Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Oikeasti? Eikö ne käytä samoja ECTS-noppia kuin täälläkin joiden ansiosta jonkinlainen vaihto-opiskelu on mahdollista ja kursseja/tutkintoja voi suorittaa muualla?

Vai meinaatko maisterintutkinnolla nyt vain sitä maisteriosuutta jolloin pohjalla on jo kandi? 120 noppaa varmaan voikin vetää 1,5 vuodessa jos päämäärätietoisesti opiskelee kesät talvet.

Tosta ois kiva lukea lisää. Mulla ei ole omaa kokemusta kuin Suomen korkeakouluista.
Siis toki noihin pitää olla kandi suoritettuna alle. Mutta maistereiden suoritusvaatimukset ovat aivan täydellistä läppää monilla aloilla. + yliopistot pyörittävät erilaisia aikuiskoulutuksia "master" nimikkeellä.
 
Yliopistotutkintojakaan on vaikea irvistämättä nykyään kutsua korkeakoulututkinnoiksi

Meinaatko sä nyt maistereita vai jatkotutkintoja? Ja mitä aloja? Kyllä musta on ihan perusteltua, että maisterintutkinnoissa on myös sellaista sisältöä, jotka auttavat ja hyödyttävät työelämässä. Jatkotutkinnot sitten erikseen, jotka siten enemmän tähtäävät puhtaasti tutkimukseen. Enkä muutoinkaan tuollaista yleistystä heittäisi.

Ja jotkut lekurit ja vastaavat on sitten ihan oma karsinansa kun se tutkinto on vaatimus oikeudelle harjoittaa ammattia. Siellä on hyvin paljon käytännön työn opiskelua.
 
Meinaatko sä nyt maistereita vai jatkotutkintoja? Ja mitä aloja? Kyllä musta on ihan perusteltua, että maisterintutkinnoissa on myös sellaista sisältöä, jotka auttavat ja hyödyttävät työelämässä. Jatkotutkinnot sitten erikseen, jotka siten enemmän tähtäävät puhtaasti tutkimukseen. Enkä muutoinkaan tuollaista yleistystä heittäisi.

Ja jotkut lekurit ja vastaavat on sitten ihan oma karsinansa kun se tutkinto on vaatimus oikeudelle harjoittaa ammattia. Siellä on hyvin paljon käytännön työn opiskelua.

Nykyisin juuri jatkotutkinnot yliopistoissa ovat sitä mitä voisi kutsua korkeakoulutukseksi. Maisterin tutkinnoista on tehty täysin ammattikoulutuksia. Korkeakoulutus alkaa Suomessa tohtorinkoulutuksesta.
 
Ai minkä pointin? Onko kouluttautuminen mielestäsi tyhmää vai?
On, jos tutkinto ja koulutettava materiaali on sitä tasoa (kaikki otetaan sisään kun siitä saa rahaa), että eivät omaa saumoja kuin hanttihommiin. Siinä sitten istuu kassalla ”korkea”koulutettu raato, joka suree kun ei päässyt syystä x koulutusta vastaavaan työhön. Yhteiskunnalta meni rahat ja koulutetulta itsetunto ja pari vuotta hukkaan. Tässä jo joku aiemmin ehti juuri kattavammin kirjoittaa tuosta muodista, jossa perusammatistakin väännetään ”korkea”koulututkinto, jossa 50% turhaa paskaa töiden hoitamisen kannalta.
 
Olisiko markkinoiden koolla vaikutusta tuohon palkkaukseen korkeakoulutetuilla Suomessa? Kai palkka pitäisi olla jossain suhteessa lisäarvoon tai voittoon jota yritykselle tuottaa. Sivukulut tietenkin vaikuttaa vaikka suuremmilla firmoilla, missä maissa kannattaa työntekijät olla palkattuna varmaan. Mietityttää vaikka nuo suuret palkat asiantuntijatöissä Suomi vs muualla, mutta kai ne palkat saadaan katettua yritysten toiminnalla, onko tälläisten yritysten palvelut myös kalliimpia muualla vai miten on vara maksaa suhteessa suurempia palkkoja?
 
Korkeakoulutuksen ei tulisi olla ammattiin tähtäävää ammattikoulutusta, vaan ylintä mahdollista tieteellistä koulutusta. Kaikki muu on ammattikoulutusta.
Tuolla logiikalla esim. lääketieteen lisensiaatti ei olisi korkeakoulututkinto, koska se tähtää lääkärin ammattiin. Ja useimmat muutkin yliopistotutkinnot tähtäävät tiettyihin ammatteihin tai virkoihin enemmän tai vähemmän. Yliopistontutkijakin on ammatti tai ainakin tapa tienata elanto.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko markkinoiden koolla vaikutusta tuohon palkkaukseen korkeakoulutetuilla Suomessa? Kai palkka pitäisi olla jossain suhteessa lisäarvoon tai voittoon jota yritykselle tuottaa. Sivukulut tietenkin vaikuttaa vaikka suuremmilla firmoilla, missä maissa kannattaa työntekijät olla palkattuna varmaan. Mietityttää vaikka nuo suuret palkat asiantuntijatöissä Suomi vs muualla, mutta kai ne palkat saadaan katettua yritysten toiminnalla, onko tälläisten yritysten palvelut myös kalliimpia muualla vai miten on vara maksaa suhteessa suurempia palkkoja?

Voin ainakin nykyisen työpaikkani (Globaali megakorporaatio) osalta kerto että R&D tuntityöhinta vaihtelee maittain:
Suomessa 1x; Jenkeissä 3x; Kiinassa 1.5x

Itselle ainakin oli shokki että Kiinassakin asiantuntijatyö on kalliimpaa kuin Suomessa, kun näitä lukuja aloin katselemaan työnpuolesta (laskemaan R&D projektin kuluja).

Suomessa on isoin R&D keskus, toiseksi Kiinassa ja selvästi Pienin USA:ssa. Pääkonttori USA:ssa. Tuo hinta ero on vielä kovempi jos katsotaan työntuottavuutta - Suomessa saadaan paljon enemmän aikaan per nuppi kuin muualla. IMO on se että sisäiseen politikointiin ei käytetä aikaa tehdään vaan ja ongelmat ratkotaan miettimättä näyttääkö oma pomo hyvältä vai ei.
 
Voin ainakin nykyisen työpaikkani (Globaali megakorporaatio) osalta kerto että R&D tuntityöhinta vaihtelee maittain:
Suomessa 1x; Jenkeissä 3x; Kiinassa 1.5x

Itselle ainakin oli shokki että Kiinassakin asiantuntijatyö on kalliimpaa kuin Suomessa, kun näitä lukuja aloin katselemaan työnpuolesta (laskemaan R&D projektin kuluja).

Suomessa on isoin R&D keskus, toiseksi Kiinassa ja selvästi Pienin USA:ssa. Pääkonttori USA:ssa. Tuo hinta ero on vielä kovempi jos katsotaan työntuottavuutta - Suomessa saadaan paljon enemmän aikaan per nuppi kuin muualla. IMO on se että sisäiseen politikointiin ei käytetä aikaa tehdään vaan ja ongelmat ratkotaan miettimättä näyttääkö oma pomo hyvältä vai ei.

Mikähän tälle sitten on syy että Suomessa maksetaan myös globaaleissa firmoissa 3x pienempää palkkaa kuin jenkeissä? Jenkeissä tosin pitää henk. koht kustantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta esim. mutta miksi niin suuri ero silti? Tuottavuudesta en osaa sanoa miten on vaihtelua.
 
Esim metallialalla oleva duunarilla on kyllä nykyään vähemmän ostovoimaa kuin 20vuotta sitten. Että en nyt tiiä hirveästi, onko duunarilla kovin hyvät palkat nykyään.
Varmasti ostovoima on heikompi nykyään, niin kuin monilla muillakin ammattikunnilla. Mutta katselepa vaikka joitain brittiläisiä realityohjelmia (tai älä katso, ovat roskaa :)), niin köyhemmissä oloissa Pentti Perusduunarit siellä elelevät kuin Suomessa.

Suomessa ei ole mitenkään erityisen poikkeuksellista, että duunaripariskunnalla on uudehko omakotitalo ja uudehkot autot. Ja tallissa suhteellisen tyyriitä harrastepäristimiä kuten moottoripyörä tai -kelkka.

Edit: En toki itse korkeakoulutettuna tarkoita, että Suomen tilanne olisi välttämättä "väärin".
 
Viimeksi muokattu:
Tuon 55k€ saa kyllä rikki inssinäkin jos/kun palkkakehitys lähtee ylöspäin. Reissuhommissa (jota putkarin työkin on?) inssillä on myös lähtöpalkka enemmän kuin suunnittelutoimistoissa.

Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.
 
Viimeksi muokattu:
Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.
Kyllä mulla pari työkaveria perus Amk inssi ja toinen dippa alle 10v kokemuksella tienaa yli 4k€/kk suunnittelutoimistossa ilman alaisia tittelillä project engineer. Tuollaista 3500€/kk palkkaa saa jo alle 5v kokemuksella.

Lisäksi, jos on halua/mahdollisuuksia lähteä saitille käyttöönottoon, testaukseen tai työmaavalvontaan niin tienestit nousevat aika paljo. Kotimaassa päivärahat ja ylitöitä. Ulkomailla sitten vielä muuta porkkanaa.

Trendi on ollut nyt, että palkkoja on alettu korottamaan helpommin ja nopeammin. Ennenkuin osaava porukka vaihtaa kilpailijalle palkan perässä.
 
Trendi on ollut nyt, että palkkoja on alettu korottamaan helpommin ja nopeammin. Ennenkuin osaava porukka vaihtaa kilpailijalle palkan perässä.

Minulla on ihan päinvastaiset kokemukset. Firma ei yritä pitää kokeneista työntekijöistä kiinni, vaan vapaasti saa mennä kilpailijalle, jos palkka ei miellytä. Sitten jälkikäteen surkutellaan, kun huomataan tyhjät saappaat, avataan paikka hakuun ja toivotaan, että joku kokenut saadaan. Muuten ainakin 2v menee ihan uudelta oppiessa.

Tunnen itseni jo oudoksi, koska olen ollut 10+v samassa paikassa, ja moni kollega vaihtunut. Sinänsä harmittaa, että firman tulos on ollut koko aikana hyvä mutta rivityöntekijöille se ei juuri näy, paitsi ehkä kerran vuoteen kakku-kahvit.
 
Viimeksi muokattu:
Aika toiveajattelua tuollainen 4500+ palkka perus suunnittelutehtävissä. Isommissa firmoissa ylityötkin ovat rajattuja.
Ehkä, jos jatkuvasti vaihtaa eri työtehtävää/firmaa tai pääsee vähintään esimiesasemaan, muuten se palkka jämähtää sinne 3-3.5 kE vaikka olisi toistakymmentä vuotta samassa tehtävässä.
Monesti käy, että kun kokemus karttuu, niin saa vain lisää työtä samalla palkalla.
Omakohtaisella kokemuksella uskallan ainakin sanoa, että palkan saa suunnitteluhommissa (LVI) helpostikin muutaman vuoden kokemuksella 4+ k€/kk tasoon ainakin pääkaupunkiseudulla. Itsellä 7,5 v kokemus taustalla ja ollut tähän saakka yhden työnantajan palveluksessa, tämä kuu vielä nykyisellä ja sitten työpaikan vaihto. Suunnittelu-/asiantuntijahommaa ilman esimiesvastuuta, projektipäällikköhommia jonkin verran nyt viime vuosina. Palkkakehitys karkeasti: 2700 e/kk (2014-2016, tuntityönä maisterivaiheen opintojen ohella, vastavalmistunut AMK-inssi), 3300 e/kk (2017, dippatyötä vaille valmis), 3550 e/kk (2018, DI-valmistumisen jälkeen), 3700 e/kk (2019, henkilökohtainen korotus), 3750 (2020, yleiskorotus), 3900 e/kk (2021, henkilökohtainen korotus). Työpaikan vaihdon myötä nousee 5000 e/kk. Tiedän, että nykyisessä omassa yrityksessäni ei ole edes alaan nähden korkea palkkataso. Perus kuukausipalkkaan lisäksi meillä on toki maksettu melko säännöllisesti noin 1kk palkkaa vastaava tulospalkkio vuosittain, joka hyvitettynä kuukausittain palkkatasoa toki hieman nostaa.

Palkka on mahdollista saada kehittymään helpomminkin varmasti, jos on valmis vaihtamaan puljua useammin, mutta alkuun nähdäkseni hyvä kerryttää tarvittavaa osaamista jokunen vuosi. Vastavalmistuneena tuo noin 3 k€/kk on melko lähellä, ehkä hieman alle, mutta voi olla jopa tällä hetkellä tekijöistä niin kova pula, että saa senkin jo kyllä rikki.
 
Ainakin konepuolella suunnittelutehtävissä 4000e/kk on kova palkka. Oman kokemuksen mukaan paikkakunnalla ei ole väliä.
 
2014 - 2350 e/kk (harjoittelija)
2015 - 2500 e/kk (DI-työ)
2016 - 3157 e/kk (brutto 35,5k) (DI valmistuminen kesällä, vakkarisopimus)
2017 - 3192 e/kk (brutto 41,5k)
2018 - 3442 e/kk (brutto 45,0k)

Iso konepajakonserni. Työ pääasiassa teollisen prosessin mallinnusta ja mallinnustyökalujen kehittämistä. Ei yön yli reissaamista tai ylitöitä.

2019 - 3732 e/kk (brutto 46,7k) Lomarahoja sai vaihdettua kahdeksi viikoksi lomaa ja kolme viikkoa isyysvapaata, jotka laski koko vuoden saldoa.

Vastaavat hommat jatkuu.

2020 - 3781 e/kk (brutto 48,3k)
2021 - 4081 e/kk (brutto 40,7k) Osa-aikaisena lähes koko vuoden.

Työtehtävät sinänsä aika samoja, mutta hallittavien asioiden laajuus kasvanut. Lisääntynyt myös projektien vetovastuu. Suunnitelmissa saada enemmän ohjelmointihommia, ja sitä kautta vipua palkkaan tai ovia auki muihin tehtäviin.
 
Ainakin konepuolella suunnittelutehtävissä 4000e/kk on kova palkka. Oman kokemuksen mukaan paikkakunnalla ei ole väliä.
Mikä lasketaan suunnitteluksi? Onko laskenta ja R&D suunnittelua?

Jos joku konetekniikan tohtori vääntää numeerisia simulaatioita HPC-klusterilla, niin 4k on aika maltillinen palkka.
 
Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.

Pahus kun nykyään ei uskalla isommissa firmoissa edes keskustella palkoista, joku sen ottaa meetoo-aikana kuitenkin loukkauksena.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.

Pahus kun nykyään ei uskalla isommissa firmoissa edes keskustella palkoista, joku sen ottaa meetoo-aikana kuitenkin loukkauksena.

Kaikista terävistä tohtoreista ei edes välttämättä ole mihinkään muihin kun tutkimustöihin niistäkään. Teoria kyllä pyörii mutta soveltamiseen ei sit löydykään.

Sen verran täs tullut kyl asentajien, teknikoiden maisterien, diplomi ja amk inssien, tohtorien yms. Kanssa tehtyä duunia, että merkittävin ero kyl o se ihminen itse.
 
Kaikista terävistä tohtoreista ei edes välttämättä ole mihinkään muihin kun tutkimustöihin niistäkään. Teoria kyllä pyörii mutta soveltamiseen ei sit löydykään.

Sen verran täs tullut kyl asentajien, teknikoiden maisterien, diplomi ja amk inssien, tohtorien yms. Kanssa tehtyä duunia, että merkittävin ero kyl o se ihminen itse.
Jos teoria sujuu mutta soveltaminen takkuaa, niin silloin on syytä epäillä, ettei teoriaa ole täysin ymmärretty.
 
Mikä lasketaan suunnitteluksi? Onko laskenta ja R&D suunnittelua?

Jos joku konetekniikan tohtori vääntää numeerisia simulaatioita HPC-klusterilla, niin 4k on aika maltillinen palkka.
Harvoin konetekniikan tohtori vääntää HPC-klusterilla simulaatioita (mitä ikinä tämä sitten tarkoittaakin) suunittelijan tittelillä.
 
Eipä se aina siitä ole kiinni.
Juu, joskus sitä teoreettinen kaveri on niiin syvällä teoriassa, että käytännön sovelluksiin ei ole mitään saumoja. Jos uransa on yliopistolla tehnyt, niin hiljaista voi olla vanhemmalla iällä siirtyä tuottavaan työhön. Ei sitä itsellekään paljoa käteen kesätöistä jäänyt, mutta huomattavasti nuo eri ympäristöissä tehdyt hommat valmisti varsinaiseen työuraan.

Palkkausvaiheessa tuollainen yliopisto-jyrä voi olla hankala sivuuttaa. Paperilla hyvä ja kiitos paskojen julkisten palkkojen, palkkapyyntökään ei ole kohtuuton. Milläs siinä sit menet valitsemaan vähemmän koulutetun, jolla ehkä ”vähemmän” työkokemustakin. Kaveri voi olla vielä hyvä esiintymään haastattelussa, mut sit (kärjistäen) raportit ei valmistu ikinä, kun koulussa on ollut vuosia aikaa hioa papereita… Pitkä koeaika/määräaikaisuus on myös työkavereiden etu, jos tuntematon tyyppi on kyseessä.
 
Mikähän tälle sitten on syy että Suomessa maksetaan myös globaaleissa firmoissa 3x pienempää palkkaa kuin jenkeissä? Jenkeissä tosin pitää henk. koht kustantaa terveydenhuoltoa ja koulutusta esim. mutta miksi niin suuri ero silti? Tuottavuudesta en osaa sanoa miten on vaihtelua.
Suomessa ei makseta, koska ei tarvitse maksaa. Työntekijöitä saa halvemmallakin. Samasta syystä Bangladeshin t-paidan ompelijalle ei makseta 10e/h, koska vähemmälläkin saa kelvollisen ompelijan.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta määrittää isossa kuvassa hintatason.
Tuo minun arvio oli AMK tason insinööristä esim. koneenosien piirtelyä tai sähkökaavioiden tekoa jne. Tuskin sellaista tohtoritasoinen tee, jos saa itse valita. Tai mistä minä tiedän mikä kutakin motivoi.
Sehän riippuu ihan siitä, että mitä piirretään. Kun Iceye kehitti SAR-tutkaansa, niin kyllä siellä DI / tohtorikoulutettavat niitä piirejä piirtelivät, eikä yhtään AMK-inssiä ollut töissä.
 
90000 USD vuodessa "tutkijana" kampuksen ulkopuolisessa yliopistolabrassa USA:n itärannikon maaseudulla. Nykyisessä työpaikassa olen ollut reilut pari vuotta ja sitä ennen vietin pari vuotta postdoccina muualla USA:ssa.

En mä täällä oikeasti mitään tutki, vaan teen lähinnä entry level -tietokonehommia ja neuvon työkavereita perusasioissa. Kenelläkään muulla ei ole mitään akateemista taustaa eikä edes kunnollista kokemusta softakehityksestä. Onneksi kuulun siihen joukkoon tohtoreita, jotka pystyvät tekemään myös ns. normaaleja töitä.

Vielä vuosi sitten palkka oli niinkin matala kuin 75000 USD, mutta työministeriöltä tuli ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä rajoittava päätös, jonka mukaan kyseisellä palkalla ei voi palkata mua pysyvästi.

Mitään bonuksia tai lisiä ei täällä tunneta, mutta työsuhde-edut on amerikkalaisessa mittakaavassa varsin hyvät: Viisi viikkoa lomaa vuodessa, ilmainen terveysvakuutus (tosin omavastuu on muissa kuin ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä), ja työnantaja kontribuoi kymppitonnin vuodessa eläkerahastoon.
 
Mitään bonuksia tai lisiä ei täällä tunneta, mutta työsuhde-edut on amerikkalaisessa mittakaavassa varsin hyvät: Viisi viikkoa lomaa vuodessa, ilmainen terveysvakuutus (tosin omavastuu on muissa kuin ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä), ja työnantaja kontribuoi kymppitonnin vuodessa eläkerahastoon.

Hyss, annetaan suomalaisten olla siinä uskossa että jenkeissä ei ole lomia, sairaanhoidon pitää itse kustantaa omasta pussista eikä eläkettä kerry. Jos he tietäisivät näistä eduista niin suomi menettäisi loputkin korkeakoulutetut ja jenkkien huonojen olojen rinkirunkkaus vähenisi mikä olisi kova isku meille suomalaisille. Ketä me sitten haukuttais ja millä me sitten perusteltais korkeita veroja suomessa?!
 
Hyss, annetaan suomalaisten olla siinä uskossa että jenkeissä ei ole lomia, sairaanhoidon pitää itse kustantaa omasta pussista eikä eläkettä kerry. Jos he tietäisivät näistä eduista niin suomi menettäisi loputkin korkeakoulutetut ja jenkkien huonojen olojen rinkirunkkaus vähenisi mikä olisi kova isku meille suomalaisille. Ketä me sitten haukuttais ja millä me sitten perusteltais korkeita veroja suomessa?!
No jenkkillä on aika hanurista vaikka nuo edut on olemassa. Ihmisarvo on siellä paljon huonompi, mikäli sinulla ei ole mitään niin sitten olet alinta kastia eikä sinulla ole mitään mahdollisuuksia päästä pois sieltä ahdingosta.
 
No jenkkillä on aika hanurista vaikka nuo edut on olemassa. Ihmisarvo on siellä paljon huonompi, mikäli sinulla ei ole mitään niin sitten olet alinta kastia eikä sinulla ole mitään mahdollisuuksia päästä pois sieltä ahdingosta.

Paskapuhetta. Joutuu grindaamaan, jos lähtee pohjalta amerikassa liikkeelle. Grindaamaan stipendejä, että saa koulun halvalla tai tyyliin costcon ovelle tarkastaan ostokset/starbucks/pikaruokapaikat joilla rahoittaa seuraavan askeleen. Menestys ei tule kuin manulle illallinen, toisaalta, jos on viitseliäs niin amerikassa pääsee ihan eri nettoliksoille ja elintasolle kuin suomessa.

Hyvin suomi on maailman paras paikka aivopesu toimii. Amerikka on niin iso maa ja koostuu niin monesta erilaisesta osavaltiosta, että on ihan turhaa yrittää väittää mitään absoluuttista "amerikka on,..." tyyliin.

Se on hyvä, että on erilaisia paikkoja olemassa. Jos tykkää suomesta niin tekee sit duunia suomessa suomipalkalla, jos ei niin nostaa kytkintä ja maisema vaihtuu. Sama koko ei toimi kaikille.
 
Vai viitseliäisyydellä sieltä 2-3 minipalkkatyön suosta noustaan :DAika harvassa taitaa olla ne, jotka todella pohjalta ovat jenkeissä ylös päässeet vaikka toki moinen selfmade bs-tarinankerronta ko. kulttuuriin kuuluu.
 
Vai viitseliäisyydellä sieltä 2-3 minipalkkatyön suosta noustaan :DAika harvassa taitaa olla ne, jotka todella pohjalta ovat jenkeissä ylös päässeet vaikka toki moinen selfmade bs-tarinankerronta ko. kulttuuriin kuuluu.

Työ tekijäänsä kiittää. Amerikassa löytyy vielä työtä mitä kuka tahansa voi tehdä. Esim se costcon ovella oleva ostostentarkistaja saa liksan ja terveysvakuutuksen. Politiikalle on omat keskustelunsa.
 
Työ tekijäänsä kiittää. Amerikassa löytyy vielä työtä mitä kuka tahansa voi tehdä. Esim se costcon ovella oleva ostostentarkistaja saa liksan ja terveysvakuutuksen. Politiikalle on omat keskustelunsa.
Alkaa mennä hieman ketjun aiheesta ohi, mutta mitä tommosen "ostostentarkistajan" toimenkuvaan kuuluu?
 
Alkaa mennä hieman ketjun aiheesta ohi, mutta mitä tommosen "ostostentarkistajan" toimenkuvaan kuuluu?

Costco:ssa seisoo ovella ja tsekkaa että kärryissä on sama määrä tavaraa kuin kuitissa. Estää varastamista. Normikaupoissa on yleensä pakkaaja kassalla eikä ketään tarkistamassa tilannetta ovella.
 
Hyss, annetaan suomalaisten olla siinä uskossa että jenkeissä ei ole lomia, sairaanhoidon pitää itse kustantaa omasta pussista eikä eläkettä kerry. Jos he tietäisivät näistä eduista niin suomi menettäisi loputkin korkeakoulutetut ja jenkkien huonojen olojen rinkirunkkaus vähenisi mikä olisi kova isku meille suomalaisille. Ketä me sitten haukuttais ja millä me sitten perusteltais korkeita veroja suomessa?!
Ei nyt varsinaisesti herätä kateutta se, että joku pitää hyvinä työsuhde-etuina asioita, joiden puuttumisesta työnantaja saisi Suomessa raippaa. Seuraavaksi voidaan ihmetellä, kuinka jossain on saatu sovittua oikein vessatauoista työnantajan kanssa.
 
Costco:ssa seisoo ovella ja tsekkaa että kärryissä on sama määrä tavaraa kuin kuitissa. Estää varastamista. Normikaupoissa on yleensä pakkaaja kassalla eikä ketään tarkistamassa tilannetta ovella.
Onko niin, että Suomessa ei tällaisia duuneja ole vai suomalaiset ei halua vaan niitä tehdä?
 
Onko niin, että Suomessa ei tällaisia duuneja ole vai suomalaiset ei halua vaan niitä tehdä?

Ei taida suomessa vastaavia duuneja olla eikä toisaalta halua tehdä niitä duuneja. Kolmas asia on sivukustannukset ja irtisanomisen vaikeus, joka tekee halpistyön teettämisestä vaikeaa monella tapaa, kun asiaa mietitään työnantajan kannalta. Ruotsissakin taitaa asiat olla oleellisesti enemmän työntekoon kannustavaa kuin suomessa.

Nallen teesit spoilerissa. Wahlroos osaa suomen tilanteen pukea paljon paremmin sanoiksi kuin minä. Parempi varmaan tää offtopc ainakin mun osalta lopettaa. Tilanne on enemmän politiikka kuin palkka-asiaa. Asian korjaaminen ja miksi ei olla suomalaiselle yhteiskunnalle suotuisassa paikassa globaalissa kilpailussa on myös politiikkaa.





Mulla on ikää 40v paremmalla puolella. Tällä hetkellä maksan terveysvakuutuksen kokonaan omasta pussista, koska lopetin työt. Kuukausimaksu hyvälle vakuutukselle 430$/kk. Muutin eri osavaltioon ja näyttäisi, että terveysvakuutuksen hinta tipahtaa satasella. Ei tuo vielä tässä iässä mahdottoman kallista ole, varsinkin kun saa palvelua ja ei tarvi olla arvauskeskuksen/julkisen puolen jonossa. Pienituloinen voi tuosta vakuutuksesta saada vielä puolet pois kiitos tulorajojen. Vakuutuksen hinta on aika tiukasti sidottu ikään, nuorille halpa, ikääntyessä kallistuu ihan valtavasti kunnes pääsee medicaid/medicare piiriin ja hinta tipahtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän on näissä piireissä näkemys sille, että mikä on kohtuullinen pyydettävä maksimi harkinta-aika tarjotun työpaikan sopimuksen allekirjoittamiselle?

Hieman jännä tilanne, kun firman sisällä on vedot vetämässä paikkaan X (seniorititteli nykyroolissa) ja (oletettavasti) parempaan paikkaan Y. Tapaus Y on edennyt jo tällä viikolla olevaan toiseen haastattelukierrokseen ja fiilis on, että vahvoilla ollaan. Tämän ohella X on 99% varma pesti itselle, mutta ensimmäinen haastattelupyyntö tuli vasta puolentoista viikon päähän. Aika varmasti Y:n hyväksyn, jos natsaa, mutta kiinnostaisi ihmeessä päässä keskustelemaan X-paikastakin mielenkiinnosta, kun ehdoista ei ole tarkkaa hajua. Vähintäänkin olisi kiva päästä näkemään nykyisen pomon ilme, kun ilmotan että saa jatkossa pärjätä ilman meikää :asif:
Mutta pelkään, että onko tossa liian iso gappi, jos toisesta paikasta tulee hyväksyntää jo vaikka tällä viikolla. Y:n rekryäjä tietää myös hakemisestani X:ään. En tiedä yhtään mikä on firman politiikka, puhuvatko pomot keskenään asioita ja hakevat jotai yleistä konsensusta, vai pyrkivätkö cherry pickaamaan parhaat omaan alaisuuteen. Y:hän varmaan antaa minimiajan harkinta-aikaa jälkimmäisessä tapauksessa, jos ollenkaan..
 
Otat vastaan sen mitä tarjotaan. Jos tulee vielä parempaa tarjolle niin hyppäät sinne. Sitä varten se koeaika on.
Nojuu, kaippa se noin on käytännössä mahdollista. Ehkä tässä vain byrokratiaa vihaavana ihmisenä haluaa sitä kanssa aiheuttaa mahdollisimman vähän ympärilleen ja hoitaa "asiallisesti" homman ennakkoon. Tuntuu hassulta ajatukselta, jos meikät julkistettas parin viikon välillä firmassa kahteen uuteen eri positioon. :D
 
Ei varmaan saman organisaation sisällä tapahtuvassa paikanvaidossa ole mitään koeaikoja. Luulisi myös HRn tietävän että on hakemassa kahteen paikkaan, ei mistään pikkupuljusta kuitenkaan taida olla kyse.
 
Ei varmaan saman organisaation sisällä tapahtuvassa paikanvaidossa ole mitään koeaikoja. Luulisi myös HRn tietävän että on hakemassa kahteen paikkaan, ei mistään pikkupuljusta kuitenkaan taida olla kyse.
Eipä ole tämmöisestä tilanteesta aikaisempaa kokemusta, niin en tosiaan tiedä käytänteistä.
HR-henkilöt tulee etäisestä isosta omistajaorganisaatiosta (molemmissa rekryissä eri tyypit). Varmasti näkevät molemmat hakemukseni, mut en toisaalta ihmettelis jos X:n kohalla rekrytyyppi ei olisi informoinu nykyistä pomoani asiasta. Sen verta etäinen ja kassalla oikeasta työnkuvasta toi Y-haastattelujen HR-tyyppi oli.
 
Hyss, annetaan suomalaisten olla siinä uskossa että jenkeissä ei ole lomia, sairaanhoidon pitää itse kustantaa omasta pussista eikä eläkettä kerry. Jos he tietäisivät näistä eduista niin suomi menettäisi loputkin korkeakoulutetut ja jenkkien huonojen olojen rinkirunkkaus vähenisi mikä olisi kova isku meille suomalaisille. Ketä me sitten haukuttais ja millä me sitten perusteltais korkeita veroja suomessa?!

Kalifornian reissulla pari ihmistä totesi kuin ahaa ilmiönä, että "siksi sulla on aikaa reissata kun olet myynyt firmasi". Eli aivan kuin ei muuten olisi.

Pari tuttua ollut siellä töissä, yksityisellä ja julkisella sektorilla aika hyvissä ammateissa. Molemmat sanoivat, että lomat on käytännössä paperilla. Kukaan ei käytännössä ota niitä ulos ja jos siihen lähtee niin yht äkkiä et ole parhaissa projekteissa jne yms.
 
Kalifornian reissulla pari ihmistä totesi kuin ahaa ilmiönä, että "siksi sulla on aikaa reissata kun olet myynyt firmasi". Eli aivan kuin ei muuten olisi.

Pari tuttua ollut siellä töissä, yksityisellä ja julkisella sektorilla aika hyvissä ammateissa. Molemmat sanoivat, että lomat on käytännössä paperilla. Kukaan ei käytännössä ota niitä ulos ja jos siihen lähtee niin yht äkkiä et ole parhaissa projekteissa jne yms.

Kerkesin olla 11v piilaaksossa muutamassa isossa firmassa töissä. Lomat on tosi paljon esimiehestä ja firmasta kiinni. Useimmat mun tutut pitävät 2-4viikkoa vuodessa lomaa + kalifornian vaatimat minimi pyhäpäivämäärät. Suomityylisiä 4-5vk lomaa ja ei mitään kontaktia työpaikalle putkea harva pitää. Ennemminkin niitä lomia ripotellaan ympäri vuoden ja lasten aikataulun mukaan.

Poikkeuksen tuohon mun näkemään 2-4vk tekee expatit/viisumilla olijat. He monesti pitävät yhden pidemmän loman vuodessa missä käyvät kotimaassa.

Paskemmissa firmoissa/esimiesten alla lomat on enempi paperilla ja jengi koodailee/seuraa emaileja. Loma voi olla sellainen glorifioitu etätyö.

Piilaaksossa kyllä maksetaan ihan tuntuva korvaus sykkimisestä. Toki sen korvauksen voi tuhlata kalliiseen asuntoon, autoon jne. Fiksusti elämällä pääsee todella kivoihin nettotuloihin ja säästöihin.

Pisin yhtäjaksoinen loma minkä mä pidin piilaaksossa töissä ollessa oli 4vk. Huonoimpana vuotena pidin lomaa vain 10pv+osa pyhistä meni käteen(kiitospäivä+ viikonloppu) ja piti olla töissä.
 
Viimeksi muokattu:
Kerkesin olla 11v piilaaksossa muutamassa isossa firmassa töissä. Lomat on tosi paljon esimiehestä ja firmasta kiinni. Useimmat mun tutut pitävät 2-4viikkoa vuodessa lomaa + kalifornian vaatimat minimi pyhäpäivämäärät. Suomityylisiä 4-5vk lomaa ja ei mitään kontaktia työpaikalle putkea harva pitää. Ennemminkin niitä lomia ripotellaan ympäri vuoden ja lasten aikataulun mukaan.

Poikkeuksen tuohon mun näkemään 2-4vk tekee expatit/viisumilla olijat. He monesti pitävät yhden pidemmän loman vuodessa missä käyvät kotimaassa.

Paskemmissa firmoissa/esimiesten alla lomat on enempi paperilla ja jengi koodailee/seuraa emaileja. Loma voi olla sellainen glorifioitu etätyö.

Piilaaksossa kyllä maksetaan ihan tuntuva korvaus sykkimisestä. Toki sen korvauksen voi tuhlata kalliiseen asuntoon, autoon jne. Fiksusti elämällä pääsee todella kivoihin nettotuloihin ja säästöihin.

Pisin yhtäjaksoinen loma minkä mä pidin piilaaksossa töissä ollessa oli 4vk. Huonoimpana vuotena pidin lomaa vain 10pv+osa pyhistä meni käteen(kiitospäivä+ viikonloppu) ja piti olla töissä.
Mitenkäs työkulttuuri tai pikemmin työtahti yleisesti jos erikoistapaukset sivuutetaan. Lukenut että Amerikkalaiset saattavat olla pitkiä päiviä tyyliin 10-12 tuntia jne töissä jatkuvasti niin mielletään että osanpäivästä voisi ottaa lunkimmin kun aikakuluman vuoksi eikä tätä aleta heti kulmienalta katsomaan jos ei näppäimistö tai vastaava sauhua koko työpäivää.
 
Mitenkäs työkulttuuri tai pikemmin työtahti yleisesti jos erikoistapaukset sivuutetaan. Lukenut että Amerikkalaiset saattavat olla pitkiä päiviä tyyliin 10-12 tuntia jne töissä jatkuvasti niin mielletään että osanpäivästä voisi ottaa lunkimmin kun aikakuluman vuoksi eikä tätä aleta heti kulmienalta katsomaan jos ei näppäimistö tai vastaava sauhua koko työpäivää.

Tunnit on järjettömiä ellei satu olemaan onnekas esimiehen ja työnantajan kanssa. Suomalaiset työpäivät ja työ jää työpaikalle ei riitä alkuunkaan.

Mun vinkkelistä työmäärää ajaa vertaispaine ylöspäin. Jos ei tee ihan helvetisti duunia ja miellytä esimiestä niin joku muu saa osakkeet ja palkankorotukset, Mitään yleiskorotuksia ei ole olemassa. Viimeisenä työvuotena osakkeista tuli mulle reilusti enemmän rahaa kuin palkasta. Mulla oli myös tiimikaveri joka ei saanut kolmeen vuoteen mitään palkankorotusta/osakkeita lisää. Käytännössä sen liksa pieneni, kun ottaa huomioon rankan inflaation esim. asuntojen vuokrissa. Se teki sitä minimiä eli 8h/päivä, pitkä lounastauko ja hyvin laiskasti sai mitään aikaiseksi. Teki sen minimin millä ei saa kenkää. Osakkeet yleensä saa omaksi 4v aikana tipoittain. Eli voi kerätä osakkeita osakkeiden päälle, jos tekee vuosikausia kovaa hommia.

Jos olis ihan supernero niin vähemmälläkin vois saada hyvät setit. Toisaalta, kun sulla on niitä neroja työkavereina ja ne tekee pitkää päivää niin kilpailu on väistämättä kovaa.

Mun viimeiseksi jäänyt työnantaja oli maineeltaan tunnettu hikipaja. Kaikki firmat eivät ole hikipajoja. Vähän liikaakin kokemusta siitä syvästä päästä missä rutistellaan viimeisetkin mehut irti ja se varmasti värittää mun näkemystä. Joku toinen on voinut olla ihan erilaisella kokemuksella piilaaksossa missä hommat on olleet rentoa ja silti saanut hyvää.
 
Viimeksi muokattu:
Tunnit on järjettömiä ellei satu olemaan onnekas esimiehen ja työnantahjan kanssa. Suomalaiset työpäivät ja työ jää työpaikalle ei riitä alkuunkaan.

En nyt sanoisi että järjettömiä, ennemminkin että päivät ovat pitkine työmatkoineen keskimäärin hieman pidempiä kuin Suomessa. Päivien pituus riippuu enimmäkseen firmasta sekä hieman omasta roolista. Asiantuntijahommissa onnistumista ei (pitäisi) mitata työssä vietetyillä tunneilla. Tämä siis "hyvissä firmoissa".
 
En nyt sanoisi että järjettömiä, ennemminkin että päivät ovat pitkine työmatkoineen keskimäärin hieman pidempiä kuin Suomessa. Päivien pituus riippuu enimmäkseen firmasta sekä hieman omasta roolista. Asiantuntijahommissa onnistumista ei (pitäisi) mitata työssä vietetyillä tunneilla. Tämä siis "hyvissä firmoissa".

Riippuu ja roikkuu. Jos sua verrataan vastaavilla lahjoilla oleviin kavereihin kuin sinä itse olet niin ainoaksi muuttujaksi jää, että kumpi tekee enempi tunteja. Olettaen siis että ei ole eroa työtehossa, fiksuudessa, taidoissa tms. Ja se joka vetää lyhyen tikun saa nollakorotuksen. Mä tein kyllä ihan niska limassa about 5v putkeen, tosin se mahdollisti aikaisen eläköitymisen.
 
Lisätään nyt vielä, etten todellakaan väitä kaikkien piilaaksojobien olevan hikipajajuttuja. Mun kohdalle vain osui hikipajoja/kehnoja pomoja/kovaa kilpailua eduista. Mä en ole maailman fiksuin kaveri niin mun kilpailuvaltiksi jäi tehdä enempi duunia kuin tiimikaverit ja sitä kautta saada enempi aikaiseksi ja se johti tavoitteeseen mikä oli rahan kerääminen ja ulos oravanpyörästä. Toki mä pari vuotta loppuajasta vedin löysemmin kun tuli paha burn out ja ei vaan pystynyt enää samaan kuin aikaisemmin. Mutta ei löysääminen vaikuttanut nettoliksaan hirveästi, kun oli jo niitä osakkeita osakkeiden päälle ja paljon hyvää tahtoa esimiehen/organisaation suunnalta niin sai korotuksia naamakertoimella vaikka tulos ei enää ollut sama kuin aikaisemmin.

Mun vinkkelistä kovimmat paikat on kesähessuilla ja muilla uran alussa olevilla. Ne kilpailee ihan tosissaan siitä kuka pääsee etiäpäin, kuka ei ja liksat lähtee pohjalta ja on nuoruuden intoa ja voimaa vääntää.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mulla on erittäin kapea otos USA:n työmarkkinoista (rajoittuu oikeastaan voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin), mutta olen viime aikoina ruvennut ajattelemaan, että täällä (kärjistäen) "kuka tahansa palkataan, mutta töitä pitää tehdä juuri kuten työpaikkailmoituksessa on listattu". Nykyiseen työpaikkaan hakiessa täytin työpaikkailmoituksen jokaisen vaaditun ja toivotun kohdan, ja tutkintojakin oli pari kappaletta minimivaatimusta enemmän. Ajattelin, että työnkuvaa ja palkkausta räätälöitäisiin omaa osaamista vastaavaksi, mutta näin ei ole käynyt. No, ei ole tarvinnut kertaakaan vielä sykkiä. On meillä myös tyyppejä, jotka on joka aamu työpaikalla ennen mua ja jotka jää sinne kun lähden, ja jotka varmaan työskentelee kaikki viikonloputkin. Mutta nää on niitä samoja tyyppejä joilla lukee linkedinissä "highly experienced" vaikka oikeasti ovat saaneet vuosi sitten kanditutkinnon hyvien urheilusuoritusten perusteella jostain maakuntacollegesta eivätkä osaa käytännössä mitään.

Ilmeisesti amerikkalaisille status, palkkaus yms. on sen verran tärkeitä asioita, että tuollainen 80 tuntia viikossa työskentelevä sykkijä on paljon yleisempi tapaus kuin kaltaiseni ylikoulutettu laiskimus. Pointti on siis se, että amerikkalaisten kova työmäärä saattaa ainakin osittain olla työntekijöiden oma valinta, tai vähintäänkin seuraus oman osaamisen yliarvoinnista, eikä niinkään työnantajien vaatimaa. Mutta kuten sanoin, niin oma otos on pieni, eikä välttämättä yleisty ollenkaan tavallisiin yrityksiin.

Oikeasti haluaisin kyllä tehdä jotain vähän vaativampaa varsinkin jos siitä vieläpä maksettaisiin enemmän. Nykyisessä elämäntilanteessa ja varsinkin korona-aikana voisin ihan hyvin myös tehdä töitä pitkin iltoja ja viikonloppuisinkin. Maahanmuuttajana en kuitenkaan voi oikein työpaikkaa vaihtaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 228
Viestejä
4 865 335
Jäsenet
78 620
Uusin jäsen
J.R

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom