Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä mä hahmotan ammattiliittojen ongelman, mutta yrityksien haluttomuus maksaa hyvälle työntekijälle on kyllä yrityksen oma päätös. On paljon yrityksiä jotka voivat samaan aikaan kehua suoritusta, tarjota ylennystä, mutta kieltäytyä korottamasta palkkaa kun muualta sais 30% enemmän. Ei tuo liity ammattiliittoihin mitenkään.
 
Kyllä mä hahmotan ammattiliittojen ongelman, mutta yrityksien haluttomuus maksaa hyvälle työntekijälle on kyllä yrityksen oma päätös. On paljon yrityksiä jotka voivat samaan aikaan kehua suoritusta, tarjota ylennystä, mutta kieltäytyä korottamasta palkkaa kun muualta sais 30% enemmän. Ei tuo liity ammattiliittoihin mitenkään.

Tottakai liittyy.

Ay liike hokee sellaisia mantroja kuin "neuvottelemme teille korotukset", "kaikilla sama palkka", "yritysten ei pidä kilpailla palkoilla".. muutamia mainitakseni.

Kyllä se aivopesu on kovaa. Sen sijaan, että ay liike hokisi "opastamme sinua onnistumaan palkkaneuvottelussa", "osaamisen mukainen markkinapaikka kaikille, ei sama" ja "yritysten pitää kilpailla palkoilla parhaista työntekijöistä".

Naisvaltaisilla aloilla tilanne on vielä pahempi.
 
Mä näen kolme ongelmaa:

  1. Työntekijöillä ei ole kulttuuria vaatia taulukosta poikkeavaa palkkaa. Jos yksi sellaista pyytää, ei työnantajaa kiinnosta, sillä 100 seuraavaa tekee homman taulukkopakalla.
  2. Työnantaja ei hyödynnä palkankorotuksen tuomaa hyötyä. Terve kilpailu työntekijöiden välillä (tai ihan vain itsensä kanssa) parantaisi yrityksen tulosta kun työntekijät satsaisivat vähän ekstraa palkankorotuksen toivossa. Taulukkomaailmassa homma menee helpommin niin että "ikälisät tulee vaikka tehtäisi vähän rauhallisemmin niitä hommia". Ja toisaalta, jotkut painavat niska limassa yli-inhimillistä settiä, eikä työnantaja anna tunnustusta. Sekin tuntuu ankealta.
  3. AY-liitto on rakentanut koko himmelin taulukkojen, tasapäistämisen ja yhteisten neuvotteluiden pohjalle. Koko homma perustuu siihen, että kaikki saavat saman ja sillä selvä. Eihän tuosta varmaan edes uskalleta lähteä poikkeamaan, saa luottamusmiehen vihat saman tien niskoille.

Ei tuohon ole mitään nopeaa helppoa ratkaisua, jolla taataan riittävä minimiansio, mutta kannustetaan myös palkitsemiseen.
 
Monet alle keskipalkkaa tienaavat ovat aika pitkälti siellä suorittavassa duunariportaassa, ja heidän palkka määräytyy aika suoraviivaisesti sen työn arvon mukaan.

Keskipalkka on tänä päivänä jo melkein 3400€/kk ja sen alle jää etenkin uransa alkupäässä todella monet muutkin kuin vain siivoojat ja ”duunarit”. Sehän tämän keskustelun pointti alun perin oli, että jos palkka laahaa jäljessä niin ”muut asiat” ei välttämättä kauheasti kiinnosta jos muualta saa tonnin tai enemmän liksaa kuussa lisää.

Ne kaverit jotka kokee sen viis hunttia nettona yhdentekevänä on jo sellaisella palkkatasolla ettei silloin tarvitse enää miettiä rahaa, vaan voi kiinnittää enemmän huomiota kaikkiin kivoihin pehmeisiin juttuihin.

Vähän sama juttu kun ”ei raha tee onnellliseksi”. Joo ei, mutta se mahdollistaa asioiden hankkimisen ja tekemisen jotka tekee onnelliseksi. Puhumattakaan siitä paljonko rahan puute voi vituttaa ja stressata ihmistä.
 
Keskipalkka on tänä päivänä jo melkein 3400€/kk ja sen alle jää etenkin uransa alkupäässä todella monet muutkin kuin vain siivoojat ja ”duunarit”. Sehän tämän keskustelun pointti alun perin oli, että jos palkka laahaa jäljessä niin ”muut asiat” ei välttämättä kauheasti kiinnosta jos muualta saa tonnin tai enemmän liksaa kuussa lisää.

Ne kaverit jotka kokee sen viis hunttia nettona yhdentekevänä on jo sellaisella palkkatasolla ettei silloin tarvitse enää miettiä rahaa, vaan voi kiinnittää enemmän huomiota kaikkiin kivoihin pehmeisiin juttuihin.

Vähän sama juttu kun ”ei raha tee onnellliseksi”. Joo ei, mutta se mahdollistaa asioiden hankkimisen ja tekemisen jotka tekee onnelliseksi. Puhumattakaan siitä paljonko rahan puute voi vituttaa ja stressata ihmistä.

Niin pitää osata erottaa kaksi eri asiaa.

Samasta tehtävästä toisaalla 500€ nettona lisää.

Eri tehtävästä 500€ nettona lisää.

Jälkimmäinen yleensä tuo paljon haittojakin, ensimmäinen ei niinkään ja niitä ihmisten pitäisi uskaltaa tehdä.
 
Mulla on ihan sellainen aavistuksenomainen fiilis, että porukka joka fiilistelee että ei se lisäpalkka kiinnosta vaan muut asiat työssä, tienaa (paljon?) enemmän kuin se porukka joka kokee olevansa palkkakuopassa miettii arvostusta myös vahvasti kompensaation kautta.

Toki jossain kohtaa tulee se raja vastaan kun vaikka viisataa nettona kuussa lisää ”ei tunnu missään eikä vaikuta mihinkään”, mutta jokaisella joka tienaa alle , tai vaikka vähän ylikin keskipalkan se on ihan vitun iso raha (anteeksi karkea kielenkäyttöni) ja vaikuttaa todella paljon kaikkeen.

Kun kilsat raksuttaa yli neljääkymppiä ja työmaata on nähty jo 20 vuotta, alkaa ihan oikeasti muutkin asiat kiinnostaa. Omalta osalta nyt keskiössä on nyt uusien juttujen oppiminen. Joskus reilu 10 vuotta sitten ajattelin vielä vahvasti uraa kompensaation kautta ja sillointuli tehtyä urani suurin virhesiirto. Vaihdoin hyvän tehtävän, työyhteisön ja firman vajaa pari tonttua parempaan palkkaan. Firman ilmapiiri oli läpeensä ahdistava, esihenkilö umpitumpelo, jonka bravuuri oli omien alaisten heittäminen bussin alle. Tehtäväkään ei ollut loppupeleissä, mitä sen piti olla. Lähdin tuolta koeajalla ja onneksi vanha esihenkilö otti takaisin, toki sillä hinnalla, että aiempi talouspäällikön pesti vaihtui sourcing pestiin ja luonnollisesti pienemmällä kompensaatiolla. Etenin kyllä takaisin talouspäälliköksi, mutta hyvin hissukseen se tapahtui, kunnes YT-hyrrä laittoi konttorin säppiin lopullisesti.

Nyt jälkiviisaana voi sanoa, että sen kompensaation perässä juokseminen on aika venäläistä rulettia. Arvostusta kun on muunkinlaista, kuin pelkästään palkkanauhan kertoma.

edit: Viimeisen vuoden aikana HH kyselyjä on tullut 15-20 ja parissa on toimiala ollut sellainen, joka olisi kiinnostanut, mutta toimenkuva ei. Muissa olisi ollut käytännössä samat duunit tarjolla. Mitä markkinointa yhtään tunnen ja olen tutuilta kuullut, palkkaa olisi helposti saanut vingutettua +1000-1500 ylöspäin, mutta en vaan koe, että saisin itselleni mitään aitoa uutta haastetta, että kannattaisi aloittaa taas alusta niiden ns pehmeiden juttujen rakentaminen, kun nykyisessä paikassa on juttuja, joita ei ehkä rahalla saa (niin kliseiseltä kun se kuulostaakin).
 
Viimeksi muokattu:
Viimeisen vuoden aikana HH kyselyjä on tullut 15-20 ja parissa on toimiala ollut sellainen, joka olisi kiinnostanut, mutta toimenkuva ei. Muissa olisi ollut käytännössä samat duunit tarjolla. Mitä markkinointa yhtään tunnen ja olen tutuilta kuullut, palkkaa olisi helposti saanut vingutettua +1000-1500 ylöspäin, mutta en vaan koe, että saisin itselleni mitään aitoa uutta haastetta, että kannattaisi aloittaa taas alusta niiden ns pehmeiden juttujen rakentaminen, kun nykyisessä paikassa on juttuja, joita ei ehkä rahalla saa (niin kliseiseltä kun se kuulostaakin).
Jos tilanne todella tuo, niin silloin ei kyllä kannata edes haikailla uusien haasteiden pariin kun nykyisetkään ei ole omasta mielestäsi tarpeeksi haastavia.

On totta, että uran alkutaipaleella (mutu heitto 0-15v) työssä motivoi raha. Tämän jälkeen raha-asiat siirtyy prioriteettilistalla alemmaksi kun alkaa olla harrastuksia, perheitä ja vapaa-aika kiinnostaa yleisestikin enemmän. Rahallinen korvaus toki useimmiten menee ns. kokemuksen mukaan, eli se palkkauksen suuruuskin alkaa olla sillä tasolla että pärjää ihan mukavasti.

Kun ne ”kilsat”, eli vuodet työelämässä alkaa olla tuon 15v ylemmällä puolen niin väittäisin, että suomalainen vaihtaa työpaikkaa koska kokee, että nykyiset työtehtävät ei nimenomaan ole enää tarpeeksi haastavia. Toki moni selittää itselleen, että ”palkka ei ole noussut tarpeeksi” tai ”onkohan se ruoho vihreämpää tuolla firmassa” mutta loppukädessä se ratkaiseva tekijä on työn sisältö ja se että haastaako se työ päivittäin. Jos ei ole haastetta niin kyllästyminen on automaatio.
 
Tosiasia on, ettei Suomessa noin 3000 euron keskimääräisellä kuukausipalkalla juuri eletä herroiksi, vaikka ei pyörisi muksuja nurkissa tai löytyisi kahta bensalehmää pihasta. Tienaan itse jonkin verran enemmän, ja siitä huolimatta pakollisten menojen jälkeen jää vain muutama saturainen ruokaan ja kulutustavaroihin kuukaudessa.

Samaa mieltä että ei tuolla palkalla herraluokkaan kuuluta, mutta miten ihmeessä voi pakollisten menojen jälkeen jäädä vain muutama huntti lapaan jos bruttopalkka alkaa kolmosella? Mitä nämä menot sitten ovat?
 
Meidän naapurissa vuokrataan samanlaista kämppää missä itse asun (4h, 93m2) yli 2000€/kk eikä tämä ole harvinaista. Kämppä on metron varrella, mutta ei kantakaupunkia.

Me ostettiin tämä joskus hyvään hintaan ja käytännössä se on jo maksettu, mutta kyllä tommoset elinkustannukset kuullostavat musta hurjilta.
 
Tottakai liittyy.

Ay liike hokee sellaisia mantroja kuin "neuvottelemme teille korotukset", "kaikilla sama palkka", "yritysten ei pidä kilpailla palkoilla".. muutamia mainitakseni.

Kyllä se aivopesu on kovaa. Sen sijaan, että ay liike hokisi "opastamme sinua onnistumaan palkkaneuvottelussa", "osaamisen mukainen markkinapaikka kaikille, ei sama" ja "yritysten pitää kilpailla palkoilla parhaista työntekijöistä".

Naisvaltaisilla aloilla tilanne on vielä pahempi.

Jos AY liike opettaisi ihmisiä pärjäämään omillaan he vetäisivät samalla mattoa jalkojensa alta?

Yhdellä työnantajalla n. 10v sitten HR teki kattavan laskelman työntekijän vaihtumisen kustannuksista firmalle. Kustannukset olivat yllättävän korkeat vaikka mukana oli vaan ilmeisimmät (rekryn suorat kustannukset, menetetty työaika haastatteluihin jne, heikentynyt teho päästessä alkuun). Tutkittaessa selvis myös, että ulkoa tulevat uudet työntekijät vaativat yleensä korkeampaa palkkaa kuin mitä heikon palkan takia lähtevät vaativat. Tutkimuksen jälkeen firma oli vähän aikaa joustavampi palkankorotuksissa.

Mutta ongelma on ennenkaikkea henkilöstökulujen rajaus ilman hyviä tapoja palkita parhaita tekijöitä. Jos firma kohtelee niitä parhaita kuin karjaa, ne lähtee muualle.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Aivan, no tuon lyhennyksenhän voi ihan itse valita tai vaikka asua vuokralla, niin jää rahaa vaikka kuinka paljon. Että kyllä tolla 3 kilolla elää aika nätisti, mutta jos netosta käyttää kaksi kolmasosaa pelkästään lainanlyhennyksiin niin kyllähän se tietty tuntuu siltä ettei raha riitä.

Ei kai lyhennystä voi täysin itse valita, joku korrelaatio on myös lainan määrään eivätkä kämpät ole pääkaupunkiseudulla halpoja.

Lisäksi vuokrat ovat helposti korkeampia kuin lyhennykset.
 
Jos tilanne todella tuo, niin silloin ei kyllä kannata edes haikailla uusien haasteiden pariin kun nykyisetkään ei ole omasta mielestäsi tarpeeksi haastavia.
Haasteilla tarkoitin, että olen nyt 15 vuotta nähnyt controllerin/talouspäällikön/business controllerin hommia, enkä usko, että vaihtamalla samaan positioon toiseen firmaan saan tuosta mitään uutta niin paljon, että nykyinen ympäristö kannattaa jättää taakse...vaikka saisin varmasti vähintään tontun verran lisää liksaa. Aloitan lomakauden jälkeen nykyisen työnantajan palveluksessa toisenlaista hommaa, joka motivoi ennenkaikkea mahdollisuudella oppia uutta
 
Jos AY liike opettaisi ihmisiä pärjäämään omillaan he vetäisivät samalla mattoa jalkojensa alta?

...

Aika MOT

Nimenomaan ay:n etu ja vika on tämä nykyinen malli jossa paskoille pitää maksaa enemmän ja hyville vähemmän, että "kaikki saa samaa".

Ei ay liikkeen etu ole sama kuin ay-liikkeen yksittäisen jäsenen, suuret korporatisoitumiset on sen aiheuttaneet.


Haasteilla tarkoitin, että olen nyt 15 vuotta nähnyt controllerin/talouspäällikön/business controllerin hommia, enkä usko, että vaihtamalla samaan positioon toiseen firmaan saan tuosta mitään uutta niin paljon, että nykyinen ympäristö kannattaa jättää taakse...vaikka saisin varmasti vähintään tontun verran lisää liksaa. Aloitan lomakauden jälkeen nykyisen työnantajan palveluksessa toisenlaista hommaa, joka motivoi ennenkaikkea mahdollisuudella oppia uutta

Ei mikään silti estä hakemassa tarjousta ja viemästä näytille saatesanoin, että nyt en vain hda mutta markkina-arvo on suurempi mitä korvaus nyt joka on syytä huomioida.
 
Ei mikään silti estä hakemassa tarjousta ja viemästä näytille saatesanoin, että nyt en vain hda mutta markkina-arvo on suurempi mitä korvaus nyt joka on syytä huomioida.

Ei tietenkään estä, mutta kun se palkka ei ole se mikä motivoi. Enkä näe siinä mitään järkeä, että hassaan aikaani leikkimällä työmarkkinoilla, kun nykyisessä pestissä ole minkään sortin vikaa, ei edes siinä palkassa.
 
Ei tietenkään estä, mutta kun se palkka ei ole se mikä motivoi. Enkä näe siinä mitään järkeä, että hassaan aikaani leikkimällä työmarkkinoilla, kun nykyisessä pestissä ole minkään sortin vikaa, ei edes siinä palkassa.

Eihän siitä ole kysymys vaan siitä, että saa oikeudenmukaisen korvauksen työstään. Lähinnä typerää tehdä selvästi alipalkattuna duunia ilman halua korjata ongelmaa. Ymmärrän jos on jostain 10% palkkaerosta kyse, mutta niin ei taida nyt kuitenkaan olla.
 
Tässä keskustelua seuranneena, ja osallistuneena, on tullut huomattua, että jotenkin tuo "hyväpalkkaisen" ja "huono- tai keskipalkkaisen" raja menee ~40 000 eurossa per vuosi. Olenko väärässä?
@Ylimaisteri tuossa heittikin, että verotus nousee näppärästi. Kyllä, tämä on totta, mutta oikeasti siinä ottaa ensimmäisenä vuotena eniten takkiin. Sitten mennäänkin sillä oikealla veroprosentilla, ja siihen nettotuloon tulee asennoiduttua ja sen tietää mitä sieltä on aina vähintään tulossa. Mutta ai saatana tämän maan verotus osuu, kun perheestä yksi ihminen ansaitee ~70 000€ ja toinen €30 000. Yhteenlaskettuna, Saksan perheverotuksen tyyliin, perhe maksaisi ~28€% vähemmän veroja, mitä nyky-Suomen mallilla. Reilua? On, joo, yksittäiselle ihmiselle, mutta tässä maassa on melko paljon insinööri - sairaanhoitaja -pariskuntia yhdellä tai kahdella lapsella. Jonka tuloista varmasti menee iso osa perheen hyvinvointiin. Tämä jos mikä ei rohkaise saamaan parempaa palkkaa, joksikin jokainen yksittäinen henkilö sen ottaa jos se saatavilla on.
Minusta saksan perheverosysteemi on aika paska. Ja tämä Saksassa vuosia asuneena ja töitä tehneenä. Sekä sinkkuna, että perheverotetussa parisuhteessa siellä eläneenä.

Joo, mun veroprosentti ja nettotulot nousivat kun pistettiin hynttyyt yhteen, mutta sen seurauksena myös puolison marginaaliveroprosentti nousi ihan hullusti, joka kannusti aika voimakkaasti kotiin jäämiseen, etenkin silloin jos se oletettu työ on pienempipalkkaista.

Perheverotukset pitäisi yhdistää isoon sosiaaliturvauudistukseen, jotta hommasta saisi mitenkään järkevän.
 
Minusta saksan perheverosysteemi on aika paska. Ja tämä Saksassa vuosia asuneena ja töitä tehneenä. Sekä sinkkuna, että perheverotetussa parisuhteessa siellä eläneenä.

Joo, mun veroprosentti ja nettotulot nousivat kun pistettiin hynttyyt yhteen, mutta sen seurauksena myös puolison marginaaliveroprosentti nousi ihan hullusti, joka kannusti aika voimakkaasti kotiin jäämiseen, etenkin silloin jos se oletettu työ on pienempipalkkaista.

Perheverotukset pitäisi yhdistää isoon sosiaaliturvauudistukseen, jotta hommasta saisi mitenkään järkevän.

Suomessahan on kaikki paskat puolet asiakkaan kannalta.

Ei perheverotusta, mutta puolisolla elatusvelvollisuus ja puolison tulot vaikuttaa tukiin.

Mutta ei se Saksan perheverosysteemikään huono olisi ilman korkeaa marginaaliveroa..

Työn raskas verotus ylipäätään on paljon suurempi ongelma kuin perhevero tai henkilökohtainen vero..
 
Ei kai lyhennystä voi täysin itse valita, joku korrelaatio on myös lainan määrään eivätkä kämpät ole pääkaupunkiseudulla halpoja.

Lisäksi vuokrat ovat helposti korkeampia kuin lyhennykset.
Kyllä tuo kuulostaa silti siltä, että on itse hilattu kuukausilyhennys noin korkeaksi kun on pyritty pitämään laina-aika mahdollisimman lyhyenä. 3000e tuloilla tuskin on pankin vaatima lyhennyserä tuo 1400e/kk(ellei laina olisi jotain yli 400k, mitä pankista ei kolmen tonnin tuloilla saa). Kuulostaa kummalliselta kun tuota korkeammilla tuloilla otin sen verran asuntolainaa kun mistään pankista vain sain nyhdettyä ja kuukausilyhennys on 25v laina-ajalla silti vain hieman yli puolet tuosta.
 
Samaa mieltä että ei tuolla palkalla herraluokkaan kuuluta, mutta miten ihmeessä voi pakollisten menojen jälkeen jäädä vain muutama huntti lapaan jos bruttopalkka alkaa kolmosella? Mitä nämä menot sitten ovat?
Pk-seudulla mikä vaan kunnollinen perheasunto alkaa olla puolen miljoonan ostos. Ei sitä lainaa voi nollalla eurolla kuussa Suomessa lyhentää.
 
Pk-seudulla mikä vaan kunnollinen perheasunto alkaa olla puolen miljoonan ostos. Ei sitä lainaa voi nollalla eurolla kuussa Suomessa lyhentää.
Riippuu miten määrittelee pk-seudun ja sanan kunnollinen, mutta ei siihen puolta miljoonaa ole pakko käyttää lähellekään. 300 kilolla saa jo hyvän perheasunnon valtaväylien vierestä. Toki jos pitää asua ytimessä tai uudiskohteessa niin rahaa saa käyttää ihan niin paljon kuin haluaa.
 
Eihän siitä ole kysymys vaan siitä, että saa oikeudenmukaisen korvauksen työstään. Lähinnä typerää tehdä selvästi alipalkattuna duunia ilman halua korjata ongelmaa. Ymmärrän jos on jostain 10% palkkaerosta kyse, mutta niin ei taida nyt kuitenkaan olla.

Tilastojen perusteella saan mielestäni ihan oikeudenmukaisen korvauksen duunistani. BC-palkat on luokkaa 4-6k ja olen keskivaiheilla. Peruspalkan päälle kuuluu vielä bonusohjelma, joka on backoffice hommista varsin avokätinen (toki 2020 Covid syönee tuosta potista 30-40%).
 
Miksei voi ostaa jostain muualta sitten? Esimerkiksi Vantaan Kivistössä näyttäis olevan 250k ja ylöspäin ihan hyvää kämppää. Toki ei ole 10min matka välttämättä työpaikkaan. Juna menee melkein vierestä keskustaan.

Edelleen vaan sitä, että kyllä se liksa tolla tasolla on pienempi ongelma ja se miten sen käyttää isompi. Poislukien toki ne mainitsemani pari autoa, muksut jne. jotka nostaa kuluja.
Ei tuolla kivistössä kukaan järkevä halua asua, kun ei siellä ole mitään palveluja oikeastaan ja huonot parkkipaikat.
 
Ihan hyvät paikat on, kun vaan hankit sen, ongelma tuntuu uutisten perusteella olevan niillä vuokrakämppäläisillä jotka eka muuttaa sinne ja sitten ihmettelee kun ei ole autopaikkaa. Kai nyt sen verran voi asuntoa ostava katsoa että ostaa osakkeen samalla jos tarvitsee sen?

Eikä niitä autopaikkoja muuallakaan kovin paljon ole, jos lasketaan vaan uudiskohteita joista nyt oli kyse.

Ja edelleen, maailma on valintoja täynnä. Se että liksa olis 3 kiloa ja ”joutuu” ostamaan 1500-1700 e/kk kuluineen maksavan kämpän, ei kyllä pidä paikkaansa. Haluta voi, joutua ei.
Ei pärjäämisen kanssa ole mitään ongelmaa jos 3 jää käteen ja vaikka asuntoon menisi 2. Kyllä tonnilla pärjää helposti. Se on ihan omista valinnoista kiinni.
 
Tällä hetkellä on vain todella typerää lyhentää sitä asuntolainaa yhtään enempää kuin on pakko. Itse otettiin niin pitkä laina-aika kuin pankki antoi ja lainaan menee kuussa vajaa 700 euroa. Vastike sitten päälle. Tuolla kuitenkin sai 2000-luvun yli 100m2 paritalon kehä 3:n sisäpuolelta ja bussi menee suoraan keskustaan 50 metrin päästä silloin harvoin kun sinne tarvitsee mennä. Ei siis ole pakko maksaa itseään kipeäksi pk-seudullakaan, että on perheelle tilaa.
 
Tällä hetkellä on vain todella typerää lyhentää sitä asuntolainaa yhtään enempää kuin on pakko. Itse otettiin niin pitkä laina-aika kuin pankki antoi ja lainaan menee kuussa vajaa 700 euroa. Vastike sitten päälle. Tuolla kuitenkin sai 2000-luvun yli 100m2 paritalon kehä 3:n sisäpuolelta ja bussi menee suoraan keskustaan 50 metrin päästä silloin harvoin kun sinne tarvitsee mennä. Ei siis ole pakko maksaa itseään kipeäksi pk-seudullakaan, että on perheelle tilaa.

Sitten kun korot joskus nousee ja tajuaa ettei lyhennyksiin ole enää kunnolla varaa voi ihmetellä miksi lykkäsi maksuja...
 
Sitten kun korot joskus nousee ja tajuaa ettei lyhennyksiin ole enää kunnolla varaa voi ihmetellä miksi lykkäsi maksuja...

No jos ei ole sitten varaa, on idiootti. Se, että nyt suosittelee minimoimaan lyhennyksiä yleensä tarkoittaa, että säästä se raha tuottavasti ja varaudu siihen, että korot nousevat. Ja sitten kun korot todella nousevat, voi niitä säästöjä + niille saatuja tuottoja käyttää lyhennyksiin korkeampien korkojen kohdalla. Jos raha menisi muutoin kulutukseen, niin silloin nopea lyhentäminen on tietenkin järkevämpää (varallisuuden kasvattamisen näkökulmasta).
 
Sitten kun korot joskus nousee ja tajuaa ettei lyhennyksiin ole enää kunnolla varaa voi ihmetellä miksi lykkäsi maksuja...
Sitku ja sitku. Oon tässä nyt kohta 10 odotellu sitä korkojen nousua. Kyllä rahat on kannattanut työntää sijoituksiin, eikä lainanlyhennyksiin. Itselläkin n. 10% vuotuinen tuotto viimeiseltä 8v ajalta. Lainankorot taas olleet alle 1%. Siitä voi laskea kummassa rahat kannattanut olla. 20v tähtäimellä uskon tilanteen olevan täysin sama. Ei sitä tietenkään mihinkään kulutukseen pidä laittaa sitä pienemmän lainanlyhennyksen tuomaa säästöä...
 
Tässä keskustelua seuranneena, ja osallistuneena, on tullut huomattua, että jotenkin tuo "hyväpalkkaisen" ja "huono- tai keskipalkkaisen" raja menee ~40 000 eurossa per vuosi. Olenko väärässä?
@Ylimaisteri tuossa heittikin, että verotus nousee näppärästi. Kyllä, tämä on totta, mutta oikeasti siinä ottaa ensimmäisenä vuotena eniten takkiin. Sitten mennäänkin sillä oikealla veroprosentilla, ja siihen nettotuloon tulee asennoiduttua ja sen tietää mitä sieltä on aina vähintään tulossa. Mutta ai saatana tämän maan verotus osuu, kun perheestä yksi ihminen ansaitee ~70 000€ ja toinen €30 000. Yhteenlaskettuna, Saksan perheverotuksen tyyliin, perhe maksaisi ~28€% vähemmän veroja, mitä nyky-Suomen mallilla. Reilua? On, joo, yksittäiselle ihmiselle, mutta tässä maassa on melko paljon insinööri - sairaanhoitaja -pariskuntia yhdellä tai kahdella lapsella. Jonka tuloista varmasti menee iso osa perheen hyvinvointiin. Tämä jos mikä ei rohkaise saamaan parempaa palkkaa, joksikin jokainen yksittäinen henkilö sen ottaa jos se saatavilla on.
Ei perheverotus muuttaisi mitään, kahden keskituloisen kohdalla kun se progressio on lähes tapissa jo ennen 3000€ kuukausipalkkaa. Perheverotuksella on lähinnä vaikutusta, jos toinen on joku kotiäiti. Paska systeemi, ei tarvita.
 
Ei kai lyhennystä voi täysin itse valita, joku korrelaatio on myös lainan määrään eivätkä kämpät ole pääkaupunkiseudulla halpoja.

Lisäksi vuokrat ovat helposti korkeampia kuin lyhennykset.
Kai sieltäkin yhdelle? hengelle silti asunnon alle 300k€ saa? Sijoitushan se lähinnä on ostaa kuplahintaan (yli rakennuskustannusten) asunto.
 
Kai sieltäkin yhdelle? hengelle silti asunnon alle 300k€ saa? Sijoitushan se lähinnä on ostaa kuplahintaan (yli rakennuskustannusten) asunto.
Varmasti yksiön saa halvemmalla, tosin monessa paikassa näinkään ei ole.

Eikö taannoin Hollannissa(?) kun tutkittiin oikeasti pitkän linjan hintoja, se oli tontti joka on se sijoitus, ja asunnot sen päällä tulee ja menee...
 
Sitku ja sitku. Oon tässä nyt kohta 10 odotellu sitä korkojen nousua. Kyllä rahat on kannattanut työntää sijoituksiin, eikä lainanlyhennyksiin. Itselläkin n. 10% vuotuinen tuotto viimeiseltä 8v ajalta. Lainankorot taas olleet alle 1%. Siitä voi laskea kummassa rahat kannattanut olla. 20v tähtäimellä uskon tilanteen olevan täysin sama. Ei sitä tietenkään mihinkään kulutukseen pidä laittaa sitä pienemmän lainanlyhennyksen tuomaa säästöä...

Näinhän sitä luulis, mutta suurin osa kavereista jotka ovat todenneet ettei lainoja kannata lyhentää ovat joko ostaneet niin kalliin asunnon etteivät edes voisi, tai tuhlaavat ne rahat.
 
Ei perheverotus muuttaisi mitään, kahden keskituloisen kohdalla kun se progressio on lähes tapissa jo ennen 3000€ kuukausipalkkaa. Perheverotuksella on lähinnä vaikutusta, jos toinen on joku kotiäiti. Paska systeemi, ei tarvita.

Sulla on ehkä hieman jotain jäänyt huomaamatta miten verotus toimii.

Perheverotuksessa saisi tuplavähennykset pohjalle ja ne poistava progressio olisi jokseenkin tuplapitkä.

Siitä hyötyisi aika paljonkin.
 
Sitten kun korot joskus nousee ja tajuaa ettei lyhennyksiin ole enää kunnolla varaa voi ihmetellä miksi lykkäsi maksuja...
No tuohan on vain ongelma, jos ei tajua talouden ylläpidosta ja perus korkolaskennasta yhtään mitään. Tällä hetkellä lainojen kokonaiskorot ovat noin 0,3-0,6% hujakoilla, jos on viitsinyt edes vähän kilpailuttaa lainojaan. Säästötilille saa tällä hetkellä 1%:n koron, joka on turvallista tuottoa eli jo saman summan laittamalla tuonne säästötilille on taloudellisesti kannattavampaa kuin lyhentää lainaa. Sijoittamista en lähde tähän sotkemaan, koska siellä on aina riskinsä.

Lähdetään sitten vielä spekuloimaan pidemmälle eli mietitään tilannetta, jossa korot on 3 vuotta ollut alhaalla. Toinen on ottanut lainan, jossa ehdot on kuukauden maksulle yhteensä 1500 euroa ja tähän menee suurin osa palkasta. Toinen on ottanut lainan, jossa lyhennetäänkin vain 1000 euroa ja loput 500 euroa laitetaan tuonne säästötilille. Molemmat saavat samaa palkkaa ja muut kulut ovat myös identtiset. Kolmessa vuodessa toinen on saanut säästöön 18k€ plus vuosittaiset korot päälle. Toinen on taas vastaavasti lyhentänyt lainaa suurinpiirtein samalla summalla enemmän. Yhtäkkiä korot nousevat reilusti ja kuukausimaksut nousevat 2000 ja 1500 euroon. 2000 euron maksun omaavalla palkka ei enää riitä lainan maksuun ja ylimääräisesti lyhennetty 18000 euroa ei auta tässä kohtaan mitään. 1500 euroon nousseen lainanmaksajan palkka riittää edelleen lainan hoitamiseen ja hänellä on lisäksi puskuria säästöissä 18000 euroa tilanteessa, jossa korot nousisivat vielä tästä korkeammalle. Kumpi on paremmin valmistautunut korkojen nousuun?
 
Näinhän sitä luulis, mutta suurin osa kavereista jotka ovat todenneet ettei lainoja kannata lyhentää ovat joko ostaneet niin kalliin asunnon etteivät edes voisi, tai tuhlaavat ne rahat.
Kannattaa hankkia viisaampia kavereita, joiden kanssa voisit sparrata sijoittamisesta...
 
Kumpi nukkuu yönsä paremmin? Kaveri1 on ottanut asuntolainaa 450 k€ ja tilillä 0 k€. Kaveri2 on ottanut asuntolainaa 500 k€ ja panttina 50 k€ (pantti vapautuu kun laina lyhenee). Voin kertoa, että itse olen about kaveri2 ja nukun yöni hyvin. Lainanmäärä on ihan se ja sama, mutta jos kaikki on kiinni seinissä niin voisi hieman itkettää. Mitä enemmän lainaa, niin sitä parempi taloudellinen liikkumavara. Älkää hyvät ihmiset tunkeko rahojanne seiniin, kun ne ei tuota teille pääomatuloja.
 
Kumpi nukkuu yönsä paremmin? Kaveri1 on ottanut asuntolainaa 450 k€ ja tilillä 0 k€. Kaveri2 on ottanut asuntolainaa 500 k€ ja panttina 50 k€ (pantti vapautuu kun laina lyhenee). Voin kertoa, että itse olen about kaveri2 ja nukun yöni hyvin. Lainanmäärä on ihan se ja sama, mutta jos kaikki on kiinni seinissä niin voisi hieman itkettää. Mitä enemmän lainaa, niin sitä parempi taloudellinen liikkumavara. Älkää hyvät ihmiset tunkeko rahojanne seiniin, kun ne ei tuota teille pääomatuloja.

Komppaan tätä muuten, mutta jos 50k on pantattu, niin mitä iloa siitä sitten on? Jos vaikka Miele hajoaa...
 
Komppaan tätä muuten, mutta jos 50k on pantattu, niin mitä iloa siitä sitten on? Jos vaikka Miele hajoaa...
Pantti vapautuu sitä mukaan kun laina lyhenee. Lyhennyksistä riippuen sinulla on muutaman vuoden kuluessa käytössäsi 50 k€ vaikka sijoituksiin.
 
Pantti vapautuu sitä mukaan kun laina lyhenee. Lyhennyksistä riippuen sinulla on muutaman vuoden kuluessa käytössäsi 50 k€ vaikka sijoituksiin.
Toisilla saattaa olla tietysti muutakin omaisuutta vakuudeksi, niin ei täydy sitoa rahaa seiniin. Ja omasta mielestäni on aika iso riski jos kaikki rahat ovat kiinni seinissä. Esimerkiksi ETF kuukausisijoittaminen on aika helppoa. Kultaakin voi omistaa esimerkiksi 5 - 10 % painotuksella. Kannattaa hajauttaa sijoitusportfolio järkevästi. Vertaislainatkin saattavat olla mielenkiintoinen vaihtoehto.
 
Monenlaisia riskejä voi varmaan olla.

Meidän perheessä vaimon isä on alkoholistina yrittäjänä vetänyt perheen taloutta sahalaidan mallisena kuviona. Siihen päälle vaimo (jolla parempi eläke) meni kuolemaan ensin. Mun vanhemmat taas hoitivat kaiken mallikkaasti kunnes lähtivät ennen vuosituhannen vaihdetta maailmalle ja sijoittivat koko omaisuuden teknologia-osakkeisiin ja (homeiseen) kiinteistöön. Nyt meillä on molemmilla aika tarkka meininki kun ei haluta olla velkaisia eläkeläisiä.

Vaikka teknisesti kämppää ei ehkä kannattaisi lyhentää, niin me ollaan kuitenkin niin tehty. Nyt nelikymppisinä se on maksettu ja sijoituksiakin kertynyt. Tämä siis pienimmän riskin strategialla.
 
Monenlaisia riskejä voi varmaan olla.

Meidän perheessä vaimon isä on alkoholistina yrittäjänä vetänyt perheen taloutta sahalaidan mallisena kuviona. Siihen päälle vaimo (jolla parempi eläke) meni kuolemaan ensin. Mun vanhemmat taas hoitivat kaiken mallikkaasti kunnes lähtivät ennen vuosituhannen vaihdetta maailmalle ja sijoittivat koko omaisuuden teknologia-osakkeisiin ja (homeiseen) kiinteistöön. Nyt meillä on molemmilla aika tarkka meininki kun ei haluta olla velkaisia eläkeläisiä.

Vaikka teknisesti kämppää ei ehkä kannattaisi lyhentää, niin me ollaan kuitenkin niin tehty. Nyt nelikymppisinä se on maksettu ja sijoituksiakin kertynyt. Tämä siis pienimmän riskin strategialla.

Kannattaa sitä riskiä vähän miettiä.

Kaikki varallisuus seinissä...

Vs osa seinissä ja osa osakkeissa yms...

Jälkimmäisessä on kokonaisriski pienempi.
 
Monenlaisia riskejä voi varmaan olla.

Meidän perheessä vaimon isä on alkoholistina yrittäjänä vetänyt perheen taloutta sahalaidan mallisena kuviona. Siihen päälle vaimo (jolla parempi eläke) meni kuolemaan ensin. Mun vanhemmat taas hoitivat kaiken mallikkaasti kunnes lähtivät ennen vuosituhannen vaihdetta maailmalle ja sijoittivat koko omaisuuden teknologia-osakkeisiin ja (homeiseen) kiinteistöön. Nyt meillä on molemmilla aika tarkka meininki kun ei haluta olla velkaisia eläkeläisiä.

Vaikka teknisesti kämppää ei ehkä kannattaisi lyhentää, niin me ollaan kuitenkin niin tehty. Nyt nelikymppisinä se on maksettu ja sijoituksiakin kertynyt. Tämä siis pienimmän riskin strategialla.
Omat vanhemmat on valitettavasti hoitanut asiansa vieläkin huonommin. Itse tykkkään sijoittaa palkkatuloista kohtalaisen summan (noin 50 %sijoituksiin). Tämän vuoksi vaikka 1000 €/kk palkkalisäys on tavoittelemisen arvoista kun sijoituksiin jää noin 400 €/kk enemmän. Ja sitä myötä myös säästöaste paranee, joka on vieläkin parempi asia. Tällä tavalla mietittynä oma tavoite voisi olla säästöasteeksi 70 % ilman kulutuksen pienentämistä. Tähän riittäisi noin 135 k€/a liksa. Tuon tason jälkeen lisäpalkan motivaatio on aika merkityksen ja oleelisempaa on, että työt tarjoavat mielekkäitä haasteita.
 
Mulla menee nykyisin 1000-2000/kk sijoituksiin, eli varmaan jossain vaiheessa omaisuus on sitten hajautettu. Asunto on kuitenkin asumiseen eikä sijoitukseen ja sen myötä en näe riskiä samanlaisena kuin puuttuva yrityksien / toimialojen hajautus sijoituksissa. Asunnon pointtina on minimoida asumiskustannukset, osakkeet sitten puhtaasti sijoituksena.
 
Kais se mitä tuolla aiemminkin useampi sivu puhuttu mikä on tarpeeksi palkkaa vs. vastuu riippuu omasta kunnianhimosta ja siitä onko nykyinen elintaso omasta mielestä tarpeeksi. Lähipiiri taitaa tuohon aika paljon vaikuttaa. Monihan tyytyy jo työttömänä elelyyn. Jos on tyytyväinen elintasoon ja lisäliksa tarkottaisi muuttamista, epämieluisia töitä yms. niin harva tuohon viitsii ainakaan vanhemmalla iällä lähteä jos on perhettä ja muuta rasitteena.

Joskus nuorena kun on tullut oltua amis tasollakin paskassa duunista mistä lähti karenssiin ilman tietoa jatkosta niin osaa arvostaa sitä, että viihtyy töissä. Sitten vielä kun jotkut hölmöt maksaa siitä sen verran mukavasti, että mieluinen elintaso pysyy yllä niin mikäs tässä. Ei mulla ole ainakaan pienintäkään mielenkiintoa vaihtaa vaikka bruttoa tulisi yli 1k€ enempi. 2k€ kohdalla voisi jo pohtia kaikkia vaihtoehtoja työnkuvasta, työmatkoista ja muista mitä vaihdossa varmaan joutuisi pelaamaan. Onneksi ei tarvitse tollasta edes tosisaan miettiä kun kukaan ei ole maksamassa mulle tollasia palkkoja XD.
 
Ei kai oma koti ole usein sijoituskohde. Useampi tässä ketjussa vain on kertonut, että etenkin Helsingissä normaali kustannus laadukkaalle omistusasumiselle on 2000 € / kk. Panttikuviolla ja mahdollisimman pitkällä lyhennysajalla kuluni ovat 2000 €/kk sijasta vain korkokulut, vastike, sähkö ja vakuutus (400€/kk). Lyhennyskulu on 0 € kun saan aina saman takaisin pantista. Sitten kun olen saanut pantin kokonaan itselleni, niin vasta sitten seiniin menee rahaa 1600 €/kk.

Ihan kiva varmasti jakaa omia kokemuksia hyvästä taloudenhoidosta. Kannustaisin kuitenkin kaikkia miettimään talouttaan laajemmin ja hieman objektiivisemmin. En minäkään itke vanhempieni surkeutta. Kannattaa ottaa talouden perusteet haltuun ja tehdä sen mukaan aidosti parhaat ratkaisut.

Suomalainen pyhä ajatus velanmaksusta on vaan tosi väsynyttä meininkiä. Sijoittaminenkin on yksinkertaista niin halutessaan. Ostat vain koko maailman kattavan indeksin mukaista ETF:ää. Vähän kultaa "vakuutukseksi" ja lisämausteeksi käteistä tilillä, niin aika turvallista.

Oma suositus on, että asuntolainan lyhentämistä on syytä välttää viimeiseen asti (etenkin näillä koroilla).

Asuntolainan kokonaan maksaminen on mielestäni lähinnä hieman surullista. Ja hauska kuinka jotkut vielä ylpeänä kehuvat, kun ovat tässä pyhässä tehtävässä onnistuneet.
 
Eikö taannoin Hollannissa(?) kun tutkittiin oikeasti pitkän linjan hintoja, se oli tontti joka on se sijoitus, ja asunnot sen päällä tulee ja menee...

Hyvin sanottu siellä takarivissä. Suomessakin on jo otettu monissa taloyhtiöissä järki käteen ja vedetty vanhat tönöt kumoon, jos as oy:n tontti on hyvällä sijainnilla. Toki se "oma koti" menee muutamaksi vuodeksi. Sitä en ole seurannut, että onko näissä tapauksissa rakennettavat asunnot tai etuosto-oikeudet sellaisia, että porukkaa pääsee muuttamaan samalle tontille kohtuullisilla ehdoilla. Tosin ei se välttämättä pitäisi edes olla oikeuskaan, omistat vain osakkeita taloyhtiöstä..

E: Palkkakeskusteluun: Kämppä valitaan tulojen mukaan. Monien vanhemmat tai isovanhemmat ovat eläneet sitä aikaa kun ostettiin jonkun omakotitalon yläkerrasta huone ja oltiin hyyryläisinä niin kauan kun oli varaa omaa taloon.
 
Kais se mitä tuolla aiemminkin useampi sivu puhuttu mikä on tarpeeksi palkkaa vs. vastuu riippuu omasta kunnianhimosta ja siitä onko nykyinen elintaso omasta mielestä tarpeeksi. Lähipiiri taitaa tuohon aika paljon vaikuttaa. Monihan tyytyy jo työttömänä elelyyn. Jos on tyytyväinen elintasoon ja lisäliksa tarkottaisi muuttamista, epämieluisia töitä yms. niin harva tuohon viitsii ainakaan vanhemmalla iällä lähteä jos on perhettä ja muuta rasitteena.

Joskus nuorena kun on tullut oltua amis tasollakin paskassa duunista mistä lähti karenssiin ilman tietoa jatkosta niin osaa arvostaa sitä, että viihtyy töissä. Sitten vielä kun jotkut hölmöt maksaa siitä sen verran mukavasti, että mieluinen elintaso pysyy yllä niin mikäs tässä. Ei mulla ole ainakaan pienintäkään mielenkiintoa vaihtaa vaikka bruttoa tulisi yli 1k€ enempi. 2k€ kohdalla voisi jo pohtia kaikkia vaihtoehtoja työnkuvasta, työmatkoista ja muista mitä vaihdossa varmaan joutuisi pelaamaan. Onneksi ei tarvitse tollasta edes tosisaan miettiä kun kukaan ei ole maksamassa mulle tollasia palkkoja XD.
Sama juttu. Raha ei motivoi oikeastaan ollenkaan. Mielekkäät haasteet ovat kaikista tärkein asia. Vatsahaavahommat saa jäädä muille. En vaihtaisi hommia edes 3000 euron lisäkuukausiliksasta, jos tilalle tulisi huonompi toimenkuva.
 
Asuntolainan kokonaan maksaminen on mielestäni lähinnä hieman surullista. Ja hauska kuinka jotkut vielä ylpeänä kehuvat, kun ovat tässä pyhässä tehtävässä onnistuneet.

Näiden kannattaisi vivuttaa sitä kämppää. Eikä osakkeisiin, koska paskat lainaehdot vaan muihin asuntoihin. Jos on joku 400k seinissä ja on jo ns. loppuelämän koti (ainakin suunnitellusti) niin sen arvon nousukaan ei aiheuta juuri mitään iloa ellei ole vipu käytössä.
 
Itse olen tehnyt myös sen päätöksen, että en koskaan vivuta osakkeita. Lainakuvion takia asuntojen vivuttaminen on tosi fiksua. Riskit on syytä olla kunnolla hallinnassa ja pitää tietää syvällisesti mitä tekee. Ja tästä päästään taas palkkaan eli ei kannata kaikkia henkisiä resursseja uhrata ison palkan metsästämiseen. Laittakaa myös osa henkisistä resursseista henkilökohtaisen taloutenne eteen. Opiskelkaa vaikka asuntosijoittamista ja tehkää konservatiivisia sijotuspäätöksiä. Mitä enemmän saatte pääomaa ja pääomalle järkevän kohteen, niin sitä vähemmän jodutte miettimään palkkatuloja.
 
Suomalaisten elintaso kyllä kollektiivisesti kärsii siitä, että iso osa ihmisistä vaikuttaa ajattelevan, että lisää palkkaa ei kannata hommata kun siitä tulee vaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Edit: Muuttuukohan ääni kellossa meidän lapsilla kun yhden sukupolven ajan nähdään millaista vanhusten elämä on pelkillä julkisilla eläkkeillä ja hoivapalveluilla sen jälkeen kun väestöpyramidi oikeasti kiepsahtaa kärjelleen?

Vaihtoehtojahan on tasan kaksi: meillä on joko ukrainalaiset ja kazakstanilaiset vaihtamassa nykyisten 30-50 ikäisten vaippoja tai sitten vaipat jää vaihtamatta. Ja niitäkin ulkomaalaisia on varaa yhteiskunnalla palkata aivan minimit.

No, ainakin se eutanasialaki tulee menemään läpi kun jengi havahtuu siihen millaisia ihmiskohtaloita on luvassa vanhimmille.
 
Viimeksi muokattu:
Itselläkin alkaa mukavuudenhalu olla aika isossa roolissa, kun miettii kiinostaako uusi haaste vai ei. +1000 €/kk on ihan sama. Toki jos tuon saa lisää ja hommat ovat vieläkin mielekkäämpiä, niin mikä ettei : )
 

Statistiikka

Viestiketjuista
286 133
Viestejä
4 912 656
Jäsenet
79 132
Uusin jäsen
MouzoF1N

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom