Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Just näin, monesti vielä on niin, että kun 10v tulee täyteen niin työnantaja ajattelee että annetaan nyt hyvää hyvyyttään olla vielä meillä töissä, ei se muualtakaan töitä saisi kun ei osaa eikä kykene kuin perushommiin. Mokoma reppana, oikea kivireki.
Kyllä henkilöt, joilla ei ole järkevää roolia on ne, jotka YT:ssä lähtee ensimmäisenä. Firmat ei harrasta hyväntekeväisyyttä. Olen nähnyt kun 30 vuotta talossa oleva saa potkut.

Itse olen 50+ koodaaja, eikä minua ole esimiestehtävät koskaan kiinnostaneet. Projektitkin on edelleen aika erilaisia ja pääasiassa sellaisia, joissa opitun pitäisi olla aika hyvin siirrettävissä. Taitaa jonnet kuvitella, että tässä iässä ollaan ihan kalkkiksia. Niinhän sitä itsekin tietysti parikymppisenä ajatteli.
 
Sanoisin että ainakin ohjelmistoalalla odotukset on että 50v mennessä on jo merkittävää urakehitystä takana ja siirtynyt pois "suorittavista" hommista johtotehtäviin. Tunnen siis yli 50v koodareitakin, mutta monet näistä tuntuu muumioituneen paikoilleen.

No ei todellakaan ole mikään odotusarvo ohjelmistoalalla. Tai no, ehkä jossain korporaatiokokoluokan bulkkikoodia puskevassa konsulttipuljussa, jotka lähtökohtaisesti tuntuvat olevan loppusijoituspaikkoja harmaantuville päällikkö- ja dirikkatason käsienheiluttelijoille.
 
Alkaa mennä taas off-topicin puolelle, kun keskustelu painottuu siihen, että kuinka pätevä kukakin on tai ei ole. Kertokaa mielummin koodarit paljonko saatte palkkaa, paljonko on kokemusta ja onko lisävastuita perusdevauksen lisäksi.

Itsellä 7 vuotta kokemusta web-devauksesta ja palkka 4700, ei lisävastuita. Pitäisi seuraavaksi pyytää seniori-titteliä palkankorotuksen kera tai katsella jostain muualta hommia, missä maksettaisiin 5-alkuista palkkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Vähän "kiristämistähän" tuo on. Jotkut tuota harrastaa, mutta varmaan aika 50/50 miten tuohon reagoidaan. Edellisessä exit-keskustelussa tuli asia puheeksi esimiehen kanssa ja esimiehen näkemys oli, että tuossa tilanteessa työntekijä on jo päättänyt lähteä ja palkan korotus vain lykkää lähtöä. Jos et ole valmiina lähtemään, niin ei ehkä kannata.

Jos hyvät välit esimiehen kanssa, niin voihan sitä esimiehelle sanoa, että muualta tulee kyselyitä töihin ja palkka taso on näissä ollut X euroa enemmän kuin itsellä ilman että uhkailee lähteä. Ja ehkä tämä siis jos nuo muut tarjoavat merkittävästi parempaa, eikä 100e takia kannata sanoa että muualla maksetaan enemmän.
 
Lisäisin tuohon vielä, että osasta substanssiosaajista ei yksinkertaisesti ole esimies- tai johtotehtäviin. Ja vielä lisäyksenä tuohon, että ei ole monesta noihin tehtäviin hakeutuvastakaan. :)
Perinteinen HR-käytäntö varsinkin isommissa firmoissa on se, että hyvistä asiantuntijoista tehdään keskinkertaisia esimiehiä. :)
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Itse olen perus insinöörinä kokenut hyväksi, että ainakin uran alkuvaiheessa jumppaa työpaikkaa muutaman vuoden välein, jotta palkka kehittyy kelvolliselle tasolle. Toki jos heti ensimmäisessä paikassa työntekijöitä arvostetaan sen verran, että ura ja palkka kehittyy mieluisaan tahtiin, niin turhahan sieltä väkisin on lähteä muualle. Nykyiseen työnantajaan olen kaikin puolin tyytyväinen, mutta muutaman vuoden päästä voisin vaihtaa takaisin joko edelliselle työnantajalle, tai sitten toiselle saman alan toimijalle. Se olisi kuitenkin enemmän rakkaudesta lajiin -tyyppinen siirtymä, eikä enää tittelin tai palkan perässä juoksemista.
 
Mitä mieltä olette työtarjousten palkkatason käyttämisestä palkkaneuvottelussa, jos oikeasti ei ole syytä eikä kiinnostusta lähteä muualle? Linkedinin kautta tuli rekrykyselyä ja alustavaa palkkatasoa keskustelujen jälkeen, joka on parempi kuin nykyinen, mutta ei niin paljon parempi että oikeasti kiinnostaisi vaihtaa työnantajaa. Eikä siis ole mitään virallista työtarjousta (vielä).

Tekisi mieli siis käydä esimiehen kanssa keskustelu avoimin kortein, että en ole vaihtamassa firmaa mutta markkinoilla osaamista arvostetaan x€ verran, olisiko tässä syytä palkankorotukselle.

Jos joku muu kysyisi täällä samaa, niin minulta tulisi heti neuvot miten tehdä, mutta aina hankalampaa omalla kohdalla.

edit: viimeksi kun pomon kanssa oli tuollainen vapaamuotoinen kuulumisten vaihto, niin sanoi että toivottavasti ilmoitan mahdollisimman ajoissa jos olen lähdössä muualle. Siinä mielessä hyvä tilanne, teen suht kriittistä hommaa eikä varamiestä ole valmiina.

Itse silloin ku oli oma firma ja tollasia tuli eteen niin sanoin että lähde vaan. Tuolla noita "korvaamattomia" on Kalevankankaan hautausmaa täynnä
 
Moro.

Päivitystä jos jotain kiinnostaa seurata:

2004-> putkiasentajaharjoittelija koulun ohella 16v, palkka oli 7,64€/h.
2006: putkiasentajaksi ja palkka oli 10,00€/h
2009: aloitin TATE inssikoulun, ohessa tein edelleen töitä putkarina. Välissä olin vuoden armeijassa ja puoli vuotta ulkomailla. Palkka oli 2009 syksyllä putkihommissa 12,20€/h.
2013: valmistuin inssiksi ja urakointipuolella alkupalkka 15€/h ja suoraan kerrattuna 2400€/kk.
2015: noin 1,5v valmistumisesta eka korotus ja kk palkka 2550€/kk
2017: kaksi vuotta edellisestä ja palkka nousi 2700€/kk
2018: vaihdoin työpaikkaa konsulttipuolelle. +800 työntekijää Suomessa. Urakoinnista hyvä kokemuspohja jota hyödyntää työssä. Alkupalkka oli 3140€/kk
2019: indeksikorotus 3180€/kk, suurin kuukausitili ylittökorvauksin 4800€/kk.
2020: indeksikorotus + toimenkuvan muutos syventyvä tekninen toimi, paljon työtä asiakkaan rajapinnassa 3440€/kk.
2021: Samassa isossa firmassa tiimivetäjä, pari alaista 3800€/kk
2022: 4000€/kk ja vuoden kokonaistulot 57k sisältäen ylityöt ja muut korvaukset.
2023: 4450€/kk ja vuoden kokonaistulot 67k sisältäen ylityöt ja muut korvaukset
2024: 5000€/kk ja vuoden kokonaistulot tulossa olemaan n 69k koska pistin minimiin ylityöhulluttelun
 
Riippuu TESsistä. Itselleni on eri yrityksissä aina maksettu koko summa kesällä, joko kesäkuun tai heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
 
Lomaraha. Maksetaanko koko summa kerrallaan vain muutamassa osassa pitkin vuotta, vai riippuuko työehtosopimuksesta, vai onko jopa työpaikkakohtainen.

Edellisillä työnantajilla on maksettu summa kahdessa osassa, 80 prosenttia kesäkuussa ja 20 prosenttia helmikuussa. Nykyisellä työnantajalla ei ole tullut vielä lomarahaa, ja alkaa jo epäilyttää, maksetaanko sitä lainkaan.
Lomaraha on työehtosopimukseen liittyvä lisä eli riippuen noudatetusta TES ja/tai paikallisesta sopimuksesta se joko on tai ei ja miten se maksetaan.

Edit. Yleisin tapa (mikäli lomaraha ylipäätänsä maksetaan) on maksaa osissa, niin että kesä- tai heinäkuussa maksetaan kesän loma-ajan osuus ja tammikuussa talviloma-ajan osuus.
 
Taisin saada itse tänä vuonna neljän viikon lomarahat kesäkuun tilissä ja loput taitaa tulla tammi- tai helmikuussa.
 
En missään nimessä ottaisi, juurikin noista kuvailemistasi syistä. Tuo sitoo työntekijän firmaan aika ikävällä tavalla.
En mä nyt tätä tällä tavalla miettisi. Ehkä aina ei kannata miettiä firmaa että se kusettaa sua silmään. Kyllähän tuosta kuluja tulee firmalle jos se maksaa autoa vaikka työntekijä on jo poistunut.

Lähinnä pointti tuohon palkankorotushommaan.
 
Meidän konsernissa tuli autoetuun sellainen muutos, että jos työntekijä irtisanoutuu, hän joutuu maksamaan puolet työsuhdeautosopimuksen purkukustannuksista leasingyhtiölle. Tämä käytännössä sitoo työntekijän työsuhdeauton tyypilliseen 3 vuoden leasing-sykliin, ellei halua maksaa ylimääräistä esim. halutessaan vaihtaa työpaikkaa. Kustannus on yksinkertaistettuna luokkaa kolmasosa jäljellä olevista kuukausimaksuista siitä mitä yritys maksaa leasingsopparista. Eli jos tulisikin loistava työpaikka vastaan ja haluaisi irtisanoutua heti syklin alettua tuo kustannus olisi jopa yli 10 000 €. Tuosta summasta siis puolet työntekijän maksettavaksi. Millaisia ajatuksia tämä herättää? Ottaisitteko työsuhdeauton tällaisella ehdolla? Onko muissa yrityksissä näkynyt vastaavaa ehtoa?

Itsellä tällä hetkellä autoetu ja olen tykännyt paljonkin, mutta minulla ei ole vielä tuota ehtoa nykyisen auton kanssa, koska otin nykyisen ennen tuon muutoksen tulemista. Ja oli tarkoitus laittaa jonkin ajan päästä uusi sähköauto tilaukseen käyttöetuna, mutta tuo uusi ehto laittoi vähän hommat jäihin. Ei ole tullut aiemminkaan sitouduttua työnantajaan noin isosti. Esim. työnantaja saattaisi laittaa mahdolliset palkankorotukset osaltani jäihin ja kohdistaa ne muihin tiimissä oleviin, koska voisivat olla lähes varmoja, etten kuitenkaan olisi hyppäämässä muualle seuraavana kolmeen vuoteen + auton toimitusaika, joka voi olla esim. 6-12kk eli yhteensä jopa 4v. Samoin jos kohdalle tulisi huonot työolot/huono esimies tms. -> olisi jumissa monta vuotta.

Toisaalta, minulla on tällä hetkellä erinomaiset työolot (etätyö, ei mikromanagerausta jne.) ja hyvä palkka työnkuvaani nähden, joten periaatteessa sitoutuminen nykytilanteeseen ei olisi täysin huonokaan vaihtoehto.

Laitoin palkkakeskusteluun, koska työsuhdeauto vaikuttaa palkkaan.
Liekö tuo edes laillista?
 
En mä nyt tätä tällä tavalla miettisi. Ehkä aina ei kannata miettiä firmaa että se kusettaa sua silmään. Kyllähän tuosta kuluja tulee firmalle jos se maksaa autoa vaikka työntekijä on jo poistunut.

Lähinnä pointti tuohon palkankorotushommaan.

Enhän minä sanonut että tuossa on kyse silmään kusemisesta. Ainoastaan, että on sellainen ehto, että "normaali" työpaikan vaihtaminen ei välttämättä olekaan järkevä vaihtoehto, koska joutuu lähtiessä maksumieheksi. Melkeinpä kiinnostavin juttu tässä on se, että onko tuollainen kovinkin yleistä. Itselläni ei ole ikinä autoetua ollut, niin muiden kommentit kiinnostaa.

Se, että onko tuohon suostuminen kannattavaa taloudellisesti, riippuu aika monesta asiasta eikä sitä voi muu kuin Kyselijä päättää, ja siinä pitää sitten laskeskella odotusarvoja sille, että lähtee x ajan päästä firmasta muualle.

Itse en tuota ottaisi, koska se käytännössä rajoittaa vapautta vaihtaa firmaa taloudellisen rangaistuksen kautta.
 
Mitä itse olen nähnyt erilaisia käytäntöjä, niin usein jos työntekijä lähtee talosta, hän vastaa joko liisarin purkukustannuksista tai siirtää olemassaolevan leasing-sopparin seuraavalle työnantajalle - tai vaihtaa sopparin yksityisleasingiksi. Jos taas työsuhde loppuu työnantajan toimista johtuen (esim. tuotannolliset ja taloudelliset syyt), työnantaja vastaa purkukustannuksista. Leasing-yhtiö usein voi tarjota myös autoa työntekijän lunastettavaksi, hinta voi usein olla ihan kilpailukykyinenkin jos vertaa Nettiauton tarjontaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Työnantaja luonnollisesti vastaa sopimuksesta sopimuskumppaniinsa nähden, mutta se ei suoraan tarkoita, etteikö työnantaja voisi työntekijän kanssa sopia jostain järjestelystä sopimuksen päättymisen varalta.
 
Itselläni ei sillä ole kauheasti merkitystä onko tuo sallittua vai, vaan sillä että työsuhdeauton hyvistä puolista (helppous ja riskittömyys) heikkenee toinen aika merkittävästi. Pitäisi olla aika paljon luottoa työnantajaan että tuollaisen uskaltaisi ottaa, ja kyllähän sellaisiakin työnantajia on olemassa.
 
Itsellä kokemusta kolmesta eri firmasta autopolitiikan osalta ja missään ei ole tuollainen tullut vielä vastaan. Itse en todellakaan ottaisi tuollaista sopimusta. Tosin nytkin ajan omalla autolla työajot vaikka ei ole mitkään huonot ehdot.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.
Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.
 
Viimeksi muokattu:
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Erityisesti toi tosiasiallisesti käteen jäävä nettosumma on Suomea huomattavasti motivoivampi.
Jo kysytyn tulevaisuuden näkymien lisäksi kiinnostaisi kuulla työpäivien pituudesta ja lomista, vertautuen Suomeen? Joutuuko tekemään paljonkin pidempää päivää ja karsimaan lomista?
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Onko sulla alhainen veroluokka puolison matalien tulojen tms vuoksi? Oma kokemus on, että sinkkuna nettona jää saksassa saman verran käteen kuin mitä suomessa samasta bruttopalkasta.
 
Muutin Saksaan Baijeriin töiden perässä. Rooli pysyi edeltävään työhön samana, eli projektipäällikkönä valmistavassa teollisuudessa. Nyt Saksassa autoalalla.

Vuosibrutto 82 000€, lisäksi bonus max 5000€. Ihan muikea korotus palkkaan, kun edellisessä hommassa Suomessa olin alipalkattuna 48 750€ vuosibrutolla. Nettona perheellisenä kouraan jää nyt noin 4700€/kk.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, millaista palkkakehitystä täällä saa aikaan.

Itselläni on aikalailla sama nettopalkka sinkkuna kovimmassa veroluokassa, perusbruttopalkka on ~96k + bonus (10-20% vuosipalkan päälle extraa tuloksesta riippuen, josta menee noin puolet veroihin). Itse asun Baden-Württembergin osavaltiossa ja alana elektroniikka.

Uskon että tulet samaan jokavuosi jonkinlaisen korotuksen (2-5%) ihan pyytämättä, erikseen sitten jos vaihtuu työtehtävät yms meriittikorotuksia. Liitot ovat neuvotelleet aika kovat korotukset vielä tuleviksi vuosiksi inflaatiota vastaan; joista osa tullaan maksamaan kertaluontoisena summana ja osa prosenttikorotuksena.
 
Suomessahan on esim halvat insinöörit. Osittain varmasti ns ilmaisen koulutuksen takia täällä porukka keskimäärin kouluttautuu pidemmälle -> tarjontaa on enempi verrattuna moni muu hyvinvointivaltio, ambomaista nyt puhumattakaan.
 
Ja sitten sanotaan että suomessa on kallista työvoimaa..
Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän vuosi kausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Race to the bottom.
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
 
Viimeksi muokattu:
Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Totta.

Mutta kyllä se näkyy työtahdissakin. Aika mukavaa ja leppoista ainakin dippainssin hommat Suomessa noin keskimäärin. Opiskelu oli melkoista sykkimistä, mutta työelämä on lähempänä mañana-tyyliä kuin jenkkitykitystä.

Nytkin kerkeää hyvin selailla foorumia. :)
 
Totta.

Mutta kyllä se näkyy työtahdissakin. Aika mukavaa ja leppoista ainakin dippainssin hommat Suomessa noin keskimäärin. Opiskelu oli melkoista sykkimistä, mutta työelämä on lähempänä mañana-tyyliä kuin jenkkitykitystä.

Nytkin kerkeää hyvin selailla foorumia. :)
Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).

Ja aiheeseen: omassa palkassa ei muutoksia, alkaa normi palkkatyötä tekevän sovelluskehittäjän lasikatto olemaan lähellä n. 78 k€ vuosipalkalla (joka asuinkunnassani on nettona pyöristettynä noin 3900-4000 €/kk, kun siitä kerran oli puhe).
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Aika päinvastoin se ainakin IT-alalla on. Se että ehtii vähän selailla foorumia kesken päivän on vähän eri kuin se että turistaan työkavereiden kanssa 50 % työajasta ja loput ajasta tehdään toisella kädellä hommia ja pidetään yli tunnin lounastaukoja (näin vähän kärjistettynä).

Ja aiheeseen: omassa palkassa ei muutoksia, alkaa normi palkkatyötä tekevän sovelluskehittäjän lasikatto olemaan lähellä n. 78 k€ vuosipalkalla (joka asuinkunnassani on nettona pyöristettynä noin 3900-4000 €/kk, kun siitä kerran oli puhe).
No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.

Rentoa minusta.
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.

No minulla on varmaan sellainen 30-45 min aikaa selailuun per päivä (pl. jos sattuu varsinaisella tauolla selailla). Hammaslääkäriin voi mennä työajalla. Tai katsastaa auton. Jotkut käyvät jopa parturissa. Ei Jenkeissä moista.

Rentoa minusta.
Ns. työnantajalta varastaminen ei varmaan ole sellainen, mitä kannattaa yleistää. Kyllä itselläkin on mahdollisuus työpäivän aikana tehdä kaikkia mainittujasi, mutta kokonaistyöajalla ollessani se tarkoittaa että ne vastuualueet ja työtehtävät eivät katoa mihinkään. Aiemmin kun olin tuntikirjanpidon piirissä, niin nuo olivat yhtä lailla mahdollista mutta ne olivat luonnollisesti omaa aikaa (saldovapaata) ja tunnit piti tehdä takaisin. Joustoa siis molempiin suuntiin.
 
Nämä on aina vähän vaikeita verrata, koska tuloverot on vain yksi osa kokonaisuutta. Saksan alempi ALV, selvästi halvempi ruoka niin ravintolassa kuin kaupassa, selvästi kalliimpi sähkö ja monet muut maiden väliset erot johtavat kuitenkin kai kokonaisuutena siihen, että Saksalaisen ostovoima tuolla keskiluokan ympäristössä on suomalaista verrokkia selvästi parempi.

Tarkoituksella jätin laajemman kommentoinnin välistä palkkaketjussa kun ollaan. Ketjussa on mainittu, että palkka lähtöönsä parempi saksassa ja sitten nuo muut asiat päälle kuten nettopalka, elinkulut jne. Toinen puoli laajempaa asiaa se, että millaisessa ympäristössä haluaa asua, mitä harrastaa miten lomareissut järjestyy(suomesta on pitkä matka,ollaan pohjoisessa).
 
Aika kovat saksan verot jos linkattu laskuri on oikeassa. Tosin jos palkka tuplaantuu niin toki saksassa jää suomeen verrattuna merkittävästi enemmän käteen. 100ke/vuosi tuloilla suomessa jää käteen about 62ke ja saksassa 58ke

1725333921288.png

saksan verot: German income tax calculator
suomenverot + vakuutusmaksut Veroprosenttilaskuri

Laskuri vaikuttaa oikealta; mutta Saksan monimutkainen veronpalautussysteemi tasaa hiukan eroa käytännössä vähän pienemmäksi.
Kuriositeettina tuo ”solidarity surcharge” ilmestyy muistaakseni about 75k vuosituloista alkaen; se on lisävero jota kerätään itä-Saksan kehityksen / Saksan yhdistymisen tueksi.
 
Millaiset tunnelmat siellä muuten tulevaisuuden osalta on, erityisesti palkkakehityksen osalta? Suomessa nykyisin näyttää talous menevän puuta päin, joten muut maat alkavat houkuttelemaan. Onko englannin osaaminen alussa riittävä kielitaito vai tarvitaanko saksan ammatillinen osaaminen? Kiitoksia vastauksista etukäteen, aihe kun kiinnostaa kovasti.
Niinkuin tuossa eräs mainitsi, niin tariffiin/työehtosopimukseen sidotuilla sopimuksilla palkkakehitys inflaatiota vastaan on hyvin turvattu. IG Metall esimerkiksi neuvotteli 2023 korotukseksi 5,2% ja 2024 korotukseksi 3,3%. Lisäksi oli kertaluontoisia summia. Projektipäälliköt on yleensä AT-soppareita eli ei tariffiin sidottuja, jolloin kaikki korotukset täytyy neuvotella itse. Autoalalta asiakkailta jonkin verran on kuulunut projektien kokonaisia peruutuksia. Ymmärtäisin, että tämä on sähköautojen myynnin hidastumisesta johtuvaa. Omassa yrityksessä menee erittäin hyvin ja tämän vuoden myyntitavoitteet tullaan ylittämään. Tarkemmin en vielä osaa kuvailla fiiliksiä, vasta kuukausi täällä takana.

Jo kysytyn tulevaisuuden näkymien lisäksi kiinnostaisi kuulla työpäivien pituudesta ja lomista, vertautuen Suomeen? Joutuuko tekemään paljonkin pidempää päivää ja karsimaan lomista?
Lain mukainen minimiloma on 20 päivää vuodessa viispäiväisellä viikolla, mutta monesti tariffit määrittelee tähän lisäpäiviä ja niitä voi myös neuvotella. Ja täällä ei lasketa lauantaita lomapäiväksi niinkuin Suomessa. Mulla on 30 lomapäivää vuodessa, eli 6 viikkoa. Mulla on virallisesti 40 tunnin viikkotyöaika. Sen lisäksi yksi päivittäinen 15 min kahvitauko ei ole työaikaa ja 30min ruokatauko. Kahvitaukokäytänteet on firmakohtaisia. Eli keskimäärin päivässä tulis olla työssä 8h 45min. Mutta projektipäälliköltä odotetaan joustamista projektitilanteen mukaan. Mulla ei ole vielä henkilökohtaista kokemusta kuinka pitkiä päiviä multa odotetaan tai vaaditaan, mutta työhaastattelussa luvattiin, että vuoden keskiarvo pitäisi pystyä pitämään tuossa 40 viikkotunnissa. Aika näyttää miten tämä pitää paikkaansa.

Onko sulla alhainen veroluokka puolison matalien tulojen tms vuoksi? Oma kokemus on, että sinkkuna nettona jää saksassa saman verran käteen kuin mitä suomessa samasta bruttopalkasta.
Mulla on alhainen veroluokka 3 puolison matalempien tulojen myötä. Juuri noin, sinkkuna tulisi valita veroluokka 1, ja veroja maksaa silloin selkeästi enemmän. Nettona veroluokalla 1 (eli sinkku) jäisi hieman vajaa 4000€/kk mun palkasta. Brutto Netto Rechner 2024 Gehaltsrechner 2024 Lohnrechner Gehalt Tätä laskuria olen itse käyttänyt neton laskemiseen ja on ollut tosi tarkka.

Uskon että tulet samaan jokavuosi jonkinlaisen korotuksen (2-5%) ihan pyytämättä, erikseen sitten jos vaihtuu työtehtävät yms meriittikorotuksia. Liitot ovat neuvotelleet aika kovat korotukset vielä tuleviksi vuosiksi inflaatiota vastaan; joista osa tullaan maksamaan kertaluontoisena summana ja osa prosenttikorotuksena.
Mulla on tariffin ulkopuolinen soppari (AT), eli täytyy kaikki korotukset neuvotella itse. Saa nähä miten kevyttä se on tässä firmassa.
 
Tämän vuosikausia jatkunu huutaminen on kyllä välillä surkuhupaisaa, pitkään usein päättäjät/työnantajien edustajat vertailleet esim. saksaan ja naapurimaihin kuinka muilla on kovaa kasvua sekä kilpailuakykyä.

Nyt on omalla mutulla vähän tämä unohtunut kun muissa nousee palkat ja silti on kilpailukykyä, nyt vedotaan että loppuu työntekijät eikä saada kasvua ja siksi ei voida korottaa palkkoja.

Suomalainen on kyllä euroopassa se halpatyömaa asiantuntija tasolla.
Vielä kun huomioidaan todellinen ostovoima, niin ollaan varmaan aivan pohjilla. Ja sitten ihmetellään kuinka johtuu rasismista yms, kun maahan ei saada haalittua työperäisiä maahanmuuttajia.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
 
Kuulutko liittoon? Kysyisin sieltä. Mutta aika halvalta kuulostaa kyllä vaikka en asiasta mitään tiedä.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.
 
En ottaisi mistään hinnasta tuollaista vastuuta kun on nähnyt miten porukka härvää menemään ja ohjeet on lähinnä suositus.
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.
 
Pitäisi lähiaikoina ottaa kontolle vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan vastuu prosessiteollisuusyrityksessä. Mitähän moisen lisävastuualueen hoitamisesta uskaltaisi pyytää palkanlisää? Itse olin ajatellut n. 300-400 eur/kk mutta tuleeko liian halvalla myytyä itsensä?

Käytönvalvojahan on henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa, jos jotain sattuu. Yrityksessä käsitellään rikki- ja typpihappoa, lipeää, ammoniakkia jne.
En tiedä kemikaalipuolen liksoja, mutta sähköalalla käytönjohtajan tehtävistä yleinen käytäntö on ollut laskuttaa 3-500 eur/kk per kohde.
 
Niin siis käytönvalvojahan ei pysty valvomaan, kuinka kukakin ohjeita noudattaa. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että ohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym. ylipäätään on olemassa ja ajan tasalla sekä huolehtia määräaikaistarkastuksista ja niissä havaittujen puutteiden kuntoon saattamisesta.

eli ehkä kerran vuoteen pitää vähän ressata kun avi tulee vierailulle? En ainakaan itteeni ulos hinnoittelis..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 281
Viestejä
4 880 639
Jäsenet
78 810
Uusin jäsen
Sparksi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom