Palkkakeskustelu

[PieniLäski]

Onko täällä vastavalmistuneita ekonomeita? Liitto suosittelee:



Mutta ei varmaan ihan toteudu, varsinkaan pk seudun ulkopuolella.

Valmistuin 2020 lopussa ekonomiksi tietojärjestelmätieteestä. Enemmän tai vähemmän relevanttia työkokemusta opiskeluiden ohessa 2-3v. Sain töissä 300€ korotuksen valmistumisen myötä ilman kitinöitä, olis varmaan siis saanut enemmänkin kun olis kehdannu pyytää. Nykyinen palkka 3000€/kk. Pieni maaseutu"kaupunki". Työnimike järjestelmäasiantuntija.

Nyt alkaa olla siis 3+ vuotta kokemusta SD-ympäristöistä 1-3 tasolla, jos sitä seuraavas paikas sais hilattua vaikka 3500€/kk. Siihen vois ehkä olla hetken tyytyväinen.

 

[pähk1nä]

Eikö ne duunarihommat opi jo muutamassa vuodessa?

Se duunari maksaa sen tohtorin koulutuksen. Ja jos sitä tohtoria niin kovasti harmittaa, niin varmaan voisi tehdä niitä duunarin hommia? Ei todistuksen pidä olla mikään automaatio yhtään mihinkään. Ei varsinkaan, kun nykyään oikein keksimällä keksitään mitä kummallisempia tutkintoja, joista aivan taatusti valmistuu työttömäksi. Monet pitkään kouluja käyneet ovat täysin vieraantuneita työelämästä ja niille pitäisi maksaa pelkästä paperista?

 

[nallero]

Ja tämä ketju ei kyllä anna oikeaa kuvaa suomen työmarkkinoista, muuten mediaaniliksa olisi luokkaa 5000 € ja tämä ilman alan koulutusta.

Tää sais kyllä lukea isolla headerissa tässä ketjussa.

Vähän kuplautunutta tunnelmaa tuntuu olevan läpi ketjun, joka toisaalta on ymmärrettävää tekkimiäs-pohjaselle foorumille, mutta silti välillä "vähän" perspektiivittömyys huvituttaa.
Tuntuu, että oli kellä tahansa mitä vaan ongelmaa tai minkä vaan tason epätyytymättömyyttä duunissaan, niin 60-120k+ vuosituloiset työhönsä headhuntatut tyypit on heittämässä "minä vaihtaisin työpaikkaa" tai sitten kehotetaan vaan uudelleenkouluttautumaan ja etsimään uusi duuni, ikään kuin moinen sormia napsauttamalla tapahtuisi minkä ikäselle tai minkä alan tyypille vaan.
Ei niitä töitä ole ihan joka alalla joka ikisen nurkan takana tarjolla, vaikka olisitkin kuinka hyvä tekijä. Ja joillain aloilla monet "käsittämättömältä" tuntuvat epämukavuudet voi olla ikävä kyllä suht kauttaaltaan vakiintuneita standardeja.

t. Paskapalkkainen, työstään tykkäävä, mutta mielestään alipalkattu, joka työskentelee puoliduunaritasolla erittäin kapeassa sektorissa, jossa alan firmoja on alle yhden käden sormin laskettava määrä.

 

[nallero]

Samaa mieltä, tosin totta on sekin että jos ei aktiivisesti koita tehdä asioille jotain niin ei niille kukaan muukaan mitään tee.

Tää on tietty ihan totta. Tarkotus oli vaan vähän korostaa, että asioissa on aika paljon harmaan sävyjä ja asiat ei ole niin mustavalkoista kuin täällä huokuva asenne tuppaa olemaan.

 

[Jote]

Tää sais kyllä lukea isolla headerissa tässä ketjussa.

Vähän kuplautunutta tunnelmaa tuntuu olevan läpi ketjun, joka toisaalta on ymmärrettävää tekkimiäs-pohjaselle foorumille, mutta silti välillä "vähän" perspektiivittömyys huvituttaa.
Tuntuu, että oli kellä tahansa mitä vaan ongelmaa tai minkä vaan tason epätyytymättömyyttä duunissaan, niin 60-120k+ vuosituloiset työhönsä headhuntatut tyypit on heittämässä "minä vaihtaisin työpaikkaa" tai sitten kehotetaan vaan uudelleenkouluttautumaan ja etsimään uusi duuni, ikään kuin moinen sormia napsauttamalla tapahtuisi minkä ikäselle tai minkä alan tyypille vaan.
Ei niitä töitä ole ihan joka alalla joka ikisen nurkan takana tarjolla, vaikka olisitkin kuinka hyvä tekijä. Ja joillain aloilla monet "käsittämättömältä" tuntuvat epämukavuudet voi olla ikävä kyllä suht kauttaaltaan vakiintuneita standardeja.

t. Paskapalkkainen, työstään tykkäävä, mutta mielestään alipalkattu, joka työskentelee puoliduunaritasolla erittäin kapeassa sektorissa, jossa alan firmoja on alle yhden käden sormin laskettava määrä.

Eniten ihmetyttää, miten kirjoittajat peilaavat työmarkkinoita oman(IT) alansa mukaan. Rakenne on aika simppeli esimerkiksi teollisuuteen verrattuna, niin ei olisi varaa kapeakatseisuuteen, vaan pitäisi pinnistää ja katsoa yhteiskuntaa huomattavasti laajemmin. En tarkoita pelkkää palkkaa, vaan eri työtehtävien määrää ja portaita. Mustavalkoinen jako duunari- ja insinööritöihin tuntuu todella vieraalta kun pienehkössäkin yrityksessä voi olla kymmenen eri työtehtävää viidellä eri portaalla.

 

[Ed!]

Vaikka toisaalta ei se koulutus mitään takaa. Vetämässäni projektissa työskentelee säännöllisesti kymmenkunta henkilöä levyseppä-hitsarista/ajoneuvoasentajasta TkT/FT-tasolle. Jos pitäisi oma firma perustaa ja valita mukaan viisi tekijämiestä, niin nuo kaksi amistaustaista lähtisivät ensiksi ja yhtä tohtoria en ottaisi mukaan vaikka lupaisi tehdä töitä ilmaiseksi.

Käytännön alalla työskennellessä ja 2v sisään 10 rekryä tehneenä voin sanoa samaa, paras veto on ollut luottaa kaveriin peruskoulutaustalla ja lupauksella hoitaa hommat. Tänään kaveri työnjohtajana eikä kaduta hetkeäkään palkkaaminen.

E: luin loput viestit "rasvanäppihommia" ei oikeasti opi vuodessa ja jotkut ovat seppiä syntyessään, meillä ratkaisee osaaminen. Oli millaiset paperit hyvänsä, tai oli niitä ollenkaan. Jos joku osaa ja saa aikaan niin palkka korjataan aina tuloksien mukaan.

 

[Pei12345]

Samassa talossa on tullut oltua hetki jo. Aikanaan jäi ammattikoulu kesken, kun tuonne päädyin töihin. 2012 suoritin ammattitutkinnon näyttöinä, 2015-2018 opiskelin tietojenkäsittely tradenomiksi.
2005-2014 peruspalkkoja en muista, sisältää reilusti eri lisiä, 2015-2020 mennyt aikalailla indeksikorotuksilla, mutta hommia karsinut välissä.
Tyytyväinen olen nykyiseen tilanteeseen. Etänä voi tehdä oman harkinnan mukaan ja liukuva työaika.

2005-2008 tuotantoa osa-aikaisena
2009-2012 tuotanto 3-vuoroa ja reilusti ylitöitä
2013-2014 viikonloppuja+ylitöitä reilusti

2005 23979 10kk
2006 11289 6kk
2007 26115
2008 33833
2009 37446
2010 38144
2011 40601
2012 44546
2013 50493 osastoesimieheksi
2014 47824
2015 47881 tuotannonsuunnittelu muiden hommien kylkeen (3700€/kk)
2016 48241
2017 45497
2018 24723 opintovapaa 6kk
2019 47132 esimieshommat pois, pelkkä tuotannonsuunnittelu
2020 3860/kk
2021 4400/kk samalla viikkotyöaika 40h -> 37,5h työviikko, hommat aikalailla samat

 

[Jayjay--]

Sähköasentaja,kokemus 17v, urakointi työtä kta 25-45e/h riippuen työmaasta vuosiansiot 49-65ke. Palkallista lomaa 36pv vuodessa.

Projektipäällikkön töitä tuli tehtyä 5v, palkka n 52ke. isossa talotekniikka firmassa mm suomen suurimpia aurikovoimala yms haasteellisia asiakkaita.

 

[Bertta]

Ei välttämättä kovin oikeudenmukaiselta kuulosta, että joku "rasvanäppiamis" tienaa saman verran kuin yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittanut. Toinen on opiskellut peruskoulun jälkeen 2,5 vuotta ja toinen 10 vuotta. Kyllä koulutuksen olisi syytä jollain tavalla korreloida palkan kanssa.

En kyllä ymmärrä miksi? Ainakin yrityksissä työntekijän tuottama tulos ratkaisee minkä verran kannattaa maksaa palkkaa ja tuloksella ei ole suoraan mitään tekemistä koulutuksen kanssa.

Perustelu on samankaltainen kuin jos haluaisi enemmän palkkaa kun on potkinut palloa 10 vuotta ja toiset paljon vähemmän.

Jos tohtori ei kykene tuottamaan enemmän tulosta kuin rasvanäppiamis, on koulutus kyseisessä henkilössä mennyt täysin hukkaan.

 

[Jezme]

Osaako joku antaa arviota siitä millaista palkkaa aloitteleville (todennäköisesti Trainee/Junior tason) BI-, liiketoiminta- ja data-analyytikoille sekä järjestelmäasiantuntijoille maksetaan pääkaupunkiseudulla? Olen itse koulutukseltani tekniikan kandidaatti ja etsinnässä on ensimmäinen vakituisempi työpaikka sekä samalla dippapaikka, jotta saisi nuo DI-opinnot pakettiin. Varsinaista työkokemusta mainituilta aloilta ei ole vielä kertynyt mutta opintojen kautta on kertynyt mielestäni hyvät pohjatiedot noita analytiikan ja tietojärjestelmäpuolen Trainee-tehtäviä ajatellen. Aiempi työkokemukseni on osto- ja myyntityöstä, joten se ei kaikista relevanteinta kokemusta ole tilannetta ajatellen mutta tietysti parempi kuin ei mitään ja on noissakin hommissa oppinut tärkeitä asioita liiketoiminnasta.

Olen siis hieman miettinyt itsekin tuota samaa kuin mitä täälläkin hetki sitten sivuttiin, eli koittaakko saada itselleen sen tärkeän ensimmäisen oman alan työpaikan hieman halvemmalla vai pitäisikö yrittää tavoitella suoraan korkeampaa palkkaa. Varmaan hyvä vaihtoehto tietysti jossain tuolla välimaastossa mutta millainenkohan tuo realistinen palkkataso voisi olla tällaisessa tilanteessa?

 

[PieniLäski]

Osaako joku antaa arviota siitä millaista palkkaa aloitteleville (todennäköisesti Trainee/Junior tason) BI-, liiketoiminta- ja data-analyytikoille sekä järjestelmäasiantuntijoille maksetaan pääkaupunkiseudulla? Olen itse koulutukseltani tekniikan kandidaatti ja etsinnässä on ensimmäinen vakituisempi työpaikka sekä samalla dippapaikka, jotta saisi nuo DI-opinnot pakettiin. Varsinaista työkokemusta mainituilta aloilta ei ole vielä kertynyt mutta opintojen kautta on kertynyt mielestäni hyvät pohjatiedot noita analytiikan ja tietojärjestelmäpuolen Trainee-tehtäviä ajatellen. Aiempi työkokemukseni on osto- ja myyntityöstä, joten se ei kaikista relevanteinta kokemusta ole tilannetta ajatellen mutta tietysti parempi kuin ei mitään ja on noissakin hommissa oppinut tärkeitä asioita liiketoiminnasta.

Olen siis hieman miettinyt itsekin tuota samaa kuin mitä täälläkin hetki sitten sivuttiin, eli koittaakko saada itselleen sen tärkeän ensimmäisen oman alan työpaikan hieman halvemmalla vai pitäisikö yrittää tavoitella suoraan korkeampaa palkkaa. Varmaan hyvä vaihtoehto tietysti jossain tuolla välimaastossa mutta millainenkohan tuo realistinen palkkataso voisi olla tällaisessa tilanteessa?

Olen tehnyt TJT tutkinnon ohessa pari vuotta hommia ja kuin hain PK-seudulta junior-tason hommia (vielä maisterivaiheessa) niin 3000€ oli aikalailla semmonen mitä tarjottiin. luulisin että se 3000€-3400€ olisi hyvä aloituskohta, jos relevanttia kokemusta ei ole. Itsellä oli järjestelmäasiantuntijaa ajatellen kuitenkin jo 1-2. tason kokemusta service deskistä.

Ps. Huomasin työelämässä, että ne opiskellut asiat on aika kaukana siitä mitä töissä oikeasti tehdään. Itse yritys ja järjestelmät monesti määrittää sen miten asiat tehdään. Opiskelu auttaa ymmärtämään asioita, mutta en sanoisi että se on "osaamista". Ajattelin toki samoin ennen kuin tein ns. "oikeita töitä". Yliopistossa ja sidosryhmissä tuli kaikenlaisia hypejuttuja, mutta ne itse työt on tosi työantajariippuvaisia.

 

[mhkuas]

Vaikuttaako teidän mielestä pitkä 2-2,5 vuoden määräaikainen sopimus palkkapyyntöön vs. haettu positio olisi vakituinen? Tehdään tässä oletus että sopimukseen ei ole määritelty irtisanomisehtoa.

 

[Jezme]

Olen tehnyt TJT tutkinnon ohessa pari vuotta hommia ja kuin hain PK-seudulta junior-tason hommia (vielä maisterivaiheessa) niin 3000€ oli aikalailla semmonen mitä tarjottiin. luulisin että se 3000€-3400€ olisi hyvä aloituskohta, jos relevanttia kokemusta ei ole. Itsellä oli järjestelmäasiantuntijaa ajatellen kuitenkin jo 1-2. tason kokemusta service deskistä.

Ps. Huomasin työelämässä, että ne opiskellut asiat on aika kaukana siitä mitä töissä oikeasti tehdään. Itse yritys ja järjestelmät monesti määrittää sen miten asiat tehdään. Opiskelu auttaa ymmärtämään asioita, mutta en sanoisi että se on "osaamista". Ajattelin toki samoin ennen kuin tein ns. "oikeita töitä". Yliopistossa ja sidosryhmissä tuli kaikenlaisia hypejuttuja, mutta ne itse työt on tosi työantajariippuvaisia.

Tuo 3000€ on suunnilleen ollutkin se mitä olen hakemuksiin rustaillut palkkapyynnöksi. Hyvä tietää, että se voisi olla suunnilleen oikea kun itse en ole ollut ihan varma onko se liikaa vai liian vähän. Liian halvallakaan ei haluaisi töitä tehdä mutta toisaalta ei haluaisi hakemuksen menevän roskakoriin pelkän ylisuuren palkkapyynnönkään vuoksi. Tärkeintä kun olisi tällä hetkellä saada se ensimmäinen relevantti työkokemus ja dippa pois alta niin on sitten helpompi nostaa palkkaa myöhemmin vaikka tarvittaessa työpaikan vaihtamisen kautta.

Tiedän myös itse tuon, että opiskellut asiat ovat monesti kaukana työelämän toiminnasta ja olen kyllä ollut jo pitkään liikenteessä tuolla asenteella. DI-vaiheen aikana on ollut runsaasti yrityksiltä tulleita tehtävänantoja joissa tuo on tullut selväksi, kun niissäkin on usein pitänyt päättää koittaakko miellyttää casen antanutta firmaa hyödyllisillä ratkaisuilla vai pöhistäkö hypehommia kurssin proffan takia. En siksi puhunutkaan osaamisesta vaan pohjatiedoista, ymmärtää kuitenkin jotain noista asioista ja osaa entuudestaan käyttää jossain määrin noita relevantteja teknisiä työkaluja (Power BI, Tableau, R, Python, SQL...). Siinä mielessä siis pitäisi olla hyvät pohjatiedot, että uskoisin tuon oikean osaamisen oppimisen työelämässä tapahtuvan sujuvammin kuin monilla eri aloja opiskelleilla. Oma koulutus on kuitenkin vahvasti pohjautunut tuohon liiketoimintatiedon hallintaan, tietohallintoon ja analytiikkaan (vaikka koulutus saisi monesti olla vähemmän akateemista ja enemmän käytännönläheistä).

 

[Sunar]

Vaikuttaako teidän mielestä pitkä 2-2,5 vuoden määräaikainen sopimus palkkapyyntöön vs. haettu positio olisi vakituinen? Tehdään tässä oletus että sopimukseen ei ole määritelty irtisanomisehtoa.

En kovin helposti allekirjoittaisi noin pitkää sopimusta ilman irtisanoutumismahdollisuutta, eli kyllä tarjouksen pitäisi muilta osin olla poikkeuksellisen houkutteleva.

 

[mhkuas]

Näin ajattelin itsekin. Ehkä kokeilen heittää palkkapyynnön, jolla suostuisin kahden vuoden määräaikaisen ilman irtisanoutumisen mahdollisuutta allekirjoittamaan ja keskustellaan sitten lisää jos asia etenee.

 

[mhkuas]

E: menipä hienosti tuplana

 

[Nomber]

Näin ajattelin itsekin. Ehkä kokeilen heittää palkkapyynnön, jolla suostuisin kahden vuoden määräaikaisen ilman irtisanoutumisen mahdollisuutta allekirjoittamaan ja keskustellaan sitten lisää jos asia etenee.

2,5v on aika pitkä aika. Tommosen määräaikaisen takia saattaa mennä mitä vaan hienoja tilaisuuksia ohi? Joku olisi valmis palkkaamaan sinut vaikka hyvään pestiin ulkomaille ja kiinnostaisi lähteä niin ei voikkaan jne. Aika kovaa palkkaa pyytäisin kyllä tommosesta sitoutumisajasta.

 

[Randomizer]

En kyllä ymmärrä miksi? Ainakin yrityksissä työntekijän tuottama tulos ratkaisee minkä verran kannattaa maksaa palkkaa ja tuloksella ei ole suoraan mitään tekemistä koulutuksen kanssa.

Perustelu on samankaltainen kuin jos haluaisi enemmän palkkaa kun on potkinut palloa 10 vuotta ja toiset paljon vähemmän.

Jos tohtori ei kykene tuottamaan enemmän tulosta kuin rasvanäppiamis, on koulutus kyseisessä henkilössä mennyt täysin hukkaan.

Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.

 

[chrisekh]

Aiheuttaa myos sen etta suomessa insinoorit vaihtavat itse autoonsa renkaat ja rakentavat talonsa. Ei mene kaikki tuosta verotuksen piikkiin.

Edit: Pakollinen Kiina huomio. Taalle ei kylla insinoori tee edes aamupalaansa tai siivoa omaa kamppaansa. Kaikki on niin halpaa ovelle tuotuna johtuen suurista palkkaeroista. Tarjoilijan ja insinoorin palkassa on 10x ero.

 

[Nomber]

Aiheuttaa myos sen etta suomessa insinoorit vaihtavat itse autoonsa renkaat ja rakentavat talonsa. Ei mene kaikki tuosta verotuksen piikkiin.

Edit: Pakollinen Kiina huomio. Taalle ei kylla insinoori tee edes aamupalaansa tai siivoa omaa kamppaansa. Kaikki on niin halpaa ovelle tuotuna johtuen suurista palkkaeroista. Tarjoilijan ja insinoorin palkassa on 10x ero.

Tuo olisi tavallaan joskus kiva kokeilla. Itselläni sellainen asema töissä että jos olisin samanlaisessa positiossa jossain Kiinassa yms niin voisi tosiaan olla palkattuna joku siivoaja/kodinhoitaja tms. Suomessa sitten verottaja vie suuren osan ja ei ole mihinkään siivoojiin varaa ja autonkin korjaan itse jne.

Kaveri asuu kiinassa ja tilaa ruuat kotiin vaikka hissillä pääsisi kauppaan kun ei tuo maksa käytännössä mitään. Siivoojankin saa pilkkahintaan niin ei tarvitse itse vaivautua.

 

[jarmojs]

2,5v on aika pitkä aika. Tommosen määräaikaisen takia saattaa mennä mitä vaan hienoja tilaisuuksia ohi? Joku olisi valmis palkkaamaan sinut vaikka hyvään pestiin ulkomaille ja kiinnostaisi lähteä niin ei voikkaan jne. Aika kovaa palkkaa pyytäisin kyllä tommosesta sitoutumisajasta.

Meillä yli 6kk määräaikaisuuksiin suhtaudutaan irtisanomisaikojen suhteen puolin ja toisin kuin toistaiseksi voimassa oleviin. Eli irtisanominen on puolin ja toisin mahdollista irtisanomisaikojen noudattaen. Puhutaan ns sekamuotoisista työsopimuksista.

 

[finWeazel]

Suomen (ja käsittääkseni pohjoismaiden) erikoispiirre on se että kouluttautuneet tienaavat todella vähän verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa amisduunari voi päästä lähes samoihin ansioihin kuin insinöörit/dippainsinöörit. Ei onnistu jossain Saksassa, jossa duunarikin voi kyllä tienata hyvin mutta siellä esim. insinöörit ovat eri yhteiskuntaluokassa. En siis väitä että tämä olisi huono homma Suomen kannalta, tuloerot ovat täällä pieniä ja harva rikastuu töitä tekemällä, sama kuinka paljon kouluista papereita on kotiin kantanut. Yksi syy tähän on tietysti se että Suomessa kuka tahansa voi käydä hakemassa tutkinnon melkeenpä miltä tahansa alalta. Tällöin koulutuksen arvostus aiheuttaa inflaatiota.

Mun vinkkelistä tuloerot tuskin tulevat kasvamaan ellei palkkaa makseta tuloksen pohjalta. Jos teet firmalle 10x enempi tulosta kuin työkaveri niin palkka voisi myös olla tuon 10x isompi. Esim. koodaushommissaa tutkinnot ei välttämättä korreloi sen kanssa kuin kova kaveri on kyseessä. Tuloero on tosin monessa piirissä kirosana ja sitä pitäisi monen mielestä pienentää.

 

[Nomber]

Mun vinkkelistä tuloerot tuskin tulevat kasvamaan ellei palkkaa makseta tuloksen pohjalta. Jos teet firmalle 10x enempi tulosta kuin työkaveri niin palkka voisi myös olla tuon 10x isompi. Esim. koodaushommissaa tutkinnot ei välttämättä korreloi sen kanssa kuin kova kaveri on kyseessä. Tuloero on tosin monessa piirissä kirosana ja sitä pitäisi monen mielestä pienentää.

Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Tiedä sitten miksi tämä tuloero on niin iso mörkö monille?

 

[PornReindeer]

Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Siksi on erilaisia tarpeellisia kehityskeskusteluja ja vuosiarviointeja joiden perusteella annetaan se muutaman kympin palkankorotus

 

[Randomizer]

Tuloero homma on vähän kun joku kommunismi. Paperilla ihan kiva että samasta työstä sama palkka jne. Mutta oikeasti se johtaa vaan lusmuiluun. Miksi tehdä enempää kun minimit kun palkka on kuitenkin sama? Jos taas hyvästä tuloksesta saisi oikeasti hyvän korvauksen ja huonosta huonon palkan niin kannustaisi paljon enemmän. Tosin monessa hommassa nyt ei voi oikein tulosta katsoa, varsinkaan julkisella puolella. Hankala sanoa mitä vaikka ala-asteen opettaja tuottaa.

Tiedä sitten miksi tämä tuloero on niin iso mörkö monille?

Tämä on jännä kun tehnyt todella paljon töitä eri maalaisten kolleegoiden kanssa niin täytyy kyllä sanoa että kyllä ne lusmuilijat tulee jostakin ihan muualta kuin Suomesta. Eivät Kiinasta, ei Intiasta(Aasialaisilla kyllä omat ongelmansa sitten...), eikä Itä-Euroopastakaan sieltä missä palkat ovat pieniä), vaan nimenomaan näistä keski-Euroopan maista joissa palkat ovat hyviä.

 

[Kalvi]

Mikä olisi suomessa se palkka johon voisi olla tyytyväinen?
Omat tulot on ihan ok (n.65k/v), mutta silti ei ole siivoojaa palkattuna, ei omakotitaloa, ei luksuselämää.

 

[finWeazel]

Mikä olisi suomessa se palkka johon voisi olla tyytyväinen?
Omat tulot on ihan ok (n.65k/v), mutta silti ei ole siivoojaa palkattuna, ei omakotitaloa, ei luksuselämää.

Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.

 

[Takaisku]

Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.

Eihän palkalla ja työn määrällä tai vastuulla ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Itse olen ollut työn vaativuuden (koodiorja), vastuun (ei alaisia, puuhaillut käytännössä yhden miehen projektissa koko ajan) ja työmäärän (40 tuntia viikko, ei ylitöitä) suhteen samanlaisissa hommissa lähes 20 vuotta ja sinä aikana kuukausipalkka on noussut noin 2 000:sta eurosta nykyiseen noin 10 000 euroa kuussa. Toki verotus pitää huolen ettei käteen jäävä osuus ole kuin noin kolminkertaistunut.

 

[finWeazel]

Eihän palkalla ja työn määrällä tai vastuulla ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Itse olen ollut työn vaativuuden (koodiorja), vastuun (ei alaisia, puuhaillut käytännössä yhden miehen projektissa koko ajan) ja työmäärän (40 tuntia viikko, ei ylitöitä) suhteen samanlaisissa hommissa lähes 20 vuotta ja sinä aikana kuukausipalkka on noussut noin 2 000:sta eurosta nykyiseen noin 10 000 euroa kuussa. Toki verotus pitää huolen ettei käteen jäävä osuus ole kuin noin kolminkertaistunut.

Olet lienee onnekas ja vähemmistössä. Ainakin mulla on löytynyt piste sekä suomessa että ulkomailla työskennellessä missä ennemmin tekisin vähemmän töitä vaikka se vaikuttaisi merkittävästi palkkaan. Toi piste löytyi suomessa töissä ollessa jo paljon pienemmän summan kohdalla kuin 10ke/kk. Vastuu, työmäärä ja vapaa-aika väheni sillä tahdilla ettei kasvanut palkka sitä kompensoinut. Mieluusti vähän vapaa-ajan käyttää täysin ei työhön liittyviin juttuihin kuten matkustaminen, kalastus jne. Tämä asia kirkastui mulle uudestaan siinä kohtaa, kun oli pitkä hautajaisputki ja tajusi että elämää on vain niin monta päivää jäljellä.

 

[Honzo]

Mun mielestä siinä tulot on riittävät, kun lisätulot johtaisivat siihen, että työmäärä lisääntyy enemmän kuin nettopalkasta käteen jäävä hyöty. Jossain kohtaa sitä huomaa, että mieluummin tekisi vähemmän töitä tuntimääräisesti tai vähemmän stressaavaa työtä vaikka se tarkoittaisi pienempää liksaa. Melko ankara progressiivinen verotus hinaa mun mielestä alaspäin rajaa missä lisätyö ei enää kiinnosta. Käteen ei jää kuin lisästressiä ja vähentynyt vapaa-aika.

Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.

 

[Honzo]

Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.

Työnkuva on kyllä muuttunut moneen otteeseen. Mutta tosiaan mulla ei ainakaan koskaan ole ollut mitenkään älytöntä työkuormaa. Varmaan viimeiset 2-3v melkein helpoimmat koskaan.

 

[finWeazel]

Eipä mullakaan ole työmäärä mitenkään lisääntynyt 20v aikana. Palkka on noussut n. 2500e--10te/kk. Eikä ole siivoojia tai muitakaan vastaavia, eikä mitään luksusjuttuja. Taloudessa on kyllä maksuvaraa, vaimo tienaa vielä reippaasti enemmän kuin minä. Vaimolla kyllä jossain määrin on työmäärä noussut palkan mukana.

Eipä kulutus ole palkan kanssa ihan samaan tahtiin noussut, eli yli jää aikalailla, mutta ne menee kaikki sijoituksiin. Kyllä mulle aina kelpaa kaikki yli kulutuksen menevä raha. Saapi sitten säästöihin tulevaisuuden varalle ne rahat.

Jos toi 10ke/kk on joku mittari niin mullakin on isommat tulot kuin tuo. 10v sitten meni tuo raja rikki ja senkin jälkeen on palkka kasvanut. Mut en mä väittänyt, että kaikilla olisi tilanne se, että palkka+työmäärä ei olis balanssissa. Sanoin, että niin kauan kannattaa kahmia lisäduunia/juosta palkan perässä, kuin siitä tuntuu olevan hyötyä. Omalla kohdalla näin ei enää ole ja elämän sisältö on ollut työ viimeiset vuodet. Mutta se ei ole haitannut, kun tarkoitus on ollut varmistaa se ettei tarvi painaa duunia hautaan asti. Sillon taotaan, kun rauta on kuuma.

 

[Kissabussi]

Eipä muakaan kiinnosta kouluttautua lisää tai stressata vaativammista tehtävistä jotta pääsis tuohon kymppikerhoon. Nykyinen n 45ke/v on enemmän kuin riittävä yhden ihmisen tarpeisiin, ja työt on niin helppoja ja mukavia että vaihtamalla voidaan mennä vain huonompaan suuntaan, joko palkan tai stressin suhteen. 37,5 h/vko, jos joku päivä venyy pitkäksi niin tekee sitten toisena päivänä lyhyemmän päivän, sopii mulle. Jonkun mielestä tämä ei välttämättä ole insinöörin palkka, mutta toisaalta jonkun mielestä ei varmaan ole hommatkaan insinöörin hommia.

 

[zepi]

Eipä muakaan kiinnosta kouluttautua lisää tai stressata vaativammista tehtävistä jotta pääsis tuohon kymppikerhoon. Nykyinen n 45ke/v on enemmän kuin riittävä yhden ihmisen tarpeisiin, ja työt on niin helppoja ja mukavia että vaihtamalla voidaan mennä vain huonompaan suuntaan, joko palkan tai stressin suhteen. 37,5 h/vko, jos joku päivä venyy pitkäksi niin tekee sitten toisena päivänä lyhyemmän päivän, sopii mulle. Jonkun mielestä tämä ei välttämättä ole insinöörin palkka, mutta toisaalta jonkun mielestä ei varmaan ole hommatkaan insinöörin hommia.

Ainakin täällä Sveitsissä on aika normaalia nelipäiväistä viikkoa. Todella monessa työpaikkailmoituksessa on myös maininta 80-100% kun haetaan tekijöitä, joten tuohon on ainakin IT-alalla helpohkoa hakeutua jos haluaa.

En tiedä voisiko Suomessakin vähitellen 4 päiväinen yleistyä? Se olisi ainakin itselleni ihan realistinen vaihtoehto työn kuormittavuuden kompensaatioksi.

Olen itsekin miettinyt, että jos jälkikasvua ilmestyy ja vaimo työllistyy opiskelujen jälkeen, niin voisin hypätä tekemään 80%:stä (tai ainakin 90%:stä).

 

[kjns]

Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

 

[shams]

Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

En usko että toteutuu työmarkkinoilla kovin laajasti, sen verran kovasti rummutetaan kilpailukyvyn puolesta, ja työtunnit on yhä yksi isoimmista kilpailukyvyn metriikoista. Pitkään on jo kauhisteltu miten me pärjätään vain 37,5h/vko kun jossain muualla Euroopassa tehdään 40 tai enemmänkin.

 

[Mooses]

Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Työnantajahan häviää ihan suoraan jonkin verran tässä johtuen kiinteistä kuluista työpisteestä, läppäristä, puhelimesta, terveydenhuollosta yms. Eli ongelmana on, että työtunnin hinta nousee hieman työnantajalle. Ja lisäksi siinä, että saman työpanoksen tekemiseen tarvitaan suurempi henkilömäärä ja esim rekrytointitarve per miestyöpäivä kasvaa. Paitsi, jos tämä lisääkin tyytyväisyyttä niin, että kierto pienenee. Täten voisi olettaa, että pitäisi luopua hieman suuremmasta osasta palkkaa, kuin tunnit vähenee. Itse ainakin olisin erittäin mielelläni valmis siirtymään 80% työaikaan 80% bruttopalkalla sitten joskus, jos palkankorotustahti hiipuu.

 

[Hamsteri]

Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Itse tienaan bruttona noin 65k ja tässä ajankulukseni laskeskelin, että tuo skenaario itseasiassa omalla kohdallani tarkottaisi 80% työajalla sitä, että bruttotulo tippuisi 13k€ ja progreassion ansiosta nettotulo ainoastaan ~5500€ eli käteenjäävä osuus per kk tippuisi ainoastaan ~450€. Pistää ajattelemaan.

Ongelmaksi tosin muodostunee se, että työnantaja voi olla nihkeä ainakaan pysyvään sopimukseen 80%-järjestelyyn.. omalla kohdalla tuo myös käytännössä tarkottaisi että tulisi tehtyä 80% työajassa 100% työt. Nykymenoilla ei juurikaan vaikuttaisi mihinkään kun suuri osa palkasta menee säästöön/sijoituksiin jo nykyiselläänkin.

 

[Jezme]

Itsellä ainakin on ollut jo jostain 20-vuotiaasta saakka pitkän tähtäimen tavoitteena, että vois joskus jäädä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Tykkään vapaa-ajasta sen verran paljon että tietyn pisteen ylitettyäni voisin ottaa 20% palkassa turpaan saadakseni 33% lisää vapaapäiviä viikkoon. Etenkin kun veroprogressio toimii myös toiseen suuntaan, mun palkkaluokassa nettopalkassa häviää vain noin puolet siitä mitä brutto tippuu...

Olis mukava tehdä duunia vain ma-to ja olla vapaalla pe-su. Sitä en sitten tiedä miten työnantaja suhtautuis tällaiseen jos tätä alkais ehdottelemaan jossain vaiheessa. Suomessa tunnutaan monessa paikkaa ihannoimaan vielä kovasti näitä työn sankareita ja oletus on että kaikki tekee duunia viis päivää viikossa. Ehkä tämäkin tulevaisuudessa tulis yleisemmin optioksi niin vois joskus onnistua vielä.

Täällä on mietitty tuota samaa asiaa. Tietyn tulotason ylityttyä alkaisin mieluummin vähentämään työmäärää (4*8h tai 5*6h viikossa) kuin kasvattamaan niitä tuloja entisestään. Mieluummin palkkaa esimerkiksi sellainen 4000€ lyhyemmällä työviikolla kuin 5000€ täydellä viikolla, osittain juuri tuon verotuksen takia ja muutenkin tuolla ensimmäiselläkin pärjäisi jo oikein hyvin. Vähän tosin epäilen, ettei tule onnistumaan ellei tuollaiseen malliin lähdetä laajemmalla mittaskaalalla. Tuossa yllä olikin jo noita perusteluita siihen. Muutenkin vaikka tuohon lähettäisiin niin vähän pelkäisin, että sama määrä niitä hommia pitäisi kuitenkin saada tehtyä.

 

[zaneislandd]

Kyllä tuota 80% työviikkoa meillä ainakin osa tekee. Yleensä 50v+ henkilöt mutta kyllä yhden nuoremmankin tiedän joka haluaa viettää perheen kanssa enemmän aikaa.
Suomen verotushan kyllä erityisen hyvin kannustaisi tähän, että saadaan tuntiliksa hivutettua tappiin ja sitten tiputellaan kuukausiliksa 80%:iin, erittäin houkuttelevalta kuulostaisi itsellenikin.
Mutta tod.näk edessä vasta myöhemmin, tällä hetkellä ei ole varaa tuollaiseen kun on reippaasti asuntolainaa jäljellä ja haluan laittaa maksimit sijoituksiin. Mutta ehkä sitten joskus olisi elämässä tilanne, että voisi tehdä vajaata viikkoa/downshiftata ja ehkä osakesalkku toisi turvaa/lisätuloja jos niihin on tarvetta. Ehdottomasti itelle sopis mielummin 3x10h tai 4x7,5,h kuin 5x6h. 5x6h ei sais matkahyötyä ja siinä olis suurin vaara, että työtaakka ei tippus ollenkaan vaan pitäs tehdä nykyhommat entistä enemmän ns. urakkana.

 

[Disfear]

Varmaan aika monelle elämänlaadun suhteen kelpaisi semmonen 2500-3500 euroa kuussa nettona nelipäiväisellä viikolla (kelpaisi monelle varmaan viisipäiväiselläkin), jos se tarkoittaisi sitä ettei joskus hamassa tulevaisuudessa tarvitsisi miettiä, että kaikki aika menikin duunin parissa. En siis ole isompaa liksaa vastaan, mutta kyllä tolla jo tavaran ja asumisen puolesta pitäis olla mahdollisuudet melko tyytyväiseen elämään, jossa on varaa vähän lomailla tai päivitellä harrastusvälineitä.

Täällä näköjään on suhteessa aika paljon sellasta 5000-10 000 e/kk väkeä, enkä voi heidän puolestaan puhua, ja varmaan aina se on kiva saada kuussa kymppitonni parin tonnin sijaan, mutta ainakin omalla kohdalla helposti 55-60 tuntiset työviikot on vähän kyseenalaisia, ja varmaankin kolmipäiväisen viikonlopun jälkeen tekisi ne neljä työpäivää entistä tehokkaammin. Eri asia jos on motivoitunut luomaan tietynlaista todella nousujohteista uraa ja tietoisesti valmis uhraamaan siihen vaikka 100 tuntia viikossa.

Eihän tällainen kaikilla aloilla ikinä tule olemaan realistista, mutta on aina hyvä että totuttuja tapoja kyseenalaistetaan ja edes kokeillaan muutosta siellä, missä se on mahdollista.

 

[PieniLäski]

Itse on tullut mietittyä, että kuinka tiukalle osa on vetänyt taloutensa, kun sanovat, että mielellään tekisivät 4-päivästä viikkoa, mutta palkkaa pitäisi saada 100%. Vai lieneekö siinä joku muu syy taustalla.. Matalapalkka-aloilla toki tuo on aika mahdottomuus kun tulot muutenkin jo niin heikot.

Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta ja välillä isompiakin hankintoja pystyy tekemään, joskin ei se ylimääräinen koskaan haitaksi ole. Lisäraha menisi kuitenkin käytännössä säästöihin.

Olen myös huomannut, että progressiivista verotusta ajatellaan usein pelkästään ylöspäin, mutta se toimii myös alaspäin. Tällä hetkellä nettona jää n. 2150€, jos siirtyis 80% työaikaan niin brutto tippuisi 2400€ je netto olisi 1850€ luokkaa. Nettotulojen menetys olisi siis lopulta vain 15% luokkaa. Itselläni on pitkällä aikavälillä tavoitteena nostaa bruttotuloja 4-5k luokkaan ja sitten alkaa miettimään lyhennettyä työaikaa, paitsi jos työ sattuu muuttumaan jotenkin erityisen mielekkääksi.

 

[munse]

Itsellä palkka siinä reilu 4000 e/kk. Käteen jää reilu 2700 e/kk. Ihan kohtuullinen nuorehkon ei-esimiestehtävässä olevan DI:n palkka.

Lisäraha kelpaa aina, mutta kyllä tällä pärjää pienellä paikkakunnalla varsin mukavasti. Asun omakotitalossa, kaksi lasta, vaimo on matalapalkka-alalla. Nettopalkastani jää noin puolet sijoituksiin. Tätä tahtia ei todellakaan tarvitse tehdä töitä 6-kymppiseksi asti.

 

[Honzo]

Itse on tullut mietittyä, että kuinka tiukalle osa on vetänyt taloutensa, kun sanovat, että mielellään tekisivät 4-päivästä viikkoa, mutta palkkaa pitäisi saada 100%. Vai lieneekö siinä joku muu syy taustalla.. Matalapalkka-aloilla toki tuo on aika mahdottomuus kun tulot muutenkin jo niin heikot.

Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta ja välillä isompiakin hankintoja pystyy tekemään, joskin ei se ylimääräinen koskaan haitaksi ole. Lisäraha menisi kuitenkin käytännössä säästöihin.

Olen myös huomannut, että progressiivista verotusta ajatellaan usein pelkästään ylöspäin, mutta se toimii myös alaspäin. Tällä hetkellä nettona jää n. 2150€, jos siirtyis 80% työaikaan niin brutto tippuisi 2400€ je netto olisi 1850€ luokkaa. Nettotulojen menetys olisi siis lopulta vain 15% luokkaa. Itselläni on pitkällä aikavälillä tavoitteena nostaa bruttotuloja 4-5k luokkaan ja sitten alkaa miettimään lyhennettyä työaikaa, paitsi jos työ sattuu muuttumaan jotenkin erityisen mielekkääksi.

Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.

 

[Nomber]

Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.

Elämäntilanne vaikuttaa paljon. Kun tosiaan elättää kotihoidontuella olevaa äitiä ja paria lasta niin 5000€/kk netto on aika pähkinöitä kun vielä maksaa isoa asuntolainaa pois.

Yksin toki pienessä asunnossa asuessa riittää paljon vähempikin.

 

[PieniLäski]

Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.

Tässä nyt tartuttiin turhan tarkkaan annettuun esimerkkisummaan. Se voi olla 3000, se voi olla 5000, se voi olla 350 000. On ihmisiä jotka käyttää kaiken, vaikka haluaisivat tehdä lyhyempää työviikkoa.

"Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti)."

Tämähän on juuri se asia mitä ihmettelen. Minä voisin käyttää kaikki rahani jos haluaisin, mutta voisin halutessani siirtyä 80% työaikaan, ilman että se vaikuttaisi elintasooni juurikaan. Miksi siihen ei pystyisi joku muu sellainen, joka haluaisi siirtyä 80% työviikkoon. Tarvisiko se lopulta niin paljon uhrauksia elintasoon?

Erilaisia elämäntilanteita ja skenaarioita on paljon. Itse puhun nyt lapsettoman sinkkumiehen näkökulmasta, meitäkin tässä maassa on. Kaikilla ei ole lapsia.

 

[zaneislandd]

Näin yksin asuvana ja työuran alussa tuntuu että 3000€/kk brutto on jo summa millä ei tarvitse miettiä joka ostosta

Jep kyllä mullakin 2010 paikkeilla 3000e/kk liksalla halvassa kämpässä yksin sinkkuna asustellessa se raha riitti ihan mukavasti rientoihin ym.
Nyt sitten iso asuntolaina niskassa (ja muut menot isommasta kämpästä ja isommasta autosta) ja parin pienen lapsen menot maksettavana kyllä sitä rahaa vaan alkaa ihan eri tavalla kulumaan. Sekä osakesalkkua ja ns. pitkän tähtäimen säästäminen ei ollut vielä kiinnostavaa nuorempana. Eipä nykysillä keskiluokan 70k€/v tuloilla enää noiden jälkeen mihinkään ylimääräiseen jää.
EDIT: mäkin tartuin nyt tohon 3000e/kk summaan. Mutta tosissaan oma ajatus on ollu, että oma elintaso on aika hyvin fiksattu tähän nykytilanteeseen ja jokaisen ylimääräisen euron sijoitan.
Yleensähän eniten perseelleen saa asiat menemään, kun jokaisen ylimääräisen tienatun euron laittaa elintasoon (esim vivuttaa auton tappiin asti jne).

Varmaan aika monelle elämänlaadun suhteen kelpaisi semmonen 2500-3500 euroa kuussa nettona nelipäiväisellä viikolla (kelpaisi monelle varmaan viisipäiväiselläkin)

Tää varmaan olis se ihan riittävä sweetspot, mutta tarkoittaisi, että pitäisi mahdollisesti karsia säästämisen asteesta mistä en suostu itse tällä hetkellä enkä ihan lähitulevaisuudessa. Pitää takoa kun rauta on kuumaa, töitä on tarjolla ja fyysisesti jaksaa. Tosissaan olisi kiva saada sellainen 300-500k€ osakesalkku ja maksettu kämppä, niin voisi sitten 50v+ ottaa vähän rennommin ja mistäs sitä tietää vaikka jonkun sairastumisen/tapaturman myötä olisi pakkokin ottaa vähän iisimmin.

 

[Honzo]

Mukavuudenhalu myös tuntuu kasvavan iän karttuessa. Tähän se monen FIREttäminenkin kaatuu. Se mikä tuntuu 20-vuotiaana mukavalta elintasolta, ei välttämättä 40-vuotiaan silmin olekaan enää sitä.
Ajatellaan, että joku 1000e netto/kk riittää elämiseen. Kuka sitä kitkuttamista jaksaa läpi elämän? Tiedän, että joidenkin on pakko, mutta että vapaaehtoisesti?

 

[PieniLäski]

Mukavuudenhalu myös tuntuu kasvavan iän karttuessa. Tähän se monen FIREttäminenkin kaatuu. Se mikä tuntuu 20-vuotiaana mukavalta elintasolta, ei välttämättä 40-vuotiaan silmin olekaan enää sitä.
Ajatellaan, että joku 1000e netto/kk riittää elämiseen. Kuka sitä kitkuttamista jaksaa läpi elämän? Tiedän, että joidenkin on pakko, mutta että vapaaehtoisesti?

Niin tämähän se todellinen syy varmasti monilla on. Kyse ei ole siitä pystyykö vaan haluaako. Sitähän tässä pohdiskelenkin, että minkä takia se elintaso pitää vetää niin korkeaksi, ettei tarvittaessa voisi tiputtaa työaikaa. Priorisointiahan se on, että pitääkö enemmän vapaa-ajasta vai rahan tuomista mahdollisuuksista. Esimerkiksi zaneislanddkin puhuu pitkäaikaissäästämisestä mikä on toki järkevää, mutta ei pakollista jos olisi HALUA siirtyä lyhyempään työaikaan. Toki rahalla voi myös "ostaa" aikaa, joissain tapauksissa. Kuten ottaa kuukauden loman omaan piikkiin, mutta se taitaa olla aika harvinaista.

Minun mielipiteeni tähän asiaan on kuitenkin se, että jos oikeasti olisi halua niin moni voisi siirtyä 80% työaikaan. Mukavuudenhalu kuitenkin vie monella voiton. En minä näitä minään faktoina latele kun omina mielipiteinäni ja keskustelun avaukseksi.

Edit: korjailtu typoja

 

[pokkus]

Sitten kun ei asu yksin ja on pari lasta, niin 3000€/kk brutolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Elämäntilanteet muuttuvat ja rahan tarve sen mukana. Näin pääasiassa. Tulojen kasvaessa myös menot usein kasvavat (ainakin johonkin asti).

Tietenkin se mikä riittää yhdelle ei välttämättä riitä toiselle. Kulutustottumuksista riippuu paljon. Asuinpaikkakunnnan merkitys on myös suuri.

Jos nelihenkinen perhe ja koko talous tienaa tuon 3000€/kk bruttona niin sitten on varmasti tiukkaa. Mutta jos molemmat varnhemmat tienaa tuon summan ja muka on tiukkaa niin sitten on vika jossain muualla kuin palkassa, vaikka asuisi ihan pk-seudulla.

Vaikka mulla tuplaantuisi tai triplaantuisi nykyinen bruttopalkka niin en usko, että se näkyisi omassa arkielämässä tai kulutuksessa juuri mitenkään. Joku toinen taas tuhlaisi kaiken "saamatta juuri mitään tilalle" ja silti valittaisi, että palkka on liian pieni vaikka syypää löytyy peiliin katsomalla. Kulutustottumuksilla voidaan selittää yleensä jotain eroja paljonko palkasta jää käteen, mutta kyllä useimmiten taitaa kyseessä olla ihan puhdas tyhmyys.