkaan. Onko tässä mitään konkretiaa, että mitä nuo datakeskukset pitkällä aikavälillä tänne tuo Suomeen? Muuta kuin sen siivojaan ja vartijan työpaikan? Sillä ei ihan ole vaikutusta, jos koko kansakunta maksaa ihan kaikesta enemmän, jotta Pajeet Intiasta käsin operoi jotain AWS:n tai Azuren klusteria, joka sattuu sijaitsemaan Suomessa. Täällä on yhdellä käyttäjällä suuri puolustuspuhe ollut menossa jo kymmenien sivujen ajan, kuinka datakeskukset eivät oikeastaan ole huono asia, vaan hyvä. Jotenkin vaan niitä hyviä asioita ei näy.

Se palliote on paikallisista ja valtakunnallisista päättäjistä niillä alueilla joissa on potentiaalia datakeskuksille. Valtio kuristaa koko ajan kuntien rahoitusta ja kuntaan tuleva datakeskus voi yksinään maksaa kiinteistöveroilla, lisääntyvillä työpaikoilla+muulla datakeskusten aiheuttamalla yritystoiminnan aktiivisuudella (lisääntyvät uusiutuvan energian tuotannot datakeskuksen läheisyyteen esim.) koko kunnan koulutoimen kustannukset jne. Osassa kunnista (Kalajoki, Simo) tuulivoimalla on jo pystytty tähän jolloin kaikki kunnan koulut ja terveyskeskukset ja muut rakennukset on vasta rakennettu koska verotuloja tulee niin paljon enemmän. Lopulta tämä vaikuttaa myös matalempaan kunnallisveroon ja kiinteistöveroon asukkaille sekä palvelujen säilymiseen kehä kolmosen ulkopuolella. Jos datakeskusten ja tuulivoiman tuomat verotulot antavat mahdollisuuden pienille kunnille säilyttää esim. terveyskeskuksen ja lukion lähipalvelut omassa kunnassa niin vastustuksen määrä voi vähentyä myös kuntien asukkaissa.

Iloa ei tosin riitä muiden kuntien asukkaille ja yrityksille jotka joutuvat maksamaan kohonneita sähkön hinnannousuja. Näkisin kuitenkin että yleisellä tasolla on parempi rakentaa nyt datakeskuksia liityntäpisteet täyteen ja kerätä rahat pois maailmalta kuljeksimasta. Myöhemmin voidaan rajoitella fingridin toimesta datakeskuksien lisärakentamista jos se on tarpeellista.

Parempi toki olisi jos tarjolla olisi vaikkapa nestemäisen metaanin tuotannon tai vastaavan "oikean teollisuuden" laitoksia sähköasemien liityntäpisteiden tuntumaan datakeskusten sijaan. Niitä investointeja ei vain taida riittää joka paikkaan.

 

[10YG]

Risto Siilasmaa sanoo Hesarissa, että datakeskusten haaliminen Suomeen ei ole järkevää.
Sähköä kuluu ja tuotot valuvat muualle:

60-vuotias | Suomi on tekemässä virheen, sanoo Risto Siilasmaa datakeskuksista

Suomen tekoälykehitys on harhateillä, jos maa rakennetaan täyteen ulkomaisten digijättien datakeskuksia, sanoo 60 vuotta täyttävä Risto Siilasmaa.

www.hs.fi

”Suomeen ei ole järkevää houkutella datakeskuksia vain sen takia, että se on muodikasta, sillä niiden kansantaloudellinen hyöty on nykyisellään pieni.”
Datakeskusten puolustajat sanovat, että niillä on tärkeä merkitys tekoälyvallankumouksessa. Mutta mistä sen tietää, pyöriikö suomalaisen konesalin palvelimella kielimalli vai aikuisviihdevideo. Investoinnit datakeskuksiin työllistävät pääasiassa rakennusvaiheessa. Kun rakennukset ovat valmistuneet, ulkomailta ostetaan tietokonepalvelimia. Investoinnista jopa 80 prosenttia voi mennä ulkomaille, Siilasmaa arvioi.
Hänen mielestään on selvää, että yritykset haluavat perustaa Suomeen datakeskuksia verraten edullisen energian takia.
”Jos datakeskuksia tulee tänne paljon, ne kuluttavat niin valtavasti energiaa, että kansantaloudellisesti hyödyllisempiä investointeja ei välttämättä saada, koska vihreästä sähköstä tulee pula.”

Suomessa pitää siis olla hereillä. Nyt vaarana on, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset datakeskukset vievät aivan liian suuren osan rajallisesta sähköntuotannosta.
Siilasmaan mielestä sähkönkäyttöä pitäisi verottaa työllistävän vaikutuksen perusteella. Jos työllistää paljon, verotus on kevyempää.
Kysymys on vastikkeesta.
”Digijättien omistamat datakeskukset eivät juuri työllistä eivätkä ilman verotusta tuota yhteiskunnalle mitään. Teolliset vihreän energian käyttäjät työllistävät 3–5-kertaisesti megawattia kohti. Annetaanko sähkömme vastikkeetta vai käytetäänkö se viisaasti?”

Itse en ole seurannut asiaa muuta kuin yleisistä suomalaisista medioista. Olen ihmetellyt, miksi tästä sähkönkulutuksesta ei ole yleisempää pohdintaa esimerkiksi Ylen ohjelmissa. Tuntuu, että on hyvä kun saadaan keskus jonnekin vanhaan tyhjenevään paperitehdaspaikkakuntaan ja kukaan ei edes katso isompaa kuvaa. Heräisikö Yle edes nyt?

 

[PCB]

Risto Siilasmaa sanoo Hesarissa, että datakeskusten haaliminen Suomeen ei ole järkevää.
Sähköä kuluu ja tuotot valuvat muualle:

Itse en ole seurannut asiaa muuta kuin yleisistä suomalaisista medioista. Olen ihmetellyt, miksi tästä sähkönkulutuksesta ei ole yleisempää pohdintaa esimerkiksi Ylen ohjelmissa. Tuntuu, että on hyvä kun saadaan keskus jonnekin vanhaan tyhjenevään paperitehdaspaikkakuntaan ja kukaan ei edes katso isompaa kuvaa. Heräisikö Yle edes nyt?

Ai tähän malliin, kun Yle oli hereillä yli vuosi sitten. Toki löytyy lukuisia muitakin juttuja.

Suomeen tuleville datakeskuksille kovaa kritiikkiä: Hyöty ei jää Suomeen

Datakeskuksien sähkönkulutus kasvaa Suomessa kohisten, mutta karkaavatko hyödyt Piilaaksoon? Ainakaan nykyistä valtion tukea ne eivät tarvitsisi, sanoo Jukka Ruusunen.

yle.fi

Datakeskusbuumi uhkaa nostaa sähkölaskuja jopa 10 prosenttia – selvitys: Skenaario on hyvin mahdollinen jo lähivuosina

Sähkön hinta nousee etenkin huippukulutuksen aikaan, jos datakeskukset eivät säätele sähkönkäyttöään joustavasti.

yle.fi

Tutkija: Kuntien odotukset datakeskusten taloushyödyistä usein ylioptimistisia

Talousmaantieteen professori Teemu Makkonen sanoo, ettei keskusten talousvaikutuksia ole Suomessa kunnolla tutkittu.

yle.fi

Selvitimme, onko tulevista datakeskuksista mitään hyötyä Suomelle – vai karkaavatko kaikki rahat ulkomaille

Halpa sähkö ja viileä ilmasto houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Lue tästä, miksi Suomen vaihtelevat sähkön hinnat voivat luoda uuden vientialan.

yle.fi

 

[Gespard]

Risto Siilasmaa sanoo Hesarissa, että datakeskusten haaliminen Suomeen ei ole järkevää.
Sähköä kuluu ja tuotot valuvat muualle:

Itsestäänselvää, mutta monilla ihmisillä on pikavoitto -mentaliteetti. Pitkässä juoksussa raskasta tappiota tuottavaa.

 

[10YG]

Ai tähän malliin, kun Yle oli hereillä yli vuosi sitten. Toki löytyy lukuisia muitakin juttuja.

Suomeen tuleville datakeskuksille kovaa kritiikkiä: Hyöty ei jää Suomeen

Datakeskuksien sähkönkulutus kasvaa Suomessa kohisten, mutta karkaavatko hyödyt Piilaaksoon? Ainakaan nykyistä valtion tukea ne eivät tarvitsisi, sanoo Jukka Ruusunen.

yle.fi

Datakeskusbuumi uhkaa nostaa sähkölaskuja jopa 10 prosenttia – selvitys: Skenaario on hyvin mahdollinen jo lähivuosina

Sähkön hinta nousee etenkin huippukulutuksen aikaan, jos datakeskukset eivät säätele sähkönkäyttöään joustavasti.

yle.fi

Tutkija: Kuntien odotukset datakeskusten taloushyödyistä usein ylioptimistisia

Talousmaantieteen professori Teemu Makkonen sanoo, ettei keskusten talousvaikutuksia ole Suomessa kunnolla tutkittu.

yle.fi

Selvitimme, onko tulevista datakeskuksista mitään hyötyä Suomelle – vai karkaavatko kaikki rahat ulkomaille

Halpa sähkö ja viileä ilmasto houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Lue tästä, miksi Suomen vaihtelevat sähkön hinnat voivat luoda uuden vientialan.

yle.fi

OK. Hyvä juttu. Minulle on jäänyt noista A-*-ohjelmista kuva, että kaikki tykkäävät keskuksista. Näköjään pitää paneutua tähän asiaan ennen kuin avaa suunsa. Huonolta diililtä näyttävät nuo keskukset pitkällä aikavälillä.

Toivon, että Siilasmaan ajatukset leviävät, koska kaipaan yleisempää keskustelua tästä asiasta.