Palkkakeskustelu

[KoneenKokoaja]

Ainakin koko sen ajan kun työskentelin yliopistolla olin valmis matalampiin palkkoihin, kun se vähän niinkuin nimenomaan oli sitä kutsumustyötä. Muutenhan olisin häipynyt sieltä heti.

Sinänsä samaa mieltä palkkojen polkemisesta. Mutta kyllä niitäkin töitä on, joissa ollaan vaan tyytyväisiä kun saa jonkinlaisen korvauksen. Itselleni on ainakin kuitenkin eroa siinä rahoitetaanko veroista (tmv.) sitä kutsumusammattia vai tehdäänkö bisnestä.

Palkkaus määräytää aika pitkälle monen eri tekijän summana. Esim. omalla alallani sähköala on suhteellisen hyvät palkat, mutta sille on täysin loogiset perusteet. Ensinnäkin sähkö on modernissa yhteiskunnassa täysin välttämätön hyödyke, jos sähköt menevät poikki moni ihminen kuolee, taloudelliset menetykset ovat miljardeja, eikä käytännössä mikään toimi, koska kaikki toimialat halvaantuvat. Jos sähköverkko ei toimi niin se huomataan modernissa yhteiskunnassa heti ja kaikilla tasoilla jos joku yliopiston tirehtööri ei tee töitään pariin kuukauteen se ei näy missään (vaikka kaikki omasta mielestään tekevät maailman tärkeintä työtä). Jos sähköverkko ei toimi se ei enää ole mielipide kysymys, jossa pitäisi kiistellä, että onko sähkötyöt tärkeää työtä vaan kaikilla on sitten hyvin kurjaa ja kaikki voivat yhdessä todeta kun lämmitys ei toimi 30 asteen pakkasessa, että oliko se sähkömies tärkeä vai ei. Silloin ei toimi pankit, kaupat, tehtaat, eikä liikennevalot (akkuvarmistuksetkaan ei auta pitkään). Tästä syystä alan palkkaus on oltava sellaista, että sinne saadaan hommiin muitakin kuin niitä ketkä tulevat hommiin jollain 2000€ kuukausipalkalla tai huonommalla.

Tämän lisäksi lähes kaikki työt sähköalalla ovat tarkkaan säädeltyjä ja luvanvaraisia. Työt vaativat koulutusta ja pitkää kokemusta. Läheskään kaikki ketkä kouluttautuvat alalle eivät koskaan opi sille tasolle, että voisivat alan töitä tehdä. Osalla se ura loppuu jo aikaisemmin kun ei pää riitä kaikkien koulutusten ja lupien hankintaan. Vaikka sähkömiehen ei tarvitse mikään Einstain olla niin ainakaan minä en ole 20v aikana löytänyt yhtään keskivertoa tyhmempää sähkömiestä (siis yleiseltä loogiselta päättely ja hahmotuskyvyltään), joka olisi alalla pärjännyt 5 vuotta pitempään. Sosiaalinen älykkyys sitten erikseen, sitä ilmankin voi alalle päästä jos osaa sen verran murahdella, että osaa ajaa urakkakohteissa muut raksamiehet tieltä pois ja aasiasta käydä hakemassa tilausvaimon.

Onko sähkötyöt kutsumustyötä? Ei todellakaan ole siinä kun taivuttelee kaapelia 30 asteen pakkasessa koko päivän siitä on kutsumus kaukana. Ei silti kyllä tästä huolimatta sitä on kyennyt säilyttämään jonkinlaisen kiinnostuksen opetella uutta sähköalaan liittyvää kokoajan.

 

[FireFly Renaissance]

Palkkaus määräytää aika pitkälle monen eri tekijän summana. Esim. omalla alallani sähköala on suhteellisen hyvät palkat, mutta sille on täysin loogiset perusteet. Ensinnäkin sähkö on modernissa yhteiskunnassa täysin välttämätön hyödyke, jos sähköt menevät poikki moni ihminen kuolee, taloudelliset menetykset ovat miljardeja, eikä käytännössä mikään toimi, koska kaikki toimialat halvaantuvat. Jos sähköverkko ei toimi niin se huomataan modernissa yhteiskunnassa heti ja kaikilla tasoilla jos joku yliopiston tirehtööri ei tee töitään pariin kuukauteen se ei näy missään (vaikka kaikki omasta mielestään tekevät maailman tärkeintä työtä). Jos sähköverkko ei toimi se ei enää ole mielipide kysymys, jossa pitäisi kiistellä, että onko sähkötyöt tärkeää työtä vaan kaikilla on sitten hyvin kurjaa ja kaikki voivat yhdessä todeta kun lämmitys ei toimi 30 asteen pakkasessa, että oliko se sähkömies tärkeä vai ei. Silloin ei toimi pankit, kaupat, tehtaat, eikä liikennevalot (akkuvarmistuksetkaan ei auta pitkään). Tästä syystä alan palkkaus on oltava sellaista, että sinne saadaan hommiin muitakin kuin niitä ketkä tulevat hommiin jollain 2000€ kuukausipalkalla tai huonommalla.

Tämän lisäksi lähes kaikki työt sähköalalla ovat tarkkaan säädeltyjä ja luvanvaraisia. Työt vaativat koulutusta ja pitkää kokemusta. Läheskään kaikki ketkä kouluttautuvat alalle eivät koskaan opi sille tasolle, että voisivat alan töitä tehdä. Osalla se ura loppuu jo aikaisemmin kun ei pää riitä kaikkien koulutusten ja lupien hankintaan. Vaikka sähkömiehen ei tarvitse mikään Einstain olla niin ainakaan minä en ole 20v aikana löytänyt yhtään keskivertoa tyhmempää sähkömiestä (siis yleiseltä loogiselta päättely ja hahmotuskyvyltään), joka olisi alalla pärjännyt 5 vuotta pitempään. Sosiaalinen älykkyys sitten erikseen, sitä ilmankin voi alalle päästä jos osaa sen verran murahdella, että osaa ajaa urakkakohteissa muut raksamiehet tieltä pois ja aasiasta käydä hakemassa tilausvaimon.

Onko sähkötyöt kutsumustyötä? Ei todellakaan ole siinä kun taivuttelee kaapelia 30 asteen pakkasessa koko päivän siitä on kutsumus kaukana. Ei silti kyllä tästä huolimatta sitä on kyennyt säilyttämään jonkinlaisen kiinnostuksen opetella uutta sähköalaan liittyvää kokoajan.

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

 

[SundeR]

Ei myöskään työn "tärkeys" pääasiallinen juttu palkan muodostuksessa. Moni on varmaan samaa mieltä että hoitajat tekevät todella tärkeää työtä.

Markkinat määräävät työn hinnan, mutta toki tuohon vaikuttaa myös työn tärkeys. Sähköalan lisäksi IT-alallakin on kovat palkat, ja varmasti tähän vaikuttaa se että yhä enenemissä määrin asioita "sähköistetään", siirrytään verkkopalveluihin samalla kun fyysisiä asioimispisteitä lopetetaan. Myös IT-järjestelmät ovat asia jonka täytyy yhteiskunnassa toimia tai tulee ruumiita & suuria taloudellisia tappioita.

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

Nimenomaan näin. Mutta työn tärkeys ei ole oleellinen asia palkan muodostuksessa. Näin vaikka julkisessa keskustelussa tämä tuntuu olevan ihmisille tärkein argumentti miksi he tarvitsisivat enemmän palkkaa.

 

[munse]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

 

[SundeR]

...
Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

Arvontuoton lisäksi toki osaajapula. Pari tuttua "perinteisen alan" insinööriä (sähkö, rakennus) tienaa kyllä myös oikein sievoisasti enemmän kuin samanverran / toinen enemmän kuin IT-alalla työskentelevät insinöörituttuni.
Ainakin tämä rakennus-insinööri tosin taitaa tehdä melko pitkää päivää.

 

[zepi]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Ei itseasiassa sekään.

Määrittelevä tekijä on se, että paljonko on työntekijäehdokkaita tarjolla suhteessa sen työsuoritteen tekemisen kysyntään. Tuotettu lisäarvo vaikuttaa vain, jos lisäarvo on niin matala, että 100% tuotantoarvosta työntekijäle maksamalla ei saa työntekijää markkinoilta hommattua. Silloin duunipaikka jää syntymättä.

Muussa tapauksessa työn hinnan määrää kysyntä ja tarjonta kyseisellä sektorilla ja paikassa, ei tuotetun lisäarvon määrä.

Tämä selittää myös sitä miksi työpaikat eivät ole siirtyneet täysin halvempiin maihin: Sveitsiläisen Zürichissä asuvan pankkiirin tuottama lisäarvo on korkeampi kuin suomalaisen Helsingissä asuvan pankkiirin, koska Sveitsissä asiakkaat ovat rikkaampia ja arvostavat niin paljon henkilökohtaista palvelua, että asioivat mielummin sveitsiläisellä 20 000e/kk tienaavalla pankkiirilla, kuin skypellä suomalaisen 6000e/kk tienaavan pankkiirin kanssa.

 

[Suvakki]

Arvostus tai vaativuus ei ole sinänsä palkan suurin määrittävä tekijä, vaan se, kuinka paljon lisäarvoa työpanos tuottaa työnantajalle.

Näin perinteisen alan insinöörinä täytyy todeta, että esimerkiksi IT-alalla palkat ovat keskimääräistä suuremmat juuri tuon arvontuoton eikä niinkään vaativuuden takia

Pointti ok, mutta lineaarisesti nuo ei toki kasva käsi kädessä. Kuten tuossa muutama sanoikin, verrataan työntekijöitä keskenään saatavuuteen ja tätä kautta muodostuu hinnoittelu työpanokselle. Tämä taas pitää huolen, että vapailla markkinoilla ei hintakehitys karkaa käsistä, koska tekijöitä ilmaantuu paikalle jos jossain alkaa olla liian helppoa rahaa tiedossa.

Työn tärkeys jos olisi palkkakehityksen veturi, niin siivoojat ja opettajat tienaisi melko paljon enemmän. Ehkä myös aurakuskit loppuviikosta

 

[Suvakki]

Otetaan pieni esimerkki tästä.

Rakennustyömaalla alkaa olla vaikea saada muurareita ja muurarin palkat nousevat voimakkaasti. Vieressä olevat kirvesmiehet kouluttautuvat muurariksi, koska parempi palkka. Muurarien tarjonta kasvaa työmarkkinoilla ja yritysten ei tarvitse kilpailla palkalla toisiaan vastaan, joten palkkakehitys hidastuu tai kääntyy laskuun. Samaan aikaan kirvesmiehistä alkaa olla pulaa ja niiden palkat alkavat nousta tarjonnan ollessa alle kysynnän.

Aika simppeli asia loppupeleissä, vaikka ei nyt oikeasti nopeasti tuollaista muutosta tapahdukaan työmaan sisällä.

 

[KoneenKokoaja]

Vähän ristiriitaista alkaa samassa viestissä kehumaan sähkötöiden kovaa koulutusta ja aliarvioimaan "yliopiston tirehtöörejä" joita ilman kukaan ei olisi koskaan mistään sähköstä saati sähkölaitteista kuullutkaan

Aika ristiriitaista väittää sähköalan olevan yliopistoista peräisin kun suurin osa sähköön liittyvästä perusteknologiasta kehitti sellainen henkilö kuin Thomas Edison, jolla oli yli tuhat pantettia alalle. Edison opiskelut loppuivat jo paljon ennen yliopistoja, koska opettajat olivat sitä mieltä, että hän on tyhmä. Joka sinällään oli hyväkin juttu, koska yliopistot olisivat todennäköisesti pilanneet Edisonin valtavan menestyksekkään tuhansiin valmiisiin tuotteisiin perustuneen yrittäjän ja keksijän uran.

Monet sähköön liittyvät teoriat ja ilmiöt keksinyt Benjamin Franklin ei myöskään ollut yliopisto ihmisiä. Pari vuotta kävi Boston Latin Schoolia (julkinenkoulu, jossa opetus monilta osin teologista) ja jätti sen kesken ja sen jälkeen luotti lähinnä itseopiskeluun.

Ei silloin kun sähkö oli uusi asia (1800-luvulla) edes ollut yliopistoja joissa sähköön suoraan liittyviäteorioita olisi opetettu kun niitä ei ollut vielä keksitty vaan koko ala oli aika pitkälle itseoppineiden keksijöiden varassa ja kehittämää. Yliopistot tulivat mukaan keräämään kunniaa asiasta vasta näiden pioneerien jälkeen kun yliopistoille oli luotu valmiit teoriat ja sapluunat mitä noudattaa.

 

[FireFly Renaissance]

Aika ristiriitaista väittää sähköalan olevan yliopistoista peräisin kun suurin osa sähköön liittyvästä perusteknologiasta kehitti sellainen henkilö kuin Thomas Edison, jolla oli yli tuhat pantettia alalle. Edison opiskelut loppuivat jo paljon ennen yliopistoja, koska opettajat olivat sitä mieltä, että hän on tyhmä. Joka sinällään oli hyväkin juttu, koska yliopistot olisivat todennäköisesti pilanneet Edisonin valtavan menestyksekkään tuhansiin valmiisiin tuotteisiin perustuneen yrittäjän ja keksijän uran.

Monet sähköön liittyvät teoriat ja ilmiöt keksinyt Benjamin Franklin ei myöskään ollut yliopisto ihmisiä. Pari vuotta kävi Boston Latin Schoolia (julkinenkoulu, jossa opetus monilta osin teologista) ja jätti sen kesken ja sen jälkeen luotti lähinnä itseopiskeluun.

Ei silloin kun sähkö oli uusi asia (1800-luvulla) edes ollut yliopistoja joissa teorioita olisi opetettu kun niitä ei ollut vielä keksitty vaan koko ala oli aika pitkälle itseoppineiden keksijöiden varassa ja kehittämää. Yliopistot tulivat mukaan keräämään kunniaa asiasta vasta näiden pioneerien jälkeen kun heille oli luotu valmiit teoriat ja sapluunat mitä noudattaa.

Ehkä ei liene siten yllätys, että kaikki nykaikaiset sähköjärjestelmät perustuvatkin Teslan vaihtosähköjärjestelmään, eikä Edisonin tasajänniteverkkoihin. Tapetuista elefanteista huolimatta

 

[KoneenKokoaja]

Ehkä ei liene siten yllätys, että kaikki nykaikaiset sähköjärjestelmät perustuvatkin Teslan vaihtosähköjärjestelmään, eikä Edisonin tasajänniteverkkoihin. Tapetuista elefanteista huolimatta

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

 

[ikuhappy]

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

Mutta siinä vaiheessa kun 90-luvulla demoiltiin, niin ei taidettu ko. teknologialla tehdä juuri rahaa. Kaavamaisen tutkimuksen myötä nykyään tehdään, ja voidaan tekijöille maksaa. Ei yliopistotutkimus ole avain onneen, mutta ei sitä täysin voi dissatakaan (pl. tietyt alat, mutta ei mennä siihen täällä)

 

[FireFly Renaissance]

Jep mutta sähköalan teknologiassa itseoppineiden keksijöiden ja pioneerien merkitys on iso. Yliopistot hyppäävät teknologiaan aika usein vasta jälkijunassa. Esimerkkejä löytää muualtakin kuten vaikkapa tietokone peliteollisuus suomessa se perustuu ihan suurelta osin siihen 90-luvun demoskeneen, jossa toimivilla isolla osalla ei ollut mitään tekemistä yliopistojen kanssa. Olin itse mukana siinä skenessä, niin tiedän aika tarkkaan niiden ihmisten taustat. Yliopistot alkoivat innostua asiasta vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun pioneerit olivat jo luoneet valmiita menestyneitä tuotteita alalle. Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta.

Noh pelkästään tuosta kun katsoo, niin kyllä tuolla sitä tieteellistä työtä on aika tavalla tehty: History of electrical engineering - Wikipedia

Ja sehän se yliopistojen tehtävä onkin, tuottaa tietoa, jonka joku muu sitten kaupallistaa. Historiaan sitten jäävät ne Edisonit ja Steve Jobsit. Siitä voi sitten suurelle kansanosalle tulla jotain näinkin idioottimaisia kuvitelmia kuin "Yliopistot ovat kaavamaisia laitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen valmiin sapluunan ja mallin siinä vaiheessa kun sellainen jo on ei tekniikka enää ole uutta." Jos nyt totta puhutaan niin yliopistoissa tehdään tälläkin hetkellä tutkimusta, johon perustuvat laitteet tulevat sinne sähköasentajan eteen sitten 10-50v päästä. Kun joku muu(tm) kaupallistaa ne. Joskus toki kaupallistamisen hoitavat tutkijatkin, sen yliopistotutkimuksen jälkeen.

Kaikkea mitä yliopistoissa tutkitaan ei toki ikinä kaupallisteta. Tai se kaupallistaminen saattaa tulla jopa satoja vuosia myöhässä, kuten esimerkiksi monet perusasiat jonka päälle kaikki moderni tietotekniikka on rakennettu.

 

[N1kkel]

Älkääs nyt vertailko omenoita ja appelsiinejä. Yliopiston käynyt fyysikko tutkii luonnon lainalaisuuksia ja julkaisee tieteellisiä teorioita, insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta. Ja sähköasentajat...tekevät sähköasennuksia.

Teorioista olisi aika paljon vähemmän iloa ilman insinööritieteitä ja käytännön sovellutuksia. "Tiedämme mikä jokin ilmiö on, mutta ei hajuakaan mihin sitä voitaisiin hyödyntää.".

 

[Leifhackman]

...insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta...

...joita ei osaa käyttää kuin toinen insinööri Eikös nuo teoriat synny vähän niin, että kun on joku "ilmiö" (yleensä kai entuudestaan jokseenkin tuntematon tai epämääräinen), niin sitten kun löydetään sen "luonne" tai joku siihen liittyvä säännönmukaisuus, niin se on sitten se teoria. Eikös se semmonen "oiskohan tää muuten näin?" -juttu ole nimeltään "hypoteesi" eli vissiin suomemmaksi "olettama"? Ja sitten semmonen teoria mikä käytännössä ei pidäkään paikkaansa on hyvin pian "entinen teoria"? Paitti eikös sähkövirta teoriassa kulje plussasta miinukseen päin, mutta käytännössä miinuksesta plussaan? Ja ihan muistaakseni sen takia, ettei tarvitse polkea jonkun arvovaltaisen teoreetikon varpaita tämän mullan alla ollessaan? Taidettiin havaita tuo kun keksittiin ne vahvistinputket (mikä lie transvestiitorin esiversio viralliselta nimeltään). Oiskohan tämä arvovaltainen teoreetikko ollut juurikin tämä tasavirtaan rajoittunut Mr. Edison?

 

[munse]

Yliopiston käynyt fyysikko tutkii luonnon lainalaisuuksia ja julkaisee tieteellisiä teorioita, insinöörit taas kehittelevät käytännön sovellutuksia teorioiden pohjalta.

Joillain fysiikan aloilla teoreettinenkin kehitys on nykyisin insinöörien käsialaa. Esimerkiksi klassinen mekaniikka, johon fyysikoiden kiinnostus loppui jo toista sataa vuotta sitten. Heille riitti pistemassat, kontinuumimekaniikka oli liian syväluotaavaa ilmeisesti

 

[zepi]

Suomessa myös keskusjohtoinen järjestelmä sotkee tuota palkanmuodostusta ja ihmisten päätymistä eri aloille paikoitellen aika reippaasti.

Kun valtio määrää, että työhön X tarvitaan koulutus Y ja sen jälkeen rajataan tai kasvatetaan Y:n aloituspaikat poliittisella päätöksellä johonkin puolisatunnaiseen lukemaan, niin nuoria ihmisiä ajautuu poliittisten päättäjien halujen mukaan eri ammatteihin, eikä niinkään sen mukaan, että miten vapailla markkinoilla ihmisiä ajautuisi jonnekin.

Ja vielä kun lisätään AY-liikkeen työn tarjontapuolen monopolista johtuva työn hinnoitteluvoima, sekä joillain aloilla työnantajaliittojen oligopoli, niin seurauksena työmarkkina ei kyllä vastaa alkuunkaan niitä ns. "tehokkaita markkinoita". Lopputuloksena tietty se, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa.

--
Lopputulos on sitten se, etteivät ihmiset pysty siirtymään sinne missä maksetaan lisää jne. Lääkärin nyt paras esimerkki. Jos suomen skutsipöndeillä olisi töitä tuhannelle lääkärille 120 000e vuosiliksalla ja lääkärikoulutuksen määrä muuttuisi kysynnän ja tarjonnan mukana, niin joku yksityinen yliopisto tarjoaisi varmasti 200 000e hintaista koulutusta ja sille lainapakettia, jonka sitten makselee parissa vuodessa veke noista isoista liksoista. Ja lainan saanti ei olisi ongelma niin pitkään kuin työmarkkinoilla on lääkäripula.

Nyt kun lääkäreiden aloituspaikat on rajattu johonkin ennalta määrättyyn lukemaan ja koulutus on ilmaista, niin ihmisille ei muodostu tarvetta muuttaa rahan perässä skutsiin tarjoamaan lääkäripalveluita, vaan he jäävät mielummin pienemmällä liksalla Helsinkiin tai muihin kasvukeskuksiin.

--
Saman voisi minusta aloittaa IT-alalla. Kielletään IT-alalla työskentely jos ei ole tasan tietystä koulusta valmistunut tietyn parin yliopiston maisterin paperilla. Ja sisäänotto sitten ~750:een vuodessa, kuten lääkäreillä. Eikö kuulosta mahtavalta idealta?

 

[KoneenKokoaja]

Noh pelkästään tuosta kun katsoo, niin kyllä tuolla sitä tieteellistä työtä on aika tavalla tehty: History of electrical engineering - Wikipedia

Jep ja melkein jokainen tuossa listassa on itse oppinut sähköjuttuja harrastanut usein varakkaampi aatelinen tai kapitalisti, koska harrastaminen oli suhteellisen kallista varsinkin ennenkuin massavalmistus kehittyi. Ilkeämpi voisi epäillä, että yliopistot keskittyivät ihan muihin juttuihin kuin sähkö ilmiöihin kun kaikkein keskeisimpiä sähköalan perusinnovaatioita tehtiin.

 

[Verity]

Lopputulos on sitten se, etteivät ihmiset pysty siirtymään sinne missä maksetaan lisää jne. Lääkärin nyt paras esimerkki. Jos suomen skutsipöndeillä olisi töitä tuhannelle lääkärille 120 000e vuosiliksalla ja lääkärikoulutuksen määrä muuttuisi kysynnän ja tarjonnan mukana, niin joku yksityinen yliopisto tarjoaisi varmasti 200 000e hintaista koulutusta ja sille lainapakettia, jonka sitten makselee parissa vuodessa veke noista isoista liksoista. Ja lainan saanti ei olisi ongelma niin pitkään kuin työmarkkinoilla on lääkäripula.

Nyt kun lääkäreiden aloituspaikat on rajattu johonkin ennalta määrättyyn lukemaan ja koulutus on ilmaista, niin ihmisille ei muodostu tarvetta muuttaa rahan perässä skutsiin tarjoamaan lääkäripalveluita, vaan he jäävät mielummin pienemmällä liksalla Helsinkiin tai muihin kasvukeskuksiin.

Lääkärit on siinä mielessä huono esimerkki, että niitä ei voi kouluttaa ihan miten sattuu, jos halutaan niiden osaavan jotain käytännön taitoja esim. potilaiden diagnosointia ja hoitoa. Lääkärikoulutuksen taustalla täytyy käytännössä olla opetussairaala, jossa on edustettuna tarpeelliset erikoisalat ja tällaisia sairaaloita ei erityisen montaa Suomessa ole.

Onneksi jos opiskelupaikkaa ei Suomessa irtoa, opiskelemaan on täysin mahdollista mennä vaikka Ruotsiin, Viroon tai Latviaan. Tätä mahdollisuutta kuulemma käytetäänkin kokoajan kasvavissa määrin. Tokihan riippuen paikasta se maksaa. Esim. RSU Riikassa lukuvuosimaksu on googletuksen perusteella 12000€ * 6 vuotta = yht. 72000€. Riikassa sijaitseva LU puolestaan ilmeisesti on yht. 51000€. Toki sinnekään ei määrättömästi väkeä voida ottaa ym. syistä, mutta jos ei oikeasti lääkäriksi haluaa, turha rajoittaa horisonttia pelkästään Suomeen.

 

[FireFly Renaissance]

Jep ja melkein jokainen tuossa listassa on itse oppinut sähköjuttuja harrastanut usein varakkaampi aatelinen tai kapitalisti, koska harrastaminen oli suhteellisen kallista varsinkin ennenkuin massavalmistus kehittyi. Ilkeämpi voisi epäillä, että yliopistot keskittyivät ihan muihin juttuihin kuin sähkö ilmiöihin kun kaikkein keskeisimpiä sähköalan perusinnovaatioita tehtiin.

Yliopistojärjestelmä ei ollut ihan samanlainen kuin se on nykyään. Tuohon aikaan niissä yliopistoissa (ja luostareissa, toinen tutkimuksen vanha keskus) ei muita ollut kuin varakkaita aatelisia. Nuo olivat aikansa koulutettuja tiedemiehiä, niitä ihan samoja, jotka nykyisin yleensä työskentelevät yliopistoissa. 1800-luvulla ei ollut itsestäänselvyys, että duunari osasi edes lukea.

 

[FireFly Renaissance]

Saman voisi minusta aloittaa IT-alalla. Kielletään IT-alalla työskentely jos ei ole tasan tietystä koulusta valmistunut tietyn parin yliopiston maisterin paperilla. Ja sisäänotto sitten ~750:een vuodessa, kuten lääkäreillä. Eikö kuulosta mahtavalta idealta?

Insinööriliitot ovat kyllä pahasti epäonnistuneet insinöörien edunvalvonnassa, kun ovat solidaarisuushengessä enemmän lobanneet lisää paikkoja kuin vähemmän.

Vaikka kaikki mitä kirjoitit pitää paikkansa sinänsä, ei tuo vapaa markkinakaan ole mikään avain onneen. Se tuottaa vaan sitten ihan toisenlaisia ongelmia.

 

[masapate]

Sanoisin, että kenenkään yliopistotutkinnon omaavan ei pitäisi alle 3000k mennä töihin. Ymmärrän et opettajat vasta palkkakuopassa ovatkin, mutta silti tuntuu uskomattomalta. Itse olisin tyytyväinen 4.5k ansioon ja 37,5h työviikkoon ilman valtavaa tulos/ulos periaatetta.

 

[FireFly Renaissance]

Sanoisin, että kenenkään yliopistotutkinnon omaavan ei pitäisi alle 3000k mennä töihin. Ymmärrän et opettajat vasta palkkakuopassa ovatkin, mutta silti tuntuu uskomattomalta. Itse olisin tyytyväinen 4.5k ansioon ja 37,5h työviikkoon ilman valtavaa tulos/ulos periaatetta.

Opettajien pidemmät lomat tosin vastaavat varmaan 15 % vuosipalkasta. Eli eivät ne nyt oikeasti ihan niin palkkakuopassa ole.

 

[Kiila]

Vaikka opettajien lomat ovat pidemmät, niin ne on sitten ennalta pakotettu tietyille päivämäärille. Opettajien on aika paha pitää lomaa koululaisten lomien ulkopuolella. Sijaisten hankkiminen aiheuttanee melkoista vääntöä, jos opettaja haluaa lähteä kavereidensa kanssa lomalle "koululaisten lomista" poikkeavaan aikaan. Lisäksi varsinkin hiihtoloma kärsii siitä, että loma-aika on kaikkein kallein ja monet paikat varmasti täynnä muita lomalaisia.

Eräskin tuttu olisi varmasti lähtenyt off seasonilla halvemmilla vuokrilla purjehtimaan, mutta minkäs teet, kun ei töistä (koulusta) pääse.

Enkä nyt muutenkaan suuremmin kadehdi opettajien duunia nykyaikana, varsinkaan peruskouluissa.

 

[ikuhappy]

Opettajien pidemmät lomat tosin vastaavat varmaan 15 % vuosipalkasta. Eli eivät ne nyt oikeasti ihan niin palkkakuopassa ole.

Jep. Tein joskus tarkempiakin laskuja, mutta yksinkertaistaen: Jos insinööri tienaa 4000€ kuussa ja haluaa pitää opettajien 14 viikkoa lomaa se tarkoittaa 9 viikkoa eli 2kk palkatonta. Näin ollen toteutunut kk-palkka insinöörillä onkin 10x4000/12=3333€/kk. Tämä on noin luokanopettajan keskipalkka. Aineenopettaja yläasteella tienaa helposti 3800€/kk mikä siis vastaa normaalitöissä 3800/10x12=4560€/kk. Ei voi mielestäni huonoksi palkaksi haukkua.

 

[zepi]

Vastaavasti myös opettaja voi tehdä jotain keikkaduuneja pitkien lomiensa aikana ja tienata extraa.

Nykyisin yksityiset valmennuskurssit kaipaavat opettajia jne. joten tuollaisella sivubusineksella voi varmaan tehdä ihan ok rahaakin.

 

[uce]

Kyllähän tuo 3800 e/kk plus pari kuukautta extralomaa on vähintääkin linjassa kertotaulun opettamisesta räkänokille. Toki on hyvä, että opettajilla riittävät palkat, jotta saadaan riittävän hyviä alalle ja penskoilla toteutuu paremmin mahdollisuuksien tasa-arvo.

Itsehän en peruskoulun opettajaksi lähtisi edes noilla korvauksilla. Lukio vahva ehkä.

 

[Leifhackman]

Täällä on koulutuspolitiikasta ja ammattiliitoista sanottu komentteja lähiinnä "sättivään" sävyyn ja musta pointitkin ovat olleet valideja ainakin tietyltä kannalta katsoen. Mun mielestäni nuo oikein toimiessaan kuitenkin voivat tuoda asioihin vakautta ja ennustettavuutta. Jos tämä poliittinen koulutussysteemi voidaankin nähdä tietyllä tavalla rajoittavana tai kuristavana, niin toisaalta täysin kaupalliseen toimintaan perustuva koulutus mun nähdäkseni voisi myös aiheuttaa ikäviä tilanteita. JOs esim. lääkäreitä kouluttaisivat bisneslähtökohdista toimivat koulutusfirmat, niin nehän voisivat toitottaa mielinmäärin, että "Lähde tuppukylään lääkäriksi ja tienaa sumeita summia, paikkoja avoinna mielinmäärin! Me koulutamme sinut!". Tietenkin tämmönen firma pyörittäisi noita koulutuksia niin kauan kuin asiakkaita riittää, eihän niitä kiinnostaisi se, löytävätkö koulutetut lopulta töitä. Ja sitten kun tajuttaisiin että nyt niitä lääkäreitä onkin jo 20 hakemassa jokaista avointa paikkaa, niin alkaisivat toitottaa samalla tavalla muita koulutuksia. Ehkä kömpelö esimerkki, mutta musta kuitenkin tämä "kommunistinen keskusjohtoinen systeemi" ainakin oikein toimiessaan voisi koittaa haarukoida ja hallinnoida tuollaisia asioita, minkä tietynlainen "johtaminen" tai suunnittelu tuosta näkökulmasta ei oikein ole kenenkään yksityisen toimijan intresseissä.

Ammattiliittojen hyvänä puolena sanoisin, että ovathan ne kuitenkin tuoneet tietynlaista vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinaan. Kun liitot saavat TESsin ruuvattua, niin yleensä siinä aina firmatkin tietävät pariksi kolmeksi vuodeksi, mitä palkka- ja työehtopuolella tulee heidän aloillaan tapahtumaan. Musta siinä on myös sellainen hyvä puoli, että kun työelämän asioita säädellään työehtosopimuksilla ja työlainsäädännöllä, niin jos niiden mukaan yritetään mennä, niin kyllähän se myös jos ei nyt ihan pakota niin ainakin ohjaa pidemmän aikavälin suunnittelemisen suuntaan, mikä tuo työntekijälle ennustettavuutta ja vakautta elämään.

Ja on sellaisia yritysjohtajia ja yrittäjiäkin on olemassa, joiden mielestä liitto-kuviolla on hyviäkin puolia. Tietenkin ne tuovat omalla tavallaan myös jäykkyyttä ja hidaliikkeisyyttä, mikä yksittäisen yrityksen, työntekijän, projektin tms. kannalta voi olla turhauttavaa tai jopa raivostuttavaa.

Mun mielestäni sekä politiikan ja AY-liikkeen ongelmat hyvin pitkälle johtuvat myös siitä, että niissä toimiminen tuntuu kiinnostavan yhä harvempia. Musta tämä edesauttaa sitä, että niissä piireissä ei oikein "ilma vaihdu" ja ajatukset jäykistyvät samoille radoille. Hommat pyörivät pienissä piireissä ja niistä asioista tuppaa tulemaan piirissä mukana olijoille itsetarkoitus, vaikka tarkoitus pitäisi olla palvella muita. Esim. AY-liikkeen suhteen olen sitä mieltä, että se on eräänlainen "dinosaurus" joka tavallaan tekee kuolemaa. Se on aikanaan kuitenkin syntynyt tietyissä olosuhteissa tiettyyn tarkoitukseen, lähtenyt kasvuun ja nyt tällä hetkellä on oman evoluutionsa tässä vaiheessa. Aika näyttää, mitä sille tapahtuu. Voihan se olla, että se jatkaa kuolemaansa ja kuolee lopulta kokonaan tai lähes kokonaan. Mutta pidän sitäkin mahdollisena, että jossain vaiheessa paikallinen sopiminen ja työelämä voi mennä "niin ketteräksi", että tulee tarve ja tilaus sopia rajoja ja pelisääntöjä uudelleen, ja se jossain muodossa syntyy uudelleen.

 

[humongous]

--
Saman voisi minusta aloittaa IT-alalla. Kielletään IT-alalla työskentely jos ei ole tasan tietystä koulusta valmistunut tietyn parin yliopiston maisterin paperilla. Ja sisäänotto sitten ~750:een vuodessa, kuten lääkäreillä. Eikö kuulosta mahtavalta idealta?

Hyvä pointti. Näiden lääkäriuskovaisten pitäisi loogisesti kannattaa myös tätä.

Mitä jos ne Tiedon IT-järjestelmät kaatuu joita lääkärit käyttävät ja potilaat kuolevat? Kun nämä IT-alan tyypit eivät ole tulleet virallisesta politburon hallitsemasta koulusta, miten voimme varmistua laadusta? Tämä on satiiria, ihan vain ettei joku ota tätä vakavasti ja toteuta tätä.

Loogisesti tämä kontrollointi leviää kaikille aloille jossa on mahdollista tehdä pienikin virhe, ja tavalliset köyhät ihmiset kärsivät eniten. Jopa kynsien hoitamiset tarvitsevat valtion mafian "suojelua", koulutuksen ja suojarahaa. Tosiassa kilpailusta halutaan eroon, ja nostaa omia hintoja köyhien kärsimyksellä:

Spoileri

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Bonuskommentti: Asian Protest. Not a single window broken.

The New York Times’ Nail Salons Series Was Filled with Misquotes and Factual Errors. Here’s Why That Matters. (Part 1)

 

[FireFly Renaissance]

Hyvä pointti. Näiden lääkäriuskovaisten pitäisi loogisesti kannattaa myös tätä.

Mitä jos ne Tiedon IT-järjestelmät kaatuu joita lääkärit käyttävät ja potilaat kuolevat? Kun nämä IT-alan tyypit eivät ole tulleet virallisesta politburon hallitsemasta koulusta, miten voimme varmistua laadusta? Tämä on satiiria, ihan vain ettei joku ota tätä vakavasti ja toteuta tätä.

Loogisesti tämä kontrollointi leviää kaikille aloille jossa on mahdollista tehdä pienikin virhe, ja tavalliset köyhät ihmiset kärsivät eniten. Jopa kynsien hoitamiset tarvitsevat valtion mafian "suojelua", koulutuksen ja suojarahaa. Tosiassa kilpailusta halutaan eroon, ja nostaa omia hintoja köyhien kärsimyksellä:

Spoileri

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Bonuskommentti: Asian Protest. Not a single window broken.

The New York Times’ Nail Salons Series Was Filled with Misquotes and Factual Errors. Here’s Why That Matters. (Part 1)

<media> No kuka tahansa pölhö nyt osaa koodata 3kk pikakurssin jälkeen. </media>

Ja siis tämä kontrolli on jo levinnyt:
Taloyhtiön lukitukset ja muut turvasuojaustehtävät vain luvan saaneilta yrityksiltä | Kiinteistölehti

 

[Bnaut]

Noin 90ke /vuosi. Työnä käsien heiluttelu ja leukojen louskuttelu, yleensä kivaa mutta välillä melko rasittavaa. En ole huomannut minkäänlaista elintason nousua 40ke => 90ke välillä. Toki osallaan tähän vaikuttaa työn ulkopuoliset tekijät. Tavoitteena vastuullisempi rooli ja mieluiten 200ke+ tulot, vaatii vielä muutaman portaan pomppua organisaatiossa. Sinänsä palkka ei ole itseisarvo, mutta Suomessa jos haluaa olla edes hyvätuloinen niin tuollaista se vaatii. Jos eläisin yksin ilman lapsia jne, niin varmaan tuollainen 50ke jobi sopivan rennosti ja mahd. vähällä työmäärällä olisi optimi ja tulot riittävät.

Päivitystä tähän. Keskusteltu yrityksen sisällä seuraavasta stepistä, jolloin vuositulot pitäisi päivittyä ~100 -110k€ luokkaan.

Rehellisesti en näe lisääntynyttä vastuuta/kuormaa nettoansioiden lisääntymisen arvoisena. Oikeasti todella stressaava ja vastuullinen positio, jonka kompensaatio mielestäni alakanttiin moneen muuhun tehtävään. Toisaalta, jos haluaa tuonne 200k€ + luokkaan tähdätä niin tämä on jobi, joka pitää hoitaa välissä.

Homma perustuu kuitenkin siihen, että saan tyydytystä työssä menestymisestä, mutta rehellisesti rahan takia uran luominen menee kategoriaan "ei mitään järkeä" Suomen verotusmallilla.

 

[Randomizer]

Päivitystä tähän. Keskusteltu yrityksen sisällä seuraavasta stepistä, jolloin vuositulot pitäisi päivittyä ~100 -110k€ luokkaan.

Rehellisesti en näe lisääntynyttä vastuuta/kuormaa nettoansioiden lisääntymisen arvoisena. Oikeasti todella stressaava ja vastuullinen positio, jonka kompensaatio mielestäni alakanttiin moneen muuhun tehtävään. Toisaalta, jos haluaa tuonne 200k€ + luokkaan tähdätä niin tämä on jobi, joka pitää hoitaa välissä.

Homma perustuu kuitenkin siihen, että saan tyydytystä työssä menestymisestä, mutta rehellisesti rahan takia uran luominen menee kategoriaan "ei mitään järkeä" Suomen verotusmallilla.

Millä alalla on noin kovia palkkoja ja kauanko työhistoriaa?

 

[SundeR]

...
Homma perustuu kuitenkin siihen, että saan tyydytystä työssä menestymisestä, mutta rehellisesti rahan takia uran luominen menee kategoriaan "ei mitään järkeä" Suomen verotusmallilla.

En tiedä tilanteestasi mutta tulojen ylittäessä maagisia rajoja kannattaa varmaan pyrkiä saamaan tulot pääomatuloina ansiotulojen sijaan.

Ansiotuloveroprosentti taitaa ylittää pääomatuloveroprosentin jo tuossa hyvän matkaa ennen 100k tienistejä.

 

[Honzo]

Millä alalla on noin kovia palkkoja ja kauanko työhistoriaa?

Veikkaisin konsulttitaloa...

 

[-Cone-]

En tiedä tilanteestasi mutta tulojen ylittäessä maagisia rajoja kannattaa varmaan pyrkiä saamaan tulot pääomatuloina ansiotulojen sijaan.

Ansiotuloveroprosentti taitaa ylittää pääomatuloveroprosentin jo tuossa hyvän matkaa ennen 100k tienistejä.

Verottaja on sen verran pitkälle viisas, että esim. työsuhdeoptioita (osake tai synteettinen) verotetaan toki normaalina ansiotulona ja tämän piirin voidaan myös lukea muut osakepalkkiojärjestelyt. Ei siis ole mitään kovin yksinkertaista keinoa kääntää palkkatuloja pääomatulojen puolelle, jos on normityöntekijänä yrityksessä. Paitsi perustaa oma yritys, tai päästä osakkaaksi/omistajaksi yritykseen. Kokemusta noista on ihan tarpeeksi.

"3.1 Optiosta saatu etu on veronalaista ansiotuloa

Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. .. Työsuhdeoptioksi voidaan näiden lisäksi katsoa esimerkiksi erilaiset osakepalkkiojärjestelyt ja rajoitettuihin osakkeisiin perustuvat järjestelyt."

Työsuhdeoptioiden verotus

 

[munse]

Tuli tässä pohdittua hiukan tekemääni työelämään liittyvää havaintoa. Liittyy ainakin osittain tähän palkkakeskusteluun.

Monesti sellaiset tyypit, jotka ovat menestyneet hyvin opinnoissaan eivät yllättäen ole niin kiinnostuneita urakehityksestään. Toki haluavat kehittyä ammatillisesti, mutta juuri minkäänlaista uradraivia ei ole. Halutaan olla päteviä, mutta matalalla profiililla.

Sitten taas sellaiset tyypit, jotka ovat pärjänneet opinnoissaan keskiverrosti tai heikommin ovat usein niitä, joilla on todella kova uradraivi. Parin vuoden välein pitäisi saada ylennys ja muheva palkankorotus. Firmaa vaihdetaan tiuhaan ja LinkedIn-profiilit ovat viimeisen päälle kunnossa.

Muistan myös lukeneeni tästä ilmiöstä, mutta en nyt löydä lähdettä.

 

[Habazon]

Tuli tässä pohdittua hiukan tekemääni työelämään liittyvää havaintoa. Liittyy ainakin osittain tähän palkkakeskusteluun.

Monesti sellaiset tyypit, jotka ovat menestyneet hyvin opinnoissaan eivät yllättäen ole niin kiinnostuneita urakehityksestään. Toki haluavat kehittyä ammatillisesti, mutta juuri minkäänlaista uradraivia ei ole. Halutaan olla päteviä, mutta matalalla profiililla.

Sitten taas sellaiset tyypit, jotka ovat pärjänneet opinnoissaan keskiverrosti tai heikommin ovat usein niitä, joilla on todella kova uradraivi. Parin vuoden välein pitäisi saada ylennys ja muheva palkankorotus. Firmaa vaihdetaan tiuhaan ja LinkedIn-profiilit ovat viimeisen päälle kunnossa.

Muistan myös lukeneeni tästä ilmiöstä, mutta en nyt löydä lähdettä.

Kyllähän tuo on jo nähtävissä opiskelujen aikana, kovimmat esiintyjät ja äänekkäimmät kaverit usein hoitaa esityksen vakuuttavasti mutta ei niillä teorista/laskuista ole välttämättä mitää hajua.

 

[Bnaut]

Millä alalla on noin kovia palkkoja ja kauanko työhistoriaa?

Kova palkka on suhteellinen asia. Tonni jää enemmän lapaan kuin Pertti Perusinsinöörillä, mutta ei tässä nyt tosiaan vaurastumaan pääse, kun ei perittyä omaisuutta ole eikä tule. Työuraa valmistumisen jälkeen ~10v. Vastaavaa liksaa saa varmasti melkeinpä joka alalla tietyn tason tehtävistä. Varmasti melkein kaikissa isoissa kansainvälisissä yrityksissä on yrityksestä riippuen Suomessakin 5-50 tehtävää, joista satku maksetaan.

En tiedä tilanteestasi mutta tulojen ylittäessä maagisia rajoja kannattaa varmaan pyrkiä saamaan tulot pääomatuloina ansiotulojen sijaan.

Ansiotuloveroprosentti taitaa ylittää pääomatuloveroprosentin jo tuossa hyvän matkaa ennen 100k tienistejä.

Joku totesikin tuossa edellä, mutta ei työntekijälle ole käytännössä mitään mahdollisuutta valita tai muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

 

[Suvakki]

Kova palkka on suhteellinen asia. Tonni jää enemmän lapaan kuin Pertti Perusinsinöörillä, mutta ei tässä nyt tosiaan vaurastumaan pääse, kun ei perittyä omaisuutta ole eikä tule. Työuraa valmistumisen jälkeen ~10v. Vastaavaa liksaa saa varmasti melkeinpä joka alalla tietyn tason tehtävistä. Varmasti melkein kaikissa isoissa kansainvälisissä yrityksissä on yrityksestä riippuen Suomessakin 5-50 tehtävää, joista satku maksetaan.


Joku totesikin tuossa edellä, mutta ei työntekijälle ole käytännössä mitään mahdollisuutta valita tai muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

Bnaut Oy yhtiö pystyyn ja lähetät tulevalle ex-työnantajallesi laskun kerran kuukauteen. Tämän jälkeen nostat haluamasi verran palkkaa yhtiöstäsi ja loput laitat poikimaan yrityksen omaisuutena. Ei niin vaikeaa, sekä voi laajentaa toimintaansa. Käytännössä tuossa ei ole mitään vaikeaa tai monimutkaista. Sitten tullaan vain siihen yrittäjyyden haasteeseen eli asiakashankinta. Ostaako se ex-työnantajasi sinulta palvelua ja jos ostaa, niin mikä on hinnoittelu. Lopulta huomataan helposti, että työnantajalle tästä ei olisi mitään hyötyä taloudellisesti ja palkkaavat uuden kaverin taloon, koska se ilmestyy joka arkipäivä paikalle ja tiedetään mitä tekee ja milloin.

 

[RDennis]

Bnaut Oy yhtiö pystyyn ja lähetät tulevalle ex-työnantajallesi laskun kerran kuukauteen. Tämän jälkeen nostat haluamasi verran palkkaa yhtiöstäsi ja loput laitat poikimaan yrityksen omaisuutena. Ei niin vaikeaa, sekä voi laajentaa toimintaansa. Käytännössä tuossa ei ole mitään vaikeaa tai monimutkaista. Sitten tullaan vain siihen yrittäjyyden haasteeseen eli asiakashankinta. Ostaako se ex-työnantajasi sinulta palvelua ja jos ostaa, niin mikä on hinnoittelu. Lopulta huomataan helposti, että työnantajalle tästä ei olisi mitään hyötyä taloudellisesti ja palkkaavat uuden kaverin taloon, koska se ilmestyy joka arkipäivä paikalle ja tiedetään mitä tekee ja milloin.

Ettei nyt olisi kuitenkin johtaja uralla oleva henkilö? Ainakin pohjustuksesta jää sellainen mielikuva. Johtajia harvemmin ostopalveluina hankitaan.

Ja aiheeseen. Noin 45k (plus isohko nippu päivärahoja jos niitä nyt palkaksi haluaa mieltää) tuli vuonna 2018. Kasvua sen 5k edellisvuodesta. Ihan tyytyväinen täytyy olla vaikka ei tässä tietysti mitä ihmeitä tienata. Tämä siis logistiikka-alalta toimihenkilöhommista.

 

[Armatt]

Palkka nousi parillakympillä (0,7%) vaikka TES:iin on kirjattu 1,5% (paikallinen sopiminen). Loput korotukset menee pärstäkertoimen mukaan. 2000€ brutto menee rikki kuhan saa 5v kokemuslisät. (Teknologiateollisuus)

 

[hite]

Aikalailla tasan 61ke näyttää viime vuoden bruttotulot. Ihan hyvin on tulot nousseet siitä kun aloitin 2013 tuntityöläisenä tässä samassa firmassa. Alkuun oliko edes 13e/tunti ja siitä on varsinkin parin viime vuoden aikana noustu reilusti. 2016: 37ke, 2017: 46ke. Kaikki tämä saman firman sisällä eikä ole edes tarvinnut mennä pyytämään kilpailevista firmoista tarjouksia. Tänä vuonna 70ke menee rikki, sillä alkuvuodesta on tulossa ylennys+palkankorotus. Alana IT-konsultointia suht specifillä alalla ja tutkinto jäi työelämän jalkoihin.

 

[SundeR]

...
Joku totesikin tuossa edellä, mutta ei työntekijälle ole käytännössä mitään mahdollisuutta valita tai muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

Jep, ei ehkä työntekijällä. Noilla tienisteillä voisi kuvitella että kyseessä on niin pätevä tyyppi että voinee alkaa pyörittää hommaa oman firman kautta.

 

[Leifhackman]

Bnaut Oy yhtiö pystyyn ja lähetät tulevalle ex-työnantajallesi laskun kerran kuukauteen. Tämän jälkeen nostat haluamasi verran palkkaa yhtiöstäsi ja loput laitat poikimaan yrityksen omaisuutena. Ei niin vaikeaa, sekä voi laajentaa toimintaansa. Käytännössä tuossa ei ole mitään vaikeaa tai monimutkaista. Sitten tullaan vain siihen yrittäjyyden haasteeseen eli asiakashankinta. Ostaako se ex-työnantajasi sinulta palvelua ja jos ostaa, niin mikä on hinnoittelu. Lopulta huomataan helposti, että työnantajalle tästä ei olisi mitään hyötyä taloudellisesti ja palkkaavat uuden kaverin taloon, koska se ilmestyy joka arkipäivä paikalle ja tiedetään mitä tekee ja milloin.

Tommoset viritykset missä tehdään duunia entiseen malliin entiselle työnantajalle ja laskutetaan muka yrityksenä tod.näk. kyllä puretaan verotuksellisesti. Lojahtaa henkilösivukustannukset työnantajalle ja mahdollisesti verot tulee ittellekin jostain sen muka-yrityksen kuluista, mitkä siten katsotaan kuitenkin henk.koht. tuloksi. Ehkä jotenkin niin menisi paremmin, että jos jollain kaverilla on firma jolla on liikevaihtoa ja onnistuu lyöttäytyä sen kanssa kimppaan, niin tekee sitä kautta. Ei näytä pelkältä veronkierrolta kun firmalla on muutakin toimintaa kun se verojen välttäminen siltä yhdeltä työnantajalta. Toki jos hommaa ja laskutusta on muillekin firmoille, niin kyllä entinen työnantajakin voi olla asiakkaana.

 

[Honzo]

Jep, ei ehkä työntekijällä. Noilla tienisteillä voisi kuvitella että kyseessä on niin pätevä tyyppi että voinee alkaa pyörittää hommaa oman firman kautta.

No jaa. Itsellä sama n.90ke vuodessa ja jos/kun ylennys edessä 2v. Sisällä, niin tuolla 110-120te välissä liksa. Ja meiltä löytyy tota porukkaa aikalailla. Noita 200te luokassakin olevia on ihan riittävästi.

Eipä tässä mitään firmaa kannata perustaa...

 

[Bnaut]

Ettei nyt olisi kuitenkin johtaja uralla oleva henkilö? Ainakin pohjustuksesta jää sellainen mielikuva. Johtajia harvemmin ostopalveluina hankitaan.

Kyllä, johto ja liiketoiminnan kehitystehtävät.

Yrittäminen on asia erikseen, mutta sen voi kertoa että yhdessäkään isossa globaalissa firmassa et itseäsi tuosta vaan ulkoista yrittäjäksi ja jatka onnellisena laskutusta. Jos tuollainen kikkailu menisi verottajalle läpi, niin firman sisäinen Ethics & Complience olisi kyllä virityksen kimpussa hyvin nopeasti. Palkollisia ne puoli miljoonaa tienaavatkin ovat.

 

[Frederikin rintakarva]

Kyllä, johto ja liiketoiminnan kehitystehtävät.

Yrittäminen on asia erikseen, mutta sen voi kertoa että yhdessäkään isossa globaalissa firmassa et itseäsi tuosta vaan ulkoista yrittäjäksi ja jatka onnellisena laskutusta. Jos tuollainen kikkailu menisi verottajalle läpi, niin firman sisäinen Ethics & Complience olisi kyllä virityksen kimpussa hyvin nopeasti. Palkollisia ne puoli miljoonaa tienaavatkin ovat.

Joo, tuo itsensä ulkoistaminen harvemmin noissa positioissa onnistuu, mutta aika paljon on vuokrattuja henkilöitä noissakin rooleissa. Eli sopivista konsulttitaloista on mahdollista päästä johtopesteille, mutta käytännössä pitää kannukset hankkia muissa taloissa ensin.

 

[Leifhackman]

Kyllä, johto ja liiketoiminnan kehitystehtävät.

Yrittäminen on asia erikseen, mutta sen voi kertoa että yhdessäkään isossa globaalissa firmassa et itseäsi tuosta vaan ulkoista yrittäjäksi ja jatka onnellisena laskutusta. Jos tuollainen kikkailu menisi verottajalle läpi, niin firman sisäinen Ethics & Complience olisi kyllä virityksen kimpussa hyvin nopeasti. Palkollisia ne puoli miljoonaa tienaavatkin ovat.

Eikös noissa hommissa juridiikkakin tule vastaan sitä kautta, että noissa hommissa oleva vastaa aika korkeille tahoille, mahd. hallitukselle suoraan? Ja kuullostaa, ettei se noissa hommissa vaan käy, että firmassa on joku joka on vaan nimellisesti vastuussa asioista ja varsinainen homma olisi tosiasiallisesti ulkoistettu. Varmaan monikin käytännönseikka edellyttää, että noiden asioiden tekeminen ja tekijät ovat firman toimielinten ohjauksessa. Olisi varmaan melkoinen soipmusmylläkkä jos onnistuisi mitenkään, millä saisi osakkeenomistajien edun turvattua ja ulkopuolisen toimijan oikeasti vastuutettua samojen velvollisuuksien alle kuin firman sisällä tehtäessä johtaminen ja korkean tason kehitystehtävät ovat. Kyllähän konsulttifirmatkin tekevät johtamiseen liittyviä hommia ja rojekteja, mutta jos ne pääsisivätkin sössimään hommansa, niin käytännön seurauksena varmaan olisi "vain" epäonnistuminen ja asiakassuhteen menetys.

 

[Suvakki]

Kyllä, johto ja liiketoiminnan kehitystehtävät.

Yrittäminen on asia erikseen, mutta sen voi kertoa että yhdessäkään isossa globaalissa firmassa et itseäsi tuosta vaan ulkoista yrittäjäksi ja jatka onnellisena laskutusta. Jos tuollainen kikkailu menisi verottajalle läpi, niin firman sisäinen Ethics & Complience olisi kyllä virityksen kimpussa hyvin nopeasti. Palkollisia ne puoli miljoonaa tienaavatkin ovat.

Otetaan nyt vähän pakkia. Spekulointi ei perustunut tietoihin kansainvälisestä isosta työnantajasta tai työasemasta yrityksessä. Kaikki tarkentavat tiedot, kuin myös sopimuksen luonne voivat tehdä siitä laitonta. Sen sijaan siinä ei ole mitään ongelmaa jos koodari ottaa lopputilin, perustaa yrityksen ja jatkossa se ex-työnantaja ostopalveluna ostaa sinulta palvelua. Kokonaiskuva ratkaisee, sehän nyt selvä.

 

[Leifhackman]

Nyt tulee puoli-provokatiivinen kysymys, joka ei liity suoraan mutta välillisesti kuitenkin tällä käytyyn keskusteluun: Nyk. tulotasollasi, mihin hintaan pitäisi saada työvoimaa, että harkitsisit vakavasti ulkoisen henkilön palkkaamista kotitaloustöiisi, kuten pyykinpesuun, ruoan laittoon, lasten hoitoon, nurmikon leikkuuseen jne.? Voi olla, ettei Suomessa tällainen ole vielä kovin tavallista, mutta muilla mailla kyllä. Vai joko teetät kotitaloustöitäsi ulkopuolisilla henkilöillä? Vai, etkö harkitsisi muista syistä, vaikka kustannusten puolesta olisikin toteutuskelpoinen ajatus? Mun mielestäni tämä liittyy työmarkkinoihin ja maissa, missä työmarkkinaa ei perinteisesti ole juurikaan säädelty, koulunkäynti ja opiskelu maksetaan omasta pussista, tämä on arkipäivää.