Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Ei onneksi vaadita, voi edelleen päästä ilmankin tutkintoa.
Mutta eihän noissa lisissä ole muuta "ongelmaa" kuin vähän hassut nimet, jotka on jäänne menneisyydestä. Voisihan ne saunalisätkin muuttaa vain joksikin lauantaikorvaukseksi niin ei herättäisi ihmetystä nuorempien keskuudessa.
Niin no, ei varmaan ole muodollista vaatimusta jos satut olemaan esim. tehtaan johtajan lapsi, mutta viimeksi kun oppisopimukseen haettiin taisi olla tuhatkunta hakijaa 20 paikkaan, eli ei ne nyt ihan tyhmiä ole ja palkkaa sieltä mitään peruskoulun käyneitä, jos saa valita ns. rusinat pullasta.
 
Ilmeisesti suuriakin eroja tienesteissä tehdaskohtaisesti, mutta 1,5x 18€ en purematta niele :)

En tiedä onko tuosta KTA:sta 1,5x. Verrattiin kuukausiansoita joskus saman työkokemuksen paperimiehen kanssa ja se oli silloin 1,5x omani. Tämä Pohjanmaalla, jos se jotain merkitsee. Niin ja muovitehtaalla ei ollut lauantailisiä. Sekin tekee jo jonkin verran.
 
Niin no, ei varmaan ole muodollista vaatimusta jos satut olemaan esim. tehtaan johtajan lapsi, mutta viimeksi kun oppisopimukseen haettiin taisi olla tuhatkunta hakijaa 20 paikkaan, eli ei ne nyt ihan tyhmiä ole ja palkkaa sieltä mitään peruskoulun käyneitä, jos saa valita ns. rusinat pullasta.
Tuo on varmaan jossain kasvukeskuksen tehtaassa. Pienempien paikkakuntien isoissa tehtaissa on jatkuvasti paikkoja auki eikä tarvitse suhteita sisäänpääsyyn. Jos paperihommat kiinnostaa niin kannattaa suunnata huomio vaikka Varkauteen, Pellokselle tai Kymenlaaksoon, ei ole tuhansia hakijoita.
 
Tuo nyt ei taida pitää paikkaansa. Tai toki siellä varmaan jotain vanhoja jörmyjä on edelleen ilman ihmeempiä kouluja, mutta taitaa suurin osa alalle pyrkivistä uusista tulla oppisopimuksen kautta ja sinne pääsyä edesauttaa merkittävästi sopiva kokemus ja koulutus esim sähköstä, automaatiosta tai mekaanisesta kunnossapidosta.

Niin tai sitten toisesta tehtaasta, kesätöistä yms. En pidä ammattikoulua oikein koulutusvaatimuksena. Noihin paikkoihin mennään yleensä joko lukiossa tai amiksessa ollessa kesätöihin. Ei ihme, jos 18v 9-luokan käynyt ei pääse tehtaaseen, jos vain on toinen hakija.
 
Ei onneksi vaadita, voi edelleen päästä ilmankin tutkintoa.
Mutta eihän noissa lisissä ole muuta "ongelmaa" kuin vähän hassut nimet, jotka on jäänne menneisyydestä. Voisihan ne saunalisätkin muuttaa vain joksikin lauantaikorvaukseksi niin ei herättäisi ihmetystä nuorempien keskuudessa.
UPM paperitehtaisiin vaaditaan oppisopimuksen kautta hankittu ammattitutkinto. Määräaikaisina toki on paljon työntekijöitä ilmankin alan koulutusta. Ihmettelisin jollei Storalla Varkaudessa olisi samanlainen systeemi, Pelloksessa toimii vaneritehdas? Täälläpäin korkein tuntipalkka on vajaa 23€, KTA:n ollessa silloin yli 25€, ei ne nyt aivan mahdottomia palkkoja kuitenkaan ole.
 
UPM paperitehtaisiin vaaditaan oppisopimuksen kautta hankittu ammattitutkinto. Määräaikaisina toki on paljon työntekijöitä ilmankin alan koulutusta. Ihmettelisin jollei Storalla Varkaudessa olisi samanlainen systeemi, Pelloksessa toimii vaneritehdas? Täälläpäin korkein tuntipalkka on vajaa 23€, KTA:n ollessa silloin yli 25€, ei ne nyt aivan mahdottomia palkkoja kuitenkaan ole.
Täälläpäin korkein tuntipalkka jää alle 22€, jota maksetaan vain parille vakanssille.
 
Täälläpäin korkein tuntipalkka on vajaa 23€, KTA:n ollessa silloin yli 25€, ei ne nyt aivan mahdottomia palkkoja kuitenkaan ole.
Onko tuo KTA-lisä oikeasti vain pari euroa? Itselläni tuo KTA-lisä on huonoimmillaankin päälle 4 euroa, tällä hetkellä taitaa olla jonkin verran päälle 9 euroa.
 
Eiköhän ne harvat raskaan teollisuuden duunarit jatkossakin tienaa ihan hyvin.

Sinne on paljon tunkua suhteessa tarjolla olevaan työpaikkamäärää, mutta ketä tahansa ei haluta ottaa soheltamaan miljoonia päivässä tuottavien koneiden seassa, joten on vaan parempi maksaa niille jotka todistetusti hommansa hoitavat. Poimitaan rusinat pullasta, mutta tiedetään että parhaat eivät halua alipalkalla olla töissä.

Jos pitäisi veikata, niin saunalisät yms erikoisuudet vaihtavat nimeä ihan vaan lauantailisiksi jne. Mutta kokonaisansiot pysyvät varmasti ihan hyvinä. On tehtaan johtajan etu, että töissä on motivoitunutta ja osaavaa sakkia, eikä särmiä jannuja kannata savustaa pois alipalkoilla kun tehdas jauhaa miljoonia.
 
2016 valmistuminen koneinsinööriksi.
2016: 2700€/kk
2017: 2900€/kk
2018: 3000€/kk
2019: 3300€/kk
2020: 3500€/kk
2021: 4000€/kk

Työpaikka ja toimenkuva pysynyt kutakuinkin samana, mutta alussa prosessi ja laitos olivat uutta joten palkka sen mukainen. Kokemuksen myötä palkka noussut. Vuoroinsinöörinä energia-alalla. Vuorolisät tuovat keskimääräisesti 40% lisää kuukaudessa + bonukset. Vuosiansiot tänä vuonna n. 75000€, sisältäen 24 tuntia ylitöitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ite alkaa olla noihin 3-4k€ -hommiin mitta täynnä. Pätkiä ja vouti leikkaa. Next-leveli tähtäys on 7-9k€. Välissä pitää latkia laihempaa soppaa.

Se näissä palkoissa on v-mäistä, että mä oon mä osaamiseni kanssa. Nyt tilille asti hiipii pari tonnia ihan kotona ollessa (ei joutilaana toki). Sihtaan kunnon palkkaluokkaan ilman välinousuja. Vouti vie kuitenkin puolet joka tonnista.
 
Nyt on kyllä niin puutaheinää että.. mistä sanoista sinun mielestäsi tulee KTA?
Luetaan se vastaus ajatuksella, ei lisätä sinne sellaista mitä siellä ei ole

KTA-lisä.png
 
Laitetaas tälläisen perusduunarin palkastakin jotain tietoa, eli raskaanpuolen rengasasentajan hommia teen. Palkka 3000-4000e kuukaudessa. Työtunteja tulee se 160-170h kuukaudessa. Välillä kohtuu fyysistä hommaa, mutta toisaalta ei tarvitse pahemmin stressata ja työstä pidän. Palkkaan vaikuttaa paljon se minkä verran jaksaa 24/7h päivystys hommia tehdä. (Eli jos keskellä yötä esim rekasta rengas hajoaa niin se käydään vaihtamassa tien päällä)
 
Juuri aloittaneena sovelluskehittäjänä 2.7k / kk, josta lähes 100% etänä.
Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä voinut muutaman satasen pyytää enemmän, mutta pääasia oli saada töitä ylipäätään, joten en ottanut mitään riskiä.

Tämä siis pk-seudun ulkopuolella.
 
Mitähän ihmettä sulle oikeen maksetaan?

Juuri sitä mitä tuossa lainauksen ensimmäisessä kohdassa sanotaan. Kyseessä ei ole mitään rakettitiedettä, omalla työpaikalla eritellään sen KTA:n muuttuva osuus (KTA-lisä) erikseen jolloin sen muutoksia on helpompi seurata. Eli KTA = Perustuntipalkka + KTA-lisä, ei sen kummempaa.

Alunperin en tullut ajatelleeksi, että tuota ei välttämättä käytetä kaikkialla ja siksi ilmeisesti termit sekoittivat.
 
Miltäs kuulostaisi laki joka määrää palkkojen olevan julkisia? Eli tietäisit täsmälleen mitä työkaverit tienaa eikä tarvitsisi pikkujouluissa loppuillasta tehdä galluppia? Itse olen joskus gallupoitsijalle kertonut oman palkkani tämmöisessä tilanteessa ja kävi ilmi että kyselijä oli isommista vastuistaan huolimatta tekemässä hommia selkeästi pienemmällä korvauksella kuin muut.

Toisessa työpaikassa joskus oli periaate että kaikille sama palkka, eli katsottiin kenen palkka oli korkein samassa työtehtävässä ja pistettiin myös muille samat. Vaikutti silti harmittavan sitä kaveria joka muuten olisi saanut muita enemmän kokemusvuosien perusteella.


Tosiaan tässä lehtijutussa tuli vastaan tuollainen mahdollinen laki tulevaisuudessa.



ON mahdollista, että lähitulevaisuudessa palkka-avoimuus ei olekaan enää valinta vaan ainakin jossain määrin lain sanelema pakko. Muutosaie on kirjattu Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaan.

”Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin”, hallitusohjelmassa kerrotaan.
 
Miltäs kuulostaisi laki joka määrää palkkojen olevan julkisia? Eli tietäisit täsmälleen mitä työkaverit tienaa eikä tarvitsisi pikkujouluissa loppuillasta tehdä galluppia? Itse olen joskus gallupoitsijalle kertonut oman palkkani tämmöisessä tilanteessa ja kävi ilmi että kyselijä oli isommista vastuistaan huolimatta tekemässä hommia selkeästi pienemmällä korvauksella kuin muut.

Toisessa työpaikassa joskus oli periaate että kaikille sama palkka, eli katsottiin kenen palkka oli korkein samassa työtehtävässä ja pistettiin myös muille samat. Vaikutti silti harmittavan sitä kaveria joka muuten olisi saanut muita enemmän kokemusvuosien perusteella.


Tosiaan tässä lehtijutussa tuli vastaan tuollainen mahdollinen laki tulevaisuudessa.



ON mahdollista, että lähitulevaisuudessa palkka-avoimuus ei olekaan enää valinta vaan ainakin jossain määrin lain sanelema pakko. Muutosaie on kirjattu Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaan.

”Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin”, hallitusohjelmassa kerrotaan.
Ainakin luottamusmiehen olisi hyvä tietää kaikkien palkat, kuten palkansaajajärjestöt tuossa esittävät. Työnantajapuoli taas vastustaa jyrkästi, ilmeisesti siksi että joutuisivat maksamaan isompia palkkoja. Minusta palkkatiedot voisivat olla avoimia kaikille yrityksessä, mutta vähintään luottamusmiehelle. Jos vielä tietäisi palkat muissa yrityksissä niin voisi paremmin harrastaa palkkakilpailua. Eli sama kaikille kuten virkamiehille.
"Kenellä tahansa on oikeus saada tiedot julkisella sektorilla työskentelevän virkamiehen tai työntekijän tehtäväkohtaisesta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä henkilön kokonaispalkasta. "
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Miltäs kuulostaisi laki joka määrää palkkojen olevan julkisia? Eli tietäisit täsmälleen mitä työkaverit tienaa eikä tarvitsisi pikkujouluissa loppuillasta tehdä galluppia?

IT-alalla tuollaista on useammassakin yrityksessä. Mutta se oleellinen: ne ovat julkisia firman sisällä. Ne eivät ole julkisia muutoin. Firma siis ylläpitää jossain intrassaan listaa työntekijöiden palkoista tai summittaisista palkoista. Joissain puljuissa on niin, että työntekijät saavat halutessaan laittaa palkkansa firman sisällä muiden näkyville, mutta se ei ole pakollista.

Mä näen tuon lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Ja se, jos noin ei haluta tehdä, voi kieliä siitä että palkoissa on pahaa vinoumaa jota ei haluta tuoda työntekijöiden tietoon.
 
Jaa,a. Samaa työtä tekevät työntekijät eivät aina ole samanarvoisia (tuottavia). Jotkut vaan tekee enemmän, ovat tunnollisimpia, tekevät tarkempaa työtä ja ovat ajoissa valmiimpia.
Itse jos olisin työllistäjä niin haluaisin palkita sellaista työntekijää jolta ei koskaan tarvitse kysyä milloin mikäkin on valmiina tai onko hoidossa, tai varmistella ylipäätään mitään kun tietää että homma tehdään ajoissa ja hyvin.
Vierastan itse vähän sama palkka samasta työstä koska usein työnteko ei ole vain sitä että tehdään asia x se on siinä.
Ja voisi tälleen kun on surkeassa työyhteisöissä työskennellyt niin joku hyvä tyyppi nyt on hyvä tyyppi ja tekee työnsä hyvin sekä saa työyhteisön toimimaan motivoiden muita jne niin miksi en firman omistajana saisi suosia sellaista
 
Kuka tahansa voi mennä verotoimistoon asiakaspäätteelle ja katsoa muiden verotietoja. Ne ovat julkisia.

Verotiedoista voi päätellä monissa tapauksissa myös palkan vaikkei ne ole yksi yhteen. Ei toki kaikissa, ainahan niitä palkkatuloja voi saada monesta paikasta ja vähennyksiäkin on erilaisia. Mutta eiköhän se palkkakin selviä, jos nyt pääpuolin tunnet henkilön jota urkit.
 
Jaa,a. Samaa työtä tekevät työntekijät eivät aina ole samanarvoisia (tuottavia). Jotkut vaan tekee enemmän, ovat tunnollisimpia, tekevät tarkempaa työtä ja ovat ajoissa valmiimpia.
Itse jos olisin työllistäjä niin haluaisin palkita sellaista työntekijää jolta ei koskaan tarvitse kysyä milloin mikäkin on valmiina tai onko hoidossa, tai varmistella ylipäätään mitään kun tietää että homma tehdään ajoissa ja hyvin.
Vierastan itse vähän sama palkka samasta työstä koska usein työnteko ei ole vain sitä että tehdään asia x se on siinä.
Sanotaanko näin, että omasta kokemuksesta työnantajaa ei kiinnosta. Kaikki saavat yhtä huonoa palkkaa tuottavuudesta riippumatta. Usein on jopa kaikki järjestelmät valmiina mistä saisi raportin jokaisen tuottavuudesta (työntekijä ottaa päätteeltä tiketin, mikä kertoo mitä valmistetaan ja kun se on valmis, tiketti luetaan uudelleen tietokoneelle johon jää tieto varastosaldosta, tekijästä ja kuluneesta ajasta). Eipä ole ketään lähtenytkään vaikka jotkut tekevät selvästi paljon nopeammin ja paremmin kuin toiset. Tuotantopalkkiot olisivat vaan ylimääräistä rahanmenoa vaikka työntekijän näkökulmasta se on helvetin epäreilua. Näin toimitaan suomalaisella huonekaluvalmistajalla.
 
Jaa,a. Samaa työtä tekevät työntekijät eivät aina ole samanarvoisia (tuottavia). Jotkut vaan tekee enemmän, ovat tunnollisimpia, tekevät tarkempaa työtä ja ovat ajoissa valmiimpia.
Itse jos olisin työllistäjä niin haluaisin palkita sellaista työntekijää jolta ei koskaan tarvitse kysyä milloin mikäkin on valmiina tai onko hoidossa, tai varmistella ylipäätään mitään kun tietää että homma tehdään ajoissa ja hyvin.
Vierastan itse vähän sama palkka samasta työstä koska usein työnteko ei ole vain sitä että tehdään asia x se on siinä.
Ja voisi tälleen kun on surkeassa työyhteisöissä työskennellyt niin joku hyvä tyyppi nyt on hyvä tyyppi ja tekee työnsä hyvin sekä saa työyhteisön toimimaan motivoiden muita jne niin miksi en firman omistajana saisi suosia sellaista
Eihän tarvitakaan samaa palkkaa vaan läpinäkyvyyttä. Monessa paikassa on tulospalkkio käytössä taikka muuten lisiä
 
Mun kokemuksen mukaan työnantajat yleensä haluavat pitää palkat piilossa.

Logiikka on varmaan jotenkin, että aina on yksilöitä joille on lipsahtanut liikaa palkkaa - tai joita pidetään niin tärkeinä että maksetaan enemmän. Jos palkat ovat julkiset niin muut asettavat ne yksilöt mittapuiksi ja hissukseen palkat nousevat…

Ainakin meillä on ollut samalla vaativuusluokalla työskenteleviä kolleegoita jotka ovat olleet mielestäni yhtä kovia kuin minä (toki eri vahvuuksilla) ja mä saan 40% enemmän palkkaa. Minä en vastustele, että he tietäisivät minun palkkani, ja varmaan ymmärtäisin paremmin miksi tiimi ympärillä saa usein esimiehen pienen korotusbudjetin jos tietäisin myös kuinka kuopassa ovat itseeni verrattuna.

Nykyisellään meillä ei edes kerrota mikä skaala mihinkin job-bandiin liittyy, että ymmärtäisi minkälaista korvausta saa oman työn vaativuuden suhteen. Kaikki tämä salailu siis on työnantajasta lähtöisin.
 
Miltäs kuulostaisi laki joka määrää palkkojen olevan julkisia? Eli tietäisit täsmälleen mitä työkaverit tienaa eikä tarvitsisi pikkujouluissa loppuillasta tehdä galluppia? Itse olen joskus gallupoitsijalle kertonut oman palkkani tämmöisessä tilanteessa ja kävi ilmi että kyselijä oli isommista vastuistaan huolimatta tekemässä hommia selkeästi pienemmällä korvauksella kuin muut.

Toisessa työpaikassa joskus oli periaate että kaikille sama palkka, eli katsottiin kenen palkka oli korkein samassa työtehtävässä ja pistettiin myös muille samat. Vaikutti silti harmittavan sitä kaveria joka muuten olisi saanut muita enemmän kokemusvuosien perusteella.


Tosiaan tässä lehtijutussa tuli vastaan tuollainen mahdollinen laki tulevaisuudessa.



ON mahdollista, että lähitulevaisuudessa palkka-avoimuus ei olekaan enää valinta vaan ainakin jossain määrin lain sanelema pakko. Muutosaie on kirjattu Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaan.

”Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin”, hallitusohjelmassa kerrotaan.

Palkat ovat julkisia. Soita verottajalle tai käy verotoimiston koneelta katsomassa.

Muistaakseni erittelevät ansio- ja pääomatulotkin.

Edit:

Tuloverotuksen tiedot verovuodelta 2020 tulevat julkisiksi 10.11.2021.

Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkisia tietoja ovat:

  • henkilön nimi, syntymävuosi ja maakunta
  • valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo
  • kunnallisverotuksessa verotettava tulo
  • tulovero
  • kunnallisvero
  • maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä
  • ennakoiden yhteismäärä
  • veronkannossa maksettava tai palautettava määrä eli jäännösvero tai veronpalautus
Tuloverotuksen julkiset tiedot ovat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisina. Jos verotukseen tulee myöhemmin muutoksia esimerkiksi muutoksenhaun tai oikaisun johdosta, muutokset eivät ole julkisia.
 
Kuka tahansa voi mennä verotoimistoon asiakaspäätteelle ja katsoa muiden verotietoja. Ne ovat julkisia.

Verotiedoista voi päätellä monissa tapauksissa myös palkan vaikkei ne ole yksi yhteen. Ei toki kaikissa, ainahan niitä palkkatuloja voi saada monesta paikasta ja vähennyksiäkin on erilaisia. Mutta eiköhän se palkkakin selviä, jos nyt pääpuolin tunnet henkilön jota urkit.
Itse olen käynyt urkkimassa palkkatietoja verotoimistossa parikin kertaa. Yleensä etukäteen kun tiennyt että tulee palkasta neuvottelua. Tarkistin myös omat vuosituloni, ja nehän oli melkoisesti pienemmät kuin todellisuudessa... ilmeisesti siis vähennyksien jälkeen olevat tulot sieltä näkyy. Ja eihän sieltä aivan viimeisimpiä tuloja näe, olikohan parin vuoden takaa.
 
Itse olen käynyt urkkimassa palkkatietoja verotoimistossa parikin kertaa. Yleensä etukäteen kun tiennyt että tulee palkasta neuvottelua. Tarkistin myös omat vuosituloni, ja nehän oli melkoisesti pienemmät kuin todellisuudessa... ilmeisesti siis vähennyksien jälkeen olevat tulot sieltä näkyy. Ja eihän sieltä aivan viimeisimpiä tuloja näe, olikohan parin vuoden takaa.

Oletko missannut jokavuotisen tulomehustelun? Eli edellinen valmistunut verotushan siellä on. Yleensä siis tosiaan pari vuotta vanha verovuosi.

Ja tottakai kun puvutaan verotettavista tuloista, siellä on nimenomaan verotettavat tulot eli vähennykset on pois. Toisella 7ke matkakuluja ja toisella 0e tekee aika merkittävän eron jo. Mukaan kaikki muut virankin puolesta tehtävät vähennykset yms. Niin pitää olla selvä, että tulot ja varsinkin verotettavat tulot on aivan eriasia kuin palkka.
 
Isolla osalla porukasta on vain se yks työpaikka ja työsopimus vielä estää muut työt/kilpailevan toiminnan. Pääomatulot on raportoitu erikseen niin ne ei sekoitu palkkatuloon. Eräs työkaveri yhdessä työpaikassa vuosittain haki kaikkien firman merkittävien heppujen palkat + tiimikavereiden palkat verotoimistolta ja laittoi exceliin. Kyllä ne keskimäärin pitivät paikkansa tosi hyvin. Toki siellä on niitä erikoistapauksia, että joku heppu oli vain 5kk talossa töissä ja toki ne palkat on wanhat, kun verotus ei ole reaaliaikaista. Mutta kyllä tollanen excelöinti kertoo hyvin missä mennään, kunhan hakee riittävän isolla haavilla liksoja firman sisältä. Noista exceleistä näki korotukset myös mukavasti, kun tyyppi tosiaan teki tuota excelöintiä vuosikausia.
 
Isolla osalla porukasta on vain se yks työpaikka ja työsopimus vielä estää muut työt/kilpailevan toiminnan. Pääomatulot on raportoitu erikseen niin ne ei sekoitu palkkatuloon. Eräs työkaveri yhdessä työpaikassa vuosittain haki kaikkien merkittävien heppujen palkat verotoimistolta ja laittoi exceliin. Kyllä ne keskimäärin pitivät paikkansa tosi hyvin. Toki siellä on niitä erikoistapauksia, että joku heppu oli vain 5kk talossa töissä ja toki ne palkat on wanhat, kun verotus ei ole reaaliaikaista. Mutta kyllä tollanen excelöinti kertoo hyvin missä mennään, kunhan hakee riittävän isolla haavilla liksoja firman sisältä. Noista exceleistä näki korotukset myös mukavasti, kun tyyppi tosiaan teki tuota excelöintiä vuosikausia.

Jos kahden jannun liksa on 70ke ja toisella on vähennyksiä 10ke ja toisella 0e. niin miltä se sun mielestä näyttää?

Sillä saa toki suuruusluokan, mutta pitää osata myös arvioida hieman paljonko niitä vähennyksiä on, asuuko metsässä vai ei ja katsoa mikä viran puolesta tehtävien vähennysten määrä suunnillen on.

Ja silti jää kokonaan ylityö ja muuta lisät ulos, joita et voi tietää yleisesti (toki valkokaulukset saa vaan kk palkan yleensä eikä noita ole, mutta sekin pitää tietää). Ja se jakajakin on suuressa osassa tapauksia 12,5 lomarahojen takia eikä 12.
 
Jos kahden jannun liksa on 70ke ja toisella on vähennyksiä 10ke ja toisella 0e. niin miltä se sun mielestä näyttää?

Sillä saa toki suuruusluokan, mutta pitää osata myös arvioida hieman paljonko niitä vähennyksiä on, asuuko metsässä vai ei ja katsoa mikä viran puolesta tehtävien vähennysten määrä suunnillen on.

Ja silti jää kokonaan ylityö ja muuta lisät ulos, joita et voi tietää yleisesti (toki valkokaulukset saa vaan kk palkan yleensä eikä noita ole, mutta sekin pitää tietää). Ja se jakajakin on suuressa osassa tapauksia 12,5 lomarahojen takia eikä 12.

Kai se sinkku osaa vähän tajuta siihen, että mitä vähennyksiä suurperheellinen saa ja päinvastoin. Aivoja voi käyttää lukuja miettiessä. Jos kysyy tarpeeksi ison määrän noita palkkoja niin ei tarvi jumittaa yhteen erikoistapaukseen. Jos kiinnostaa tarpeeksi paljon niin kahvipöydässä voi jutella vähennyksistä ja urkkia pennitkin selville.
 
Huomautus - älä floodaa samaa onelineria
Kai se sinkku osaa vähän tajuta siihen, että mitä vähennyksiä suurperheellinen saa ja päinvastoin. Aivoja voi käyttää lukuja miettiessä. Jos kysyy tarpeeksi ison määrän noita palkkoja niin ei tarvi jumittaa yhteen erikoistapaukseen. Jos kiinnostaa tarpeeksi paljon niin kahvipöydässä voi jutella vähennyksistä ja urkkia pennitkin selville.

Palkka != tulot.
 
Palkka != tulot.

Suurin osa porukasta on yhdessä paikassa työssä ja kaikki palkkatulot tulee yhdestä rööristä. Onneksi pääomatulot ilmoitetaan erikseen. Jos siellä työpaikalla on vaikka 1000 ihmistä ja kysyy verotoimistosta 100 ihmisen tulot niin siitä tilastosta saa hyvän idean missä mennään. Varsinkin, jos tekee niin kuin se mun tuntema excelöijä. Se laittoi firman intranettiin excelin ja kävi jutteleen ihmisten kanssa liksoista excelin kanssa :) Se on helppo ottaa huomioon, jos joku saa vähennettyä kilometreja, lapsia tms.

Se mikä tuossa on kiinnostavaa, että onko itse keskiarvon/mediaanin ylä/alapuolella ja millainen palkkahaitari firmassa on. Tietää suurinpiirtein, että onko kuopassa vai ei. Sillä onko se tilasto absoluuttisen tarkka on vähän merkitystä, asioiden kokoluokan tietämisellä taas on paljon merkitystä.
 
Itselle muodostui hieman erikoinen tilanne uusien töiden kanssa, kun niiden sivutuotteena voisin tavallaan tehdä samalla vaivalla toisen firman hommia myös, jolle ajauduin toimimaan asiantuntija-neuvojana kun tulivat tapaamaan sitä alkuperäistä työnantajaa.

Eli ensimmäisen firman kanssa voisin mennä asiakasfirmaan X juttelemaan asiasta A, mutta samalla voisin ottaa esille asian B ja tuottaa ison hyödyn myös tuolle toiselle firmalle, ilman että vaikuttaisi muuten firmaan A, muuten paitsi että firma B on myös firman A asiakas ja firman B hyötyessä näistä myös firma A hyötyisi suoraan.

Nyt mietityttää että pitäisikö jossain kohtaa laittaa pystyyn oma firma ja tehdä sen kautta noille molemmille alihankintana. Tuosta pitäisi tienata sitten jo kahden Finnairin lentokapteenin palkat. :P
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Esimies onneksi omalle kohdalle kertoi missä kohtaa palkkahaitaria mä olen. Ei tarvi arpoa. 10% keskiarvon yläpuolella. levels.fyi:sta tsekkasin, että mikä sinne työntekijöiden ilmoittama haitari on mun työluokituksella. Oma palkka verrattuna levels.fyi:n haitariin oli asiasta samaa mieltä kuin esimies. Levels.fyi | Salaries & Tools to Level Up Your Career on kova palvelu, joskin ei taida sisältää paljoa suomalaisten firmojen palkkoja. Glassdoor on toinen palvelu mistä voi vaania asioita. Noihin palveluihin liksan ilmoittaminen+päivittäminen on palvelu kaikille, kun se luo anonyymisti läpinäkyvyyttä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Palkat ovat julkisia. Soita verottajalle tai käy verotoimiston koneelta katsomassa.

Tuo on vähän eri asia. Verottajan koneelta näet edellisen verovuoden kokonaistilanteen, mutta et näe tämän hetkistä palkkaa. Firman sisäisessä palkkaläpinäkyvyydessä ajatus on se, että kuka tahansa voi tarkastella muiden sen hetkistä palkkatasoa.
 
Tuo on vähän eri asia. Verottajan koneelta näet edellisen verovuoden kokonaistilanteen, mutta et näe tämän hetkistä palkkaa. Firman sisäisessä palkkaläpinäkyvyydessä ajatus on se, että kuka tahansa voi tarkastella muiden sen hetkistä palkkatasoa.

Jos noita tilastoja jaksaa kerätä esim. 3-5v putkeen niin voi vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä tän ja seuraavan vuoden palkoista olettaen että palkankorotukset kohdistuvat samalla tapaa kuin edellisvuosina. Toki tuo on epätarkkaa, mutta trendit ja asioiden kokoluokat kuitenkin selviävät. Voiko edellisten vuosien verotietoja kysyä jälkikäteen, että saisi tehtyä tilastot heti esim. viimeiseltä viideltä vuodelta?
 
Jos noita tilastoja jaksaa kerätä esim. 3-5v putkeen niin voi vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä tän ja seuraavan vuoden palkoista olettaen että palkankorotukset kohdistuvat samalla tapaa kuin edellisvuosina. Toki tuo on epätarkkaa, mutta trendit ja asioiden kokoluokat kuitenkin selviävät. Voiko edellisten vuosien verotietoja kysyä jälkikäteen, että saisi tehtyä tilastot heti esim. viimeiseltä viideltä vuodelta?

Kyllä sieltä muutamalta vuodelta saa historian. Kävin viimeksi katsomassa tulevien kolleegoiden palkkoja pari vuotta sitten työpaikkaa vaihtaessa, että tietäisin mitä kehtaan pyytää palkaksi. En muista enää moneltako vuodelta ne tiedot päätteeltä sai, mutta lukema oli suurempi kuin yksi.

Jos joku miettii tuollaisen kolleegoiden palkkaluettelon kasaamista ja jakelua, niin kannattaa ensin miettiä, tuleeko kokoelmasta kenties GDPR:n alle kuuluva asia, ja miten se mahdollisesti vaikuttaa. GDPR ei koske yksityishenkilön yksityistä käyttöä (esim. omaa puhelinluetteloa, sähköpostin osoitekirjaa jne.), mutta jos henkilötietoja erityisesti kerää ja kasaa verottajan rekisteristä ja levittää muille, niin liekö se enää yksityistä käyttöä... en osaa sanoa miten tuota säännöstä kuuluisi tällaisessa asiassa tulkita. Itse omaan tarpeeseensa niitä voi toki selvitellä vapaasti.
 
Alla keskusteluun liittyen kuva siitä, mitä tietoja ja missä muodossa tiedot näkyvät verotoimiston päätteellä. (Esimerkkitapaus on entinen esimieheni esimies.)

Näytöltä ei tosiaan vähennysten määrä ilmene, missä voi olla isoakin vaihtelua henkilöiden välillä. Eikä välttämättä tiedä, onko jollain jotain sivutuloja. Voisikohan nuo tiedot saada erikseen kysymällä, vaikka niitä ei päätteeltä näe?

verotuksen-julkiset-tiedot.jpg
 
Vähennysten määrähän on aina vähintäänkin merkittävä jokaisella. Puhtaasta ansiotulosta (eli ansiotuloista joista ensin vähennetty tulonhankkimismenot, vähintään 750 e) on jo vähennetty työeläkevakuutusmaksu 7,15 tai 8,65 % ja sairausvakuutusmaksu 1,86 % tai 0,68 % (aivan pienituloisimmat). Verotettava ansiotulo on siis aina jokaisella vähemmän kuin se summa, joka palkkakuitilla näkyy vuoden aikana saatuna palkkana, vaikka mitään omia verovähennyksiä ei olisikaan.
 
Mä en kyllä kannatta täyttä palkka-avoimuutta, mutta mun mielestä hyvä ensimmäinen askel olisi ilmoittaa palkan suuruus työpaikkailmoituksissa. Vähintäänkin minimipalkka. Tietenkin joissain ilmoituksissa on jo että TESsin mukaan, mutta toimihenkilö/asiantuntija-töissä tästä olisi paljon apua.

Esimerkiksi Itävallassa lain mukaan ilmoitetaan minimipalkka työpaikka ilmoituksissa, tämä on kuin lähtöhinta jonka päälle voi pyytää enemmän pätevyyksien/perustelujen mukaan. Tai vaihtoehtoisesti on ns.TES ilmoitettu myös toimihenkilöille. Antaa kuitenkin hyvin osviittaa minkälainen rooli ja firman palkanmaksupoliikka on, ja ilmoitettu minimi ei voi olla liian pieni koska muuten karkoittaa hakijat heti alkuunsa.
 
Kai noissa firmansisäisissä palkoissa kiinnostaa eniten suuruusluokka. Tyyliin, jos omat verottajalta löytyvät vuoden tulot on 40ke ja kaikki työkaverit tekee 60ke+. Tietää, että itse on järjettömässä palkkakuopassa. Tai jos hakee uutta duunia ja toiveissa on vähintään 50ke palkka, mutta verottajan tiedoista kun katsoo tulevia työkavereita niin kaikkien palkat tyyliin 30ke. Tuskin kukaan tuolta etsii pennien eroja tyyliin, että saako joku 40ke vuosi vai 42ke tai ehkä 38ke vuosi. Asioiden kokoluokat kiinnostaa, että osaa pyytää oikeankokoista liksaa ja kiertää paikat, joissa ei tavoita haluttua palkkatasoa. Samalla lailla voi zoomailla mahdollisuuksia palkan kehittymiseen. Jos superseniorit/tittelihirmut eivät saa isoa liksaa niin tietää nostaa kytkintä, jos tavoite on tehdä extrakovaa töitä isomman liksan perässä. Turha hikoilla, jos firmassa ei muillekaan makseta. ts. aika hakea uusi duuni.

Toki on muitakin syitä tehdä firmassa x töitä kuin palkka. Ylläoleva olettaa, että palkka on kiinnostuksen kohde eikä jotkin muut arvot.
 
Viimeksi muokattu:
Tietenkin joissain ilmoituksissa on jo että TESsin mukaan, mutta toimihenkilö/asiantuntija-töissä tästä olisi paljon apua.
Tuo, että ilmoitetaan "XXX TES mukainen palkka" ei itsessään vielä kerro mitään, vain minkä alan TES on käytössä. Pitäsi myös samalla kertoa mikä on palkkaluokka. Noiden palkkaluokkien välinen ero voi olla merkittävä ellei jopa suurempikin.
 
Juuri aloittaneena sovelluskehittäjänä 2.7k / kk, josta lähes 100% etänä.
Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä voinut muutaman satasen pyytää enemmän, mutta pääasia oli saada töitä ylipäätään, joten en ottanut mitään riskiä.

Tämä siis pk-seudun ulkopuolella.
Hae vaan isompaa liksaa. Ainakin 3.7...
 
Pohjola sairaala haki röntgenhoitajaa. Sattumalta keskustelin juuri erään hoitajan kanssa viikko sitten, kävi ilmi että hän tienaa 3500€/kk+lisät Helsingissä. Noh hain totta kai sitten sitä paikkaa, ylläolevalla palkkatoiveella, kun normaalisti hoitajat saavat 2500€/kk+lisät. Tai minä ainakin saan julkisella sen verran :cigarbeye: Yllättäen sieltä tuli haastattelukutsu sitten, nykyaikaisesti Teamsin kautta vielä, niin ei tarvitse hikoilla itseään Pk-seudulle.

Erityisesti kummastelen sitä, kun hakivat magneettikuvantamisosaajaa, ja hakemuksessa sanoin, että tosiaan olen viimeksi koulussa harjoitellut magneettikuvien ottamista, en sitä töissä ole päivääkään tehnyt. Tämäkään ei näemmä haitannut.

Se nyt vaan siis mietitytti, että ei kai yksityisellä ole mitään pakkoa haastatella tiettyä määrää hakijaa? Että yksityinen voi haastatella vaikka vaan yhden jantterin ja palkata sitten sen. Että tässähän on ihan mahdollisuudetkin päästä töihin, jos en ole minään kiintiöhaastateltavana vain :D

Lisineen palkka nousisi sen verran paljon, että pakkohan tuonne on mennä, jos vaan tilaisuus tarjoutuu. 2600->4000€/kk on sellainen hyppy, että normaalisti hoitajana sote-alalla moisesta saa vain haaveilla. Työ on 2-vuorotyötä, iltaisin ja viikonloppuisin, mutta ei se nyt kai niin paha ole kuin kolmivuorotyö. Ja luulisi että vuoroihin saa sen verran järkeä, että on esim. yksi viikko iltaa, toinen aamua jne. eikä mitään sillisalaattia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 444
Viestejä
4 866 851
Jäsenet
78 665
Uusin jäsen
ChalleV

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom