Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Elämäntilanne vaikuttaa paljon. Kun tosiaan elättää kotihoidontuella olevaa äitiä ja paria lasta niin 5000€/kk netto on aika pähkinöitä kun vielä maksaa isoa asuntolainaa pois.

Yksin toki pienessä asunnossa asuessa riittää paljon vähempikin.
Meillä on vaimon kanssa yhteenlaskettu netto tällä hetkellä n. 5000 €/kk. Lisäksi on kaksi teiniä ja okt Espoossa, eli asumiskulut luokkaa 1800 €/kk. Voiton puolella ollaan jo lainan kanssa eli 2/3 on maksettu pois 14 vuodessa. Suurimmat säästöt on haettu autoilusta eli perheessä ollut aina vain yksi auto, jonka hankintahinta on ollut 5-10 k€ ja pitoaika 5-7 vuotta.
 
Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.

Suomessa moni amisduunari tienaa työuran aikana enemmän kuin insinöörit ja di:t.

Ja muutenkin.

Mutta sillä amisduunarilla on monesti vuorotyötä eikä etenemismahdollisuuksia paremmille liksoille johtoportaaseen taikka ulkomaille.
 
Jos nelihenkinen perhe ja koko talous tienaa tuon 3000€/kk bruttona niin sitten on varmasti tiukkaa. Mutta jos molemmat varnhemmat tienaa tuon summan ja muka on tiukkaa niin sitten on vika jossain muualla kuin palkassa, vaikka asuisi ihan pk-seudulla.

Vaikka mulla tuplaantuisi tai triplaantuisi nykyinen bruttopalkka niin en usko, että se näkyisi omassa arkielämässä tai kulutuksessa juuri mitenkään. Joku toinen taas tuhlaisi kaiken "saamatta juuri mitään tilalle" ja silti valittaisi, että palkka on liian pieni vaikka syypää löytyy peiliin katsomalla. Kulutustottumuksilla voidaan selittää yleensä jotain eroja paljonko palkasta jää käteen, mutta kyllä useimmiten taitaa kyseessä olla ihan puhdas tyhmyys.
2x3000€ brutto tekee jotain 4300€ netto? Pärjäähän tolla, mutta ei tolla nyt kuuhun mennä pk-seudulla. Tollaisesta ei paljon siiihen 80% työaikaan siirrytä ainakaan asuntovelallisena lapsiperheenä.

Ei mullakaan tulojen tuplaantuminen tai triplaantuminen vaikuttaisi arkielämään. Eipä oikeastaan puolittuminenkaan (kk-sijoitukset kyllä pienenisivät). Mutta enpä tienaakaan 3te/kk.

Kuten kirjoitin, useimmiten menot kasvavat jonkin aikaa tuljen kasvaessa. Kyllä meillä menee enemmän elämiseen kuin 10v sitten. Ja 10v sitten meni enemmän kuin 15 tai 20v sitten. Nyt ei kyllä mene enempää kuin 5v sitten, koska tietty raja on meidän kohdalla saavutettu.

Silloin kuin tienaat 1500€/kk ei yksinkertaisesti ole varaa omistusasuntoon, autoon, matkusteluun, jne.. Jos tulot nousevat, tulee useimmiten hommattua se asunto, auto, matkusteltua, syötyä ulkona, .... Kyllä menot vain tulojen noustessa tuppaavat nousemaan.
 
Jos nyt haluaa omistaa kalliin auton tai sen omakotitalon. Se idyllinen OKT, lapset, autot -stereotypia ei ole kaikkien haavemaailmassa. Itse näen sen hulluutena ottaa satoja tuhansia lainaa ja vielä maksaa autolainaa satasia kuussa sen lisäksi.
Ei ole ei.

Kuitenkin 74% on 2019 haaveillut ok-talossa asumisesta:
Tällaisesta kodista suomalainen haaveilee - kuulostaako tutulta?

lisäksi:
Lähes kaikki vastaajat haaveilevat omistusasunnosta.

Ja eipä se vuokralla asuminenkaan pk-seudulla ilmaista ole.
 
Tottakai 80% vs 100% laskemiseen on ihan suoraan verrannollista, paljonko kuluttaa. Heti jos (OKT+ vaimo + lapset + auto) yhtälöstä jättää edes jotain osia pois niin ton 80% saavuttaminen helpottuu kummasti.
Monilla varmaan se luontainen hetki miettiä 80%:ia on, kun lapset muuttaa pois kotoa tai asunto on maksettu. Tai jos tietää että ei yllä olevia tule koskaan haluamaan, niin kai sinne 80% voi tiputtautua huomattavasti nopeamminkin.
 
Jos nyt haluaa omistaa kalliin auton tai sen omakotitalon. Se idyllinen OKT, lapset, autot -stereotypia ei ole kaikkien haavemaailmassa. Itse näen sen hulluutena ottaa satoja tuhansia lainaa ja vielä maksaa autolainaa satasia kuussa sen lisäksi.

Hulluutta ja hulluutta... Vaikka rahan roopeankkamaisesta keräämisestä voi tiettyä elämänsisältöä joku saadakin, niin kyllä sen lähtökohta on yleensä sen vaihtaminen jonkinlaiseen kulutushyödykkeeseen jossain vaiheessa. Mikä tavallaan on tämän koko keskustelun ydintä, jos vähempikin raha riittää halutun elintason saavuttamiseen, niin kannattaisiko tehdä vähemmän töitä; olettaen tietenkin että sattuu nauttimaan vapaa-ajasta työtään enemmän, mikä ei tietenkään ihan kaikkien kohdalla pidä paikkaansa.

Rahan lainaaminen kestokulutushyödykkeisiin, varsinkin sellaisiin joiden arvo ei massiivisesti laske, voi olla varsin järkevää verrattuna säästämiseen, jos ottaa huomioon sen että ko. hyödykkeestä voi alkaa nauttimaan heti eikä 10v säästämisen jälkeen, eikä vain sitä että rahaa palaa absoluuttisesti enemmän, sekä menetettynä pääomatulona että korkoina.
 
Kun naapurissa samanlaista asuntoa vuokrataan yli 2000€/kk hintaan tuntuu velat maksaneesta hyvältä maksaa pelkkä hoitovastike.

Ymmärrän, että sijoittamalla noi rahat olisi saattanut tienata enemmän. Nyt kuitenkin aika hyvä mielenrauha ja enemmän rahaa sijoitettavaksi.

Helsingissä yli 2000€/kk on aika normaali vuokra perheen asunnosta tämmösellä keskiluokan alueellakin.
 
Ammattikoulun yhteisten aineiden opettaja. Palkka on kymmenen vuoden ikälisilläni aika tasan 48 000 euroa vuodessa, eikä se tässä vuosityöaikajärjestelmässä - johon OAJ meidät ikävä kyllä saatteli - juuri vaihtele vuosittain. Toistaiseksi olen viihtynyt ihan hyvin töissä, ja onhan meillä 12 viikkoa lomaa vuodessa, joten ei kai pitäisikään valtavasti nurista. Hieman kuitenkin jännittää, miten oppivelvollisuusuudistus muuttaa omaa työnkuvaa.
 
Kun naapurissa samanlaista asuntoa vuokrataan yli 2000€/kk hintaan tuntuu velat maksaneesta hyvältä maksaa pelkkä hoitovastike.

Ymmärrän, että sijoittamalla noi rahat olisi saattanut tienata enemmän. Nyt kuitenkin aika hyvä mielenrauha ja enemmän rahaa sijoitettavaksi.

Helsingissä yli 2000€/kk on aika normaali vuokra perheen asunnosta tämmösellä keskiluokan alueellakin.
Aika vähän noit 2000e+ vuokra-asuntoja vaan taitaa olla tarjolla. Mutta sehän se käypä hintataso on jos kämppä on yli puoli miljoonaa hinnaltaan ja haluaa yhtään mitään tuottoa sille investoinnille remppakulujen jälkeen.
 
jos tuosta napsisi sen 7vk lomaa pois, niin se vastaisi aika paljon korkeampaa palkkaa. Ei tuo huono ole.

Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.
 
Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.

Vapaa-aikaa? vain koska sulla ei ole tuntia merkattu, ei tarkoita sen olevan vapaa-aikaa.

Nauttivat ennemminkin suuresta vapaudesta työnsä järjestelyn suhteen muutoin kuin oppitunteja pitämässä.
 
Meillä amiksessa on nykyään käytössä aiemmin mainitsemani vuosityöaika, jossa on sangen tarkasti määritelty, kuinka paljon työaikaa on käytössä tuntien suunnitteluun ja muuhun oheistyöhön. Tämän työn saa toki tehdä milloin vain ja missä vain. Amispuolella aiemmin käytössä olleessa opetusvelvollisuustyöajassa, jossa peruskoulun ja lukion opettajat ovat yhä, on sitten taas hieman yksinkertaistaen vain oppitunnit, kokoukset ja koulutukset ja opettaja saa itse päättää, kuinka paljon tai vähän aikaansa käyttää opetukseen liittyvään oheistyöhön. Työajaksi heidänkin suunnittelutyönsä kyllä laskisin enkä vapaa-ajaksi.

Alkuvuosina itselläkin meni suunnittelutyöhön todella paljon aikaa ja usein materiaalien kanssa tuli hääräiltyä yöaikaankin. Nykyään on onneksi sen verran kokemusta ja valmista materiaalia, ettei ole pakko tehdä yötöitä, vaan voi rauhassa luoda uutta opetusmatskua ja hioa vanhaa.

Olen ajatellut, että pitkät lomat ovat hyvää vastapainoa oppilaitoksen varsin hälyisälle työympäristölle, jossa saa olla vähän väliä puuttumassa erilaisiin järjestyshäiriöihin ja muihin selkkauksiin. Muutama opetushommat taakseen jättänyt entinen kollega onkin todennut, että opettajien pitkät lomat tulevat kyllä tarpeeseen ja että "normaalitöissä" on päässyt helpommin siirtymään lomamoodiin. Itse en osaa tuohon ottaa kantaa, sillä olen tehnyt vain opetushommia valmistumisen jälkeen. :tdown:
 
Vapaa-aikaa? vain koska sulla ei ole tuntia merkattu, ei tarkoita sen olevan vapaa-aikaa.

En tarkoita työajan puitteissa tehtyä työtä vaan sen ulkopuolella. Joka on käsitteenä vähän huono kun näillä opettajilla ei ole virallista kokonaistyöaikaa.

Mun tuntemani opettajat tuppaavat olemaan ihan rikki kun päivät venyvät yömyöhään tunteja valmisteltaessa / purkaessa. Tietysti se on ihmisestä ja asennoitumisesta kiinni.

Mutta hyvä kuulla että amikseen on tullut vuosityöaika, saisi tulla muuallekin. Silloin ainakin asetettaisiin odotusarvo että paljonko työtä pitäisi tehdä.
 
Opettajien työajat ovat kyllä yleensä sen verran ikävät että mun näkökulmasta tuo ylimääräinen loma korvaa enemmän sitä kuin palkkauksen tasoa. En tiedä miten Fleimillä mutta tutut opettajat joutuvat käyttämään paljon vapaa-aikaansa valmisteluihin, kokeiden korjaamiseen, jne.

Opetustunteja ilman lisätunteja on 20 ja 30 välillä viikossa riippuen aineesta ja loppu aika varattu valmisteluun, paria opettajaa tässä vuoden aikana deittaillut ja toisella ei todellakaan tullut juuri koskaan yli 40h viikossa työtunteja(organisoi työnsä hyvin). Toinen valitti jatkuvasti että joutuu tekemään iltaisin "vapaa-ajalla", mutta todellisuudessa se piti sen vapaa-ajan keskellä päivää ja harvoin teki yli paljoa yli 40h viikossa oikeasti.
 
Mä en ymmärrä miksi noita opetusmateriaaleja ei tehtäisi kerralla kuntoon ja videot youtubeen ilmaiseksi. Oppilaat käy matskut läpi omalla ajalla ja opettajat/vanhemmat oppilaat toimisivat tutoreina. Pääsisi halvemmalla ja helpommalla. Joku 1+1=2 totuus ei monessa asiassa juurikaan muutu vuosien välillä. Toki ei toimi ihan kaikkeen, mutta imho. nykyisessä opetusmekanismissa on ihan järjetön tehottomuus, kun ei käytetä teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Etänä tekeminen mahdollistaisi myös nohevampien käydä kurssit nopeammin ja omaan tahtiin. Olisi hyvä asia, jos koulu ei tasapäistäisi kaikkia samalle tasolle.

Tuohon päälle vielä joku tulevaisuuden neuroverkkopohjainen kyselykone niin pääsee pitkälle. gpt3 on jo huiman hyvä ymmärtämään tekstiä. Tuohon kun satsaisi niin voisi olla melkoinen opetuskone olemassa 5-10v sisällä.
 
Pitäähän ne varsinkin 6-13v lapset saada jonnekkin muualle kuin kotiin purkamaan energiaa siksi aikaa kun vanhemmat käy palkkatöissä.
Vaikka muuten olen kyllä samaa mieltä, että uskomattoman tehotonta. Osaksi johtuu myös siitä, että joka vuosi uusi ruotsin oppikirja, uusi maantiedon kirja jne ihanku ne asiat oikeasti muuttuisi joka vuosi
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Menee hieman ohi ketjun aiheen, mutta pari kommenttia täytyy vielä heittää.

Mutta hyvä kuulla että amikseen on tullut vuosityöaika, saisi tulla muuallekin. Silloin ainakin asetettaisiin odotusarvo että paljonko työtä pitäisi tehdä.
Pakko mainita, että omasta ja monen kollegan mielestä vuosityöaika on ollut ehdottoman huono asia meille opettajille. Kun on vierestä päässyt seuraamaan usean kollegan suunnittelutyötä, niin monenlaista työn tekemisen tapaa on kyllä olemassa. Osa tekee hommia hyvin jämptisti ja tehokkaasti, osalla iso osa ajasta menee jutusteluun ja muuhun oheistoimintaan. Tässä mielessä suunnitelutyöajan mittaaminen tuntuu erikoiselta, mutta OAJ:n mielestä se oli hyvä idea. Onneksi älysin erota moisesta puljusta.

Mä en ymmärrä miksi noita opetusmateriaaleja ei tehtäisi kerralla kuntoon ja videot youtubeen ilmaiseksi. Oppilaat käy matskut läpi omalla ajalla ja opettajat/vanhemmat oppilaat toimisivat tutoreina. Pääsisi halvemmalla ja helpommalla. Joku 1+1=2 totuus ei monessa asiassa juurikaan muutu vuosien välillä. Toki ei toimi ihan kaikkeen, mutta imho. nykyisessä opetusmekanismissa on ihan järjetön tehottomuus, kun ei käytetä teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Etänä tekeminen mahdollistaisi myös nohevampien käydä kurssit nopeammin ja omaan tahtiin joka olisi hyvä asia, kun koulu ei tasapäistäisi kaikkia samalle tasolle.

Tuohon päälle vielä joku tulevaisuuden neuroverkkopohjainen kyselykone niin pääsee pitkälle. gpt3 on jo huiman hyvä ymmärtämään tekstiä. Tuohon kun satsaisi niin voisi olla melkoinen opetuskone olemassa 5-10v sisällä.
Amiksessa ainakin yhteisistä opinnoista ison osan voi nykyään tehdä verkko-opintoina. Osalle tämä sopiikin erittäin hyvin. Läheskään kaikki eivät ole niin itseohjautuvia, että kykenisivät opiskelemaan muuten kuin lähiopetuksessa.
 
Tämä on just se, mitä en ymmärrä. Mullakin oli aikanaan selitys sille, että en saanut palkankorotusta "kun muilla on tiimissä niin pieni palkka, että pitää nostaa kuopasta". Palkkaa pitää maksaa suorituksen mukaan, eikä työnkuvan. Voihan se toki olla, että en ollut yhtä hyvä/arvokas työntekijä kuin muut, mutta ei sitä niin mulle ainakaan perusteltu. Olin siis taloon tullessa onnistunut neuvottelemaan palkan "tappiin" vrt. muut ja sitten muut sai myöhemmin kuoppakorotuksia (meitä oli 3kpl saman esimiehen alla vastaavissa tehtävissä)...
Tämähän nyt ei kerro oliko ne muut ihan yhtä päteviä (tai pätevämpiä), mutta siitä huolimatta surkeammilla palkoilla kun eivät alunperin neuvotelleet yhtä kovin.

Pahintahan näissä kiinteän jakorahan malleissa on päätyä tiimiin, jossa kaikki ovat hyviä. Silloin kaikille voi jakaa vain murusia. Toki tilanne alkaa korjaantumaan, kun kaikki myös nostavat ennen pitkää kytkintä...

Itse lähdin ylläolevasta tilanteesta omalla vuorollani, ja pari nopeaa vaihdosta kasvatti palkkaa yhteensä n. +40 %. Tosin, palkkaus ei ole mitenkään poikkeuksellisen hyvä (mutta ei huonokaan). Lähtötilanne vain alkoi olla jo naurettava.
 
Meillä oli joskus tosi hyvä 3 hengen tiimi jolla oli sairaan kovat tavoitteet, mutta onnistuttiin kerrassaan loistavasti. Kun sitten tuli kehareiden aika, esimies merkkas kaikille arvioksi korkeimman, ”ylitti odotukset”.

Paperit palasivat HR’stä takaisin. Kuulemma kaikki eivät voi ylittää odotuksia, jonkun pitää myös pärjtä huonosti. Bonuksissa ei oltu budjetoitu, että kaikki tiimin jäsenet saisivat maksimit.

Esimies (joka oli arvostettu) yritti aikansa. Hän selitti, että kun on pieni tiimi jossa valittu ehdokkaat yli sadan hakijan joukosta, niin ne vaan olivat hyviä. Lopuksi esimies vielä lupasi palkata seuraavassa rekryssä jonkun tunarin, muttei auttanut. Homma päättyi sitten siihen, että esimies irtisanoutui. Ei kuulemma prosessit tukenut työntekoa joten läx talosta... Tuon myötä kyllä se tyhmä prosessikin lähti, mutta ei riittänyt pään kääntämiseksi.
 
Mitä mieltä arvon raati on, että onko kohtuutonta pyytää 350 euroa lisää palkkaa, jos on samassa firmassa ollut yli 3 vuotta töissä? Perusteena siis, että aikoinaan piti ensimmäisen vuoden jälkeen tarkastaa palkkaa ja nyt mm. vastuut lisääntyneet siten, että vastaan valtakunnallisesti yksin esim. meidän yrityksemme ajoneuvokannasta (joitakin satoja autoja) ja osallistun näihin liittyviin kilpailutuksiin jne. Lisäksi tullut vastuulleni laadunvalvontaa yms. mutta palkka ei ole noussut, vaikka tosiaan vastuut lisääntyneet. Työtehtävämäärät tosin sinäänsä pysyneet samoina, vaikka tehtävät hieman muuttuneet ajankuluessa. Tuntuu vain jotenkin, että tradenomina olen hieman palkkakuopassa, kun nykyinen palkkani pyörii 2700 euron nurkilla ja tradenomiksi olen kuitenkin jo valmistunut vuonna 2013. :rolleyes:

Olen ehkä sen verran nöyrä, että helposti tyydyn siihen palkkaan, mitä saan, mutta nyt on alkanut palkkatoiveet hiipiä mieleen ja miettinyt, että mitä sitä kehtaisi pyytää lisää...
 
Mitä mieltä arvon raati on, että onko kohtuutonta pyytää 350 euroa lisää palkkaa, jos on samassa firmassa ollut yli 3 vuotta töissä? Perusteena siis, että aikoinaan piti ensimmäisen vuoden jälkeen tarkastaa palkkaa ja nyt mm. vastuut lisääntyneet siten, että vastaan valtakunnallisesti yksin esim. meidän yrityksemme ajoneuvokannasta (joitakin satoja autoja) ja osallistun näihin liittyviin kilpailutuksiin jne. Lisäksi tullut vastuulleni laadunvalvontaa yms. mutta palkka ei ole noussut, vaikka tosiaan vastuut lisääntyneet. Työtehtävämäärät tosin sinäänsä pysyneet samoina, vaikka tehtävät hieman muuttuneet ajankuluessa. Tuntuu vain jotenkin, että tradenomina olen hieman palkkakuopassa, kun nykyinen palkkani pyörii 2700 euron nurkilla ja tradenomiksi olen kuitenkin jo valmistunut vuonna 2013. :rolleyes:

Olen ehkä sen verran nöyrä, että helposti tyydyn siihen palkkaan, mitä saan, mutta nyt on alkanut palkkatoiveet hiipiä mieleen ja miettinyt, että mitä sitä kehtaisi pyytää lisää...
Keskimäärin suomessa taitaa kannattaa vaihtaa firmaa just 3-5v välein, jos haluaa maksimaalisen palkkakehityksen. Jos sulla on perustelut miksi ansaitsisit lisää palkkaa (esim. kasvaneet vastuut tms.), et menetä mitään siinä, että kysyt asiasta. Kerrot perustelut, ja firma vastaa joko myöntävästi tai kieltävästi. Jos kieltävästi, pohdit kuullostaako paskapuheelta vai oikeilta syiltä, ja joko nostat kytkintä firmaa vaihtaen tai lähet työstämään firman antamia kohtia, minkä takia et välttämättä ansaitse parempaa palkkaa. Mutta vähän matalaltahan tuo ehkä kuullostaa.
 
Reilu 13v samassa firmassa. Palkka noussut 2,14 kertaiseksi siitä mitä oli alussa. Ehkä saisi enemmän vaihtamalla usein, mutta toisaalta viihdyn erittäin hyvin ja työ on yleensä aikalailla mukavaa. Vapauksia on paljon ja päätän hyvin pitkälti kaikesta itse.

Tiedä sitten kääntyykö joskus itseäni vastaan tämä, eli jos joskus vaihdan niin onkohan huono asia jos on ollut vaikka 25v samassa hommassa? Tosin itse en palkkaisi ketään joka vaihtaa työtä 2v välein kun ei tätä hommaa opi siinä ajassa edes niin menee täysin hukkaan.
 
Suomen progressiivinen verotus on vuosi vuodelta alkanut tuntumaan liian jyrkältä ja generoimaan ns. vitutusta. Mihinkähän sitä kannattaisi suunnata makselemaan veronsa Euroopan sisällä? Talvi ja lumi ei myöskään pätkääkään kiinnostele.

Tänä vuonna menee tuloista jo puolet veroihin ja kun näkee miten hallitus nekin rahat hassaa ideologisiin hömppäjuttuihin, niin lähes päivittäin tuo jossain määrin vituttaa.
 
Mitä mieltä arvon raati on, että onko kohtuutonta pyytää 350 euroa lisää palkkaa, jos on samassa firmassa ollut yli 3 vuotta töissä? Perusteena siis, että aikoinaan piti ensimmäisen vuoden jälkeen tarkastaa palkkaa ja nyt mm. vastuut lisääntyneet siten, että vastaan valtakunnallisesti yksin esim. meidän yrityksemme ajoneuvokannasta (joitakin satoja autoja) ja osallistun näihin liittyviin kilpailutuksiin jne. Lisäksi tullut vastuulleni laadunvalvontaa yms. mutta palkka ei ole noussut, vaikka tosiaan vastuut lisääntyneet. Työtehtävämäärät tosin sinäänsä pysyneet samoina, vaikka tehtävät hieman muuttuneet ajankuluessa. Tuntuu vain jotenkin, että tradenomina olen hieman palkkakuopassa, kun nykyinen palkkani pyörii 2700 euron nurkilla ja tradenomiksi olen kuitenkin jo valmistunut vuonna 2013. :rolleyes:

Olen ehkä sen verran nöyrä, että helposti tyydyn siihen palkkaan, mitä saan, mutta nyt on alkanut palkkatoiveet hiipiä mieleen ja miettinyt, että mitä sitä kehtaisi pyytää lisää...

Ei tuo mikään älytön pyyntö ole, mutta työnantajalla voi olla erimielipide asiasta. Jos on lupailtu jo kolme vuotta sitten palkantarkistusta, niin sen aika alkais varmaan olla jo pikkuhiljaa...

Yleensähän palkan pitäis muuttua kun vastuut muuttuu/lisääntyy, sun tapauksessa vastuut on lisääntyneet joten pitäis sen palkassakin näkyä. Pyytämättä sitä liksaa harvoin tulee lisää.
 
Ei tuo mikään älytön pyyntö ole, mutta työnantajalla voi olla erimielipide asiasta. Jos on lupailtu jo kolme vuotta sitten palkantarkistusta, niin sen aika alkais varmaan olla jo pikkuhiljaa...

Yleensähän palkan pitäis muuttua kun vastuut muuttuu/lisääntyy, sun tapauksessa vastuut on lisääntyneet joten pitäis sen palkassakin näkyä. Pyytämättä sitä liksaa harvoin tulee lisää.

Aika usein työnantajat tuntuvat tuijottavat enemmän prosentteja kuin euroja. Eli jos korotusraja on esim. max 8% kerrallaan, niin pitää yrittää hakea niitä pieniä korotuksia useammin kuin harvemmin isompia. Meillä ainakin korotukset ovat 5-8% ellei sitten esim. loikkaa selvästi isompiin saappaisiin. Ja tosiaan, tyhjän saa pyytämättäkin.
 
Suomen progressiivinen verotus on vuosi vuodelta alkanut tuntumaan liian jyrkältä ja generoimaan ns. vitutusta. Mihinkähän sitä kannattaisi suunnata makselemaan veronsa Euroopan sisällä? Talvi ja lumi ei myöskään pätkääkään kiinnostele.

Tänä vuonna menee tuloista jo puolet veroihin ja kun näkee miten hallitus nekin rahat hassaa ideologisiin hömppäjuttuihin, niin lähes päivittäin tuo jossain määrin vituttaa.
Euroopassa on käsittääkseni korkea verotus suomen näkökulmasta hyvätuloiselle kaikkialla paitsi sveitsissä, luxemburgissa ja jossain noissa mikrovaltioissa.

Briteissä on vähän alhaisempi verotus, mutta siellä on sitten muita ongelmia. (Paskat asunnot, korkeat asumismenot jne.)

edit: Tallinna unohtui, sehän tuli tuossa alla.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä mieltä arvon raati on, että onko kohtuutonta pyytää 350 euroa lisää palkkaa, jos on samassa firmassa ollut yli 3 vuotta töissä? Perusteena siis, että aikoinaan piti ensimmäisen vuoden jälkeen tarkastaa palkkaa ja nyt mm. vastuut lisääntyneet siten, että vastaan valtakunnallisesti yksin esim. meidän yrityksemme ajoneuvokannasta (joitakin satoja autoja) ja osallistun näihin liittyviin kilpailutuksiin jne. Lisäksi tullut vastuulleni laadunvalvontaa yms. mutta palkka ei ole noussut, vaikka tosiaan vastuut lisääntyneet. Työtehtävämäärät tosin sinäänsä pysyneet samoina, vaikka tehtävät hieman muuttuneet ajankuluessa. Tuntuu vain jotenkin, että tradenomina olen hieman palkkakuopassa, kun nykyinen palkkani pyörii 2700 euron nurkilla ja tradenomiksi olen kuitenkin jo valmistunut vuonna 2013. :rolleyes:

Olen ehkä sen verran nöyrä, että helposti tyydyn siihen palkkaan, mitä saan, mutta nyt on alkanut palkkatoiveet hiipiä mieleen ja miettinyt, että mitä sitä kehtaisi pyytää lisää...
Sanoisin, että kyllähän vähintään tuo 350 pitäisi saada lisää liksaa jo tuolla kokemuksella. Toki riippuu vähän minkälaisia tradenomihommia teet ja mikä on yleinen palkkataso niissä. Verotoimistoon vain tarkistamaan kolleegoiden palkkatasoja ;)

Itse reilu 10v sitten aloitin ensimmäisessä vakituisessa insinööripestissä. Palkka oli aluksi sovittu juuri tuo 2700€. Hain sitten koeajalla toiseen yritykseen ja olisin paikan sieltä saanut palkalla 3200€. Kuitenkin kun esimiehelleni ilmoitin että nyt on lopputilin paikka, niin otti puhelun toimarille ja tarjosivat heti samaa + 100€ päälle. En suostunut, joten nostivat vielä ja lopulta sovittiin 3500€ palkaksi. En usko, että olisin pyytämällä saanut edes kolmea sataa lisää palkkaan. En olisi tainnut silloin edes kehdata pyytää. Eli työpaikkaa vaihtamalla ja sitä kautta palkkaa kilpailuttamalla se liksa nousee, muutoin on aika heikkoa.
 
Eli työpaikkaa vaihtamalla ja sitä kautta palkkaa kilpailuttamalla se liksa nousee, muutoin on aika heikkoa.

Näinhän se on. Edellisessä firmassa piti vääntää ihan kunnolla että sai palkan vähän alle 4000€ tasolle, 9kk myöhemmin toisesta firmasta tarjottiin se 5000€ minkä heitin palkkapyynnöksi ajatuksella että on varaa tingata alaspäin
 
Näinhän se on. Edellisessä firmassa piti vääntää ihan kunnolla että sai palkan vähän alle 4000€ tasolle, 9kk myöhemmin toisesta firmasta tarjottiin se 5000€ minkä heitin palkkapyynnöksi ajatuksella että on varaa tingata alaspäin
IT-alalla ja PK-seudulla ilmeisesti?
 
Suomen progressiivinen verotus on vuosi vuodelta alkanut tuntumaan liian jyrkältä ja generoimaan ns. vitutusta. Mihinkähän sitä kannattaisi suunnata makselemaan veronsa Euroopan sisällä? Talvi ja lumi ei myöskään pätkääkään kiinnostele.

Tänä vuonna menee tuloista jo puolet veroihin ja kun näkee miten hallitus nekin rahat hassaa ideologisiin hömppäjuttuihin, niin lähes päivittäin tuo jossain määrin vituttaa.

Itsellä vitutuskäyrä meni maksimiin jo pari vuotta sitten ja muutin Tallinnaan. Matala tasavero (bruttopalkka pysy samana mutta nettopalkka huomattavasti isompi, IT ala), lapsilla sukulaiset lyhyen laivamatkan päässä, elinkustannukset todella matalat (50-70€ yhtiövastikkeet) ja ruoka 50% halvempaa kuin suomessa.

Oli oikea päätös lähteä suomesta, elintaso tuplaantui (vapaan käytettävän rahan määrä) koska huomattavasti isompi nettopalkka + matalemmat elinkustannukset. Ja mikä tärkeintä, enään ei vituta.
 
Oliskohan täällä alan ihmisiä.

Tarkoitus olisi valmistua sähkö- ja automaatio inssiksi piakkoin. Osaisko joku tarkemmin sanoa, että millaisella palkalla esim. Suunnittelu hommissa yleensä lähdetään liikkeelle?

Insinööriliiton taulukot antaa vähän työkokemusta omaavalle palkka-arvioksi 3100€/kk. Kehtaako jotain tollaista pyytää vai nauravatko pihalle?
 
Itsellä vitutuskäyrä meni maksimiin jo pari vuotta sitten ja muutin Tallinnaan. Matala tasavero (bruttopalkka pysy samana mutta nettopalkka huomattavasti isompi, IT ala), lapsilla sukulaiset lyhyen laivamatkan päässä, elinkustannukset todella matalat (50-70€ yhtiövastikkeet) ja ruoka 50% halvempaa kuin suomessa.

Oli oikea päätös lähteä suomesta, elintaso tuplaantui (vapaan käytettävän rahan määrä) koska huomattavasti isompi nettopalkka + matalemmat elinkustannukset. Ja mikä tärkeintä, enään ei vituta.

Tämähän voisi olla oikeasti realistinen vaihtoehto! Itsellä työt sellaiset, että on ihan sama mistä niitä fyysisesti tekee. Viro ei ole ollut edes mietintälistalla tähän saakka, mutta täytyypä tutustua!
 
Ja jos ei jää tallinnaan (tai tartto/pärnu) niin vielä halvempaa kuitenkin kohtuu kokoisissa kylissä, asumiskuluista lähtenee vielä 1/2 - 3/4 pois ja raflat tms. halvempia, ruokakaupan hinta taitaa olla pitkin Viroa sama...
 
Euroopassa on käsittääkseni korkea verotus suomen näkökulmasta hyvätuloiselle kaikkialla paitsi sveitsissä, luxemburgissa ja jossain noissa mikrovaltioissa.
Ei kait missään muualla ole niin tylyä marginaaliveroa ja toisaalta vaikka saman % maksaisit kuin suomessa niin palkat ovat kovempia ja elämiseen liittyvät kulut pienempiä eli käteen jää euroja reilusti enemmän keskimäärin vaikka veroa samalla raavittaisiinkin. Esimerkkinä saksa, vero% sama mutta elintaso ihan eri.
 
Ei kait missään muualla ole niin tylyä marginaaliveroa ja toisaalta vaikka saman % maksaisit kuin suomessa niin palkat ovat kovempia ja elämiseen liittyvät kulut pienempiä eli käteen jää euroja reilusti enemmän keskimäärin vaikka veroa samalla raavittaisiinkin. Esimerkkinä saksa, vero% sama mutta elintaso ihan eri.
Olen työskennellyt monta vuotta saksassa sikäläisen verotuksen alla. Veroprosentti on kyllä näennäisesti alhaisempi, mutta pakollinen sairausvakuutus ja suomea korkeampi työeläkemaksun osuus tarkoittaa, että monelle perusinssin liksoilla työtä tekevälle jää käteen jopa vähemmän kuin Suomessa samalla liksalla.

Kun tulotaso nousee, niin eläkekaton saavuttaminen pudottaa marginaaliveroa kun yli menevästä ei makseta enää eläkemaksua (eikä siitä kerry eläkettäkään).

En ole nyt viiteen vuoteen enää Saksassa asunut, mutta sikäläinen verotus ei minun henkilökohtaisten kokemusteni mukaan ole merkittävästi Suomea alhaisempi (oma palkkatasoni oli silloin n. 75-80k/v + autoetu) ja kouraan ei jäänyt koskaan neljää tonnia kuussa, vaan lähempänä kolmea tonnia oltiin.

N. 700€/kk sairausvakuutusmaksu (josta puolet maksaa työnantajapuoli) vaikuttaa aika paljon nettoansioon, vaikka marginaalivero alhaisempi onkin.
 
Tämähän voisi olla oikeasti realistinen vaihtoehto! Itsellä työt sellaiset, että on ihan sama mistä niitä fyysisesti tekee. Viro ei ole ollut edes mietintälistalla tähän saakka, mutta täytyypä tutustua!

Meillä oli listalla Norja, Itävalta, Australia ja Viro, ja päätettiin kokeilla Viroa ensimmäisenä koska kaikkein helpoin lapset huomioon ottaen. Ja vuoden vuokralla olemisen ja Viroon tutustumisen jälkeen päätös oli helppo. Tässä maassa ei vituta mikään, verorahat käytetään fiksusti eikä maahantunkeutujia ole ollenkaan. Todella turvallinen valtio verrattuna suomeen, varsinkin lapsille. Myös euroopan parhaat PISA tulokset vakuuttivat että lapset saavat hyvän koulupolun täällä.
 
Meillä oli listalla Norja, Itävalta, Australia ja Viro, ja päätettiin kokeilla Viroa ensimmäisenä koska kaikkein helpoin lapset huomioon ottaen. Ja vuoden vuokralla olemisen ja Viroon tutustumisen jälkeen päätös oli helppo. Tässä maassa ei vituta mikään, verorahat käytetään fiksusti eikä maahantunkeutujia ole ollenkaan. Todella turvallinen valtio verrattuna suomeen, varsinkin lapsille. Myös euroopan parhaat PISA tulokset vakuuttivat että lapset saavat hyvän koulupolun täällä.

Virosta käsin olis myös helppo harrastaa, eli käydä ajelemassa kilpaa Suomen RR-sarjassa, sekä osallistua Baltian sarjaan.

Täytyy alkaa tutustumaan seuraavaksi miten palkanmaksu itelle ja yrityksen perustaminen tuonne onnistuu ja millainen kulurakenne siihen liittyen siellä on. Ajatus kyllä houkuttaa. Eli laskuttelisi Suomalaisen hinnaston mukaan työt Suomalaisilta asiakkailta ja eläisi vähän leveämmin jossain missä ei vituttaisi maailmanmeno niin pahasti.
 
Meillä oli listalla Norja, Itävalta, Australia ja Viro, ja päätettiin kokeilla Viroa ensimmäisenä koska kaikkein helpoin lapset huomioon ottaen. Ja vuoden vuokralla olemisen ja Viroon tutustumisen jälkeen päätös oli helppo. Tässä maassa ei vituta mikään, verorahat käytetään fiksusti eikä maahantunkeutujia ole ollenkaan. Todella turvallinen valtio verrattuna suomeen, varsinkin lapsille. Myös euroopan parhaat PISA tulokset vakuuttivat että lapset saavat hyvän koulupolun täällä.

Tämä on tietenkin väärä threadi, mutta olisi mukava kuulla minkälainen operaatio viroon muuttaminen on. Tarviiko millaista paperisotaa, onko vaikea aukaista pankkitilia, vuokrata/ostaa asuntoa jne. Pärjääkö hyvin englannilla vai pitääkö opetella kieltä esim. veronpalautuksen tekemiseen?
 
Olen työskennellyt monta vuotta saksassa sikäläisen verotuksen alla. Veroprosentti on kyllä näennäisesti alhaisempi, mutta pakollinen sairausvakuutus ja suomea korkeampi työeläkemaksun osuus tarkoittaa, että monelle perusinssin liksoilla työtä tekevälle jää käteen jopa vähemmän kuin Suomessa samalla liksalla.

Kun tulotaso nousee, niin eläkekaton saavuttaminen pudottaa marginaaliveroa kun yli menevästä ei makseta enää eläkemaksua (eikä siitä kerry eläkettäkään).

En ole nyt viiteen vuoteen enää Saksassa asunut, mutta sikäläinen verotus ei minun henkilökohtaisten kokemusteni mukaan ole merkittävästi Suomea alhaisempi (oma palkkatasoni oli silloin n. 75-80k/v + autoetu) ja kouraan ei jäänyt koskaan neljää tonnia kuussa, vaan lähempänä kolmea tonnia oltiin.

N. 700€/kk sairausvakuutusmaksu (josta puolet maksaa työnantajapuoli) vaikuttaa aika paljon nettoansioon, vaikka marginaalivero alhaisempi onkin.

Tässä unohtuu ehkä osa elintasoon vaikuttavista asioista kuten autojen hinta, ruuan hinta kaupassa(onko suomi kalliimpi?) sää, lomamatkojen hinnat, jos saksasta pääsee helpommalla aurinkoon/voi lomailla ilman lentämistä arskaan jne. Paljon suomalaisetkin taitaa tilata atk:ta, fillareita jne. saksasta, kun suomen hintataso on mitä on.

----

Suomi on toki hyvä maa, jos käyttää paljon palveluita. Toisaalta hyvätuloinen ja kuntoinen sinkku päätyy helposti nettomaksajaksi.
 
Eikös Saksassa ole perheverotus? Tuskin se ainakaan mikään voittajan valinta on sinkulle.

Mulla ei ole mitään havaintoa saksasta. Kunhan kysyin siellä asuneelta noista muistakin asioista, kun veroprosentti on vain yksi komponentti elintasossa. Se on aika varmaa, että suomi ei ole hyvätuloiselle sinkulle optimaalinen paikka. Nimimerkillä ei enää suomessa asuva hyvätuloinen lapseton.
 
Tässä unohtuu ehkä osa elintasoon vaikuttavista asioista kuten autojen hinta, sää, lomamatkojen hinnat, jos saksasta pääsee helpommalla aurinkoon jne.

----

Suomi on toki hyvä maa, jos käyttää paljon palveluita. Toisaalta hyvätuloinen ja kuntoinen sinkku päätyy helposti nettomaksajaksi.
Tämä oli palkka ja ehkä jossain määrin verokeskustelu - ei lomamatkojen hintavertailukeskustelu.

Saksassa nimenomaan sinkku maksaa paljon veroa (julkinen sairausvakuutus oli saman hintainen riippumatta siitä, että otinko sen itselleni vai kuuluiko vaimokin sen alle) ja veroprosentti putosi kun menin naimisiin tulottoman opiskelijan kanssa. (Joka ei saanut penniäkään tukea mistään).

Ja ei, et halua matkustaa minnekään Saksalaisella pakettimatkalla. Oikeasti. Jos suomalainen aurinkomatkailu on hirveää, niin saksalainen prolematkustus on vielä kerrosta syvemmällä danten helvetissä.
 
Tämä oli palkka ja ehkä jossain määrin verokeskustelu - ei lomamatkojen hintavertailukeskustelu.

Saksassa nimenomaan sinkku maksaa paljon veroa (julkinen sairausvakuutus oli saman hintainen riippumatta siitä, että otinko sen itselleni vai kuuluiko vaimokin sen alle) ja veroprosentti putosi reippaasti kun menin naimisiin tulottoman opiskelijan kanssa. (Joka ei saanut penniäkään tukea mistään).

Ja ei, et halua matkustaa minnekään Saksalaisella pakettimatkalla. Oikeasti. Jos suomalainen aurinkomatkailu on hirveää, niin saksalainen prolematkustus on vielä kerrosta syvemmällä danten helvetissä.

Noh, kätevästi kiersit kysymyksen elintasosta mihin vastasit alunperin vain veroprosentilla. Kai sieltä saksasta pääsee autolla, junalla tai ilman pakettimatkaakin lentokoneella lomalle. Siinä postauksessa mihin lähdit vastaamaan luki myös näin

Esimerkkinä saksa, vero% sama mutta elintaso ihan eri.
 
Suomi on toki hyvä maa, jos käyttää paljon palveluita. Toisaalta hyvätuloinen ja kuntoinen sinkku päätyy helposti nettomaksajaksi.

Miksi Suomi on hyvä maa käyttää paljon palveluita? Ymmärtääkseni Suomessa nimenomaan pääsääntöisesti kaikki ostetut palvelut ovat kalliita?
 
Miksi Suomi on hyvä maa käyttää paljon palveluita? Ymmärtääkseni Suomessa nimenomaan pääsääntöisesti kaikki ostetut palvelut ovat kalliita?

Suomessa on suhteellisen halpaa kasvattaa ja kouluttaa lapset, sairastaa ja olla poissa työelämästä, jos ei huvita lapioiminen vrt. esim. amerikka. Toisaalta hyvätuloinen sinkku taas sit maksaa isosti veroja suomessa ja ei käytä noita palveluita. Sama sinkku voisi saada enemmän lapaseen amerikassa ja sairausvakuutuksen työpaikalta. Molemmissa systeemeissä on hyvät ja huonot puolensa. Fiksu voi yrittää poimia rusinoita pullasta, jos kokee siihen tarvetta ja ei tunnu esim. moraalisesti pahalta, että sai halvan koulutuksen suomesta ja sitten pakenee maasta optimoimaan omaa elintasoaan.

edit. Veroprosentti ja nettotulo yksistään ei ole kattava elintason mittari. Sillä on paljon merkitystä mitä sillä rahalla saa ostettua. Jos on sama nettopalkka ja haluaa ostaa auton X niin jos se maksaa toisessa paikassa 50% enemmän niin,... Palkasta puhuessa on hyvä pitää mukana ostovoima, jos verrataan nettopalkkoja eri maiden välillä. Lomareissutkin liittyvät tähän. Esim. jos asut aurinkoisessa paikassa niin lomareissu voi olla 1h automatka rannalle, toisaalta suomessa se samanlainen reissu voi tarkoittaa lentomatkaa espanjaan tms.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 640
Viestejä
4 552 933
Jäsenet
75 038
Uusin jäsen
Kieroliero

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom