Palkkakeskustelu

[Grez]

jokanen työpaikka jossa mä olen ollut viimeisen 20-vuoden aikana on ollut ainakin joltain osin epätäydellinen.

Tottakai jokainen työpaikka on jollain tavalla epätäydellinen, mutta oletko kokenut niissä joka päivä tai edes viikoittain että "oh shit, pää räjähtää kun kaikki on niin haastavaa".

Mun mielestä se ei vaadi paineensietokykyä että hommat voi kusta. Lähtökohtana pitäisi useimmissa firmoissa kuitenkin olla että hommat toimii tai saadaan toimimaan ja pyritään pitämään esim. ne varmuuskopiot kunnossa. Jonkinlainen backup plan yleensä on olemassa, eli ajatellaan että jos vaikka vahingossa tyhjentää tietokannan, niin sitten palautellaan varmuuskopiolta. Jos nyt sitten siinä vaiheessa kun varmuuskopioita tarvitaan, huomataankin että ne on feilanneet, niin toki siinä vaiheessa varmaan lähtee stressikäyrä laukalle, mutta ei tuollaista voi niin usein tapahtua, että ala yleisesti ottaen vaatisi korkeaa stressinsietokykyä.

Tai sitten saattaa olla että mulla on niin älyttömän hyvä stressinsietokyky että en edes tajua kuinka kusi sukassa suurin osa ihmisistä IT-hommissa on.

 

[dropadrop]

No siis mut yleensä palkataan ratkaisemaan ongelmia, joten olen kyllä päätynyt tilanteisiin jossa moista on päivittäin. En ole törmännyt ongelmiin joita ei saisi ratkaistua, mutta pitkän aikavälin ratkaisun ja alkutilanteen välillä saattaa hyvinkin olla 1-2 vuotta haipakkaa.

 

[Jote]

Toisekseen en ole kuullut, että rakennusalalla kärsittäisiin erityisen paljon burnouteista.

Kärsitään ja paljon. Sitä yritetään perinteisesti hoitaa alkoholilla kehnoin tuloksin. Pertsa kun ei jaksa, niin Pertsa vetää viikonloppuisin.

Kun työyhteisössä ei uskalleta sanoa, että ei jaksa, niin ollaan saikulla flunssan, kipeän selän tai käden takia. Suomalainen tosimies kun ei valita. Kituutetaan työmaan loppuun, jolloin saa omalla ja muiden hyväksynnällä hengähtää hetken.

Rakennusala onnistuu maskeeraamaan burnoutit ja jaksamisongelmat epäsäännöllisyyden taakse.

Palkkakaan ei ole niin mahtava. Ei ihme, ettei tekijöitä löydy.

 

[MrKeikari]

Kärsitään ja paljon. Sitä yritetään perinteisesti hoitaa alkoholilla kehnoin tuloksin. Pertsa kun ei jaksa, niin Pertsa vetää viikonloppuisin.

Kun työyhteisössä ei uskalleta sanoa, että ei jaksa, niin ollaan saikulla flunssan, kipeän selän tai käden takia. Suomalainen tosimies kun ei valita. Kituutetaan työmaan loppuun, jolloin saa omalla ja muiden hyväksynnällä hengähtää hetken.

Rakennusala onnistuu maskeeraamaan burnoutit ja jaksamisongelmat epäsäännöllisyyden taakse.

Palkkakaan ei ole niin mahtava. Ei ihme, ettei tekijöitä löydy.

Näin juuri eikä tämä rajoitu edes sinne duunariportaaseen. Kovin kaukaa ei tarvitse hakea, että löytyy työmaamestaria, työpäällikköä tai tj:tä, joilla illat hukkuu kuppiin. Tämä vielä korostuu reissuhommissa, kun ei ole perhe jaloissa pyörimässä.

 

[oddjobs]

Palkkajuttuihin palatakseni: tuli vähän puskista (osana firman palkankorotuskierrosta kuitenkin) palkankorotus, kokonaisvaikutus ensi vuonna firman tuloksesta riippuen about 4-7k€.

Ihan miellyttävä yllätys näin vuoden loppumetreillä.

 

[pkuitune]

Minullekin napsahti pyynnöstä 300 euron korotus palkkaan (pyysin toki enemmän, mutta byrokraattisen organisaation myötä nyt samantien irtosi ilman isompia hyväksymiskierroksia tuon verran). Nyt siis palkka vajaa 5600 e/kk ja taustoiltani energiatekniikan DI vuodelta 2015.

 

[MJay]

Helmikuun alusta vaihtuu firma ja kuukausipalkkaankin samalla melko roima korotus. Kuvaajasta näkee, että on hieman alkanut kehitys laahata lähivuosina. Katsotaan kuinka lähelle arvioidut vuosiansiot tulevat menemään, riippuu mahdollisista bonuksista jonkun verran, mutta täysin selvää on, että tulee myös nousemaan huomattavasti. Viime vuosien kokonaispalkassa näkyy pidetyt isyysvapaat sekä 80 % osa-aikainen työaika 2020 loppuvuosi - 2021 alkuvuosi.

 

[zepi]

Bruttona näyttää excelit kivalta.

Netossa käyrä ei näytäkään ihan yhtä kivasti nousevalta.

 

[N1kkel]

Itse en tuosta sellaista perinteistä paineensietokykyä oikein vieläkään löytänyt. Aikataulu- ja tulospaineet on toki luonnollisia, mutta niitä on lähes joka alalla. Myös siellä raksahommissa tai muissa duunarihommissa.

Itse taas miellän paineensietokyvyn enemmänkin hektisiin aloihin, vaikka rauhanturvatehtäviin ja muihin sotavoimiin liittyviin juttuihin tai vaikka prosessi- ja energiateollisuuteen, jossa prosessin äkilliset muutokset voivat aiheuttaa huomattavaa päänvaivaa ja päätöksentekokykyä vaaditaan pahimmillaan sekunneissa. Toki tässä myös taustalla se tulospaine, jossa satoja tuhansia tai miljoonia euroja päivässä tahkova laitos olisi vaarassa tulla alas. Sama toki pätee lentäjänä häiriötilanteissa.

Jep. Ei sillä, että väheksyisin IT-alan hommia, mutta kyllä monella muulla alalla vaaditaan ihan toisen kertaluokan paineensietokykyä.

 

[Wemps]

Bruttona näyttää excelit kivalta.

Netossa käyrä ei näytäkään ihan yhtä kivasti nousevalta.

Näinhän se on. Toki jos katsoo vain nettopalkkaa ja sen "hienosti nousevaa käyrää", niin melkein kannattaa Suomessa lopettaa urakehitys siihen 2500 - 3000 € paikkeille.

 

[kaarlos]

Näinhän se on. Toki jos katsoo vain nettopalkkaa ja sen "hienosti nousevaa käyrää", niin melkein kannattaa Suomessa lopettaa urakehitys siihen 2500 - 3000 € paikkeille.

Jos tekee saman määrän tunteja viikossa ja voi valita 2,5k ja 3,5k neton välillä niin en oikein ymmärrä miksi kukaan valitsisi tuota matalampaa liksaa. Tokihan tehtävät voivat muuttua erilaisiksi, mutta jos työaika pysyy vastaavana niin jotenkin vähän oudolta olla ottamatta tuollaista 40% pomppua palkkaan.

Mulla ainakin heikentyisi säästämisen mahdollisuudet aika olemattomalle tasolle 2,5k netolla. Vastaavasti jos saisin bruttoa 500 euroa kuukaudessa lisää, tarkoittaisi se että voin säästää ylimääräiset 250e/kk joka on kuitenkin ihan kiva lisäsumma salkkuun vuositasolla.

 

[jarhu]

Jep. Ei sillä, että väheksyisin IT-alan hommia, mutta kyllä monella muulla alalla vaaditaan ihan toisen kertaluokan paineensietokykyä.

En lähtisi edes vertailemaan tuollaista subjektiivista mittaria alojen kesken. Enkä yrittäisi lähteä miekkailemaan kenen alalla tarvitaan suurinta paineensietokykyä. IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.

 

[N1kkel]

En lähtisi edes vertailemaan tuollaista subjektiivista mittaria alojen kesken. Enkä yrittäisi lähteä miekkailemaan kenen alalla tarvitaan suurinta paineensietokykyä. IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.

Ei se ole pelkästään subjektiivista. Joillakin aloilla on ihan pääsykokeet, jotka testaavat nimenomaan paineensietokykyä. Eli kyllä se ihan yleisesti tiedostettu tosiasia on, että joillakin aloilla paineensietokykyä pitää löytyä, että alalle tai koulutukseen edes pääsee.

IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.

Voi olla välillisesti vastuussa ihmishengistä, mutta en ainakaan keksi tilannetta, jossa IT-henkilöllä olisi välitön vastuu lukemattomasta määrästä ihmishenkiä.

 

[Bertta]

Konkreettinen vastuu esimerkiksi ihmishengestä on aika helppoa kantaa, mutta epämääräinen vastuu jonkin IT-tuotteen tai palvelun toteuttamisesta teknologioilla, joita ei tunne hyvin ja jotka eivät toimi hyvin, teknisesti vaikeaan ympäristöön sellaisessa organisaatiossa, jota ei kokonaisuutena täysin tunne, hyvin vaativille asiakkaille, on joskus aika heviä. Paljon porukkaa tippuukin matkan aikana.

Stressi ei synny vastuunkannosta, vaan hallinnan menetyksestä ja se on varsin yleistä IT-projekteissa.

 

[jarhu]

Ei se ole pelkästään subjektiivista. Joillakin aloilla on ihan pääsykokeet, jotka testaavat nimenomaan paineensietokykyä. Eli kyllä se ihan yleisesti tiedostettu tosiasia on, että joillakin aloilla paineensietokykyä pitää löytyä, että alalle tai koulutukseen edes pääsee.

Ei IT-alalla ole mitään paineensitoa mittaavia pääsykokeita, koska se ei ole tarkoituksen mukaista. Niihin harvempiin tehtäviin, missä painetta pitää pystyä sietämään normaalia enemmän katsotaan kyllä ketä tehtäviin palkataan. Pelastusala/terveydenhuolto esimerkiksi on eri asia kun suurimman osan täytyy lähtökohtaisesti sietää tietty määrä painetta ja pystyä toimimaan tilanteen stressaavuudesta huolimatta. Tehtävien luonne on lähtötilanteeltaan sellainen, että asiakkaan terveys voi olla uhattuna. Silloin tietysti puhutaan konkreettisesti ja usein yksittäisest tai muutamasta hengestä. Aivan toisenlainen tilanne on vaikkapa hätäkeskusjärjestelmien ylläpitäjillä, joiden moka vaikkapa päivityksen yhteydessä tai järjestelmän pettäminen syystä tai toisesta aiheuttaa katkoksen hätäpuheluihin. Tällöin ensipelastustehtävissä olevat eivät pääse kohteisiinsa, kun tehtäviä ei saada otettua vastaan tai jaettua.

Voi olla välillisesti vastuussa ihmishengistä, mutta en ainakaan keksi tilannetta, jossa IT-henkilöllä olisi välitön vastuu lukemattomasta määrästä ihmishenkiä.

Suora ja välillinen vastuu on erilaista, mutta paineensietokykyyn vaikuttavia molemmat yhtälailla. Oletko vastuussa yhdestä, sadasta tai tuhansista suoraan tai välillisesti, niin en ala väittelemään. Painetta on joka tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi eikä sitä kaikki kestä.

Oma osa-alueensa on oman tekemisen vaikutus suurten projektien läpimenoon taloudellisesti. Tämä on yleisempää IT-alalla ja silti stressaavaa. Itsellä ollut tehtäviä molemman kaltaisista tehtävistä menemättä yksityiskohtiin. Siinä vaiheessa kun jokin kollegoista ei uskalla tehdä vaikkapa normaalisti "yksinkertaista" päivitystyötä huomaat ettei kaikilla rahkeet riitä tiettyihin tehtäviin. Huomaa itsekin, että käy läpi kaikkia työn vaiheita läpi uudelleen ja uudelleen tietäessä, että paskan osuessa tuulettimeen kyse ei ole pelkästään rahasta.

Edit. Menee jo aika kauas palkkakeskustelusta. Jos tästä jotenkin yrittää aasinsiltaa vetää, niin ei nämä hommat koskaan ole korreloineet palkan kanssa. Suurempi paine ei ole tuonut suurempaa palkkaa. Ennemmin vastuu ja vaikutus tuotteen toimivuuteen tai projektin läpimenoon vaikuttaneet huomattavasti enemmän, mikä on luontevaa kun on selkeästi mitattava suure. Projektien tai palvelun onnistumista on helpompi mitata rahallisesti vaikka vaikuttavia tekijöitä onkin paljon. Hyvällä track recordilla oleville tekijöille on helpompaa maksaa enemmän.

 

[kaarlos]

Konkreettinen vastuu esimerkiksi ihmishengestä on aika helppoa kantaa, mutta epämääräinen vastuu jonkin IT-tuotteen tai palvelun toteuttamisesta teknologioilla, joita ei tunne hyvin ja jotka eivät toimi hyvin, teknisesti vaikeaan ympäristöön sellaisessa organisaatiossa, jota ei kokonaisuutena täysin tunne, hyvin vaativille asiakkaille, on joskus aika heviä. Paljon porukkaa tippuukin matkan aikana.

Hyvin tiivistetty. Itselläni on historiassa kokemusta erittäin stressaavasta projektista juuri näistä syistä - oltiin yhtenä toteuttajana mukana massiivisessa projektissa jossa deadlinejen toteutumattomuus tarkoitti sanktioita ja silloiselle työnantajalle potentiaalisia ongelmia palkanmaksun kanssa. Tiimi joka oli kyseisellä liiketoiminta-alueella melko noviiseja ja siihen päälle maailman huonoimmat speksit eikä mitään kontaktia loppuasiakkaaseen joka olisi ehkä osannut antaa jotain vastauksia.. Voin sanoa että mulla meni ainakin ihan helvetisti yöunia tuossa kun yritettiin nyhtää niitä speksejä business analysteilta ja toteuttaa sen mukaisesti.

 

[zepi]

Näinhän se on. Toki jos katsoo vain nettopalkkaa ja sen "hienosti nousevaa käyrää", niin melkein kannattaa Suomessa lopettaa urakehitys siihen 2500 - 3000 € paikkeille.

Se mikä kenellekin kannattaa tai on kannattamatta on aika vaikeaa päätellä pelkistä nettotuloista.

 

[Wemps]

Se mikä kenellekin kannattaa tai on kannattamatta on aika vaikeaa päätellä pelkistä nettotuloista.

Tämä olikin oikeastaan se pointti mitä hain takaa. Jos keskittyy ainoastaan sen voivotteluun kuinka progressiivinen verotus "syö palkankorotukset", ja sen myötä nettotulojen optimointiin ja "liian korkean verotuksen välttelyyn", jää aika paljosta paitsi.

Itse ainakin näen itsensä haastamisen haastavammilla työtehtävullä lähtökohtaisesti positiivisena ja kiehtovana asiana, ja jos siitä palkitaan siinä sivussa edes pienellä nousulla nettotuloissa, niin kiva juttu.

Toki on varmasti henkilöitä jotka haluavat vain tehdä minimimäärän mahdollisimman stressitöntä työtä jotta pystyy arkielämään. Tällöin voi olla perusteltua lopettaa urakehitys tuohon mediaanitulojen kohdalle, jos palkankorotus tarkoittaisi työtehtävien vaikeutumista.

 

[elmo]

Vuosi on taas paketissa viimein palkkanauha saapui verkkopankkiin 2020 @ 57 400€, josta ylitöitä 2700€. Palattu takaisin nousujohteiselle tilipussin kehitykselle . Saas nähdä mitä pelikuvoita pitää ensi vuonna keksiä. Peruspalkka nousi vähän loppuvuonna, jotta voi olla, että se ja sopivasti ylkkyä riittää. Tavoitteeksi, että 60k€ rikki 5v päästä.

Historian havinasta jos kaivetaan niin eka täyden vuoden (ei opiskeluja ja inttiä) tilipussi oli -07 ja tällöin 22 000e brutto. Tollon osannut nähdä edes unta yli 40k€ vuosituloista hyvä jos 30k€ kerhoon joskus haaveili pääsevänsä.

Loppuvuoden tilinauha kilahtanut verkkopankkiin. Salakavalasti se palkka vaan tuppaa nousemaan. Madonluvut tälle vuodelle 58 600€, josta ylitöitä 1800€ ja varallaoloa 12 000€. Sairaalassa, kiinteistöpuolen esimies, amispapereilla. Pelikuvioita ei tullut keksittyä töiden suhteen mitään vaan porkkanat meni sijoittamisen ja louhimisen puolelle mistä tuleekin kuitattua pääoma ja muita ansiotuloja sen verran lisää, että joutuu maakunnan kateuslistalle. Siinäpähän jotkut ihmettelee jos sattuu nimellä hakemaan mistä ne yli 100k ansiotulot on kerätty kun tietävät missä töissä eikä suurin osa tiedä louhinnasta mitään.

Ensi vuonna jatketaan samalla linjalla. Normi töiden suhteen voisi jopa kuvitella vähän himmailevansa ja lisää pelimerkkejä louhintaan ja sijoittamiseen.

Kyllä sen huomaa, että ei töitä tekemällä rikastu. Onhan sitä sykkimällä saanut ihan hyvän perusansiotason koulutukseen nähden, mutta ei mulla riitä mielikuvitus keksimään miten pääsisin paremmille palkoille ilman järkytävää lisäpanostusta. Se energia ja aika määrä mitä käyttää sykkimiseen muutaman euron edestä ja uuden opiskeluun tuottaa muualla huomattavasti parempaa tulosta. Kiitän onneani etten lähtenyt muutamia vuosia sitten jatko-opikselemaan töiden ohella.

 

[penttip]

Pelikuvioita ei tullut keksittyä töiden suhteen mitään vaan porkkanat meni sijoittamisen ja louhimisen puolelle mistä tuleekin kuitattua pääoma ja muita ansiotuloja sen verran lisää, että joutuu maakunnan kateuslistalle. Siinäpähän jotkut ihmettelee jos sattuu nimellä hakemaan mistä ne yli 100k ansiotulot on kerätty kun tietävät missä töissä eikä suurin osa tiedä louhinnasta mitään.

Menee vähän ohi aiheen, mutta olethan huomioinut että pelkkä 50 kiloeuron louhintatuotto ei sinua vielä kateuslistalle vie, koska lienee myös melkoinen määrä vähennyksiä...

 

[elmo]

Menee vähän ohi aiheen, mutta olethan huomioinut että pelkkä 50 kiloeuron louhintatuotto ei sinua vielä kateuslistalle vie, koska lienee myös melkoinen määrä vähennyksiä...

Vähennyksiä on enemmän kuin tuloja . Mutta eihän siellä nettotulot näy vaan brutto ansio ja pääoma.

e: toki myönnetään ei hajuakaan miten louhintatuloja näkyy verotuksessa, oletus on että siinä missä muutkin tulot.

 

[penttip]

Vähennyksiä on enemmän kuin tuloja . Mutta eihän siellä nettotulot näy vaan brutto ansio ja pääoma.

Oma käsitys on että verotiedoissa näkyy valtionverotuksessa verotettava tulo. Eli normaalilla palkansaajalla noin 10% pienempi summa kuin todellinen bruttotulo on. Sitten jos on enemmän vähennyksiä (työmatkakuluja jne) pienenee tuo summa tuosta lisää (koska vähennykset pienentää verotettavaa tuloa). Jos sinulla on enemmän vähennyksiä kuin louhintatuloja, ei nuo louhintatulot näy julkisissa verotiedoissa lainkaan.

 

[elmo]

Oma käsitys on että verotiedoissa näkyy valtionverotuksessa verotettava tulo. Eli normaalilla palkansaajalla noin 10% pienempi summa kuin todellinen bruttotulo on. Sitten jos on enemmän vähennyksiä (työmatkakuluja jne) pienenee tuo summa tuosta lisää (koska vähennykset pienentää verotettavaa tuloa). Jos sinulla on enemmän vähennyksiä kuin louhintatuloja, ei nuo louhintatulot näy julkisissa verotiedoissa lainkaan.

Onhan tuo loogista. Tässä tapauksessa ei sitten päästä lähellekään kun pääomatulojakin on vain n.20k€ ja niistä vähennyksiä n.5k€.

Louhinnan kohdalla on tarkoitus jatkossakin pitää kulut sen verran isoina ettei tule verotettavaa tuloa, joten voi välttää listan hamaan tappiin asti kun palkkatuloilla sinne ei ole menemistä.

 

[chrisekh]

Vuoden viimeinen tilinauha tuli. Pekingissä Softa-arkkitehti/koodihomo/prosessimulkku 16 vuoden työkokemuksella embedded koodaamisesta sain 86k€ nettona. Tavoite on neuvotella ensi vuonna 1k€ kuussa palkkaa lisää.

 

[Poppamies]

Lähdin tosiaan uran vaihdon myötä melko nollista tähän vuoteen ja palkka oli tammikuussa 2400€.
Nyt bonukset, provikat ja pieni kesälomaraha mukaan lukien, 2950€ oli keskiansio /kk.
Tavoite 4000€/kk 2021 ja toistaiseksi näyttää mahdolliselta. Toki paljon pitää tapahtua.
Myyjä (/asiantuntija) ICT firmassa.

Tavoite saavutettu nätisti. 4300€/kk taso muutaman viimeisen kuukauden.
2020 35k€, 2021 49K€. Vähintään 58k€ realistinen tavoite 22.

 

[Persojet]

Onko täällä yhtään lähiaikaina valmistuneita sähköinssejä? Mitähän suunnitteluhommasta kehtaa pyytää kuukaudessa, kun jo viitisen vuotta kokemusta alasta duunarina ennen inssipapereita. Pääkaupunkiseudulla työt haussa.

 

[kapo]

Onko täällä yhtään lähiaikaina valmistuneita sähköinssejä? Mitähän suunnitteluhommasta kehtaa pyytää kuukaudessa, kun jo viitisen vuotta kokemusta alasta duunarina ennen inssipapereita. Pääkaupunkiseudulla työt haussa.

Haarukka on varmaan sellanen 2600€ - 3500€

 

[Walla]

Voi olla välillisesti vastuussa ihmishengistä, mutta en ainakaan keksi tilannetta, jossa IT-henkilöllä olisi välitön vastuu lukemattomasta määrästä ihmishenkiä.

Kuinka usein millään alalla on välittömästi vastuussa lukemattomista ihmishengistä? Oho, taas kuoli osastollinen ihmisiä, kun Sari Sairaanhoitajalla oli huono päivä?

Mitenkään vähättelemättä vaikka terveydenhuollon vastuullisuutta, mutta ei se nyt ihan niinkään ole, että keskiverto sairaanhoitaja normipäivänä taistelee adrenaliinia huokuen elämän ja kuoleman rajamailla kiskoen potilaita takaisin elämään kuilun partaalta kuin sankari B-luokan Hollywood action leffassa.

Toki hoitovirheeseen voi kuolla, mutta voi se turhia pelejä koodava IT-nörttikin ajaa vaikka lapsen päälle työmatkalla, sen lisäksi mitä kaikkea kivaa voi työn ohessa mokailla. Silti harva on liikenteessäkään jatkuvasti hirveässä stressissä ja burnoutissa vastuun takia, vaikka ihan päivittäin joutuisi ajamaan.

 

[N1kkel]

Kuinka usein millään alalla on välittömästi vastuussa lukemattomista ihmishengistä? Oho, taas kuoli osastollinen ihmisiä, kun Sari Sairaanhoitajalla oli huono päivä?

Mitenkään vähättelemättä vaikka terveydenhuollon vastuullisuutta, mutta ei se nyt ihan niinkään ole, että keskiverto sairaanhoitaja normipäivänä taistelee adrenaliinia huokuen elämän ja kuoleman rajamailla kiskoen potilaita takaisin elämään kuilun partaalta kuin sankari B-luokan Hollywood action leffassa.

Toki hoitovirheeseen voi kuolla, mutta voi se turhia pelejä koodava IT-nörttikin ajaa vaikka lapsen päälle työmatkalla, sen lisäksi mitä kaikkea kivaa voi työn ohessa mokailla. Silti harva on liikenteessäkään jatkuvasti hirveässä stressissä ja burnoutissa vastuun takia, vaikka ihan päivittäin joutuisi ajamaan.

Mielestäni se on määrittelykysymys, että mikä katsotaan välilliseksi ja mikä välittömäksi. Muutenkin tämä alkaa mennä jo ohi aiheen.

 

[Kaali]

Kuinka usein millään alalla on välittömästi vastuussa lukemattomista ihmishengistä? Oho, taas kuoli osastollinen ihmisiä, kun Sari Sairaanhoitajalla oli huono päivä?

Mitenkään vähättelemättä vaikka terveydenhuollon vastuullisuutta, mutta ei se nyt ihan niinkään ole, että keskiverto sairaanhoitaja normipäivänä taistelee adrenaliinia huokuen elämän ja kuoleman rajamailla kiskoen potilaita takaisin elämään kuilun partaalta kuin sankari B-luokan Hollywood action leffassa.

Toki hoitovirheeseen voi kuolla, mutta voi se turhia pelejä koodava IT-nörttikin ajaa vaikka lapsen päälle työmatkalla, sen lisäksi mitä kaikkea kivaa voi työn ohessa mokailla. Silti harva on liikenteessäkään jatkuvasti hirveässä stressissä ja burnoutissa vastuun takia, vaikka ihan päivittäin joutuisi ajamaan.

Kyllä tää nyt aika vähättelyltä kuulostaa. Esim. jos olet tehohoidossa sairaanhoitajana, niin kyllä sillä aikamoinen vastuu on. Jo vastuuta syntyy pelkästään lääkkeiden jakamisesta potilalle, jos esim. tavallisella osastolla työskentelee tai vanhusten parissa tms. Moni tarvitsee lääkkeitä ja jos et niitä anna, niin henkilö voi menehtyä. Tai jos olet ensihoidossa töissä, niin joka päivä varmasti saat olla niitä ihmisiä pelastamssa, kuten myös esim. palomiehet. Pertti IT-nörtti tuskin on tällaisessa vastuussa, kuin sairaanhoitajat. Eli kyllä mielelläni maksaisin enemmän palkaa sairaanhoitajille, kuin Pertti it-nörtille.

 

[Oravamedian käpy]

Onko täällä yhtään lähiaikaina valmistuneita sähköinssejä? Mitähän suunnitteluhommasta kehtaa pyytää kuukaudessa, kun jo viitisen vuotta kokemusta alasta duunarina ennen inssipapereita. Pääkaupunkiseudulla työt haussa.

Insinööritoimistojen palkat ovat täyttä paskaa. Vastaavalla kokemuksella lähtöpalkka oli vaatimattomat 2400 euroa koeajan jälkeen. Useamman vuoden kokemuksen ja projektivastuun jälkeen palkka saatiin nousemaan vajaa 3000 euron tasoon, kunnes firma ja toimenkuva lähti vaihtoon.

 

[tootsi]

Insinööritoimistojen palkat ovat täyttä paskaa. Vastaavalla kokemuksella lähtöpalkka oli vaatimattomat 2400 euroa koeajan jälkeen. Useamman vuoden kokemuksen ja projektivastuun jälkeen palkka saatiin nousemaan vajaa 3000 euron tasoon, kunnes firma ja toimenkuva lähti vaihtoon.

Juuri näin. Vaikea uskoa että vastavalmistunut inssi saisi 3000€/kk edes pääkaupunkiseudulla. Vaikka olisikin duunarikokemusta taustalla. Sanoisin että 2500 - 2800€/kk on lähempänä totuutta. Toki pyytää saa mitä haluaa, mutta vaarana on että pelaa itsensä ulos hausta. Ensimmäinen työpaikka on kuitenkin ehkä se tärkein että pääsee alalle.

 

[Persojet]

Kiitoksia vastauksista. Kyllähän tuo aika pudotus on palkkaan duunarin hommista, mutta kuten mainittu niin eka paikka alalta olisi tärkein saada. kyllähän se menee niin, että jos on törkeästi liian korkea pyyntö, niin ei sieltä edes haastattelukutsua tule.

 

[Mechanical Man]

Kiitoksia vastauksista. Kyllähän tuo aika pudotus on palkkaan duunarin hommista, mutta kuten mainittu niin eka paikka alalta olisi tärkein saada. kyllähän se menee niin, että jos on törkeästi liian korkea pyyntö, niin ei sieltä edes haastattelukutsua tule.

Joo sitä pyyntiä toki voi laittaa sinne yläpäähän kun soveltuvaa kokemusta jo takana ja sillä saa perusteltua, mutta aikaisemmat ansiot toki ei ole peruste.

 

[Muurari]

Kiitoksia vastauksista. Kyllähän tuo aika pudotus on palkkaan duunarin hommista, mutta kuten mainittu niin eka paikka alalta olisi tärkein saada. kyllähän se menee niin, että jos on törkeästi liian korkea pyyntö, niin ei sieltä edes haastattelukutsua tule.

Meillä isossa suunnittelufirmassa 2900€ on lähtö valmistuneille sähköinsseillä. Pääkonttorilla Vantaalla voinee saada tasan 3000€. Pula on kova ja rekryt auki jatkuvasti, joten hyvillä puheenlahjoilla voi saada vielä 1-200 päällekkin.

 

[jetblack]

Oon miettinyt että jos insinööriksi lähtisi lukemaan, mutta ei taida kannattaa kun perus putkarina tuntihommissa saa jo sen 55k€ vuodessa. ainoastaan sitten vanhempana voisi kyllä olla kevyempi vaihtoehto...

 

[tootsi]

Oon miettinyt että jos insinööriksi lähtisi lukemaan, mutta ei taida kannattaa kun perus putkarina tuntihommissa saa jo sen 55k€ vuodessa. ainoastaan sitten vanhempana voisi kyllä olla kevyempi vaihtoehto...

Mitenhän motivoitunut sitä on sitten vanhempana lukemaan itsensä inssiksi? Ja miten helposti saa töitä vanhempana inssinä kun alan työkokemusta ei ole ja kilpailee lähtöpaikoista 24 vuotiaiden kavereiden kanssa. Mikäli lehtiin ja vauvafoorumeihin on uskomista, niin aika haastavaa ellei mahdotonta. Totuutta en toki tiedä asiasta.

Tuon 55k€ saa kyllä rikki inssinäkin jos/kun palkkakehitys lähtee ylöspäin. Reissuhommissa (jota putkarin työkin on?) inssillä on myös lähtöpalkka enemmän kuin suunnittelutoimistoissa.

 

[Atomos]

2021 vuonna tuli tienattu ennätysmäärä palkkatuloa:
~110k € brutto
josta noin 20k erinäisiä bonuksia. Bonukset ovat ennätyssuuret, pääasiassa koronan vaikutuksesta.

Olen kiinteällä tuntipalkalla enkä tee ylitöitä kuin erityistapauksissa, mutta korona on mahdollistanut ”ylitöitä” lomien sijaan mikä on sopinut minulle kun ei oikeen viitsi lomailla tavalliseen tapaan koronarajoitusten vuoksi. Tämä on ollut suosittu järjestely muidenkin työkavereiden osalta jolla on ollut positiivinen vaikutus tuotantobonuksiin.

Olen töissä elektroniikka-alalla keskieurooppalaisessa firmassa ulkomailla, sen vuoksi palkkakin on suomalaisittain korkea muttei poikkeuksellinen paikallisilla standardeilla. Työkokemusta noin 7 vuotta valmistumisesta (DI). Pandemia on kiihdyttänyt mikroelektroniikan kysynnän ylikierroksille ja nyt on menossa ennätysmäinen laajennus/investointibuumi, täytyy katsella josko saisi tätä myötä jonkun ylennyksen sumplittua parempaa palkankorotusta oikeuttamaan tänä keväänä.

 

[Paukku125]

En tiiä onko asiasta ollu aikasemmin puhetta, mutta alkanut hieman ihmetyttämään nämä ulkomaiden palkat. Usealla ulkomailla työskentelevällä on paljon korkeampi palkka kun samaa työtä tekevällä suomessa, mutta kun puhutaan suomessa palkankorotuksista niin aina sanotaan että suomessa on jo kovat palkat ja tehtaat sun muut lähtee pois suomesta. Eikö tässä oo hieman ristiriitaa? Vai enkö vaan tajua jotaki nyt?

 

[Kvarkki]

Eri henkiöstöryhmät ja vertailumaat. Keskieuroopassa asiantuntijoita arvostetaan ja palkka sen mukaan. Siis oikeita asiantuntijoita, ei näitä meidän ”jokaisen täytyy saada korkeakoulututkinto” asiantuntijoita. Suomessa heikosti lisäarvoa tuottava duunari taas saa liksaa ”liikaa”, jos vertaa halvempiin maihin, joissa saman ö-luokan homman pystyy tekemää. Lisäksi tietysti kaikki työnantajamaksut vaikuttaa.

 

[Sipi^]

En tiiä onko asiasta ollu aikasemmin puhetta, mutta alkanut hieman ihmetyttämään nämä ulkomaiden palkat. Usealla ulkomailla työskentelevällä on paljon korkeampi palkka kun samaa työtä tekevällä suomessa, mutta kun puhutaan suomessa palkankorotuksista niin aina sanotaan että suomessa on jo kovat palkat ja tehtaat sun muut lähtee pois suomesta. Eikö tässä oo hieman ristiriitaa? Vai enkö vaan tajua jotaki nyt?

Tässä on pari juttua.

Suomessa sivukulut on kovat: Voit karkeasti sanoa että jos työntekijälle pitää palkkakuitissa lukea 1000e, työnantajalle todelliset kulut on jossain 1500-1700e luokassa.

Duunarien palkat suomessa on suhteellisen korkeat ja asiantuntijoiden matalat. Eli toisin sanoen Suomi on korkeasti koulutettujen halpatyömaa. Harvoin niitä tuotekehitysyksikköjä siirretään, pelkästään tuotanto. Tähän on varmaan joku historiallinen syy miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty (veikkaan ay-liikettä).

 

[Walla]

En tiiä onko asiasta ollu aikasemmin puhetta, mutta alkanut hieman ihmetyttämään nämä ulkomaiden palkat. Usealla ulkomailla työskentelevällä on paljon korkeampi palkka kun samaa työtä tekevällä suomessa, mutta kun puhutaan suomessa palkankorotuksista niin aina sanotaan että suomessa on jo kovat palkat ja tehtaat sun muut lähtee pois suomesta. Eikö tässä oo hieman ristiriitaa? Vai enkö vaan tajua jotaki nyt?

Eri duunit.

Suomessa on pienet tuloerot. Ns perusduunatien palkat ovat suhteellisen korkeita, varsinkin kun huomioidaan verot ja sivukulut, jotka ovat kilpailukyvyn kannalta ihan samaa kuin itse palkkakin.

Sen sijaan korkeammat palkat ovat Suomessa usein pienempiä kuin ulkomailla.

Ja silloin kuin näistä ja kilpailykyvystä puhutaan jonkin TES neuvottelun yhteydessä on kyse yleensä nimenomaan näistä ensin mainituista: Niiden 100k€+ kaverien palkka harvoin tulee taulukosta.

Niin ja toki lisätekijänä kilpailukin tulee usein eri suunnalta eri ammateissa. Sillä on eroa kilpaillaanko Saksalaista vai Kiinalaista puulaakia vastaan.

Edit: Hidas näköjään.

 

[munse]

Duunarien palkat suomessa on suhteellisen korkeat ja asiantuntijoiden matalat.

Juuri näin. Ei tuolla maailmalla jollain 25-vuotiaalla sähköasentajalla ole varaa rakentaa uutta omakotitaloa itselleen.

 

[Walla]

Sen voisi vielä muuten lisätä, että jos puhutaan nimenomaan ulkomaille työn perässä muuttaneiden palkoista, niin ne nyt on tietysti pääsääntöisesti kovempia jo senkin takia, että harva muuttaa ulkomaille huonomman palkan perässä. Eli sinne menee lähinnä vain ne jotka saavat paremman liksan, syystä tai toisesta, oli se sitten kohdemaan palkkataso, uniikki tarve sinun osaamisellesi, tarve suomenkielentaitoiselle johonkin rajat ylittävään projektiin tai mitä vaan. Onhan niitä kovapalkkaisia expatteja matalankin tulotason maissa.

 

[Atomos]

Komppaan näitä aikaisempia kirjoittajia tästä duunari vs toimihenkilö palkan suuruuden erosta. Tehtaan ja toimiston palkat on ihan eri kertaluokkaa.

Ei kai näitä palkkoja pysty muuten kuin markkinataloudella selittämään, jos miettii vaikka Kalifornian piilaakson palkkatasoa. Sivukulut/verotus yms ei Suomessa keskieurooppaan verrattuna ole mitenkään erityisen korkeita, ja AY-liikkeet ovat myös heikkoja (matala järjestäytymisaste, hajaannuttu moniin pienempiin ryhmittymiin esim duunarit ja toimihenkilöt erikseen) verrattuna vaikka Saksan vastaaviin.

 

[zepi]

Tässä on pari juttua.

Suomessa sivukulut on kovat: Voit karkeasti sanoa että jos työntekijälle pitää palkkakuitissa lukea 1000e, työnantajalle todelliset kulut on jossain 1500-1700e luokassa.

Duunarien palkat suomessa on suhteellisen korkeat ja asiantuntijoiden matalat. Eli toisin sanoen Suomi on korkeasti koulutettujen halpatyömaa. Harvoin niitä tuotekehitysyksikköjä siirretään, pelkästään tuotanto. Tähän on varmaan joku historiallinen syy miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty (veikkaan ay-liikettä).

Syy on nähdäkseni se, että Suomessa ylikoulutetaan väestöä -> ne harvat lahjakkaat ja fiksut jotka jäävät "duunariammatteihin" eivätkä kouluttaudu AMK:ssa voivat luonnollisesti hinnoitella työnsä kalliiksi, kun kilpailua on hyvin vähän.

Ja vastavasti sitten niistä korkeakoulutetuista on hirveästi ylitarjontaa, mikä polkee niitä palkkoja.

 

[Leatherman]

Eikös suomen verotus ole euroopan yhtiä korkeimpia puhuttaessa hyväpalkkaisista. Itse muutin 80km Helsingistä etelään ja tämä 20% tasaverotus taas taitaa olla euroopan parhaimpia hyväpalkkaisille.
Omasta mielestäni jos haluat rikastua, suomi on euroopan huonoimpia maita siihen, koska korkeakoulutettujen palkat matalat + kova verotus.

Edit: jos taas teet niinsanottuja "paskaduuneja" tai vähemmän tunteja, niin suomi taas on hyvä maa, koska täällä matalapalkkaisille on tuet + kevyemmät verotukset.
Edit2: tunnen monia sähköduunareita, eli amispohjalta, saavat kovaa palkkaa (3-5k€)/kk, mutta kun heitä kuuntelee, niin duunarihommat on tosiaan raskaita, eli sähkärit kyllä ansaitsevat joka pennin. Se että pitää lähtee joskus 5 aamulla ajelemaan autolla 45minuuttia työmaalle ja tehdä ulkona pakkasella töitä, ei oo helppoa vs IT heppu joka aukasee kotoaan tietokoneen klo 9:00 vielä pelkät kalsarit jalassa.

 

[Janishell]

Porukka täällä itkee duunareiden hyvistä palkoista.
Menkää sitten duunari hommiin jos sellainen palkka himottaa, luulis että koulutuksesta ei jäisi kiinni duunari hommiin pääsemisessä.

 

[N1kkel]

Juuri näin. Ei tuolla maailmalla jollain 25-vuotiaalla sähköasentajalla ole varaa rakentaa uutta omakotitaloa itselleen.

Onko tuo jokin tulotason mittari?

Porukka täällä itkee duunarin hyvistä palkoista. Menkää sitten duunari hommiin jos sellainen palkka himottaa, luulis että koulutuksesta ei jäisi kiinni duunari hommiin pääsemisessä.

Kuka täällä on itkenyt?

 

[Walla]

Porukka täällä itkee duunarin hyvistä palkoista. Menkää sitten duunari hommiin jos sellainen palkka himottaa, luulis että koulutuksesta ei jäisi kiinni duunari hommiin pääsemisessä.

Kuka niistä on itkenyt? Ei sen toteaminen, että Suomessa on suhteessa korkeat palkat matalammin koulutetuilla ja matalat korkeammin koulutetuilla verrattuna moneen muuhun maahan ole mitään itkemistä.