• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Mina en noudattanut tyoaikoja koska halusin menestya alallani. Opiskelu ja tekeminen asioita turhan hyvin vaatii aikaa josta kukaan ei halua maksaa koska se hyodytti vain minua. Toisekseen kun sita rakastaa tyotaan niin ei tunne olevansa toissa.
 
Meillä ei ole mitään seurantaa, tai ei ainakaan minulle ole kukaan kertonut että olisi. En siis seuraa mitenkään työaikaani. Viivan alla näkyy miten olen työni hoitanut ja se on riittänyt jo 15 vuotta pomolle oikein hyvin. Varmaan koko vuoden ajalta menee suunnilleen keskimäärin siihen 37,5h/viikko. Joskus tulee 12h päiviä ja joskus pidän pari viikkoa ylimääräistä lomaa jne. Ja kaikki joulun välipäivät ym helatorstain jälkeiset perjantait pidän vaan vapaana. Etätöissä tulee hommailtua omia juttuja jos tarvitsee.

Mukavampi näin, joku minuutilleen kyttäys kellokortilla olisi aika ikävää minusta.
 
Mä en ole pitänyt kirjaa koska joka päivä kuitenkin joustaa kuitenkin johonkin suuntaan ja olen laiska… Tämän lisäksi, välillä ajat ovat joustavia, voin esim. lähteä ostoksille ja palata töihin kun perhe on nukkumassa. Kirjaan siis jos on jotain erityistä jonka vuoksi tulee useana päivänä enemmän joustoa suuntaan tai toiseen.

Jos esim esimies olisi tarkkana mun henkilökohtaisista joustoista niin ihan varmasti olisin tarkka toisinkin päin. Uskon, että yritys jää tunneissa plussalle, mutta se on puhtaasti mun oma valinta, ja niin päin ei ainakaan tunnu että kusetan niitä.
 
Meillä kirjataan tunnit viikoittain. Asiakastyötä, yhtiön liikevaihto muodostuu asiakkaalle kirjatuista tunneista. Tietyn tason jälkeen ylityötunneista ei enää makseta. Toisaalta työ on joustavaa, kunhan hommat sujuu niin ketään ei kiinnosta missä juoksen päivät.
 
Teknologiateollisuudessa liukuvalla työajalla. Aiemmin pakolliset tunnit oli 9-14 ja nykyisin 8-14: tätähän perusteltiin jotenkin, että toimistohenkilökunta ollut välttämättä paikalla viikkopalavereihin.

Leimataan sisään töihin tullessa, lounastauolle, takaisin ja töistälähtiessä. Järjestelmä on vaan tökkinyt viimeisten kuukausien ajan ja ei välttämättä toimi ollenkaan.

Liukumat on -20/+40. +40 jälkeen voit siirtää tunteja työaikapankkiin josta voit nostaa tunnit rahana tai vapaana (esimiehen suostumuksella).

Ylityötunteja ei makseta ellei niistä ole sovittu erikseen asiakkaan/esimiehen kanssa.
 
Vaikka ollut työaika, niin ei koskaan virallista seurantaa. Itse pitänyt omassa päässä kirjaa onko miten monta päivää plussalla. Pomolle sitten huikannut, että olisin päivän poissa ja koskaan ei ongelmaa… Kunnes pomo vaihtui ja tunteja alettiin syynäämän ja syyllistettiin että liikaa plussatunteja. Kytkin ylös ja uusiin hommiin.
 
Tuo liian vapaa malli aiheuttaa myös ongelmia kun kirjanpito liukumista vain työntekijöillä omassa päässä. Kerätään 5 vuotta sitä ja ilmoitetaan yhtäkkiä "oonkin tässä sitten 3 kuukautta liukumavapailla.
Työntekijöiden kollektiiviseksi hyväksi tuo kirjanpito ja 40h plussaraja on toteutettu. Toisissa paikoissa ylitöitä teettiin liukumana huomattavissa määrin.

99% tapauksista kuitenkin tuo omassa päässä oleva liukumakirjanpito on täyttä paskaa ja pahasti pielessä.
No se tässä tietysti on että ei yhtäkkiä ilmoiteta että olen nyt sitten 3kk liukumavapailla. Vähän pelisilmää pitää olla molempiin suuntiin. Itse pitelen vapaita vaikka niin että perjantaina aamusta pari tuntia hommia jos on jotain mitä ei voi jättää maanantaille ja sitten loppupäivä vapaata. Taikka juuri joku joulun ja uudenvuoden väli ehkä loppiaiseenkin asti vapailla kun on muutenkin hiljaista. Toki puhelin on ja vastaan jos jos nyt jotain todella akuuttia sattuu jollain olemaan.

Mutta ymmärrän kyllä niitäkin jotka haluaa ihan minuutilleen työajan ja sitten niin että sen ajan ulkopuolella ei edes mietitä mitään työhön liittyvää.
 
Mikä ajaa tähän (en tiedä onko zepi laittanut ylimääräiset tunnit pankkiin vai ei, mutta monet eivät laita)? Tuntuu että täällä on moniakin, jotka tekevät työtä hyväntekeväisyytenä työnantajalle. Ja nyt en puhu ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ole sovittua työaikaa.
Uran alkuaikoina merkkasin vaan standardit 7h 30min tai mikä nyt kulloisessakin sopparissa oli työaika riippumatta oikeasta ajankäytöstä.

Kun vastuut kasvoivat ja koronan myötä tunteja alkoi kertyä, niin aloin merkata oikeasti käytettyä työaikaa tarkemmin, jolloin sitä alkoi myös kertyä työaikapankkiin, kunnes tuli virallisesti ylennys ja työajan seuranta loppui.

Suosittelisin yleisesti ihmisille vähintään omaa tuntikirjanpitoa, vaikka työnantajan järjestelmään ei jaksaisikaan kirjata oikein. Siitä on vähintään hyötyä kun koittaa miettiä, että miten haluaisi urallaan edetä ja millaisia panostuksia se vaatii. Määrättömästi ei kannata minun mielestäni panostaa - harva saa siitä niin hyvät korvaukset, että yksityiselämä kannattaisi uhrata.

On melkein aina terveellisempää oman hyvinvoinnin kannalta rajoittaa töiden teko johonkin järjelliseen tuntimäärään.

Poikkeuksiakin tietty on, mutta harvalle uskoisin yli 50h viikkojen olevan oikeasti kannattavia.
 
No se tässä tietysti on että ei yhtäkkiä ilmoiteta että olen nyt sitten 3kk liukumavapailla. Vähän pelisilmää pitää olla molempiin suuntiin. Itse pitelen vapaita vaikka niin että perjantaina aamusta pari tuntia hommia jos on jotain mitä ei voi jättää maanantaille ja sitten loppupäivä vapaata. Taikka juuri joku joulun ja uudenvuoden väli ehkä loppiaiseenkin asti vapailla kun on muutenkin hiljaista. Toki puhelin on ja vastaan jos jos nyt jotain todella akuuttia sattuu jollain olemaan.

Mutta ymmärrän kyllä niitäkin jotka haluaa ihan minuutilleen työajan ja sitten niin että sen ajan ulkopuolella ei edes mietitä mitään työhön liittyvää.
Miksi et vaan kerryttäisi virallisesti plussia pankkiin ja pitäisi niitä perjantaisin pois?

Enkä tarkoita, että minuutilleen kirjaisi aikaa, mutta jos edes puolen tunnin tarkkuudella koittaa lätkiä, niin pysyy edes jotenkin selvillä siitä paljonko se työ oikeasti aikaa syö.


Vaikka itseltäni työajanseuranta lähti pois ja kk-liksa on reilusti viisinumeroinen, niin mietin kyllä jatkuvasti sitä, että paljonko panostan tunteina ja välittämisenä. Ihan oman ja perheen pitkän aikavälin hyvinvoinnin maksimoimiseksi.
 
Meillä oli pitkään ihmisiä töissä erituntisoppareilla, eli osa teki 40h ja toiset 37,5h viikkoon. Nämä sitten yhtenäistettiin 37,5h niin että se ei vaikuttanut vanhoihin 40h sopparilla olijoihin.

Ihan miten sen haluaa laskea, mutta saivat sen 2,5h liksan lisää muiden ihmetellessä mitä tapahtui.
 
Puhuinkin juuri kaikista heistä, joilla on työaika. Kaikissa omissa paikoissa on tähän mennessä ollut 7,5h liukuva työaika 6-18 välillä. Paljon nähnyt sitä että saatetaan tehdä 8-9h työpäiviä eikä merkata mihinkään eikä siten pidetä pois

Viittasin sun viimeiseen lauseeseen. Järjestään ylempi jolla ei olisi sovittu työaikaa olisi laiton sopimus.
 
Itsellä ammattiylpeys ja tyydytys saada asiat tehtyä ja olla hyvä siinä mitä tekee. Ja ihan vain että tykkään työstäni ja voin hyvällä omallatunnolla pitää tunnin lounaan kun huvittaa. Tänään mm sain erään idean minkä kirjasin järjestelmään enkä nyt jaksa sitä työajaksi kirjata. Idean työstäminen ei tunnu työltä, mutta työajan kirjaaminen tuntuisi.
 
Itsellä ammattiylpeys ja tyydytys saada asiat tehtyä ja olla hyvä siinä mitä tekee. Ja ihan vain että tykkään työstäni ja voin hyvällä omallatunnolla pitää tunnin lounaan kun huvittaa. Tänään mm sain erään idean minkä kirjasin järjestelmään enkä nyt jaksa sitä työajaksi kirjata. Idean työstäminen ei tunnu työltä, mutta työajan kirjaaminen tuntuisi.
Jos backlogissa on enemmän hommia kuin mitä ehtii tekemään hyvin ja kunnolla, niin kuka teillä päättää tingitäänkö laadusta vai määrästä?

Ja mitkä taskit ovat pakollisia ja mitkä jäävät backlogiin / tekemättä?
 
Työajasta oli juuri uuden pomon kanssa keskustelu ja meni suunnilleen näin: -Haluatko merkata tekemäsi tunnit ylös ja maksetaan sen mukaan? -En. -Selvä.

Eli päädyttiin kk palkkaan bonus järjestelmällä, ylimääräiseen maksettuun lomaviikkoon ja kivaan läjään muita etuja. joista verottomina vielä iso osa.

Alanvaihto kannattaa. Ei kiinnosta pahemmin seurata kelloa vaan saada aikaan tuloksia, niin en edes harkinnut tuntipalkkaa. Ja jos välillä haluaa vaikka mennä kesken päivän syömään tai käyttää muksua lääkärissä niin ei sekään vaikuta mihinkään.

Isona plussana vielä työ joka ei tunnu työltä vaan enemmänkin vertautuu puuhasteluun mitä tekisi vapaa-aikanakin. Omasta puolesta voisin tehdä tätä ilman palkkaakin, kun pääsee tekemään asioita jotka itseä kiinnostaa :)
 
Viimeksi muokattu:
Loppupeleissä työyhteisö sillä tasolla ettei välttämättä halua vaihtaa paikkaa. Liksa on mitä on, mutta välttämättä halua siirtyä toisiin tehtäviin.
 
Jos backlogissa on enemmän hommia kuin mitä ehtii tekemään hyvin ja kunnolla, niin kuka teillä päättää tingitäänkö laadusta vai määrästä?

Ja mitkä taskit ovat pakollisia ja mitkä jäävät backlogiin / tekemättä?

Minulla ei ole backlogia / työlistaa tuossa mielessä.
 
Jos backlogissa on enemmän hommia kuin mitä ehtii tekemään hyvin ja kunnolla, niin kuka teillä päättää tingitäänkö laadusta vai määrästä?

Ja mitkä taskit ovat pakollisia ja mitkä jäävät backlogiin / tekemättä?
Mä oon pitänyt itte sääntönä, että tekijät määräävät laadun. Ei meinaan motivaatio välttämättä kestä jos joutuu jatkuvasti tekemään asioita joihin ei ole tyytyväinen.

Ei ole vielä tullut eteen tilannetta jossa kukaan olisi hinkannut asioita liikaa. Sen sijaan, muutoksen jälkeen laatu parani ja vaihtuvuus laski. Käytännössä pienempi vaihtuvuus lisää tehokkuutta, eli ollaan jopa nopeampia kuin ennen.
 
Mä oon pitänyt itte sääntönä, että tekijät määräävät laadun. Ei meinaan motivaatio välttämättä kestä jos joutuu jatkuvasti tekemään asioita joihin ei ole tyytyväinen.

Ei ole vielä tullut eteen tilannetta jossa kukaan olisi hinkannut asioita liikaa. Sen sijaan, muutoksen jälkeen laatu parani ja vaihtuvuus laski. Käytännössä pienempi vaihtuvuus lisää tehokkuutta, eli ollaan jopa nopeampia kuin ennen.
Hyvä rako markkinoilla / firmassa jos ei ole painetta mistään suunnasta.

Meillä on ainakin välillä kova paine uusiin featureihin - välillä esim. legalin puolelta, eikä silloin välttämättä kysellä tekijöiltä, vaan se on deliverattava DL:ksi tai voi olla ikävää businessriskiä luvassa jos regulaattoreiden vaatimukset tai business-kumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset eivät täyty.

Eikä niihin soppareihin ja ulkoisiin tekijöihin voi aina vaikuttaa vaikka haluaisi.
-
Mutta tämähän riippuu aina lopulta just siitä oman tuotteen markkinatilanteesta, eikä siihen yleensä yksittäinen ihminen voi vaikuttaa kuin työpaikkaansa vaihtamalla.
 
Hyvä rako markkinoilla / firmassa jos ei ole painetta mistään suunnasta.

Ehkä on hemmoteltu… Toisaalta, kun näin on nyt tullut hyviä tuloksia ja myyntiä myöten kehutaan niin kynnys valittaa on varmaan korkea.

Meillä on ainakin välillä kova paine uusiin featureihin - välillä esim. legalin puolelta, eikä silloin välttämättä kysellä tekijöiltä, vaan se on deliverattava DL:ksi tai voi olla ikävää businessriskiä luvassa jos regulaattoreiden vaatimukset tai business-kumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset eivät täyty.

Eikä niihin soppareihin ja ulkoisiin tekijöihin voi aina vaikuttaa vaikka haluaisi.
-
Mutta tämähän riippuu aina lopulta just siitä oman tuotteen markkinatilanteesta, eikä siihen yleensä yksittäinen ihminen voi vaikuttaa kuin työpaikkaansa vaihtamalla.
Kaikkea tietysti aina sattuu, ja kyllä mekin joskus laitetaan ulos jotain mihin ei olla ihan tyytyväisiä. Silloinkin sen päätöksen tekee R&D, ja todennäköisesti haluavat saada päivityksen tehtyä heti perään.

Meillä on myös tiimejä jotka toimii toisin. On niin kova kiire ettei ehdi oikein tehdä kunnon testejä kun pitää jo tehdä seuraavaa featurea. Vähän aikaa tuntuu, että on kova velocity, ja sitten todellisuus iskee kasvoille ja pakko ruveta korjaamaan. Jos velkaa kertyy paljon niin sen korjaaminen on vittumaista.

Ja onhan firma julkaissut isoja uusia tuotteita joista on lähetty rummuttamaan etukäteen liian optimistisilla aikatauluilla. Kun ovat kuukausia myöhässä voi toimari kyllästyä asiakkaiden vittuiluihin ja pakottaa julkaisemaan jotain paskaa. Onneksi mulle ei ole käynyt, osin koska olen kieltäytynyt vastuusta jos on ollut selvää että joku on luvannut aikataulun joka on liian optimistinen.
 
Missä vaiheessa muuten jengi on eronnut liitosta? Pohdin tässä lämpimikseni, että jos saan töitä Helsingistä, niin Tehyn jäsenmaksu nousisi melkein 60% 350€->550€.

Pelkkä kassan jäsenmaksu olisi 42€/v. Mitä lisäarvoa tuolla reilu 500€:llä sitten saa elämäänsä? Tehy nyt ei kovin paljoa tunnu edes etuja ajavan, kun suurimmam osan hoitajien palkka on mitä on, edelleen...
 
Missä vaiheessa muuten jengi on eronnut liitosta? Pohdin tässä lämpimikseni, että jos saan töitä Helsingistä, niin Tehyn jäsenmaksu nousisi melkein 60% 350€->550€.

Pelkkä kassan jäsenmaksu olisi 42€/v. Mitä lisäarvoa tuolla reilu 500€:llä sitten saa elämäänsä? Tehy nyt ei kovin paljoa tunnu edes etuja ajavan, kun suurimmam osan hoitajien palkka on mitä on, edelleen...

Liitosta on erottu vähemmästäkin. Jo ihan pelkkä liiton poliittinen perseily on riittänyt syyksi, ilman mitään jäsenmaksun korotuksiakaan.

Mutta tää toki vaan TEK, millä ollut kaikenlaisia mielipiteitä aikojen saatossa...
 
Missä vaiheessa muuten jengi on eronnut liitosta? Pohdin tässä lämpimikseni, että jos saan töitä Helsingistä, niin Tehyn jäsenmaksu nousisi melkein 60% 350€->550€.
Onko tuo summa ennen vai verovähennyksen jälkeen?

225e vuodessa ei enää kuulostakaan niin pahalta, kun siihen kuuluu kassa ja luottamusmiespalvelut ja mahdolliset muut edut.

Meidän liitolla kuuluu myös matkavakuutus, jolle voi kanssa laskea sen noin 80e/v hyötyä.
 
Onko tuo summa ennen vai verovähennyksen jälkeen?

225e vuodessa ei enää kuulostakaan niin pahalta, kun siihen kuuluu kassa ja luottamusmiespalvelut ja mahdolliset muut edut.

Meidän liitolla kuuluu myös matkavakuutus, jolle voi kanssa laskea sen noin 80e/v hyötyä.

Ennen. Tosin oma veroprosenti on 16 ollut, niin aika tyhjän kanssa tuo verovähennys on tämän 350€/a maksun kanssa ollut. Eli verotuksessa verovähennys tarjoaa sen n. 50€ alennuksen tällä hetkellä. Tehyn jäsenmaksu on siis 1,1% palkasta, ja jos palkka nousee, niin myös jäsenmaksu nousee. Ilmeisesti 600€/a on maksimi mitä tuota voi joutua maksamaan. Ehkä se korotus ei niin paha olisi, jos veroprosenttini tästä reippaasti nousisi, ja verovähennyksistä olisi jotain oikeaa hyötyä jatkossa... Esim. 30% verolla nettojäsenmaksu nousis enää vajaa satkulla, enpä tätä muistanut ajatella.

Joku TEK:n kiinteä jäsenmaksu olisi jo paljon mieluisampi :D
 
Itsekin erosin valmistumisen jälkeen. Sittemmin olen liittynyt takaisin valexin mainitsemien syiden ja Dansken AKAVA tarjousten myötä. Olen myös hyödyntänyt liiton lakipalveluita hieman niin työsuhde kuin vapaa-ajan asioihin.
 
Ennen. Tosin oma veroprosenti on 16 ollut, niin aika tyhjän kanssa tuo verovähennys on tämän 350€/a maksun kanssa ollut. Eli verotuksessa verovähennys tarjoaa sen n. 50€ alennuksen tällä hetkellä. Tehyn jäsenmaksu on siis 1,1% palkasta, ja jos palkka nousee, niin myös jäsenmaksu nousee. Ilmeisesti 600€/a on maksimi mitä tuota voi joutua maksamaan. Ehkä se korotus ei niin paha olisi, jos veroprosenttini tästä reippaasti nousisi, ja verovähennyksistä olisi jotain oikeaa hyötyä jatkossa... Esim. 30% verolla nettojäsenmaksu nousis enää vajaa satkulla, enpä tätä muistanut ajatella.

Verovähennyksen hyöty lasketaan marginaaliveroprosentista, joka lienee sinunkin tuloluokassa vajaa 50%.
 
Eli kai tuossa liitossa on pakko pysyä, vaikka paperilla jäsenmaksun korotus nostattaakin hiukset pystyyn :woot: Vielä kun joskus YLE-veroa saisi vähän maltillisemmaksi. About kaikki muut tehostaa toimintojaan, paitsi tuo, kun rahaa tulee aina indeksikorotettuna varsin reippaasti kuin manulle illallinen. Ylen budjetti n. 540M ja pollseilla n. 800M :D Mieluummin maksaisin vaikka puolet tuosta YLE-verosta kenttäpoliisien työllistämiseen, ja loput YLE:lle. Menee kyllä offtopiciksi jo, anteeksi :beye:
 
En ole koskaan liittynyt moiseen. Nyt 30 vuoden työhistorian kohdalla voin todeta, että hyvin on pärjätty ilmankin. Täysin turhaa rahanmenoa olisi ollut.
Sama, paitsi olin opiskellessa jäsen ja erosin kun valmistuin kun homma alkoi maksaa. En edes muista miten liityin ja miksi, kai tuosta koulussa oli paljon juttua että kannattaa liittyä jne? Eihän tuo TEK niin valtavan kallis olisi, mutta ei olisi itselleni ollut mitään hyötyä niin turha maksaa. Kassaan toki kuulun.
 
Meillä oli pitkään ihmisiä töissä erituntisoppareilla, eli osa teki 40h ja toiset 37,5h viikkoon. Nämä sitten yhtenäistettiin 37,5h niin että se ei vaikuttanut vanhoihin 40h sopparilla olijoihin.

Ihan miten sen haluaa laskea, mutta saivat sen 2,5h liksan lisää muiden ihmetellessä mitä tapahtui.

Vuositasolla ei varmaankaan tapahtunut mitään. Ainakin suurimmassa osassa tessejä 40h/vko-työaikaa tekevillä on työajantasaamisvapaat eli pekkaset, joiden kanssa vuosittaiseksi työajaksi tulee sama kuin 37,5h/vko ilman pekkasia tekevillä.
 
On tosi alakohtaista tuo liittoon kuuluminen ja sen järkevyys. On iso joukko työntekijöitä, joista kukaan ei saa TES-taulukkopalkkoja, joille liiton neuvottelemassa 1,7% korotuksella ei ole tuon taivaallista merkitystä ja joille liitto on ainoastaan kuluerä. Eipä ole juuri järkeä maksaa satoja euroja vuodessa tuollaisesta. Keskimäärin järjestäytyminen on muutoinkin Suomessa vähenemässä, vaikka yhä on melko korkeaa.

Ja tosiaan. kassa on eri asia kuin liittoa. Kassaan voi ja kannattaa kuulua vaikkei liittoon kuulukaan. Kassan jäsenmaksu on lähes aina paljon pienempi kuin liiton jäsenmaksu (pl. opiskelijajäsenyydet jne).

Miksi mainitsen tämän itsestäänselvyyden? Koska niin moni ei tätä tajua.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen. Näin vastasi 63 prosenttia.


Sinänsä on lohdullista huomata, että järjestäytymisasten on laskenut koronan aikana aika paljon (sama artikkeli):

Ammattiliiton jäseniä on 59 prosenttia Suomen työllisistä, joihin lasketaan palkansaajat, lomautetut, työttömät ja yrittäjät. Tulos käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista. Aiemmissa kyselyissä osuus on ollut 65 prosenttia.

Voi toki olla että lukema hiukan palautuu kun korona siirtyy taka-alalle.
 
Itselle liitosta on ollut hyötyä varsinkin edellisellä työpaikalla. Miesvaltainen teollisuusala jossa liittoon kuului yli 90% duunareista. Työnantaja aina välillä yritti perseillä ja määräillä mielivaltaisia muutoksia (huononnuksia) palkkoihin ja työoloihin. Luottamusmiehen ja liittojen tuella yleensä Pahimmat ylilyönnit saatiin torpattua. Lakkokassasta sai rahaa lakkoillessa. ja Liiton tuella haastettiin työnantaja oikeuteen yt-lain rikkomisesta. lopputulema oli että liittoon kuuluneet saivat vuosien oikeustaistelun jälkeen vajaa 10k€ verotonta korvausta. liittoon kuulumattomat eivät saaneet mitään. joten ainakin itsellä tilanne on vielä plussan puolelle jäsenmaksut vs hyödyt. Ymmärrän kyllä että jossain huippukoodarin hommissa missä työpaikkaa voi vaihtaa lennossa kun huvittaa niin liiton hyöty jää vähäisemmäksi.
 
On tosi alakohtaista tuo liittoon kuuluminen ja sen järkevyys. On iso joukko työntekijöitä, joista kukaan ei saa TES-taulukkopalkkoja, joille liiton neuvottelemassa 1,7% korotuksella ei ole tuon taivaallista merkitystä ja joille liitto on ainoastaan kuluerä. Eipä ole juuri järkeä maksaa satoja euroja vuodessa tuollaisesta. Keskimäärin järjestäytyminen on muutoinkin Suomessa vähenemässä, vaikka yhä on melko korkeaa.

Ja tosiaan. kassa on eri asia kuin liittoa. Kassaan voi ja kannattaa kuulua vaikkei liittoon kuulukaan. Kassan jäsenmaksu on lähes aina paljon pienempi kuin liiton jäsenmaksu (pl. opiskelijajäsenyydet jne).

Miksi mainitsen tämän itsestäänselvyyden? Koska niin moni ei tätä tajua.




Sinänsä on lohdullista huomata, että järjestäytymisasten on laskenut koronan aikana aika paljon (sama artikkeli):



Voi toki olla että lukema hiukan palautuu kun korona siirtyy taka-alalle.
Kyllähän ne muutkin työehtosopimuksen mainitsemat edut on liittojen sopimuksissa määritelty, ei pelkät palkat. Esim. lomarahat, palkalliset vapaat sairasta lasta hoidettaessa yms. Ja vaikka ei taulukkopalkkaa kukaan saisikaan, niin kyllä ne prosentuaaliset yleiskorotukset tulee usein automaattisesti sen nykyisen palkan päälle silti. Toki esim. itselläni taisi edellinen ns. TES-korotus olla ehkä kuukauden voimassa ennen kuin palkkakeskusteluissa sovittiin siihen pari hunttia lisää ja pyöristys takaisin tasalukuun, ja uskoisin että samaan olisi päädytty myös ilman tuota tes-prosenttikorotusta. Kaikki eivät kuitenkaan joka vuosi palkankorotusta saa, jolloin palkka on noussut vain noiden TES-korotusten mukaan.

Toki liittoon kuuluminen ei varsinaisesti ole parantanut suoraan yksilön saamia etuja, koska myös liittoon kuulumattomien kohdalla on noudatettu samoja sopimuksia.
Saa nähdä mitä tuleman pitää ylipäänsä nyt, kun työnantajaleirit ovat joillain aloilla ilmaisseet etteivät aio enää neuvotella liittoina sopimuksia.

Omaan palkkaan liittyen sain juuri ns. pyytämättä ja yllättäen pari hunttia lisää. Tosin summa on nyt kokonaisuudessaan se mitä keväällä pyysin palkkakierroksella, mutta jota ei silloin haluttu maksaa.
 
Kyllähän ne muutkin työehtosopimuksen mainitsemat edut on liittojen sopimuksissa määritelty, ei pelkät palkat. Esim. lomarahat, palkalliset vapaat sairasta lasta hoidettaessa yms. Ja vaikka ei taulukkopalkkaa kukaan saisikaan, niin kyllä ne prosentuaaliset yleiskorotukset tulee usein automaattisesti sen nykyisen palkan päälle silti. Toki esim. itselläni taisi edellinen ns. TES-korotus olla ehkä kuukauden voimassa ennen kuin palkkakeskusteluissa sovittiin siihen pari hunttia lisää ja pyöristys takaisin tasalukuun, ja uskoisin että samaan olisi päädytty myös ilman tuota tes-prosenttikorotusta. Kaikki eivät kuitenkaan joka vuosi palkankorotusta saa, jolloin palkka on noussut vain noiden TES-korotusten mukaan.

Moni firma tarjoaa ison läjän etuja, joita ei ole TES:issä mainittu, ja joita liitto ei ole neuvotellut. Veikkaan, että tarjoaisivat TES:issä (nyt) mainittuja etuja vaikka niitä ei olisi sinne neuvoteltukaan tai jos ne sieltä katoaisivat tai jos TES ei enää vaikuttaisi. En pidä tuota kovin relevanttina asiana näillä aloilla. Joo, TES-korotus nostaa sitä ei-taulukkopalkkaa, mutte sen merkitys on aika olematon jos palkka nousee joka tapauksessa vaikka 10% vuodessa. Ja ilman inflaatiotarkistusta se korotus voisi olla saman verran isompi.

Pointtini oli, että alakohtaista (tai ammatti-, tai firma-) se hyöty. Joillekin se hyöty on olematon, hinta ei. Siihen päälle ideologiset syyt, niin en ihmettele jos lisääntyvä osa ihmisistä ei halua liitolle senttiäkään maksaa.
 
Itse työskentelen asiantuntijana ylempänä toimihenkilönä enkä kuulu liittoon enkä myöskään koe sille tarvetta. Ns. liittojen neuvottelemat etuudet ovat kyllä aika hyvin vakiintuneet suomalaiseen työelämään, ja ovat varmasti täysin AY-liikkeen neuvottelemia ja heille kiitos siitä. Mutta, tämä on jo historiaa ja nykyään nämä ovat ns. normeja.

Esimerkkinä muistaakseni viime vuonna firman palkankorotusbudjetti oli 2,5% tms. talotasolla. Liiton neuvottelema korotus tuolle vuodelle oli tyyliin 2%, jonka sai kaikki siitä Ö-luokan lusmusta A-luokan uraohjukseen. Eli jäi kokonaiset 0,5% potista jaettavaksi firman merit-järjestelmän kautta - jes!

Ymmärrän kyllä miksi jotkut työntekijäryhmät/alat kannattavat enemmin liittoja.

Itse asiassa nyt kun asiaa miettii yhteiskunnan kannalta, voisi olla järkevämpää että palkat eläisivät jonkin indeksin mukaan tms. eli ns. vakiona tulisi korotus tai alennus palkkoihin riippuen taloustilanteesta ja mahdolliset palkkaneuvottelut käytäisiin henkilökohtaisesti tähän päällä. Tuntuu, että nyt työntekijä- ja työnantajaliitot taistelevat viikkoja neuvotteluissa ainakin näennäisesti ja lopputulos on joku 1% korotus palkkoihin joka hyvällä tuurilla kattaa inflaation tms.

Kuinkahan paljon yhteiskuntana säästäisimme tässä esimerkissä?
 
Liitothan ovatkin käytännössä turvaamassa perusduunareiden oikeuksia.
Ymmärrettävästi asiantuntijat sun muut neuvottelevat itse palkkansa ja etuutensa, mutta sille hitsarille tai sorvarille liitto takaa tietyt etuudet ilman että työnantaja kairaa kokoajan kakkoseen.
 
Moni firma tarjoaa ison läjän etuja, joita ei ole TES:issä mainittu, ja joita liitto ei ole neuvotellut. Veikkaan, että tarjoaisivat TES:issä (nyt) mainittuja etuja vaikka niitä ei olisi sinne neuvoteltukaan tai jos ne sieltä katoaisivat tai jos TES ei enää vaikuttaisi. En pidä tuota kovin relevanttina asiana näillä aloilla. Joo, TES-korotus nostaa sitä ei-taulukkopalkkaa, mutte sen merkitys on aika olematon jos palkka nousee joka tapauksessa vaikka 10% vuodessa. Ja ilman inflaatiotarkistusta se korotus voisi olla saman verran isompi.

Pointtini oli, että alakohtaista (tai ammatti-, tai firma-) se hyöty. Joillekin se hyöty on olematon, hinta ei. Siihen päälle ideologiset syyt, niin en ihmettele jos lisääntyvä osa ihmisistä ei halua liitolle senttiäkään maksaa.

Kuinkahan suuren osan työvoimasta epäilet kuuluvan tähän ryhmään, jolle tarjotaan 10 % palka korotuksia vuosittain?
 
Liitothan ovatkin käytännössä turvaamassa perusduunareiden oikeuksia.

Osan kohdalla näin. Ja toisen osan kohdalla liitto pitää huolen, että työt vähenevät ja liiton neuvottelemista eduista nauttii yhä pienenevä porukka. Silloin työttömäksi jäänyt saattaa kokea, ettei ehkä saanutkaan vastinetta jäsenmaksuilleen. Mutta myönnän, että tämä menee jo ohi ketjun aiheen.

Bottom line: jokainen tehköön itse laskelmat ja arviot, kannattaako liiton jäsenmaksua maksaa vai ottaa se raha säästöön itselle. Kassaan suosittelen liittymään joka tapauksessa.

Olikohan meillä joku AY-ketju? Onhan meillä:


Laitan jatkoja sinne jos tulee.
 
Liitoista hyötyy tällä hetkellä eniten ne patalaiskat duunarit, mutta siinä sivussa kärsii taas ne ahkerat hyvät työntekijät. Liitto takaa ne ns. tessikorotukset kaikille eli yritykset ovat kusessa kun pitää maksaa myös niille huonoille työntekijöille samat korotukset, eikä tämän jälkeen ole antaa parempia korotuksia hyville työntekijöille. Tuonkin voisi liittotasolla toki korjata liukuvaksi prosenttikorotukseksi, jossa työnantaja saa päättää, että Laiska-Laurin palkka nousee vain 0,5% ja Ahkera-Antin palkka nousee vaikka 1,5%.

Lähtökohtaisesti palkankorotukset pitäisi jakaa kuitenkin ilman mitään liiton vaatimuksia. Ymmärrän toki, että inflaation perässä nämä pyrkivät menemään, mutta tämä on loputon kierre. Kun kaikilla nousee liiton vaatimuksesta palkka, myös inflaatio lisääntyy.
 
Heittäkääs teidän mielipiteet, että mitä pitäisi PK seudulla saada fyffee, jos on senior specialist tai arkkitehti tasoa, kaikki tarvittavat tuoreet sertit ja yli 10 vuotta työkokemusta aihealueelta jo (ura toki vielä pidempi).
 
Heittäkääs teidän mielipiteet, että mitä pitäisi PK seudulla saada fyffee, jos on senior specialist tai arkkitehti tasoa, kaikki tarvittavat tuoreet sertit ja yli 10 vuotta työkokemusta aihealueelta jo (ura toki vielä pidempi).

Minkälaista kokemusta? 10 vuotta ei yksinään kerro mitään, eikä "senior specialist" eikä "arkkitehti". Mitä serttejä? Mistä työhistoria koostuu, onko kokemus softapuolelta vai mistä? Vaikuttaa noin n-määrä asioita, mutta @dropadrop on varmaan oikeilla linjoilla. Tuotetaloissa/läpilaskutustaloissa enemmän kuin konsulttitaloissa.

Osaamisen toki pitää olla relevanttia että sitä palkkaa maksetaan.
 
Onko täällä takuukäsittelijä-nimikkeellä työskenteleviä henkilöitä keskutelemassa?
Työpaikan vaihto mielessä ja yksi iso kaivoskone valmistaja etsii tällaisella tehtävänimikkeellä tekijää.

Kyse ei siis ole mistään honkkarin tai muun vastaavan myymälän takuureklamointien tekemisestä. Tällähetkellä hoidan oman työn ohessa parin merkin takuut ja toimin autoliikkeessä työnjohtana. Toimin lähiesimiehenä seitsemälle asentajalle ja varmistan töiden läpimennon yms. Ja peruspalkka 2500 euroa, joka on aivan naurettava toimenkuvaan nähden.
Läheltä liippaa, teen "perus" huoltoneuvojan työtä eikä peruspalkka ole juuri tuosta kummempi. Tosin kokemustakin hommasta vasta hyvin vähän. Työstäni pidän kyllä suuresti, enkä haluaisi työpaikkaa lähteä vaihtamaan paremman palkan takia, täytyisi vaan saada työvuosien myötä palkkaa neuvoteltua paremmaksi. Kiinnostaisi kyllä tietää minkälaisia palkkoja muilla on näissä hommissa.
 
Läheltä liippaa, teen "perus" huoltoneuvojan työtä eikä peruspalkka ole juuri tuosta kummempi. Tosin kokemustakin hommasta vasta hyvin vähän. Työstäni pidän kyllä suuresti, enkä haluaisi työpaikkaa lähteä vaihtamaan paremman palkan takia, täytyisi vaan saada työvuosien myötä palkkaa neuvoteltua paremmaksi. Kiinnostaisi kyllä tietää minkälaisia palkkoja muilla on näissä hommissa.
Autoalalla palkka ei nouse kuin minimaalisesti vaihtamalla työpaikkaa, tai uhkaamalla lähteä. 2,5k peruspalkka on hyvä tänä päivänä, oli koulutus sitten vaikka AMK -tasoinen tai ylempi(kuten allekirjoittaneella) ja/tai kokemusvuosiakin muutamia alla.
Indeksikorotukset tottakai tulevat, siihen se jää. Muutama vuosi kokemusta alle ja pari paikan vaihtoa, niin olet palkkatasosi huipussa vaikka eläkeikään saakka. Ylennykset sitten erikseen.
Mitä takuukäsittelijän tai työnjohtajan palkkaan tulee, riippuvainen niin yrityksestä. Yleisellä tasolla 1,8k€-3k€ + mahdollinen provisio(tässä vaikuttaa koulutustausta, osaaminen sekä yritys(onko merkkiliike/-huolto vai ns. nyrkki & paja Oy)).

Huomioitavan arvoista on se, että provision määrä/provisiojärjestelmä on hyvin erilainen eri talojen välillä. Yhdessä firmassa voi olla peruspalkka 2,5k€ ja teoreettinen maksimiprovisio 1800€, mutta todellisuudessa keskiarvollisesti normaalilla tekemisellä n. 700-800€.
Toisessa firmassa peruspalkka on sitten mitä vain 2,2k€ ja 3,4k€ väliltä ja teoreettinen maksimi provisio 150-500€.

Raskaan kaluston ja maansiirtokoneiden maailmassa työnjohtajan peruspalkkoihin kannattaa tingata 1k€-1,5k€ enemmän kuin kevyellä puolella on, takuukäsittelijän hommiin on siitä turha taas haaveillakaan.

Se mitä ns. vanhat jyyrät alalla saavat/ovat saaneet, ei tuoreempi porukka saa sitä koskaan enää takaisin, ei myöskään firmaa vaihtavat vanhat jyyrät.

Kyseinen ala on kyllä aivan roskaa, olisi vain pitänyt tajuta tämä n. 12-13v takaperin. Itselläni vuositulot rajusti vaihdelleet kolmen viime vuoden aikana 38k€ - 65k€ välillä. Yksityiskohtia tästä en käy läpi, mutta ilman se ei ole tullut, tälle vuodelle jäänee n. 50k€?
 
Heittäkääs teidän mielipiteet, että mitä pitäisi PK seudulla saada fyffee, jos on senior specialist tai arkkitehti tasoa, kaikki tarvittavat tuoreet sertit ja yli 10 vuotta työkokemusta aihealueelta jo (ura toki vielä pidempi).
Olisi kiva jos vaikka edes yksityisviestilla kerrot suurinpiirtein mita aloit saamaan niin helpottaa omaa miettimista.
 
Heittäkääs teidän mielipiteet, että mitä pitäisi PK seudulla saada fyffee, jos on senior specialist tai arkkitehti tasoa, kaikki tarvittavat tuoreet sertit ja yli 10 vuotta työkokemusta aihealueelta jo (ura toki vielä pidempi).

Eihän noi tittelit kerro mitään. Mikä aihealue, mikä kokemus, mitä serttejä, millaista osaamista? Tolla tiedolla sanon et 3.2ke ja julkiselle sektorille ole hyvä.
 
Autoalalla palkka ei nouse kuin minimaalisesti vaihtamalla työpaikkaa, tai uhkaamalla lähteä. 2,5k peruspalkka on hyvä tänä päivänä, oli koulutus sitten vaikka AMK -tasoinen tai ylempi(kuten allekirjoittaneella) ja/tai kokemusvuosiakin muutamia alla.
Indeksikorotukset tottakai tulevat, siihen se jää. Muutama vuosi kokemusta alle ja pari paikan vaihtoa, niin olet palkkatasosi huipussa vaikka eläkeikään saakka. Ylennykset sitten erikseen.
Mitä takuukäsittelijän tai työnjohtajan palkkaan tulee, riippuvainen niin yrityksestä. Yleisellä tasolla 1,8k€-3k€ + mahdollinen provisio(tässä vaikuttaa koulutustausta, osaaminen sekä yritys(onko merkkiliike/-huolto vai ns. nyrkki & paja Oy)).

Huomioitavan arvoista on se, että provision määrä/provisiojärjestelmä on hyvin erilainen eri talojen välillä. Yhdessä firmassa voi olla peruspalkka 2,5k€ ja teoreettinen maksimiprovisio 1800€, mutta todellisuudessa keskiarvollisesti normaalilla tekemisellä n. 700-800€.
Toisessa firmassa peruspalkka on sitten mitä vain 2,2k€ ja 3,4k€ väliltä ja teoreettinen maksimi provisio 150-500€.

Raskaan kaluston ja maansiirtokoneiden maailmassa työnjohtajan peruspalkkoihin kannattaa tingata 1k€-1,5k€ enemmän kuin kevyellä puolella on, takuukäsittelijän hommiin on siitä turha taas haaveillakaan.

Se mitä ns. vanhat jyyrät alalla saavat/ovat saaneet, ei tuoreempi porukka saa sitä koskaan enää takaisin, ei myöskään firmaa vaihtavat vanhat jyyrät.

Kyseinen ala on kyllä aivan roskaa, olisi vain pitänyt tajuta tämä n. 12-13v takaperin. Itselläni vuositulot rajusti vaihdelleet kolmen viime vuoden aikana 38k€ - 65k€ välillä. Yksityiskohtia tästä en käy läpi, mutta ilman se ei ole tullut, tälle vuodelle jäänee n. 50k€?
Kiitos kommentista. Aika paljon työnjohtajalta kyllä tunnutaan vaativan osaamista, tietotaitoa ja kiinnostusta alaa kohtaan, siihen ja AMK-tason (itselläni) koulutukseen nähden palkka tuntuu kyllä melko pieneltä. Mielestäni peruspalkka tulisi olla alottelijallakin 3k, lisäksi provisiot esim. 250-500€/kk "perusmyynnillä". Vaikka kyllähän sillä 2,5k palkallakin pärjää ja elelee, ei siinä mitään. Vai olenkohan vaan liian rahanahne?

Itselleni autot ja autoilu on niin lähellä sydäntä, että alan vaihto kuitenkaan ei näillä näkymin tule kysymykseen. Tai oikeastaan ehkä enemmänkin kyse on siitä etten tiedä mitä muuta työtä jaksaisin tehdä sen 7,5-9h 5 päivänä viikossa.

Alan vaihdon sijaan mulla on kyllä harkinnassa kokeilla hakea eri firmaan ja katsoa miten työnantaja reagoi jos muualta saisin paremman palkan neuvoteltua. Juuri nyt itseasiassa olisi loistava mahdollisuuskin olemassa, kun yksi "tuttu" firma hakisi työnjohtajaa. Joskaan en silti haluaisi turhaan "suututtaa" nykystä työnantajaa.
 
Mitä kaikkea vastavalmistunut esimies/hr alan tradenomi voisi tehdä ja tarkemmin varmaan, minkälaiseen palkkaan olisi realistista tyytyä ja etsiä?

Pääsin palkallisen harjoittelun kautta määräaikaiseen henkilöstösihteerin työhön, jossa palkka on kylläkin esimiehen mainitsemaa 2700€/kk pienempi hieman alle 2600€/kk lisäneuvottelujen jälkeen harjoittelun lopussa. Palkka ei siis päätä huimaa. Tradenomiliiton mukaan 2700€ olisi se about pohja jota vastavalmistunut tradenomi voisi odottaa/pyytää. Palkka ei siis päätä huimaa. Työstä voi onneksi voin lähteä milloin tahansa työsopimuksen mukaan jos huvittaa (kiva poikkeus). Työorganisaatio ja palkka hieman harmittaa ja mietin, mihin oikein hakea. Työtehtävät ei kuitenkaan ihan miellytä, vaikka ne kyllä siinä päivittäin menevät. Toisaalta en kuitenkaan tiedä mistä pidän, mutta sitä varten kai olisi hyvä kokeilla eri töitä?

Nykyiseen työhön hain ilman mitään HR osaamista paitsi työkaverien perehdytys toimistosihteerin työhön ja ihan hyvin sitä on oppinut, vaikka lähes naurettavan monimutkaista on säätö-tapauksineen. Kai sitä voisi sokeasti heittäytyä taas uuteen työhön, mutta kynnys on melko korkea, kun uusi, tuntematon työ voi ollakkin täysin kestämätön. Etätyö olisi varmaan se tärkein asia että joko 100/80% etätyöhön pääsisi. Ihan vain mietin mitä ajatuksia muilla olisi.
 
Mitä kaikkea vastavalmistunut esimies/hr alan tradenomi voisi tehdä ja tarkemmin varmaan, minkälaiseen palkkaan olisi realistista tyytyä ja etsiä?
Mitä minä tradenomeja tunnen lähipiiristä, niin kiitollinen pitäisi olla jos ylipäätään on saanut alan töitä. Toki ajat voineet muuttua kun tuntemani henkilöt valmistuneet joskus -06 tai -07. Yksikään näistä useista ei ole alansa tehtävissä, vaan vartioina, tehdasduunareina tai jopa työttöminä. Joten jos alan hommia olet saanut, niin keräilet vuoden tai kaksi kokemusta palkasta huolimatta ja sitten jos ei palkkakehitys miellytä niin vaihdat muualle paremman palkan perässä.

Mitä tulee palkkaan, niin onhan se aika naurettavaa että tässä korkean hintatason ja raskaan verotuksen maassa maksellaan korkeakoulutetulle duunarin palkkoja, eli alle 3000€/kk.
 
Suututtaa ? Jos pomo niin lapsellinen että suuttuisi siitä että haluat lisää palkkaa, niin kannattaa vaihtaa heti toisaalle
Lähinnä tarkoitin että turhaan kylmentää välejä sillä, että on katsellut paikkoja muualta. Toki ihan ensin lienee fiksuinta neuvotella palkankorotuksesta ilman puhettakaan muualle hakemisesta. En vaan ole vielä viitsinyt kun olen niin vähän aikaa ollut nykyisen työnantajan palkkalistoilla. Pitäisi alkaa listaamaan muutenkin palkankorotukselle hyviä perusteita jotka voi sitten lyödä pöytään kun menee neuvottelemaan, tyhjin käsin lienee ihan ajan hukkaa, perusteluja kysyttäneen kuitenkin.
 
Rakennusinsinööri ja rakennuttaminen
- Opiskeluaikoina 2200-2300€/kk
- Valmistuneena 2850€/kk
- Vakkaripaikka 4050€/kk

- Kiitos palkkaharmonisointi, joka nostatti palkkaa huomattavasti vakituisen pestin saatuani. Hain 3000 mutta sain 4000, joten äärimmäisen tyytyväinen olen tapahtuneeseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 455
Viestejä
4 867 184
Jäsenet
78 666
Uusin jäsen
kmikkok

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom