Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Alalla olen ollut 15 vuotta, josta 10 vuotta erilaisissa rakennuttamistehtävissä. Aluksi viisi vuotta rakennuttamisen projektipäällikkönä ja sen jälkeen viisi vuotta hankekehityksen asiantuntijatehtävissä.
Tällä päättelyllä voisi kuvitellä, että liksataso 6800 - 8500 €/kk. Minun kokemuksella varmaankin ollaan aika lähellä 7000 €/kk tasolla. Salkku ei kuitenkaan ole erityisen iso, joten projektien koko salkun sisällä kohtalaisen pieniä. Tästä voisi päätellä, että salkulle töitä tekevät projektipäälliköt tienaa 4500 - 6000 €/kk. Tuota tasoa kovemmat projektipäälliköt resurssoidaan sitten suurempien salkkujen isoihin ja vaativiin projekteihin.
 
Tällä päättelyllä voisi kuvitellä, että liksataso 6800 - 8500 €/kk. Minun kokemuksella varmaankin ollaan aika lähellä 7000 €/kk tasolla. Salkku ei kuitenkaan ole erityisen iso, joten projektien koko salkun sisällä kohtalaisen pieniä. Tästä voisi päätellä, että salkulle töitä tekevät projektipäälliköt tienaa 4500 - 6000 €/kk. Tuota tasoa kovemmat projektipäälliköt resurssoidaan sitten suurempien salkkujen isoihin ja vaativiin projekteihin.

Täsmälleen samaa mieltä, ihan oikean suuntaiset luvut. Kokeile 7,5 niin jää tarvittaessa tinkimisvaraa. Olet hyvällä polulla, niin onnistumisten myötä tuosta vielä palkka nousee tulevaisuudessa jonkin verran.
 
20M ei kuulosta kovin paljolta rakennusalalla. Jos kämppien myyntihinnat ovat pk-seudulla 5000e/m², niin eikö tuo nyt ole vain yksi keskikokoinen kerrostalo?

En tietty tiedä alasta mitään.
 
20M ei kuulosta kovin paljolta rakennusalalla. Jos kämppien myyntihinnat ovat pk-seudulla 5000e/m², niin eikö tuo nyt ole vain yksi keskikokoinen kerrostalo?

En tietty tiedä alasta mitään.

Helsinkissä maksaa se maa mikä ei varmaan kuulu tuohon. Olihan se tossa sanottu, että pieniä projekteja kerran 5 projektipäälikköä vielä alla. Kyllä tollasen 20M hukkaaminen vuodessakin jo työstä menee.

Mitäköhän meillä on rakennuttamisella joku 20-30M ja rakennuttamispäälikön alla projektipääliköitä (joilla rak. puolen tutkinto) vaan 3. Toki sitten spesifimmät projektit hajoaa muulle organisaatiolle kun kaikki ei tartte sitä rakentamisen kaveria taakse. Arkkitehti voi vetää suunitteluvaihetta monta vuotta jos joku mikä tarttee pitkiä toiminnallisia selvityksiä ennenkuin se kaatuu jollekkin projektipäälikölle. Ja lvi-inssi voi viedä jonkun sprinkleri projektin tai iv:n vaihdon. Yleensä kuitenkin lopputulema on se, että kaikkia projekteja ei koskaan saada vietyä aikataulussa maaliin ja rahaa jää käyttämättä. Kunnallisen kirouksia on nuo kilpailuttamiset ja hyväksyntä kierrokset jaostoissa mitkä aina venyyttää aikataulua. Sitten projekteja heitellään sivusta periaatteessa tilaajan roolilla olevillekkin henkilöille. Itsekkään en ole tuossa organisaatiossa, mutta silti vaan keväästä oma nimi oli yllärinä aika monessa projektissa veturin paikalla (koska olen mennyt sellasia projekteja listalle viemään niin kai ne sitten jollain logiikalla kuuluu mulle XD ). Toisaalta ihan jees, toisaalta ei...

Joo ja mun mielestä ei ole paras systeemi meillä käytössä näin sivusta katseltuna. Liian paljon sellasta, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Kait se kehittynyt on vuosien mitaan..

Jos palkkaa pitäisi arpoa niin sanoisin, että kuntapuolella tuo meirän rakennuttamispäälikkö tienaa varmaan 5-6k€. 8-9k€ menis jo teknisen johtajan puolelle jonka alla tuo on. 8k€:llä palkoille täällä pääsee jos on joku useampivuotinen monenkymmenen miljoonan prokkis menossa. Yksityisellä sitten varmaan vähän enempi tarjolla.
 
Helsinkissä maksaa se maa mikä ei varmaan kuulu tuohon. Olihan se tossa sanottu, että pieniä projekteja kerran 5 projektipäälikköä vielä alla. Kyllä tollasen 20M hukkaaminen vuodessakin jo työstä menee.

Mitäköhän meillä on rakennuttamisella joku 20-30M ja rakennuttamispäälikön alla projektipääliköitä (joilla rak. puolen tutkinto) vaan 3. Toki sitten spesifimmät projektit hajoaa muulle organisaatiolle kun kaikki ei tartte sitä rakentamisen kaveria taakse. Arkkitehti voi vetää suunitteluvaihetta monta vuotta jos joku mikä tarttee pitkiä toiminnallisia selvityksiä ennenkuin se kaatuu jollekkin projektipäälikölle. Ja lvi-inssi voi viedä jonkun sprinkleri projektin tai iv:n vaihdon. Yleensä kuitenkin lopputulema on se, että kaikkia projekteja ei koskaan saada vietyä aikataulussa maaliin ja rahaa jää käyttämättä. Kunnallisen kirouksia on nuo kilpailuttamiset ja hyväksyntä kierrokset jaostoissa mitkä aina venyyttää aikataulua. Sitten projekteja heitellään sivusta periaatteessa tilaajan roolilla olevillekkin henkilöille. Itsekkään en ole tuossa organisaatiossa, mutta silti vaan keväästä oma nimi oli yllärinä aika monessa projektissa veturin paikalla (koska olen mennyt sellasia projekteja listalle viemään niin kai ne sitten jollain logiikalla kuuluu mulle XD ). Toisaalta ihan jees, toisaalta ei...

Joo ja mun mielestä ei ole paras systeemi meillä käytössä näin sivusta katseltuna. Liian paljon sellasta, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Kait se kehittynyt on vuosien mitaan..

Jos palkkaa pitäisi arpoa niin sanoisin, että kuntapuolella tuo meirän rakennuttamispäälikkö tienaa varmaan 5-6k€. 8-9k€ menis jo teknisen johtajan puolelle jonka alla tuo on. 8k€:llä palkoille täällä pääsee jos on joku useampivuotinen monenkymmenen miljoonan prokkis menossa. Yksityisellä sitten varmaan vähän enempi tarjolla.
Salkun koko tosiaan tällä hetkellä noin 80 M€ ja vuosittainen investointitaso nykyisellä projektikannalla noin 20 M€/a. Salkun tavoitekoko on 100 M€ vaihteluvälillä 80 - 120 M€ ja yhdellä projektipäälliköllä hoidettavana vuositasolla noin 5 M€ edestä investointeja. Projektipäälliköllä sen takia pieni liikevaihto, että toimivat myös työmaapäällikkönä (urakkamallina projektinjohtourakointi). Yhdistelmäroolilla mahdollisuus keskittyä yhteen tai kahteen projektiin kunnolla laajemmalla roolilla projektin elinkaaren aikana.
 
Tilanne: olen noussut logistiikkatyössä 13 vuoden aikana kesäapulaisen roolista 14 hengen tiimin vetäjäksi, tehden ohessa lähes koko ajan ERP-asiantuntijan tehtäviä pääkäyttäjänä tilaus-toimitus-laskutus-putkessa. Osaaminen tuohon ERP-järjestelmään (MS Dynamics NAV) on saatu hyvin pitkälti "työn ohessa" ja omatoimisesti opiskellen. Nyt työpaikalla on edessä ERP-vaihdos uuteen ja hieman muitakin uusia kuvioita, joihin allekirjoittanut olisi olennaisena osana mukana. Tässä yhteydessä olisi hyvä hetki anoa kunnon korotusta palkkaan. Palkassa on koko ajan ollut rasitteena se, että alkupalkka tuolla oli todella pieni ja olen antanut kairata itseäni liian pahasti ahteriin koko ajan. Firmalla on reilusti yli 300 miljoonan liikevaihto ja meidän hallinnoiman logistiikan läpi kulkee vuositasolla n. 130 miljoonan edestä tavaraa, lisäksi tulevaisuus näyttää hyvältä.

Minkälaista palkkaa uskaltaisi lähteä pyytämään? Koulutus puuttuu, mutta logistiikasta on lähes 20 vuoden työkokemus, tuosta siis 8 vuotta tiimipäällikkönä. Muut saavutukset on olleet vientikaupan "mahdollistaminen" ja sisäisten prosessien kehitys ja tehostaminen (kustannustaso on noussut 23% volyymin kasvaessa 280%).

Mihin hintaan myyt itsesi tällä hetkellä firmalle? Antaa vähän perspektiiviä ehdottaa palkankorotuksia, kun tietää nykytason.
 
Tilanne: olen noussut logistiikkatyössä 13 vuoden aikana kesäapulaisen roolista 14 hengen tiimin vetäjäksi, tehden ohessa lähes koko ajan ERP-asiantuntijan tehtäviä pääkäyttäjänä tilaus-toimitus-laskutus-putkessa. Osaaminen tuohon ERP-järjestelmään (MS Dynamics NAV) on saatu hyvin pitkälti "työn ohessa" ja omatoimisesti opiskellen. Nyt työpaikalla on edessä ERP-vaihdos uuteen ja hieman muitakin uusia kuvioita, joihin allekirjoittanut olisi olennaisena osana mukana. Tässä yhteydessä olisi hyvä hetki anoa kunnon korotusta palkkaan. Palkassa on koko ajan ollut rasitteena se, että alkupalkka tuolla oli todella pieni ja olen antanut kairata itseäni liian pahasti ahteriin koko ajan. Firmalla on reilusti yli 300 miljoonan liikevaihto ja meidän hallinnoiman logistiikan läpi kulkee vuositasolla n. 130 miljoonan edestä tavaraa, lisäksi tulevaisuus näyttää hyvältä.

Minkälaista palkkaa uskaltaisi lähteä pyytämään? Koulutus puuttuu, mutta logistiikasta on lähes 20 vuoden työkokemus, tuosta siis 8 vuotta tiimipäällikkönä. Muut saavutukset on olleet vientikaupan "mahdollistaminen" ja sisäisten prosessien kehitys ja tehostaminen (kustannustaso on noussut 23% volyymin kasvaessa 280%).

Aika ohuet pohjat lähteä arpomaan, mutta pohjaten tuohon 130M tavaravirtaan, aikaisempaan tiimipäälikkö titteliin ja hyvään aikaisempaan ERP-osaamiseen perustuen suosittelen aloittamaan 5k -> ja mahdolliset suoritteet päälle. Jos tulevaisuudessa osallistut johtoryhmä työskentelyyn niin suosittelen aloittamaan neuvottelut 6k->> Tässä paras mahdollinen arvaus. Tuo koulutuksen puute ei tuossa vaiheessa uraa juurikaan hidasta neuvotteluja, koska tulokset ratkaisevat.
 
Aika ohuet pohjat lähteä arpomaan, mutta pohjaten tuohon 130M tavaravirtaan, aikaisempaan tiimipäälikkö titteliin ja hyvään aikaisempaan ERP-osaamiseen perustuen suosittelen aloittamaan 5k -> ja mahdolliset suoritteet päälle. Jos tulevaisuudessa osallistut johtoryhmä työskentelyyn niin suosittelen aloittamaan neuvottelut 6k->> Tässä paras mahdollinen arvaus. Tuo koulutuksen puute ei tuossa vaiheessa uraa juurikaan hidasta neuvotteluja, koska tulokset ratkaisevat.

Turha edes yrittää sitten mitään 100% korotuksia, niistä nauretaan pihalle.

Jos palkkakuoppa on paha, niin ehkä kohtalainen rahapalkkalisä JA esim. (täys)autoedun hivuttaminen palkan päälle, etuja kohdellaan monesti eri tavalla kuin rahaa vaikka loppupeleissä kyse on aikalailla samasta asiasta.

Paikan vaihtaminen ei välttämättä johda mahtavaan tulokseen ilman koulutusta. Monesti ERPit on niin vahvasti räätälöityjä, että yhden paikan pääkäyttäjänä toimimisesta ei saa isojakaan pisteitä seuraavassa. Pääkäyttäjän rooli kun on nimenomaan olla ei-tekninen eli edustaa niitä käyttäjiä, eli syvempi tekninen tietämys taustasta puuttuu.
Kyllä sitä palkkaa saa samassa firmassakin pitkällä työuralla hiljalleen hivutettua ylös.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Turha edes yrittää sitten mitään 100% korotuksia, niistä nauretaan pihalle.

Jos palkkakuoppa on paha, niin ehkä kohtalainen rahapalkkalisä JA esim. (täys)autoedun hivuttaminen palkan päälle, etuja kohdellaan monesti eri tavalla kuin rahaa vaikka loppupeleissä kyse on aikalailla samasta asiasta.

Paikan vaihtaminen ei välttämättä johda mahtavaan tulokseen ilman koulutusta. Monesti ERPit on niin vahvasti räätälöityjä, että yhden paikan pääkäyttäjänä toimimisesta ei saa isojakaan pisteitä seuraavassa. Pääkäyttäjän rooli kun on nimenomaan olla ei-tekninen eli edustaa niitä käyttäjiä, eli syvempi tekninen tietämys taustasta puuttuu.
Kyllä sitä palkkaa saa samassa firmassakin pitkällä työuralla hiljalleen hivutettua ylös.
Mulla kyllä aika vahvasti eriävä mielipide.

Palkan hivuttaminen alunperin huonosta hyväksi on useimmiten tuskallista ja epävarmaa. Paikkaa vaihtamalla korotus on liki päivänslevä, ainakin tämän kaltaisissa tehtävissä.
Itsellänikin aikanaan 10v aikana sain hädin tuskin nostettua alkupalkkaa (5te/kk) 10%. No alkupalkka taisi olla ihan ok, mutta eipä noussut, vaikka tein hyvää jälkeä. Kuitenkin paikkaa vaihtamalla (ei käytännössä yhtään vaativampaan), niin palkka nousi 30%. Pari vuotta tätä ja seuraava vaihdos toi taas >30% lisää. Toki tässä vain yksi paikka, mutta kyllä samansuuntaista kuullut muiltakin.

Ja mitä tohon pääkäyttäjäjuttuun tulee, niin itse ainakin arvostaisin sellaista, joka on osoittanut pystyvänsä toimimaan pääkäyttäjänä. Toki tulokset pitää pystyä osoittamaan. Työkalulla (ERP:llä) ei ole merkitystä, vaan yleisellä prosessien jne. osaamisella. ERP:n (tai minkä tahansa työkalun) kyllä oppii.

Ja alkuperäiselle sanoisin järkevän palkan olevan 5-6te välissä.
 
Kuitenkin paikkaa vaihtamalla (ei käytännössä yhtään vaativampaan), niin palkka nousi 30%.

Moni firma (ei toki kaikki) ampuu itseään jalkaan kun ei kykene talon sisällä nostamaan palkkaa riittävästi kilpaillakseen työvoiman sisälläpysymisestä. On tavallaan sääli, että palkan saa nousemaan piipahtamalla toisessa firmassa ja pahimmillaan palaamalla takaisin siihen alkuperäiseen, joka ei kyennyt antamaan kunnon korotusta. En väitä, että olisi aina helppoa ennakoida tuollainen tilanne työnantajan puolelta, mutta kumminkin. Joissain firmoissa palkkoja tarkastellaan säännöllisesti (korotuksin) tyyliin pari kertaa vuodessa, eikä vain silloin kuin työntekijä pyytää korotusta.
 
Näihin kuulee aina ne samat liirumlaarumit. Yhtenäinen palkkapolitiikka, väärä aika milloin mistäkin syystä ym mukavaa. Itse koetan vielä loppuvuoden lypsää lisää rahaa ja jos ei tule, niin alan katsella muita hommia. Toinen vaihtoehto tiputtaa vastuuta, mikä ei myöskään kuulosta todennäköiseltä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Logistiikan tiimivetäjät on varmaan keskimäärin siinä 3k molemmin puolin vähän vastuualueesta ja alaisten määrästä riippuen. Tuota ERP pääkäyttäjäpuolta voisi vähän avata, tekeekö henkilö töitä palvelinten, softan, tietokantojen tjsp kanssa vai onko vaan määritelty logistiikan puolella pääkäyttäjäksi joka vastaa esim. uusien versioiden testauksesta ja kehitysehdotusten tekemisestä. Logistiikan ERP puolella työskennelleenä 5-6k palkkapyynnit on aika yläkanttiin jos ei ole softakehityksestä kyse.
 
Helppohan se on selvittää mitä muualta saa, menee vaan haastatteluihin ja katsoo mitä tarjotaan. Sen jälkeen lienee myös helppo hinnoitella itsensä uudelleen nykyiselle työnantajalle kun on kuitenkin tarjous takataskussa.

Kun on ollut tarpeeksi pitkään talossa voi aina olla semmoinen stigma jossa ihmiset näkevät sinut 10v vanhojen roolien kautta. Siinä tapauksessa työnantajan vaihto voi olla ainoa mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä.

Siitä olen kyllä samaa mieltä että palkan tuplaamisen vaatiminen on riski. Sen takia kannattaa varmistaa ne vaihtoehdot etukäteen. Kukaan ei tuplaa palkkaa ilman tappelua, ja työtarjous takataskussa on tapellessa kuin jokeri hihassa...
 
Jos lähtee sillä uudella työtarjouksella palkkaa korottamaan niin silloin on syytä myös olla valmis oikeasti vaihtamaan työpaikkaa.
 
Jos lähtee sillä uudella työtarjouksella palkkaa korottamaan niin silloin on syytä myös olla valmis oikeasti vaihtamaan työpaikkaa.

Joo, ei varmaan myöskään montaa kertaa kannata lähteä renkaita potkimaan samalle kilpailijalle
 
Monestihan näissä työntekijät luulevat olevansa arvokkaampia mitä oikeasti on. Ei nähdä asiaa muiden kantilta
 
On myös paljon töitä, joita kuka tahansa keskivertolahjoilla varustettu kaveri pystyy hoitamaan pienellä asiaan perehtymisellä. Usein kyse onkin siitä, kuka sattuman kautta pääsee siihen positioon ja tätä kautta urallaan eteenpäin. Kaikella kunnioituksella alkuperäistä kysyjää kohtaan, tuo logistiikkaihmisten esimiehenä ja pääkäyttäjänä toimiminen kuulostaa vähän tällaiselta positiolta. Osittain tuosta tietysti on jo osoituksena se, että siihen asemaan on päässyt nousemaan sieltä lattiatasolta. Tuo tekee siitä palkankorotusneuvottelusta aika hankalaa, kun samassa firmassa voi olla kymmeniä tyyppejä, jotka voitaisiin hetkessä nostaa "opettelemaan" samoja hommia. Toki työteho ei alkuun ole yhtä hyvä, mutta pidemmällä aikavälillä se silti tullee halvemmaksi kun antaa sille yhdelle tyypille 100% korotus.

Alkuperäisen kysyjän tilanteessa on tietysti se hyvää, että jos tulossa on joku isompi projekti, ei tuohon välttämättä sitä korvaajaa löydy riittävän nopeasti, eli aika neuvottelulle on otollinen.

E: Pehmennetään nyt vielä sen verran, että toki tässä tapauksessa voi olla paljonkin sellaista kokemuksen tuomaa osaamista ja näkemystä, jota ei pysty nopeasti korvaamaan tilanteessa jossa suunnitellaan kehistyprojektia. Pääkäyttäjän rooli vaan vähän kuulostaa siltä, että normaalisti 97% töistä on rutiinijuttuja
 
Viimeksi muokattu:
Yleisenä ohjeena vois sanoa että ei kannata jäädä siihen ensimmäiseen työpaikkaan turhan pitkäksi aikaa. Tosin olisi hyvä että on joku pidempikin pätkä CV:ssä. Pari vuotta olisi optimi. Tietysti poikkeus vahvistaa säännön ja jos pääsee hienosti etenemään yrityksen sisällä kannattaa katsoa vähän pidempään vaikka palkka ei suhteessa nousekaan. Antaa vaan parempaa pohjaa kun vaihtaa firmaa.
 
Moni firma (ei toki kaikki) ampuu itseään jalkaan kun ei kykene talon sisällä nostamaan palkkaa riittävästi kilpaillakseen työvoiman sisälläpysymisestä. On tavallaan sääli, että palkan saa nousemaan piipahtamalla toisessa firmassa ja pahimmillaan palaamalla takaisin siihen alkuperäiseen, joka ei kyennyt antamaan kunnon korotusta. En väitä, että olisi aina helppoa ennakoida tuollainen tilanne työnantajan puolelta, mutta kumminkin. Joissain firmoissa palkkoja tarkastellaan säännöllisesti (korotuksin) tyyliin pari kertaa vuodessa, eikä vain silloin kuin työntekijä pyytää korotusta.
Itse näen, että kyse on enemmän puutteellisista prosesseista liittyen talenttien hallintaan.

Parin sadan ihmisen palkkojen päällä istuvana voin sanoa, että kyse on pitkälti kauhun tasapainon ylläpidosta. Niin kauan kuin palkkoja ei voi säätää helposti myös alaspäin "reilu palkitseminen" on aika lyhyt tie. Lähtöriski ja arvo yritykselle.
 
Itse näen, että kyse on enemmän puutteellisista prosesseista liittyen talenttien hallintaan.

Parin sadan ihmisen palkkojen päällä istuvana voin sanoa, että kyse on pitkälti kauhun tasapainon ylläpidosta. Niin kauan kuin palkkoja ei voi säätää helposti myös alaspäin "reilu palkitseminen" on aika lyhyt tie. Lähtöriski ja arvo yritykselle.
Kaikista vittumaisin tilanne on se, että kun sulla on selvästi euroissa mitattavaa tulosta ja kuulet ne peruslauseet palkkapolitiikasta ja ettei kerralla voi korottaa kuin vähän ja sekään ei ole varmaa. Työntekijänä voisi yhtä hyvin heittää, että kun muutkin on työntekijöinä sitä ja tätä, en minäkään voi olla parempi ja vuositasolla omaa tekemistä ei voi viedä kerralla eteenpäin kuin määrän x verran.

Jos kaksi ihmistä kaivaa ojaa ja toinen kaivaa päivässä 10m ja toinen 20m, niin en itse näe mitään ongelmaa siinä, että tavalla tai toisella jälkimmäisen palkka on selvästi suurempi. Toki tässä on riskinä että 10m suorittaja lähtee, johon kyllä saa helpommin tilalle uuden.
Toinen vaihtoehto on että 20m suorittaja lähtee tai hidastaa työtehonsa samaksi ja turhautuu täydellisesti.
 
Jos lähtee sillä uudella työtarjouksella palkkaa korottamaan niin silloin on syytä myös olla valmis oikeasti vaihtamaan työpaikkaa.

Jos lähtee tuplaamaan palkkaansa kannattaa ylipäätänsä olla valmis vaihtamaan työpaikkaansa.

Mä en tuossa edes ehdottanut, että toisella työpaikalla uhkailee. Käytännössä vaan merkittävän palkankorotuksen vaatiminen on lähes mahdoton tehtävä ilman itsevarmuutta joka tulee siitä että toinen paikka on jo plakkarissa.

Jos rupeat ettimään uutta paikkaa siinä vaiheessa kun pyynnöistä hermostunut pomo savustaa sua ulos, olet jo tilanteessa jossa et voi tehdä kovaa pyyntöä uuteenkaan paikkaan (kun tarvitset sitä niin pahasti).
 
On myös paljon töitä, joita kuka tahansa keskivertolahjoilla varustettu kaveri pystyy hoitamaan pienellä asiaan perehtymisellä. Usein kyse onkin siitä, kuka sattuman kautta pääsee siihen positioon ja tätä kautta urallaan eteenpäin.
Tämä on ollut se miten itsekin tullut päästyä eteenpäin, aika pitkälle tuntuu pääsevän jo sillä että ottaa niitä uusia hommia vastaan ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Tällä on nyt päästy muutamassa vuodessa kahden ja olen tuhannen traineen palkasta vajaaseen vitoseen nyt ensi vuoden alkupuolella. Tässä vaiheessa taitaa kuitenkin iskeä katto jo vastaan, varsinkin kun ei sitä varsinaista lahjakkuutta löydy (ainakaan omasta mielestä).

Määrällisesti kohtuullisesti tehnyt töitä, erityisestä kovuudesta tai vaativasta en osaa sanoa. Isompana tekijänä tuntuukin olleen ihan pelkästään Can Do -asenne, vaikka asioista ei mitään oikeasti vielä siinä vaiheessa tietäisikään mutta haluaa ottaa selvää. Plus tuuria sen suhteen että on päässyt isompaan muutosprojektiin mukaan aikoinaan mistä tällaisia uusia paikkoja kuulata omaa jalkaa väliin aukeaa ilman kymmenien vuosien grindaamista.
 
Suomen palkkatasoon ja verotukseen liittyen: onko esim. tekniikan alan asiantuntijatöissä olevissa kaltaisiani, jotka tyytyvät OK palkkaan ja suht kevyisiin hommiin, mutta sitten vapaa-ajalla tulee tehtyä omaan alaan liittyviä vaativampia juttuja? Ja tämä siitä syystä, että ammatillista nälkää tavallaan on, mutta vaativammissa positioissa ei saisi tarpeeksi suurta lisäkorvausta suhteessa stressiin/vastuuseen ym.

Mielestäni tämä on ongelma Suomen palkkatasossa ja verotuksessa. En tiedä tosin kuinka laaja.
 
Monestihan näissä työntekijät luulevat olevansa arvokkaampia mitä oikeasti on. Ei nähdä asiaa muiden kantilta

Suomessa pikemminkin mielestäni aliarvioidaan ainakin asiantuntijatehtävissä toimivien eroamisesta aiheutuvia kuluja. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan ne ovat yllättävän korkeita, ellen aivan väärin muista.
 
Suomen palkkatasoon ja verotukseen liittyen: onko esim. tekniikan alan asiantuntijatöissä olevissa kaltaisiani, jotka tyytyvät OK palkkaan ja suht kevyisiin hommiin, mutta sitten vapaa-ajalla tulee tehtyä omaan alaan liittyviä vaativampia juttuja? Ja tämä siitä syystä, että ammatillista nälkää tavallaan on, mutta vaativammissa positioissa ei saisi tarpeeksi suurta lisäkorvausta suhteessa stressiin/vastuuseen ym.

Mielestäni tämä on ongelma Suomen palkkatasossa ja verotuksessa. En tiedä tosin kuinka laaja.

Tässähän kokee itsensä ihan vetelykseksi, kun lukee tällaisia ajatuksia ammattitaitonsa jatkojalostamisesta työajan ulkopuolella. :rolleyes: Kyllä tuota varmasti jonkin verran esiintyy, mutta itse olen tähän asti onnistunut vielä pitämään miltei kaiken työhön liittyvän hyvin pitkälti siellä töissä. Onko tässä ajatuksena valmentaa itseään tulevaa palkankorotuspyyntöä tai työpaikan vaihdosta ajatellen?
 
Suomen palkkatasoon ja verotukseen liittyen: onko esim. tekniikan alan asiantuntijatöissä olevissa kaltaisiani, jotka tyytyvät OK palkkaan ja suht kevyisiin hommiin, mutta sitten vapaa-ajalla tulee tehtyä omaan alaan liittyviä vaativampia juttuja? Ja tämä siitä syystä, että ammatillista nälkää tavallaan on, mutta vaativammissa positioissa ei saisi tarpeeksi suurta lisäkorvausta suhteessa stressiin/vastuuseen ym.

Mielestäni tämä on ongelma Suomen palkkatasossa ja verotuksessa. En tiedä tosin kuinka laaja.

Voitko vähän avata? Kuinka löysissä hommissa pitää olla, että vapaa-ajalla voi tehdä vaativampia hommia? Mitä nämä vaativammat jutut on ja miksi niissä on vähemmän vastuuta ja stressiä? Meinaatko, että omalla firmalla pyörität vaativampia juttuja, joista saat paremman korvauksen kuin palkasta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Edit: itsellä on tavoitteena taas tehdä toisin päin. Tai on siis tullut hakeuduttua noihin paskoihin (vaativampiin) hommiin, mutta sielunpalo vähän eri tyyppisiin hommiin ja tuota lievittäisin noilla vapaa-ajan töillä. Tällöin pysyisi osaaminen yllä myös noihin töihin. Pitkälti ihmisestä kiinni, muttei ole rakennusalalla kovin harvinaista tehdä vapaa-ajalla leipä työstä eroavia töitä ihan vain rakkaudesta lajiin.
 
Viimeksi muokattu:
Voitko vähän avata? Kuinka löysissä hommissa pitää olla, että vapaa-ajalla voi tehdä vaativampia hommia? Mitä nämä vaativammat jutut on ja miksi niissä on vähemmän vastuuta ja stressiä? Meinaatko, että omalla firmalla pyörität vaativampia juttuja, joista saat paremman korvauksen kuin palkasta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
Aika rutiininomaista teknistä laskentaa töissä. Vapaa-ajalla tulee tehtyä ja opiskeltua vaativamman tyyppisiä laskentoja, joita töissä harvemmin tulee vastaan. Siihen päälle aiheeseen liittyvää ohjelmointia, sovellettua matematiikkaa, ym.

Vapaa-ajalla kun tekee niin saa vapaasti valita mitä tekee eikä ole tulospaineita. Harrastamista siis.
Tässähän kokee itsensä ihan vetelykseksi, kun lukee tällaisia ajatuksia ammattitaitonsa jatkojalostamisesta työajan ulkopuolella. :rolleyes: Kyllä tuota varmasti jonkin verran esiintyy, mutta itse olen tähän asti onnistunut vielä pitämään miltei kaiken työhön liittyvän hyvin pitkälti siellä töissä. Onko tässä ajatuksena valmentaa itseään tulevaa palkankorotuspyyntöä tai työpaikan vaihdosta ajatellen?
Ihan ns. rakkaudesta lajiin teen. :) Tosin ei tämä huono idea palkankorotuksen tai työpaikan vaihdoksen kannalta ole.
 
Tässä ketjussa on hyvin tuotu esiin eri alojen ja tehtävien palkkoja sekä pohdintaa siitä miten palkkaa voi nostaa. Mahtuisiko keskusteluun myös hieman erilainen näkökulma:
mihin kaikkeen tietyllä palkalla/tuloluokalla tulisi olla varaa? Tarkkaan vertailuun pitäisi tietenkin ottaa huomioon työvuodet, eri paikkakuntien asumiskustannukset ja mahdollisen puolison tulot jne, mutta sallittakoon vähän generisempi pohdinta.

Tässä tilastokeskuksen uusin(?) tulotaulukko vuoden 2018 yksityisten henkilöiden palkoista: Tulot ja kulutus

Taulukon mukaan olen itse onnekkaana top 6% ja avovaimo top 25% tuloryhmissä. Joku taulukko jossa vertailtaisiin työssäolevia voisi toki antaa parempaa perspektiiviä.
Meidän tapauksessa tällä kombinaatiolla ja noin 10v työurilla (palkat ei tietenkään alussa samaa tasoa, noussut tasaisesti) ei Helsingin paremmilta alueilta onnistu helposti yli 100 neliön perheasunto (ilman perintöjä/lahjoja) ilman kompromisseja. Omassa tapauksessa hyvään hintaan hankittu aikaisempi omistusasunto ja läheisen poismenon perinnön kautta asumme nykyään oikein mukavasti (ahtaampi perheasunto, mutta mahtava sijainti), mutta voin vain kuvitella vitutuksen määrää niillä jotka pelkästään hyvillä palkoilla luulevat pääsevänsä perheen perustamisiässä paljon parempaan asuntoon.

Subjektiivista katkeran hyväosaisen vuodatusta, tiedän. Voisi muuttaa maalle jne, mutta mielestäni jos nyt työllä ja tuurilla on onnistunut hilautumaan tohon parempiosaisten ryhmään niin saisi jotain suurempaa hyötyä, myös täällä pääkaupungissa. Tuntuu turhauttavalta tehdä tällä verotuksella ja hintatasolla yhtään enempää kun ei se mihinkään huomattavaan muutokseen johda alle 20v horisontilla.
 
Tässä ketjussa on hyvin tuotu esiin eri alojen ja tehtävien palkkoja sekä pohdintaa siitä miten palkkaa voi nostaa. Mahtuisiko keskusteluun myös hieman erilainen näkökulma:
mihin kaikkeen tietyllä palkalla/tuloluokalla tulisi olla varaa? Tarkkaan vertailuun pitäisi tietenkin ottaa huomioon työvuodet, eri paikkakuntien asumiskustannukset ja mahdollisen puolison tulot jne, mutta sallittakoon vähän generisempi pohdinta.

Kaksi lapsetonta akateemista, jotka aloittivat nollasta ja ovat työskennelleet kuin eläimet 30 vuotta - toinen usein hyvätuloisena - ja käytännössä juuri mitään ei ole jäänyt käteen melko vaatimattomallakin elämäntavalla.

Verottaja on vain tarjoillut työntuloksilla viinat Suomen alkoholisteille. Kiitos Suomi tästäkin. Jos olisin ollut vähänkään viisas, olisin lähtenyt täältä heti koulutuksen jälkeen. Suomi teki minusta talous-äärioikeistolaisen. Progressiivinen verotus on saatanan keksintö.
 
Kaksi lapsetonta akateemista, jotka aloittivat nollasta ja ovat työskennelleet kuin eläimet 30 vuotta - toinen usein hyvätuloisena - ja käytännössä juuri mitään ei ole jäänyt käteen melko vaatimattomallakin elämäntavalla.

Verottaja on vain tarjoillut työntuloksilla viinat Suomen alkoholisteille. Kiitos Suomi tästäkin. Jos olisin ollut vähänkään viisas, olisin lähtenyt täältä heti koulutuksen jälkeen. Suomi teki minusta talous-äärioikeistolaisen. Progressiivinen verotus on saatanan keksintö.
Erikoista, me olemme hoitoalalla ja opetusalalla. Aika keskituloisia, silti säästöön jää sellaiset 15k/vuosi.
 
Tässä ketjussa on hyvin tuotu esiin eri alojen ja tehtävien palkkoja sekä pohdintaa siitä miten palkkaa voi nostaa. Mahtuisiko keskusteluun myös hieman erilainen näkökulma:
mihin kaikkeen tietyllä palkalla/tuloluokalla tulisi olla varaa? Tarkkaan vertailuun pitäisi tietenkin ottaa huomioon työvuodet, eri paikkakuntien asumiskustannukset ja mahdollisen puolison tulot jne, mutta sallittakoon vähän generisempi pohdinta.

Tässä tilastokeskuksen uusin(?) tulotaulukko vuoden 2018 yksityisten henkilöiden palkoista: Tulot ja kulutus

Taulukon mukaan olen itse onnekkaana top 6% ja avovaimo top 25% tuloryhmissä. Joku taulukko jossa vertailtaisiin työssäolevia voisi toki antaa parempaa perspektiiviä.
Meidän tapauksessa tällä kombinaatiolla ja noin 10v työurilla (palkat ei tietenkään alussa samaa tasoa, noussut tasaisesti) ei Helsingin paremmilta alueilta onnistu helposti yli 100 neliön perheasunto (ilman perintöjä/lahjoja) ilman kompromisseja. Omassa tapauksessa hyvään hintaan hankittu aikaisempi omistusasunto ja läheisen poismenon perinnön kautta asumme nykyään oikein mukavasti (ahtaampi perheasunto, mutta mahtava sijainti), mutta voin vain kuvitella vitutuksen määrää niillä jotka pelkästään hyvillä palkoilla luulevat pääsevänsä perheen perustamisiässä paljon parempaan asuntoon.

Subjektiivista katkeran hyväosaisen vuodatusta, tiedän. Voisi muuttaa maalle jne, mutta mielestäni jos nyt työllä ja tuurilla on onnistunut hilautumaan tohon parempiosaisten ryhmään niin saisi jotain suurempaa hyötyä, myös täällä pääkaupungissa. Tuntuu turhauttavalta tehdä tällä verotuksella ja hintatasolla yhtään enempää kun ei se mihinkään huomattavaan muutokseen johda alle 20v horisontilla.

Tolla perusteella mä olen ehkä yhden tuloluokan sun yläpuolella, vaimo taas aika pienituloinen ja pari lasta. 5 vuotta sitten tulot olivat molemmilla vielä reilusti pienemmät. Ollaan onnistuttu ihan hyvin ostamaan se 100m2 kämppä, ja kohta se on maksettu (2000-luvulla rakennettu hitas metron lähellä). Kaikenkaikkiaan onistusasunto on ollut alle 20v.

Mun mielestä tommosilla tuloilla jos on puolisokin pitäisi helposti pystyä ostamaan se 100m2 kämppä jostakin. Toki on myös tosi kalliita asuntoja, ja ajoittain ihmettelen kuka ne kaikki ostaa.

Toki riippuu varmaan elämäntavasta. Vaikka mulla ei ole mielestäni edelleenkään kummoiset tulot, säästän niistä 40-60% nyt kun ei voi edes matkustaa. Tulojen myötä menotkin helposti kasvaa. Jostain syystä työkaverit jotka tienaa suunnilleen saman verran kuin mä valittavat aina rahojen loppumista...
 
Tolla perusteella mä olen ehkä yhden tuloluokan sun yläpuolella, vaimo taas aika pienituloinen ja pari lasta. 5 vuotta sitten tulot olivat molemmilla vielä reilusti pienemmät. Ollaan onnistuttu ihan hyvin ostamaan se 100m2 kämppä, ja kohta se on maksettu (2000-luvulla rakennettu hitas metron lähellä). Kaikenkaikkiaan onistusasunto on ollut alle 20v.

Mun mielestä tommosilla tuloilla jos on puolisokin pitäisi helposti pystyä ostamaan se 100m2 kämppä jostakin. Toki on myös tosi kalliita asuntoja, ja ajoittain ihmettelen kuka ne kaikki ostaa.

Toki riippuu varmaan elämäntavasta. Vaikka mulla ei ole mielestäni edelleenkään kummoiset tulot, säästän niistä 40-60% nyt kun ei voi edes matkustaa. Tulojen myötä menotkin helposti kasvaa. Jostain syystä työkaverit jotka tienaa suunnilleen saman verran kuin mä valittavat aina rahojen loppumista...

Tein varmasti väärin kun aloin yksityiskohtia listaamaan viestissäni, koska nyt keskustelu menee johonkin "minä pystyn säästämään 20k vuodessa/minä saan herttoniemestä 100m2 parinkymmenen vuoden omistusasumisen jälkeen" (anteeksi pieni liiottelu). Jos jätetään hitas-lotot ja muut tuuriin perustuvat asuntohankintamenetelmät pois, Helsingin paremmilla alueilla neliöhinnat alkavat olemaan isoissakin asunnoissa siinä 6k+ e/m2, jolloin 100 neliöön tarvitset noin 600t euroa. Sellaisia lainoja ei anneta edes meidän (hyvien) tulojen spekseillä, ellet ole kerännyt ~200t omaisuutta. Kovalla säästöllä ja/tai vuosien sijoittelun/omistusasumisen jälkeen tuo on tietenkin mahdollista, mutta pointti tässä oli se että tämän ei pitäisi olla niin vaikeeta niille harvoille jotka pääsevät ylimpiin tuloluokkiin. Siis minun mielestäni.

Ja tässähän on rima aika alhaalla (100m2 kerrostaloasunto Helsingin paremmilta alueilta). Nyt ei edes puhuta mistään kattohuoneistoista Eirasta tai omakotitaloista Lauttasaaresta.
Ajattele, laitat 100 suomalaista sun kanssa jonoon tulojärjestykseen, olet ihan ensimmäisiä ja tässä rajat mitkä sulle on varallisesti mahdollista. Toki tämä on paljon enemmän kun niille vähävaraisille. Itse näkisin kuitenkin että ne harvat jotka saavat itsensä tuurilla ja työllä hilattua ylimpiin desiileihin, olisi joku arvoasunto, mökki, autot ja harrastus+lomailu mahdollista saavuttaa myöhempään keski-ikään mennessä (ei tietenkään velattomana).

Tästä tietenkin kaikilla oma mielipide, olisi kiinnostavaa kuulla kenelle ihmiset soisivat mitäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Yleisenä ohjeena vois sanoa että ei kannata jäädä siihen ensimmäiseen työpaikkaan turhan pitkäksi aikaa. Tosin olisi hyvä että on joku pidempikin pätkä CV:ssä. Pari vuotta olisi optimi. Tietysti poikkeus vahvistaa säännön ja jos pääsee hienosti etenemään yrityksen sisällä kannattaa katsoa vähän pidempään vaikka palkka ei suhteessa nousekaan. Antaa vaan parempaa pohjaa kun vaihtaa firmaa.
Tätä nopeaa paikan vaihtoa olen aina vähän ihmetellyt ihan käytännön tasolla. Oma työni on sellaista ainakin että jonkun 2v jälkeen on vasta ihan alussa eikä ole vielä tuottanut yhtään mitään. Jos kokoajan vaihtaa paikkaa niin ei saa missään mitään aikaan? No töitä on tietysti erilaisia. Mutta minä en palkkaisi ketään jonka CV on täynnä jotain parin vuoden pestejä, koska se varmaan lähtisi taas menemään ennenkun on edes oppinut kaikkea.

Ok toki työntekijän kannalta jos palkka aina nousee ja tekijälle sinänsä sama tuottaako koskaan mitään firmalle jossa on töissä jos on kuitenkin heti vaihtamassa uuteen.
 
Erikoista, me olemme hoitoalalla ja opetusalalla. Aika keskituloisia, silti säästöön jää sellaiset 15k/vuosi.

Eli 7500 per nuppi? Kolmenkymmenen vuoden rankan työskentelyn jälkeen sinulla on omaisuutta 225 000 euroa jos hyvin käy.

Juuri ja juuri saat ehkä kämäisen yksiön Helsingistä säästöilläsi?

Onko tuo hyvä tulos 30 vuoden työskentelystä ja säästämisestä?
 
Eli 7500 per nuppi? Kolmenkymmenen vuoden rankan työskentelyn jälkeen sinulla on omaisuutta 225 000 euroa jos hyvin käy.

Juuri ja juuri saat ehkä kämäisen yksiön Helsingistä säästöilläsi?

Onko tuo hyvä tulos 30 vuoden työskentelystä ja säästämisestä?
Emme toki asu pk-seudulla. Oma asuntomme on maksettu, auto myös. Kolme lasta löytyy. Ja emme siis kuulu mihinkään top 10% tulonsaajiin. Ihan tyytyväisiä olemme säästön määrään suhteessa palkkaan. Palkka voisi tietenkin aina olla isompi.
 
Tein varmasti väärin kun aloin yksityiskohtia listaamaan viestissäni, koska nyt keskustelu menee johonkin "minä pystyn säästämään 20k vuodessa/minä saan herttoniemestä 100m2 parinkymmenen vuoden omistusasumisen jälkeen" (anteeksi pieni liiottelu). Jos jätetään hitas-lotot ja muut tuuriin perustuvat asuntohankintamenetelmät pois, Helsingin paremmilla alueilla neliöhinnat alkavat olemaan isoissakin asunnoissa siinä 6k+ e/m2, jolloin 100 neliöön tarvitset noin 600t euroa. Sellaisia lainoja ei anneta edes meidän (hyvien) tulojen spekseillä, ellet ole kerännyt ~200t omaisuutta. Kovalla säästöllä ja/tai vuosien sijoittelun/omistusasumisen jälkeen tuo on tietenkin mahdollista, mutta pointti tässä oli se että tämän ei pitäisi olla niin vaikeeta niille harvoille jotka pääsevät ylimpiin tuloluokkiin. Siis minun mielestäni.

Ja tässähän on rima aika alhaalla (100m2 kerrostaloasunto Helsingin paremmilta alueilta). Nyt ei edes puhuta mistään kattohuoneistoista Eirasta tai omakotitaloista Lauttasaaresta.
Ajattele, laitat 100 suomalaista sun kanssa jonoon tulojärjestykseen, olet ihan ensimmäisiä ja tässä rajat mitkä sulle on varallisesti mahdollista. Toki tämä on paljon enemmän kun niille vähävaraisille. Itse näkisin kuitenkin että ne harvat jotka saavat itsensä tuurilla ja työllä hilattua ylimpiin desiileihin, olisi joku arvoasunto, mökki, autot ja harrastus+lomailu mahdollista saavuttaa myöhempään keski-ikään mennessä (ei tietenkään velattomana).

Tästä tietenkin kaikilla oma mielipide, olisi kiinnostavaa kuulla kenelle ihmiset soisivat mitäkin.
Ei tarvitse vetää hernettä nenään, sanoin itsekin etten tiedä kuka niitä kalleimpia ostaa.

Mun veikkaus on, että jotkut uskaltavat vetää taloutensa paljon tiukemmaksi kuin toiset. Eli 600k asunnon ostaa joku joka on valmis käyttänään koko oman ja puolison palkan velan lyhennykseen ilman mitään liikkumisvaraa.
 
Ei ne isot tulot auta yhtään mitään, jos menopuoli ei ole hallinnassa. Itse kun aloittelin työelämää, niin palkka oli 2400 euroa kuukaudessa. Sillä tuli hyvin toimeen. Ja kun nykyisin palkka on reilu tuplat tuosta, niin menot ovat edelleen samat kuin silloin pienemmällä palkallakin. Eli kaikki palkan korotukset ovat menneet suoraan omaisuuden kartuttamiseen. Monillahan homma menee siinä pieleen, kun tulojen kasvaessa aletaan tuhlaamaan rahaa kaikenmaailman turhuuksiin, jolloin lopulta melkein kaikki menee mitä tuleekin. Ei siinä tartte sitten ihmetellä miksi omaisuus ei kartu.
 
Ei tarvitse vetää hernettä nenään, sanoin itsekin etten tiedä kuka niitä kalleimpia ostaa.

Mun veikkaus on, että jotkut uskaltavat vetää taloutensa paljon tiukemmaksi kuin toiset. Eli 600k asunnon ostaa joku joka on valmis käyttänään koko oman ja puolison palkan velan lyhennykseen ilman mitään liikkumisvaraa.

Ei hätää, ei tässä mitään hernettä nenään sinun viestistäsi ole vedetty. Olet ihan oikeassa siinä että esittämäni skenaario on tietyn ehdoin mahdollista tälle tulotasolle, mutta ymmärsit varmaan pointin siitä että top10 tuloluokalla ei mahdollisuuksien rajat pitäisi tulla tuossa vaiheessa vastaan. Turhautumiseni kohdistuu siihen etten näe järkeä puskea sen enempää urallani koska verotuksen ja pk-seudun hintatason takia en siitä pääse mitenkään suuresti nauttimaan. Jos olisin (pk-seudun) normipalkoilla hyväksyisin tosiasiat ja muuttaisin halvemmalle alueelle.

En tässä tarkoita että heitän pyyhkeen nurkkaan ja alan työttömäksi, vaan tyydyn nykyiseen hyvään palkkaan (verrattuna efforttiin). Seuraavat askeleet uralla vaatisivat worklife-balancen osalta uhrauksia, ja palkkiona tästä tilille tulisi jotakin satasia lisää nettoa. Ei sota yhtä miestä kaipaa, mutta jos ajatteluni on omassa segmentissä yleistä, koen sen olevan suurempi yhteiskunnallinen ongelma.

Otan henkilökohtaisen keissini pois keskustelusta koska se ajaa juttelun sivuraiteille - meillä on kaikki hyvin (mutta vain osittain palkkatason takia) ja olen elämääni muuten oikein tyytyväinen.

Rivien välistä luen että sinun mielestä top10 tuloluokalla ei vielä ole asiaa ns. "parempiin" asuinalueisiin perheen kanssa (ainakaan ennen korkeampaa ikää/pitkäaikaista varallisuuden keräämistä)? Mihin sinun mielestäsi top10 pitäisi olla varaa (esim. pk-seudulla)?
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin etta top10 palkka ei tarkoita sita etta paasee lyhyella tahtaimella niiden ohitse jotka ovat saaneet hyvan perinnon.
 
Mun mielestä top 10 palkka ei suomessa oikeasti tarkoita että olet hyvätuloinen, verottaja sen vielä varmistaa. Itse kun katon noita listoja ihmettelen lähinnä, että miten voin olla tuossa joukossa.

Ja olen aika samaa mieltä tuosta motivaatiosta. Jos mulle nyt annettaisiin 500€ palkankorotus niin se ei oikein tuntuisi missään. Kun katson esimiehiäni heidän palkkansa on ehkä tonni kuukaudessa enemmän kuin mulla - ja stressi ehkä vielä pahempi. Heidän esimies sitten saakin tuplat, ja siitä seuraava 5x enemmän.

Eli eihän toi motivoi.
 
Mun mielestä top 10 palkka ei suomessa oikeasti tarkoita että olet hyvätuloinen, verottaja sen vielä varmistaa. Itse kun katon noita listoja ihmettelen lähinnä, että miten voin olla tuossa joukossa.

Joo, itelläkin sama reaktio kun noita on aikoinaan katellut. Mutta kai se on pakko uskoa, ellei huomattava osuus kerää rahansa pimeenä. Toki nämä tulotaulukot koskevat yleensä ansiotuloja, joten koko totuutta ei niistä nähdä.

Mutta olet keskimäärin tyytyväinen tuloluokkasi (jos oikein ymmärsin aikaisemmasta viestistäsi top 4-5%) tarjoamiin mahdollisuuksiin?
 
Paljonko pitää tulla nettoa kouraan yhdelle ja paljonko kahdelle, jotta itseään voi pitää hyvätuloisena?

3000e/kk ei varmaan vielä riitä erityiseen hyvätuloisuuden määritelmään, mutta jos 4000e/kk tulee kouraan, niin alkaako se jo olla? Tuo toteutuu Helsingissä n. 6500e/kk liksalla.

Sen jälkeen jokainen nettotonni vaatii n. 2000e/bruttoa lisää.
 
Paljonko pitää tulla nettoa kouraan yhdelle ja paljonko kahdelle, jotta itseään voi pitää hyvätuloisena?

3000e/kk ei varmaan vielä riitä erityiseen hyvätuloisuuden määritelmään, mutta jos 4000e/kk tulee kouraan, niin alkaako se jo olla? Tuo toteutuu Helsingissä n. 6500e/kk liksalla.

Sen jälkeen jokainen nettotonni vaatii n. 2000e/bruttoa lisää.
Mielestäni tuo 4000€ netto olisi raja tuohon hyvätuloisuuteen täällä kehä kolmosen ulkopuolella, raha riittää ostaa hyvältä asuinalueelta mieleisen asunnon viimeistään pienen säästämisen jälkeen ja rahaa jää muuhunkin.

Toki tässä taas huomioitava perheen kokonaistulot, eli mikä olisi taas perheellisenä talouden hyvätuloisuus raja? 6000€ netto kuussa kenties ja PK seudulla 7000€?

Tähän kun mietitään sitten millä rahalla saa kohtalaisen asunnon ko. seuruilta. Oman mielikuvan hyvätuloinen asuisi täälläpäin noin 350000€ asunnossa, tällä budjetilla kehä kolmosen ulkopuolelta saa siis "hyvältä sijainnilta" uudehkon talon, ei siis mitään huippuhienoa oman arkkitehdin suunnittelemaa kivitaloa uima-altaalla ja päijänne tontilla.

Vastaavan asunnon hinta pk. seudulla taitaa olla sitten se 500000€ joten vastaavasti tarvitaan isompi rahamäärä.

Meillä tosiaan mennään n. 5000k€ nettotuloissa. Perheet joissa molemmat aikuiset korkeakoulutettuja taitaa nettu tulot mennä väkisin tuon 6000€ neton yli kehäkolmosen ulkopuolella ja samoin 7000€ yli kehä kolmosen sisällä.

Perinnöt toki tasaa tätä hommaa kummasti jos pelkkää asuntoa ajattelee, mutta vastaavasti tuolla 6000€ perheen brutto palkalla sen kivan asunnon maksat pois sekä käyt ulkomaillakin kerran pari mausta riippuen. Toki hyvin tällä 5000€ kuussakin pärjää....

Palkkakeskusteluun liittyen, niin itse kanssa suosittelen tuota parempipalkkaisen työn hakemista ja valmiutta vaihtaa hommaa, itsellä ei ainakaan ole koskaan tullut suuria palkan korotuksia vaikka omat tavoitteet työssä saavuttanut. Itsellä vaihtamalla paikkaa samalla hommalla vuosi ansiot n. 35k€ -> 56k€ ilman esimies vastuita ja stressatakkaan ei tarvitse pahemmin.

Monesti työnantajat palkkaavan keltanokan tilalle sinun nykyisellä palkalla kun antaa 10% palkankorotusta, joka on mielestäni outo tapa...
 
Joo, itelläkin sama reaktio kun noita on aikoinaan katellut. Mutta kai se on pakko uskoa, ellei huomattava osuus kerää rahansa pimeenä. Toki nämä tulotaulukot koskevat yleensä ansiotuloja, joten koko totuutta ei niistä nähdä.

Mutta olet keskimäärin tyytyväinen tuloluokkasi (jos oikein ymmärsin aikaisemmasta viestistäsi top 4-5%) tarjoamiin mahdollisuuksiin?

Noin yleisesti ihminen kai aina haluaa sitä mitä ei ole, mutta olisihan se noloa valittaa kun on kuitenkin hyvässä tilanteessa.

Mutta kyllä mulle kelpaisi omakotitalo meren rannalla omalla laiturilla. Mun tuloilla joudun tyytymään mökkiin :)
 
Joo, itelläkin sama reaktio kun noita on aikoinaan katellut. Mutta kai se on pakko uskoa, ellei huomattava osuus kerää rahansa pimeenä. Toki nämä tulotaulukot koskevat yleensä ansiotuloja, joten koko totuutta ei niistä nähdä.
Kyllähän ainakin verottajan taulukoissa näkyy myös pääomatulot..

Itsekin ihmetellyt kyllä noita taulukoita. Parhaaseen kymmenykseen pääsee tosi pienillä ansiotuloilla.
Itse taidan olla parhaasa viidessä prosentissa ainakin. Tuntuu hassulta. En nyt mitään tolkuttomia kuitenkaan tienaa ja osaan nimetä kymmeniä mua paremmin tienaavia työpaikaltani.. ja edellisestä duunista myös.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 657
Viestejä
4 561 243
Jäsenet
75 005
Uusin jäsen
laaseri-erkki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom