Palkkakeskustelu

[jarhu]

Näinhän se menee monesti intialaisten kanssa. Siinä järkyttävän isossa määrässä ihmismassaa suurin osa vain on auttamatta hyödytöntä väkeä länsimaalaisille firmoille. Jos sieltä suuresta merestä yhden helmen löytää, niin palkkaa joutuu maksamaan siinä missä länkkärillekin.

 

[-Cone-]

Ei intialaiset ole sen tyhmempiä kuin suomalaisetkaan. Ongelma vaan tulee monesti paikallisesta tavasta toimia. Eli esim. rekryfirmat olivat IT-murroksen kynnykseen asti toimineet periaatteella, jossa asiakkaan pyynnöstä toimitetaan raksalle bussilastillinen kandeja, joille asiakas laittaa lapiot käteen ja sitten kaivamaan. Lisäksi murros oli sen verran nopea, ettei maassa ollut tarpeeksi osaavaa porukkaa. Ei rekryfirmoissa, eikä koodaamista oikeasti osaavia kavereitakaan. Tiedän aika monta suomalaista firmaa, jotka ovat kohtuu suuret oppirahat joutuneet maksamaan noista ulkoistussekoiluista.

 

[Lexy]

Ei intialaiset ole sen tyhmempiä kuin suomalaisetkaan. Ongelma vaan tulee monesti paikallisesta tavasta toimia. Eli esim. rekryfirmat olivat IT-murroksen kynnykseen asti toimineet periaatteella, jossa asiakkaan pyynnöstä toimitetaan raksalle bussilastillinen kandeja, joille asiakas laittaa lapiot käteen ja sitten kaivamaan. Lisäksi murros oli sen verran nopea, ettei maassa ollut tarpeeksi osaavaa porukkaa. Ei rekryfirmoissa, eikä koodaamista oikeasti osaavia kavereitakaan. Tiedän aika monta suomalaista firmaa, jotka ovat kohtuu suuret oppirahat joutuneet maksamaan noista ulkoistussekoiluista.

Menee offtopiciksi ja pahasti mutta:

Kyse ei ole tyhmyydestä vaan aloitekyvystä, omatoimisuudesta ja vastuuttamisesta. Kuten täälläkin on todettu, kun populaatiota eli massaa on paljon niin valtaosa siitä nyt vaan on sitä heikompaa massaa. Jos keskitaso on ns. huonoa ja paras 20% on siedettävää niin jo numeroiden valossa sieltä tulee vastaan vaikka mitä tumpeloa.

Aloitekykyä ei kulttuurillisesti löydy ja siksi suomalaiset ovat huonoja johtajia inkkareille kun ei tajuta että tuolla johtaminen tarkoittaa oikeasti lähes sen koko työn tekemistä heille (itsellänikin siinä mielessä väärä näkökulma, että jos joudun tekemään tarkat ohjeet joka stepille on se minusta melkein nopeampaa tehdä homma sitten itse kuin alkaa laatimaan sitä ohjetta.)

Omatoimisuutta ei tunneta, koska jo koulujärjestelmät eivät sitä tue. Jos siis suomessa on se kuuluisa "joku" joka tekee niin oletus on että joku kuitenkin ottaa asian kantaakseen. Intialaisilta tuota ei voi olettaa ellet tosiaan käske.

Vastuuttamista ei taas voida olettaa koska ei ole titteliä. Siksi siis on näitä jonneja jotka ovat jotain super mega master SAP engineerejä eikä silti voi varmasti olettaa että edes perushommat hoituu laadukkaasti.

Näistä syistä inkkareiden palkat voi pitää matalampana koska ei voi olettaa samoja tuloksia.

Edellinen pomoni oli myös inkkari ja huomasi hyvin, että tuota mikromanageerausta harrasti ankarasti ja jopa sähköpostit piti varmistaa hänen kautta. Jos siis on tottunut omatoimisesti ottamaan kantaa niin ei tuosta yhtälöstä tule mitään. Onneksi tuo pomo sai potkut pari viikkoa sitten.

Tämä sama show koskee myös kiinalaisia, singaporelaisia jne. Singaporessa isompi ongelma on se, että nämä ovat vaan auttamattoman lapsellisia ja pelkäävät kaikkea "epämukavuutta".

 

[Jakuza]

Ei intialaiset ole sen tyhmempiä kuin suomalaisetkaan. Ongelma vaan tulee monesti paikallisesta tavasta toimia. Eli esim. rekryfirmat olivat IT-murroksen kynnykseen asti toimineet periaatteella, jossa asiakkaan pyynnöstä toimitetaan raksalle bussilastillinen kandeja, joille asiakas laittaa lapiot käteen ja sitten kaivamaan. Lisäksi murros oli sen verran nopea, ettei maassa ollut tarpeeksi osaavaa porukkaa. Ei rekryfirmoissa, eikä koodaamista oikeasti osaavia kavereitakaan. Tiedän aika monta suomalaista firmaa, jotka ovat kohtuu suuret oppirahat joutuneet maksamaan noista ulkoistussekoiluista.

Jos käytetään keskimääräistä älykkyysosamäärää tyhmyyden mittaamisessa, niin intialaiset ovat kyllä keskimäärin selkeästi "tyhmempiä" kuin suomalaiset. Melkein 20p ero. Toki sieltä yli miljardin ihmisen joukosta lyötyy teräviäkin kavereita. Itse tullut oltua työasioissa aika paljon aasialaisten kanssa tekemisissä ja omiin havaintoihin perustuen kiinalaisilla ja japanilaisilla "leikkaa" keskimäärin selvästi paremmin kuin intialaisilla. Tosin kaikkiin näihin aasialaisiin tuntuu pätevän kulttuurisidonnainen hierarkia-ajattelu todella vahvasti, eli esimerkkinä korealainen lentokoneen perämies ei uskalla ottaa ohjaksia korjatakseen kapteenin tekemää virhettä vaan mielummin kuolee koneen pudotessa (Korean Air Cargo Flight 8509). Käytännössä tämä näkyy siinä ettei uskalleta huomauttaa, kysyä tai kyseenalaistaa koskaan mitään.

 

[joo22]

Menee offtopiciksi ja pahasti mutta:

Kyse ei ole tyhmyydestä vaan aloitekyvystä, omatoimisuudesta ja vastuuttamisesta. Kuten täälläkin on todettu, kun populaatiota eli massaa on paljon niin valtaosa siitä nyt vaan on sitä heikompaa massaa. Jos keskitaso on ns. huonoa ja paras 20% on siedettävää niin jo numeroiden valossa sieltä tulee vastaan vaikka mitä tumpeloa.

Aloitekykyä ei kulttuurillisesti löydy ja siksi suomalaiset ovat huonoja johtajia inkkareille kun ei tajuta että tuolla johtaminen tarkoittaa oikeasti lähes sen koko työn tekemistä heille (itsellänikin siinä mielessä väärä näkökulma, että jos joudun tekemään tarkat ohjeet joka stepille on se minusta melkein nopeampaa tehdä homma sitten itse kuin alkaa laatimaan sitä ohjetta.)

Omatoimisuutta ei tunneta, koska jo koulujärjestelmät eivät sitä tue. Jos siis suomessa on se kuuluisa "joku" joka tekee niin oletus on että joku kuitenkin ottaa asian kantaakseen. Intialaisilta tuota ei voi olettaa ellet tosiaan käske.

Vastuuttamista ei taas voida olettaa koska ei ole titteliä. Siksi siis on näitä jonneja jotka ovat jotain super mega master SAP engineerejä eikä silti voi varmasti olettaa että edes perushommat hoituu laadukkaasti.

Näistä syistä inkkareiden palkat voi pitää matalampana koska ei voi olettaa samoja tuloksia.

Edellinen pomoni oli myös inkkari ja huomasi hyvin, että tuota mikromanageerausta harrasti ankarasti ja jopa sähköpostit piti varmistaa hänen kautta. Jos siis on tottunut omatoimisesti ottamaan kantaa niin ei tuosta yhtälöstä tule mitään. Onneksi tuo pomo sai potkut pari viikkoa sitten.

Tämä sama show koskee myös kiinalaisia, singaporelaisia jne. Singaporessa isompi ongelma on se, että nämä ovat vaan auttamattoman lapsellisia ja pelkäävät kaikkea "epämukavuutta".

Inkkareiden suurin ongelma on nimenomaan tuo päätöksien tekeminen. Venkoillaan viimeiseen asti ja yritetään saada joku muu päättämään asia joka pitäisi hänen itse tehdä. Sitten kun jotain menee pieleen niin syytetään vimmatusti jotain muuta tahoa ja vika ei koskaan ole peilissä. Monesti olen inkkareille teroittanut että "Bad desicion is better than no desicion". Ei vaan mene jakeluun ja pelko kasvojen menettämisestä on niin suuri että päätöksiä ei vain tule.

Toinen ongelma inkkareilla on asioiden loputon jauhaminen. Siinä missä pari inkkaria funtsii pientä asiaa tuntikaupalla, suomalainen tulee paikalle, analysoi tilanteen minuutissa ja tekee samantien päätöksen ja lähtee pois.

Intiassa työpaikka on liipaisimella jatkuvasti ja tänään et voi tietää onko huomenna töitä. Tämä heijastuu ajattelutavassa myös länsimaissa näillä hepuilla. Osa kirjaa kaikki keskustelut ja työt päiväkirjaan minuutin tarkkuudella esim. "Discussion with Mr. Olli, topic XXX date; time).

 

[vipe]

Aloitekykyä ei kulttuurillisesti löydy ja siksi suomalaiset ovat huonoja johtajia inkkareille kun ei tajuta että tuolla johtaminen tarkoittaa oikeasti lähes sen koko työn tekemistä heille (itsellänikin siinä mielessä väärä näkökulma, että jos joudun tekemään tarkat ohjeet joka stepille on se minusta melkein nopeampaa tehdä homma sitten itse kuin alkaa laatimaan sitä ohjetta.)

OT:
Purskahti melkein kaljat näppikselle, kun toi niin muistoja mieleen siltä yli 10v takaiselta Intian ulkoistusbuumilta. Vieläkin on muistissa nämä "Could you please provide me with this and that" maililuupit (olin siis yksi vastaanottajista täällä Suomen päässä) joissa käytännössä oli kyse siitä, että Intian sakin piti juurikin kysytyt asiat miettiä ja toteuttaa, mutta käytännön tasolla aina joku joutui lähettämään niin tarkat ohjeet että asia tosiaan olisi tehty jo viikkoja tai kuukausia ennen täällä, kuin mitä se lopulta siellä tapahtui, ja sekin vähän sinnepäin.

Jossain kohti olivat vielä niin ovelia, että kun eivät yhden tyypin ohjeistusta sisäistäneet tai saaneet asiaa muuten toimimaan, kyselivät samat asiat uudelleen muiltakin. Siinä pienet repeilyt oli kerran kahvihuoneessa, kun paikalla oli 3-4 äijää ja yks totes jotain että "Prkl kun menee puoli päivää tätä Bloren porukkaa pidellessä kädestä..", toinen totes että "ai sullakin?" ja kolmas jne. Sama "Kumar" oli kysellyt täsmälleen samoja juttuja monelta eri tyypiltä, toki antaen ymmärtää että kukin olisi ainoa tietolähde.

Kauhealla uholla sinne tiimejä pystyteltiin, hyvin vähin äänin ne sieltä sitten katosivat...

 

[Kan Dee Dokata]

OT:
Purskahti melkein kaljat näppikselle, kun toi niin muistoja mieleen siltä yli 10v takaiselta Intian ulkoistusbuumilta. Vieläkin on muistissa nämä "Could you please provide me with this and that" maililuupit (olin siis yksi vastaanottajista täällä Suomen päässä) joissa käytännössä oli kyse siitä, että Intian sakin piti juurikin kysytyt asiat miettiä ja toteuttaa, mutta käytännön tasolla aina joku joutui lähettämään niin tarkat ohjeet että asia tosiaan olisi tehty jo viikkoja tai kuukausia ennen täällä, kuin mitä se lopulta siellä tapahtui, ja sekin vähän sinnepäin.

Jossain kohti olivat vielä niin ovelia, että kun eivät yhden tyypin ohjeistusta sisäistäneet tai saaneet asiaa muuten toimimaan, kyselivät samat asiat uudelleen muiltakin. Siinä pienet repeilyt oli kerran kahvihuoneessa, kun paikalla oli 3-4 äijää ja yks totes jotain että "Prkl kun menee puoli päivää tätä Bloren porukkaa pidellessä kädestä..", toinen totes että "ai sullakin?" ja kolmas jne. Sama "Kumar" oli kysellyt täsmälleen samoja juttuja monelta eri tyypiltä, toki antaen ymmärtää että kukin olisi ainoa tietolähde.

Kauhealla uholla sinne tiimejä pystyteltiin, hyvin vähin äänin ne sieltä sitten katosivat...

Aijai. Meikäläisillä tuo paska on vielä ihan täydessä pöhinässä. Menevät luultavasti vielä jatkamaankin sopimusta, kun johto on - ketään yllättämättä - täysin pihalla tilanteen todellisuudesta.

Mitä säästettiin? Todellisuudessa ei mitään. Ja kaiken lisäksi firma on tämän 4 vuoden aikana hankkiutunut eroon niistä suomalaisista, jotka aiheesta jotain tiesivät. Yksi tyyppi jäljellä. Kun hän lähtee, on intialaiset ja kaikki muutkin kusessa.

 

[Gotler]

OT:
Purskahti melkein kaljat näppikselle, kun toi niin muistoja mieleen siltä yli 10v takaiselta Intian ulkoistusbuumilta. Vieläkin on muistissa nämä "Could you please provide me with this and that" maililuupit (olin siis yksi vastaanottajista täällä Suomen päässä) joissa käytännössä oli kyse siitä, että Intian sakin piti juurikin kysytyt asiat miettiä ja toteuttaa, mutta käytännön tasolla aina joku joutui lähettämään niin tarkat ohjeet että asia tosiaan olisi tehty jo viikkoja tai kuukausia ennen täällä, kuin mitä se lopulta siellä tapahtui, ja sekin vähän sinnepäin.

Jossain kohti olivat vielä niin ovelia, että kun eivät yhden tyypin ohjeistusta sisäistäneet tai saaneet asiaa muuten toimimaan, kyselivät samat asiat uudelleen muiltakin. Siinä pienet repeilyt oli kerran kahvihuoneessa, kun paikalla oli 3-4 äijää ja yks totes jotain että "Prkl kun menee puoli päivää tätä Bloren porukkaa pidellessä kädestä..", toinen totes että "ai sullakin?" ja kolmas jne. Sama "Kumar" oli kysellyt täsmälleen samoja juttuja monelta eri tyypiltä, toki antaen ymmärtää että kukin olisi ainoa tietolähde.

Kauhealla uholla sinne tiimejä pystyteltiin, hyvin vähin äänin ne sieltä sitten katosivat...

Kuulostaa todella tutulta. Asioita pallotellaan ja mistään ei suostuta tekemään päätöstä.

Hulvaton tapaus oli kun pakotimme kaiken kehityksen tapahtumaan feature brancheissä jotka sitten menivät pull requjen kautta tuotteen buildeihin. Pull requ vaati aina vähintään yhden katselmoijan hyväksynnän. No pakkohan niiden oli tuohon taipua kun suoraankaan ei saanut muutoksia puskettua jonkun ilkeän ihmisen estettyä tämän. Keksivät kuitenkin että käytössä olleessa tuotteessa oli porsaanreikä juuri tuossa pull requjen hyväksyntään liittyvässä toiminnallisuudessa. Uusi commit hyväksyttyyn, mergeämättömään branchiin ei poistanut hyväksyntää pull requlta. "Kumarit" keksivät siis tehdä pienistä muutoksista jotka sai helposti katselmoinnista läpi pull requja. Sitten kun vähän ajan päästä meni katsomaan näitä pull requja, oli niihin ilmaantunut jos jonkinlaista purukumiviritystä. Onneksi tuon toiminnan estäminen onnistui tuotteen plugineilla.

 

[paasi]

IT-palvelunhallinnan palkat kiinnostaa. Tälläkin hetkellä tällä alueella on useita paikkoja auki mielenkiintoisissa yrityksissä. Webistä löytyvissä palkkataulukoissa on hajontaa aika reilusti.

 

[Technocrat]

IT-palvelunhallinnan palkat kiinnostaa. Tälläkin hetkellä tällä alueella on useita paikkoja auki mielenkiintoisissa yrityksissä. Webistä löytyvissä palkkataulukoissa on hajontaa aika reilusti.

Sori offtopic, mutta mitä tekee IT-palvelunhallinnan työntekijä? Joku middlemanagement positio?

 

[Berzza]

Kellään tietoa mitä suunnilleen amk-insinööri taustainen laivasuunnittelija kurssin käynyt saa palkkaa?

Palkasta ei tietoa, mutta veikkaan alkuunsa 2500-2600 / kk.

Olet vissiin miettinyt noita muuntokoulutuksia, mitä välillä näkyy tuonne turun telakalle (tai no joskus pari helsinkiinkin)

Itsekin olen miettinyt, mutta nyt olen paskassa varastonhallinnan orjatyöpaikassa, erittäin paskalla palkalla, eikä siksi ole mahdollisuutta noihin koulutuksiin, koska pitäisi olla työtön. Ja ennen tätä nykyistä paikkaa, kun olin työtön, niin ei sitten tarjottu noita koulutuksia. Piti vaan johonkin mennä, että sai katkaistua työttömyyden. Kai sitä tietysti voisi lähteä sen diplominkin hakemaan. Ruotsin puoleltakin olen koittanut katsella töitä. Pariin paikkaan olen pistänyt sähköpostia. Yhdestä jopa vastasivat ja pyysivät useankin henkilön toimesta CVtä, mutta sittenpä ei enää kuulunutkaan mitään, vaikka koitin kysellä kuulumisia.

Tuntuu, että ruotsalaiset eivät suomalaisia halua töihin. Yhdessäkin paikassa vaan sanoivat, että pitää olla ruotsalainen sosiaalinumero. No, sitä ei saa, jos ei ole töitä. Toisessa sitten vastasivat vaan, että en voi sähköpostin kautta hakea, kun kysyin, onko ko. paikka tarkoitettu vain opiskelijoille, kun välitysfirmana oli joku studentwork tjsp.

Olen itse miettinyt muitakin CAD-koulutuksia tms., joiden kautta olisi hyvä mahdollisuus saada ovi firman oven väliin. Tuntuu, ettei oikein muuten ole mitään saumaa. AMKssa opitut CAD-taidot unohtuvat äkkiä ja eikä siellä kaikkea edes käydä läpi ja kuten muutkin työt, ei sitä oikein opi, kuin tekemällä.

 

[paasi]

Sori offtopic, mutta mitä tekee IT-palvelunhallinnan työntekijä? Joku middlemanagement positio?

Juuri tuota. Sopimusten noudattamista valvova joko toimittajan tai palvelun ostajan puolella. Työhön liittyy yleensä paikasta riippuen jonkun verran työn ohjaamista. Muuten vastuut ovat näissä aika vaihtelevia riippuen kummalla puolen pöytää on.

IT Service Manager, Infrastructure
https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/service-manager-demand-cap
ICT Service Manager
Senior Service Manager
IT-tuotantopalvelupäällikkö

Linkedinissä myös vastaavia hakuja päällä mm. Vincitillä, Tiedolla, Rambollilla sekä CGI:llä.

 

[Awelonian]

Toki firmasidonnaista, mutta meidän firmassa IT-palvelunhallintaa tekee ne, joille ei muuta löydy. Tämä onkin johtanut hauskaan tilanteeseen, jolloin entisiä tiimiesimiehiä tai pomojen kavereita on "kehityspäällikkö" -tittelillä joku 14 kappaletta alle 300 sadan hengen firmassa. Ai että on tehokasta!

 

[Joymään]

Siivooja, sairaanhoitaja, opettaja, poliisi... Tavalliset suomalaiset paljastavat, kuinka paljon he oikeasti tienaavat

Yllä tietoa suoraan kentältä. Keskiarvo näidenkin perusteella pyörii siellä 3k liepeillä.

 

[Zacksa]

Näihin ei koskaan oteta mukaan lomarahoja jotka nostaa kk-palkkaa satkulla tai parilla.

 

[Kiila]

Siivooja, sairaanhoitaja, opettaja, poliisi... Tavalliset suomalaiset paljastavat, kuinka paljon he oikeasti tienaavat

Yllä tietoa suoraan kentältä. Keskiarvo näidenkin perusteella pyörii siellä 3k liepeillä.

Tuossa jutussa ne kenellä on korkein palkka valittelevat, että rahat eivät riitä, ja pienimmän palkan saavat kertovat palkkansa riittävän hyvin . Varsinkin tuo opettajan "Nyt käteen jää kuussa 2400 euroa, ja se on laitettava riittämään." kommentti naurattaa. Jos tuolla ei tule toimeen, niin kannattaa katsoa peliin ja miettiä mitä voisi muuttaa tai mitä on tehnyt väärin taloudenpidossaan. Varsinkin jossain pienemmällä paikkakunnalla, kuten Kempeleellä, luulisi riittävän vallan mainiosti. Eipä tuossa tosin avattu tarkemmin henkilöiden taustoja, ja sitä mihin he yrittävät laittaa rahansa riittämään. Tokihan 2400 euroa on vähän, jos pitää omistaa iso omakotitalo, ajaa uudella autolla ja ruokkia 6 henkinen perhe yksin.

Mikään noista palkoista ei toki ole huippupalkka, mutta ei noilla ylemmillä palkoilla luulisi olevan ongelmia toimeentulossa. Tuossa kyllä näkee terveydenhuoltoalan heikot palkat, kun esim. Lidl:n esimies tienaa enemmän. Ihmetyttää myös tuo siivousesimiehen pieni palkka, vaikka alaisia 50. Ei hän tietysti suuremmin tuota mitään, mutta vastuuta luulisi olenvan jonkin verran.

 

[Joymään]

Tuossa jutussa ne kenellä on korkein palkka valittelevat, että rahat eivät riitä, ja pienimmän palkan saavat kertovat palkkansa riittävän hyvin . Varsinkin tuo opettajan "Nyt käteen jää kuussa 2400 euroa, ja se on laitettava riittämään." kommentti naurattaa. Jos tuolla ei tule toimeen, niin kannattaa katsoa peliin ja miettiä mitä voisi muuttaa tai mitä on tehnyt väärin taloudenpidossaan. Varsinkin jossain pienemmällä paikkakunnalla, kuten Kempeleellä, luulisi riittävän vallan mainiosti. Eipä tuossa tosin avattu tarkemmin henkilöiden taustoja, ja sitä mihin he yrittävät laittaa rahansa riittämään. Tokihan 2400 euroa on vähän, jos pitää omistaa iso omakotitalo, ajaa uudella autolla ja ruokkia 6 henkinen perhe yksin.

Mikään noista palkoista ei toki ole huippupalkka, mutta ei noilla ylemmillä palkoilla luulisi olevan ongelmia toimeentulossa. Tuossa kyllä näkee terveydenhuoltoalan heikot palkat, kun esim. Lidl:n esimies tienaa enemmän. Ihmetyttää myös tuo siivousesimiehen pieni palkka, vaikka alaisia 50. Ei hän tietysti suuremmin tuota mitään, mutta vastuuta luulisi olenvan jonkin verran.

Tuo poliisikin tekee vuorotyötä, jonka kertoo kovasti väsyttävän. Voisi luulla, että ei edes ehdi/jaksa tuhlata tuota 2800€ nettopalkkaansa. Itse toivoisin siivousalan työntekijöille palkankorotusta kautta linjan. Lähinnä sen takia, että itse en osaa sitä hommaa, vaikka välillä yritän kotona sitä harjoitella. Toivottavasti näitä tämän alan osaajia riittää, että työpaikalla ei itse joudu tulevaisuudessa siivoamaan. Tosin ihan joka viikko ei tarvitsisi käydä, mutta naistyöntekijät nostavat kauhean metelin, jos käyntejä harvennetaan.

 

[vemkki]

Itse toivoisin siivousalan työntekijöille palkankorotusta kautta linjan. Lähinnä sen takia, että itse en osaa sitä hommaa, vaikka välillä yritän kotona sitä harjoitella. Toivottavasti näitä tämän alan osaajia riittää, että työpaikalla ei itse joudu tulevaisuudessa siivoamaan. Tosin ihan joka viikko ei tarvitsisi käydä, mutta naistyöntekijät nostavat kauhean metelin, jos käyntejä harvennetaan.

Kotisiivoushan on paljon vaikeampaa kuin julkisten tilojen siivous, koska julkiset tilat on yleensä suunniteltu tehokasta siivousta silmällä pitäen, eikä niissä ole niin paljon roinaa haittaamassa siivousta.

 

[idkf]

Palkkakeskustelun seuraaminen tuntuu kyllä usein samalta, kuin tunkisi ruosteista hiilihankoa hanuriin. Yksi puhuu netosta veroprosentilla, vähennyksillä ja muuttujilla jotka vain jumala tietää. Toinen laskee kuukausipalkkaa tuntipalkastaan tuntikertoimilla, jotka ovat väliltä 140-175 ja joko oikeat tai väärät. Kolmas puhuu palkoista ilman lomarahaa ja neljäs lomarahojen kanssa. Viides ynnää palkkaan kilometrikorvaukset ja päivärahat tai vaihtoehtoisesti kuudes laskee mukaan auto- ja puhelinedut joko oikealla tai väärällä verotusarvolla.

 

[Lexy]

Juuri tuota. Sopimusten noudattamista valvova joko toimittajan tai palvelun ostajan puolella. Työhön liittyy yleensä paikasta riippuen jonkun verran työn ohjaamista. Muuten vastuut ovat näissä aika vaihtelevia riippuen kummalla puolen pöytää on.

IT Service Manager, Infrastructure
https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/service-manager-demand-cap
ICT Service Manager
Senior Service Manager
IT-tuotantopalvelupäällikkö

Linkedinissä myös vastaavia hakuja päällä mm. Vincitillä, Tiedolla, Rambollilla sekä CGI:llä.

Onko service management nykyään middle managementia? Itse kuvittelin että ne on käytännössä tikettikoneita eli sellaista jonka voisi ihan hvyin kohta automatisoida. Sopimuspuoli taas menisi asiakkuuden vetäjälle ja eikä olisi service manager vaan client account lead/vastava.

 

[Jakuza]

Palkkakeskustelun seuraaminen tuntuu kyllä usein samalta, kuin tunkisi ruosteista hiilihankoa hanuriin. Yksi puhuu netosta veroprosentilla, vähennyksillä ja muuttujilla jotka vain jumala tietää. Toinen laskee kuukausipalkkaa tuntipalkastaan tuntikertoimilla, jotka ovat väliltä 140-175 ja joko oikeat tai väärät. Kolmas puhuu palkoista ilman lomarahaa ja neljäs lomarahojen kanssa. Viides ynnää palkkaan kilometrikorvaukset ja päivärahat tai vaihtoehtoisesti kuudes laskee mukaan auto- ja puhelinedut joko oikealla tai väärällä verotusarvolla.

Ainut järkevä vertailukelpoinen määre olisi käteen jäävä kokonaisnettotuntipalkka vakioverotusolettamilla, ja netosta tietysti vähennetty kaikki työstä keskimäärin aiheutuvat kustannukset, sisältäen aikakustannukset eli esimerkiksi ruokatunnin ja työmatkat. Monesti saa nauraa kun toimistotyöntekijät viimeseen asti inttää kuinka lisiä ja päivärahoja ei saisi laskea vaikka merkittävä osa palkasta muodostuisi em. lisistä. Mahtaa ottaa koville kun nykypäivänä duunarit tienaa enemmän. Toki yleensä toimistotyöntekijät kuvittelee että päivärahat koostuu aina esimerkiksi ulkomaanreissuista joissa maksetaan yleensä esimerkiksi 48h reissusta mahdollisesti vain 15h + päivärahat eli tietysti todellinen tuntipalkka (48h ajalta) jää näissä tapauksissa todella surkeaksi.

Esimerkkinä itsellä 18v pojankloppina kuorma-auton kuljettajan kokonaisnettotuntipalkka vakioverotusolettamilla vastasi noin 4500€ suuruista toimistotyöntekijän bruttopalkkaa (tämä siis 10v sitten, inflaatiokorjaamattomana, nykyrahassa siis vastaavuus yli 4500€). Tämä järjettömyys selvisi itselle karvaasti siinä vaiheessa kun löysin DI koulutuksen jälkeen ensimmäisen toimistotyön keskimääräisen tylsällä reilulla 3k palkalla josta jäi loppupeleissä tunnilta käteen ihan helvetisti vähemmän mitä teini-iässä duunarin hommista.

 

[Zacksa]

Ainut järkevä vertailukelpoinen määre olisi käteen jäävä kokonaisnettotuntipalkka vakioverotusolettamilla, ja netosta tietysti vähennetty kaikki työstä keskimäärin aiheutuvat kustannukset, sisältäen aikakustannukset eli esimerkiksi ruokatunnin ja työmatkat. Monesti saa nauraa kun toimistotyöntekijät viimeseen asti inttää kuinka lisiä ja päivärahoja ei saisi laskea vaikka merkittävä osa palkasta muodostuisi em. lisistä. Mahtaa ottaa koville kun nykypäivänä duunarit tienaa enemmän. Toki yleensä toimistotyöntekijät kuvittelee että päivärahat koostuu aina esimerkiksi ulkomaanreissuista joissa maksetaan yleensä esimerkiksi 48h reissusta mahdollisesti vain 15h + päivärahat eli tietysti todellinen tuntipalkka (48h ajalta) jää näissä tapauksissa todella surkeaksi.

Esimerkkinä itsellä 18v pojankloppina kuorma-auton kuljettajan kokonaisnettotuntipalkka vakioverotusolettamilla vastasi noin 4500€ suuruista toimistotyöntekijän bruttopalkkaa (tämä siis 10v sitten, inflaatiokorjaamattomana, nykyrahassa siis vastaavuus yli 4500€). Tämä järjettömyys selvisi itselle karvaasti siinä vaiheessa kun löysin DI koulutuksen jälkeen ensimmäisen toimistotyön keskimääräisen tylsällä reilulla 3k palkalla josta jäi loppupeleissä tunnilta käteen ihan helvetisti vähemmän mitä teini-iässä duunarin hommista.

Ei missään nimessä mitään nettopalkkoja millään olettamalla, vaan brutto joko vuositulot tai sama vuositulo sisältäen kaikki lisät jaettuna 12 jos halua puhua kk tuloista.

 

[kjns]

Ei missään nimessä mitään nettopalkkoja millään olettamalla, vaan brutto joko vuositulot tai sama vuositulo sisältäen kaikki lisät jaettuna 12 jos halua puhua kk tuloista.

Komppaan Zacksaa, kokonaisbruttotulot on ainoa vertailukelpoinen arvo, ja niitä pitäisi aina käyttää. Nettotuloihin vaikuttaa niin moni muuttuja, ettei niiden vertailu ole järkevää.

 

[GuntherPrien]

Ei missään nimessä mitään nettopalkkoja millään olettamalla, vaan brutto joko vuositulot tai sama vuositulo sisältäen kaikki lisät jaettuna 12 jos halua puhua kk tuloista.

Tai jos on paljon erilaisia lisiä niin kertoa lisäksi myös peruskuukausipalkka tai tuntipalkka.

 

[Mechanical Man]

Mielestäni mielekästä on verrata vain puhdasta peruspalkkaa kuukausipalkaksi muutettuna. Lisät on lisiä ja ne voi toki kertoa erikseen. Mutta jos verrataan kolmivuorotyötä josta saa 3500€/kk lisineen vs päivätyöstä sama, niin kyllä se päivätyö on todella paljon helpompi kropalle ja elämänlaadulle.

 

[Zacksa]

Mielestäni mielekästä on verrata vain puhdasta peruspalkkaa kuukausipalkaksi muutettuna. Lisät on lisiä ja ne voi toki kertoa erikseen. Mutta jos verrataan kolmivuorotyötä josta saa 3500€/kk lisineen vs päivätyöstä sama, niin kyllä se päivätyö on todella paljon helpompi kropalle ja elämänlaadulle.

Jos aletaan jättää osa palkasta ilmoittamatta sen vuoksi että se on ansaittua, tältä keskustelulta putoaa pohja.

 

[plösöpulla]

Puhdas bruttotulo verotuksessa vähennysten jälkeen pitäisi huomioida. Jos työ vaatii esimerkiksi omaa autoa ja käytät siihen omaa rahaa, pitäähän se huomioida.

Tähän pitää kertoa sitten päälle mahdolliset verovapaat päivärahat yms, huomioida karkeasti työmäärä sekä työajat.

Ihan verrattuna, jos työ ei vaadi autoa, työajat liukuvat klo 6:30 - 9:30 ja 14:30 - 19:00, ei ylitöitä ja työaika tasan 36h 45min / viikko / valtion tai kunnan vuosilomat 6 viikkoa / vuosi ja palkka 36k/vuosi.

verrattuna

LVI-asentaja, joka painaa 40-tuntista viikkoa, tarvitsee oman auton, työmaat ja kaupungin vaihtelevat, voi vähentää kilometrit verotuksessa ja vuositulot 40k. Matkakulut pois, niin verotettavana puhdas bruttotulo on 36k. Joutuu kuitenkin pitämään työn takia autoa, joten tosiasialliset kulut suuremmat ja työtunteja enemmän kuin toimistoihmisellä, vuosilomakin viikon lyhyempi.

Suhteellista. Toki monet suomalaiset tarvitsevat autoa "muutenkin", missä tilanteessa esimerkin LVI-asentajan autokuluista 100 % ei kohdistuisikaan työhön.

EDIT: Tuli muuten mieleen että tässähän on klassinen naisen euro -esimerkki. Jos esimerkin toimistovirkailija on nainen ja esimerkin LVI-asentaja on mies, onko naisen euro 90 senttiä?

 

[zepi]

Minusta on paljon luontevampaa vertailla vuosiansiota, ei kuukausipalkkoja. Peruspalkkojen vertailukin on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä jossain hommissa kaikenlaisia lisiä tulee vaikka kuinka ja toisissa hommissa ei niinkään. Eivätkä ne lisät aina tarkoita mitään lauantaita tai vuorotöitä.

Itselläni on erikseen peruspalkan ulkopuolelle lätkäisty kiinteä £5000/vuosi car-allowancea ihan vaan paikallisten sosiaaliturvamaksujen kiertämiseksi. Peruspalkasta maksetaan kaikki työnantajakulut ja siitä kertyy sairaslomapalkkoja ja maksetaan eläkemaksuja, mutta car allowancesta ei. Kuitenkin nettopalkkaan tuo car allowance vaikuttaa huimaavasti, sillä pelkällä palkkaverolla siitä jää käteen kuitenkin suurin osa. Mitään extraa ei joudu tekemään tuon rahan eteen, ei yhtään ylityötuntia jne. se on vaan paikallinen erikoisuus ja kyllä se silti minusta pitää "palkaksi" laskea.

 

[Mechanical Man]

Otetaan kaksi esimerkkiä:

Hessu 1: 2-vuorotyö, työn sisältö tuona aikana x
Hessu 2: keskeytymätön 3-vuorotyö, työn sisältö sama x

Mitä mieltä on vertailla näiden kahden kokonaisansiota? Hessu 2 palkka on 15-20% suurempi lisien takia (yö, su, juhlapyhät) samalla bruttopalkalla.

Nuo erilaiset ulkomaan ihmeellisyydet sitten vielä siihen päälle. Tottakai tuo 5000£ on osa palkkaa, mutta ei se ole suoraan verrannollinen 5000£ suurempaan palkkaan. Mielekästä on vain verrata perus bruttoa ja kertoa lisät erikseen. En ymmärrä miksi se edes on niin vaikeaa ihmisille.

Aikoinaan tein 3-vuorotyötä, palkka oli karvan alle 3k€. Lisät nostivat sen 4k€. Oliko se 1k€ sen vuorotyön paskan arvoista? no ei todellakaan, mutta jos olisin sanonut vain tekeväni työtä y ja palkka 4k€ ilman, että kerron olosuhdelisistä, olisin vain antanut väärän kuvan.

 

[penttip]

Otetaan kaksi esimerkkiä:

Hessu 1: 2-vuorotyö, työn sisältö tuona aikana x
Hessu 2: keskeytymätön 3-vuorotyö, työn sisältö sama x

Mitä mieltä on vertailla näiden kahden kokonaisansiota? Hessu 2 palkka on 15-20% suurempi lisien takia (yö, su, juhlapyhät) samalla bruttopalkalla.

Minun mielestäni vuosiansio olisi tuossakin paras tapa. Totta kai molempine kuuluu kertoa olosuhteet, eli Hessu1, 50kE 2-vuorotyö ja Hessu2 keskeytymätön kolmivuoro 60kE. Ei minua ainakaan kiinnosta tarkemmin minkälaisia lisiä siihen palkkaan sisältyy, monilla aloilla kun kukaan ei saa pelkkää peruspalkkaa, vaan mukana on aina jotain lisiä.

Jos kerrotaan peruspalkka ja lisät erikseen, tulee triidi täyteen epämääräisiä vatauksia tyyliin 3000e/kk ja lisät kuukaudesta riippuen 500-1500 euroa. Tuo ei kerro mitään, mutta vuosiansio on täysin vertailukelpoinen.

 

[Mechanical Man]

Minun mielestäni vuosiansio olisi tuossakin paras tapa. Totta kai molempine kuuluu kertoa olosuhteet, eli Hessu1, 50kE päivätyö 8-16 ja Hessu2 keskeytymätön kolmivuoro 60kE. Ei minua ainakaan kiinnosta tarkemmin minkälaisia lisiä siihen palkkaan sisältyy, monilla aloilla kun kukaan ei saa pelkkää peruspalkkaa, vaan mukana on aina jotain lisiä.

Jos kerrotaan peruspalkka ja lisät erikseen, tulee triidi täyteen epämääräisiä vatauksia tyyliin 3000e/kk ja lisät kuukaudesta riippuen 500-1500 euroa. Tuo ei kerro mitään, mutta vuosiansio on täysin vertailukelpoinen.

Tottakai ne listä tulee kertoa mitä ovat ja toki keskimäärin. Ei ole mitään rakettitiedettä.

 

[penttip]

Tottakai ne listä tulee kertoa mitä ovat ja toki keskimäärin. Ei ole mitään rakettitiedettä.

On se rakettitiedettä, kun porukka ilmoittaa triidin joka tapauksessa kuukausipalkkaa kysyttäessä aina sen vuoden ainoan kuukauden, kun on painaneet ylitöitä niska limassa. Jos puhutaan vuosipalkoista, ei tällaista kikkailua tapahdu.

 

[Mechanical Man]

On se rakettitiedettä, kun porukka ilmoittaa triidin joka tapauksessa kuukausipalkkaa kysyttäessä aina sen vuoden ainoan kuukauden, kun on painaneet ylitöitä niska limassa. Jos puhutaan vuosipalkoista, ei tällaista kikkailua tapahdu.

Ei tämä mikään palkkaennätys lanka ole. Jos joku idiootti ilmoittaa vain tuollaisen luvun, ei sillä tee yhtään mitään yhtään kukaan. Kuten ei tee sillä 60k€/v xyz Manageri. Ilmoituksellakaan.

 

[Zacksa]

Otetaan kaksi esimerkkiä:

Hessu 1: 2-vuorotyö, työn sisältö tuona aikana x
Hessu 2: keskeytymätön 3-vuorotyö, työn sisältö sama x

Mitä mieltä on vertailla näiden kahden kokonaisansiota? Hessu 2 palkka on 15-20% suurempi lisien takia (yö, su, juhlapyhät) samalla bruttopalkalla.

Nuo erilaiset ulkomaan ihmeellisyydet sitten vielä siihen päälle. Tottakai tuo 5000£ on osa palkkaa, mutta ei se ole suoraan verrannollinen 5000£ suurempaan palkkaan. Mielekästä on vain verrata perus bruttoa ja kertoa lisät erikseen. En ymmärrä miksi se edes on niin vaikeaa ihmisille.

Aikoinaan tein 3-vuorotyötä, palkka oli karvan alle 3k€. Lisät nostivat sen 4k€. Oliko se 1k€ sen vuorotyön paskan arvoista? no ei todellakaan, mutta jos olisin sanonut vain tekeväni työtä y ja palkka 4k€ ilman, että kerron olosuhdelisistä, olisin vain antanut väärän kuvan.

Sanotaan että teen 45000€ vuosi, mutta kolmannes työstä on asiakkaiden palvelua josta en tykkää ja se on perseestä. Ilmoitanko tähän triidiin siis palkaksi 30000€ ja jätän sen osan palkasta ilmoittamatta joka tulee työn varjopuolesta? Täysin sama asia kuin tuo sinun vuoroihin perustuva lisä jonka saa aina ja automaattisesti. On siis peruspalkkaa.

 

[elmo]

Itselläkin varallaolo nostaa kolmoselta alkavasta vuosipalkasta vitosella alkavaan. Ilman sitä palkka olisi aivan totaalisen paska vastuisiin nähden. Tiedän kyllä, että peruspalkka ei ole linjassa edes muiden samassa positiossa olevien kanssa, mutta en ole jaksanut tehdä asiasta kärpästä kun varallaolo (jota osalla ei ole) on nostanut sen ihan mukavaksi. Vaikka siinä kyllä maksetaan ihan eri asiasta. Työnvaativuuden kartoitukset tosin menossa ja jos oma peruspalkka nousee sitä myöten niin mielenkiinnolla odottelen alkaako kutoset paukkua vuosituloissa...

 

[GuntherPrien]

Otetaan tässä "miten ilmoita palkkani oikeaoppisesti" keskustelun välissä hieman toisenlaista asiaa.

Teollisuusliitto (teknologiateollisuus) on näköjään päässyt ensimmäisenä sopuu tulevista palkankorotuksista.

Teknologiateollisuuteen syntyi neuvottelukierroksen päänavaus

30.10.2017

Teknologiateollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta. Sopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun neuvottelutulos on tullut hyväksytyksi liittojen kaikissa hallintokäsittelyissä. Syntynyt ratkaisu koskee kaikkiaan lähes 100 000:ta työntekijää.

Ratkaisussa sovitaan palkoista kahdelle sopimusvuodelle. Kolmas vuosi on ns. optiovuosi, jonka palkoista neuvotellaan keväällä 2019. Optiovuosi on irtisanottavissa, jos palkkaratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen. Sopimuskausi on 1.11.2017–31.10.2020.

Ensisijainen lähtökohta on, että palkantarkistusten suuruus, ajankohta ja toteutustapa neuvotellaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Mikäli paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla.

Jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2018 alkaen 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä sekä 1.1.2019 alkaen

0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä. Työnantaja jakaa paikallisen erän liittojen sopiman ohjausmallin mukaisesti.

Myös teknologiateollisuuden sähkömiehet ovat palkkaratkaisun piirissä.

Korotusten voimaantuloajankohdista johtuen ratkaisu nostaa työnantajan palkkakustannuksia 1,3 prosenttia sekä ensimmäisenä että toisena sopimusvuonna. Kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia ei sovittu.

Käytettävissä olevien ennusteiden perusteella liittojen neuvottelema ratkaisu nostaa palkansaajien ostovoimaa ja parantaa edelleen myös kustannuskilpailukykyä.

Uusia yhteistyöavauksia
Neuvottelutulos sisältää useita yhteistyöavauksia.

Liitot aloittavat yhteisen tuottavuushankkeen, edistävät työrauhaa yhdessä sovitun toimintamallin avulla, kehittävät työhyvinvointia sekä torjuvat harmaata taloutta tukemalla viranomaisvalvontaa.

– Ratkaisu parantaa palkansaajien ostovoimaa, mutta samaan aikaan se on kansantalouden kannalta vastuullinen kokonaisuus. Liitoilla on yhteinen halu kehittää toimialaa, tuottavuutta ja työntekijöiden työhyvinvointia. Tämä on myönteistä ja lisää alan vetovoimaa, tähdentää Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

– Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää arvokkaana, että ratkaisulla kehitetään paikallista sopimista ja pystytään arvioiden mukaan parantamaan edelleen myös kilpailukykyä. Yrityksillä on lisäksi hyvin myönteisiä odotuksia työrauhan ja tuottavuuden parantamisesta.

Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry

Teknologiateollisuuteen syntyi neuvottelukierroksen päänavaus - TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry



Vähemmän yllättäen ensimmäiset ovat jo ehtineet tuomita kyseisen korotuksen kalliiksi.

Teknologiateollisuuden palkankorotukset yllättivät Hypo-pankin pääekonomistin Juhana Brotheruksen.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät maanantaina sopuun uudesta työehtosopimuksesta ja avasivat syksyn liittokierroksen.

Jos liittojen hallinnot hyväksyvät esityksen, alan palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia.

Hypo-pankin pääekonomistille Juhana Brotherukselle 1,6 prosentin vuotuiset korotukset tulivat yllätyksenä.

– Kyllä luvut korkeilta kuulostavat. Odotin korotusten jäävän lähemmäksi prosenttia kuin kahta prosenttia, hän sanoo.



Brotherus toivoo teknologiateollisuuden ratkaisun asettavan katon muiden alojen sopimuksille. Jos muilla aloilla päädytään vastaaviin lukemiin, suomalaisten yritysten kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin Brotheruksen mukaan tuskin ainakaan paranee.

Ekonomisti teknologiateollisuuden palkankorotuksista: ”Korkeilta kuulostavat”


Tässä on jo monesti ehtinyt naureskella, että olen yksi suomen vaarallisin asukas. 10snt. korotus tuntipalkkaan on jo ajamassa suomen valtiontaloutta kaaokseen, ellei jopa konkurssiin. Näin vaikka vientiteollisuudessa palkkani ansaitsen, ei tosin teknologiateollisuudessa. Oman alan korotuksia vielä odotellaan.

 

[Mechanical Man]

Sanotaan että teen 45000€ vuosi, mutta kolmannes työstä on asiakkaiden palvelua josta en tykkää ja se on perseestä. Ilmoitanko tähän triidiin siis palkaksi 30000€ ja jätän sen osan palkasta ilmoittamatta joka tulee työn varjopuolesta? Täysin sama asia kuin tuo sinun vuoroihin perustuva lisä jonka saa aina ja automaattisesti. On siis peruspalkkaa.

Ei tietenkään ole. Ihme pelleilyä. Itsehän en enää pitkään aikaan ole vuorotöitä tehnyt. Mutta sinun tekstistä tulee kuva, että sinulla ei ole käsitystä mullaisista ongelmista vuorotyön kohdalla puhutaan.

Toki niitäkin vuorotyöläisiä on joille se työ on siaällöltään paskaa asiakaspalvelua, ei vuorolisä ja vuorotyön ongelmat ole riippuvaisia sen työn sisällöstä yleisesti.

 

[paasi]

Onko service management nykyään middle managementia? Itse kuvittelin että ne on käytännössä tikettikoneita eli sellaista jonka voisi ihan hvyin kohta automatisoida. Sopimuspuoli taas menisi asiakkuuden vetäjälle ja eikä olisi service manager vaan client account lead/vastava.

Onko nyt viimeinen aika rahastaa tälläisisä tehväsissä? Kyllä varmasti automaatio vei tälläisiä tehtäviä jatkossa. Mutta pääasia oli keskustella ko. tehtävien palkkatasosta, koska noita näyttää tälläkin hetkellä olevan palttiarallaa 10 vastaavaa paikkaa auki pk-seudulla.

IT-service managementin työtehtävistä voinee keskustella lisää IT-alan työpaikat

 

[IhmeellinenJuttu]

Vuorotyö ei ole mikään "mä en tykkää" juttu. Ainoastaan kolmivuorotyötä tekemätön voi moisia idioottimaisuuksia laukoa. Kyse on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti haitallisesta työstä ja sen vuoksi siitä maksetaan haittakorvausta.
Palkkavertailu tulee aina tehdä peruspalkasta. Jotkut veronkiertolisät toki voi halutessaan lisätä mukaan. Vuorolisät eivät kuulu vertailuun.

 

[Jakuza]

Vuorotyö ei ole mikään "mä en tykkää" juttu. Ainoastaan kolmivuorotyötä tekemätön voi moisia idioottimaisuuksia laukoa. Kyse on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti haitallisesta työstä ja sen vuoksi siitä maksetaan haittakorvausta.
Palkkavertailu tulee aina tehdä peruspalkasta. Jotkut veronkiertolisät toki voi halutessaan lisätä mukaan. Vuorolisät eivät kuulu vertailuun.

Väärin. Tunnen monia jotka tekevät paljon mielummin vuorotöitä kuin säännöllistä, esim 8-16 työtä. Vuorotyö tarjoaa mukavaa vaihtelua työajoissa, asioiden hoito viikolla onnistuu erinomaisesti, eikä työmatkoihin kulu tupla-aikaa kammottavissa ruuhkissa jonottaen. Kaupassa käynnitkin onnistuu silloin kun muut ovat töissä kaikessa rauhassa. Itsellä on liukuva työaika ja silti teen töitä täysin epäsäännöllisesti esimerkiksi 6-14 tai 12-20 arkisin ja välillä kun ei muuten saa töitä sovitettua niin sitten vaikka 17-23 lauantai-iltana. Olisi kammottavaa edes ajatella että joutuisin tekemään töitä vain ja ainoastaan 8-16 välillä.

Ehdotankin että kaikki ketkä joutuvat tekemään töitä 8-16 välillä poistavat ilmoittamastaan bruttopalkasta 25% haittakorvauksena pidentyvistä työmatka-ajoista ja kuluista, asioiden hoitamisen vaikeutumisesta (kaikki virka-ajat töissä) ja esimerkiksi mahdollisesta aurinkoisen päiväsajan menetyksen aiheuttamasta masennuksesta.

Mitähän ihmettä palkkavertailussa tekee teoreettisella (perus)palkalla jota kukaan vuorotyöläinen ei kuitenkaan saa? No ei yhtään mitään.

Kai se on joku egonpönkitysjuttu päivävuorolaiselle toimihenkilöhessulle, kun sentään peruspalkka on parempi vaikka vuosituloissa jää tuhansia euroja duunariportaalle.

Se on juuri näin.

 

[Lexy]

Onko nyt viimeinen aika rahastaa tälläisisä tehväsissä? Kyllä varmasti automaatio vei tälläisiä tehtäviä jatkossa. Mutta pääasia oli keskustella ko. tehtävien palkkatasosta, koska noita näyttää tälläkin hetkellä olevan palttiarallaa 10 vastaavaa paikkaa auki pk-seudulla.

IT-service managementin työtehtävistä voinee keskustella lisää IT-alan työpaikat

Pointti oli juurikin tuo, että voiko ns. tikettikone pyytää middle management palkkaa. Omasta mielestäni service management on (pitäisi olla) siellä 2500-3200 hujakoilla.

Spoileri

Palkkatasoa vääristää paljonkin se listoilla on näitä vuodesta 1985 lähtien Tiedolla olleita joilla palkat huitelee siellä 4500 euron paikkeilla mutta tehtävät on juurikin tuota tikettien ohjaamista jne - näitähän on jo karsittu mutta kokonaistilastoja ne edelleenkin viilaavat yläkanttiin.

.

 

[IhmeellinenJuttu]

Väärin. Tunnen monia jotka tekevät paljon mielummin vuorotöitä kuin säännöllistä, esim 8-16 työtä. Vuorotyö tarjoaa mukavaa vaihtelua työajoissa, asioiden hoito viikolla onnistuu erinomaisesti, eikä työmatkoihin kulu tupla-aikaa kammottavissa ruuhkissa jonottaen. Kaupassa käynnitkin onnistuu silloin kun muut ovat töissä kaikessa rauhassa. Itsellä on liukuva työaika ja silti teen töitä täysin epäsäännöllisesti esimerkiksi 6-14 tai 12-20 arkisin ja välillä kun ei muuten saa töitä sovitettua niin sitten vaikka 17-23 lauantai-iltana. Olisi kammottavaa edes ajatella että joutuisin tekemään töitä vain ja ainoastaan 8-16 välillä.

Ehdotankin että kaikki ketkä joutuvat tekemään töitä 8-16 välillä poistavat ilmoittamastaan bruttopalkasta 25% haittakorvauksena pidentyvistä työmatka-ajoista ja kuluista, asioiden hoitamisen vaikeutumisesta (kaikki virka-ajat töissä) ja esimerkiksi mahdollisesta aurinkoisen päiväsajan menetyksen aiheuttamasta masennuksesta.

Se on juuri näin.

Sä voit toki ahdistua työssäkäynnistäsi ihan vapaasti ja vääntää itkua normaaleista ja vapaista työajoista. Se ei kuitenkaan tee siitä kolmivuorotyöstä yhtään sen haitattomampaa. Peruspalkka on se, joka maksetaan työstä. Vuorolisät ovat vain ja ainoastaan työaikojen epäsäännöllisyydestä hyvityksenä.

 

[GuntherPrien]

Sä voit toki ahdistua työssäkäynnistäsi ihan vapaasti ja vääntää itkua normaaleista ja vapaista työajoista. Se ei kuitenkaan tee siitä kolmivuorotyöstä yhtään sen haitattomampaa. Peruspalkka on se, joka maksetaan työstä. Vuorolisät ovat vain ja ainoastaan työaikojen epäsäännöllisyydestä hyvityksenä.

Vielä vähemmän voidaan verrata liukuvaa työaikaa keskeytymättömään vuorotyöhön, jossa on ennalta määrätyt alkamis- ja päättymisajat. Liukuvassa työajassa voi sentään päättää työpaikan sääntöjen mukaan omien tarpeiden ja halujen mukaan työpäivän alkamis- ja päättymisajankohdat. Toisaalta onko keskenään verrattavissa, jos tekee viikonloppuna töitä oman harkintansa mukaan vai tekeekö viikonloppuna vuoron työvuorolistan mukaan riippumatta omista tarpeista tai haluista.

Toki keskeytymättömässä vuorotyössä on myös omat etunsa, mutta pitkässä juoksussa niistä joutuu kyllä maksamaan kovan hinnan.

 

[Captain]

Tulot yhteensä 4402
Vähenn. yhteensä 1529
Maksetaan 2872

Tälläinen on normaali kuukausi ilman ylitöitä ja lomarahoja. Vuosipalkka sitten ~60k. Työnjohtajana logistiikka puolella.

 

[Zigh]

Pointti oli juurikin tuo, että voiko ns. tikettikone pyytää middle management palkkaa. Omasta mielestäni service management on (pitäisi olla) siellä 2500-3200 hujakoilla.

Spoileri

Palkkatasoa vääristää paljonkin se listoilla on näitä vuodesta 1985 lähtien Tiedolla olleita joilla palkat huitelee siellä 4500 euron paikkeilla mutta tehtävät on juurikin tuota tikettien ohjaamista jne - näitähän on jo karsittu mutta kokonaistilastoja ne edelleenkin viilaavat yläkanttiin.

.

Mun käsityksen mukaan Service Manager -tittelillä häärivän vastuulla on yleensä sen support tiimin vetäminen sekä vastuu siitä, että asiakkaan kanssa sovituissa SLA-tasoissa ym. pysytään. Eli aika paljon muuta kuin pelkkää "tikettien ohjaamista".

Tietty varmaan jossain aasiassa kaikki supportissa työskentelevät (asiantuntijat) on vähintään managereita, mutta ainakin Suomessa management/manager tarkoittaa lähes aina jotain linja- tai tulosvastuuta.

 

[Randomizer]

Mitähän ihmettä palkkavertailussa tekee teoreettisella (perus)palkalla jota kukaan vuorotyöläinen ei kuitenkaan saa? No ei yhtään mitään.

Kai se on joku egonpönkitysjuttu päivävuorolaiselle toimihenkilöhessulle, kun sentään peruspalkka on parempi vaikka vuosituloissa jää tuhansia euroja duunariportaalle.

Mun mielestä tätä pitäs miettiä suuremmassa kuvassa. Miten voi olla tilanne että yliopistot käynyt(valtion kustantama) korkeakoulutettu ihminen asiantuntijatyössä voi saada vähemmän palkkaa kun perusduunari. Suomessa on ihan käsittämätön tilanne että näin voi olla, varmasti ainoaan laatuaan maailmassa. Vahvat liitot ja ylisosialisoitujärjestelmä tämmöisen mahdollistaa. Tossa voita valtion tasolla kukaan.

Lisätään nyt vielä että mulla ei henkilökohtasesti oo mitään sitä vastaan että joku duunari käärii hyviä masseja mutta jotenkin isossa kuvassa kestämätön tilanne että koulutetaan sakkia vuosikausia ja sitten et välttämättä saa yhtään sen enempää kuin se että oisit mennyt peruskoulusta suoraan jonnekin työmaalle heilumaan lapion kanssa. Jotenki toi vaikuttaa talouden kannalta aika paskalta yhdistelmältä.

 

[The Grenadier]

Tänään on naisten palkkapäivä - tätä se tarkoittaa

Tuloerot puhuttavat korkeapalkkaisissakin ammateissa: Hollywood-julkkikset ottavat kantaa naisten palkkoihin.

Vuoden 2016 tilastojen mukaan naisten palkat ovat keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkoista. Tätä lukua hyödyntämällä on määritelty Naisten palkkapäivä: päivä, jolloin naisten palkat vuosipalkaksi muutettuna on maksettu.

Tänä vuonna päivä osuu tähän tiistaihin.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n aloittama Naisten palkkapäivä sai alkunsa vuonna 2011. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua naisten ja miesten palkkaeroista - miehiin verrattuina naiset nimittäin työskentelevät "palkatta" loppuvuoden, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn tiedotteessa todetaan.

Naisten palkkapäivän kunniaksi järjestetään monenlaisia tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kiinnittämään huomiota sukupuolten välisiin palkkaeroihin.

Palkkakuilu ei johdu vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, THL muistuttaa. Naiset muun muassa suuntaavat miehiä todennäköisemmin matalapalkkaisemmille hoito- ja palvelualoille. Myös esimerkiksi pitkät perhevapaat hidastavat tai heikentävät urakehitystä, mikä heijastuu myös palkkoihin.

 

[jarhu]

Mun mielestä tätä pitäs miettiä suuremmassa kuvassa. Miten voi olla tilanne että yliopistot käynyt(valtion kustantama) korkeakoulutettu ihminen asiantuntijatyössä voi saada vähemmän palkkaa kun perusduunari.

Taitaa suurimmassa osassa tapauksia olla kyse siitä, että kyseinen duuni on ns. tuottamatonta työtä valtiolle muodossa tai toisessa. Työ ei välttämättä ole pitkässä juoksussa tuottamatonta, mutta sitä on mahdoton mitata.

Duunarien töiden jälki taasen näkyy välittömästi. Parhaassa tapauksessa kovalle tekijälle voidaan maksaa oikeasti hyvääkin liksaa kun voidaan todeta työn olevan hyvin tuottavaa firmalle.

Tietysti joissain tapauksissa ay-liitot vaikuttaa, esimerkkinä jos miettii ahtaajia tai paperityöläisiä.

 

[kjns]

Jälleen yksi "palkkaeropropagandapäivä" jolla yritetään saada huomiota asialle jota ei oikeasti ole olemassakaan.
Naisilla on pienempi palkka sen takia, että he hakeautuvat keskimäärin huonompipalkkaisiin töihin kuin miehet. Samoissa tehtävissä työskentelevillä naisilla ja miehillä on lähes prosentilleen sama palkka. Tottakai naisilla on pienempi palkka kuin miehillä, kun naiset massoittain työllistyvät huonosti palkatulle kuntasektorille.

Tuosta nyt vaikka ensimmäinen googlella löytyvä lähde: Miesten ja naisten palkkaero on 17,6% - mutta samoissa tehtävissä ero katoaa lähes täysin

Uuden laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan sukupuolten välinen palkkojen epätasa-arvo on 17,6 prosenttia.

Ero kuitenkin kutistuu lähes olemattomiin tarkasteltaessa palkkausta samoissa tehtävissä. Silloin palkkaero vain 1,6 prosenttia.

Korn Ferry Hay Groupin tutkimuksen mukaan "vastoin yleistä käsitystä samasta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta", tiedote kertoo. Tilanne on varsin samankaltainen eri maissa.

 

[IhmeellinenJuttu]

Mun mielestä tätä pitäs miettiä suuremmassa kuvassa. Miten voi olla tilanne että yliopistot käynyt(valtion kustantama) korkeakoulutettu ihminen asiantuntijatyössä voi saada vähemmän palkkaa kun perusduunari. Suomessa on ihan käsittämätön tilanne että näin voi olla, varmasti ainoaan laatuaan maailmassa. Vahvat liitot ja ylisosialisoitujärjestelmä tämmöisen mahdollistaa. Tossa voita valtion tasolla kukaan.

Lisätään nyt vielä että mulla ei henkilökohtasesti oo mitään sitä vastaan että joku duunari käärii hyviä masseja mutta jotenkin isossa kuvassa kestämätön tilanne että koulutetaan sakkia vuosikausia ja sitten et välttämättä saa yhtään sen enempää kuin se että oisit mennyt peruskoulusta suoraan jonnekin työmaalle heilumaan lapion kanssa. Jotenki toi vaikuttaa talouden kannalta aika paskalta yhdistelmältä.

Vähän sama kuin sairaanhoitaja valittaisi, että paska palkka. Markkinatalous ja silleen, ihmishenki ei mitään maksa tai tuota ja niiden hoitamisesta ei kannata maksaa, eikö näin se virallinen vastaus mene.
Ehkei kannata siellä yliopistolla lukea itseään folkloristiikan ylimaisteriksi ja erikoistua vieläpä saamelaiseen runonlausuntaan 1700-1800 lukujen vaihteessa ja tämän jälkeen ihmetellä kun kortisto kutsuu.