Palkkakeskustelu

[Mastah]

Mitä hommia tarkemmin teet?

Sisäistä laskentaa kv-yrityksessä.

 

[zepi]

Konetekniikassa ainakin tuntuu olevan iso ero AMK-inssin ja DI:n välillä.

Vähän on tullut semmonen kuva, että AMK-koneinsseissä on paljon sellaisia yksilöitä, joita ei konetekniikka kiinnosta syvällisemmin, vaan ovat hakeutuneet alalle lähinnä siksi kun tykkäävät ruuvata autoja tjsp.

Missä ei ole mitään vikaa - ei kaikkien tarvitsekaan olla mitään lujuuslaskennan supersankareita.

Monessa tapauksessa perusjannu on riittävästi. Ja jos liian monesta koitetaan väkisin tehdä DI, niin rimoja pitää laskea.

 

[Vantaan_vasalli]

Lähinnä tuota kaipasin mitä lopuksi sanoit, ettei rekryvaiheessa ole tutkintoja katsottu vaan työkokemusta ja osaamista. Toisaalta voi silti olla, että käyn sen pari vuotta työnohessa yliopistoa. Avoimessa olenkin käynyt joitain kursseja jo opintoaikana. Tiedä vaikka rupeais tilintarkastajaksi. Siihen vaatii sitten jo maisterin.

Tilkkariksi pääsee nykyään tradenomin tutkinnolla, kun KTM jengi ei oikein arvosta sitä työtä enää kuten aiemmin. Kirjaimetkin saa opiskeltua, jos on suorittanut tiettyjä lakikursseja. Big4 firmojen tilkkausosastoilla toki tradenomeihin luotto kuulostaa olevan kakkoskanslaisten luokkaa, vaikka siellä noita alkaa olemaan ja varmasti ajan myötä ajatusmaailma muuttuu, kun eivät vaan enää saa laskiksen maistereita hommiin.

Tällä hetkellä koulutusinflaatio on syönyt käytännössä kokonaan tradenomitutkinnon. 15-20 vuotta sitten valmistuneet pääsivät hyvään uraputkeen ja he pystyvät jo haastamaan KTM:t työn haussa, mutta se vaatii toki alusta alkaen fiksusti rakennettua CV:tä. Muistan kun aikoinaan hain erästä business analystin paikkaa ja rekrytoivalle esimiehelle substanssi (sql/access) oli tärkein kriteeri ja hän sanoi suoraan, että hommassa pärjää kun ymmärtää mitä on tekemässä. Kun sitten pääsin kierroksia eteenpäin ja johtoryhmän haastatteluun, kuulin talousjohtajan suusta kukkasen ”sähän olet vaan tradenomi, miten sä luulet pärjääväs tässä tehtävässä...”

 

[Tonnin Seteli]

Joka ikisessä duunipaikassa missä olen ikinä ollut on saanut pitää lomat sitä tahtia kun niitä on kertynyt. Olen pitänyt jopa kesätöissä ollessani palkallisia vapaapäiviä rupeaman puolivälissä. Aika kuollut - ja hyödytön - pykälä että niitä pitäisi kerryttää jostain edelliseltä vuodelta varastoon ja vasta sitten saisi pitää.

Jos näin perustavanlaatuiselle tasolle asiaa viedään, niin onko koko lomasysteemissä varsinaisesti mitään järkeä? Eikö olisi fiksumpaa muodostaa tulo mahdollisuuksien mukaan palkkana? Pitäisi eliminoida kaikki mahdolliset turhat(ja tarkoitan nyt juuri turhia muodollisuuksia, en kaikkia) lisät siirtäen ne tunti-, kuukausi- tai muuhun peruspalkkaan, ja taata työehtosopimuksin(ja fiksun neuvotellessa työsopimukseen lisää) oikeus pitää tietty määrä palkatonta lomaa vuosittain ja halutussa määrin mahdollisuus määrätä tai vaikuttaa, milloin.

Olen itsekin tehnyt paljon palkkatyötä, jossa palkka perustuu vain suoritteeseen eikä työajan määräytymisellä tai lomapäivillä tai -kaudella ole merkitystä, pelkästään lomapalkalla. Se puolestaan voidaan työntekijän ja työnantajan molempien tähän suostuessa maksaa joka tilissä tai kuukausittain. Tällöin efektiivisesti loma-ajan palkka on osa normaalia palkkaa joka tilissä, vaikka tietenkin näkyy palkkatositteessa omalla rivillään kuten laillisesti nykytilanteen vallitessa kuuluu olla. Tämä on minusta yksinkertaista, selkeää ja fiksua. Tietenkin tällöin lomabudjetti pitää osata hoitaa muulla tavoin kuin loman aikaan tipahtavista tileistä.

 

[Ponsu]

Tilkkariksi pääsee nykyään tradenomin tutkinnolla, kun KTM jengi ei oikein arvosta sitä työtä enää kuten aiemmin. Kirjaimetkin saa opiskeltua, jos on suorittanut tiettyjä lakikursseja. Big4 firmojen tilkkausosastoilla toki tradenomeihin luotto kuulostaa olevan kakkoskanslaisten luokkaa, vaikka siellä noita alkaa olemaan ja varmasti ajan myötä ajatusmaailma muuttuu, kun eivät vaan enää saa laskiksen maistereita hommiin.

Tällä hetkellä koulutusinflaatio on syönyt käytännössä kokonaan tradenomitutkinnon. 15-20 vuotta sitten valmistuneet pääsivät hyvään uraputkeen ja he pystyvät jo haastamaan KTM:t työn haussa, mutta se vaatii toki alusta alkaen fiksusti rakennettua CV:tä. Muistan kun aikoinaan hain erästä business analystin paikkaa ja rekrytoivalle esimiehelle substanssi (sql/access) oli tärkein kriteeri ja hän sanoi suoraan, että hommassa pärjää kun ymmärtää mitä on tekemässä. Kun sitten pääsin kierroksia eteenpäin ja johtoryhmän haastatteluun, kuulin talousjohtajan suusta kukkasen ”sähän olet vaan tradenomi, miten sä luulet pärjääväs tässä tehtävässä...”

Mun nykyinen työpaikka on monen sattuman summa. Olin samassa firmassa harjoittelussa ja ilmeisesti se miellytti kun soittivat ennen rekryä minulle.
KHT vaatii ylempää korkeakoulututkintoa. Jos tilkkariksi aikoisin, niin tuo olisi se mitä lähtisin hakemaan. Toisaalta nykyiset hommat kiinnostavat tällä hetkellä tuota uraa enemmän.

 

[Vantaan_vasalli]

Mun nykyinen työpaikka on monen sattuman summa. Olin samassa firmassa harjoittelussa ja ilmeisesti se miellytti kun soittivat ennen rekryä minulle.
KHT vaatii ylempää korkeakoulututkintoa. Jos tilkkariksi aikoisin, niin tuo olisi se mitä lähtisin hakemaan. Toisaalta nykyiset hommat kiinnostavat tällä hetkellä tuota uraa enemmän.

Kuten aikaisemmin myös kirjoitin, omalla uralla olen onnistunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kohdannut rekrytoivia esimiehiä, jotka arvostavat substanssia. Matkalla tähän on tullut nähtyä mm iso kotimainen pörssiyhtiö, globaalo jättikorporaatio, pk-sektorin perheyritys ja arvostettu konsulttitalo. Toki takapakkiakin on tullut, yksi koeaikapurku (käytännössä kaaduin omaan ahneuteeni) ja yhdet YT-fudut mahtuu myös uralle.

HTM tutkintoon riittää tradenomin paperit, mutta olen sen suuntaista kuullut, että KHT tutkintokin voisi olla mahdollista tietyin jatkokurssein tulevaisuudessa, kun alan kiinnostust on lopahtanut maistereiden keskuudessa.

 

[kjns]

Kuten aikaisemmin myös kirjoitin, omalla uralla olen onnistunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kohdannut rekrytoivia esimiehiä, jotka arvostavat substanssia.

Tuurilla on osansa monesti pelissä. Itse ajauduin datanomina teollisuusautomaation pariin, firman sisällä pääsin siirtymään kuvantamishommien pariin, suoritin duunin ohella (it-)tradenomin tutkinnon.

Nykyään olen sitten Engineer tittelillä suunnittelemassa kuvantamista teollisuudessa.. Nykyiseen paikkaan vaadittiin ”soveltuva korkeakoulututkinto” ja osaamista. Vähän ihmeteltiin tradenomin tutkintoa mutta ei ollut esteenä kun osaaminen ratkaisi.

 

[BNo1]

En siis puhu etätyöstä koronaviruksen vuoksi, vaan vakituisista etäilijöistä.
Tavallaan ymmärrän miksi näin on, mutta jotenkin tuo tuntuu väärältä. Tai no, eihän siinä mitään väärää ole, jos työntekijä tuollaiseen sopimukseen tarttuu, markkinathan toimivat silloin juuri niin kuin pitää.

Täällä ulkomailla porukkaa vedätetään tylysti palkkaamalla niitä "contractor" sopimuksilla joita kaupatessa muistetaan kehua paljonko veroetuja saa. Käytännössä palkka sama tai jopa huonompi kuin vakiduunarilla, erona on että sairaslomat, lomat, vakuutukset, kirjanpitäjä, työtilat, matkustaminen, jne menee omasta pussista. Kun elää maassa jossa julkinen terveydenhuolto on mitä on, niin nämä tyypit yleensä säästävät yksityisestä sairasvakuutuksesta (joka on kallis) ja sitten kun paska osuu tuulettimeen niin saa lukea expat palstalta itkutarinoita. Yleensä näitä soppareita tarjotaan "idemmästä" tulleille, joilla ei selvästi ole oikein ymmärrystä vastuista ja velvollisuuksista ja jotka sokaistuvat kun kuulevat että rahaa tulisi 5-6ke kuussa.
Itse olen laskenut paljonko tuntihinnaksi tulee kun kaikki vastuut sekä riskit on hinnoiteltu tuntihintaan, yleensä keskustelut loppuu siihen.

 

[zepi]

Täällä ulkomailla porukkaa vedätetään tylysti palkkaamalla niitä "contractor" sopimuksilla joita kaupatessa muistetaan kehua paljonko veroetuja saa. Käytännössä palkka sama tai jopa huonompi kuin vakiduunarilla, erona on että sairaslomat, lomat, vakuutukset, kirjanpitäjä, työtilat, matkustaminen, jne menee omasta pussista. Kun elää maassa jossa julkinen terveydenhuolto on mitä on, niin nämä tyypit yleensä säästävät yksityisestä sairasvakuutuksesta (joka on kallis) ja sitten kun paska osuu tuulettimeen niin saa lukea expat palstalta itkutarinoita. Yleensä näitä soppareita tarjotaan "idemmästä" tulleille, joilla ei selvästi ole oikein ymmärrystä vastuista ja velvollisuuksista ja jotka sokaistuvat kun kuulevat että rahaa tulisi 5-6ke kuussa.
Itse olen laskenut paljonko tuntihinnaksi tulee kun kaikki vastuut sekä riskit on hinnoiteltu tuntihintaan, yleensä keskustelut loppuu siihen.

Missä ”ulkomailla” noin on?

Ainakin Saksassa ja Sveitsissä contractoreille jää selkeästi enemmän nettoa kouraan kuin vakkareille. Sen verran paljon enemmän, että joskus mietityttää pitäisikö itsekin vaihtaa.

Toki noita Itä-Eurooppalaisia palkataan jonkin verran matalilla palkoilla hommiin, mutta kyllä he ekan sopimuspätkän jälkeen yleensä osaavat jo hinnoitella itsensä ja silloin CV:kin näyttää paremmalta.

Muutenkin jos joku tulee jostain Romanian maaseudulta läntiseen eurooppaan töihin, niin kyllä siinä elintaso nousee aika roimasti vaikka olisikin vähän aikaa ”alipalkattu”.

Ainakaan Schengissä ei ole käsittääkseni maata, jossa voisi jotenkin säästää erityisesti sairausvakuutuksesta. Kaikissa vakuutusperäisesti terveydenhoidon hoitavissa maissa on käsittääkseni aika korkea minimitaso, jonka kaikki saavat väkisin. Saksa, Sveitsi ja Ranska nyt ainakin esimerkkeinä. Sveitsissä ei edes haluamalla saa yhtä paskaa palvelua kuin Suomessa julkisella puolella.

 

[Zelll]

Avoimet työpaikat - Haku hakutekijöillä

paikat.te-palvelut.fi

Onko tietoa mitä voisi palkka olla tässä hommassa? Järjestelmäasiantuntija tuotannonohjaus automaatio
Palkka alussa ja muutaman vuoden päästä?

 

[eof]

Kyllä DI:stä ja teorian tuntemisesra on oikeasti hyötyä jossain hommissa.

Iso osa IT-busineksesta on kuitenkin sitä, että kuola valuen rämpätään valmiskomponenttejä yhteen yksinkertaisten API:ien avulla ja suorituskyvyllä, muistin käytöllä tai oikeastaan millään ei ole mitään väliä, kunhan tulee suunnilleen toimivaa ja nopeasti.

Ja en nyt väitä etteikö AMK-inssi voisi koodata kovaa kamaa, kyllä voi.

Usein sillä teorian hanskaamisella siellä taustalla ei vaan ole väliä. Ja sen voi toki opetella ilman DI-koulutuksen läpäisyäkin ihan itsekseen.

Valitettavasti oma huomio on ollut, että kun on esim. tietokanta jota pommitetaan vähänkin rinnakkaisilla transaktioilla, niin tuommoinen manuaaleista copy pasteava ja teorian sivuttava jamppa voi tietämättään aiheuttaa kallista tuhoa. Kannattaa vaikka kysyä mitä SQL:ssä tarkoittaa seuraavat:

READ UNCOMMITTED, READ COMMITTED, REPEATABLE READ, SERIALIZABLE

Yleensä tuommoisella keskimääräisellä front-end devaajalla pienellä backend kokemuksella ei ole hajuakaan mitä nämä termit tarkoittavat ja miksi niistä pitäisi edes välittää.

 

[Mechanical Man]

Avoimet työpaikat - Haku hakutekijöillä

paikat.te-palvelut.fi

Onko tietoa mitä voisi palkka olla tässä hommassa? Järjestelmäasiantuntija tuotannonohjaus automaatio
Palkka alussa ja muutaman vuoden päästä?

Haetaan uran alussa olevaa eli halpaa. Varmaan se Maks 3k€/kk on mistä lähdetään jos jo kokemusta, alle jos märkäkorva koulun penkiltä.

Pikkuhiljaa siitä satasen pari eteenpäin muutamassa vuodessa ja ehkä sitten 10v päästä lähempänä (nykyrahassa) 4k€/kk.

 

[saan]

Avoimet työpaikat - Haku hakutekijöillä

paikat.te-palvelut.fi

Onko tietoa mitä voisi palkka olla tässä hommassa? Järjestelmäasiantuntija tuotannonohjaus automaatio
Palkka alussa ja muutaman vuoden päästä?

Tuosta tehtävästä headhunter laitteli viestiä linkedinissä pari viikkoa sitten. Tosin headhunterin mielenkiinto loppui, kun aloin kyselemään löytyykö tuolta mahdollisesti DI-työlle aihetta, että saisi työnohessa jatketut opinnot päätökseen, mikä ei ollut mahdollista.

Oma pyynti olisi ollut reilusti 4000 päältä, kun nykyiseltä työnantajalta saa tuohon 4000 päälle bonusten kanssa melko saman tyyppisestä hommasta. Olen 2013 valmistunut AMK:sta, eli reilut 7 vuotta tuotantoautomaation parista työkokemusta, menee ilmeisesti "uransa alkupuolella" sisään, tai sitten headhunterilla jäänyt profiilin läpikäynti vähän heikolle.

 

[Zelll]

Okei hyvä homma. Itse olisin alan vaihtaja joten taidan tyytyä alle 3k. Työmatka olisi myös mukavan lyhyt 10min bussilla tai pyörällä. Oma koulutus on amk konetekniikka, joten silläkin varmaan voi hakea tuohon.

 

[Mechanical Man]

Tuosta tehtävästä headhunter laitteli viestiä linkedinissä pari viikkoa sitten. Tosin headhunterin mielenkiinto loppui, kun aloin kyselemään löytyykö tuolta mahdollisesti DI-työlle aihetta, että saisi työnohessa jatketut opinnot päätökseen, mikä ei ollut mahdollista.

Oma pyynti olisi ollut reilusti 4000 päältä, kun nykyiseltä työnantajalta saa tuohon 4000 päälle bonusten kanssa melko saman tyyppisestä hommasta. Olen 2013 valmistunut AMK:sta, eli reilut 7 vuotta tuotantoautomaation parista työkokemusta, menee ilmeisesti "uransa alkupuolella" sisään, tai sitten headhunterilla jäänyt profiilin läpikäynti vähän heikolle.

Joo nää HH:t ei aina oikein kartalla. Kyllä tuossa ihan selvästi haetaan halpaa eli juuri koulunsa päättänyttä.

Ihmetyttää kyllä jos hakevat märkäkorvaa headhunterilla.

 

[dropadrop]

Headhuntereilla on myös kiintiöt jossa lupaavat ottaa yhteyttä X henkilöön, joten sen myös tekevät.

Tai näin oletan ainakin kun mulle tulee linkedinissä jatkuvasti kutsuja koodaamaan vaikka viimeisin maininta moisesta on yli 7v takaa. Luulis, että tässä vaiheessa (ja markkinassa) tyhmempikin tajuaa etten ole ottamassa hommaa vastaan. Mut veikkaan, että tuossa kalastellaan sitä kiintiötä täyteen - oikeasti paikka täytetään jollain sopivammalla.

 

[kjns]

Ihmetyttää kyllä jos hakevat märkäkorvaa headhunterilla.

Tuonne on rekrytty niin paljon porukkaa viime aikoina, että kyse voi olla ”ulkoistamisesta” kun oma HR ei kerkeä hoitaa kaikkea lomakauden aikana...

edit: yleensä noiden paikat löytyy oikotieltä, pari muutakin paikkaa auki ja ne firman ”omassa haussa” (klik).

 

[Ile_26]

Onko hyviä neuvoja työpaikka tarjouksen vastaanottamiseen/kilpailuttamiseen? Uusi työpaikka alkaa usean vuoden työmaalla ja haastava, mikä sopii mulle.

Kuinka tuo vaihto tehdään polttamatta siltoja?

 

[kjns]

Onko hyviä neuvoja työpaikka tarjouksen vastaanottamiseen/kilpailuttamiseen? Uusi työpaikka alkaa usean vuoden työmaalla ja haastava, mikä sopii mulle.

Kuinka tuo vaihto tehdään polttamatta siltoja?

Onko sulle siis tarjottu jo uutta työpaikkaa ja haluaisit mahdollisesti jäädä vanhaan jos korottavat liksaa/saat enemmän vastuuta?

Yleensä suora puhe on ihan hyvä taktiikka. Jos haluat jäädä niin voit kertoa siellä ihan suoraan että sulle on tarjottu uutta duunia jossa saat lisävastuita ja palkka nousee, mutta pidät nykyisestä työpaikastasi ja voisit harkita jääväsi jos saat enemmän liksaa ja mielenkiintoisempia hommia siellä.

Suurin osa työnantajista/esimiehistä ymmärtää kyllä että porukka vaihtaa joskus työpaikkaa jos pääsevät etenemään urallaan sen ansiosta, etenkin jos ei itsellä ole tarjota mielekkäämpää tekemistä eikä voi kilpailla palkan kanssa. Ne jotka ottaa sen henkilökohtaisena vittuiluna itseään ja firmaansa kohtaan kyllä polttaa ne sillat sun puolesta vaikka mitä tekisit.

 

[Vantaan_vasalli]

Itse joskus esimiestehtävissä annoin noiden, jotka hakivat uudella pestillä palkankorotusta, lähteä uusiin tuuliin. En vaan pysty arvostamaan, että olet lähtökuopissa ja yrität vielä jotain iltalypsyä. En usko, että tuollainen on loppuviimein enää pitkäaikainen ratkaisu. Sitoutunut työntekijä on motivoitunut tehtävästä, ei niinkään kompensaatiosta.

Työntekijällä pitää olla pokkaa nostaa tämä asia erikseen esiin, jos tuntee, ettei haasteita tai palkkaa ole riittävästi. En ole koskaan shoppailua arvostanut ja itsekin olen aina paikkaa vaihtaessa kieltäytynyt mahdollisuudesta palkan tai position tarkistukseen. Mielestäni tästä jää kaikille parempi fiilis loppujen lopuks.

 

[kjns]

Itse joskus esimiestehtävissä annoin noiden, jotka hakivat uudella pestillä palkankorotusta, lähteä uusiin tuuliin. En vaan pysty arvostamaan, että olet lähtökuopissa ja yrität vielä jotain iltalypsyä. En usko, että tuollainen on loppuviimein enää pitkäaikainen ratkaisu. Sitoutunut työntekijä on motivoitunut tehtävästä, ei niinkään kompensaatiosta.

Työntekijällä pitää olla pokkaa nostaa tämä asia erikseen esiin, jos tuntee, ettei haasteita tai palkkaa ole riittävästi. En ole koskaan shoppailua arvostanut ja itsekin olen aina paikkaa vaihtaessa kieltäytynyt mahdollisuudesta palkan tai position tarkistukseen. Mielestäni tästä jää kaikille parempi fiilis loppujen lopuks.

Se on vaan jännä kuinka monessa paikassa sitä liksaa ollaan valmiita nostamaan tai eteneminen mahdollistamaan vasta siinä vaiheessa kun työntekijä on jo ”toinen jalka ovesta ulkona”. Monellakin voi olla olo, että duunissa/duunipaikassa ei varsinaisesti ole mitään vikaa mutta kompensaatio ei ole kohdillaan. Jos toinen työnantaja tarjoaa samasta enemmän niin mikäpä siinä kysyessä että oletteko nyt ihan varmoja ettei teillä ole varaa maksaa samaa liksaa kuin toisella firmalla vai pitääkö vaihtaa paikkaa.

Parempihan se olis jos oma työnantaja maksais ilman ”kilpailuttamista” osuvan kompensaation, mutta vanha viisaushan sanoo, että paras tapa nostaa liksaa on vaihtaa työpaikkaa...

 

[Ile_26]

Itse joskus esimiestehtävissä annoin noiden, jotka hakivat uudella pestillä palkankorotusta, lähteä uusiin tuuliin. En vaan pysty arvostamaan, että olet lähtökuopissa ja yrität vielä jotain iltalypsyä. En usko, että tuollainen on loppuviimein enää pitkäaikainen ratkaisu. Sitoutunut työntekijä on motivoitunut tehtävästä, ei niinkään kompensaatiosta.

Työntekijällä pitää olla pokkaa nostaa tämä asia erikseen esiin, jos tuntee, ettei haasteita tai palkkaa ole riittävästi. En ole koskaan shoppailua arvostanut ja itsekin olen aina paikkaa vaihtaessa kieltäytynyt mahdollisuudesta palkan tai position tarkistukseen. Mielestäni tästä jää kaikille parempi fiilis loppujen lopuks.

Olin ajatellut jääväni nykyiseen firmaan, mutta tämänhetkinen lomautus jatkunut puolivuotta ja tiedossa olisi pienempää keikkaa.

Ja tämä työtarjous tuli minulle ihan yllätteän, kuulemma kova tarve olisi työntekijälle ja heti. En siis hakenut itse.

En lähde huudattamaan firmaani palkka yms asioissa ja mielelläni palaisin myöhemmin heille töihin.

 

[Mechanical Man]

Olin ajatellut jääväni nykyiseen firmaan, mutta tämänhetkinen lomautus jatkunut puolivuotta ja tiedossa olisi pienempää keikkaa.

Ja tämä työtarjous tuli minulle ihan yllätteän, kuulemma kova tarve olisi työntekijälle ja heti. En siis hakenut itse.

En lähde huudattamaan firmaani palkka yms asioissa ja mielelläni palaisin myöhemmin heille töihin.

Aika typerä pitää olla jos tuossa tilanteessa työntekijän paikan vaihdosta ottaa nokkaansa.

 

[Vantaan_vasalli]

Oma mielipiteeni on, että motivoitunein työntekijä katsoo kokonaisuutta, eikä kompensaatiota. Samassa tehtävässä korotettu palkka lämmittää mieltä pari kuukautta. Palkan nostaminen sillä verukkeella, että kaveri halutaan pitää, vaikka soppari on jo allekirjoitettu, on investointina riski. Kun korotetun kompensaation tuoma mielihyvä katoaa, palataan taas alkuun eli uusien haasteiden miettimiseen/etsimiseen.

 

[Vantaan_vasalli]

Aika typerä pitää olla jos tuossa tilanteessa työntekijän paikan vaihdosta ottaa nokkaansa.

Sama. Terveen työnantajan tunnistaa siitä, että siellä on pelisilmää vallitsevalle tilanteelle. Toki jos työntekijä itse kusee tilanteen sillä, että lähtee tuohon jään jos saan sitä ja tätä, jää siitä prosessisa skeidan maku yllättävän moneen suuhun ja se saattaa tulla vastaan vielä jossain vaiheessa.

Kun lähtee hyvällä molemmin puolisella fiiliksellä, on ovet auki helposti takaisin tai muualle, mihin entiset esimiehet tai kollegat menee. Hoitakaa irtisanoutuminen ihan vähäpätöisimmästäkin hommasta aina omalta osaltanne siten, että olette itse hoitaneet hommat reilusti, jolloin lähtemisestä jää mahdollisimman positiivinen fiilis kaikille.

 

[dropadrop]

Kyllä lähdöllä uhkaaminen voi olla ainoa tapa saada korotusta monessakin firmassa. Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä ellei oikeasti ole valmis lähtemään.

Ite päädyin nykyseen tehtävään samalla työnantajalla toteamalla muutamaan kertaan pomon kuullen lounaalla, että ”seuraavassa työpaikassa haluan olla tiimissä jossa oikeasti uskotaan siihen mitä tehdään, ja on tekemiseen resurssit”. Pomo kai ymmärsi vihjeen ja anto 100 devaajaa ja mandaatin ruveta tekemään mitä halusin... Mutta jälleen olisin kyllä ollut valmis lähtemäänkin, ja näin pitää olla jos rupeaa siihen suuntaan puhumaan.

 

[Ile_26]

Kiitokset asiallisista ja hyvistä neuvoista

 

[pokkus]

Itse joskus esimiestehtävissä annoin noiden, jotka hakivat uudella pestillä palkankorotusta, lähteä uusiin tuuliin. En vaan pysty arvostamaan, että olet lähtökuopissa ja yrität vielä jotain iltalypsyä. En usko, että tuollainen on loppuviimein enää pitkäaikainen ratkaisu. Sitoutunut työntekijä on motivoitunut tehtävästä, ei niinkään kompensaatiosta.

Työntekijällä pitää olla pokkaa nostaa tämä asia erikseen esiin, jos tuntee, ettei haasteita tai palkkaa ole riittävästi. En ole koskaan shoppailua arvostanut ja itsekin olen aina paikkaa vaihtaessa kieltäytynyt mahdollisuudesta palkan tai position tarkistukseen. Mielestäni tästä jää kaikille parempi fiilis loppujen lopuks.

Asia kun ei vaan ihan aina ole noin mustavalkoista ja helppoa. Omalla kohdalla sain esimerkiksi Jenkeissä puhuttua itselleni monta tuntuvaa palkankorotusta reilun 5 vuoden aikana. Aina hyvin perustellen. Silti lähtötilanteessa työnantaja vielä kysyi, että jäänkö, jos maksetaan lisää palkkaa. Ei siis ollut palkasta kiinni lähteminen. Ja vielä useamman vuoden jälkeenkin mut oltaisiin mieluusti otettu sinne takaisin jatkamaan hommia. Homma hoitui siis hyvin, vaikka monta kertaa palkkauksesta keskusteltiinkin

Toisin oli taas sitten Suomessa, jossa katsottiin palkkataulukkoa ja TEK:n suosituksia kuin raamattua. Eli työnantaja sanoi, että saat jo suosituspalkkaa ja korotukset oli satasen luokkaa neljän vuoden aikana. Olin kuitenkin tyytyväinen työhöni eikä pakottavaa hinkua ollut muualle. Asiaa ei kuitenkaan helpottanut työtarjoukset, jossa luvattiin +30% enemmän liksaa eli tiesin oman arvoni olevan paljon enemmän kuin mitä silloinen työnantaja maksaa. Otin asian puheeksi ja pyysin oman esimiehen ja tämän esimiehen (saitin vetäjä) neuvotteluun, jossa kerroin rehellisesti miten asiat on eli että olen tyytyväinen työhöni, mutta palkka ei ole lähelläkään sitä mitä se voisi muualla olla. Esimiehen esimies ei vaivautunut tulemaan neuvotteluun ollenkaan (joka olisi voinut asialle jotain ehkä tehdä) ja oma esimies ei saanut 3 kuukauden aikana asiaa etenemään mihinkään, vaikka muistuttelin välissä asiasta. Varmaan tiesi, että palkkataulukko ei anna periksi ja korkeampaa titteliä nikoteltiin ihmeellisin perustein, vaikka vuosittaiset arvioni olivat aina olleet hyvät. Kumpikaan neuvotteluun pyydetyistä ei kommentoinut asiaa mitenkään neuvottelun jälkeen eli asia jätettiin vaan käsittelemättä ja toivoen, että unohdan asian. No sitten firmassa alkoikin kolmet YT:t ja kaikki lähti menemään päin persettä ja nyt sitten uudessa duunissa.

 

[kjns]

Oma mielipiteeni on, että motivoitunein työntekijä katsoo kokonaisuutta, eikä kompensaatiota. Samassa tehtävässä korotettu palkka lämmittää mieltä pari kuukautta. Palkan nostaminen sillä verukkeella, että kaveri halutaan pitää, vaikka soppari on jo allekirjoitettu, on investointina riski. Kun korotetun kompensaation tuoma mielihyvä katoaa, palataan taas alkuun eli uusien haasteiden miettimiseen/etsimiseen.

Eiköhän kaikki katso kokonaisuutta, mutta jotkut ihmiset oikeasti voi olla tekkifoorumilaisille tietotyöläisille tuntemattomassa tilanteessa, jossa tuntee olevansa alipalkattuja vaikka muuten kokevat työnsä mielekkäänä ja pitävät työnantajastaan. Siinä ei paljon kokonaisuuden ajatteleminen auta jos liksa laahaa perässä ja muualla tarjotaan enemmän. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle lähtöhaluja aiheuttava syy voidaan poistaa sitä kompensaatiota korottamalla.

Se on sitten taas ihan eri asia jos ei muuten viihdy tai on tehtävässä joka ei kiinnosta. Sitä ei palkankorotuksella korjata vaan joko tehtävänkuvaa muuttamalla tai sitten työntekijä lähtee varmasti jossain vaiheessa joka tapauksessa jos ei talossa viihdy muista syistä.

Olin ajatellut jääväni nykyiseen firmaan, mutta tämänhetkinen lomautus jatkunut puolivuotta ja tiedossa olisi pienempää keikkaa.

Ja tämä työtarjous tuli minulle ihan yllätteän, kuulemma kova tarve olisi työntekijälle ja heti. En siis hakenut itse.

En lähde huudattamaan firmaani palkka yms asioissa ja mielelläni palaisin myöhemmin heille töihin.

Uskoisin että ymmärtävät kyllä tässä tapauksessa miksi lähdit. Elleivät ihan luonnevikaisia ole niin ovi on varmasti tulevaisuudessakin auki.

 

[pokkus]

Ei se nyt niin mustavalkoista ole, itse tiedän että duunishoppailemalla sais liksaa ylös mutta tykkään nykyisestä firmasta todella paljon. Tämä on ihan kahden vaiheilla että jos tarjottais nyt just 1000 lisää liksaa että vaihtasinko vai en. Ei siinä ole mistään lähtökuopista kyse. Tuossa selviäisi pienelläkin korotuksella pallottelulta ja voisin päättää että kyllä jään mielummin tänne.

Ruoho kun ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolen, niin en ihan heti ota riskiä että uudessa paikassa olisikin huono ilmapiiri, huonoja työkavereita, liian tiukkaa seurantaa, liian utopistisia aikatauluja/vaatimuksia jne.

Asia on varmasti eri jos muutenkin nykyinen työ vähän kyrsii.

Asia on juurikin näin. Jos nykyinen työpaikka ja ilmapiiri on kaikinpuolin hyvä niin jonkun tonnin palkankorotus kuussa tietyn palkkatason jälkeen on ehkä noin 500 euroa kuussa nettona lisää liksaa. Siinä voi äkkiä tulla työtunteja, stressatuja työpäiviä ja menetettyjä yöunia hurjasti lisää ja kaikesta siitä saatava korvaus on kuitenkin aika pieni. Omalla kohdalla tuo extra 500 euroa ei muuttaisi oikeastaan yhtään mitään nykyiseen verrattuna. Se luultavasti menisi sijoituksiin kokonaan, mutta päivittäiseen elämiseen sillä ei olisi mitään vaikutusta. Työpaikan vaihdos on aina riski suuntaan tai toiseen. Joskus parempaan ja joskus huonompaan. Omalla kohdalla täytyy koputtaa puuta, että työpaikan vaihdossa ei vielä tähän mennessä ole ainakaan huonompaan ole siirretty eli joko pysytty samassa tai jopa parannettu.

 

[Tilipitappitippitappi]

Itse vaihdoin pari vuotta sitten huonommalle liksalle stressittömimpiin hommiin. IT-alalta automaation pariin. Ei toki pudonnut bruttona kuin 300e/kk ja koeajan loppuessa kysäisin josko tarkistaisivat palkkaa ja sehän nousi vajaat 500€. Eli lopulta hyvin ja nykyiset työt tuntuu toisinaan ihan vain harrastukselta tai lomailulta verrattuna entisiin hommiin.

 

[Bertta]

Itse joskus esimiestehtävissä annoin noiden, jotka hakivat uudella pestillä palkankorotusta, lähteä uusiin tuuliin. En vaan pysty arvostamaan, että olet lähtökuopissa ja yrität vielä jotain iltalypsyä. En usko, että tuollainen on loppuviimein enää pitkäaikainen ratkaisu. Sitoutunut työntekijä on motivoitunut tehtävästä, ei niinkään kompensaatiosta.

Tuollainen sitoutunut työntekijä on niin tyhmä, että en ottaisi häntä mihinkään vaativaan tehtävään.

Yrityksellä on bisnes, jolla pyritään tuoton maksimointiin. Työntekijällä on myös vastaavasti oma bisneksensä.

Kun katsot miten yritysten arvostetuimmat työntekijät toimivat - tyypillisesti johdossa, he eivät todellakaan luovu eduistaan sitoutumisen vuoksi.

 

[Lämpöpumppu]

Tuollainen sitoutunut työntekijä on niin tyhmä, että en ottaisi häntä mihinkään vaativaan tehtävään.

Yrityksellä on bisnes, jolla pyritään tuoton maksimointiin. Työntekijällä on myös vastaavasti oma bisneksensä.

Kun katsot miten yritysten arvostetuimmat työntekijät toimivat - tyypillisesti johdossa, he eivät todellakaan luovu eduistaan sitoutumisen vuoksi.

Itse en voi olla mitenkään samaa mieltä. Nähnyt vierestä niin pienen (n. 20 henkilöä) ja suuren (>1000 henkilöä) yrityksen johtoa tai niitä esimiehiä, jotka tekevät eniten yrityksen eteen. Sitoutuminen on ällistyttävää. Kiinteälläkin palkalla tullaan ongelman ilmettyä töihin tarvittaessa vaikka keskellä yötä ja päivät venyvät usein pitkiksi. Toki tulospalkkiot ynnä muut motivoivat, mutta kyllä sellainen aito sitoutuminen näkyy vahvasti. Sitten taas ne oman edun perään juoksevat ovat niitä pahimpia AY-demareita, jotka eivät voi minuuttiakaan pidempään olla töissä ellei makseta heti ylitöinä.

 

[Bertta]

Itse en voi olla mitenkään samaa mieltä. Nähnyt vierestä niin pienen (n. 20 henkilöä) ja suuren (>1000 henkilöä) yrityksen johtoa tai niitä esimiehiä, jotka tekevät eniten yrityksen eteen. Sitoutuminen on ällistyttävää. Kiinteälläkin palkalla tullaan ongelman ilmettyä töihin tarvittaessa vaikka keskellä yötä ja päivät venyvät usein pitkiksi. Toki tulospalkkiot ynnä muut motivoivat, mutta kyllä sellainen aito sitoutuminen näkyy vahvasti. Sitten taas ne oman edun perään juoksevat ovat niitä pahimpia AY-demareita, jotka eivät voi minuuttiakaan pidempään olla töissä ellei makseta heti ylitöinä.

Kummasti vaan yritysten on maksettava heille erinomaisia palkkoja ja erilaisia bonuksia ja jos jostain tulee miljoona lisää, työpaikka vaihtuu samantien.

Sitoutuminen syntyy yrityksen sitoutumisesta, joka näkyy palkitsemisessa. On kohtuutonta olettaa työntekijältä sitoutumista ilman kompensaatiota.

Yksikään johtotason työntekijä ei ole sitoutunut 2000 euron kuukausipalkalla. Puhe sitoutumisesta ilman kompensaatiota on hyödyllisten hölmöjen höynäyttämistä. Miten kukaan voisi pitää omalta osaltaan yrityksen tuloksesta huolta, jos hän ei osaa maksimoida edes omia tulojaan?

 

[Khauron]

Jos nyt tarjottaisiin vähemmällä stressillä ja sitä myöten pienemmällä palkalla töitä, ottaisin vastaan heti.
Taaksepäin katsoen työhistoriaa itse on tullut tehtyä hyviä ja onnistuneita liikkeitä, mutta tämänhetkinen stressitaso on melkoinen. OK, OK, ehkä palkkakin on sitä, mutta esimies-, budjetti- ja asiakasvastuu kaataa porukkaa oikealta ja vasemmalta. Helvetin vaikea löytää kaveria, johon voisi luottaa täysin ja esim. delegoidessa asioita ei täytyisi itse miettiä mitenhän asiassa käy.
Edellisessä firmassa pyysin lisää vastuuta ja sitä kautta isompaa palkkaa. Ei kelvannut, vaan hoitivat asian toisin. Mikä kostautui sillä, että positiossa on kahden vuoden aikana ollut kuusi ihmistä, ja nyt on haussa seitsemäs. Ja itse lähdin pois, koska soitettiin kotiin ja kyseltiin mihin hintaan tulisin.
Summa summarum: täällä 40+ ikäluokassa alkaa arvostamaan muitakin asioita, kuin sen ainaisen rahapalkan. Iso raha on hyvä asia, mutta jos sen vuoksi uhraa itsensä, niin pistää miettimään onko se sittenkään sen arvoista.

 

[Mikkos]

Mikä ihmeen naukuminen? Eiköhän jokainen saa niitä Alepan myyjän paikkoja jos noin ahdistaa liian suuri vastuu. Alaspäin pääsee aina jos vastuut ja duuni vituttaa.
Toisin päin ei olekkaan niin helppoa.

 

[Khauron]

En tarkoittanut viestiäni naukumisena, tai valittamisena, tai itkuna siitä kuinka muka vaikeaa on. Tarkoitin sen sen sillä, että kyllä se piste näemmä löytyy, missä alkaa arvostamaan muita(kin) asioita kuin suoraa rahapalkkaa. Pitkään tuli itsekin ajettua mallilla, että eurokin lisää, niin heti vaihtuu. Nyt, alkaa huomata stressin ja vastuun ja "jatkuvan töissäolon" tuoman kuorman. Toki, itse tähän pisteeseen ollaan tultu, että vika on siassa itsessään. Mutta ajautus siitä, että olisi ehkä mahdollisuus tiputtaa kuormaa sekä stressiä, toki palkan kustannuksella, on houkutteleva.

 

[Ile_26]

Itsellä se että alkaa insinööriopinnot samalla ja pääsisi haastavaan työhön pitkä työmaa sekä työmaa lähellä kotia.

Nykyisessä tiedossa olisi parin kk työmaa sitten lomautus ennen seuraavaa jne.

 

[Lämpöpumppu]

Kummasti vaan yritysten on maksettava heille erinomaisia palkkoja ja erilaisia bonuksia ja jos jostain tulee miljoona lisää, työpaikka vaihtuu samantien.

Sitoutuminen syntyy yrityksen sitoutumisesta, joka näkyy palkitsemisessa. On kohtuutonta olettaa työntekijältä sitoutumista ilman kompensaatiota.

Yksikään johtotason työntekijä ei ole sitoutunut 2000 euron kuukausipalkalla. Puhe sitoutumisesta ilman kompensaatiota on hyödyllisten hölmöjen höynäyttämistä. Miten kukaan voisi pitää omalta osaltaan yrityksen tuloksesta huolta, jos hän ei osaa maksimoida edes omia tulojaan?

Tässä varmaan sulla on mielessä joku Posti tai muu valtion instanssi. Itsellä taas mielessä joku yksityisen sektorin teollisuusyritys, jossa käsitellään muun muassa vaarallisia aineita. Palkat tulevat siellä yleensä vastuun seurauksena. Ei kukaan ala tuotantojohtajana ottamaan mitään ydinvoimalaa, kaivosta tai kemianlaitosta vastuulleen parin tonnin palkalla vastaten laitoksen turvallisesta käytöstä ja henkilöstön työturvallisuudesta ynnä muusta. Yleensä näiden tuotantojohtajien palkat liikkuvat siinä 10k€/kk nurkilla, mikä on varsin maltillinen korvaus siitä, että loppupeleissä vastuu on käsissäsi. Sitoutuminen myös liittyy vahvasti tähän, sillä tuossa roolissa pitää tietää koko ajan mitä tapahtuu ja vaatii myös ihan sitä aitoa intoa työtä kohtaan, sillä sun pitää tuntea myös vahvasti koko laitoksen toiminta. Toimitusjohtajien korvauksia on vähän eri asia katsoa, sillä yhtiön hallitus määrittää sen ja yleensä täysin sen mukaan, miten toimari luotsaa yritystä. Mikäli yritys tuottaa hyvin voittoa ja pärjää kilpailussa, niin toimari on oikeutettu ihan suuriinkin korvauksiin (Postin toimari ei välttämättä ihan ollut ansainnut palkkiotaan ). Normaalisti myös toimari on kiikkuvalla pallilla jatkuvasti, eli siirretään syrjään mikäli ajat asiat päin peetä.

 

[kjns]

Mulla on ihan sellainen aavistuksenomainen fiilis, että porukka joka fiilistelee että ei se lisäpalkka kiinnosta vaan muut asiat työssä, tienaa (paljon?) enemmän kuin se porukka joka kokee olevansa palkkakuopassa miettii arvostusta myös vahvasti kompensaation kautta.

Toki jossain kohtaa tulee se raja vastaan kun vaikka viisataa nettona kuussa lisää ”ei tunnu missään eikä vaikuta mihinkään”, mutta jokaisella joka tienaa alle , tai vaikka vähän ylikin keskipalkan se on ihan vitun iso raha (anteeksi karkea kielenkäyttöni) ja vaikuttaa todella paljon kaikkeen.

 

[Khauron]

Mulla on ihan sellainen aavistuksenomainen fiilis, että porukka joka fiilistelee että ei se lisäpalkka kiinnosta vaan muut asiat työssä, tienaa (paljon?) enemmän kuin se porukka joka kokee olevansa palkkakuopassa miettii arvostusta myös vahvasti kompensaation kautta.

Toki jossain kohtaa tulee se raja vastaan kun vaikka viisataa nettona kuussa lisää ”ei tunnu missään eikä vaikuta mihinkään”, mutta jokaisella joka tienaa alle , tai vaikka vähän ylikin keskipalkan se on ihan vitun iso raha (anteeksi karkea kielenkäyttöni) ja vaikuttaa todella paljon kaikkeen.

Pitää täysin paikkaansa, ainakin omalla maailmankuvalla.
Yksi juttu mikä tuohon vaikuttaa, on ikä ja työhistoria. Itsekin tuli kolmekymppisenä haaveiltua vaikka mistä palkoista ja työnkuvista, mutta ei perkele, nyt kun ne on todellisuutta, niin on niistä hohto kadonnut.
En tiedä mitä tarvisi tienata, että olisi tyytyväinen; ei semmoista rahasummaa ole varmaan olemassa. Aina löytyy valittamista, ja kyllä, vika on miehessä. Ajatus siitä, että elättäisi itsensä ja perheensä, ja tietysti kaiken muun mikä on tullut sen mukana, pienemmällä stressillä on noussut oikeastaan joka päivä ajatuksiin. Varmasti pärjäisi pienemmällä, mutta mikä tuo pienempi sitten olisi? Itse IT-alalla, joten ehkä johonkin help-deskiin 1 tieriin vastaamaan puheluihin? Ehkä, mutta itseni tuntien sitä tulisi ainakin päissään ratkottua niitä ongelmia, ja mietittyä, että saikohan se kakkos-tierin jätkä / tyttö sitä ratkaistua, vai menikö jopa kolmoselle asti...

Edit: Pari kirjoitusvirhettä

 

[Mechanical Man]

Tässä varmaan sulla on mielessä joku Posti tai muu valtion instanssi. Itsellä taas mielessä joku yksityisen sektorin teollisuusyritys, jossa käsitellään muun muassa vaarallisia aineita. Palkat tulevat siellä yleensä vastuun seurauksena. Ei kukaan ala tuotantojohtajana ottamaan mitään ydinvoimalaa, kaivosta tai kemianlaitosta vastuulleen parin tonnin palkalla vastaten laitoksen turvallisesta käytöstä ja henkilöstön työturvallisuudesta ynnä muusta. Yleensä näiden tuotantojohtajien palkat liikkuvat siinä 10k€/kk nurkilla, mikä on varsin maltillinen korvaus siitä, että loppupeleissä vastuu on käsissäsi. Sitoutuminen myös liittyy vahvasti tähän, sillä tuossa roolissa pitää tietää koko ajan mitä tapahtuu ja vaatii myös ihan sitä aitoa intoa työtä kohtaan, sillä sun pitää tuntea myös vahvasti koko laitoksen toiminta. Toimitusjohtajien korvauksia on vähän eri asia katsoa, sillä yhtiön hallitus määrittää sen ja yleensä täysin sen mukaan, miten toimari luotsaa yritystä. Mikäli yritys tuottaa hyvin voittoa ja pärjää kilpailussa, niin toimari on oikeutettu ihan suuriinkin korvauksiin (Postin toimari ei välttämättä ihan ollut ansainnut palkkiotaan ). Normaalisti myös toimari on kiikkuvalla pallilla jatkuvasti, eli siirretään syrjään mikäli ajat asiat päin peetä.

Joku laitoksen tuotantojohtajan ei kyl tarvi, eikä oikeastaan pidä tuntea koko laitoksen toimintaa taikka on tekemässä aivan vääriä asioita ja mikromanageroimassa.

Mutta jos sille laitoksen tuntevalle prosessi-insinöörille ei osata maksaa markkinahintaista palkkaa kun se on jostain aloittanut ja saisi muualta vaikk 1000€/kk enemmän, niin kyllä se kertoo arvostuksesta, siis sen puutteesta sitä kohtaan joka on todella tärkeä (paitsi toki, jos on paska prosessi-insinööri).

Ylipäätään teollisuudessa on vammainen kuvitelma suomessa, että seuraavan portaan pitää saada aina selkeästi enemmän palkkaa kuin se 20v laitosta rakentamassa ollut asiantuntija, joka säästää riihikuivaa satoja tuhansia jo sillä, että muistaa miten asiat ovat ja mitä voi tehdä järkevästi.

 

[Lämpöpumppu]

Mulla on ihan sellainen aavistuksenomainen fiilis, että porukka joka fiilistelee että ei se lisäpalkka kiinnosta vaan muut asiat työssä, tienaa (paljon?) enemmän kuin se porukka joka kokee olevansa palkkakuopassa miettii arvostusta myös vahvasti kompensaation kautta.

Toki jossain kohtaa tulee se raja vastaan kun vaikka viisataa nettona kuussa lisää ”ei tunnu missään eikä vaikuta mihinkään”, mutta jokaisella joka tienaa alle , tai vaikka vähän ylikin keskipalkan se on ihan vitun iso raha (anteeksi karkea kielenkäyttöni) ja vaikuttaa todella paljon kaikkeen.

Monet alle keskipalkkaa tienaavat ovat aika pitkälti siellä suorittavassa duunariportaassa, ja heidän palkka määräytyy aika suoraviivaisesti sen työn arvon mukaan. Siivoojalle on hankala maksaa vaikka 500 euroa enemmän kuukaudessa, hankaloittamatta yrityksen kilpailuasemaa. Pidän monessa tapauksessa AY-liikettä ongelmana tässä, sillä huonojen tai siis huonosti tuottavien työntekijöiden potkiminen on tehty mahdottomaksi, mikä taas estää hyvien ja tuottavien työntekijöiden palkitsemisen. Itse aika vahvasti yrittäjätaustaisesta suvusta ja monella sukulaisella on pieniä, sellaisia 10-30 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Jokaiseen mahtuu niitä työajalla kännykkää räpeltäviä tuottamattomia työntekijöitä ja sitten niitä huipputyöntekijöitä, joista näkee että tekevät sitä työtä mistä tykkäävät. Tuollaisen mustan lampaan palkkaaminen ajaa vain sellaiseen tilanteeseen, ettei niitä paremmin tuottavia hyviä työntekijöitäkään voi palkita paremmin vaikka olisikin halua. Työntekijän palkkaamisesta on tehty niin pirun kallista ja uuden työntekijän palkkaaminen on aina tietynlainen villikortti.

Isommissa yrityksissä, jollaisessa myös itse olen, kannatan jonkin asteista liittojärjestäytymistä. En kuitenkaan aivan tässä nykyisessä laajuudessa. Pienyrittäjille antaisin laajemmat mahdollisuudet paikallisiin sopimuksiin.

 

[Lämpöpumppu]

Joku laitoksen tuotantojohtajan ei kyl tarvi, eikä oikeastaan pidä tuntea koko laitoksen toimintaa taikka on tekemässä aivan vääriä asioita ja mikromanageroimassa.

Ei tuotantojohtajan tarvitse ihan täysin tietenkään koko prosessia osata, mutta olennaisimmat asiat pitää olla hallussa.

 

[Khauron]

Isommissa yrityksissä, jollaisessa myös itse olen, kannatan jonkin asteista liittojärjestäytymistä. En kuitenkaan aivan tässä nykyisessä laajuudessa. Pienyrittäjille antaisin laajemmat mahdollisuudet paikallisiin sopimuksiin.

Tuossa isommissa yrityksissä, itsellä takana wanha kunnon TietoEnator, on se ongelmana, että tuollaisessa liittojärjestäytymisessä helposti hukkuu massaan ne isot kalat. Ne ovat siellä, ja tekevät mitä pitää, mutta rahkeita (paljon) isompaan olisi tarjolla. PK-yrityksissä ne näkyy oikeastaan heti, että onpas siinä kova kaveri.
Ei minullakaan mitään ratkaisua tähän ole, mutta ehkä voitaisiin ottaa ajatusmalli käyttöön, jossa annettaisiin nuoremmille ja (ehkä) kyvykkäille mahdollisuus edes kokeilla, toimiiko esimerkiksi tiimin vetäminen.

 

[Wemps]

Pitää täysin paikkaansa, ainakin omalla maailmankuvalla.
Yksi juttu mikä tuohon vaikuttaa, on ikä ja työhistoria. Itsekin tuli kolmekymppisenä haaveiltua vaikka mistä palkoista ja työnkuvista, mutta ei perkele, nyt kun ne on todellisuutta, niin on niistä hohto kadonnut.
En tiedä mitä tarvisi tienata, että olisi tyytyväinen; ei semmoista rahasummaa ole varmaan olemassa. Aina löytyy valittamista, ja kyllä, vika on miehessä. Ajatus siitä, että elättäisi itsensä ja perheensä, ja tietysti kaiken muun mikä on tullut sen mukana, pienemmällä stressillä on noussut oikeastaan joka päivä ajatuksiin. Varmasti pärjäisi pienemmällä, mutta mikä tuo pienempi sitten olisi? Itse IT-alalla, joten ehkä johonkin help-deskiin 1 tieriin vastaamaan puheluihin? Ehkä, mutta itseni tuntien sitä tulisi ainakin päissään ratkottua niitä ongelmia, ja mietittyä, että saikohan se kakkos-tierin jätkä / tyttö sitä ratkaistua, vai menikö jopa kolmoselle asti...

Edit: Pari kirjoitusvirhettä

Minusta kanssa tuntuu että se on illuusio että saisi jotain sellaista että olisi tyytyväinen. Aina keksii jotain uutta ja erilaista mitä tekisi mieli.

Itse olen ainakin huomannut että jo nykyisellä ~5k€ kuukausituloilla voi lapsettomana ostaa jo oikeastaan "mitä haluaa", pl. isot asunnot, kalliit autot, yksityislentokoneet tai muut vastaavat. En ole ylipäätään huomannut kovinkaan suurta eroa elintasossa 2500 euron ja nykyisen kuukausipalkan välillä, mitä nyt sijoituksiin menee enemmän rahaa kuussa.

Itselle se tienaaminen, erityisesti kun on kyse omista firmoista (1 joka tekee rahaa, 2 vielä siemenvaiheessa) tuntuu nykyään enemmän peliltä kuin siltä että pitäisi tehdä työtä elättääkseen itseään. Raha on vähän kuin pisteet jossain videopelissä ja sitä tulee tavoiteltua sitä high scorea. Olisi siistiä jos nuo startupit lähtisivät lentoon, vaikka se nyt ei välttämättä omaa elintasoa juuri muuttaisikaan.

Siitä huolimatta nyt viime aikoina olen miettinyt että hitto olisi hienoa lähteä vaikka kuukaudeksi tai pariksi johonkin erämaavaellukselle ja unohtaa hetkeksi kaikki mahdollinen työnteko ja arjen kiireet. Periaatteessa tämän pystyisin varmaan töiden puolesta järjestämäänkin, mutta toistaiseksi ajatus tuhansien eurojen tulonmenetyksistä on pitänyt kultaisessa häkissään.

 

[Ylimaisteri]

Itse nostaisin ongelmaksi tässä sen että kun palkkataso nousee siitä karvan verran alle 20 000€ --> 40 000€, niin verotus kyllä nousee kivassa suhteessa.
Ja palkkakannustin on 100€/kk bonus mikäli kuukauden tietty myynti ylittyy.
Ja tuo on kaikista naurettavinta, koska tavan työntekijöille ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tuohon.
Juuri tuosta samaisesta syystä ei juuri tee mieli tehdä ylitöitä koskaan nykyisessä firmassa ruohonjuuritasolla kun veroprosenttia pitäisi nostaa ihan saatanasti.

Totta kai Suomen valtio on hoitanut tuon kätevästi, koska se on muuten aika helvetin iso porukka joka tienaa tässä maassa 20 000€ - 40 000€.
Ja tuo on se mitä vois ehkä vähän säätää. Saatais ostovoimaakin ehkä vähän korkeammalle.

Ja se kun jotkut valittaa että trukkikuski tai sairaanhoitaja tienaa jopa 2000€/kk niin se on liikaa. Mutta totuus on että lottovoittajien Suomessa et pienemmällä palkalla tule yksinkertaisesti toimeen.
Siinä on ihan sama puhua työn tuottavuudesta ja arvosta, kun alle 2000€/kk palkoilla on melkein turhaa yksilölle edes lähteä töihin kun ei voi elämisen kustannuksia maksaa täällä.
Siinä vaiheessa on sama jäädä kotiin kiljujuopoksi jos työnteko ei kannata.

 

[GuntherPrien]

Pidän monessa tapauksessa AY-liikettä ongelmana tässä, sillä huonojen tai siis huonosti tuottavien työntekijöiden potkiminen on tehty mahdottomaksi, mikä taas estää hyvien ja tuottavien työntekijöiden palkitsemisen. Itse aika vahvasti yrittäjätaustaisesta suvusta ja monella sukulaisella on pieniä, sellaisia 10-30 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Jokaiseen mahtuu niitä työajalla kännykkää räpeltäviä tuottamattomia työntekijöitä ja sitten niitä huipputyöntekijöitä, joista näkee että tekevät sitä työtä mistä tykkäävät. Tuollaisen mustan lampaan palkkaaminen ajaa vain sellaiseen tilanteeseen, ettei niitä paremmin tuottavia hyviä työntekijöitäkään voi palkita paremmin vaikka olisikin halua.

Mikäs sen "paremman" työntekijän palkitsemista estää? Ei ainakaan TES, koska se takaa vain minimit. Aina voi maksaa TES:n minimejä parempaa palkkaa, kunhan kaikilla on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet saada sitä parempaa palkkaa tai palkkiota, eikä mennä ns. "pärstä kertoimella".

 

[PornReindeer]

Mulla on ihan sellainen aavistuksenomainen fiilis, että porukka joka fiilistelee että ei se lisäpalkka kiinnosta vaan muut asiat työssä, tienaa (paljon?) enemmän kuin se porukka joka kokee olevansa palkkakuopassa miettii arvostusta myös vahvasti kompensaation kautta.

Toki jossain kohtaa tulee se raja vastaan kun vaikka viisataa nettona kuussa lisää ”ei tunnu missään eikä vaikuta mihinkään”, mutta jokaisella joka tienaa alle , tai vaikka vähän ylikin keskipalkan se on ihan vitun iso raha (anteeksi karkea kielenkäyttöni) ja vaikuttaa todella paljon kaikkeen.

Kyllähän suurin osa käy rahan takia työssä, mutta jos tietystä on "lisähaittaa" muulle elämälle niin kyllähän sitä voi miettiä onko korvaus sopiva.

Harvalla alle keskipalkan tienaavalla on erityisesti vastuuta, ottaa työajan ulkopuolella puheluita ja tekee "ilmaiseksi" ylityötä jne. Tarkoitus ei ole vähätellä/liioitella "pieni- tai isopalkkaisten" työpanosta, mutta monesti palkka korreloi juurikin stressiin ja muuhun työn kuormitukseen. 500€ on ihan kiva raha, mutta jos tulot ovat jo sellaiset että extra menee vain säästöön niin mielummin yrittää vältellä pahentamasta vatsahaavaa lisähommilla. Sitten jos hommat ovat sellaiset että hanskat ja työajatukset tippuu klo. 16:00, niin yleensä lisävastuu tms. haittaa vähemmän kuin lisäraha lämmittää

Sellaiset firman pikkulisäedut ovat aivan toisarvoisia, mitä sitten vaikka saat pari kertaa kuussa ilmaisen laina-auton? Jos saat muutaman satasen lisää palkkaa niin voit vuokrata auton tai vaikka ajaa taksilla ja jos et tarvitse voit laittaa ylimääräiset rahat vaikka viinaan.

Monet alle keskipalkkaa tienaavat ovat aika pitkälti siellä suorittavassa duunariportaassa, ja heidän palkka määräytyy aika suoraviivaisesti sen työn arvon mukaan. Siivoojalle on hankala maksaa vaikka 500 euroa enemmän kuukaudessa, hankaloittamatta yrityksen kilpailuasemaa. Pidän monessa tapauksessa AY-liikettä ongelmana tässä, sillä huonojen tai siis huonosti tuottavien työntekijöiden potkiminen on tehty mahdottomaksi, mikä taas estää hyvien ja tuottavien työntekijöiden palkitsemisen. Itse aika vahvasti yrittäjätaustaisesta suvusta ja monella sukulaisella on pieniä, sellaisia 10-30 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Jokaiseen mahtuu niitä työajalla kännykkää räpeltäviä tuottamattomia työntekijöitä ja sitten niitä huipputyöntekijöitä, joista näkee että tekevät sitä työtä mistä tykkäävät. Tuollaisen mustan lampaan palkkaaminen ajaa vain sellaiseen tilanteeseen, ettei niitä paremmin tuottavia hyviä työntekijöitäkään voi palkita paremmin vaikka olisikin halua. Työntekijän palkkaamisesta on tehty niin pirun kallista ja uuden työntekijän palkkaaminen on aina tietynlainen villikortti.

Isommissa yrityksissä, jollaisessa myös itse olen, kannatan jonkin asteista liittojärjestäytymistä. En kuitenkaan aivan tässä nykyisessä laajuudessa. Pienyrittäjille antaisin laajemmat mahdollisuudet paikallisiin sopimuksiin.

Suomessa on helppo potkia iso määrä pois, mutta hankalampaa saada yksittäinen ihminen ulos. Mutta mikä sitten olisi sopiva syy että joku saataisiin potkia pois? Työteho? Sen mittaaminen onkin helppoa Lainsäädöntö estää myös työntekijöiden kyykyttämistä yms. pomojen uhkailua ja mielivaltaa kun ei helposti voi potkuilla pelotella.

 

[Lämpöpumppu]

Mikäs sen "paremman" työntekijän palkitsemista estää? Ei ainakaan TES, koska se takaa vain minimit. Aina voi maksaa TES:n minimejä parempaa palkkaa, kunhan kaikilla on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet saada sitä parempaa palkkaa tai palkkiota, eikä mennä ns. "pärstä kertoimella".

Tottakai siis TES antaa siihen myöden, ja olen isossa yrityksessä itsekin saanut palkankorotuksia omatoimisesti olemalla aktiivinen. En tarkoita tässä lainkaan sitä, vaan tuollaisessa pienyrityksessä ne työntekijöiden palkat ovat vain niin järjettömän iso osuus koko budjetista, että mikäli palkkaat tuollaisen mustan lampaan työyhteisöön maksaen sille asiaan kuuluvaa palkkaa, et pääse siitä eroon siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on täysin p*ska tuottavuudessaan. Tuolla samalla rahalla olisi voinut saada koeajankin jälkeen paljon motivoituneemman henkilön tai sitten laittaa muiden palkkojen korotuksiin. Kaikkihan sen tietää, että tuollainen tyyppi pitäisi potkia pihalle tai laskea reilusti palkkaa jollei motivaatioa ole työhön toisin kuin muilla työyhteisön työntekijöillä.