Palkkakeskustelu

[Manual]

Varsinkaan asuntokaupoissa ei ole olemassa mitään niin kiireellistä asiaa, etteikö se joutaisi odottamaan seuraavaan arkipäivään.

Oliko tämä tarkoitettu sarkastiseksi vitsiksi?`Jos jossain, niin nimenomaan asuntokaupassa ei odotukselle ole varaa, kun esim. Helsingissä katoaa hyvät yksiöt ja kaksiot alle päivässä ennen ensiesittelyjä yli pyyntihinnan. Tuollaisella politiikalla ei tule saamaan mitään.

 

[nallero]

En lehtijuttua lukenut, mutta ilmiönä tuo ei itteäni kyllä ihmetytä yhtään.
Maassa on aimo kasa ihmisiä, joita jurppii oma matala palkka, mutta ei jakseta kuitenkaan kouluttautua rahakkaammille aloille. Siinä ei paljoa vapaa-ajallakaan aina ole painoarvoa, jos elintaso ja "köyhyys" omissa silmissä vituttaa 24/7. Joten jos työ sallii tulojen merkittävän boostaamisen ja täten elintason huomattavan nostamisen ongelmitta kellokorttia venyttämällä, niin on se varmasti monelle aika huumaavan houkuttelevaa. Saati jos siihen on jo ryhdytty, niin vaikeahan elintasoa on siinä vaiheessa ruveta enää laskemaankaan.
Kyllähän nuorena poikanakin varastoduuneissa oli jengiä, jotka paino älyttömiä tunteja ties millä kesähessuliksoilla, jotta saavat ostettua sen ekan bemarinsa.

Muttajoo, vaikeahan tohon on varmaan iotech-palkkatasoisen ihmisen samaistua, kun ajatusvirrat taitaa enempi liittyä palkan suhteen tarpeettomia viikkotyöpäivien vähentämiseen.

 

[elmo]

Oliko tämä tarkoitettu sarkastiseksi vitsiksi?`Jos jossain, niin nimenomaan asuntokaupassa ei odotukselle ole varaa, kun esim. Helsingissä katoaa hyvät yksiöt ja kaksiot alle päivässä ennen ensiesittelyjä yli pyyntihinnan. Tuollaisella politiikalla ei tule saamaan mitään.

No niinpä. Itse juuri böndellä hävisin vaikka tarjosin HP:n ennen esittelyjä. Olisi pitänyt olla vielä nopeampi...

 

[Jurppii]

Tais nyt mennä pointti joiltain ohi tai sitten en painottanut sitä riittävästi. Eli avainseikkana tässä ihmettelyssä oli se, että rahaa on jo niin paljon, ettei koskaan tarttisi töitä tehdä mukavan elämän eteen mutta silti ei löysätä vaikka perhekin selvästi sitä toivoisi. Jos sulla on hetki mahdollisuutta takoa sata tonnia vuodessa ympäripyöreällä päivällä vaikka viiden kymppitonnin sijasta niin ymmärrän että silloin taotaan. En nyt huomioi sitä mahdollisuutta, että on päätetty vaikka panostaa viisi vuotta ja sitten relata koska en ole sitä nähnyt tosielämässä vaan painaja löytää aina uutta painettavaa. Ehkä se on tosiaan se luonne?

Kiinteistönvälityksessä kannattaa myös huomioida, että la-su ovat yleensä näyttöpäiviä ellei jengi vaadi päästä yksityisnäytölle tai osta peräti näkemättä, kuten nykyään monet.

 

[dropadrop]

Ajatus siitä, että rahaa olisi tarpeeksi on illuusio. ”Riittävä määrä rahaa” on liikkuva maali joka siintää horisontissa, mutta samoin kuin kangastus se liikkuu kauemmaksi aina kun menet kohti.

 

[elmo]

Ajatus siitä, että rahaa olisi tarpeeksi on illuusio. ”Riittävä määrä rahaa” on liikkuva maali joka siintää horisontissa, mutta samoin kuin kangastus se liikkuu kauemmaksi aina kun menet kohti.

Jep mistä sitä tietää mikä tälle kiinteistövälittäjien kuninkaalle on tarpeeksi. Voi olla perheen elintaso viritetty sille tasolle, että miltsi tai pari ei riitä mihinkään.

 

[Jurppii]

Ajatus siitä, että rahaa olisi tarpeeksi on illuusio. ”Riittävä määrä rahaa” on liikkuva maali joka siintää horisontissa, mutta samoin kuin kangastus se liikkuu kauemmaksi aina kun menet kohti.

Mutta sen tienausvauhdin pitäisi jatkuvasti kasvaa kun ne hetket, jolloin siitä voisi nauttia käyvät vähäisemmiksi ja vähäisemmiksi. Käyttäisitkö viimeisen viikkosi työhön, jos silloin voisit tienata vielä enemmän kuin koskaan siihen asti? Yleensä elämän loppusuoralla olevia yhdistää yksi ajatus: Oisi voinut tehdä vähemmän töitä.

Sitten on tietenkin niitä, jotka ei edes halua lomia, isoja taloja, urheiluautoja jne. vaan joille se omaisuus on itse tavoite ja perintö, jonka maailmaan haluaa jättää.

 

[dropadrop]

Mutta sen tienausvauhdin pitäisi jatkuvasti kasvaa kun ne hetket, jolloin siitä voisi nauttia käyvät vähäisemmiksi ja vähäisemmiksi. Käyttäisitkö viimeisen viikkosi työhön, jos silloin voisit tienata vielä enemmän kuin koskaan siihen asti? Yleensä elämän loppusuoralla olevia yhdistää yksi ajatus: Oisi voinut tehdä vähemmän töitä.

Sitten on tietenkin niitä, jotka ei edes halua lomia, isoja taloja, urheiluautoja jne. vaan joille se omaisuus on itse tavoite ja perintö, jonka maailmaan haluaa jättää.

Kuinka moni noista välittäjistä ajattelee olevansa elämänsä loppusuoralla? Todennäköisemmin joko ajattelevat takovansa kun rauta on kuumaa, tai varmistelevansataloudellista tilannettaan. Välittäjinä ovat varmaan päätyneet ostamaan itselleen isolla velalla myös jonkun helmen kiinteistön jonka lyhennykset ovat kohtuu suuret.

Mä luulen, että valtaosa ihmisistä vaan jotenkin päätyy tilanteisiin eikä mieti asiaa sen pidemmälle. Ei mietitä ”saisko 70% tuloista 50% effortilla” tai että polttaako itseään parhaillaan loppuun.

Lisäksi kiinteistövälittäjän työhön voi liittyä jotain dynamiikkaa mitä ulkopuoleinen ei heti tajua. Tämmöstä voisi esim olla, että välitys-firma antaa ”parhaille” välityäjilleen parhaat kohteet jolloin sykli ruokkii itseään.

 

[Jurppii]

Kuinka moni noista välittäjistä ajattelee olevansa elämänsä loppusuoralla? Todennäköisemmin joko ajattelevat takovansa kun rauta on kuumaa, tai varmistelevansataloudellista tilannettaan. Välittäjinä ovat varmaan päätyneet ostamaan itselleen isolla velalla myös jonkun helmen kiinteistön jonka lyhennykset ovat kohtuu suuret.

Mä luulen, että valtaosa ihmisistä vaan jotenkin päätyy tilanteisiin eikä mieti asiaa sen pidemmälle. Ei mietitä ”saisko 70% tuloista 50% effortilla” tai että polttaako itseään parhaillaan loppuun.

Lisäksi kiinteistövälittäjän työhön voi liittyä jotain dynamiikkaa mitä ulkopuoleinen ei heti tajua. Tämmöstä voisi esim olla, että välitys-firma antaa ”parhaille” välityäjilleen parhaat kohteet jolloin sykli ruokkii itseään.

Mä korostan vielä, että ei koske tämä ajatteluni nyt ns. normaalisti tienaavia, joille se vuotuinen 50.000 vs täysillä painettu 100.000 oikeasti vaikuttaa paljon kaikkeen ja varmasti sen halaa ottaa silloin kun voi. Ajatteluni kohdistui enemmän niihin, joilla on ns. tulevaisuus täysin turvattu, eka firma myytyy kymmenillä miljoonilla tms. Yksinkertaistaen: Mikä saa ihmisen, jolla on jo mahdolisuudet "kaikkeen" käyttämään edelleen kaiken aikansa (niin, että jutussa mainitaan vaikkapa perheenkin olevan ajoittain harmissaan siitä) työhön? Kai se on se luonne ja se, että on sellainen työ, josta pitää enemmän kuin mistään mitä vapaa-ajalla keksisi.

Mutta antaa olla, tää tuntuu nyt tökkivän johonkin hermoon, johon ei ollut tarkoitus tökkiä.

 

[Disfear]

Varmaan joku keittiöpsykologi voisi ehdottaa, että tuollainen töihin hukuttautuminen tilanteessa, jossa elämä on taloudellisesti turvattu, voi olla jossain määrin perheen/arjen pakoilua. Vähän jännittää siis, miten se ns. tavallinen elämä kotona enää vuosien tauon jälkeen onnistuukaan, joten on helpompi olla suurin osa ajasta töissä. Tai sitten se on joku riippuvaisuustekijä, jolloin edelleen saa yhtä valtavan mielihyvän niistä kaupoista ja onnistumisista.

 

[tpu]

Oliko tämä tarkoitettu sarkastiseksi vitsiksi?`Jos jossain, niin nimenomaan asuntokaupassa ei odotukselle ole varaa, kun esim. Helsingissä katoaa hyvät yksiöt ja kaksiot alle päivässä ennen ensiesittelyjä yli pyyntihinnan. Tuollaisella politiikalla ei tule saamaan mitään.

Mietipä uudelleen. Kyllä ne kaupat tapahtuu, vaikka se välittäjä ei viikonloppuna vastaisikaan. Maanantaina voi sitten katsoa viikonlopun aikana tulleet tarjoukset läpi ja lyödä kaupat lukkoon. Kenelläkään ei ole tarvetta saada lyötyä kauppoja lukkoon viikonloppuna.

 

[tpu]

No niinpä. Itse juuri böndellä hävisin vaikka tarjosin HP:n ennen esittelyjä. Olisi pitänyt olla vielä nopeampi...

No kerropa miten tuo tilanne olisi tuosta muuttunut mihinkään suuntaan sen perusteella, onko välittäjä viikonloppuna/illalla tavoitettavissa vai ei?

 

[Wemps]

Mä korostan vielä, että ei koske tämä ajatteluni nyt ns. normaalisti tienaavia, joille se vuotuinen 50.000 vs täysillä painettu 100.000 oikeasti vaikuttaa paljon kaikkeen ja varmasti sen halaa ottaa silloin kun voi. Ajatteluni kohdistui enemmän niihin, joilla on ns. tulevaisuus täysin turvattu, eka firma myytyy kymmenillä miljoonilla tms. Yksinkertaistaen: Mikä saa ihmisen, jolla on jo mahdolisuudet "kaikkeen" käyttämään edelleen kaiken aikansa (niin, että jutussa mainitaan vaikkapa perheenkin olevan ajoittain harmissaan siitä) työhön? Kai se on se luonne ja se, että on sellainen työ, josta pitää enemmän kuin mistään mitä vapaa-ajalla keksisi.

Mutta antaa olla, tää tuntuu nyt tökkivän johonkin hermoon, johon ei ollut tarkoitus tökkiä.

Tuollaisessa tilanteessa töitä ei enää välttämättä hankita sen vuoksi, että saisi lisää rahaa, vaan koska itse työnteko on motivoivaa. Samalla raha on vähän kuin highscore vaikka Tetriksessä. Ei niillä Tetriksenkään pisteillä mitään tee, mutta tuntuu hyvältä kun niitä saa lisää. Se tuo jännitystä ja onnistumisen tunteita, kun saa jonkun kämpän myytyä, tai muuten onnistuu omassa työssään. Se, että siitä saa rahaa, on vain mukava bonus.

Kyllähän tuossa jutussakin mies totesi, että laskettelurinteessä vastaa mielellään työpuheluihin. Siinä kohtaa se ei ole enää että pitää tehdä töitä, vaan että saa tehdä töitä. Tällainen "työnarkomaanius" voi kuulostaa oudolta sellaisen korvaan, joka pitää työtä välttämättömänä pahana, mutta kaikki eivät tosiaan tunne näin.

Onhan maailma piukassa yritysjohtajia, rikkaita perillisiä yms. jotka silti painavat pitkää päivää töissä. Yleensä myös exitin tehneet yrittäjät perustavat uuden yrityksen vaikka rahallisesti ei tarvitsisi, koska muuten elämästä tulee liian tylsää.

 

[Jurppii]

Kyllähän tuossa jutussakin mies totesi, että laskettelurinteessä vastaa mielellään työpuheluihin. Siinä kohtaa se ei ole enää että pitää tehdä töitä, vaan että saa tehdä töitä. Tällainen "työnarkomaanius" voi kuulostaa oudolta sellaisen korvaan, joka pitää työtä välttämättömänä pahana, mutta kaikki eivät tosiaan tunne näin.

Onhan maailma piukassa yritysjohtajia, rikkaita perillisiä yms. jotka silti painavat pitkää päivää töissä. Yleensä myös exitin tehneet yrittäjät perustavat uuden yrityksen vaikka rahallisesti ei tarvitsisi, koska muuten elämästä tulee liian tylsää.

Taidan olla vähän väliinputoaja sikäli, että asialliset ja mukavat työt on aina olleet minulle mahdollisia ja pidän töistäni ihan noin yleisellä tasolla. Mutta jos joku löisi muutaman miljoonan käteen niin lähtisin kyllä heti "kutsumuksen" perään tekemään työtä, jolla ei niin mukavasti elä.

 

[chrisekh]

Tama oli Nokian tarina kun tyontekijoille maksettiin aivan jarjettomat boonukset. Porukka alkoi pohtimaan kuinka paasisi elakkeelle

 

[zepi]

No kerropa miten tuo tilanne olisi tuosta muuttunut mihinkään suuntaan sen perusteella, onko välittäjä viikonloppuna/illalla tavoitettavissa vai ei?

No kyllä minulla näin potentiaalisena asunnon ostajana on parhaiten aikaa käydä asuntonäytöillä nimenomaan viikonloppuna. Ja vastaavasti näin viikonloppuna on myös aikaa ja energiaa selata niitä ilmoituksia noista kämpistä jne.

Ma-pe olen työaikaan töissä, eikä silloin ole aikaa unelmoida kämpistä ja jos haluaa välittäjälle soitella, niin pitää soittaa sitten työajalla.

Etenkin jos välittää jotain miljoonan euron asuntoja / taloja, niin ostajat ovat lähes varmasti töissä -> heille on varmasti helpointa järjestää aikaa siihen asunnon katseluun / soitteluun / selvittelyyn viikonloppuna. Kunnon lomallehan tuollaisesta hommasta voi jäädä vain sillä, että ei ota kohteita välitettäväksi ja sitten kun ne myynnissä olevat on myyty pitää paussia. Muuten kusee sen asiakkaan (asunnon myyjän) muroihin.

 

[Lammas]

Tuollaisessa tilanteessa töitä ei enää välttämättä hankita sen vuoksi, että saisi lisää rahaa, vaan koska itse työnteko on motivoivaa. Samalla raha on vähän kuin highscore vaikka Tetriksessä. Ei niillä Tetriksenkään pisteillä mitään tee, mutta tuntuu hyvältä kun niitä saa lisää. Se tuo jännitystä ja onnistumisen tunteita, kun saa jonkun kämpän myytyä, tai muuten onnistuu omassa työssään. Se, että siitä saa rahaa, on vain mukava bonus.

Kyllähän tuossa jutussakin mies totesi, että laskettelurinteessä vastaa mielellään työpuheluihin. Siinä kohtaa se ei ole enää että pitää tehdä töitä, vaan että saa tehdä töitä. Tällainen "työnarkomaanius" voi kuulostaa oudolta sellaisen korvaan, joka pitää työtä välttämättömänä pahana, mutta kaikki eivät tosiaan tunne näin.

Onhan maailma piukassa yritysjohtajia, rikkaita perillisiä yms. jotka silti painavat pitkää päivää töissä. Yleensä myös exitin tehneet yrittäjät perustavat uuden yrityksen vaikka rahallisesti ei tarvitsisi, koska muuten elämästä tulee liian tylsää.

Äkkiseltään on tosi vaikea ymmärtää henkilöä, joka myy kämppiä hiki hatussa, vaikka rahaa olisi jo riittävästi kaikkiin loppuelämän tarpeeksi. Toisaalta harvoin näkee kyseenalaistettavan esim. huippu-urheilijan tai rokkistaran omistautumista työhön, vaikka kyse on periaatteessa ihan samasta asiasta. Itse asiassa joku ammattijääkiekkoilijana olo vasta paskaduunia onkin: fyysisesti erittäin raskasta, merkittävä vammautumisen riski, median ja yleisön paine jne. Siitä huolimatta on jotenkin helppo ymmärtää miksi joku Mikko Rantanen vielä jatkaa pelaamista.

Olisi kyllä aika luksusta olla sellaisessa työssä, jota haluaisi tehdä senkin jälkeen kun rahaa on tarpeeksi.

 

[John Doe]

Mietipä uudelleen. Kyllä ne kaupat tapahtuu, vaikka se välittäjä ei viikonloppuna vastaisikaan. Maanantaina voi sitten katsoa viikonlopun aikana tulleet tarjoukset läpi ja lyödä kaupat lukkoon. Kenelläkään ei ole tarvetta saada lyötyä kauppoja lukkoon viikonloppuna.

Ainakin pääkaupunkiseudulla nuo tarjoukset ovat jo erääntyneet sitten maanantaina. Harva täällä jättää yli 24h aikaa vastaamiselle. Sitten onkin seuraava kohde jo kiikarissa.

 

[lmu2002]

Itse vierailin jotain vuosia sitten Slushissa kun kaveri bongasi siellä huppariasuisen Skypen perustajan (olikohan ruotsalainen). Hemmo sai skypen myydessään kohtuullisen korvauksen, varmaan useamman miljardin. No kaverillehan ei miljardi ole mikhään raha joten hynä pitää laittaa poikimaan. Eli mitä tekee ihminen joka saa miljardin? No sehän haluaa toisenkin.
Itellä olis pensselit tippunu lattialle jo hyvissä ajoin ennen miljoonaa ja Helsinki-Vantaan kautta jonnekin iloisten ihmisten maahan.

Kuulin joskus tarinan saksalaisesta joka oli Italiassa käymässä ja jutusteli kalastajan kanssa aamupäivällä jossain laiturilla. Kalastaja siemaili viiniä ja zekkaili mimmejä siinä. Saksalainen kyseli että miksi mies ei ole kalastamassa. Oli kuulemma ollut hyvä saalis jo aamutuimaan joten italialainen halusi nauttia päivästä eikä murehtia töitä. Saksalainen ehdotti että takaisin merelle vaan ja lisää kalaa kun kerran sitä on tarjolla. Sitten voisi ostaa toisen veneen ja palkata apulaisia. Ja sitten lisää veneitä ja työvoimaa. Lopulta vuosien jälkeen olisi kalaimperiumi ja taskut täynnä rahaa. Italialainen kyseli että mitäs sitten sen jälkeen. Saksalainen arveli että sitten voisi nauttia elämästä ja nappailla viiniä ja zekkailla mimmejä.

 

[teppo mörkö]

Mä korostan vielä, että ei koske tämä ajatteluni nyt ns. normaalisti tienaavia, joille se vuotuinen 50.000 vs täysillä painettu 100.000 oikeasti vaikuttaa paljon kaikkeen ja varmasti sen halaa ottaa silloin kun voi. Ajatteluni kohdistui enemmän niihin, joilla on ns. tulevaisuus täysin turvattu, eka firma myytyy kymmenillä miljoonilla tms. Yksinkertaistaen: Mikä saa ihmisen, jolla on jo mahdolisuudet "kaikkeen" käyttämään edelleen kaiken aikansa (niin, että jutussa mainitaan vaikkapa perheenkin olevan ajoittain harmissaan siitä) työhön? Kai se on se luonne ja se, että on sellainen työ, josta pitää enemmän kuin mistään mitä vapaa-ajalla keksisi.

Mutta antaa olla, tää tuntuu nyt tökkivän johonkin hermoon, johon ei ollut tarkoitus tökkiä.

sä ajattelet tän väärin päin. 50ke palkalla pitää painaa niska limassa jos haluaa saada sen 100ke homman. sitten kun sen on saanut niin ei se sen stressaavampaa ole kuin mikään muukaan homma. paitsi jos haluaa 200ke homman niin pitää taas painaa.

 

[iunknown]

Ajatus siitä, että rahaa olisi tarpeeksi on illuusio. ”Riittävä määrä rahaa” on liikkuva maali joka siintää horisontissa, mutta samoin kuin kangastus se liikkuu kauemmaksi aina kun menet kohti.

Tämä on kyllä täysin totta. Varallisuuden karttuessa tietenkin tottuu erilaiseen elintasoon, mutta myös huomaa paljon uusia mahdollisuuksia joita ei aiemmin ole oikein ajatellutkaan. Loma-asunnot, matkailu, ...

 

[zepi]

Sain myös siirryttyä nelipäiväiselle työviikolle ja voi luoja, että haluaisin kolmepäiväiselle.

Onnellisuuteni ei lisäänny sisääntulevan rahan määrästä millään muotoa.

Onnellisuus ei näyttäisi lisääntyneen kovin paljon edes työn vähennyksellä, jos vielä pitäisi saada lisää.

Ehkä kannattaisi tuntien vähennyksen sijaan katsella uusia hommia jos 30h/viikko tuntuu edelleen karmealta.

 

[tpu]

Ainakin pääkaupunkiseudulla nuo tarjoukset ovat jo erääntyneet sitten maanantaina. Harva täällä jättää yli 24h aikaa vastaamiselle. Sitten onkin seuraava kohde jo kiikarissa.

No se on ostajan ongelma sitten. Kiinteistönvälittäjän työ ei ole palvella ostajia, vaan toimeksiantajaa. Ja minkään kohteen myynti ei ole siitä kiinni, että pitäisi olla tavoitettavissa kellon ympäri. Itse pidän jokseenkin häiriintyneenä sellaisia ihmisiä, joilla on niin kiire jatkuvasti, että kaiken pitää tapahtua heti. Jos ostetaan satojen tuhansien eurojen kämppää, jossa on tarkoitus asua vuosia, niin kenelläkään täydellä järjellä pelaavalla ihmisellä ne kaupat eivät ole päivästä kiinni.

 

[tpu]

Niin, päivästä kiinni. Sitä täydellistä kämppää on saatettu etsiä vaikka 5 vuotta. 5vuotta = 1 päivä

Niin? Se on kiinteistönvälittäjän ongelma vain siinä tapauksessa, että tämä kämpänmetsästäjä on palkannut kiinteistönvälittäjän nimenomaan etsimään tätä täydellistä kämppää. Ja jos näin on, niin tuollaista ongelmaa ei edes olisi.

Jos kyse on normaalista tilanteesta, missä asunnon myyjä on tehnyt toimeksiannon välittäjälle, niin silloin tämän välittäjän tehtävä ei ole palvella ihmisiä, jotka ovat 5 vuotta metsästäneet kämppää.

Ja edelleen seison sen takana, että mikään kauppa ei mene sivu suun sillä, että välittäjä ei vastaa puhelimeen yöllä ja viikonloppuna. Ne tarjoukset ehtii käymään läpi kyllä maanantainakin, jos niitä on viikonlopun aikana tullut. Mikään kauppa ei jää siitä kiinni.

 

[TeddyX]

Itse vierailin jotain vuosia sitten Slushissa kun kaveri bongasi siellä huppariasuisen Skypen perustajan (olikohan ruotsalainen). Hemmo sai skypen myydessään kohtuullisen korvauksen, varmaan useamman miljardin. No kaverillehan ei miljardi ole mikhään raha joten hynä pitää laittaa poikimaan. Eli mitä tekee ihminen joka saa miljardin? No sehän haluaa toisenkin.
Itellä olis pensselit tippunu lattialle jo hyvissä ajoin ennen miljoonaa ja Helsinki-Vantaan kautta jonnekin iloisten ihmisten maahan.

Kuulin joskus tarinan saksalaisesta joka oli Italiassa käymässä ja jutusteli kalastajan kanssa aamupäivällä jossain laiturilla. Kalastaja siemaili viiniä ja zekkaili mimmejä siinä. Saksalainen kyseli että miksi mies ei ole kalastamassa. Oli kuulemma ollut hyvä saalis jo aamutuimaan joten italialainen halusi nauttia päivästä eikä murehtia töitä. Saksalainen ehdotti että takaisin merelle vaan ja lisää kalaa kun kerran sitä on tarjolla. Sitten voisi ostaa toisen veneen ja palkata apulaisia. Ja sitten lisää veneitä ja työvoimaa. Lopulta vuosien jälkeen olisi kalaimperiumi ja taskut täynnä rahaa. Italialainen kyseli että mitäs sitten sen jälkeen. Saksalainen arveli että sitten voisi nauttia elämästä ja nappailla viiniä ja zekkailla mimmejä.

Ruumiillistuu omassa sedässä joka työnarkomaani luonteen mukana on polvensa saanut taputeltua hautuumaalle. Sitten suurin intohimo koko elämässä on kotikunnailla istua pilkillä ja puuhailla omalla mehtä pläntillään...

 

[chrisekh]

Saksalainen arveli että sitten voisi nauttia elämästä ja nappailla viiniä ja zekkailla mimmejä.

Ero tulee siita etta missa veneessa zekkaa ja minkalaista viinia nappaillee.

 

[Jurppii]

Ero tulee siita etta missa veneessa zekkaa ja minkalaista viinia nappaillee.

Italialainen pystyi ehkä vielä muuhunkin kuin zekkailuun

 

[pokkus]

No se on ostajan ongelma sitten. Kiinteistönvälittäjän työ ei ole palvella ostajia, vaan toimeksiantajaa. Ja minkään kohteen myynti ei ole siitä kiinni, että pitäisi olla tavoitettavissa kellon ympäri. Itse pidän jokseenkin häiriintyneenä sellaisia ihmisiä, joilla on niin kiire jatkuvasti, että kaiken pitää tapahtua heti. Jos ostetaan satojen tuhansien eurojen kämppää, jossa on tarkoitus asua vuosia, niin kenelläkään täydellä järjellä pelaavalla ihmisellä ne kaupat eivät ole päivästä kiinni.

Sä et ole tainnut ymmärtää ihan oikein, että ne viikonloput ovat nimenomaan sen välittäjän kiireisintä aikaa, koska ostajakunta on liikkeellä juuri silloin. Välittäjä joka ei suostu tekemään viikonloppuna töitä tai vastaamaan puhelimeen, ei tule kovinkaan pitkään pärjäämään tuolla alalla, kun sana lähtee liikkumaan välittäjän tavoista toimia.

Palvelemalla ostajaa, se välittäjän myös palvelee sitä toimeksiantajaa eli myyjää. Minä ostajana teen HP:n arvoisen tarjouksen lauantai-aamuna, joka on voimassa 24h. Välittäjä viettää viikonloppuaan eikä vastaa puhelimeen eikä sähköposteihin. Tarjous jää siis välittämättä eteenpäin myyjälle. Sunnuntaina tarjous raukeaa ja minä ostajana tarjoan toisesta kohteesta myös HP:n ja välittäjä parin tunnin sisällä ilmottaa välittäneensä tarjouksen myyjälle, joka on sen hyväksynyt. Siinä voi miettiä jääkö ne kaupat odottamaan maanantaita vai ei.

 

[tpu]

Sä et ole tainnut ymmärtää ihan oikein, että ne viikonloput ovat nimenomaan sen välittäjän kiireisintä aikaa, koska ostajakunta on liikkeellä juuri silloin. Välittäjä joka ei suostu tekemään viikonloppuna töitä tai vastaamaan puhelimeen, ei tule kovinkaan pitkään pärjäämään tuolla alalla, kun sana lähtee liikkumaan välittäjän tavoista toimia.

Palvelemalla ostajaa, se välittäjän myös palvelee sitä toimeksiantajaa eli myyjää. Minä ostajana teen HP:n arvoisen tarjouksen lauantai-aamuna, joka on voimassa 24h. Välittäjä viettää viikonloppuaan eikä vastaa puhelimeen eikä sähköposteihin. Tarjous jää siis välittämättä eteenpäin myyjälle. Sunnuntaina tarjous raukeaa ja minä ostajana tarjoan toisesta kohteesta myös HP:n ja välittäjä parin tunnin sisällä ilmottaa välittäneensä tarjouksen myyjälle, joka on sen hyväksynyt. Siinä voi miettiä jääkö ne kaupat odottamaan maanantaita vai ei.

Kyllä minä ymmärrän miten tuo toimii, enhän minä siitä tässä ole väitellytkään. Minä olen vain yrittänyt tässä sanoa, että syypää tähän hommaan ovat ne asiakkaat, jotka vaativat tuollaista välitöntä reagoimista. Annoit itsekin tuossa juuri hyvän esimerkin. Miksi ihmeessä kukaan tekisi lauantaina tarjousta, joka on voimassa vain 24 h? Mikä muu kuin vittumaisuus voi olla syynä siihen, ettei se tarjous voi olla voimassa maanantaihin saakka? En usko hetkeäkään siihen, että kenelläkään on oikeasti tarvetta tarjota satoja tuhansia euroja samaan aikaan useista eri kohteista niin, että tarjouksien voimassaoloja täytyy noin porrastaa. Miksi tekisit tarjouksen lauantaina kohteesta A, jos kuitenkin olet valmis tekemään tarjouksen sunnuntaina myös kohteesta B?

 

[Javaq]

Nyt ollaan kyllä jo aika kaukana palkkakeskustelusta, kun mietitään mikä on sopiva hetki tehdä asunnon ostotarjous.

Tuota keskustelua voisi vaikka jatkaa täällä: Asunnon ostaminen ja asuntolaina

 

[zepi]

Ja edelleen seison sen takana, että mikään kauppa ei mene sivu suun sillä, että välittäjä ei vastaa puhelimeen yöllä ja viikonloppuna. Ne tarjoukset ehtii käymään läpi kyllä maanantainakin, jos niitä on viikonlopun aikana tullut. Mikään kauppa ei jää siitä kiinni.

Suomessa järjestetään näyttöjä aivan yleisesti viikonloppuna ja ne ovat todella suosittuja. Varmasti jää kauppaa tekemättä (ts. myynti hidastuu tai menee alemmilla hinnoilla kun on vähempi ostajia kilpailemassa) jos ei tuota tee.

edit: no lopetetaan tää vänkääminen.

Yleisemmin: On aloja joissa edellytetään viikonlopputöitä ja jos niitä ei tee, ei voi alalla ylipäätään pärjätä tai vähintäänkin on vaikea päästä eteenpäin.

 

[Pempula]

Niin? Se on kiinteistönvälittäjän ongelma vain siinä tapauksessa, että tämä kämpänmetsästäjä on palkannut kiinteistönvälittäjän nimenomaan etsimään tätä täydellistä kämppää. Ja jos näin on, niin tuollaista ongelmaa ei edes olisi.

Jos kyse on normaalista tilanteesta, missä asunnon myyjä on tehnyt toimeksiannon välittäjälle, niin silloin tämän välittäjän tehtävä ei ole palvella ihmisiä, jotka ovat 5 vuotta metsästäneet kämppää.

Ja edelleen seison sen takana, että mikään kauppa ei mene sivu suun sillä, että välittäjä ei vastaa puhelimeen yöllä ja viikonloppuna. Ne tarjoukset ehtii käymään läpi kyllä maanantainakin, jos niitä on viikonlopun aikana tullut. Mikään kauppa ei jää siitä kiinni.

Välittäjä tekee töitä pääasiallisesti viikonloppuna.

 

[tpu]

Erikoista porukkaa kyllä. Olen selkeästi kertonut, että tiedän kyllä että välittäjät tekevät töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Ja pointtini on ollut koko ajan vain kertoa, mistä tämä johtuu. Silti tässä on käynyt jo monta viisastelijaa kertomassa, että välittäjät tekevät töitä iltaisin ja viikonloppuisin, mikä oli itsestäänselvä asia jo alusta alkaen.

Mitä järkeä tässä on edes keskustella, kun ihmiset ei viitsi edes lukea mihin vastailevat.

 

[elmo]

Kyllä minä ymmärrän miten tuo toimii, enhän minä siitä tässä ole väitellytkään. Minä olen vain yrittänyt tässä sanoa, että syypää tähän hommaan ovat ne asiakkaat, jotka vaativat tuollaista välitöntä reagoimista. Annoit itsekin tuossa juuri hyvän esimerkin. Miksi ihmeessä kukaan tekisi lauantaina tarjousta, joka on voimassa vain 24 h? Mikä muu kuin vittumaisuus voi olla syynä siihen, ettei se tarjous voi olla voimassa maanantaihin saakka? En usko hetkeäkään siihen, että kenelläkään on oikeasti tarvetta tarjota satoja tuhansia euroja samaan aikaan useista eri kohteista niin, että tarjouksien voimassaoloja täytyy noin porrastaa. Miksi tekisit tarjouksen lauantaina kohteesta A, jos kuitenkin olet valmis tekemään tarjouksen sunnuntaina myös kohteesta B?

Onhan tuo nyt aika yksinkertaista.

Kyllä mä laitaisin ainakin kohteeni sellaselle välittäjälle, joka palvelee myös viikonloppuna. Jostain niiden se mukava provikkakin pitää kuitata. Jos haluan ignoorata tarjouksia niin myyn varmaan ite. Jos maksan jollekulle sievoisen summan niin kyllä silloin odottaa palvelua. Ja miksi tarjotaan lyhyellä aikarajalla. No jotta se kohde saadaan. Pistäppä yli vklp tarjous ja haluttu kohde niin siellä voi olla 3 samanmoista tarjousta odottamassa ja pääset sitten hintakilpasille muiden kanssa.

Kaupatkin vois olla auki kasista neljään ja pyhät kines, eikös? Eiköhän ihan vapaat markkinat ole ajaneet välittäjien työajat siihen mitä ovat.

 

[Jebaus]

"Mikä saa ihmisen, jolla on jo mahdolisuudet "kaikkeen" käyttämään edelleen kaiken aikansa (niin, että jutussa mainitaan vaikkapa perheenkin olevan ajoittain harmissaan siitä) työhön? Kai se on se luonne ja se, että on sellainen työ, josta pitää enemmän kuin mistään mitä vapaa-ajalla keksisi."

Tämä se juurikin on, että nauttii siitä mitä tekee, itsensä/tavoitteiden saavuttamisesta ja niiden ylittämisestä. Sama asia yllättäen yhdistää lähes kaikkia menestyneitä ihmisiä.

Huomattavasti yleisempi ihmistyyppi on se "duunari" joka tekee sitä samaa työtä päivästä toiseen, saman palkan eteen, miettien miten siitä helpoimmalla selviäisi ja valittaa miten toiset menestyvät ja hän ei. Sanomista tulee yleensä kotona jostain muusta kun työnteosta.

Ihmisiä on tietysti myös montaa muuta sorttia mutta kummasti se ihmistyyppi vaikuttaa siihen palkkaan ja tulotasoon enemmän kuin koulutus ja perhetausta. Näin olen ainakin omassa tuttavapiirissä havainnut.

 

[pokkus]

Kyllä minä ymmärrän miten tuo toimii, enhän minä siitä tässä ole väitellytkään. Minä olen vain yrittänyt tässä sanoa, että syypää tähän hommaan ovat ne asiakkaat, jotka vaativat tuollaista välitöntä reagoimista. Annoit itsekin tuossa juuri hyvän esimerkin. Miksi ihmeessä kukaan tekisi lauantaina tarjousta, joka on voimassa vain 24 h? Mikä muu kuin vittumaisuus voi olla syynä siihen, ettei se tarjous voi olla voimassa maanantaihin saakka? En usko hetkeäkään siihen, että kenelläkään on oikeasti tarvetta tarjota satoja tuhansia euroja samaan aikaan useista eri kohteista niin, että tarjouksien voimassaoloja täytyy noin porrastaa. Miksi tekisit tarjouksen lauantaina kohteesta A, jos kuitenkin olet valmis tekemään tarjouksen sunnuntaina myös kohteesta B?

Jep, onhan se nyt saatanasta, että ruokakaupatkin ovat auki viikonloppuisin ja sekin on asiakkaiden vika! Kyllä ihmisten pitäisi pystyä omat ruokansa ostamaan arkisin klo 8-16 välillä. Ainoa syy on kaupassa käyjien vittumaisuus. Uskomatonta porukkaa.

 

[Tech_ananas]

Kiinteistövälitys-ala on tällä hetkellä suhteellisen kuuma ainakin kasvukeskuksissa.. välittäjillä kovat hinnat ja kauppa käy lujaa. Onko mahdollista että tämä vaikuttaa erikoisesti alaan/palkkoihin.. sinänsä ei tarvi olla juurikaan myynti-taitoa tai työtä (*) vaan siihen hyvään palkkaan riittää että saat paljon toimeksiantoja. Jos olet todella aktiivinen -> saat enemmän toimeksiantoja-> myyntiä ja "automaattisesti" hyvät palkkiot.

Ja tosiaan hieman OT menee mutta toisaalta liittynee nimenomaan kiinteistövälityksen palkkioihin ja millaiseksi homma on kehittynyt eli sinänsä ketjun aiheessa


(*) Yhtiömuotoisessa asumisessa (kt-osake, rivari) välittäjä tekee lähinnä hinta-arvion ja laittaa ilmoituksen nettiin. Kuvat ottaa joku ammattilainen ja muuten hommat menee pyytämällä isännöitsijältä papereita ja itse myynti-ilmoitukset copy-paste. Esittelyt ja hintaneuvottelut ottaa sitten tietysti muutaman tunnin aikaa tuohon päälle. Tästä kuitenkin laskutetaan jotain +4000€ jos kyseessä 200k€ asunto. (eikä todellakaan ole tarkoitus mitenkään väheksyä välittäjän duunia, kuten todettua niin ne jotka on 24/7 aktiivisia niin varmasti pärjää aika lailla paremmin)

 

[Harb]

Kiinteistövälitys-ala on tällä hetkellä suhteellisen kuuma ainakin kasvukeskuksissa.. välittäjillä kovat hinnat ja kauppa käy lujaa. Onko mahdollista että tämä vaikuttaa erikoisesti alaan/palkkoihin.. sinänsä ei tarvi olla juurikaan myynti-taitoa tai työtä (*) vaan siihen hyvään palkkaan riittää että saat paljon toimeksiantoja. Jos olet todella aktiivinen -> saat enemmän toimeksiantoja-> myyntiä ja "automaattisesti" hyvät palkkiot.

Ainakin aikaisemmin on vaikuttanut, joten ei ole mitään syytä olettaa että nyt olisi eri tilanne.

Siinä mielessä ympäristö on erilainen että vaihtoehtoisia välitysmalleja on enemmän ja kilpailu on siinä mielessä kovempaa mutta kyllä tälläisessä tilanteessa aina parhaimmat saavat hyvät massit ja uusia yrittäjiä tulee kentälle. Sitten kun mennään toiseen suuntaan niin heikoimmat sortuu.

 

[tpu]

Jep, onhan se nyt saatanasta, että ruokakaupatkin ovat auki viikonloppuisin ja sekin on asiakkaiden vika! Kyllä ihmisten pitäisi pystyä omat ruokansa ostamaan arkisin klo 8-16 välillä. Ainoa syy on kaupassa käyjien vittumaisuus. Uskomatonta porukkaa.

Ennalta aikataulutettu työ on ihan eri asia. Siihen kuuluu myös nuo välittäjien järjestämät näytöt yms. Se on työtä, mikä on ennalta suunniteltu ja aikataulutettu, ei ongelmaa. Ongelma on ne asiakkaat, jotka soittelevat ja hätyyttelevät välittäjää välittäjän vapaa-ajalla. Se on kuule vittumaista hommaa, jos et ikinä saa olla rauhassa vapaalla, vaan joka helvetin minuutti pitäisi olla valmiina vastaamaan jonkun nilkin kyselyihin, jotka voisi ihan hyvin odottaa seuraavaan arkipäivään.

 

[Juha Kokkonen]

Palatkaas ketjun aiheeseen, eli palkoista keskustelemiseen. Työajoista yms keskustelu menee ohi ketjun aiheesta, kun sitä tehdä palkkalähtöisesti/-keskeisesti.

 

[Ponsu]

Mitä hemmettiä omassa palkkakeskustelussani tapahtui...

1) pari viikkoa sitten resurssejani ohjattiin "parempiin" töihin, elikkä vaativampiin.
2) luvattiin "pientä" korotusta. Siis sanottiin että on summa mielessä, mutta ei ole vielä toimarin kanssa jutellut, niin ei uskalla sanoa ääneen
3) keskustelu alkaa 15 minuutin kehumisella, kuinka olen joustava, asiakastyytyväisyys 100% jne.
4) hieman kerrottiin että pitäisi olla enemmän työpaikalla nyt kun starttaa projektia jne. (ollut reilu vuoden etätyössä)
5) kerrottiin, että iltaisin/öisin ei saa työskennellä

Mitä tapahtuu kun siirrytään palkkaan... ei voida lisätä palkkaa. Syyksi kerrottiin että oli jo nousuvara huomioitu reilu vuosi takaperin rekryssä (ei ole) ja että kun muilla on huonompi palkka kuin minulla (jotka tekevät siis ihan eri työtä).

Kaikki oli samalla sivulla siitä, että
1) olen hoitanut työni hyvin
2) olen joustanut ja asiakkaat pitävät
3) työnkuvani on siirtynyt vuoden takaisesta selkeästi vaativammaksi

Miten tässä edetään? En ollut kyllä tuollaiseen varautunut.

Noniin, eli kaksi kertaa luvattiin lisää palkkaa eikä tullut ja mitään järkevää selitystä ei tullut. Tässä on kyse periaatteestakin. Ei kukaan voi työntekijälle valehdella päin naamaa kaksi kertaa. Mitä jos minä jättäisin lupaamani asiat vaan tekemättä? Noh, toivottavasti homma realisoituu esimiehelle. Maanantaina työhaastattelu toisaalle.

 

[Bertta]

Itsellänikin on yksi sijoituskämppä ja joskus harkinnut myisinkö pois.


Ennalta aikataulutettu työ on ihan eri asia. Siihen kuuluu myös nuo välittäjien järjestämät näytöt yms. Se on työtä, mikä on ennalta suunniteltu ja aikataulutettu, ei ongelmaa. Ongelma on ne asiakkaat, jotka soittelevat ja hätyyttelevät välittäjää välittäjän vapaa-ajalla. Se on kuule vittumaista hommaa, jos et ikinä saa olla rauhassa vapaalla, vaan joka helvetin minuutti pitäisi olla valmiina vastaamaan jonkun nilkin kyselyihin, jotka voisi ihan hyvin odottaa seuraavaan arkipäivään.

Tällöin ei vain pidä ryhtyä välittäjäksi. Asuntovälittämiseen kuuluu asiakaspalvelu. Jos sitä ei tee, ei sovellu alalle.

 

[Harb]

Noniin, eli kaksi kertaa luvattiin lisää palkkaa eikä tullut ja mitään järkevää selitystä ei tullut. Tässä on kyse periaatteestakin. Ei kukaan voi työntekijälle valehdella päin naamaa kaksi kertaa. Mitä jos minä jättäisin lupaamani asiat vaan tekemättä? Noh, toivottavasti homma realisoituu esimiehelle. Maanantaina työhaastattelu toisaalle.

Hieno homma. Toivottavasti tärppää.

Mut kannattaa pitää mielessä ettei se todennäköisesti ole esimiehestä kiinni. Tai ainakin mun kokemuksen mukaan aika usein esimies yrittää parhaansa mukaan perustella että miksi palkkaa pitäisi maksaa lisää mutta johdon suunnalta halutaan pitää tiukempaa linjaa.

Toki on sitten esimiehiä joilla on sama toimintatapa kaikkien alaisien kanssa ja se on huono tilanne sekä työntekijöille että johdolle.

 

[John Doe]

Noniin, eli kaksi kertaa luvattiin lisää palkkaa eikä tullut ja mitään järkevää selitystä ei tullut. Tässä on kyse periaatteestakin. Ei kukaan voi työntekijälle valehdella päin naamaa kaksi kertaa. Mitä jos minä jättäisin lupaamani asiat vaan tekemättä? Noh, toivottavasti homma realisoituu esimiehelle. Maanantaina työhaastattelu toisaalle.

Yritä hoitaa homma ainakin semihyvin kunnes pääset vaihtamaan. Kehtaa pyytää pomoa suosittelijaks vielä sitte seuraavassa vaihdossa. Ja se pomo varmasti ymmärtää jos vaihdat sen takia, että joku maksaa enemmän. Pomo voi kanssa hyvillä mielin mennä sanomaan omalle pomolleen, että mitäs nyt tehdään kun se jannu jonka palkkaa ei korotettu lähti.

 

[Ponsu]

Hieno homma. Toivottavasti tärppää.

Mut kannattaa pitää mielessä ettei se todennäköisesti ole esimiehestä kiinni. Tai ainakin mun kokemuksen mukaan aika usein esimies yrittää parhaansa mukaan perustella että miksi palkkaa pitäisi maksaa lisää mutta johdon suunnalta halutaan pitää tiukempaa linjaa.

Toki on sitten esimiehiä joilla on sama toimintatapa kaikkien alaisien kanssa ja se on huono tilanne sekä työntekijöille että johdolle.

Käytin ehkä vähän typerästi esimies, kun minun lähiesimiehellä ei ole mitään sanavaltaa palkkoihin (suosituksia saa antaa). Tämä siis hänen suusta kuultu. Tässä tapauksessa on kyseessä esimiehen esimies. Toimarista seuraava. Ja kyllä minä ainakin sanoisin, että ei ole tämä tilanne minusta kiinni, jos olisin siis hänen asemassaan.

 

[Kaali]

Käytin ehkä vähän typerästi esimies, kun minun lähiesimiehellä ei ole mitään sanavaltaa palkkoihin (suosituksia saa antaa). Tämä siis hänen suusta kuultu. Tässä tapauksessa on kyseessä esimiehen esimies. Toimarista seuraava. Ja kyllä minä ainakin sanoisin, että ei ole tämä tilanne minusta kiinni, jos olisin siis hänen asemassaan.

Mulla oli vähän samanlainen tilanne. Omaa esimiestäni oltiin kielletty puhumasta palkoista ja korotuksista, kun meidän yrityksessä tehtiin uusia työsoppareita vähän aikaa sitten. Palkkakeskustelut kuuleman käytäisiin myöhemmin, eikä hän voisi asiaan vaikuttaa. Noh suora kysymys oman esimiheni esimiehelle perusteleuineen palkan osalta ja kas kummaa palkkaa tulikin mukavasti lisää. Tässä omassa tapauksessani tosin ehkä saattoi auttaa se, että olen aika hyvää pataa esimieheni esimiehen kanssa. Noin muuten meidänkään firmassa ei muuten jaella palkankorotuksia, kuin vasta siinä vaiheessa korkeintaan, jos hyvä työntekijä on lähdössä muualle. Siinä mielessä en ymmärrä, että miksi nuo korotukset ovat noin kiven alla kaikkialla? Ei haluta pitää kiinni työntekijöistä sitten kai

 

[Tech_ananas]

Mulla oli vähän samanlainen tilanne. Omaa esimiestäni oltiin kielletty puhumasta palkoista ja korotuksista, kun meidän yrityksessä tehtiin uusia työsoppareita vähän aikaa sitten. Palkkakeskustelut kuuleman käytäisiin myöhemmin, eikä hän voisi asiaan vaikuttaa. Noh suora kysymys oman esimiheni esimiehelle perusteleuineen palkan osalta ja kas kummaa palkkaa tulikin mukavasti lisää. Tässä omassa tapauksessani tosin ehkä saattoi auttaa se, että olen aika hyvää pataa esimieheni esimiehen kanssa. Noin muuten meidänkään firmassa ei muuten jaella palkankorotuksia, kuin vasta siinä vaiheessa korkeintaan, jos hyvä työntekijä on lähdössä muualle. Siinä mielessä en ymmärrä, että miksi nuo korotukset ovat noin kiven alla kaikkialla? Ei haluta pitää kiinni työntekijöistä sitten kai

Nämä on ikuisuuskysymyksiä. Siis että miksei korotuksia jaeta. Joskus esimiehen kädet on sidottu, eli ei ole minkäänlaista sananvaltaa tai toisaalta ei ole "pottia" jaettavaksi jos firman taloustilanne tai johto ei sitä salli. Toisaalta tilanne voi olla ihan hyvin sellainen että esimies saa antaa jonkun korotuksen ja on päättänyt antaa sen jollekin toiselle jolloin hän voi valehdella kirkkain silmin (tai ehkä muotoilla jotenkin) että "nämä on keskusteltu jo tämän vuoden osalta eikä minulla ole mahdollisuuksia korotuksiin". Joku esimies pelaa omaa postiaan ylöspäin sillä että hänen tiiminsä kulut eivät nouse tms. miljoona syytä.

Tuossa ei työntekijä oikein voi hirveän paljon kuin tehdä omat hommat hyvin ja säilyttää kommunikaatioväylät hyvänä (esimiehen esimiehelle voi olla tosi hyvä kikka myös avautua jos organisaatio on sellainen). Mun mielestä @Ponsu on tehnyt mitä voi jos omasta mielestä tehnyt duunit hyvin, perustellut palkkatoivetta...ja jos ei mitään vaan tule niin katse muualle. Joku korotus voidaan yrittää antaa sitten kun on talosta lähdössä mutta se on sit erikseen mietittävä juttu.

Monesti mietitään että "kannattaisi antaa palkankorotus ettei lähde" mut toisaalta jos joku lähtee niin tilalle saadaan kyllä käytännössä aina joku muu. Esimiehet ja siitä ylempi johto taas joutuu arvioimaan että onko uusi kasvo parempi tai huonompi pitkässä juoksussa kuin se lähtenyt (harva tietenkään ensimmäisten viikkojen/kuukausien aikana jos on spesiaalimpi homma). Moni ajattelee että on tietyllä tapaa korvaamaton mutta kyllä koko ajan koulun penkiltäkin tulee hyviä tyyppejä jotka pääsee asioihin kiinni ja heillä on sitten hieman toisenlainen näkökulma josta voi olla firmalle hyötyäkin.

Työntekijälle se paras tapa saada korotuksia on mielestäni firman (ja samalla hieman roolin) vaihto. Näin pääsee lyömään kunnon toiveen pöytään. Tuon kun toistaa pari kertaa, jos kannukset siihen riittää, niin palkka voi olla ihan toista luokkaa mitä se on jos pysyy samassa paikassa. Noin se vaan menee.

 

[chrisekh]

Työntekijälle myös hyvää ammatillista oppimista, kun näkee kuinka uudessa paikkaa hommat tehdään. Samalla korjaa sitä asennetta mikä pääsee välillä muodostumaan, kun on samassa paikkaa liian kauan.

 

[zepi]

Ei haluta pitää kiinni työntekijöistä sitten kai

Kuinka moni teilläkin on oikeasti lähtenyt muualle? Muuta yksittäinen, vai jopa useampi? Montako on palkattu tilalle?

Kymmenelle kun antaa korotuksen, että estää yhden lähdön, niin se on kallista. Jos antaa vain yhdelle, niin kyllä ne muutkin tajuaa purnata itselleen samalla verukkeella.

 

[Kaali]

Kuinka moni teilläkin on oikeasti lähtenyt muualle? Muuta yksittäinen, vai jopa useampi? Montako on palkattu tilalle?

Kymmenelle kun antaa korotuksen, että estää yhden lähdön, niin se on kallista. Jos antaa vain yhdelle, niin kyllä ne muutkin tajuaa purnata itselleen samalla verukkeella.

Useampia on lähtenyt rahan perässä muualle ja juurikin hyviä duunareita. Tilalle on sitten vaihtelevalla menestyksellä palkattu uusia tilalle. Varsinkin hyvistä työntekijöistä luulisi, että halutaan pitää kiinni, joita tälle minun alalleni tuntuu olevan vaikeaa saada. Sillä nyt ei ole väliä, jos joku huonompi lähtee pois, jonka voi korvata millä tahansa muulla työntekijällä...