Oikeastikko Poliisi tai sairaanhoitaja menee 4-6kk työjakson jälkeen kertomaan esimiehelle, että on parempi tekemään kuin muut ympärillä ja nostappas liksaa? Metsurit (metriikka), autokorjaajat jne voisi vielä uskoakin, mutta ei kyllä monilla aloilla päde. Ensinnäkin firmoissa on monesti suht ennalta määritellyt palkkatasot, että se "lisää liksaa 4kk työsuhteessa olleelle"-case on myös sille esimiehelle vähän haastava perusteltava sille mahdollisesti hänen yläpuolellaan olevalle taholle jonka hyväksyntä siihen korotukseen pitää saada kokonaisbudjetista. Toki joissan nyrkkipajoissa voi toimia jossa on pari työntekijää ja esimies = toimitusjohtaja samalla. Isommissa firmoissa myös se, että oikeastikko 4-6kk aikana pystyy uutena henkilönä (opetteluvaihe varmasti kaikilla) tekemään esimieheen niin suuren vaikutuksen, että hän on valmis vaikka nostamaan tämän uuden liksaa (yleensä muiden nostojen kustannuksella). Tulisi enemmin mieleen, että tässä on nyt sykitty tätä liksapyyntöä varten ja hanskat tippuu kun hommat on tehty (eli korotus taskussa). Jotenkin koko keskustelu kalahtaa mutta johtunee osittain perspektiiviharhasta kun ei varmasti toimisi meidän alalla.
Tää on valitettavaa harhakuvitelmaa ainakin matalapalkka-aloilla. Jos noin ajattelee niin saa olla työtön lopun elämää. Ja siinä vaiheessa iskee foorumien asiantuntijat haukkumaan että miks jengi makaa kotona eikä mene töihin ja että palkka x on ihan hyvä hommasta y.
Toki varmasti se on myös näin, johan kysynnän ja tarjonnan laki määrittelee sen. Kaikille ei vain pysty antamaan "sitä parasta", edes Suomessa vaikka täälä muuten asiat ovatkin ihan ok tolalla.
Työsopimuksestahan tuon näkee, mutta veikkaan että jos kunnallinen yms yleisempi työ niin siellä lukee hyvin yksikantaan että nämä ja nämä työtehtävät sekä esimiehen muut määräämät työt, joten jos esimies sanoo että olet atk tuki niin silloinhan olet. Tätä käsittääkseni jossain vaiheessa on myös käytetty ulossavustamiseen, toisaalta myös palkantarkistuksen perusteena, mutta tosiaan uuden opiskelu ei liene esteenä sille että esimies lätkäsee ko. hommat sulle. Toki sitten jos työtunteja alkaa tulla enempi mitä maksimityöaika, niin sitten sietää keskustella pomon ja sen jälkeen tarvittaessa luottamushenkilöihmisen kanssa.
Nyt tullaankin sitten siihen että kuka oikeasti määrittelee mikä on hyvä korvaus mistäkin. 2000e kuussa tienaava hitsari jonka keuhota ja kroppa on ihan paskana kymmessä vuodessa on "ihan riittävä korvaus" hommasta kun kysytään 7000e kuussa tienaavalta käsien heiluttajalta. Sitten kun työnhakija itse määrittelee että se 2000e ei ole kropan rikkomisen väärtti niin sitten leimataan laiskaksi loisijaksi ja työnvälttelijäksi. Matalapalkka-aloilla "oikean" palkan tuntuu aina tietävän joku muu kuin itse työnhakija.
Jos työ ei ole tuottavaa tehdä niin miksi duunarin pitäisi tehdä se niin halvalla/tappiolla? Eikö palkkojen pitäisi nousta kysynnän ja tarjonnan mukaan? Jos ei työ ei ole kannattavaa työnantajalle niin ei voi olettaa että se olisi kannattavaa työntekijällekkään. Jostain kumman syystä tietyt alat vaan ON matalapalkka-aloja maailman tappiin saakka. Sen sijaan että niistä maksettaisiin paremmin (eli työn arvoa nostettaisiin) niin työnantajat itkevät netissä ja lehdissä kuinka vaikeaa on saada työntekijöitä kun ei maksa tarpeeksi. No vittu pitäiskö hinnoitella ne työt niin että niistä voi maksaa palkkaa! Jos joku ei suostu siivoamaan liian halvalla niin silloin siivouksen hinta on liian halpa. Siivouksen hintaa pitää nostaa ja ei kelpaa niin se on voi voi. Sitten jää siivoamatta. Ei se niin kauhean vaikeaa ole.
Juuri näin se menee. Monilla matalapalkka-aloilla se on ihan sama riehuuko niska limassa vai tekee juuri sen siinä ajassa missä on sovittu. Liksa on silti sama koska taulukkopalkat. Ja jos joku sykkiikin enemmän kuin muut niin se harvoin näkyy palkassa koska matalapalkka-ala ja taulukkopalkat. Toki tälläinen sykkiminen saattaa saada aikaan sen että työnantaja pikkuisen nostaa päivätavoitteita koska näköjään samaan aikaan voi tehdä enemmänkin. Palkkaa ei toki nosteta samassa suhteessa. Kenellekkään.
Osittain totta. Jos taas haluaa edetä firmassa, niin harvemmin ne laiskimmat valitaan. Eli ei ole täysin mustavalkoista.
On myös niin että suurin osa matalapalkka-aloista on sellaisia joissa ei käytännössä ole mahdollisuutta edes edetä.
Vuosi lisää kokemusta ja about sama tili vuodelta 2019.
Kyllä se korvaus määrittyy useimmiten ihan sen mukaan kuinka paljon se henkilö, tuote tai palvelu tuottaa loppuasiakkaalle hyötyä sekä kuinka paljon sitä vastaavaa on tarjolla. Toki mitä enemmän toimitusketjussa on välikäsiä niin sen enemmän on myös leikkureita siinä eurossa. Ei ole rakettitiedettä.
Sehän on aivan saletti, että maailmassa on epäonnistuvia yrityksiä ihan siinä missä onnistuviakin yrityksiä. Jos se liikeidea ei lähde lentoon ja rahaa ei ala tulla kassaan, niin ei niitä palkkojakaan maksella. Näillä "matalapalkka" aloilla usein se tuottavuus (= hyöty asiakkaalle) vain sattuu olemaan heikohko, jonka vuoksi sieltä ei pystytä myöskään maksamaan enempää, tai ainakaan niin paljoa kuin nämä "duunarit" vaatisivat.
Toisaalta se siivoaja säästää sen kauluspaitaheiluttelijan aikaa aika isosti...
No jos sille siivojalle ei liksa kelpaa, niin jonossa lienee paikalle tulijoita ja uusia on nopea kouluttaa. Korkeammin tuottaville paikoille ei tekijöitä ole jonoksi. Välillä saa tehdä todella töitä, että löytää tekijän ja silloinkin sille on ottajia useampia, että pitää palkalla kilpailla (palkka kyllä ei ole ainoa asia, mutta tärkeä). Ja kokemusta voidaan tarvita 10-20v, ennenkuin tällaiseen asemaan pääsee, eli ihan nopeaan ei tällaista kaveria kouluteta (tai harvemmin koulutetaan ollenkaan vaan nimenomaan sitä kokemusta tarvitaan).
Näinhän se on, työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Vaikka jonkin verran voi toki olla näitä "pomo tienaa 2x palkkaa mutta vaan jauhaa paskaa ja kehuskelee omilla saavutuksillaan" niin uskoisin että makrotasolla se hinnoittelu on kuitenkin "reilu", eli maksetaan sen verran palkkaa että saadaan se riittävän osaava pienimmällä mahdollisella palkalla siihen tehtävään. Jos joku työnantaja ei arvosta työpanosta riittävästi niin markkinoilla saattaa olla ehkä joku muu joka on valmis maksamaan enemmän.
Moni fiksu nuori käyttää silti matalapalkka-alaa ponnistaessaan eteenpäin. Moni ravintoloitsija on aloittanut tarjoilijana tai ”jämäkokkina” ketjupaikassa nousten vähitellen parempiin tehtäviin. Tunnen myös DI:tä jotka rahoittivat opintojaan siivoajina ja sairaanhoitajia jotka päätyivät johtamaan lääketeollisuuden tuotekehitysyksiköitä / tiimejä.
En tietenkään, mutta miksi mainoksenjakajana edes pitäisi edetä mihinkään? Ei se mainosten jako mihinkään muutu, kehity tai ala yhtäkkiä tuottaa enemmän arvoa niillä asiakkaille.
Ja
Näissä kiteytetty aika hyvin tuo oman aloitteellisuuden sekä määrätietoisuuden tarve mitä tulee tähän ”duunari” vs ”käsien heiluttelijat” -keskusteluun.
Niin. Toisen dead end on toiselle valtava askel eteenpäin.
Tässä nyt taas kierretään varsinaista aihetta kuin kissa kuumaa puuroa. Kysymys on siitä, että onko työnatajilla oikeus haukkua työttömiä laiskoiksi ja itkeä työvoimapulaa jos työtön katsoo että työstä saatava korvaus ei ole omasta mielsetä sopiva työhän nähden. Tässä vaan puhutaan kokoajan siitä että voi edetä ja voi edetä, mutta kyse ei ole siitä, vaan siitä että niillä matalapalkka aloillakin PITÄÄ olla tekijänsä. Ja jos niihin ei löydy tekijöitä niin silloin työ on hinnoiteltu väärin. Silloin työnantajien on aivan turha itkeä työvoimapulaa tai ihmisiä laiskoiksi kun työstä saatava korvaus ei ole tarpeeksi suuri. Aina vieritetään syy sen kontolle joka ei halua työtä ottaa vastaan koska se ei ole kannattavaa.
Kuinka pitkälle ajattelit jalostaa tuota epätodennäköisyys ja/tai pessimisti teoriaasi? Ikä sitä ikä tätä, joskus (lue: useimmiten) se vaan pitää mennä tilanteen mukaan ja jos olet aiemmin tehnyt valinnan, joka on vienyt sinut asemaan ja työpaikkaan joka ei miellytä tänä päivänä, niin aina sen muutoksen pystyy tekemään ja toteuttamaan kunhan sitä oikeasti haluaa.
Miksi se työ ei ole kannattavaa mielestäsi? Onko se se kuuluisa ”matala palkka” vai se, että lähes saman rahan saa kun valtion (eli muut veronmaksajat) kustantaa? Vai jokin muu?
Se voi olla molempi, ei kumpikaan tai joku muu tekijä. Kyse on siitä miten työntekijä hinnoittelee homman. Palkka on vain yksi osa sitä.
Ei ole olemassa mitään yhtä tekijää. Kyse on siitä kuinka työntekijä määrittää työstä saatavan korvauksen työhön nähden. Ihan samaan tapaan kuin työnantaja hinnoittelee työstä saatavan palkan.
Jos noilla ohjelmistoilla ei kukaan muu tee suomessa eikä oma firma ole realistinen (tarviiko lisenssejä ostaa, vai voiko hommaa tehdä konsultointina niin että asiakas omistaa lisenssit?), on varmaan vaihtoehdot:
Millä perusteella sitten duunarit kitisee, että palkka on matala jos tiedustetaan, että heidän tekemänsä työ ei ole niin tuottavaa, että sillä voitaisiin maksaa korkeampaa palkkaa? Kaikkia noita työtehtäviä kyllä tarvitaan mitä aiemminkin luettelit, eikä niissä ainakaan mun mielestä vielä nälkää näe jos vaan tekee niitä töitä.
Kyllä ne ”neli- ja viiskymppiset” on ihan yhtä validia tavaraa työmarkkinoilla kuin nuoremmatkin. Hyvin usein jopa enemmän arvostettuja koska ovat nähneet jo elämää jonkin verran enemmän.
Ymmärtämättä tarkemmin substanssista, onko Suomessa mahdollisesti käytössä kilpailevia tai vastaavan tyyppisiä tuotteita? Sekin voi olla vaihtoehto ja varmasti yhden tuotteen osaaja oppii toisenkin aika nopeasti. Kannattaa aina miettiä miten nykyistä osaamista voi soveltaa jossain muualla, sillä voi saada neuvoteltua palkkaa alaa vaihtaessa.
Kokemuksesta voin kertoa että ylin johto on yleensä ihan kepeää porukkaa ja jos saat ehdotuksesi läpi sille tasolle asti, niin yleensä sen läpimenossa ei ole ongelmia. Varsinkaan kun kyse on yrityksen mittakaavassa pienistä summista. Talousjohtajilla on luottamus että keskijohto on suodattanut huonot esitykset ja heille tarjotaan vaan varmoja nakkeja.
Työnantajahan sen palkan määrittelee. Työnantaja on hinnoitellut työn X ja etsii sille tekijää jolle maksaa palkkaa Y. No duunarin mielestä Y on aivan liian pieni että sillä hinnalla kannattaa ottaa työtä vastaan. Onko vika työnantajassa joka yrittää myydä palvelua/työtä liian halvalla vai työntekijässä kuka ei halua tehdä töitä liian halvalla/tappiolla?
Jos tuotteella tai palvelulla on kilpailua (eli ts. vaikea tuottaa lisäarvoa asiakkaalle), niin kuinka se työnantaja pystyy nostamaan hintoja entisestään? Nostamalla hintoja kauppa ei yksinkertaisesti enää käy ja liikevaihtoa ei kerry. Jää ne ”matalatkin” palkat maksamatta.
Kyllä, jos duunari on ajatellut että se 30 vuotta sitten saatu koulutus ja osaamistaso on validia eläke päiville tai hautaan asti ajantasalla.
Mua nyt kiinnostaisi mistä uudesta ja ajankohtaisesta osaamisesta nyt puhut, jos se duuni on esim. trukkikuski, vaateliikkeen myyjä tai lähihoitaja? Mitä ihmeen uutta ja ajankohtaista osaamista tälläisissä ammateissa hankitaan?
Jos tuota samaa softaa käytetään myös ulkomailla niin sekin optio kannattaa pitää mielessä (omassa ja firman johdon). Ulkomaan firmalle voi myös käydä, että teet enimmäkseen etänä, jos syystä tai toisesta et halua muuttaa ulkomaille.
No näin se yksinkertaisesti on. Sitten jää se työ tekemättä tai joku muu tekee sen. Ja jos kukaan ei sitä alihintaan tee niin työn hinnan pitäisi markkinataloudessa nousta kunnes sille löytyy oikea hinta.
