Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Näin ajattelin itsekin. Ehkä kokeilen heittää palkkapyynnön, jolla suostuisin kahden vuoden määräaikaisen ilman irtisanoutumisen mahdollisuutta allekirjoittamaan ja keskustellaan sitten lisää jos asia etenee.
2,5v on aika pitkä aika. Tommosen määräaikaisen takia saattaa mennä mitä vaan hienoja tilaisuuksia ohi? Joku olisi valmis palkkaamaan sinut vaikka hyvään pestiin ulkomaille ja kiinnostaisi lähteä niin ei voikkaan jne. Aika kovaa palkkaa pyytäisin kyllä tommosesta sitoutumisajasta.
 
En kyllä ymmärrä miksi? Ainakin yrityksissä työntekijän tuottama tulos ratkaisee minkä verran kannattaa maksaa palkkaa ja tuloksella ei ole suoraan mitään tekemistä koulutuksen kanssa.

Perustelu on samankaltainen kuin jos haluaisi enemmän palkkaa kun on potkinut palloa 10 vuotta ja toiset paljon vähemmän.

Jos tohtori ei kykene tuottamaan enemmän tulosta kuin rasvanäppiamis, on koulutus kyseisessä henkilössä mennyt täysin hukkaan.

Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.
 
Aiheuttaa myos sen etta suomessa insinoorit vaihtavat itse autoonsa renkaat ja rakentavat talonsa. Ei mene kaikki tuosta verotuksen piikkiin.

Edit: Pakollinen Kiina huomio. Taalle ei kylla insinoori tee edes aamupalaansa tai siivoa omaa kamppaansa. Kaikki on niin halpaa ovelle tuotuna johtuen suurista palkkaeroista. Tarjoilijan ja insinoorin palkassa on 10x ero.
 
Aiheuttaa myos sen etta suomessa insinoorit vaihtavat itse autoonsa renkaat ja rakentavat talonsa. Ei mene kaikki tuosta verotuksen piikkiin.

Edit: Pakollinen Kiina huomio. Taalle ei kylla insinoori tee edes aamupalaansa tai siivoa omaa kamppaansa. Kaikki on niin halpaa ovelle tuotuna johtuen suurista palkkaeroista. Tarjoilijan ja insinoorin palkassa on 10x ero.
Tuo olisi tavallaan joskus kiva kokeilla. Itselläni sellainen asema töissä että jos olisin samanlaisessa positiossa jossain Kiinassa yms niin voisi tosiaan olla palkattuna joku siivoaja/kodinhoitaja tms. Suomessa sitten verottaja vie suuren osan ja ei ole mihinkään siivoojiin varaa ja autonkin korjaan itse jne.

Kaveri asuu kiinassa ja tilaa ruuat kotiin vaikka hissillä pääsisi kauppaan kun ei tuo maksa käytännössä mitään. Siivoojankin saa pilkkahintaan niin ei tarvitse itse vaivautua.
 
2,5v on aika pitkä aika. Tommosen määräaikaisen takia saattaa mennä mitä vaan hienoja tilaisuuksia ohi? Joku olisi valmis palkkaamaan sinut vaikka hyvään pestiin ulkomaille ja kiinnostaisi lähteä niin ei voikkaan jne. Aika kovaa palkkaa pyytäisin kyllä tommosesta sitoutumisajasta.

Meillä yli 6kk määräaikaisuuksiin suhtaudutaan irtisanomisaikojen suhteen puolin ja toisin kuin toistaiseksi voimassa oleviin. Eli irtisanominen on puolin ja toisin mahdollista irtisanomisaikojen noudattaen. Puhutaan ns sekamuotoisista työsopimuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.

Mun vinkkelistä tuloerot tuskin tulevat kasvamaan ellei palkkaa makseta tuloksen pohjalta. Jos teet firmalle 10x enempi tulosta kuin työkaveri niin palkka voisi myös olla tuon 10x isompi. Esim. koodaushommissaa tutkinnot ei välttämättä korreloi sen kanssa kuin kova kaveri on kyseessä. Tuloero on tosin monessa piirissä kirosana ja sitä pitäisi monen mielestä pienentää.
 
Mun vinkkelistä tuloerot tuskin tulevat kasvamaan ellei palkkaa makseta tuloksen pohjalta. Jos teet firmalle 10x enempi tulosta kuin työkaveri niin palkka voisi myös olla tuon 10x isompi. Esim. koodaushommissaa tutkinnot ei välttämättä korreloi sen kanssa kuin kova kaveri on kyseessä. Tuloero on tosin monessa piirissä kirosana ja sitä pitäisi monen mielestä pienentää.
Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Tiedä sitten miksi tämä tuloero on niin iso mörkö monille?
 
Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Siksi on erilaisia tarpeellisia kehityskeskusteluja ja vuosiarviointeja joiden perusteella annetaan se muutaman kympin palkankorotus :rolleyes:
 
Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Tiedä sitten miksi tämä tuloero on niin iso mörkö monille?

Tämä on jännä kun tehnyt todella paljon töitä eri maalaisten kolleegoiden kanssa niin täytyy kyllä sanoa että kyllä ne lusmuilijat tulee jostakin ihan muualta kuin Suomesta. Eivät Kiinasta, ei Intiasta(Aasialaisilla kyllä omat ongelmansa sitten...), eikä Itä-Euroopastakaan sieltä missä palkat ovat pieniä), vaan nimenomaan näistä keski-Euroopan maista joissa palkat ovat hyviä.
 
Mikä olisi suomessa se palkka johon voisi olla tyytyväinen?
Omat tulot on ihan ok (n.65k/v), mutta silti ei ole siivoojaa palkattuna, ei omakotitaloa, ei luksuselämää.
 
Mikä olisi suomessa se palkka johon voisi olla tyytyväinen?
Omat tulot on ihan ok (n.65k/v), mutta silti ei ole siivoojaa palkattuna, ei omakotitaloa, ei luksuselämää.

Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.
 
Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.
Eihän palkalla ja työn määrällä tai vastuulla ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Itse olen ollut työn vaativuuden (koodiorja), vastuun (ei alaisia, puuhaillut käytännössä yhden miehen projektissa koko ajan) ja työmäärän (40 tuntia viikko, ei ylitöitä) suhteen samanlaisissa hommissa lähes 20 vuotta ja sinä aikana kuukausipalkka on noussut noin 2 000:sta eurosta nykyiseen noin 10 000 euroa kuussa. Toki verotus pitää huolen ettei käteen jäävä osuus ole kuin noin kolminkertaistunut.
 
Eihän palkalla ja työn määrällä tai vastuulla ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Itse olen ollut työn vaativuuden (koodiorja), vastuun (ei alaisia, puuhaillut käytännössä yhden miehen projektissa koko ajan) ja työmäärän (40 tuntia viikko, ei ylitöitä) suhteen samanlaisissa hommissa lähes 20 vuotta ja sinä aikana kuukausipalkka on noussut noin 2 000:sta eurosta nykyiseen noin 10 000 euroa kuussa. Toki verotus pitää huolen ettei käteen jäävä osuus ole kuin noin kolminkertaistunut.

Olet lienee onnekas ja vähemmistössä. Ainakin mulla on löytynyt piste sekä suomessa että ulkomailla työskennellessä missä ennemmin tekisin vähemmän töitä vaikka se vaikuttaisi merkittävästi palkkaan. Toi piste löytyi suomessa töissä ollessa jo paljon pienemmän summan kohdalla kuin 10ke/kk. Vastuu, työmäärä ja vapaa-aika väheni sillä tahdilla ettei kasvanut palkka sitä kompensoinut. Mieluusti vähän vapaa-ajan käyttää täysin ei työhön liittyviin juttuihin kuten matkustaminen, kalastus jne. Tämä asia kirkastui mulle uudestaan siinä kohtaa, kun oli pitkä hautajaisputki ja tajusi että elämää on vain niin monta päivää jäljellä.
 
Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.
Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.
 
Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.
Työnkuva on kyllä muuttunut moneen otteeseen. Mutta tosiaan mulla ei ainakaan koskaan ole ollut mitenkään älytöntä työkuormaa. Varmaan viimeiset 2-3v melkein helpoimmat koskaan.
 
Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.

Jos toi 10ke/kk on joku mittari niin mullakin on isommat tulot kuin tuo. 10v sitten meni tuo raja rikki ja senkin jälkeen on palkka kasvanut. Mut en mä väittänyt, että kaikilla olisi tilanne se, että palkka+työmäärä ei olis balanssissa. Sanoin, että niin kauan kannattaa kahmia lisäduunia/juosta palkan perässä, kuin siitä tuntuu olevan hyötyä. Omalla kohdalla näin ei enää ole ja elämän sisältö on ollut työ viimeiset vuodet. Mutta se ei ole haitannut, kun tarkoitus on ollut varmistaa se ettei tarvi painaa duunia hautaan asti. Sillon taotaan, kun rauta on kuuma.
 
Eipä muakaan kiinnosta kouluttautua lisää tai stressata vaativammista tehtävistä jotta pääsis tuohon kymppikerhoon. Nykyinen n 45ke/v on enemmän kuin riittävä yhden ihmisen tarpeisiin, ja työt on niin helppoja ja mukavia että vaihtamalla voidaan mennä vain huonompaan suuntaan, joko palkan tai stressin suhteen. 37,5 h/vko, jos joku päivä venyy pitkäksi niin tekee sitten toisena päivänä lyhyemmän päivän, sopii mulle. Jonkun mielestä tämä ei välttämättä ole insinöörin palkka, mutta toisaalta jonkun mielestä ei varmaan ole hommatkaan insinöörin hommia.
 
Eipä muakaan kiinnosta kouluttautua lisää tai stressata vaativammista tehtävistä jotta pääsis tuohon kymppikerhoon. Nykyinen n 45ke/v on enemmän kuin riittävä yhden ihmisen tarpeisiin, ja työt on niin helppoja ja mukavia että vaihtamalla voidaan mennä vain huonompaan suuntaan, joko palkan tai stressin suhteen. 37,5 h/vko, jos joku päivä venyy pitkäksi niin tekee sitten toisena päivänä lyhyemmän päivän, sopii mulle. Jonkun mielestä tämä ei välttämättä ole insinöörin palkka, mutta toisaalta jonkun mielestä ei varmaan ole hommatkaan insinöörin hommia.
Ainakin täällä Sveitsissä on aika normaalia nelipäiväistä viikkoa. Todella monessa työpaikkailmoituksessa on myös maininta 80-100% kun haetaan tekijöitä, joten tuohon on ainakin IT-alalla helpohkoa hakeutua jos haluaa.

En tiedä voisiko Suomessakin vähitellen 4 päiväinen yleistyä? Se olisi ainakin itselleni ihan realistinen vaihtoehto työn kuormittavuuden kompensaatioksi.

Olen itsekin miettinyt, että jos jälkikasvua ilmestyy ja vaimo työllistyy opiskelujen jälkeen, niin voisin hypätä tekemään 80%:stä (tai ainakin 90%:stä).
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.
 
Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

En usko että toteutuu työmarkkinoilla kovin laajasti, sen verran kovasti rummutetaan kilpailukyvyn puolesta, ja työtunnit on yhä yksi isoimmista kilpailukyvyn metriikoista. Pitkään on jo kauhisteltu miten me pärjätään vain 37,5h/vko kun jossain muualla Euroopassa tehdään 40 tai enemmänkin.
 
Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Työnantajahan häviää ihan suoraan jonkin verran tässä johtuen kiinteistä kuluista työpisteestä, läppäristä, puhelimesta, terveydenhuollosta yms. Eli ongelmana on, että työtunnin hinta nousee hieman työnantajalle. Ja lisäksi siinä, että saman työpanoksen tekemiseen tarvitaan suurempi henkilömäärä ja esim rekrytointitarve per miestyöpäivä kasvaa. Paitsi, jos tämä lisääkin tyytyväisyyttä niin, että kierto pienenee. Täten voisi olettaa, että pitäisi luopua hieman suuremmasta osasta palkkaa, kuin tunnit vähenee. Itse ainakin olisin erittäin mielelläni valmis siirtymään 80% työaikaan 80% bruttopalkalla sitten joskus, jos palkankorotustahti hiipuu.
 
Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Itse tienaan bruttona noin 65k ja tässä ajankulukseni laskeskelin, että tuo skenaario itseasiassa omalla kohdallani tarkottaisi 80% työajalla sitä, että bruttotulo tippuisi 13k€ ja progreassion ansiosta nettotulo ainoastaan ~5500€ eli käteenjäävä osuus per kk tippuisi ainoastaan ~450€. Pistää ajattelemaan.

Ongelmaksi tosin muodostunee se, että työnantaja voi olla nihkeä ainakaan pysyvään sopimukseen 80%-järjestelyyn.. omalla kohdalla tuo myös käytännössä tarkottaisi että tulisi tehtyä 80% työajassa 100% työt. Nykymenoilla ei juurikaan vaikuttaisi mihinkään kun suuri osa palkasta menee säästöön/sijoituksiin jo nykyiselläänkin.
 
Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Täällä on mietitty tuota samaa asiaa. Tietyn tulotason ylityttyä alkaisin mieluummin vähentämään työmäärää (4*8h tai 5*6h viikossa) kuin kasvattamaan niitä tuloja entisestään. Mieluummin palkkaa esimerkiksi sellainen 4000€ lyhyemmällä työviikolla kuin 5000€ täydellä viikolla, osittain juuri tuon verotuksen takia ja muutenkin tuolla ensimmäiselläkin pärjäisi jo oikein hyvin. Vähän tosin epäilen, ettei tule onnistumaan ellei tuollaiseen malliin lähdetä laajemmalla mittaskaalalla. Tuossa yllä olikin jo noita perusteluita siihen. Muutenkin vaikka tuohon lähettäisiin niin vähän pelkäisin, että sama määrä niitä hommia pitäisi kuitenkin saada tehtyä.
 
Kyllä tuota 80% työviikkoa meillä ainakin osa tekee. Yleensä 50v+ henkilöt mutta kyllä yhden nuoremmankin tiedän joka haluaa viettää perheen kanssa enemmän aikaa.
Suomen verotushan kyllä erityisen hyvin kannustaisi tähän, että saadaan tuntiliksa hivutettua tappiin ja sitten tiputellaan kuukausiliksa 80%:iin, erittäin houkuttelevalta kuulostaisi itsellenikin.
Mutta tod.näk edessä vasta myöhemmin, tällä hetkellä ei ole varaa tuollaiseen kun on reippaasti asuntolainaa jäljellä ja haluan laittaa maksimit sijoituksiin. Mutta ehkä sitten joskus olisi elämässä tilanne, että voisi tehdä vajaata viikkoa/downshiftata ja ehkä osakesalkku toisi turvaa/lisätuloja jos niihin on tarvetta. Ehdottomasti itelle sopis mielummin 3x10h tai 4x7,5,h kuin 5x6h. 5x6h ei sais matkahyötyä ja siinä olis suurin vaara, että työtaakka ei tippus ollenkaan vaan pitäs tehdä nykyhommat entistä enemmän ns. urakkana.
 
Varmaan aika monelle elämänlaadun suhteen kelpaisi semmonen 2500-3500 euroa kuussa nettona nelipäiväisellä viikolla (kelpaisi monelle varmaan viisipäiväiselläkin), jos se tarkoittaisi sitä ettei joskus hamassa tulevaisuudessa tarvitsisi miettiä, että kaikki aika menikin duunin parissa. En siis ole isompaa liksaa vastaan, mutta kyllä tolla jo tavaran ja asumisen puolesta pitäis olla mahdollisuudet melko tyytyväiseen elämään, jossa on varaa vähän lomailla tai päivitellä harrastusvälineitä.

Täällä näköjään on suhteessa aika paljon sellasta 5000-10 000 e/kk väkeä, enkä voi heidän puolestaan puhua, ja varmaan aina se on kiva saada kuussa kymppitonni parin tonnin sijaan, mutta ainakin omalla kohdalla helposti 55-60 tuntiset työviikot on vähän kyseenalaisia, ja varmaankin kolmipäiväisen viikonlopun jälkeen tekisi ne neljä työpäivää entistä tehokkaammin. Eri asia jos on motivoitunut luomaan tietynlaista todella nousujohteista uraa ja tietoisesti valmis uhraamaan siihen vaikka 100 tuntia viikossa.

Eihän tällainen kaikilla aloilla ikinä tule olemaan realistista, mutta on aina hyvä että totuttuja tapoja kyseenalaistetaan ja edes kokeillaan muutosta siellä, missä se on mahdollista.
 
Itse on tullut mietittyä, että kuinka tiukalle osa on vetänyt taloutensa, kun sanovat, että mielellään tekisivät 4-päivästä viikkoa, mutta palkkaa pitäisi saada 100%. Vai lieneekö siinä joku muu syy taustalla.. Matalapalkka-aloilla toki tuo on aika mahdottomuus kun tulot muutenkin jo niin heikot.

Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta ja välillä isompiakin hankintoja pystyy tekemään, joskin ei se ylimääräinen koskaan haitaksi ole. Lisäraha menisi kuitenkin käytännössä säästöihin.

Olen myös huomannut, että progressiivista verotusta ajatellaan usein pelkästään ylöspäin, mutta se toimii myös alaspäin. Tällä hetkellä nettona jää n. 2150€, jos siirtyis 80% työaikaan niin brutto tippuisi 2400€ je netto olisi 1850€ luokkaa. Nettotulojen menetys olisi siis lopulta vain 15% luokkaa. Itselläni on pitkällä aikavälillä tavoitteena nostaa bruttotuloja 4-5k luokkaan ja sitten alkaa miettimään lyhennettyä työaikaa, paitsi jos työ sattuu muuttumaan jotenkin erityisen mielekkääksi.
 
Itsellä palkka siinä reilu 4000 e/kk. Käteen jää reilu 2700 e/kk. Ihan kohtuullinen nuorehkon ei-esimiestehtävässä olevan DI:n palkka.

Lisäraha kelpaa aina, mutta kyllä tällä pärjää pienellä paikkakunnalla varsin mukavasti. Asun omakotitalossa, kaksi lasta, vaimo on matalapalkka-alalla. Nettopalkastani jää noin puolet sijoituksiin. Tätä tahtia ei todellakaan tarvitse tehdä töitä 6-kymppiseksi asti. :)
 
Itse on tullut mietittyä, että kuinka tiukalle osa on vetänyt taloutensa, kun sanovat, että mielellään tekisivät 4-päivästä viikkoa, mutta palkkaa pitäisi saada 100%. Vai lieneekö siinä joku muu syy taustalla.. Matalapalkka-aloilla toki tuo on aika mahdottomuus kun tulot muutenkin jo niin heikot.

Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta ja välillä isompiakin hankintoja pystyy tekemään, joskin ei se ylimääräinen koskaan haitaksi ole. Lisäraha menisi kuitenkin käytännössä säästöihin.

Olen myös huomannut, että progressiivista verotusta ajatellaan usein pelkästään ylöspäin, mutta se toimii myös alaspäin. Tällä hetkellä nettona jää n. 2150€, jos siirtyis 80% työaikaan niin brutto tippuisi 2400€ je netto olisi 1850€ luokkaa. Nettotulojen menetys olisi siis lopulta vain 15% luokkaa. Itselläni on pitkällä aikavälillä tavoitteena nostaa bruttotuloja 4-5k luokkaan ja sitten alkaa miettimään lyhennettyä työaikaa, paitsi jos työ sattuu muuttumaan jotenkin erityisen mielekkääksi.
Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.
 
Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.
Elämäntilanne vaikuttaa paljon. Kun tosiaan elättää kotihoidontuella olevaa äitiä ja paria lasta niin 5000€/kk netto on aika pähkinöitä kun vielä maksaa isoa asuntolainaa pois.

Yksin toki pienessä asunnossa asuessa riittää paljon vähempikin.
 
Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.

Tässä nyt tartuttiin turhan tarkkaan annettuun esimerkkisummaan. Se voi olla 3000, se voi olla 5000, se voi olla 350 000. On ihmisiä jotka käyttää kaiken, vaikka haluaisivat tehdä lyhyempää työviikkoa.

"Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti)."

Tämähän on juuri se asia mitä ihmettelen. Minä voisin käyttää kaikki rahani jos haluaisin, mutta voisin halutessani siirtyä 80% työaikaan, ilman että se vaikuttaisi elintasooni juurikaan. Miksi siihen ei pystyisi joku muu sellainen, joka haluaisi siirtyä 80% työviikkoon. Tarvisiko se lopulta niin paljon uhrauksia elintasoon?

Erilaisia elämäntilanteita ja skenaarioita on paljon. Itse puhun nyt lapsettoman sinkkumiehen näkökulmasta, meitäkin tässä maassa on. Kaikilla ei ole lapsia.
 
Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta
Jep kyllä mullakin 2010 paikkeilla 3000e/kk liksalla halvassa kämpässä yksin sinkkuna asustellessa se raha riitti ihan mukavasti rientoihin ym.
Nyt sitten iso asuntolaina niskassa (ja muut menot isommasta kämpästä ja isommasta autosta) ja parin pienen lapsen menot maksettavana kyllä sitä rahaa vaan alkaa ihan eri tavalla kulumaan. Sekä osakesalkkua ja ns. pitkän tähtäimen säästäminen ei ollut vielä kiinnostavaa nuorempana. Eipä nykysillä keskiluokan 70k€/v tuloilla enää noiden jälkeen mihinkään ylimääräiseen jää.
EDIT: mäkin tartuin nyt tohon 3000e/kk summaan. Mutta tosissaan oma ajatus on ollu, että oma elintaso on aika hyvin fiksattu tähän nykytilanteeseen ja jokaisen ylimääräisen euron sijoitan.
Yleensähän eniten perseelleen saa asiat menemään, kun jokaisen ylimääräisen tienatun euron laittaa elintasoon (esim vivuttaa auton tappiin asti jne).

Varmaan aika monelle elämänlaadun suhteen kelpaisi semmonen 2500-3500 euroa kuussa nettona nelipäiväisellä viikolla (kelpaisi monelle varmaan viisipäiväiselläkin)

Tää varmaan olis se ihan riittävä sweetspot, mutta tarkoittaisi, että pitäisi mahdollisesti karsia säästämisen asteesta mistä en suostu itse tällä hetkellä enkä ihan lähitulevaisuudessa. Pitää takoa kun rauta on kuumaa, töitä on tarjolla ja fyysisesti jaksaa. Tosissaan olisi kiva saada sellainen 300-500k€ osakesalkku ja maksettu kämppä, niin voisi sitten 50v+ ottaa vähän rennommin ja mistäs sitä tietää vaikka jonkun sairastumisen/tapaturman myötä olisi pakkokin ottaa vähän iisimmin.
 
Viimeksi muokattu:
Mukavuudenhalu myös tuntuu kasvavan iän karttuessa. Tähän se monen FIREttäminenkin kaatuu. Se mikä tuntuu 20-vuotiaana mukavalta elintasolta, ei välttämättä 40-vuotiaan silmin olekaan enää sitä.
Ajatellaan, että joku 1000e netto/kk riittää elämiseen. Kuka sitä kitkuttamista jaksaa läpi elämän? Tiedän, että joidenkin on pakko, mutta että vapaaehtoisesti?
 
Mukavuudenhalu myös tuntuu kasvavan iän karttuessa. Tähän se monen FIREttäminenkin kaatuu. Se mikä tuntuu 20-vuotiaana mukavalta elintasolta, ei välttämättä 40-vuotiaan silmin olekaan enää sitä.
Ajatellaan, että joku 1000e netto/kk riittää elämiseen. Kuka sitä kitkuttamista jaksaa läpi elämän? Tiedän, että joidenkin on pakko, mutta että vapaaehtoisesti?

Niin tämähän se todellinen syy varmasti monilla on. Kyse ei ole siitä pystyykö vaan haluaako. Sitähän tässä pohdiskelenkin, että minkä takia se elintaso pitää vetää niin korkeaksi, ettei tarvittaessa voisi tiputtaa työaikaa. Priorisointiahan se on, että pitääkö enemmän vapaa-ajasta vai rahan tuomista mahdollisuuksista. Esimerkiksi zaneislanddkin puhuu pitkäaikaissäästämisestä mikä on toki järkevää, mutta ei pakollista jos olisi HALUA siirtyä lyhyempään työaikaan. Toki rahalla voi myös "ostaa" aikaa, joissain tapauksissa. Kuten ottaa kuukauden loman omaan piikkiin, mutta se taitaa olla aika harvinaista.

Minun mielipiteeni tähän asiaan on kuitenkin se, että jos oikeasti olisi halua niin moni voisi siirtyä 80% työaikaan. Mukavuudenhalu kuitenkin vie monella voiton. En minä näitä minään faktoina latele kun omina mielipiteinäni ja keskustelun avaukseksi.

Edit: korjailtu typoja
 
Viimeksi muokattu:
Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.
Jos nelihenkinen perhe ja koko talous tienaa tuon 3000€/kk bruttona niin sitten on varmasti tiukkaa. Mutta jos molemmat varnhemmat tienaa tuon summan ja muka on tiukkaa niin sitten on vika jossain muualla kuin palkassa, vaikka asuisi ihan pk-seudulla.

Vaikka mulla tuplaantuisi tai triplaantuisi nykyinen bruttopalkka niin en usko, että se näkyisi omassa arkielämässä tai kulutuksessa juuri mitenkään. Joku toinen taas tuhlaisi kaiken "saamatta juuri mitään tilalle" ja silti valittaisi, että palkka on liian pieni vaikka syypää löytyy peiliin katsomalla. Kulutustottumuksilla voidaan selittää yleensä jotain eroja paljonko palkasta jää käteen, mutta kyllä useimmiten taitaa kyseessä olla ihan puhdas tyhmyys.
 
Elämäntilanne vaikuttaa paljon. Kun tosiaan elättää kotihoidontuella olevaa äitiä ja paria lasta niin 5000€/kk netto on aika pähkinöitä kun vielä maksaa isoa asuntolainaa pois.

Yksin toki pienessä asunnossa asuessa riittää paljon vähempikin.
Meillä on vaimon kanssa yhteenlaskettu netto tällä hetkellä n. 5000 €/kk. Lisäksi on kaksi teiniä ja okt Espoossa, eli asumiskulut luokkaa 1800 €/kk. Voiton puolella ollaan jo lainan kanssa eli 2/3 on maksettu pois 14 vuodessa. Suurimmat säästöt on haettu autoilusta eli perheessä ollut aina vain yksi auto, jonka hankintahinta on ollut 5-10 k€ ja pitoaika 5-7 vuotta.
 
Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.

Suomessa moni amisduunari tienaa työuran aikana enemmän kuin insinöörit ja di:t.

Ja muutenkin.

Mutta sillä amisduunarilla on monesti vuorotyötä eikä etenemismahdollisuuksia paremmille liksoille johtoportaaseen taikka ulkomaille.
 
Jos nelihenkinen perhe ja koko talous tienaa tuon 3000€/kk bruttona niin sitten on varmasti tiukkaa. Mutta jos molemmat varnhemmat tienaa tuon summan ja muka on tiukkaa niin sitten on vika jossain muualla kuin palkassa, vaikka asuisi ihan pk-seudulla.

Vaikka mulla tuplaantuisi tai triplaantuisi nykyinen bruttopalkka niin en usko, että se näkyisi omassa arkielämässä tai kulutuksessa juuri mitenkään. Joku toinen taas tuhlaisi kaiken "saamatta juuri mitään tilalle" ja silti valittaisi, että palkka on liian pieni vaikka syypää löytyy peiliin katsomalla. Kulutustottumuksilla voidaan selittää yleensä jotain eroja paljonko palkasta jää käteen, mutta kyllä useimmiten taitaa kyseessä olla ihan puhdas tyhmyys.
2x3000€ brutto tekee jotain 4300€ netto? Pärjäähän tolla, mutta ei tolla nyt kuuhun mennä pk-seudulla. Tollaisesta ei paljon siiihen 80% työaikaan siirrytä ainakaan asuntovelallisena lapsiperheenä.

Ei mullakaan tulojen tuplaantuminen tai triplaantuminen vaikuttaisi arkielämään. Eipä oikeastaan puolittuminenkaan (kk-sijoitukset kyllä pienenisivät). Mutta enpä tienaakaan 3te/kk.

Kuten kirjoitin, useimmiten menot kasvavat jonkin aikaa tuljen kasvaessa. Kyllä meillä menee enemmän elämiseen kuin 10v sitten. Ja 10v sitten meni enemmän kuin 15 tai 20v sitten. Nyt ei kyllä mene enempää kuin 5v sitten, koska tietty raja on meidän kohdalla saavutettu.

Silloin kuin tienaat 1500€/kk ei yksinkertaisesti ole varaa omistusasuntoon, autoon, matkusteluun, jne.. Jos tulot nousevat, tulee useimmiten hommattua se asunto, auto, matkusteltua, syötyä ulkona, .... Kyllä menot vain tulojen noustessa tuppaavat nousemaan.
 
Jos nyt haluaa omistaa kalliin auton tai sen omakotitalon. Se idyllinen OKT, lapset, autot -stereotypia ei ole kaikkien haavemaailmassa. Itse näen sen hulluutena ottaa satoja tuhansia lainaa ja vielä maksaa autolainaa satasia kuussa sen lisäksi.
Ei ole ei.

Kuitenkin 74% on 2019 haaveillut ok-talossa asumisesta:
Tällaisesta kodista suomalainen haaveilee - kuulostaako tutulta?

lisäksi:
Lähes kaikki vastaajat haaveilevat omistusasunnosta.

Ja eipä se vuokralla asuminenkaan pk-seudulla ilmaista ole.
 
Tottakai 80% vs 100% laskemiseen on ihan suoraan verrannollista, paljonko kuluttaa. Heti jos (OKT+ vaimo + lapset + auto) yhtälöstä jättää edes jotain osia pois niin ton 80% saavuttaminen helpottuu kummasti.
Monilla varmaan se luontainen hetki miettiä 80%:ia on, kun lapset muuttaa pois kotoa tai asunto on maksettu. Tai jos tietää että ei yllä olevia tule koskaan haluamaan, niin kai sinne 80% voi tiputtautua huomattavasti nopeamminkin.
 
Jos nyt haluaa omistaa kalliin auton tai sen omakotitalon. Se idyllinen OKT, lapset, autot -stereotypia ei ole kaikkien haavemaailmassa. Itse näen sen hulluutena ottaa satoja tuhansia lainaa ja vielä maksaa autolainaa satasia kuussa sen lisäksi.

Hulluutta ja hulluutta... Vaikka rahan roopeankkamaisesta keräämisestä voi tiettyä elämänsisältöä joku saadakin, niin kyllä sen lähtökohta on yleensä sen vaihtaminen jonkinlaiseen kulutushyödykkeeseen jossain vaiheessa. Mikä tavallaan on tämän koko keskustelun ydintä, jos vähempikin raha riittää halutun elintason saavuttamiseen, niin kannattaisiko tehdä vähemmän töitä; olettaen tietenkin että sattuu nauttimaan vapaa-ajasta työtään enemmän, mikä ei tietenkään ihan kaikkien kohdalla pidä paikkaansa.

Rahan lainaaminen kestokulutushyödykkeisiin, varsinkin sellaisiin joiden arvo ei massiivisesti laske, voi olla varsin järkevää verrattuna säästämiseen, jos ottaa huomioon sen että ko. hyödykkeestä voi alkaa nauttimaan heti eikä 10v säästämisen jälkeen, eikä vain sitä että rahaa palaa absoluuttisesti enemmän, sekä menetettynä pääomatulona että korkoina.
 
Kun naapurissa samanlaista asuntoa vuokrataan yli 2000€/kk hintaan tuntuu velat maksaneesta hyvältä maksaa pelkkä hoitovastike.

Ymmärrän, että sijoittamalla noi rahat olisi saattanut tienata enemmän. Nyt kuitenkin aika hyvä mielenrauha ja enemmän rahaa sijoitettavaksi.

Helsingissä yli 2000€/kk on aika normaali vuokra perheen asunnosta tämmösellä keskiluokan alueellakin.
 
Ammattikoulun yhteisten aineiden opettaja. Palkka on kymmenen vuoden ikälisilläni aika tasan 48 000 euroa vuodessa, eikä se tässä vuosityöaikajärjestelmässä - johon OAJ meidät ikävä kyllä saatteli - juuri vaihtele vuosittain. Toistaiseksi olen viihtynyt ihan hyvin töissä, ja onhan meillä 12 viikkoa lomaa vuodessa, joten ei kai pitäisikään valtavasti nurista. Hieman kuitenkin jännittää, miten oppivelvollisuusuudistus muuttaa omaa työnkuvaa.
 
Kun naapurissa samanlaista asuntoa vuokrataan yli 2000€/kk hintaan tuntuu velat maksaneesta hyvältä maksaa pelkkä hoitovastike.

Ymmärrän, että sijoittamalla noi rahat olisi saattanut tienata enemmän. Nyt kuitenkin aika hyvä mielenrauha ja enemmän rahaa sijoitettavaksi.

Helsingissä yli 2000€/kk on aika normaali vuokra perheen asunnosta tämmösellä keskiluokan alueellakin.
Aika vähän noit 2000e+ vuokra-asuntoja vaan taitaa olla tarjolla. Mutta sehän se käypä hintataso on jos kämppä on yli puoli miljoonaa hinnaltaan ja haluaa yhtään mitään tuottoa sille investoinnille remppakulujen jälkeen.
 
jos tuosta napsisi sen 7vk lomaa pois, niin se vastaisi aika paljon korkeampaa palkkaa. Ei tuo huono ole.

Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.
 
Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.

Vapaa-aikaa? vain koska sulla ei ole tuntia merkattu, ei tarkoita sen olevan vapaa-aikaa.

Nauttivat ennemminkin suuresta vapaudesta työnsä järjestelyn suhteen muutoin kuin oppitunteja pitämässä.
 
Meillä amiksessa on nykyään käytössä aiemmin mainitsemani vuosityöaika, jossa on sangen tarkasti määritelty, kuinka paljon työaikaa on käytössä tuntien suunnitteluun ja muuhun oheistyöhön. Tämän työn saa toki tehdä milloin vain ja missä vain. Amispuolella aiemmin käytössä olleessa opetusvelvollisuustyöajassa, jossa peruskoulun ja lukion opettajat ovat yhä, on sitten taas hieman yksinkertaistaen vain oppitunnit, kokoukset ja koulutukset ja opettaja saa itse päättää, kuinka paljon tai vähän aikaansa käyttää opetukseen liittyvään oheistyöhön. Työajaksi heidänkin suunnittelutyönsä kyllä laskisin enkä vapaa-ajaksi.

Alkuvuosina itselläkin meni suunnittelutyöhön todella paljon aikaa ja usein materiaalien kanssa tuli hääräiltyä yöaikaankin. Nykyään on onneksi sen verran kokemusta ja valmista materiaalia, ettei ole pakko tehdä yötöitä, vaan voi rauhassa luoda uutta opetusmatskua ja hioa vanhaa.

Olen ajatellut, että pitkät lomat ovat hyvää vastapainoa oppilaitoksen varsin hälyisälle työympäristölle, jossa saa olla vähän väliä puuttumassa erilaisiin järjestyshäiriöihin ja muihin selkkauksiin. Muutama opetushommat taakseen jättänyt entinen kollega onkin todennut, että opettajien pitkät lomat tulevat kyllä tarpeeseen ja että "normaalitöissä" on päässyt helpommin siirtymään lomamoodiin. Itse en osaa tuohon ottaa kantaa, sillä olen tehnyt vain opetushommia valmistumisen jälkeen. :tdown:
 
Vapaa-aikaa? vain koska sulla ei ole tuntia merkattu, ei tarkoita sen olevan vapaa-aikaa.

En tarkoita työajan puitteissa tehtyä työtä vaan sen ulkopuolella. Joka on käsitteenä vähän huono kun näillä opettajilla ei ole virallista kokonaistyöaikaa.

Mun tuntemani opettajat tuppaavat olemaan ihan rikki kun päivät venyvät yömyöhään tunteja valmisteltaessa / purkaessa. Tietysti se on ihmisestä ja asennoitumisesta kiinni.

Mutta hyvä kuulla että amikseen on tullut vuosityöaika, saisi tulla muuallekin. Silloin ainakin asetettaisiin odotusarvo että paljonko työtä pitäisi tehdä.
 
Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.

Opetustunteja ilman lisätunteja on 20 ja 30 välillä viikossa riippuen aineesta ja loppu aika varattu valmisteluun, paria opettajaa tässä vuoden aikana deittaillut ja toisella ei todellakaan tullut juuri koskaan yli 40h viikossa työtunteja(organisoi työnsä hyvin). Toinen valitti jatkuvasti että joutuu tekemään iltaisin "vapaa-ajalla", mutta todellisuudessa se piti sen vapaa-ajan keskellä päivää ja harvoin teki yli paljoa yli 40h viikossa oikeasti.
 
Mä en ymmärrä miksi noita opetusmateriaaleja ei tehtäisi kerralla kuntoon ja videot youtubeen ilmaiseksi. Oppilaat käy matskut läpi omalla ajalla ja opettajat/vanhemmat oppilaat toimisivat tutoreina. Pääsisi halvemmalla ja helpommalla. Joku 1+1=2 totuus ei monessa asiassa juurikaan muutu vuosien välillä. Toki ei toimi ihan kaikkeen, mutta imho. nykyisessä opetusmekanismissa on ihan järjetön tehottomuus, kun ei käytetä teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Etänä tekeminen mahdollistaisi myös nohevampien käydä kurssit nopeammin ja omaan tahtiin. Olisi hyvä asia, jos koulu ei tasapäistäisi kaikkia samalle tasolle.

Tuohon päälle vielä joku tulevaisuuden neuroverkkopohjainen kyselykone niin pääsee pitkälle. gpt3 on jo huiman hyvä ymmärtämään tekstiä. Tuohon kun satsaisi niin voisi olla melkoinen opetuskone olemassa 5-10v sisällä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 223
Viestejä
4 865 063
Jäsenet
78 620
Uusin jäsen
J.R

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom