Palkkakeskustelu

[Mikkos]

Pitäisköhän ottaa esimieheen tai esimiehen esimieheen yhteyttä ja kysyä, että onko tollainen työajan tuhlaaminen ihan ok? Ei tommonen hyödytä ketään. Se asia pitää kuitenkin käsitellä sit työajalla joskus, niin ihan turhaa tuplatyötä.

Jotku työnantajat ny vaan elää vielä 80-lukua. Toisesta korvasta sisään ja toisesta uloa.

 

[Weega666]

Nämä Tessien yleisitovuuden poistoa vinkuvat luulevat että sillä palkat nousee ettei ole liittoja? Juu...jos ei olis ollut niin: työaika olis jotain ihan muuta, lomia ei olisi, eikä mitään irtisanomis-suojaa, aamulla lakki kädessä odoteltaisiin nöyränä firmojen edessä kenet töihin otetaan jne. On tää aika jotenkin sumentanut ihmisten pään vissin? Tuntuu olevan trendi vasinkin Helsingissä missä jotku nuoret juipit luulee että ne on jotekin korvaamattoman hyviä työssään ettei tarvitse mitään suojaa, kunnes räpsähtää yt:t päälle ja tippuu jollekkin vitun kelan peruspäivärahalle. Siinä sitä sitten itketään katkerana paskaa työnantajaa ja nuoleskellaan tikkua kun rahat ei riitä enää mihinkään

Ai niin...Olen Satamavalvoja, eli touhuan satamassa kaikenlaista laivojen kanssa. Palkka riippuu hyvinpaljon ylitöiden määrästä ja vaihtelee vuositasolla noin 50-60 tuhanne välillä. Nyt oli viimeisin tili 5 tonttua brutto ja sillä kyllä pärjää ihan mainiosti. 3.8 vuotta vielä niin pääsee vittuun täältä suomesta kärvistelemästä...

 

[Mikkos]

Voitaisko joskus päivittää sitä näkemystä, että työnantaja ei ole riistäjä?

Miks?

 

[Jote]

Nämä Tessien yleisitovuuden poistoa vinkuvat luulevat että sillä palkat nousee ettei ole liittoja? Juu...jos ei olis ollut niin: työaika olis jotain ihan muuta, lomia ei olisi, eikä mitään irtisanomis-suojaa, aamulla lakki kädessä odoteltaisiin nöyränä firmojen edessä kenet töihin otetaan jne. On tää aika jotenkin sumentanut ihmisten pään vissin? Tuntuu olevan trendi vasinkin Helsingissä missä jotku nuoret juipit luulee että ne on jotekin korvaamattoman hyviä työssään ettei tarvitse mitään suojaa, kunnes räpsähtää yt:t päälle ja tippuu jollekkin vitun kelan peruspäivärahalle. Siinä sitä sitten itketään katkerana paskaa työnantajaa ja nuoleskellaan tikkua kun rahat ei riitä enää mihinkään

Ai niin...Olen Satamavalvoja, eli touhuan satamassa kaikenlaista laivojen kanssa. Palkka riippuu hyvinpaljon ylitöiden määrästä ja vaihtelee vuositasolla noin 50-60 tuhanne välillä. Nyt oli viimeisin tili 5 tonttua brutto ja sillä kyllä pärjää ihan mainiosti. 3.8 vuotta vielä niin pääsee vittuun täältä suomesta kärvistelemästä...

Enemmän tuntuu kaihertavan TES:n eriarvoisuus ja rakenteelliset erot. Kannatan purkutalkoita siirtämällä työehtosopimuksien sisältöä työsopimus- ja työaikalakiin. Kaikki samalle viivalle työaikakorvausten, vuorojärjestelmien ja vapaiden suhteen. Osa kärsii ja osa saavuttaa.

 

[Mikkos]

Kirjoitin epäselvästi. Onko työnantaja riistäjä?

Onko työntekijä on kallis ja laiska?

 

[dropadrop]

Jos työnantaja on riistäjä niin kannattaa vaihtaa semmoiselle joka ei ole.

 

[Mikkos]

Jos on laiska, niin kalliiksi tulee?

Niin?

 

[zepi]

Itekki tulee välillä tuntejakin peräti töitä tehtyä vapaalla ollessaan. Ei kait sitä kukaan vaatisi, mutta tykkään olla joustava. Saatan kyllä joskus töissä ottaa rennommin, jos olen laskenut että vapaalla tuli pari h väännnettyä jotain juttua x.
-
Onko ennakkotapauksia tuosta vapaa-ajan ja työajan sotkemisesta? Saisin itsekin organisaatiossamme työtä tehostettua, jos on ok käyttää esim. WhatsAppia tms. työasioiden hoitoon.. Mutta miten sitten, jos joku kieltäytyy? Onko kyseessä vapaaehtoinen tilanne, eli kaikki saatava mukaan ja suostumaan kyseiseen hommaan? Määrätä ei varmaan voi, tai jos voi, pitäis olla firman puhelin?

Jos et kirjaa tunteja oikeasti toteutuneina tuntikirjanpitoon ja ylivuorokautiset lepoajat eivät toteudu, niin yritys käsittääkseni rikkoo työaikalakia jos teet ihan miten sattuu töitä ympäri vuoden.

 

[zepi]

Nämä Tessien yleisitovuuden poistoa vinkuvat luulevat että sillä palkat nousee ettei ole liittoja? Juu...jos ei olis ollut niin: työaika olis jotain ihan muuta, lomia ei olisi, eikä mitään irtisanomis-suojaa, aamulla lakki kädessä odoteltaisiin nöyränä firmojen edessä kenet töihin otetaan jne. On tää aika jotenkin sumentanut ihmisten pään vissin? Tuntuu olevan trendi vasinkin Helsingissä missä jotku nuoret juipit luulee että ne on jotekin korvaamattoman hyviä työssään ettei tarvitse mitään suojaa, kunnes räpsähtää yt:t päälle ja tippuu jollekkin vitun kelan peruspäivärahalle. Siinä sitä sitten itketään katkerana paskaa työnantajaa ja nuoleskellaan tikkua kun rahat ei riitä enää mihinkään

Ai niin...Olen Satamavalvoja, eli touhuan satamassa kaikenlaista laivojen kanssa. Palkka riippuu hyvinpaljon ylitöiden määrästä ja vaihtelee vuositasolla noin 50-60 tuhanne välillä. Nyt oli viimeisin tili 5 tonttua brutto ja sillä kyllä pärjää ihan mainiosti. 3.8 vuotta vielä niin pääsee vittuun täältä suomesta kärvistelemästä...

Olen ollut kolmessa maassa töissä Suomen ulkopuolella, eikä yhdessäkään maassa ole yleissitovia tessejä - ja kaikkialla palkkani on ollut parempi kuin Suomessa olisi ollut. Saksassa, Briteissä ja Sveitsissä kaikissa sopiminen tehdään yritystasolla ja kaikissa palkkataso on osaaville ihmisille korkeampi kuin Suomessa.

Eli joo, näin duunarina vastustan ehdottomasti yleissitovia työehtosopimuksia. Niiden ongelma on se, että hyvin pärjäävien ja huonosti pärjäävien firmojen palkankorotukset pakotetaan väkisin samoiksi. Hyvin vetävässä firmassa on varaa maksaa enemmänkin ja konkurssin partaalla hoippuvalle se pakollinen 1.5% voi olla se viimeinen korsi joka katkaisee kamelin selän.

Hyvin rahaa tekevien firmojen myös kannattaa maksaa enemmän, jotta pätevä työvoima pysyy talossa.

 

[GuntherPrien]

Olen ollut kolmessa maassa töissä Suomen ulkopuolella, eikä yhdessäkään maassa ole yleissitovia tessejä - ja kaikkialla palkkani on ollut parempi kuin Suomessa olisi ollut. Saksassa, Briteissä ja Sveitsissä kaikissa sopiminen tehdään yritystasolla ja kaikissa palkkataso on osaaville ihmisille korkeampi kuin Suomessa.

Eihän tuon pitäisi olla mikään yllätys, että suomessa koulutettujen palkkataso on heikompi kuin muualla.
Akava: Vähemmän koulutetut pärjäävät yhä koulutettuja paremmin eurooppalaisessa palkkavertailussa

Näin kävi korkeakoulutettujen palkoille Suomessa – Akava ymmällään

 

[Mikkos]

Olen ollut kolmessa maassa töissä Suomen ulkopuolella, eikä yhdessäkään maassa ole yleissitovia tessejä - ja kaikkialla palkkani on ollut parempi kuin Suomessa olisi ollut. Saksassa, Briteissä ja Sveitsissä kaikissa sopiminen tehdään yritystasolla ja kaikissa palkkataso on osaaville ihmisille korkeampi kuin Suomessa.

Eli joo, näin duunarina vastustan ehdottomasti yleissitovia työehtosopimuksia. Niiden ongelma on se, että hyvin pärjäävien ja huonosti pärjäävien firmojen palkankorotukset pakotetaan väkisin samoiksi. Hyvin vetävässä firmassa on varaa maksaa enemmänkin ja konkurssin partaalla hoippuvalle se pakollinen 1.5% voi olla se viimeinen korsi joka katkaisee kamelin selän.

Hyvin rahaa tekevien firmojen myös kannattaa maksaa enemmän, jotta pätevä työvoima pysyy talossa.

Taidat kuitenkin kuulua enemmänkin asiantuntioihin/spesialisteihin kuin duunareihin.

 

[Honzo]

Jos et kirjaa tunteja oikeasti toteutuneina tuntikirjanpitoon ja ylivuorokautiset lepoajat eivät toteudu, niin yritys käsittääkseni rikkoo työaikalakia jos teet ihan miten sattuu töitä ympäri vuoden.

Enpä ole koskaan vuodesta 2000 (valmistuminen)a työuran aikana mitää kirjanpitoa tunneista pitänyt, eikä yksikään firma ole sitä vaatinut. Ja hyvä niin.

 

[FireFly Renaissance]

Jos et kirjaa tunteja oikeasti toteutuneina tuntikirjanpitoon ja ylivuorokautiset lepoajat eivät toteudu, niin yritys käsittääkseni rikkoo työaikalakia jos teet ihan miten sattuu töitä ympäri vuoden.

Kuka nyt ei riko lakia (tästähän juuri pitkään keskusteltiin joku aika sitten)

Ei taida ihan kovinkaan monella ainakaan tietotekniikan alalla mennä rastit ruutuun näiden vaatimusten kohdalla:
Liukuva - Työsuojelu

Liukuvan työajan reunaehdot
Liukuvan työajan käyttö edellyttää, että siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. On suositeltavaa, että sopimus tehdään kirjallisesti. Kun sopimus on tehty kirjallisesti, sitä voidaan samalla pitää työvuoroluettelona.

Liukuvan työajan käyttöönotossa on säännöllisen työajan pituuden lisäksi sovittava

• kiinteästä työajasta
• vuorokautisesta liukuma-ajasta
• päivittäisten lepoaikojen pituudesta ja niiden sijoittumisesta päivään
• säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä, niin sanotusta liukumasaldon määrästä.

Mitä tarkoittaa kiinteästä työajasta sopiminen?
Kiinteä työaika on se aika, milloin viimeistään on tultava työhön ja milloin aikaisintaan saa lähteä työstä. Työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijä tekee työtä sovitun kiinteän työajan ulkopuolella. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Esimerkiksi jos vuorokautinen säännöllinen työaika on 8 tuntia ja liukuma-ajaksi on sovittu 3 tuntia, kiinteä työaika on 5 tuntia.

Nythän lait toki muuttui juuri.

 

[zepi]

Enpä ole koskaan vuodesta 2000 (valmistuminen)a työuran aikana mitää kirjanpitoa tunneista pitänyt, eikä yksikään firma ole sitä vaatinut. Ja hyvä niin.

Se ei silti poista sitä seikkaa, että se on laitonta. Työnantajat katsovat etenkin asiantuntija-aloilla toki läpi sormien, koska itsehän he siitä hyötyvät.

 

[FireFly Renaissance]

Enemmän tuntuu kaihertavan TES:n eriarvoisuus ja rakenteelliset erot. Kannatan purkutalkoita siirtämällä työehtosopimuksien sisältöä työsopimus- ja työaikalakiin. Kaikki samalle viivalle työaikakorvausten, vuorojärjestelmien ja vapaiden suhteen. Osa kärsii ja osa saavuttaa.

Tämähän se on, että liitoista on vähiten hyötyä niille ketkä ovat kaikista paskimmissa asemissa. Iso osa työntekijöistä on lisäksi kaikkien yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolella, koska mikään ei kuitenkaan varsinaisesti pakota työnantajiakaan järjestäytymään ja ilman tarpeeksi järjestäytyneitä työntantajia ei ole yleissitovuutta. Näillä työntekijöillä ja työnantajillaan ei ole juurikaan minimivelvoitteita eikä minimipalkkoja.

 

[FireFly Renaissance]

Se ei silti poista sitä seikkaa, että se on laitonta. Työnantajat katsovat etenkin asiantuntija-aloilla toki läpi sormien, koska itsehän he siitä hyötyvät.

Koen työntekjiänä hyötyväni myös aika merkittävästi siitä, että työnantaja ei valvo silmäkovana työaikalakia, ja esimerkiksi estä minua lähtemästä ulkoilemaan kesken työpäivän kun siltä sattuu kauniina päivänä tuntumaan (ja työtilanne sallii). Tietenkin, jos tykkää tehdä sitä säännöllistä tasaisen tappavaa 8-16 rytmiä, ja hurjana päivänä tulee vasta yhdeksältä, niin silloin asia ei varmaan kauheasti kiinnosta.

 

[vipe]

En tykkää sellaisesta absolutismista, että joku 5min homma vapaa-ajalla on niin älyttömän vastentahtoinen ja siitä pitää heti olla repimässä ylityökorvauksia ja tehdä show. Jos olisin työnantaja niin joustamattomuus lisäisi myös minun joustamattomuuttani.

Ei ole olemassa mitään "5min hommaa", ainakaan näin tuotekehityksen perspektiivistä. Jos luet vapaa-ajalla mailin jossa kysytään jotakin spesifiä asiaa, niin helposti siinä vähintäänkin alitajuisesti jää sitä funtsimaan, joskus pitkäksikin aikaa.

Jos taas asia on niin triviaali, että sen 5 minuuttiin ratkaiset, niin siinä joko kysytään lupaa johonkin, tai sitten asialla ei ole ensinnäkään niin kiire, että siihen pitäisi vapaa-ajalla reagoida.

Siltikin outo skenaario, koska toimistoajoilla mennään, vaikka globaali firma/ala onkin kyseessä.

 

[Roth]

Työnantajani eivät ole edellyttäneet tarkkaa tuntikirjanpitoa, sekä asiantuntijatehtävissä on saanut itse sopia kalenterinsa ajat. Silti olen pitänyt täsmällistä tuntikirjanpitoa koko urani. Pidän sitä itseni takia, jotta pysyn kartalla siitä, etten myy ilmaiseksi vapaa-aikaani työnantajalle, vaan pidän varmasti kertyneet tunnit pois vapaina. Jos en pitäisi kirjaa, niin ylitöitä kertyisi enemmän kuin pitäisin vapaina.

Kuulun myös niihin, joilla on oma ja työpuhelin erikseen, jotta voin jättää työpuhelimen työlaukkuun pois häiritsemästä, kun olen lähtenyt kotiin.

Kaikesta huolimatta olen pärjännyt paremmin kuin hyvin projektiluonteisessa työssä ja kansainvälisessä ympäristössä.

Mikä siis kenellekin sopii.

 

[Nomber]

Minä en pidä kirjaa tunneista eikä ole omaa puhelinta. Teen töitä monesti iltaisin ja lomalla, mutta sitten taas arkisin pidänkin vapaata silloin tällöin. Sopii minulle hyvin tämä, kukaan ei kyttää menemistä ja tulemista ja saa ihan vapaasti tehdä omiakin hommia jos arkena tarvitsee.

Joku tiukka 8-16 olisi ihan painajainen. Nyt ehkä tulee tehtyä aika paljonkin välillä extraa ns ilmaiseksi, mutta tykkään työstäni niin ei haittaa.

 

[Honzo]

Minä en pidä kirjaa tunneista eikä ole omaa puhelinta. Teen töitä monesti iltaisin ja lomalla, mutta sitten taas arkisin pidänkin vapaata silloin tällöin. Sopii minulle hyvin tämä, kukaan ei kyttää menemistä ja tulemista ja saa ihan vapaasti tehdä omiakin hommia jos arkena tarvitsee.

Joku tiukka 8-16 olisi ihan painajainen. Nyt ehkä tulee tehtyä aika paljonkin välillä extraa ns ilmaiseksi, mutta tykkään työstäni niin ei haittaa.

Mulla just näin. Ja toki palkkakin on ihan mukava. Kyllä tässä hyville tuntiliksoille pääsee, vaikka joskus ei 40h viikossa ehkä riitäkään. Kyllä vapaus valita työajat ja työntekopaikka ovat sellaisia juttuja, joita osaa nykyään arvostaa todella paljon.

 

[dropadrop]

Ei ole olemassa mitään "5min hommaa", ainakaan näin tuotekehityksen perspektiivistä. Jos luet vapaa-ajalla mailin jossa kysytään jotakin spesifiä asiaa, niin helposti siinä vähintäänkin alitajuisesti jää sitä funtsimaan, joskus pitkäksikin aikaa.

Jos taas asia on niin triviaali, että sen 5 minuuttiin ratkaiset, niin siinä joko kysytään lupaa johonkin, tai sitten asialla ei ole ensinnäkään niin kiire, että siihen pitäisi vapaa-ajalla reagoida.

Siltikin outo skenaario, koska toimistoajoilla mennään, vaikka globaali firma/ala onkin kyseessä.

No tuotekehityksen näkökannasta on myös niitä 5 minuutin kysymyksiä. Mulla tommoset olisivat yleensä jotain mitä pomolta / tiimijäseneltä / myyjältä kysyttäisiin kun vierailevat asiakkaalla japanissa / jenkeissä jne. Nykyään näitä on paljon vähemmän kun olemme panostaneet tiedonvälitykseen ja selkeämpiin aikatauluihin, sekä nopeampaan bugien korjaukseen (mutta silloin tällöin).

Toisaalta mä ajattelen aika paljon työasioita muutenkin vapaalla vaikken erityisesti haluaisi. En siis välttämättä huomioi kuinka pitkään jään ajattelemaan asioita tuon jälkeen.

 

[zaneislandd]

Ei ole olemassa mitään "5min hommaa", ainakaan näin tuotekehityksen perspektiivistä. Jos luet vapaa-ajalla mailin jossa kysytään jotakin spesifiä asiaa, niin helposti siinä vähintäänkin alitajuisesti jää sitä funtsimaan, joskus pitkäksikin aikaa.

Tässä nyt oli heitetty 5min esimerkki tuollaisesta työaikavuorojen tarkastamisesta. Itsellä hyvä nyrkkisääntö, että selailen puhelimella (90%+ kerroista) läpi työsähköposteja. Saatan lukea, että tuohon ja tuohon vastaan huomenna, mutta sitten niihin mihin pystyy puhelimella vastaamaan voi vastata heti. Tämä auttaa siinä, ettei yhtäkkiä päädy selvittämään 1.5h jotain asiaa koneella.

Jos taas asia on niin triviaali, että sen 5 minuuttiin ratkaiset, niin siinä joko kysytään lupaa johonkin, tai sitten asialla ei ole ensinnäkään niin kiire, että siihen pitäisi vapaa-ajalla reagoida.

Erityisesti lännessä olevat aikavyöhykkeet (erityisesti jenkit ja etelä-amerikka) hyötyvät suuresti, jos saavat nopean reagoinnin asiaan. Jos vasta 9.00 seuraavana päivänä Suomen aikaa vastailet niin siellä ollaan menty jo nukkumaan ja asian hoito viivästyi yhdellä päivällä. Enemmänkin jos asia on hyödyllinen, ja se yksinkertaisen homman (eli esim. luvan annon) jälkeen edistyy niin juuri nämähän ovat niitä parhaita asioita edistää kotoa käsin vapaa-ajalla.

 

[Ho Lee Fuk]

Ihan mielenkiintoista keskustelua näin alanvaihtajan silmissä. Olin tottunut ympäripyöreisiin työpäiviin liikenteessä raskaan ajoneuvon ratin takana (12h 12h 12h 11h 10h 12h ...) ja epäsäännölliseen työhövuorotukseen niin kun pääsin nykyiseen 8-16 toimistoduuniin, istumaan päätteen eteen koko tämä toimistotyö tuntuu lähinnä lomailulta vrt. "oikeat duunarityöt". Tämän vuoksi myös minun on todella helppoa joustaa vapaa-ajastani (ilman erillistä korvausta), koska tuntuu että vapaa-aikaa on as fuck eikä työkään ole edes etäisesti yhtä kuluttavaa (psyykkisesti & fyysisesti) kuin mitä raskaan ajoneuvon ajaminen 12h putkissa on.

Saan kuukausiliksaa ja työsoppariin on merkitty 37,5h/vk. Käytännössä vastaan työ & vapaa-ajan puhelimeen (tupla-SIM laite) 07-19 välillä jos se soi. Vastaan myös siihen tuleviin tekstareihin. Onneksi näitä ei tule kovinkaan montaa per arkiviikko, stetsonista 5-10kpl. Työ s-posteja luen vapaa-ajalla vain satunnaisesti, pääasiassa pidemmillä "arkipyhävapailla" kuten esimerkiksi vuoden 2019 joulunpyhät jotka olivat ns. maximaalisen pitkät.

En merkitse mitään ylityötunteja tai vastaavia. Duuni on niin minimaalisen kuormittavaa vrt. "oikeat työt", että minusta olisi lähinnä surkuhupaisaa aikuisena miehenä merkitä jotain +15min ylitöitä jos puhun puhelimessa 4 minuuttia joskus ennen varsinaista työaikaa tai sen jälkeen Kuitenkin työnantaja on äärimmäisen joustava, jos en nyt vuorokauden varoituksella voi lomille lähteä niin kaikenlaiset omien asioiden, vähäpätöistenkin, hoidot onnistuu työajalla ilman mitään "olethan sitten huomenna tunnin pidempään / teethän sitten kk-saldon täyteen" -tyyppisiä kyräilyjä keneltäkään, ei pomolta eikä työkavereilta.

 

[tpu]

Erityisesti lännessä olevat aikavyöhykkeet (erityisesti jenkit ja etelä-amerikka) hyötyvät suuresti, jos saavat nopean reagoinnin asiaan. Jos vasta 9.00 seuraavana päivänä Suomen aikaa vastailet niin siellä ollaan menty jo nukkumaan ja asian hoito viivästyi yhdellä päivällä. Enemmänkin jos asia on hyödyllinen, ja se yksinkertaisen homman (eli esim. luvan annon) jälkeen edistyy niin juuri nämähän ovat niitä parhaita asioita edistää kotoa käsin vapaa-ajalla.

Toisaalta tässä näkyy juuri tämä multi-site-tekemisen huono puoli. Kukahan älykääpiö on aikanaan keksinyt, että on hyvä idea tehdä hommia yhteistyössä usealla aikavyöhykkeellä? Ei niin mitään järkeä. Kukaan ei ole kysyttyäni koskaan pystynyt antamaan ainuttakaan järkevää vastausta sille, miksi näin toimitaan.

 

[vipe]

Erityisesti lännessä olevat aikavyöhykkeet (erityisesti jenkit ja etelä-amerikka) hyötyvät suuresti, jos saavat nopean reagoinnin asiaan. Jos vasta 9.00 seuraavana päivänä Suomen aikaa vastailet niin siellä ollaan menty jo nukkumaan ja asian hoito viivästyi yhdellä päivällä. Enemmänkin jos asia on hyödyllinen, ja se yksinkertaisen homman (eli esim. luvan annon) jälkeen edistyy niin juuri nämähän ovat niitä parhaita asioita edistää kotoa käsin vapaa-ajalla.

Juu toki, ehkä pointtina on enemmän juurikin se haluaako semmoista tehdä. Kokemusta on yli 15 vuoden ajalta globaalista multisite-touhusta. Edelleen, jos kyse ei ole kriittisestä asiasta (harvemmin on, ehkä joku buukkaus johonkin 3. osapuolen mestaan missä ollaan itse asiakkaana tms. mikä pitää väkisin 12h sisällä varmistaa tai menee ohi, tai ne onkin perunut koko paskan tms.) niin sitten sen ehtii seuraavana aamunakin. Mutta yleensä on poikkeuksellista edes lueskella maileja, tapana on toimia sen verran proaktiivisesti ettei mitään viime hetken kyselyitä edes tule joten ei tarvi miettiä vapaalla ollessa yhtään mitään.

Ei ne siellä muuallakaan tyhmiä ole, kyllä siellä osataan katsoa mikä kellonaika Suomessa on ja tajuavat sen että täällä päin maailmaa harvoin ollaan töissä 16-17 jälkeen enää. Ja maileja kun ei edes lue iltaisin niin soittamalla ainoa millä saisi kiinni, tuntuu vaan kynnys olevan aika korkea kun ehkä pari puhelua ever jostain Jenkeistä/Kiinasta saanut, mieluummin nekin naputtelee mailin ja odottelee aamuun ellei nyt maapallo ole räjähtämässä just nyt.

Edit: Kyllä mäkin uran alkuvaiheissa lueskelin iltasella "huvikseni" maileja yms. mutta sitten vaan päätin sen kokonaan lopettaa. Toki riippuu paljonko maileja ylipäänsä tulee, jos on paljon naruja käsissä niin siellä voi olla 5-10 mailia odottamassa aamua niin kyllä siihen aikaa saa kulumaan jos ei osaa lopettaa vain yhteen. Ja aivot alko työstään asioita mitä niissä luki.

 

[Honzo]

Toisaalta tässä näkyy juuri tämä multi-site-tekemisen huono puoli. Kukahan älykääpiö on aikanaan keksinyt, että on hyvä idea tehdä hommia yhteistyössä usealla aikavyöhykkeellä? Ei niin mitään järkeä. Kukaan ei ole kysyttyäni koskaan pystynyt antamaan ainuttakaan järkevää vastausta sille, miksi näin toimitaan.

No saattaapi olla vaikka paras asiantuntija toisella aikavyöhykkeellä. Tai Globaali asiakas, jonk pääkonttori vaikka suomessa ja projekteja ympäri maailmaa, joita kontrolloidaan vaikkapa nyt Suomesta käsin. Näitä caseja just itsellä. Eka projekti tehdään vaikka Suomessa/lähialueella, seuraava Kiinassa ja sitä seuraava Jenkeissä. Tottakai ekan projektin osaamista tarvitaan muualla, ettei tartte joka lokaatioon opetella kaikkea alusta.

 

[vipe]

Toisaalta tässä näkyy juuri tämä multi-site-tekemisen huono puoli. Kukahan älykääpiö on aikanaan keksinyt, että on hyvä idea tehdä hommia yhteistyössä usealla aikavyöhykkeellä? Ei niin mitään järkeä. Kukaan ei ole kysyttyäni koskaan pystynyt antamaan ainuttakaan järkevää vastausta sille, miksi näin toimitaan.

Ei se välttämättä oikean tekemisen kannalta olekaan hyvä asia. Mutta firmojen nykyään pitää olla lähellä asiakasta, sen takia konttoreita on ympäri maailmaa. Erityisesti Aasiaan tuntuu olevan vaikea myydä jos siellä ei ole omaa konttoria.
On myös ihan hyödyllistä, jos ei tarvi aina muualta maailmasta lennättää asiantuntijoita tekemään jotakin maaspesifisiä juttuja (regulatoriset vaatimukset yms.). Tuntuu ettei kovin innokkaita matkustajia enää oikein 30v+ jälkeen tuppaa muutenkaan löytymään.

 

[tpu]

Ei se välttämättä oikean tekemisen kannalta olekaan hyvä asia. Mutta firmojen nykyään pitää olla lähellä asiakasta, sen takia konttoreita on ympäri maailmaa. Erityisesti Aasiaan tuntuu olevan vaikea myydä jos siellä ei ole omaa konttoria.
On myös ihan hyödyllistä, jos ei tarvi aina muualta maailmasta lennättää asiantuntijoita tekemään jotakin maaspesifisiä juttuja (regulatoriset vaatimukset yms.). Tuntuu ettei kovin innokkaita matkustajia enää oikein 30v+ jälkeen tuppaa muutenkaan löytymään.

Nimenomaan noin se pitää hoitaakin, eli siellä on oma toimisto joka mantereella hoitamassa sen alueen asiakkaat. Mutta hommat pitää järjestää niin, että esim. aasian toimiston ei tarvitse olla reaaliaika yhteydessä euroopan toimiston kanssa, vaan asiat pitää pystyä hoitamaan itsenäisesti omalla sitellä. Tällöin ei ole koskaan mitään tarvetta saada kiireellistä vastausta toiselta puolen maapalloa.

 

[tpu]

No saattaapi olla vaikka paras asiantuntija toisella aikavyöhykkeellä. Tai Globaali asiakas, jonk pääkonttori vaikka suomessa ja projekteja ympäri maailmaa, joita kontrolloidaan vaikkapa nyt Suomesta käsin. Näitä caseja just itsellä. Eka projekti tehdään vaikka Suomessa/lähialueella, seuraava Kiinassa ja sitä seuraava Jenkeissä. Tottakai ekan projektin osaamista tarvitaan muualla, ettei tartte joka lokaatioon opetella kaikkea alusta.

Kyllä firma on kussut hommansa jo lähtökohtaisesti, jos heillä on tuollaisia tilanteita, että vain yksi ihminen firmassa pystyy jonkun asian ratkaisemaan.

 

[Honzo]

Kyllä firma on kussut hommansa jo lähtökohtaisesti, jos heillä on tuollaisia tilanteita, että vain yksi ihminen firmassa pystyy jonkun asian ratkaisemaan.

No asia ei ole aivan mustavalkoinen. Toki voin puhua vain omista kokemuksista, mutta esimerkiksi minä omaan asiantuntemusta, jonka saamiseen menee vuosia (itsellä 15+ vuoden kokemus). Nyt mun osaamiselle on kysyntää paljon enemmän kuin tarjontaa. Teen työtä globaalissa ympäristössä ja niin edellisessä, kuin nykyisessä firmassa etsittiin maailmalta kissojen ja koirien kanssa osaajia tuloksetta. Käytännösää on lottovoitto löytää firmaan mun alan osaajia. Siksipä minä olen haluttu kaveri ympäri maailman. Toki olen kouluttanut ja mentoroinut ihmisiä, mutta todelliseksi osaajaksi tarvtisee minimissään 3-5 vuotta tehdä hommia. Ja ekat vuodet tarttee mielellään tukea kokeneemmalta (mun tapauksessa multa, koska olen). Ja olen työskennellyt suurissa Globalleissa yrityksissä.

Toki tämä näkyy sitten myös palkkauksessa. Ja saan tehdä hommia todella vapaasti. En valita.

 

[tpu]

No asia ei ole aivan mustavalkoinen. Toki voin puhua vain omista kokemuksista, mutta esimerkiksi minä omaan asiantuntemusta, jonka saamiseen menee vuosia (itsellä 15+ vuoden kokemus). Nyt mun osaamiselle on kysyntää paljon enemmän kuin tarjontaa. Teen työtä globaalissa ympäristössä ja niin edellisessä, kuin nykyisessä firmassa etsittiin maailmalta kissojen ja koirien kanssa osaajia tuloksetta. Käytännösää on lottovoitto löytää firmaan mun alan osaajia. Siksipä minä olen haluttu kaveri ympäri maailman. Toki olen kouluttanut ja mentoroinut ihmisiä, mutta todelliseksi osaajaksi tarvtisee minimissään 3-5 vuotta tehdä hommia. Ja ekat vuodet tarttee mielellään tukea kokeneemmalta (mun tapauksessa multa, koska olen). Ja olen työskennellyt suurissa Globalleissa yrityksissä.

Toki tämä näkyy sitten myös palkkauksessa. Ja saan tehdä hommia todella vapaasti. En valita.

Eli päästään takaisin siihen, mitä juuri sanoin: Firma on jo lähtökohtaisesti kussut hommansa, jos heidän liiketoimintansa on kiinni sellaisesta osaamisesta, jota osaa tehdä vain muutama ihminen koko maapallolla Mitäs firmalle sitten tapahtuu, kun päätät nostaa kytkintä?

 

[Honzo]

Eli päästään takaisin siihen, mitä juuri sanoin: Firma on jo lähtökohtaisesti kussut hommansa, jos heidän liiketoimintansa on kiinni sellaisesta osaamisesta, jota osaa tehdä vain muutama ihminen koko maapallolla Mitäs firmalle sitten tapahtuu, kun päätät nostaa kytkintä?

Sit tehdään vähän vähemmän osaavilla resursseilla. Onnistuuhan se, mutta ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla. Milläs rekryät, kun ei ole rekryttäviä...
Eikä tässä mikään liiketoiminta musta riipu, mutta yksi palanen kuitenkin.

Olen työskennellyt valmistavassa teollisuudessa (konepajat, elektroniiikkateollisuus, autoteollisuus, kodinkoneet) >20v, joista >15v digitalisointiprojekteissa MES/MOM-alueella. Kaikkialla panostetaan nyt paljon digitaalisuuteen, mutta kokeneita osaajia ei vain ole. Tarvitaan vuosien kokemus valmistuksen prosesseista lattiataso-->koneet ja laitteet-->Enterprise + BI. Ja tähän päälle järjestelmäosaaminen + kokemus projekteista. Itse satuin edelläkävijäyritykseen/yrityksiin 2003 menemään ja se on ollut itsellä todella hyvä juttu työmahdollisuuksia silmälläpitäen. Toki erilaisten osakokonaisuuksien osaajia on tullut vastaan, mutta ei lähellekään mun laajuudella olevia. Ja kokeneita on vaike houkutella muualle, kun niistä halutaan pitää kiinni.

Ja kun ei ole osaajia, sitten opetellaan ja tehdään vain vähän hitaammin/kantapään kautta oppien...

 

[finWeazel]

Minkälaiset (netto)tuloerot ova hyväksyttävissä suomalaisen yhteiskunnan kannalta? Tasapäistämistähän yritetään tehdä monilla tavoilla. Jos mikään muu ei toimi niin progressiivinen verotus hoitaa loput. Hyväähän tuossa on, jos on perheellinen tai sairas, kun yhteiskunta hoitaa. Toisaalta, sinkku/lapseton, joka pitää huolta itsestänsä jää tappiolle. Ei liene näkyvissä muuta kuin verojen kiristämistä? Johtaako liian pienet (netto)tulerot näivettyvään yhteiskuntaan, kun kilpailu kuitenkin on globaalia? Nälkäisemmät vievät potin ja pidemmällä aikajänteellä lintukoto tuhoutuu?

Minkä vuositulon jälkeen jengi ennemmin ottaisi lisää vapaa-aikaa kuin enemmän/vaikeampia töitä lisätulon toivossa?

 

[Mikkos]

Minkälaiset (netto)tuloerot ova hyväksyttävissä suomalaisen yhteiskunnan kannalta? Tasapäistämistähän yritetään tehdä monilla tavoilla. Jos mikään muu ei toimi niin progressiivinen verotus hoitaa loput. Hyväähän tuossa on, jos on perheellinen tai sairas, kun yhteiskunta hoitaa. Toisaalta, sinkku/lapseton, joka pitää huolta itsestänsä jää tappiolle. Ei liene näkyvissä muuta kuin verojen kiristämistä? Johtaako liian pienet (netto)tulerot näivettyvään yhteiskuntaan, kun kilpailu kuitenkin on globaalia? Nälkäisemmät vievät potin ja pidemmällä aikajänteellä lintukoto tuhoutuu?

Minkä vuositulon jälkeen jengi ennemmin ottaisi lisää vapaa-aikaa kuin enemmän/vaikeampia töitä lisätulon toivossa?

Semmosia kysymyksi mihin ei ole oikeita vastauksia.

 

[FireFly Renaissance]

Minkälaiset (netto)tuloerot ova hyväksyttävissä suomalaisen yhteiskunnan kannalta? Tasapäistämistähän yritetään tehdä monilla tavoilla. Jos mikään muu ei toimi niin progressiivinen verotus hoitaa loput. Hyväähän tuossa on, jos on perheellinen tai sairas, kun yhteiskunta hoitaa. Toisaalta, sinkku/lapseton, joka pitää huolta itsestänsä jää tappiolle. Ei liene näkyvissä muuta kuin verojen kiristämistä? Johtaako liian pienet (netto)tulerot näivettyvään yhteiskuntaan, kun kilpailu kuitenkin on globaalia? Nälkäisemmät vievät potin ja pidemmällä aikajänteellä lintukoto tuhoutuu?

Minkä vuositulon jälkeen jengi ennemmin ottaisi lisää vapaa-aikaa kuin enemmän/vaikeampia töitä lisätulon toivossa?

Palkoilla taitaa olla lopulta vähemmän tekemistä tulo- tai oikeammin varallisuuserojen kanssa (merkityshän on varallisuuseroilla eikä tuloeroilla), progressiivinen verotus yhdistettynä höveliääseen rahapolitiikkaan ja eriytettyyn pääomaveroon johtaa lähinnä tilanteeseen, jossa palkkatulojen osuus yhteiskunnassa ja etenkin kourassa supistuu koko ajan. Jos varallisuuseroja siis oikeasti haluttaisiin pienentää merkityksellisesti pitäisi nostaa katse sieltä jo tasapäiseksi verotetuista palkkatuloista pääomatuloihin.

Tai vielä oikeammin pitäisi uskaltaa säätää se parjattu varallisuusvero, jos halutaan välttää päätymästä takaisin feudaaliyhteiskunnan kaltaiseen tilanteeseen, jossa omaisuus on keskitettynä pienellä "aatelisten" joukolla. Siihen suuntaanhan mennään niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti.

Kulmakerroin on aika loiva, mutta trendi selvä.
Työ- ja pääomatulojen suhde

 

[finWeazel]

Mun vinkkelistähän siis tulerot on hyvä asia. Työnteon pitäisi kannattaa. Sit kun mennään liksoihin ja pääomatuloihin mitkä kasvavat suhteettoman suuriksi niin yhteiskunnalla olisi paikka suitsia. Mut se, että jos joku tienaa 20k, 50k tai 100k niin pitäisi olla motivoiva eikä tasapäistävä asia.

Asia tuli mulle mieleen, kun luin artikkelin paljonko tehyn pyytämät palkankorotukset vaatisivat veronkorotuksia ts. tulonsiirtoja. Jossain kohtaa kai ne fiksut tajuaa miettiä haluavatko yhteistä hyvää vai kannattaisiko käydä ulkomailla tienaamassa rahat? Suomeenhan voi palata myöhemmin down shift meiningillä, kun pakka on kunnossa. Ts. fiksu voi poimia rusinat pullasta.

Tarpeeksi kun nohevat karkaa maasta tai eivät jaksa tehdä töitä mukavuusaluetta enempää niin globaali kilpailu ajankanssa jauhaa suomen murusiksi.

 

[Mikkos]

Mun vinkkelistähän siis tulerot on hyvä asia. Työnteon pitäisi kannattaa. Sit kun mennään liksoihin ja pääomatuloihin mitkä kasvavat suhteettoman suuriksi niin yhteiskunnalla olisi paikka suitsia. Mut se, että jos joku tienaa 20k, 50k tai 100k niin pitäisi olla motivoiva eikä tasapäistävä asia.

Asia tuli mulle mieleen, kun luin artikkelin paljonko tehyn pyytämät palkankorotukset vaatisivat veronkorotuksia ts. tulonsiirtoja. Jossain kohtaa kai ne fiksut tajuaa miettiä haluavatko yhteistä hyvää vai kannattaisiko käydä ulkomailla tienaamassa rahat? Suomeenhan voi palata myöhemmin down shift meiningillä, kun pakka on kunnossa. Ts. fiksu voi poimia rusinat pullasta.

Tarpeeksi kun nohevat karkaa maasta tai eivät jaksa tehdä töitä mukavuusaluetta enempää niin globaali kilpailu ajankanssa jauhaa suomen murusiksi.

Tossa on vaan se huono puoli että mitä enemmän tuloerot kasvata, sitä kalliimmaksi eläminen ja elämisen kustannukset tulevat pienituloisille. Eikä nykyinen yksityistämisbuumi auta yhtään asiaa.

 

[finWeazel]

Tossa on vaan se huono puoli että mitä enemmän tuloerot kasvata, sitä kalliimmaksi eläminen ja elämisen kustannukset tulevat pienituloisille. Eikä nykyinen yksityistämisbuumi auta yhtään asiaa.

Tämä menee enemmän politiikan puolelle, mutta täähän on ihan perus kapitalismi vs. sosialismi. Kumpi systeemi toimii paremmin globaalissa kilpailussa? Suomessahan siis tuntuu mantra olevan tasapäistäminen ja pienikin tuloero on pahasta. Jännä nähdä miten käy 50-100v aikajänteellä, jos tasapäistäminen jatkuu kovemmalla tahdilla ja työnteko muualla kannattaa paremmin.

 

[Mikkos]

Tämä menee enemmän politiikan puolelle, mutta täähän on ihan perus kapitalismi vs. sosialismi. Kumpi systeemi toimii paremmin globaalissa kilpailussa? Suomessahan siis tuntuu mantra olevan tasapäistäminen ja pienikin tuloero on pahasta. Jännä nähä miten käy 50-100v aikajänteellä, jos tasapäistäminen jatkuu kovemmalla tahdilla ja työnteko muualla kannattaa paremmin.

Eiköhän meillä ihan hyvin mene kun homma pidetään tasapainossa.

 

[dropadrop]

Tossa on vaan se huono puoli että mitä enemmän tuloerot kasvata, sitä kalliimmaksi eläminen ja elämisen kustannukset tulevat pienituloisille. Eikä nykyinen yksityistämisbuumi auta yhtään asiaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä dataa siitä, onko tosiaan noin. Toki jos on rajallisia resursseja niin niiden hinnat voi nousta maksukyvyn mukaan, mutta mun kokemuksen mukaan suomessa on poikkeuksellisen matalat tuloerot ja poikkeuksellisen kallista...

 

[Tilipitappitippitappi]

Minkä vuositulon jälkeen jengi ennemmin ottaisi lisää vapaa-aikaa kuin enemmän/vaikeampia töitä lisätulon toivossa?

Sen jälkeen kun minulla kk -tulot ylitti 4k€, ei ole kiinnostanut niin pätkääkään juosta palkan perässä, etenkään jos se palkankorotus tuo lisävastuita. Ei huvita esimerkiksi esimiesasema + 1000€/kk bruttopalkkaan lisää kun tuosta katoaa puolet veroihin.

 

[FireFly Renaissance]

Olisi mielenkiintoista nähdä dataa siitä, onko tosiaan noin. Toki jos on rajallisia resursseja niin niiden hinnat voi nousta maksukyvyn mukaan, mutta mun kokemuksen mukaan suomessa on poikkeuksellisen matalat tuloerot ja poikkeuksellisen kallista...

Niin sehän riippuu ihan siitä onko ne matalat tuloerot saavutettu niin, että kaikki tienaa hyvin vai kaikki tienaa paskasti. Suomessa palkat ovat kauttaaltaan korkeat, joten kaikki työ maksaa.

 

[FireFly Renaissance]

Tämä menee enemmän politiikan puolelle, mutta täähän on ihan perus kapitalismi vs. sosialismi. Kumpi systeemi toimii paremmin globaalissa kilpailussa? Suomessahan siis tuntuu mantra olevan tasapäistäminen ja pienikin tuloero on pahasta. Jännä nähdä miten käy 50-100v aikajänteellä, jos tasapäistäminen jatkuu kovemmalla tahdilla ja työnteko muualla kannattaa paremmin.

Jos historiasta extrapoloidaan Suomen järjestelmä on ollut ainakin melkoinen menestystarina agraariyhteiskunnasta Euroopan huipulle. Tasapäistämisen jatkumista kovemmalla tahdilla en oikein ymmärrä, kun pääomaverotusta ja progressiotahan on kuitenkin viime vuosikymmenet nimenomaan kevennetty.

Suuri kysymys on mihin sitä yhteiskunnan keräämää rahaa käytetään. Suomessahan sitä rahaa ohjattiin ja ohjataan edelleenkin paljon kansan koulutukseen ja sivistämiseen. Tuottavat kansalaiset tuppaavat tekemään rahaa vaikka vähän verotettaisiinkin.

 

[valexi]

Suomessahan sitä rahaa ohjattiin ja ohjataan edelleenkin paljon kansan koulutukseen ja sivistämiseen. Tuottavat kansalaiset tuppaavat tekemään rahaa vaikka vähän verotettaisiinkin.

Muttaku ne tuottavat kansalaiset ei tee lisää tuottavia kansalaisia, koska ei kannata. Ensin työelämässä kuristetaan veroilla käytännössä 50% valtiolle. Sitten paskalla isyys/äitiysrahalla kituuttelet aikasi kunnes ei oo enää varaa ja pitää mennä töihin. Sit kersa päiväkotiin, ainii sekin maksaa. Tässä vaiheessa jo maksat melkein puolet tulosta veroa ja on yksi (lisää) suita elätettävänä...

 

[finWeazel]

Omalta kohdalta suomessa töissä ollessa tuli tyytyväisyyspiste 4.5ke/kk pinnassa vastaan. Siinä kohtaa tuntui, että ei mitään järkeä tehdä enempää töitä lisäpalkan eteen, kun työt ja vastuu olisivat kasvaneet reilusti enemmän kuin nettokorvaus menetetystä vapaa-ajasta/lisästressistä. Mieluummin olisi vaihtanut rahaa vapaa-aikaan tuossa kohtaa kuin pyrkinyt uralla eteenpäin.

Mun mielestä on jännä kysymys, että mikä on se optimaalinen nettotulo, jonka jälkeen jengi ei halua tehdä enemmän/stressaavampaa työtä. Ja se toinen mielenkiintoinen kysymys on, että jos muualla jengi tekee enemmän töitä kuin suomessa samalla teholla niin mitä se tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle? Optimihan olisi poimia rusinat pullasta, eli ulkomaille tekeen tiliä ja sit down shift suomen lintukotoon. Tai no, ennemmin portugaliin niin ei tarvi kärsiä talvesta.

 

[HarhaanJohtaja]

Jos historiasta extrapoloidaan Suomen järjestelmä on ollut ainakin melkoinen menestystarina agraariyhteiskunnasta Euroopan huipulle. Tasapäistämisen jatkumista kovemmalla tahdilla en oikein ymmärrä, kun pääomaverotusta ja progressiotahan on kuitenkin viime vuosikymmenet nimenomaan kevennetty.

Suuri kysymys on mihin sitä yhteiskunnan keräämää rahaa käytetään. Suomessahan sitä rahaa ohjattiin ja ohjataan edelleenkin paljon kansan koulutukseen ja sivistämiseen. Tuottavat kansalaiset tuppaavat tekemään rahaa vaikka vähän verotettaisiinkin.

Pääomatuloverotus Suomessa – Wikipedia

Pääomatulon veroprosenttia on nostettu siitä, kun veroa ensi kertaa perittiin 1990-luvulla. Veroprosentti oli 25 % vuosina 1993–1995. Myöhemmin sitä on muutettu seuraavasti: 28 % (1996–1999), 29 % (2000–2004), 28 % (2005–2011), 30/32 % (2012–2014) ja 30/33 % (2015). Raja korkeammalle veroprosentille on ollut 50 000 euroa (2012-2013) ja 40 000.

Pörssiosinkojen verokohtelu muuttui 1.1.2014, kertaus pääkohdista piensijoittajalle - Nordnet Blogi
Kuluvasta tammikuusta 2014 lähtien pörssiosinkojen verovapaa osuus laskee tavanomaisen piensijoittajan osalta 30 %:sta 15 %:iin. Kalenterivuodesta 2014 alkaen pörssiosingon 70 %:n veronalainen osuus kasvaa 85 %:iin, joten efektiivinen osinkovero on vuonna 2014 kertyneistä pienistäkin osingoista 25,5 %. Tämä perustuu laskelmaan, jossa kerrotaan 30 %:n verokannan alainen pieni osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,30 * 0,85 = 0,255 = 25,5 %).

Mainittakoon, että korkeissa eli 40 000 euroa ylittävissä vuotuisissa osinkotuloissa progressiivisuus nostaa efektiivisen osinkoveron 27,2 %:iin. Tämä puolestaan pohjautuu laskelmaan, jossa kerrotaan 32 %:n suuri osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,32 * 0,85 = 0,272 = 27,2 %). Viime vuonna vastaavat luvut olivat 21 % ja 22,4 %, joten tuoreet linjaukset eivät edistä kansankapitalismia.

 

[Tuomi0]

Suurin kysymys on se, että miten nykyiset alle 50 vuotiaat tulevat rahoittamaan eläkkeensä, kun ensin maksavat hyvissä ajoin koville eläkeansioille karanneiden isien/äitien pitkät eläkevuodet ja sitten pitäisi painaa sorvin ääressä 70 vuotiaaksi. Tai siis ei paina, vaan viimeiset 15 vuotta mennään kelan tuilla työkyvyttömänä ja eläkkeeksi jääkin loppupään supistuman vuoksi 750€ kansaneläke kuukaudessa. Jos siis ei julkisen terveydenhoidon rappeuma tapata sitä ennen.

Eläkemaksu on noin 25% bruttopalkastasi.

 

[finWeazel]

Alla oleva graafi kertonee kaiken oleellisen. Tuohon päälle toki vielä kallis bensa, autovero jne. niin ei työllä pääse rikastumaan suomessa versus muu maailma.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018: Suomen riesana on kireä progressio

 

[Pempula]

Kuva selittää hyvin myös sen, miksi Suomessa on viisasta pyrkiä saamaan leijonanosa tuloista pääomatuloina.

 

[FireFly Renaissance]

Pääomatuloverotus Suomessa – Wikipedia

Pääomatulon veroprosenttia on nostettu siitä, kun veroa ensi kertaa perittiin 1990-luvulla. Veroprosentti oli 25 % vuosina 1993–1995. Myöhemmin sitä on muutettu seuraavasti: 28 % (1996–1999), 29 % (2000–2004), 28 % (2005–2011), 30/32 % (2012–2014) ja 30/33 % (2015). Raja korkeammalle veroprosentille on ollut 50 000 euroa (2012-2013) ja 40 000.

Pörssiosinkojen verokohtelu muuttui 1.1.2014, kertaus pääkohdista piensijoittajalle - Nordnet Blogi
Kuluvasta tammikuusta 2014 lähtien pörssiosinkojen verovapaa osuus laskee tavanomaisen piensijoittajan osalta 30 %:sta 15 %:iin. Kalenterivuodesta 2014 alkaen pörssiosingon 70 %:n veronalainen osuus kasvaa 85 %:iin, joten efektiivinen osinkovero on vuonna 2014 kertyneistä pienistäkin osingoista 25,5 %. Tämä perustuu laskelmaan, jossa kerrotaan 30 %:n verokannan alainen pieni osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,30 * 0,85 = 0,255 = 25,5 %).

Mainittakoon, että korkeissa eli 40 000 euroa ylittävissä vuotuisissa osinkotuloissa progressiivisuus nostaa efektiivisen osinkoveron 27,2 %:iin. Tämä puolestaan pohjautuu laskelmaan, jossa kerrotaan 32 %:n suuri osinkotulo veronalaisella 85 %:n osuudella (0,32 * 0,85 = 0,272 = 27,2 %). Viime vuonna vastaavat luvut olivat 21 % ja 22,4 %, joten tuoreet linjaukset eivät edistä kansankapitalismia.

Jota ennen pääomatulot olivat (jyrkän) progressiivisen ansiotuloverotuksen piirissä...

Sitten toki voisi mennä kaikkiin vähennyksiiin etenkin listaamattomien yritysten osingoista ym. järjestelyt.

Varallisuusverokin on poistunut, perintöveroja kevennetty.