Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kymmenen vuotta sitten ostettu 150 000 euron asunto pääkaupunkiseudulla on murju, jota ei kovin helpolla myytyä saa - ei ainakaan 250 000 eurolla.

Joku yksiö/kaksio Kalliossa menee helposti näihin spekseihin. Poistamatta tosiasiaa, että murju.
 
Kymmenen vuotta sitten ostettu 150 000 euron asunto pääkaupunkiseudulla on murju, jota ei kovin helpolla myytyä saa - ei ainakaan 250 000 eurolla.
2009 lamadipissä sadallaviidelläkympillä olisi saanut Helsingissä 20-40m2 ihan mistä vaan. Nyt jos pistää 250 000 tiskiin niin postinumero on jotain muuta kuin 00100 tai 00120 :D
 
Kymmenen vuotta sitten ostettu 150 000 euron asunto pääkaupunkiseudulla on murju, jota ei kovin helpolla myytyä saa - ei ainakaan 250 000 eurolla.
Onko tälle mitään perusteluja?
Mun mielestä täyttä paskapuhetta ja tilanne on juuri päinvastainen. Tuohon hintahaarukkaan menee moni suosittu Helsingin alue, josta on saanut pienkaksion tuolla hinnalla ja joiden hinnat liikkuu nykyään juurikin 250k tonteilla. Muutamaa talonyhtiötä seurailen ja tuollaisista myydään pienkaksiot muutamassa päivässä juurikin tuossa hintahaarukassa - eikä nyt ainakaan omassa päässäni täytä 'murjun' määritelmää.
 
Yksityisen sektorin mediaanipalkka 2019 oli 3350e bruttona. Jos sitten nettona jää 4k lapaan niin on se jo aika reippaasti mediaanin päällä.
Tämä on juuri se kysymys minkä esitän: paljonko pitää nettona jäädä kouraan, jotta on ”hyvätuloinen”?

Yhdelle palkansaajalle 6500€ Brutto on kuitenkin about tuplat siitä mitä mediaanipalkansaaja tienaa.

Riippuu toki kulutustottumuksista, että tuntuuko se riittävältä vaiko ei. Jos haluaa asua Eirassa perheasunnossa, niin sen miljoonan euron kämpän pääomakustannukset ovat sellaiset, että 4000€/nettona käy äkkiä ahtaaksi.

Minusta on aivan normaalia, että hyvätuloisuus yksinään ei riitä siihen, että pystyy täysin vapaasti valitsemaan kaiken elämässään. Se on myös maailmalla täysin normaalia, että hyvätuloinen ei voi valita asuinaluettaan vapaasti.

Hyvätuloinen =/= rikas.
 
Ei niillä hyvillä palkkatuloilla olla hyvätuloisia. Pääomatulot on se juttu, jolloin työnteolla ei ole mitään merkitystä tulojen kannalta. Köyhät puhuu palkasta ja oikeasti hyvätuloiset puhuu pääomatuloista.
 
Ei niillä hyvillä palkkatuloilla olla hyvätuloisia.

Termejä voi määritellä miten haluaa ja "hyvä" tarkoittaa jokaisella vähän eri asiaa. Sanotko vielä ihan euromäärän, mikä sun mielestä pitää vähintään ansaita kuukaudessa, jotta mielestäsi on "hyvätuloinen"? Brutto vai netto? Ja siis kaikki tätä vähemmän ansaitsevat ovat mielestäsi keski- tai pienituloisia?
 
Ei niillä hyvillä palkkatuloilla olla hyvätuloisia. Pääomatulot on se juttu, jolloin työnteolla ei ole mitään merkitystä tulojen kannalta. Köyhät puhuu palkasta ja oikeasti hyvätuloiset puhuu pääomatuloista.

Olen samaa mieltä. Rahalla tehdään Suomessa rahaa, hyvä palkka verotetaan niin raskaasti ettei se pärjää pääomalle.
 
Kyllä sitä välillä miettii että minkälaiset tulot porukalla on kun ostelee noita 500k kämppiä hesasta. Mutta kai se vaan niin on että vähemmän jää käteen.
Kuten tuossa aiemmin sanoin, varallisuutta kertyy maksamalla asuntoa pois. Itse otin asuntolainan 23-vuotiaana valmistuttuani ja voisin kuvitella asuntoni olevan maksettu kunnes täytän neljäkymmentä. En oleta saavani edes voittoa, vaan vaikka jäisin hieman tappiolle nykyisestä asunnosta myytyäni sen, minulla on kuitenkin se varallisuus jo kertynyt ja voin vaikka ostaa tuplasti kalliimman asunnon about saman suuruisella lainalla kuin ekaan asuntoonkin. Keskituloinen pariskunta lyhentää helposti 300k asuntolainaa, jonka jälkeen voi ottaa toisen 300k asuntolainan, jolloin onkin jo varaa 600k asuntoon. Ja se on mahdollista saada velattomaksi hyvissä ajoin ennen eläkettä. Näin se varallisuus kasvaa.
 
Termejä voi määritellä miten haluaa ja "hyvä" tarkoittaa jokaisella vähän eri asiaa. Sanotko vielä ihan euromäärän, mikä sun mielestä pitää vähintään ansaita kuukaudessa, jotta mielestäsi on "hyvätuloinen"? Brutto vai netto? Ja siis kaikki tätä vähemmän ansaitsevat ovat mielestäsi keski- tai pienituloisia?
Hyvätuloinen ja varakas on sellainen henkilö, jonka pääomatulot kattava kaikki kulut ja jää edelleen rahaa myös sijoittamiseen. Tähän riittää jo noin 1 - 2 M€ pääoma ja osaaminen, jolla saa pääoman tuottamaan kunnolla. Rikkaaksi voi alkaa kutsua kun pääoma +10 M€. Jos saat rahaa vain palkkatyöstä, niin olet hyvinvointivaltion ja verottajan orja. Suosittelen hankkimaan pääomaa. Hölmöt hankkivat itselleen hirveät kulut esim. kalliiden autojen ja asuntojen osalta kun pitäisi ennemminkin hankkia sitä assettia itselleen. Älkää ryhtykö velkaorjiksi. Hankkikaa rahaa ja pistäkää sen jälkeen raha töihin. Tämä oikeasti pitäisi onnistua perusfiksulta kaverilta. Aika ja korkoa korolle ilmiö huolehtii lopusta.
 
Kuten tuossa aiemmin sanoin, varallisuutta kertyy maksamalla asuntoa pois. Itse otin asuntolainan 23-vuotiaana valmistuttuani ja voisin kuvitella asuntoni olevan maksettu kunnes täytän neljäkymmentä. En oleta saavani edes voittoa, vaan vaikka jäisin hieman tappiolle nykyisestä asunnosta myytyäni sen, minulla on kuitenkin se varallisuus jo kertynyt ja voin vaikka ostaa tuplasti kalliimman asunnon about saman suuruisella lainalla kuin ekaan asuntoonkin. Keskituloinen pariskunta lyhentää helposti 300k asuntolainaa, jonka jälkeen voi ottaa toisen 300k asuntolainan, jolloin onkin jo varaa 600k asuntoon. Ja se on mahdollista saada velattomaksi hyvissä ajoin ennen eläkettä. Näin se varallisuus kasvaa.
Kannattaa mieluummin sijoittaa nuo rahat. Älä tuhlaa elämääsi velka- ja palkkaorjana. Et sinä oikeasti tarvitse 600 k€ asuntoa jos et sitä pysty pääomatuloilla rahoittamaan. Avatkaa hyvät ihmiset silmänne, elämällä on paljon enemmän annettavaa kuin asuntovelan maksamisen pyhä tehtävä. Toivottavasti edes yhden lukijan silmät avautuivat tästä saarnasta : )
 
Kannattaa mieluummin sijoittaa nuo rahat. Älä tuhlaa elämääsi velka- ja palkkaorjana. Et sinä oikeasti tarvitse 600 k€ asuntoa jos et sitä pysty pääomatuloilla rahoittamaan. Avatkaa hyvät ihmiset silmänne, elämällä on paljon enemmän annettavaa kuin asuntovelan maksamisen pyhä tehtävä. Toivottavasti edes yhden lukijan silmät avautuivat tästä saarnasta : )

Jokuhan voi tykätä asua 600 k€ asunnossa. Ja mikäs siinä jos se on mahdollista
 
Kannattaa mieluummin sijoittaa nuo rahat. Älä tuhlaa elämääsi velka- ja palkkaorjana. Et sinä oikeasti tarvitse 600 k€ asuntoa jos et sitä pysty pääomatuloilla rahoittamaan. Avatkaa hyvät ihmiset silmänne, elämällä on paljon enemmän annettavaa kuin asuntovelan maksamisen pyhä tehtävä. Toivottavasti edes yhden lukijan silmät avautuivat tästä saarnasta : )
Tästäkin voi olla niin montaa mieltä. Minä mieluummin nautin mieluisesta talosta ja kärrystä, sekä matkustelen näin kolmekymppisenä, kuin minimoin kaikki kulut, jotta 50-60 vuotiaana olisin „rikas“. Kaikkien täytynee löytää se oma tasapainonsa. En kuitenkaan sano, että olisit väärässä: Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aina. Mutta se ei ainakaan minulle ole kaikki kaikessa.

edit. Ja tuon sinun mainitsemasi 1-2m pääoman hankkiminen palkkatuloilla ei ole pelkkä läpihuutojuttu.:-)
 
Paljonko pitää tulla nettoa kouraan yhdelle ja paljonko kahdelle, jotta itseään voi pitää hyvätuloisena?

3000e/kk ei varmaan vielä riitä erityiseen hyvätuloisuuden määritelmään, mutta jos 4000e/kk tulee kouraan, niin alkaako se jo olla? Tuo toteutuu Helsingissä n. 6500e/kk liksalla.

Sen jälkeen jokainen nettotonni vaatii n. 2000e/bruttoa lisää.
Tällä kaavalla 5 000 euron nettipalkka vaatii 8 500 euron bruttopalkan. Itselläni on bruttopalkka 9 672 euroa ja siitä jäi nyt ensimmäisestä palkasta käteen 5 039 euroa. Palkkalaskelmaa ei ole vielä näkynyt mutta ilmeisesti tuo johtuu siitä että olen maksanut alkuvuonna liian pienellä prosentilla veroja?

Ei voi kuin ihmetellä Suomen tuloverotusta. Palkkatulojen lisäksi nostan myös omasta firmasta verohuojennettuja osinkoja - saadakseni niistä 5 000 käteen on brutto-osingon määrä 5 400 euroa. Toki noista on jo maksettu kertaalleen 20% yhteisövero.
 
Tällä kaavalla 5 000 euron nettipalkka vaatii 8 500 euron bruttopalkan. Itselläni on bruttopalkka 9 672 euroa ja siitä jäi nyt ensimmäisestä palkasta käteen 5 039 euroa. Palkkalaskelmaa ei ole vielä näkynyt mutta ilmeisesti tuo johtuu siitä että olen maksanut alkuvuonna liian pienellä prosentilla veroja?

Ei voi kuin ihmetellä Suomen tuloverotusta. Palkkatulojen lisäksi nostan myös omasta firmasta verohuojennettuja osinkoja - saadakseni niistä 5 000 käteen on brutto-osingon määrä 5 400 euroa. Toki noista on jo maksettu kertaalleen 20% yhteisövero.
En nähnyt lainaamassasi viestissä mitään kaavaa. Veroprosenttilaskurin mukaan bruttopalkastasi menisi veroa ja veroluonteisia maksuja 43,4 % eli käteen jäisi noin 5474 euroa kuussa, jos valitaan asuinkunnaksi Helsinki, syntymävuodeksi 1980 ja kirkoksi evankelisluterilainen, ja pidetään muut asetukset oletuksina: Veroprosenttilaskuri
 
Tästäkin voi olla niin montaa mieltä. Minä mieluummin nautin mieluisesta talosta ja kärrystä, sekä matkustelen näin kolmekymppisenä, kuin minimoin kaikki kulut, jotta 50-60 vuotiaana olisin „rikas“. Kaikkien täytynee löytää se oma tasapainonsa. En kuitenkaan sano, että olisit väärässä: Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aina. Mutta se ei ainakaan minulle ole kaikki kaikessa.

edit. Ja tuon sinun mainitsemasi 1-2m pääoman hankkiminen palkkatuloilla ei ole pelkkä läpihuutojuttu.:)
Vaatii useammalta noin 20 vuotta. Ja ei tarvitse kituutella matkan aikana, mutta fokus sijoituksissa. Maksa ensin itsellesi ja vasta sitten muille filosofia on ihan käytännöllinen ohjenuora. Sijoituksien osaltakin täytyy olla osaamista ja pitkäjänteisyyttä. Sijoittaminenkaan ei ole vaikeata kun hankkii osaamista ja on pitkäjänteinen. Pikavoittoja ei kannata jahdata. Voit olla menestynyt sijoittaja jos olet valmis sijoittamaan aikaa omaan osaamiseesi. Voin luvata, että se on paljon parempaa ajankäyttöä kuin turha stresaaminen / panostus uraputkeen. Ja lopulta halutaan aina vaan hienompi auto, kalliimpi asunto ja kaikkea luksusta. Itse pidän keskiluokkaisesta elintasosta ja katson kuinka raha tekee töitä minulle 24/7 jokaisena päivänä. Rahaa saa menemään tuhottomasti kaikkeen pikkukivaan, joka ei oikeasti määrittele onnellisuutta. Tuntuu oudolta, että uraan moni panostaa 100 % ja oikeasti tärkeisiin asioihin jää rippeet. Mitä jos sairastut ja joudut työkyvyttömäksi? Mitä jos läheisesi sairastuu ja et pysty antamaan hänelle aikaa työkiireiden vuoksi? Mitä jos haluasit matkustella vaikka kuusi kuukautta vuodessa, mutta palkkatyön takia se ei ole mahdollista? Yhteiskunta ja verottaja toki kiittää ahkeraa palkkatyöntekijää veroilla.
 
Kannattaa mieluummin sijoittaa nuo rahat. Älä tuhlaa elämääsi velka- ja palkkaorjana. Et sinä oikeasti tarvitse 600 k€ asuntoa jos et sitä pysty pääomatuloilla rahoittamaan. Avatkaa hyvät ihmiset silmänne, elämällä on paljon enemmän annettavaa kuin asuntovelan maksamisen pyhä tehtävä. Toivottavasti edes yhden lukijan silmät avautuivat tästä saarnasta : )
Ei tarvitse kituuttaa itseään lainanhoitokuluissa, jos pariskuntana ostat 300k asunnon. Ja jää varmana myös sijoituksiin rahaa, ellei täysin käsi ole talousasioissa. Mielummin maksan omistusasumisesta saman, kuin maksaisin vuokrina muiden sijoituksia. Edes hieman isommissa, ei-muuttotappiollisissa kaupungeissa asuntojen arvot eivät juurikaan putoa, vaan pitävät aika hyvin arvonsa, joten siinäkin mielessä hyvä tapa kerryttää varallisuutta asumalla. Isoimmissa kaupungeissa arvot jopa nousevat. Asumisella et toki pääse samoihin tuottoihin kuin osakkeilla ja rahastoilla, mutta ainakin omakohtaisella kokemuksella omistusasumisessa asumiskulut ovat kutakuinkin samat vuokra-asumisen kanssa, joten sen puolesta kannattavaa kun jossain on asuttava. Toki aina voi muuttaa siihen 30 neliöiseen halpaan luukkuun ja sijoittaa kaikki rahansa odottamaan eläkepäiviä, mutta itse nauttisin enemmän myös tästä hetkestä.
 
Kymmenen vuotta sitten ostettu 150 000 euron asunto pääkaupunkiseudulla on murju, jota ei kovin helpolla myytyä saa - ei ainakaan 250 000 eurolla.
Jaa, hyvä jos tiedät paremmin. Meillä tuo ainakin onnistui. Kämppä ei todellakaan ollut murju ja kun se laitettiin myyntiin niin kaupat tehtiin alle vuorokaudessa.
 
Vaatii useammalta noin 20 vuotta.
Aika harva tuossa ajassa pääsisi vaikkapa puoleentoista miljoonaan. Jos vaikka sijoittaisi 2000€ kuussa 10% vuotuisella tuotolla, niin sillä saisi puolitoista miljoonaa 20 vuodessa. Ei keskituloinen pariskunta tuota summaa sijoita elämänlaadusta tinkimättä ja 10% tuottokaan ei ole enää täysin itsestäänselvä. Mahdollista se kyllä on.
 
Ei tarvitse kituuttaa itseään lainanhoitokuluissa, jos pariskuntana ostat 300k asunnon. Ja jää varmana myös sijoituksiin rahaa, ellei täysin käsi ole talousasioissa. Mielummin maksan omistusasumisesta saman, kuin maksaisin vuokrina muiden sijoituksia. Edes hieman isommissa, ei-muuttotappiollisissa kaupungeissa asuntojen arvot eivät juurikaan putoa, vaan pitävät aika hyvin arvonsa, joten siinäkin mielessä hyvä tapa kerryttää varallisuutta asumalla. Isoimmissa kaupungeissa arvot jopa nousevat. Asumisella et toki pääse samoihin tuottoihin kuin osakkeilla ja rahastoilla, mutta ainakin omakohtaisella kokemuksella omistusasumisessa asumiskulut ovat kutakuinkin samat vuokra-asumisen kanssa, joten sen puolesta kannattavaa kun jossain on asuttava. Toki aina voi muuttaa siihen 30 neliöiseen halpaan luukkuun ja sijoittaa kaikki rahansa odottamaan eläkepäiviä, mutta itse nauttisin enemmän myös tästä hetkestä.
300 k€ ei kuulosta ollenkaan pahalta ja esim. Helsingissä ei ole edes kallis. Nyt kun tilanteesi on noin hyvä, niin ei kuulosta järkevältä hankkia 600 k€ kämppää. Nyt teillä on varmasti hyvin vapaata vakuutta ja talous muutenkin ylijäämäinen. Ei mielestäni hassumpi tilanne. Sijoittamista ei kuitenkaan voi koskaan opiskella liikaa, niin siihen kannattaa panostaa hieman. Kiintestöt ja osakkeet ovat ihan hyviä kohteita sijoittamiselle. Jotkut ovat niin taitavia sijoittajia, että ovat voineet erikoistua myös listaamattomien yrityksien sijoittamiseen. Todella taitavat sijoittajat pääsevät noin 20 % keskimääräiseen pääoman tuottoon ennen veroja. Valitettavasti en itse ole tuolla tasolla. Oma minimitavoite on ollut 10 % keskimääräinen tuotto pääomalle verojen jälkeen ja siihen olen päässyt helposti etenkin kun hoidan sijoittamisen sijoitusyhtiön kautta.
 
Tällä kaavalla 5 000 euron nettipalkka vaatii 8 500 euron bruttopalkan. Itselläni on bruttopalkka 9 672 euroa ja siitä jäi nyt ensimmäisestä palkasta käteen 5 039 euroa. Palkkalaskelmaa ei ole vielä näkynyt mutta ilmeisesti tuo johtuu siitä että olen maksanut alkuvuonna liian pienellä prosentilla veroja?

Ei voi kuin ihmetellä Suomen tuloverotusta. Palkkatulojen lisäksi nostan myös omasta firmasta verohuojennettuja osinkoja - saadakseni niistä 5 000 käteen on brutto-osingon määrä 5 400 euroa. Toki noista on jo maksettu kertaalleen 20% yhteisövero.
Se mitä kullekin yksilölle jää missäkin kuussa kouraan on aika satunnaista riippuen siitä, että onko verokortti oikein laskettu. Jos tulot nousevat vuoden aikana ja alkuvuoden verokortti oli laskettu niillä pienemmillä tuloilla, niin loppuvuonna veroprossa nousee korkeaksi, jotta koko vuosi keskiarvoistuu oikealle tasolle.

Katso sitten vuoden lopussa mitkä prosentit toteutuvat. Ei tuo kaavani edes yritä olla sadan euron tarkkuudella oikein, mutta ei sen aivan hirveästi kyllä pk-seudun veroasteilla pitäisi heittää alle 12k / kk tulotasoilla. Kun siis keskiarvoistetaan vuositasolla liksa.
 
Piti tarkastaa vielä tämän hetken lukujen perusteella oman pääoman tuotto kiinteistöjen osalta. Kokonaistuotto 25 %, josta kassavirran osuus 16,5 %. Arvonnousu kattaa enemmän kuin inflaation, joten inflaatiokorjattuna aika tasan 18 %. Veroihin menee valitettavasti aika paljon tällä hetkellä eli noin 25 %. Jolloin nettotuotto inflaation ja verojen jälkeen noin 13,5 %. Lopulta pieni osa pääomasta tuottaa hieman heikommin, niin ollaan koko pääoman osalta inflaatio ja verot huomioiden 12 - 13 % tasolla. Ja kun tuohon laskee muita pieniä kuluja, niin taso on noin 12 %. Olen tähän oikein tyytyväinen vaikka parannettavaa on vielä jäljellä. Lyhyesti voi todeta, että tavoittelen mieluummin + 1 % parempaa tuottoa pääomalle kuin esim. palkankorotusta. Tuottoa voi parantaa opiskelemalla taitavammaksi sijoittajaksi ja käyttämällä aikaa diilien löytämiseksi. Itse kadun vain sitä, että en aloittanut aikaisemmin.

En enää kirjoittele tälle palstalla näitä juttuja kun ne on eivät liity itse aiheeseen eli palkkaan. Kun joutuu lukemaan kirjoituksia älyttömästä kuluttamisesta, niin silloin sisälläni herää sijoitussaarnaaja.

Sijoittaminen on vain niin paljon hauskempaa verrattuna verottajan rakastamaan palkkatyöhön.

Älkää siis antako valtaa mielihaluillenne. Olkaa viisaampia. Ei teidän tarvitse kilpailla siitä kenellä on hienompi auto, kalliimpi asunto tai jokin muu kiva tavara.
 
EDIT: Laskut menivät päin seiniä, leikataan pois. Sen sijaan ajatuksia varallisuudesta:

Säästäväisyys on hyve ja sitä yritän harjoittaa myös itse, mutta silti olen sitä mieltä että elämästä kannattaa myös nauttia eikä se 1M€ tai muun maagisen rajapyykin ylittyminen tilillä varsinaisesti helpota elämää, jos sitä rahaa ei uskalla koskaan käyttää. Aikaisemmin elin itsekin hyvin spartalaisesti halvimmalla jauhelihalla ja pavuilla pienimmässä mahdollisessa kämpässä, mutta sittemmin olen todennut, että miksi hitossa. Käärinliinoissa ei ole taskuja ja täältä voi joutua lähtemään koska tahansa. Varsinaisesti en edelleenkään tuhlaa ja säästöön menee joka kuukausi ihan kohtalaisesti rahaa, mutta enää en yritä maksimoida kurjuutta sijoitusten nimessä.

Oma ajatusmaailma on myös muuttunut parin viime aikona liittyen siihen, minkä itse näen varakkaaksi / hyvätuloiseksi ja itselleni riittäväksi tulotasoksi. Nykyään koen, että tähän kastiin pääsee jos voi elää elämää niin että ei tarvitse pelätä, että rahat loppuvat jokapäiväisessä elämässä. Voin nykyään ostaa halvimman sika-nautajauhelihan sijaan parempaa naudan jauhelihaa sekä parempilaatuisia harrastevälineitä. Oma autoni hajosi pari viikkoa sitten ja tuli muutaman tonnin lasku korjauksesta. Harmittihan se, mutta maksaminen ei ollut mikään ongelma, tilillä on puskuria juuri tällaisia asioita varten.

Vielä vähän aikaa olen kaupungissa kerrostalon vankina, mutta seuraavana olisi tavoitteena vähän isompi kämppä maaseudun rauhasta. Sinne pari kissaa ja koiraa. Siihen päälle sopivasti vapaa-aikaa harrastuksia varten. En oikein koe että sitä tarvitsisi sen ihmeellisempää ollakseen tyytyväinen elämään ja tämän haaveen kyllä voi saavuttaa ihan tavallisella kuukausipalkalla.
 
Viimeksi muokattu:
Ikävä kyllä tuollaiseen "jo noin 1-2 miljoonan euron pääomaan" pääseminen vaatii aika melkoista jumppaa. Vaikka säästäisi 2000€/kk niin tuon miljoonan rajapyykin ylittämiseen menee yli 40 vuotta, korkoa korolle -ilmiön kanssa.
40 v 2ke/kk tuottaa jo 960k euroa, aika paska korkoa korolle pitää olla, jos vain tuon verran korkoa irtoaa 40 vuodessa.
 
40 v 2ke/kk tuottaa jo 960k euroa, aika paska korkoa korolle pitää olla, jos vain tuon verran korkoa irtoaa 40 vuodessa.
Olin näköjään sössinyt laskimen kanssa ja lyönyt korkoa korolle -prosentiksi nollan. Vähän ihmettelin kyllä itsekin summia... Korjasin viestiä.
 
Aika harva tuossa ajassa pääsisi vaikkapa puoleentoista miljoonaan. Jos vaikka sijoittaisi 2000€ kuussa 10% vuotuisella tuotolla, niin sillä saisi puolitoista miljoonaa 20 vuodessa. Ei keskituloinen pariskunta tuota summaa sijoita elämänlaadusta tinkimättä ja 10% tuottokaan ei ole enää täysin itsestäänselvä. Mahdollista se kyllä on.

Olen sijoittanut juuri tuon 20 vuotta kohtuullisilla kahden henkilön tuloilla ja pienillä elinkuluilla. Myin juuri kaiken pois Koronan aiheuttaman riskin vuoksi. Tulos oli noin 200 000 euroa per nuppi miinus verot.

1.5-2 miljoonaa on vain todella hyvä uni. Tyypillinen harhakuvitelma nuorelle aloittelevalle sijoittajalle, Teoreettiset tulokset ovat aivan eri asia kuin käytäntö.

Warren Buffetin vuosituotto on ollut 20% luokkaa. Normaalisijoittajan on hyvin hyvin vaikea päästä vuodesta toiseen edes 10% tuottoon. Satunnaisia hetkellisiä onnistumisia tietenkin tulee.
 
Hyvätuloinen ja varakas on sellainen henkilö, jonka pääomatulot kattava kaikki kulut ja jää edelleen rahaa myös sijoittamiseen. Tähän riittää jo noin 1 - 2 M€ pääoma ja osaaminen, jolla saa pääoman tuottamaan kunnolla. Rikkaaksi voi alkaa kutsua kun pääoma +10 M€. Jos saat rahaa vain palkkatyöstä, niin olet hyvinvointivaltion ja verottajan orja. Suosittelen hankkimaan pääomaa. Hölmöt hankkivat itselleen hirveät kulut esim. kalliiden autojen ja asuntojen osalta kun pitäisi ennemminkin hankkia sitä assettia itselleen. Älkää ryhtykö velkaorjiksi. Hankkikaa rahaa ja pistäkää sen jälkeen raha töihin. Tämä oikeasti pitäisi onnistua perusfiksulta kaverilta. Aika ja korkoa korolle ilmiö huolehtii lopusta.

Mä olen siis täysin samaa mieltä siitä, että osakesijoittaminen on järkevää ja olen vahvasti kansankapitalismin kannattaja. Haluaisin myös, että useammassa firmassa saisivat työntekijät myös omistaa työnantajafirmaansa tai ehkä palkka voisi olla osin osakkeita. Näistä syistä olen sijoittanut jo pitkään ja olen aktiivinen keskustelija täällä:


Mutta jos 1M pääoma tekee ihmisestä hyvätuloisen (3.5%:n osinkotuotolla 35000e/vuodessa brutto, 7%:n kokonaistuotoilla 70000e), niin varmaan voidaan saman verran palkkatuloilla ansaitsevaakin kutsua hyvätuloiseksi? (Ei toki varakkaaksi, joka on ihan oma asiansa.) Kyllä musta kaikella tavalla tämän ketjun kontekstissa voidaan esim. 10000e/kk ansaitsevaa kutsua hyvätuloiseksi, vaikka tällä ei olisi osakkeen osaketta. Noin 5ke/kk riittää kuulumaan korkeimpaan tulodesiiliin suomessa. Siitä näkökulmasta 5000e/kk on sekin jo hyvätuloisuutta.
 
Me olemme vaimon kanssa noin 18 vuoden työelämän aikana saatu hankittua vähän reilu 500.000 euron velaton omaisuus (2 asuntoa, talo ja osake), vaikka bruttotulot meillä on yhteensä reilusti alle 100.000 euroa / vuosi. Ja kaikki on säästetty palkkatuloista, senttiäkään ei ole sijoiteltu, kun kumpaakaan ei voisi sijoittaminen vähempää kiinnostaa. Silti mistään elämiseen liittyvästä (harrastukset, matkustelu) ei ole tarvinnut tinkiä. Avain tähän on ollut se, että rahaa on käytetty järkevästi, eli menopuoli on ollut hallinnassa. Joten ei siihen mitään megasuuria bruttotuloja tarvitse, että voit elää hyvää ja onnellista elämää.
 
Me olemme vaimon kanssa noin 18 vuoden työelämän aikana saatu hankittua vähän reilu 500.000 euron velaton omaisuus (2 asuntoa, talo ja osake), vaikka bruttotulot meillä on yhteensä reilusti alle 100.000 euroa / vuosi. Ja kaikki on säästetty palkkatuloista, senttiäkään ei ole sijoiteltu, kun kumpaakaan ei voisi sijoittaminen vähempää kiinnostaa. Silti mistään elämiseen liittyvästä (harrastukset, matkustelu) ei ole tarvinnut tinkiä. Avain tähän on ollut se, että rahaa on käytetty järkevästi, eli menopuoli on ollut hallinnassa. Joten ei siihen mitään megasuuria bruttotuloja tarvitse, että voit elää hyvää ja onnellista elämää.
Tässä tapauksessa rahaahan ei nimenomaan ole käytetty järkevästi. Olettaen etteivät nuo hankkimanne asunnot juuri tuota niin teillä olisi helposti 6-numeroinen summa enemmän omaisuutta mikäli vaikka puolet kiinteän omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta olisi sijoitettu pörssiin 18 vuoden aikana. Mutta jos nopeampi vaurastuminen ei kiinnosta niin ei sitten.

Itselläni omaisuuttasi reilusti isompi summa sijoitettuna osakkeisiin, sen päälle reilut 100 000 euroa asuntolainaa ja vielä toiset 100 000 sijoituslainaa. Ei tulisi mieleenikään lyhentää lainoja. Kuka tahansa prosenttilaskun osaava ymmärtää ettei velkoja kannata lyhentää mikäli rahalle saa paremman, jopa riskittömän, tuoton toisaalta.
 
Tässä tapauksessa rahaahan ei nimenomaan ole käytetty järkevästi. Olettaen etteivät nuo hankkimanne asunnot juuri tuota niin teillä olisi helposti 6-numeroinen summa enemmän omaisuutta mikäli vaikka puolet kiinteän omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta olisi sijoitettu pörssiin 18 vuoden aikana. Mutta jos nopeampi vaurastuminen ei kiinnosta niin ei sitten.

Itselläni omaisuuttasi reilusti isompi summa sijoitettuna osakkeisiin, sen päälle reilut 100 000 euroa asuntolainaa ja vielä toiset 100 000 sijoituslainaa. Ei tulisi mieleenikään lyhentää lainoja. Kuka tahansa prosenttilaskun osaava ymmärtää ettei velkoja kannata lyhentää mikäli rahalle saa paremman, jopa riskittömän, tuoton toisaalta.
Onhan se käytetty järkevästi, jos on tyytyväinen elämäänsä eikä rahahuolia ole. Joillekin se riittää eikä ole mitään tarvetta kerryttää omaisuuttaan enempää kuin luontevasti "kituuttamatta" sitä kertyy. Jos joku asia tarvitsee opetella(Sijoittaminen) ja vaatii enemmän tai vähemmän omaa aikaa ja se ei kiinnosta yhtään niin kyllä se melkoista pakkopullaa on ja silloin pois jostain itseään kiinnostavasta.
 
Tässä tapauksessa rahaahan ei nimenomaan ole käytetty järkevästi. Olettaen etteivät nuo hankkimanne asunnot juuri tuota niin teillä olisi helposti 6-numeroinen summa enemmän omaisuutta mikäli vaikka puolet kiinteän omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta olisi sijoitettu pörssiin 18 vuoden aikana. Mutta jos nopeampi vaurastuminen ei kiinnosta niin ei sitten.

Itselläni omaisuuttasi reilusti isompi summa sijoitettuna osakkeisiin, sen päälle reilut 100 000 euroa asuntolainaa ja vielä toiset 100 000 sijoituslainaa. Ei tulisi mieleenikään lyhentää lainoja. Kuka tahansa prosenttilaskun osaava ymmärtää ettei velkoja kannata lyhentää mikäli rahalle saa paremman, jopa riskittömän, tuoton toisaalta.

No tästä päästään siihen kysymykseen, että miksi olisimme käyttäneet aikaamme asiaan, joka meitä ei kiinnosta (sijoittaminen) vain saadaksemme kerrytettyä omaisuutta, jota emme tarvitse?
 
Itse olen työläisperheessä kasvanut, mutta korkeakoulut käynyt. Kohtuulliset tulot, pienet menot. Se, mikä monelle on kituuttamista, käy minulta luonnostaan. Harrastuksiin ja matkailuun ei mene juuri rahaa, koska ei lapsenakaan mennyt. Vaatimattomaan elämään on niin tottunut.

Ehkä se palkitaan sillä, että voi eläköityä 5-kymppisenä. Nyt menee puolet nettotuloista osakkeisiin. Tai itse asiassa enemmänkin, koska 2 vuoden lyhennysvapaa on päällä. :)
 
Tässä tapauksessa rahaahan ei nimenomaan ole käytetty järkevästi. Olettaen etteivät nuo hankkimanne asunnot juuri tuota niin teillä olisi helposti 6-numeroinen summa enemmän omaisuutta mikäli vaikka puolet kiinteän omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta olisi sijoitettu pörssiin 18 vuoden aikana. Mutta jos nopeampi vaurastuminen ei kiinnosta niin ei sitten.

Itselläni omaisuuttasi reilusti isompi summa sijoitettuna osakkeisiin, sen päälle reilut 100 000 euroa asuntolainaa ja vielä toiset 100 000 sijoituslainaa. Ei tulisi mieleenikään lyhentää lainoja. Kuka tahansa prosenttilaskun osaava ymmärtää ettei velkoja kannata lyhentää mikäli rahalle saa paremman, jopa riskittömän, tuoton toisaalta.
Siellä sijoitustilillä makaava summa ei kuitenkaan paranna elämänlaatua juuri mitenkään. Lähinnä antaa taloudellista turvaa. Sama summa taas esimerkiksi siinä omassa asunnossa voi nostaa elämänlaatua merkittävästi, koska ei tarvitse asua siinä liian pienessä neukkukuutiossa vain sen takia, että sinne sijoitustilille saa tungettua joka ikisen ylimääräisen euron. Pelkän maksimaalisen tuoton tuijottaminen on ihan helvetin tyhmää, koska huomenna voit kuitenkin olla kuollut.
 
Tässä tapauksessa rahaahan ei nimenomaan ole käytetty järkevästi. Olettaen etteivät nuo hankkimanne asunnot juuri tuota niin teillä olisi helposti 6-numeroinen summa enemmän omaisuutta mikäli vaikka puolet kiinteän omaisuuden hankkimiseen käytetystä rahasta olisi sijoitettu pörssiin 18 vuoden aikana. Mutta jos nopeampi vaurastuminen ei kiinnosta niin ei sitten.

Itselläni omaisuuttasi reilusti isompi summa sijoitettuna osakkeisiin, sen päälle reilut 100 000 euroa asuntolainaa ja vielä toiset 100 000 sijoituslainaa. Ei tulisi mieleenikään lyhentää lainoja. Kuka tahansa prosenttilaskun osaava ymmärtää ettei velkoja kannata lyhentää mikäli rahalle saa paremman, jopa riskittömän, tuoton toisaalta.

Pankit ovat tällä hetkellä sitä mieltä, että niille pitää maksaa, jotta he suostuvat ottamaan rahaa vastaan ja sijoittamaan.

Tuosta voinee päätellä mikä on todennäköisyys sijoitustuotoille lähiaikoina.
 
Jos palataan taas niihin palkkoihin?

Koitin kysyä, että mikä palkka kertoo hyvätuloisuudesta ja jengi alkoi huudella säästämisestä ja pääomatuloista... :facepalm:

Mulla on nyt Zürichissä Devops engineerinä SRE-tiimissä kk-liksa about 11k euroina. Vähän heittelee valuuttakurssin mukana. PO-tehtäviä pienessä sisäisestä devauksesta ja monitoroinnista vastaavassa agile-tiimissä. Päälle minusta ihan hyvät työehdot, eli korvaukset vapaapäivinä päivystyksistä ja Sveitsin yleisiin käytäntöihin nähden aika hyvät vapaat + eläke-edut ja ihan rahan arvoisia pieniä luontaisetuja päälle.

Käteen tästä jää n. 8000e, mutta kun maksaa koko perheen pakolliset sairausvakuutukset, niin jäljelle jää joku 7500e/kk nettoa.

Asunnot maksavat kuitenkin niin paljon, ettei etenkään lähempää Zürichiä ole näillä tuloilla asiaa perheasunnon ostoon. Tai ainakin saa tinkiä aika paljon asumismukavuudesta vuokralla asumiseen verrattuna ja pitäisi pistää kaikki omaisuus likoon, mitä ei oikein huvita kyllä tehdä. Muuten elintaso on näkemykseni mukaan korkeampi kuin mihin yhden ihmisen liksoilla samalla työnkuvalla Suomessa pystyisi.
 
Viimeksi muokattu:
Olen sijoittanut juuri tuon 20 vuotta kohtuullisilla kahden henkilön tuloilla ja pienillä elinkuluilla. Myin juuri kaiken pois Koronan aiheuttaman riskin vuoksi. Tulos oli noin 200 000 euroa per nuppi miinus verot.

1.5-2 miljoonaa on vain todella hyvä uni. Tyypillinen harhakuvitelma nuorelle aloittelevalle sijoittajalle, Teoreettiset tulokset ovat aivan eri asia kuin käytäntö.

Warren Buffetin vuosituotto on ollut 20% luokkaa. Normaalisijoittajan on hyvin hyvin vaikea päästä vuodesta toiseen edes 10% tuottoon. Satunnaisia hetkellisiä onnistumisia tietenkin tulee.
Eli olet sijoittanut 240 kuukauden ajan 2000 euroa kuussa? Se tarkoittaisi 480 000 pelkästään sijoitettua pääomaa. 400 000 euroa tuloksena on kyllä aika karu.
 
Eli olet sijoittanut 240 kuukauden ajan 2000 euroa kuussa? Se tarkoittaisi 480 000 pelkästään sijoitettua pääomaa. 400 000 euroa tuloksena on kyllä aika karu.
Tuollahan lukee SIJOITTANUT. Tarkoittaa 7% vuosituotolla 800e/kk jatkuvaa sijoitusta. Ei vaadi muuta kuin jättää ne 50ke autot kolmen vuoden vaihtovälillä välistä.
 
käytännössä juuri mitään ei ole jäänyt käteen melko vaatimattomallakin elämäntavalla
Olen sijoittanut juuri tuon 20 vuotta kohtuullisilla kahden henkilön tuloilla ja pienillä elinkuluilla. Myin juuri kaiken pois Koronan aiheuttaman riskin vuoksi. Tulos oli noin 200 000 euroa per nuppi miinus verot.

Eli 200k jäänyt käteen? Vai onko tuon lisäksi asunto-omistusta? Olisi hyvä puhua aina suoraan euroilla, sillä jollekin "käytännössä juuri mitään" tarkoittaa alle 1000 euroa. Toiselle se voi tarkoittaa alle 500000 euroa. Eli puhuvat täysin eri asioista.

Toistan kysymyksen: mitä euromäärää tarkoitat kun totesit, että "käytännössä juuri mitään ei ole jäänyt käteen"?
 
Tuollahan lukee SIJOITTANUT. Tarkoittaa 7% vuosituotolla 800e/kk jatkuvaa sijoitusta. Ei vaadi muuta kuin jättää ne 50ke autot kolmen vuoden vaihtovälillä välistä.
Lukekaa myös ne alkuperäiset viestit. Bertta lainasi aikaisemmin viestiäni, jossa pohdin 2000€ kuukausittaisesta sijoittamisesta ja sanoi sijoittaneensa "juuri tuon". Aukusti laski siitä tuon sijoitetun pääoman 20 vuoden aikana.
 
Energiatekniikan DI vuosimallia 2015, sittemmin ajautunut vesihuoltoalalle insinööritoimistoon töihin. Palkka 3900 e/kk.

Tällä hetkellä 5200 e/kk tarjous pöydällä, jonka nyt mitä todennäköisimmin hyväksyn tässä lähipäivinä. Pääsee taas tekemään enemmän hommia energiapuolen hommien kanssa :) Tällä hetkellä palkka on 3700 e/kk, sikäli kun työpaikka on tuon aikaisemman viestin jälkeenkin ehtinyt jo kertaalleen vaihtua.

Kiskaistaan ketju takaisin raiteilleen toistamalla itseäni... Kahden viikon päästä siirtyminen asiantuntija-/konsulttipuolelta asiakaspuolelle nykyisen asiakkaan palkkalistoille, samalla palkalla ja isolta osin myös samanlaisten työtehtävien pariin.
 
Kiskaistaan ketju takaisin raiteilleen toistamalla itseäni... Kahden viikon päästä siirtyminen asiantuntija-/konsulttipuolelta asiakaspuolelle nykyisen asiakkaan palkkalistoille, samalla palkalla ja isolta osin myös samanlaisten työtehtävien pariin.

Eli tää on neljäs työnantaja about kolmeen vuoteen?

Vitsit tässä tuntee itsensä mukavuuden haluiseksi laiskimukseksi kun on 14v ollut samalla työnantajalla XD. Talon sisällä positio muuttunut, mutta on siitäkin jo 7v. Varallaolo liipaisimella mikä kyllä avaa kyllä ovet kilpailutukselle jos se lähtee eikä palkkaa kompensoida. Ennen en ole edes viitsinyt harkita kun tuohta olisi pitänyt tarjota lähemmäs 5-6k€/kk eikä kukaan tälläselle amikselle moista maksa. Nyt jos tipun vaan peruspalkalle ja se on sitten jotain 3,5k€ niin pakko mennä kilpailuttamaan oma taso. Hemmetti vie kun se vaan väistämättä tarkoittaa 3km työmatkan vaihtumista johonkin 50-100km välillä. Samoten en keksi miten hommista voisi muuttua enää paremmaksi. Toki murheensa täälläkin, mutta pääasiassa kaikki omissa käsissä budjetin rajoissa.

e: Ja mitä tulee tuohon vaihtuvuuteen niin en mä kyllä uskaltais palkata kaveria jolla vaihtuu firma alta vuoteen pitkän aikaa vaikka mitä lupaisi. Kyllä ne on tullut nähtyä ihan amis tasollakin (uskoisin, että insinööri tasolla asia vielä korostuu tai sitten siellä on bulkimpaa hommaa :hmm:). Mikäs sen vittumaisempaa kun se sisäänajettu osaaja tulee ilmoittamaan pois lähdöstä. Juuri kun on ajatellut, että kykenee itsenäiseen työhön. Voisin sanoa, että olen oppinut sen kantapään kautta pariinkin kertaa ja omalla kohdalla ainakin rekryssä painaa todella paljon se millä tasolla kandidaatti sitoutuu tähän paikkaan. En mä mitään eläkevirkaa keltään odota, mutta olis edes sen 3-5v. Täällä on ainakin sellanen, että kenet vaan voi repiä hommiin tekemään jotain, mutta jos haluat sellasen kaverin, että se osaa sen ilman kädestä näyttämistä tai jopa ennakoi niin kyllä siinä 1-2v menee ainakin ennenkuin homma säilyy.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla oli tommonen siirto talon sisällä jossa positio jossa päivystys haluttiin ”ylentää” semmoseen jossa sitä ei ole. Iso osa päivystykseen liittyvistä vastuista olis jäänyt ilman vastaavaa korvausta. Vaikka paperilla palkka olisi näennäisesti noussut, käytännössä se olisi pudonnut 30%.

Kieltäydyin uudesta positiosta (mua siis pyydettiin siihen) vedoten pienempään korvaukseen, ja tuntui tosi vaikealta saada ihmiset ymmärtämään etten halua vaativampaa työtä 30% pienemmällä korvauksella. :)

Loppujenlopuksi ongelma ratkaistiin 30% palkankorotuksella ja kirjoittamattomalla sopimuksella etten vaadi rahallista korvausta yöllisistä herätyksistä.
 
Mulla oli tommonen siirto talon sisällä jossa positio jossa päivystys haluttiin ”ylentää” semmoseen jossa sitä ei ole. Iso osa päivystykseen liittyvistä vastuista olis jäänyt ilman vastaavaa korvausta. Vaikka paperilla palkka olisi näennäisesti noussut, käytännössä se olisi pudonnut 30%.

Kieltäydyin uudesta positiosta (mua siis pyydettiin siihen) vedoten pienempään korvaukseen, ja tuntui tosi vaikealta saada ihmiset ymmärtämään etten halua vaativampaa työtä 30% pienemmällä korvauksella. :)

Loppujenlopuksi ongelma ratkaistiin 30% palkankorotuksella ja kirjoittamattomalla sopimuksella etten vaadi rahallista korvausta yöllisistä herätyksistä.

Joo toi varallaolo on todella merkittävä osa palkkaa.

Tohon puuttuminen avaa täällä sellasen pandoran lippaan, että siinä alkaa verkot lentää vesille itseni lisäksi myös niillä parilla muulla joilla se homma säilyy. Mikä tarkoittaa, että työllistää ja pistää stressaamaan taas uudet rekryt ja tällä palkkatasolla en odota tilalle kuuta taivaalta. Mua ei todellakaan kiinnostaisi jäädä tänne uppoavaan laivaan jos menetän vielä parhaat tekijät ja omakin palkka laskee. Mutta katotaan mitä käy... Ehdin kyllä tuoda esille muilla alueilla nousevat kulut esille kun jotenkin ne työt pitäisi järjesteää sekä henkilöstöpoliittisen vaikutuksen. Lyhyellä/keskipitkällä tähtäimellä vaikutus on negatiivinen työnantajan kannalta. Näen kyllä sen pitemmän tähtäimen positiivisen vaikutuksen, mutta meillä on taas tuolla kummittelemassa sote, joka sotkee taas pakan niin odottaisivat nyt vaan sitä ja sitten hämmennetään kunnolla eikä nyt vaan hämmentämisen ilosta jonka konkreettiset hyödyt jää hyvin kyseenalaisiksi.
 
Mulla oli kyllä mielenkiintoiset keskustelut aiheesta:

Minä: Siis uudessa positiossa on pienempi palkka kuin vanhassa?
HR: Ei, uudessa positiossa on parempi palkka kuin vanhassa.
Minä: Mutta saan siinä 30% vähemmän palkkaa!
HR: Uudessa positiossa ei ole varallaoloa, eihän me makseta työstä mitä ei tehdä!
Minä: Mutta kuulemma minulle edelleen soitetaan kun hommat hajoaa yöllä?
HR: Ehkä
Minä: Minun pankkitiliä ei kiinnosta mistä rahat tulevat, vaan että ne tulevat. En siirry ellette maksa samat kuin ennen.
HR: Ei yli 10% korotusta voi tehdä
Minä: pitäkää tunkkinne

Joku VP sitten teki poikkeuksen
 
Viimeksi muokattu:
Minä en kutsu edes haastatteluun ihmisiä, jotka vaihtavat paikkaa parin vuoden välein. Meidän tuotekehityksessä oikeasti tuottava rupeaa olemaan vasta vuoden jälkeen, joten ei kannata ottaa sellaisia, jotka vaihtavat nopeasti.

Minun mielestäni varallaolo on järjestetty huonosti jos niitä napsahtelee ihan jatkuvasti. Aiemmassa elämässä jouduin tällaisia järjestelmään ja pääsääntöisesti pidin huolta, että moinen osui - jos osui - maksimissaan kerran viidessä viikossa. Jos osuu useammin, pitää rosteria laajentaa ihan tuntuvasti.
Eli varallaolokorvaus on kiva lisä, mutta työntekijän ei pitäisi sen varaan laskea mitään. Jos pitää, niin sitten joku paikallinen sopiminen korvauksesta (ja vapaista yms).
 
Tuo työnantajan vaihtaminen kuin sukkia... Otetaan esimerkiksi rakentaminen, mutta pätee mahdollisesti muussakin projektiliiketoiminnassa. Ei niitä työntekijöitä pidetä töissä välttämättä kuin sen projektin ajan. Projektin loputtua sitten ei ole tarjolla työntekijälle mieluista projektia ja hänen täytyy lähteä kilpailijalle tekemään mielenkiintoinen projekti. Tai ei ole osaamista vastaavaa projektia tai sitten tarvitaan projektille tietyn osaamisen omaava työntekijä, joka taas jatkaa matkaa seuraavalle työnantajalle.

Pointtina siis se, ettei se "repaleinen" CV huonoa tekijää välttämättä tee. Tuo on vain yleistymään päin. Voi olla rekrytoijat ihmeissään vähän ajan päästä kun markkinoilla on enää "freelance" työntekijöitä eikä kenelläkään ole 10v putkea samalla työnantajalla...
 
Varallaolokorvaukset jotka ovat 30% peruspalkkaan lisää ovat kyllä... Aika tuhdin tuntuisia tai varalla oloa on ihan hullun paljon.

Meillä pitää minimissään olla 4 ihmistä rotaatiossa minimissään ja mielummin 5 ja tiukasti tulkittuna kuukauden sisällä ei saisi olla kahta viikkoa.

Ison ja monimutkaisen systeemin kanssa on kyllä vaikea pyörittää noita kiertoja, ei meinaa riitä osaavaa porukkaa jokaisen kriittisen osajärjestelmän päivystämiseen. Yksittäiset kilkkeet ovat liian monimutkaisia, jolloin on vaikea oikeasti ymmärtää eri palasista tarpeeksi.
 
Varallaolokorvaukset jotka ovat 30% peruspalkkaan lisää ovat kyllä... Aika tuhdin tuntuisia tai varalla oloa on ihan hullun paljon.

Meillä pitää minimissään olla 4 ihmistä rotaatiossa minimissään ja mielummin 5 ja tiukasti tulkittuna kuukauden sisällä ei saisi olla kahta viikkoa.

Ison ja monimutkaisen systeemin kanssa on kyllä vaikea pyörittää noita kiertoja, ei meinaa riitä osaavaa porukkaa jokaisen kriittisen osajärjestelmän päivystämiseen. Yksittäiset kilkkeet ovat liian monimutkaisia, jolloin on vaikea oikeasti ymmärtää eri palasista tarpeeksi.
Olin vielä vuosi sitten varallaolossa, missä korvaus oli 50% tuntipalkasta 7 viikkoa vuodessa. Vuodessa se teki vuosipalkkaan 20-25% lisää päälle. Osaa päivystettävistä järjestelmistä ei voinut edes osata vaan piti soittaa jollekin muulle varallaoloringistä. Itselläni tietysti se järjestelmä, mistä sai hoitaa töitä myös oman varallaolon ulkopuolella ja kun asiakkaat ympäri maapalloa... Toisinaan helppoa rahaa, joskus ei niinkään. Tuohon päälle muut ylityöt, niin ei tuo kovin mukavaa ollut pidemmän päälle. Peruspalkkakaan ei vastannut lähellekään vastuuta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos varallaolevat ovat vastuussa sadoista eri järjestelmistä ja tuhansista eri palvelimista niin se vaatii aika omanlaista osaamista. Siis aikamoista ongelmanratkaisukykyä jossa voidaan selvittää ongelmia monimutkaisissa järjestelmissä jotka eivät ole itselle tuttuja.

Varallaolon korvaukset taitavat olla pääosin aika standardit. Siis varallaolon aikana saat 50% palkkaa jos mitään hälyjä ei tule, ja päälle sitten erilliset korvaukset itse työstä (jossa vaikuttaa kellonaika ja kesto yms). Varallaolon aikana pitää olla valmius reagoida hälyihin esim 30 minuutin sisällä - eli edes elokuviin ei oikein voi mennä. Tämän perusteella siis viikon varallaolon tuplaa sen viikon palkan - ja päälle ne hälyt.

Ja tosiaan, olen nähnyt hyvin erilaisia päivystyksiä. En heti lähtis vertailemaan yhden järjestelmän hoitamista laajempaan kokonaisuuteen, ja sen takia devops yleisesti muuttaa tota maailmaa kovasti.
 
  • Tykkää
Reactions: eba

Statistiikka

Viestiketjuista
285 338
Viestejä
4 896 919
Jäsenet
78 978
Uusin jäsen
Ripareipas

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom