Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Eiköhän kaikissa muissa yhteyksissä kahden päivän erolla aloittaneet olisi "samaan aikaan aloittaneita".
Tästähän saa sitten sellaisen ketjun, että 3 vuoden välein aloittaneet on samaan "aikaan aloittaneita."

Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.
 
Tästähän saa sitten sellaisen ketjun, että 3 vuoden välein aloittaneet on samaan "aikaan aloittaneita."

Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.
Käytännössä kaikkialla muualla maailmassa kaikille kertyy sama määrä lomaa heti työsuhteen alusta (siis se mitä laki asiasta määrää niissä maissa missä määrää ylipäänsä). Siihen peilattuna Suomen nykyisessä systeemissä ei mitään järkeä ole. Paitsi asettaa uudet työntekijät huonompaan asempaan tietoisesti.
 
Käytännössä kaikkialla muualla maailmassa kaikille kertyy sama määrä lomaa heti työsuhteen alusta (siis se mitä laki asiasta määrää niissä maissa missä määrää ylipäänsä). Siihen peilattuna Suomen nykyisessä systeemissä ei mitään järkeä ole. Paitsi asettaa uudet työntekijät huonompaan asempaan tietoisesti.
En muusta maailmasta tiedä niin en voi verrata, mutta näinhän se on. Kiinnostaisi tosiaan tietää, että mikä tämän järjestelyn taustalla on.

Sama kuin tuo, että lauantait kuluttaa lomakertymää. Jäänne menneisyydestä, mutta ilmeisesti vaikea muuttaa jonkun erikoistapauksen takia sellaiseksi, että kelpaisi kaikille (vuorotyöt ja vastaavat). Ja jos oikein muistan, niin saattoi olla jotain erikoissääntöjä siihen liittyen, jos ottaa lomia arkipyhien ympärille, että miten kuluttaa lomapäiviä.
 
Mielenkiintoista olisi muuten tietää, onko kukaan persvakoduunari saanut neuvoteltua itselleen täysiä lomia heti alkuun. :hmm: Mielenkiinnosta kyllä kokeilen itsekin, jos työpaikan vaihtoon jossain välissä päädyn.
Ihan yleisellä tasolla työsuhteen sopiminen on neuvottelu, ja usein neuvottelussa toinen osapuoli on vahvemmassa asemassa.

Työntekijän näkökannasta (tai ainakin mun) siihen vaikuttaa ensisijaisesti se onko mulla edelleen vanha työpaikka, ja kuinka paljon haluan uuteen.

Ihan yleisesti HR tuskin suostuu suuremmin joustamaan mistään ehdoista jos olet jo hyväksynyt. Ennenkin sitä todennäköisesti kieltäytyvät, eli tommoiset pitäisi melkein asettaa ehdoiksi työsopimuksen hyväksymiseksi.

Olen parissa viime työhaastattelussa pyytänyt lomia, mutta kummassakaan en saanut. Tähän vaikutti varmaan paljon, että halusin molempiin firmoihin niin paljon etten riskeerannut. Mulla on kaveri joka on neuvotellut täydet lomat lähes kaikkiin työpaikkoihin ja hän on myös vaihtanut työnantajia usein (mulla noi 2 viimeisintä on melkein 20v, hän vaihtelee n. 3v välein). Hänellä on kuitenkin mennyt paikkoja myös ohi koska eivät siihen suostuneet, eli vaatii kovana olemista.
 
Olen parissa viime työhaastattelussa pyytänyt lomia, mutta kummassakaan en saanut. Tähän vaikutti varmaan paljon, että halusin molempiin firmoihin niin paljon etten riskeerannut. Mulla on kaveri joka on neuvotellut täydet lomat lähes kaikkiin työpaikkoihin ja hän on myös vaihtanut työnantajia usein (mulla noi 2 viimeisintä on melkein 20v, hän vaihtelee n. 3v välein). Hänellä on kuitenkin mennyt paikkoja myös ohi koska eivät siihen suostuneet, eli vaatii kovana olemista.
Nykyiseen en edes kysynyt, koska paikka oli muuten niin kiinnostava ja tiesin että ei tule onnistumaan. Edellisessä sama, kokeilin kuitenkin kepillä jäätä ja viikko irtosi.
 
Johonkin se raja on vedettävä, ja nyt se on tuossa kohtaa. Ainoa ratkaisu olisi, että kaikille kertyy sama määrä lomaa alusta alkaen. Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.
Veikkaan että puhtaasti se että tuo vähentää/rankaisee työpaikkojen välillä hyppijöitä. Ja toisaalta liittojen puolelta tuo on helppo koska useimmat jäsenet pysyvät samoissa homissa.
 
Enkä muuten edes tiedä, mikä tämän nykyisen systeemin taustalla on.

Piti vähän kaivella koska kiinnostaa asia myös. Lakihan on siis muuttunut näin:

1973

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään kymmenen vuotta, on oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

1978

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

1984

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Tuosta 1984 löytyy sosiaalivaliokunnan mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/sovm_4+1984.pdf

Tuolta löytyy myös muita vaihtoehtoja muutokseen jotka hylättiin:

Lakialoitteessa n:o 80 (1983 vp.) ehdotetaan, että työntekijällä olisi aina oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lakialoitteessa n:o 89 (1983 vp.) ehdotetaan, että vuosiloman pituus olisi kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia työssäolopäivien veroisiksi päiviksi laskemiseen.

Lakialoitteessa n:o 92 (1983 vp.) ehdotetaan vuosiloman pituudeksi kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta sekä lisäksi yksi arkipäivä talvilomaa kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lakialoite n:o 128 (1983 vp.) sisältää ehdotuksia vuosiloman pituuden määräämisestä siten, että se on kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja eräissä tapauksissa kolme päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Eli alunperin tuon idea on ollut palkita pitkään työsuhteessa olleita. Työsuhteen pituuden vaatimusta vain lyhennetty aika paljon.
 
Piti vähän kaivella koska kiinnostaa asia myös. Lakihan on siis muuttunut näin:



Tuosta 1984 löytyy sosiaalivaliokunnan mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/sovm_4+1984.pdf

Tuolta löytyy myös muita vaihtoehtoja muutokseen jotka hylättiin:



Eli alunperin tuon idea on ollut palkita pitkään työsuhteessa olleita. Työsuhteen pituuden vaatimusta vain lyhennetty aika paljon.

Kun tuota pituutta on lyhennetty niin korostuu vaan tuo sitominen lomanmääräytymiskauteen. Kun päivän ero työsuhteen alkamisessa voi vaikuttaa vuoden verran.
Ymmärrän että tuo lomanmääräytymiskauden lukitseminen on joskus manuaalipalkanlaskennan aikaan helpottanut, mutta ihan hyvin voisi jo nykyaikana muuttaa vaikka ihan suoraan vuoteen työsuhteen alusta jos ei kokonaan poistaisi aikarajaa...
 
Ei noiden palkallisten lomien puhuminen "kaupan päälle" sopparia tehdessä ole mikään itsestäänselvyys edes valkokaulutsekijöillä. Isoissa firmoissa voi olla jotain idioottimaisia HR-sääntöjä, mitkä estää ne eikä managerit voi sellaista luvata kenellekään. Palkatonta lomaa saa helpommin puhuttua. Toki mitä enemmän joku firma työntekijää itselleen haluaa niin sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä hetkellä ei vaan ole työntekijän markkinat, kun useimpiin paikkoihin saattaa olla satoja hakijoita.
Oman kokemuksen ja tuttavien kuulopuheiden perusteella tuo extra lomaviikko sieltä helpoimmasta päästä neuvotella. Jos saa halutun tekiän taloon tuolla niin tuo ei ole minkäänlainen kuluerä ja saattaa olla paljon rahallista arvoa suurempi houkutin työnhakialle.
Vaikka 3 vuodelle jaettuna tuo vastaa alle 1% palkkana eli kympeistä kyse.
 
Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?
 
Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?
Parin kokemuksen otannalla sanottuna on yleinen käytäntö. Eli parissa yhtiössä sama käynyt ja noin se on mennyt.
 
Parin kokemuksen otannalla sanottuna on yleinen käytäntö. Eli parissa yhtiössä sama käynyt ja noin se on mennyt.
Niin. Ymmärrän kyllä, että tuo on loogista ja tavallaan reilumpaa noin.

Silti vähän pettymys, koska työnantajalla on varsin kattavasti näkyvillä parametrejä palkkaasi liittyen. Niiden avulla voi laskea kaikenlaista, mm. paljonko bonusta voi maksimissaan tulla ja paljonko sitä normaalina vuonna tulisi. Mutta bonuslaskelmat pätevät näemmä vain, jos edellisen vuoden aikana ei ole tullut muutoksia. Vanhaa bonuskerrointa ei tiedoissa näy, eli se pitäisi itse muistaa, jos haluaa arvioida bonuksia ylennysvuodelta.
 
Jos vuosibonuksen "kerroin" on vaihtunut viime vuoden aikana ylennyksen johdosta, niin onko yleinen käytäntö, että tänä vuonna maksettavat (eli viime vuonna ansaitut) bonukset tulevat osittain vanhan ja osittain nykyisen position mukaisesti?
Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.
 
Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.
Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.
 
Mä sain vähän yli vuosi sitten ylennyksen joka siis astui voimaan vuoden alusta. Uudessa positiossa bonukset jotka maksetaan alkuvuodesta, mutta koska bonukset olivat edelliseltä vuodelta en saanut kuin vasta tänä vuonna.

Esimies käski vielä tarkastamaan että tulevat kokonaan, koska jos position vaihtuminen olisi kirjattu myöhässä olisi bonukset kuulemma maksettu vain osalta vuodesta.
 
Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.
Eikö toi riippuisi ihan työsopimuksesta? Meillä aikoinaan monotettiin porukkaa YT’eissä joilla olisi just realisoitunut isot optiot ja jäin kyllä ihmettelemään miten paskamainen siirto se oli.
 
Mahtaakohan olla oikein edes laillista tollainen?

Vai onko kyse jostain yleisistä bonareista, ei henkilökohtaisista?

Henkilökohtaiset kyllä pitää maksaa väittäisin.
Tuohan riippuu ihan sopimuksesta. Käytännössä nuo on profit sharing tyyppisiä bonnareita eikä esim henkilökohtaisesta myynnistä tai vastaavasta tulevia.
 
Ainakin entisessä duunipaikassa oli juurikin profit sharingia, ja oli kyllä hyvin selkeä linjaus, että täytyy olla työsopimus voimassa silloin kun nuo menee maksuun, jos meinaa omansa saada. Perustuivat firman tulokseen, joten ennen kuin bonukset varmistui, tuli tilinpäätöksenkin valmistua ja käydä saada hallituksen siunaus.
Lisäksi viitaten aiempiin viesteihin palkan muutosten vaikutuksesta tällaisiin, niin ainakin meillä HR oli aina hyvin selkeäsanainen siitä, että bonuskerrointa sovelletaan edellisen vuoden keskimääräiseen kk-ansioon jaettuna 12 kuukaudelle, eli vajaata työviikkoa tehneet tai kesken vuoden taloon tulleet sai bonkut vähän pienempinä. Mikä sinällään oli mielestäni ihan reilua, kun panos tuloksen tekoonkin on ollut pienempi.
 
Ainakin entisessä duunipaikassa oli juurikin profit sharingia, ja oli kyllä hyvin selkeä linjaus, että täytyy olla työsopimus voimassa silloin kun nuo menee maksuun, jos meinaa omansa saada. Perustuivat firman tulokseen, joten ennen kuin bonukset varmistui, tuli tilinpäätöksenkin valmistua ja käydä saada hallituksen siunaus.
Lisäksi viitaten aiempiin viesteihin palkan muutosten vaikutuksesta tällaisiin, niin ainakin meillä HR oli aina hyvin selkeäsanainen siitä, että bonuskerrointa sovelletaan edellisen vuoden keskimääräiseen kk-ansioon jaettuna 12 kuukaudelle, eli vajaata työviikkoa tehneet tai kesken vuoden taloon tulleet sai bonkut vähän pienempinä. Mikä sinällään oli mielestäni ihan reilua, kun panos tuloksen tekoonkin on ollut pienempi.
Viimeisimmässä työsuhteessani en saanut bonareita, mutta meillä oli optio-ohjelma. Ton säännöt oli selkeät ja etukäteen määritelty aika tarkkaan: Montako osaketta optio-ohjelma puitteissa saa ostaa, montako optiota per ostettu osake saa, mikä option arvo on (vaikutti ostohetki ja option lankeamishetki), option laukeamispäivä ja maksupäivä. Ja monta muuta parametriä. Oli myös erikseen mainittu ehdoissa, että pitää olla työsuhde voimassa vielä option maksupäivänä. Toi ei jättänyt mitään tulkintavaraa miltään osin. Luulisin, toivoisin, että bonareissa on myös yleensä aika tarkkaan etukäteen laaditut ehdot? Jos ei ole, työnantaja voi varmaan tulkita edukseen, kunhan tulkitsee tasapuolisesti?

Optioissa (tyypillisesti) ja bonareissa se periaatteellinen ero, että optioissa voidaan vaatia omaa sitoutumista (osakkeen osto), joten ehdot tulee IMO luettua ja omaksuttua aika tarkkaan. Bonukset on usein palkanlisää, ja niiden sääntöihin ei ihan kaikki tutustu niin tarkkaan etukäteen? Vai olenko ihan väärässä?
 
Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.
Juurikin näin. Oliko tuo 90-luvun keissisi ehkä S:llä alkavasta firmasta?
 
Ei ollut S:llä alkava firma tällä kertaa :) Taidettiin noita erilaisia bonuksia useammassa firmassa maksaa tuolloinkin, vaikka niistä ei niin yleisesti ollut puhetta tai tietoa saatavilla kuin nykyään.
 
Viimeisimmässä työsuhteessani en saanut bonareita, mutta meillä oli optio-ohjelma. Ton säännöt oli selkeät ja etukäteen määritelty aika tarkkaan: Montako osaketta optio-ohjelma puitteissa saa ostaa, montako optiota per ostettu osake saa, mikä option arvo on (vaikutti ostohetki ja option lankeamishetki), option laukeamispäivä ja maksupäivä. Ja monta muuta parametriä. Oli myös erikseen mainittu ehdoissa, että pitää olla työsuhde voimassa vielä option maksupäivänä. Toi ei jättänyt mitään tulkintavaraa miltään osin. Luulisin, toivoisin, että bonareissa on myös yleensä aika tarkkaan etukäteen laaditut ehdot? Jos ei ole, työnantaja voi varmaan tulkita edukseen, kunhan tulkitsee tasapuolisesti?

Optioissa (tyypillisesti) ja bonareissa se periaatteellinen ero, että optioissa voidaan vaatia omaa sitoutumista (osakkeen osto), joten ehdot tulee IMO luettua ja omaksuttua aika tarkkaan. Bonukset on usein palkanlisää, ja niiden sääntöihin ei ihan kaikki tutustu niin tarkkaan etukäteen? Vai olenko ihan väärässä?
Huonot tai puuttuvat optio-ohjelmat ovat yksi syy miksi suomalaiset firmat eivät menesty (kansainvälisesti). Kannattaisi ottaa jenkkifirnoista mallia.

Itsellä oli joskus optio-ohjelma jolla sai ostaa firman osakkeita kalliimmalla mitä ne maksoivat pörssissä. Huoh.

Nokia sentään osasi sitouttaa ja palkita työntekijöitään kunnon bonuksilla ja sai siellä jotkut varmaan optioitakin. Monta miljonääriä tuli Suomeen.
 
Itse taas sanoisin että riippuu täysin firmasta. Esim nykyisessä työssä tulee nykyisen palkan mukaan. Edellisessä työpaikassa sain kvartaalibonukset vaikka olin jo lähtenyt firmasta pois, koska olin koko kvartaalin töissä. Nykyisessä taas tuohon vaaditaan että on maksupäivänä vielä töissä.
Ymmärsin tuon enemmänkin niin että Munse kysyi että minkä bonusmallin mukaan bonukset lasketaan kuin että minkähetkistä kk-palkkaa laskussa käytetään.

Esim meillä menee pääsääntöisesti uuden mallin mukaan mutta jos on vaikka suurimman osan edellisvuodesta toiminut vanhassa positiossa niin voidaan käyttää vanhaa mallia. Ja jos tehtävä/bonusmalli muuttuu just puolivälissä vuotta niin silloin taisi olla mahdollista tarkastella bonuksia ikäänkuin 6kk tarkkuudella, tosin tämä on varmaan vähän tapauskohtaista ja esim talouslukuja saa luultavasti repiä taikurin hatusta.
 
Eipä ole vuosien varrella tullut vielä yhtään työnantajaa vastaan, joka maksaisi optiot, osakkeet tahi bonukset, jos ei ole maksuhetkellä vielä talossa töissä. Kaikki kertymät ovat kadonneet aina taivaan tuuliin työsuhteen päättyessä. Ensimmäinen oma kadotettu potti oli reilut 40k markkaa 90-luvun puolella.
Mulla oli yhden aiemman työnantajan kriteeri, että työsuhde piti olla voimassa 31. joulukuuta niin, ettei ole antanut irtisanoutumisilmoitusta. Sanoin itseni irti ennen loppiaista, alotin helmikuussa uudet työt ja sain edellisvuoden bonarit edelliseltä työnantajalta huhtikuussa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 954
Viestejä
4 667 100
Jäsenet
76 527
Uusin jäsen
Jusekuse

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom