Ei 100% varmuudella mitkään. Mutta aloittaisin teknisen alan korkeakoulusta. Korkeakoulutetulle sitten työpaikka jostain isosta firmasta alkuun. Ja pitää olla valmis vaihtamaan työpaikkaa palkan perässä. Tässä nyt ihan korkean tason ajatuksia. Ja jos on taipumusta on, niin konsulttifirmoissa on mahdollisuddet edetä aika hyvin. Työtä se toki vaatii (ja vähän tottakai aina onnea kanssa).
Ja näiden lisäksi vielä nokka kohti Lappia/Itärajaa, niin mennään yli 100k niin että heilahtaa.
Tämähän se - kun niitä kouluttautumisvalintoja tehdään, niin joku mistään mitään tietämätön opo vähän katselee, että tuliskohan susta sairaanhoitaja - tai lähihoitaja. Ja se on sitten menoa se - mahikset hyville tuloille oli siinä.
Ja muutenkin noi on niin kaukaisia valintoja. Vaikka itse en opolta edes kysellyt vaan nörttinä halusin opiskella digitaalitekniikkaa niin ei minulla voinut olla mitään käsitystä mikä se työtilanne on nyt tälleen lähes 20v myöhemmin. Enhän mä pysty edes nyt sanomaan sitä yli viiden vuoden päähän. Toki se nyt oli nähtävissä, että joku DI on varmaan ihan hyvä tutkinto noin yleisesti.
Lääkäriksi pääsy on vaan tosi hankalaa. Tai siis lääkikseen pääsy vaatii aikalailla. Ja lääkäri on nimenomaan kutsumusammatti. Lääkärin koulutuksella olet töiden suhteen aika lukossa myös.
Suurimmalla osalla nuorista ei ole edes mitään käryä siitä, että mitä eroa sillä on kun tienaa 2500€/kk bruttoa tai 4500€/kk bruttoa.
Kokemukseni mukaan (suomalaisissa) isoissa firmoissa palkkataso ei usein ole erityisen hyvä ja meriittilisä on pientä. Taulukkopalkat melkeinpä.
Kirjoitinkin, että alkuun. Noista saa hyvää kokemusta jatkoa varten.
Nämä mainitsemasi kuukausipalkat ovat siitä mielenkiintoiset, että tuollaisessa harppauksessa nettopalkka nousee noin tonnilla. Bruttopalkassahan tuo harppaus kakkosella alkavasta palkkasummasta neljällä alkavaan kuulostaa todella isolta ja sitähän se kyllä onkin, heittämällä suomalaisten keskipalkan ohi mennään. Mutta siihen nettoon; toisaalta se on iso raha, mutta toisaalta taas pieni ottaen huomioon miten yleensä työnkuva muuttuu, vaativuus ja haasteet lisääntyvät. 2500 euron kuukausipalkalla voi löytää teollisuuden aloilta lähes sellaista "aivot narikkaan" -asentajahommaa ja 4500 euron kuukausipalkalla voit joutua esimieheksi sekä saada tulosvastuuta ynnä muuta stressattavaa. Tietenkin se korkeakoulututkintokin vielä "pitää" suorittaa. Ja siitä kaikesta saat tonnin enemmän käteen kuukaudessa. Toki asiat eivät ole niin mustavalkoisia ja onhan se tonnikin iso raha, mutta ei silläkään palkalla rikastumaan pääse kun ne menot tuppaavat nousta tulojen kasvaessa lähes huomaamatta.
Tämä on just se isoin este. Kun joutuu jotain rahan eteen tekemäänkin. Ja "ei kannata kun verottaja vie kaiken". Kyllä mä ainakin otan ilolla vastaan jokaisen lisäeuron. Toki menot helposti lisääntyy tulojen kanssa, mutta vain tiettyyn asti. Jossain vaiheessa se taittuu ja säästöön menee kaikki ylimääräinen.
Siis toki kannattaa aina edetä niin pitkälle kuin rahkeet riittävät jokaisen lisäeuron takia, samaa itse teen välittämättä verotuksen noususta. Mutta lähinnä muistutukseksi ihmisille, joita ei kiinnosta vastuullisemmat tehtävät ja jotka kuitenkin surkuttelevat paremmin tienaavia. Tuohonkin tonnin nettopalkkalisään voi mahtua niin paljon kaikenlaista vastuun lisäystä yms, ettei siihen kaikki lähtisi.
No näinhän se tosiasiassa menee. Itsekin ajauduin ihan arvalla tietotekniikan pariin, ainoastaan siitä syystä että se kiinnosti jo pienestä pitäen kun jotain C64:aa ja 286:sta tuli räplättyä. Sähkötekniikka oli toinen vaihtoehto, toki nyt voi todeta että palkan suhteen hyvä valinta.
Mutta samalla se käteen jäävä ylimääräinen tonni on kaikki pelkkää "hupirahaa" kun kaikki välttämättömät menot (perustason asuminen, liikkuminen ja ravinto) on jo kuitattu niistä pienemmistä tuloista. Eli, jos siitä 2500e palkasta jäi aiemmin vaikka 500e yli peruselämiskulujen ja nyt jääkin 1500e niin se onkin jo kolme kertaa enemmän rahaa "kaikkeen kivaan". Toki kun siihen kaikkeen kivaan tottuu ja ne menot nousevat niin sitten se alkaa tuntua taas äkkiä vähän liikaa itsestäänselvyydeltä.
No sehän on nimenomaan myös sitä hupirahaa. Isompaan asuntoon mahtuu isompaa kotiteatteria ja mitä nyt haluaa touhuta. Keittiö, makuuhuone ja pesuhuone sen sijaan on vähän pakko olla joka tapauksessa. Jos ostaa asunnon ilman, että kokee saavansa kiinni laitetulle rahalle vastinetta, niin se on sitten vähän niinkuin oma häpeä. Kukaan ei kuitenkaan pakota laittamaan sitä ekstratonnia juuri asuntoon.
Tästä aasinsillan kautta siihen, että yhden hengen taloudet ovat melkoisen ahtaalla Suomessa. Siksi tulee mieleen parikin pariskuntaa, joiden suhde on käytännössä kuopattu, mutta ovat enää lähinnä taloudellisista syistä edelleen yhdessä. Ja sitten näitä eron jälkeisiä nopeasti uuteen parisuhteeseen -tyyppisiä ratkaisuja löytyy myös. Kahdella 2500 euroa kuukaudessa tienaavalla jää aika tavalla enemmän käteen kuin esimerkiksi yhdellä 4500 euroa kuukaudessa tienaavalla. Toki valintojahan nämä sinänsä myös ovat ja kahden hengen taloudesta poikii todennäköisemmin enemmän hyötyä yhteiskunnalle jälkeläisten muodossa, mutta joku saksalainen veromalli voisi kuitenkin olla ihan käypä täälläkin. Toki kahden hengen talouksissa rahaa kuluukin myös enemmän, mutta kuitenkin esimerkiksi lainan hakeminen on helpompaa pariskuntana nettotulojen ollessa isommat.
Siis eikö se Saksalainen perheverotusmalli nyt nimenomaan entisestään heikennä sen yksin asuvan asemaa, kun perheveromallissa saa vielä pienemmät verotkin muiden säästöjen lisäksi? (Jos toinen osapuoli tienaa vähemmän)
Tottakai jos jakaa menoja toisen ihmisen kanssa, niin luultavasti jää enemmän rahaa käteen kuin jos ei jakaisi menoja – ja näinhän sen kuuluukin mennä. Vastaavasti sillä yksinasuvalla on koko kämppä omassa käytössään. Myös se yksinasuva voi muuttaa johonkin kommuuniin tai ottaa alivuokralaisen, jos on halukas vaihtamaan omaa rauhaansa kulujen jakamiseen.
Täh?! Ettekö te maksa töissä käynnistä?!
Ja usein myös pääomaa, joka pitää ensin kerätä, jos sitä ei muualta saa. Kovasti myös auttaa, jos on joku perälauta, kuten hyvin toimeen tulevat vanhemmat niin ei ole heti täysin pulassa. Tietenkin, jos aloittaa opintotuella koodaamaan webbisivuja ja etenee siitä niin sitten pääomaa ei tarvita. Jos kuitenkin on jo elämisen kuluja, niin pitää ensinnäkin pystyä elättämään itsensä niin kauan, että alkaa tulla tuloja. Toisekseen, jos nyt tekee muuta kuin niitä webbisivuja ja vastaavia ilmaisilla työkaluilla niin tarvii laitteita ja lisenssejä. Nämä on sitten alasta riippuen äkkiä kymppitonneista satoihin tonneihin.
En työskentele verkostomarkkinoinnin parissa.Täh?! Ettekö te maksa töissä käynnistä?!
Enpä tiennyt, että Suomi tubettajatkin on tollasessa mittaluokassa. Paljonko suunnilleen vaatii tilaajia? Suurin osa varmaankin muita reittejä kun pärstä tullut tutuksi vai onko Googlen kautta?
Kyseessä lienee trolli, tubettajilla maks 170k tulot ollut vuonna 2018. Tubettajien tulokuninkaalla jättimäiset tulot – tienasi pelivideoilla 163 611 euroa
Tuo lista toki vähän huono kun eniten tienaavat pyörittää firman kautta toimintaa. Esim. HPC, Roni Back yms.
Menee ot:n puolelle, mutta onko todellakin unboxaus-videoilla tehty tuollaiset tulot? Ja kaverin naama tai ääni ei edes videoilla näy tai kuulu.
Joku kertakorvaus vuodessa? 500e+?
