Työelämäkeskustelu

Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Potkut, työnhaku, paketit ja muu aiheeseen liittyvä. Mikä motivoi tekemään ympäripyöreää, miten downshiftata nelikymppisenä jne. Ettei palkkaketju täyty offtopicista.

Voisin itse avata, että aika hiljaiseksi veti tuo Hesarin viikonloppuinen (vain tilaajille) juttu yritysjuridiikan ja investointialan nuorten tekijöiden arjesta. Lontoossa ilmeisesti vastavalmistuneen vuosiansiot voivat olla 100.000£ mutta työpäivä kirjaimellisesti ympäripyöreä, eli välillä allnightereita ja aamulla jatkuu ilman minuutinkaan unia. Normina yli 100h viikot ja unta 5h ja takas toimistolle. Työntekijät ilmeisesti Suomessakin lakitoimistoissa saatetaan kokea vain resurssina, jolle inttihengessä "koska minäkin aikoinaan" sälytetään tehtävää enemmän kuin kahden tekijän edestä. Joku jutussa kommentoi, että nuori juristi alalla tienaa "vähemmän kuin mäkkärin kassa", mikä tietty oli kärjistys mutta jos alan alkuliksa voi olla vain 4000€ ja palkattomalla ylityöllä viedään kaikki vapaa-aika ja osa öistäkin niin ei se enää niin kauas osuva vertaus ole.

Ei voi ymmärtää.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 687
TEK:in alkupalkkasuositus on vain 3980e/kk :rolleyes: No siksi en viitsikään maksaa 350e/vuosi jäsenmaksua...

Anyways, halukkaita noille eräiden lakifirmojen aloituspaikoille löytyy niin paljon, että luontainen kilpailu ruokkii ylisuorittamista. Toisaalta jengi myös usein lähtee nopeasti muualle, mutta merkintä ansioluettelossa taas on tärkeä tekijä pääsyssä muualle. Eli kehäpäätelmä.

Kai sitä voi bootcampiksikin kutsua. Sillä erolla, että intistä nyt ei ole mitään aktuaalista hyötyä cv:ssä eikä rahaakaan jää käteen.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
No kirjoitin "vain" koska yritysjuridiikka mielletään erittäin kovapalkkaiseksi alaksi ja täysi työlle omistautuminen antaisi sitä myös odottaa.

Ei kai juristeja jonossa ovella ole? Vähän niitä on ilman työtä tai huonoissa hommissa.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
3 400
Potkut, työnhaku, paketit ja muu aiheeseen liittyvä. Mikä motivoi tekemään ympäripyöreää, miten downshiftata nelikymppisenä jne. Ettei palkkaketju täyty offtopicista.

Voisin itse avata, että aika hiljaiseksi veti tuo Hesarin viikonloppuinen (vain tilaajille) juttu yritysjuridiikan ja investointialan nuorten tekijöiden arjesta. Lontoossa ilmeisesti vastavalmistuneen vuosiansiot voivat olla 100.000£ mutta työpäivä kirjaimellisesti ympäripyöreä, eli välillä allnightereita ja aamulla jatkuu ilman minuutinkaan unia. Normina yli 100h viikot ja unta 5h ja takas toimistolle. Työntekijät ilmeisesti Suomessakin lakitoimistoissa saatetaan kokea vain resurssina, jolle inttihengessä "koska minäkin aikoinaan" sälytetään tehtävää enemmän kuin kahden tekijän edestä. Joku jutussa kommentoi, että nuori juristi alalla tienaa "vähemmän kuin mäkkärin kassa", mikä tietty oli kärjistys mutta jos alan alkuliksa voi olla vain 4000€ ja palkattomalla ylityöllä viedään kaikki vapaa-aika ja osa öistäkin niin ei se enää niin kauas osuva vertaus ole.

Ei voi ymmärtää.
Olen itse kuullut ihan samaa - erit. noista isoimmista taloista - eli ei ole vapaa-ajanongelmia enää töiden aloittamisen jälkeen. Big Fourilla ilmeisesti vähän samaa - vaikkakaan ei kaikilla. Eikä meno ole kaikkialla Suomessa sama.

Joillain yhtiöillä myöskään matka-aika ei ole työaikaa eli jos teet vaikka tilintarkastajan hommia kiertelemällä maakunnissa, niin saatat muutaman tunnin päivässä "tehdä työtä" ja loppu on sitten omaa aikaasi, jolta et palkkaa saa. Kunnon kusetusta sanon minä.

Tuosta kun alkaa tuntipalkkaa laskemaan, niin eipä tuo kummoiseksi muodostu, jos ylitöistä ei makseta - ja vaikka maksettaisiinkin, niin ei se lisäraha ainakaan itseä kovin houkuttelisi. Toki olen ehtinyt yli 10 vuotta työelämässä olla ja säästöjäkin on jo mukavasti, mikä tietysti vaikuttaa motivaatioon tehdä tuollaista.

Lakifirmathan ovat käyttäneet jopa palkattomia harjoitteluita hyväkseen, joista uutisoitiin välillä. Opiskelijat alkoivat kerätä jonkinlaista blacklistiä firmoista, mikä käsittääkseni on hillinnyt tuota toimintaa. Noihinkin riitti hakijoita, koska ala tuntuu olevan niin hierarkkinen eli "kahvinkeittäjästä" pitää ainakin isommissa taloissa aloittaa, jos meinaa ylemmäs päästä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
24.11.2016
Viestejä
229
Myyntialalla on myös yritysmyyjien keskuudessa tuollaista ylisuoriutumista ja joissakin firmoissa on ihan normi tehdä 12h päiviä.
Jos niitä ei tee, niin katsotaan kieroon.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
3 400
Esim. tilintarkastushommissa painetaan vuodenvaihteen jälkeen muutama kuukausi pidempää päivää, mutta sitten kesäloma saattaa olla 10-12 viikkoa. Itselle kyllä tuollainen järjestely sopii, jos annettu aika kompensoidaan sitten jossain vaiheessa eikä se ole vain jatkuva menettelytapa, jota ei edes kompensoida.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 992
Seiskaks töihin, kolmelta kotiin ja liukumaa pari tuntia suuntaansa. Jos hommat ei valmistu niin voi voi.
Usemmiten sen verran heltyy että tekee sen verran vähän plussaa ja hommat loppuun. Ylitöitähän ei täällä saa tehdä. Ei silloin myöskään paljon kiinnosta väkisin jäädä mitään ylimääräistä tekemäänkään.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 656
Rahaa jos haluaa merkittäviä määriä niin ei taida olla vaihtoehtoina kuin muutto ulkomaille tai startupin myyminen suomessa. Ulkomaille lähtiessä joutuu mankeliin, missä työajat ja vaatimukset muuttuvat. Jos haluaa nopeasti rahaa niin pyörii mankelissa sen aikaa kun jaksaa. Tosin tämä menee nopeasti muutto ulkomaille tai downshift thread vääntöihin. Varsinkin, kun työ, pääomaverotus ja ylipäänsä yhteiskunta vaikuttaa ihan merkittävän paljon siihen miten vaurastuminen onnistuu tai ei onnistu.
 
Liittynyt
06.02.2017
Viestejä
1 553
Rahaa jos haluaa merkittäviä määriä niin ei taida olla vaihtoehtoina kuin muutto ulkomaille tai startupin myyminen suomessa. Ulkomaille lähtiessä joutuu mankeliin, missä työajat ja vaatimukset muuttuvat. Jos haluaa nopeasti rahaa niin pyörii mankelissa sen aikaa kun jaksaa. Tosin tämä menee nopeasti muutto ulkomaille tai downshift thread vääntöihin. Varsinkin, kun työ, pääomaverotus ja ylipäänsä yhteiskunta vaikuttaa ihan merkittävän paljon siihen miten vaurastuminen onnistuu tai ei onnistu.
Riippuu, mikä on merkittäviä määriä?
Kyllä Suomessakin ihan ok liksoille on mahdollisuus päästä.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 656
Riippuu, mikä on merkittäviä määriä?
Kyllä Suomessakin ihan ok liksoille on mahdollisuus päästä.
Sanotaanko näin, että en ole suomessa piilaakso liksoja nähnyt. Etenkään en sen jälkeen, kun huomioidaan tulo ja pääomaverot ja 401k osakesäästäminen siihen päälle. Muistetaan vielä suomen syrjäisyys, kallis autovero, iso alv jne. Bruttotulo muuttuu pieneksi netoksi joka katoaa yllättävän nopeasti. 30% pääomavero ei auta, jos haluaa sijoituksilla veivata lisärahaa. Osakesäästötilin 50ke on naurettavan pieni raja,... Toki piilaakso on naurettavan kallis paikka ja jos haluaa rahaa oikeasti kunnolla säästöön niin asumisen laadusta joutuu tinkimään. Kaiken rahan saa helposti menemään, nimimerkillä yksi työkaveri maksoi 7.5k$/kk vuokraa, että sai asua perheen kanssa palo altossa omakotitalossa.

Mun vinkkeli on silleen virittynyt vinoon, että mulla ei ole lapsia. Suomi on paratiisi niille, jotka saavat verorahoille vastinetta(lapselliset, kotona makaavat jne). Mä saan suomen ulkopuolella itselleni paremmat olosuhteet kuin suomessa. Olen miettinyt paluumuuttoa suomeen, mutta ei se näytä järkevältä vaihtoehdolta. Paluumuutto toki täysin off topiccia.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Sanotaanko näin, että en ole suomessa piilaakso liksoja nähnyt. Etenkään en sen jälkeen, kun huomioidaan tulo ja pääomaverot ja 401k osakesäästäminen siihen päälle. Muistetaan vielä suomen syrjäisyys, kallis autovero, iso alv jne. Bruttotulo muuttuu pieneksi netoksi joka katoaa yllättävän nopeasti. 30% pääomavero ei auta, jos haluaa sijoituksilla veivata lisärahaa. Osakesäästötilin 50ke on naurettavan pieni raja,... Toki piilaakso on naurettavan kallis paikka ja jos haluaa rahaa oikeasti kunnolla säästöön niin asumisen laadusta joutuu tinkimään. Kaiken rahan saa helposti menemään, nimimerkillä yksi työkaveri maksoi 7.5k$/kk vuokraa, että sai asua perheen kanssa palo altossa omakotitalossa.
Mikä tässä siis oli pointti? Ei vastannut ainakaan kysymysmerkillä merkittyyn. Paljon tulee, paljon menee, joo ja paljonko on paljon.

Noin sivumennen, mietin itse, että mikä olisi mielekkäin työelämän skaalaus missäkin vaiheessa. Joku täyttä häkää painaminen 25-35 iässä on omaan makuun kaikkein pahin malli. Juuri silloin tuli tehtyä kaikkein eniten niitä asioita, joita on halunnut tehdä, reissut, parisuhteet, perhe, ystävät, harrastukset, kilpailullinenkin urheilu ja kaikki. Johtaako tuo siihen, että ostetaan sitten se urheiluauto kun tukka lähti jo? Varmaan tasainen järkevä kuormitus olisi paras mutta jotenkin ajattelisin, että 50-60 olisi eniten aikaa tehdä työtä ja jos on pitänyt itsensä kunnossa (vaatii vapaa-aikaa) niin jaksaakin hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.08.2018
Viestejä
293
50-60 olisi eniten aikaa tehdä työtä ja jos on pitänyt itsensä kunnossa (vaatii vapaa-aikaa) niin jaksaakin hyvin.
Toisaalta tuossa iässä suurin osa ihmisistä on jo tajunnut, että ylimääräiseen työhön aikansa käyttäminen on elämän halveksuntaa. Elämän rajallisuus myös konkretisoituu todennäköisesti enemmän kuin parikymppisillä ja alkaa miettiä, mitä vielä ennen kuolemaansa haluaa tehdä. Poikkeuksena sellaiset, jotka eivät keksi vapaa-ajallaan mielekkäämpää tekemistä kuin työ tai yrittäjät, jotka tekevät töitään intohimostaan asiaa kohtaan.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 656
Mikä tässä siis oli pointti? Ei vastannut ainakaan kysymysmerkillä merkittyyn. Paljon tulee, paljon menee, joo ja paljonko on paljon.

Noin sivumennen, mietin itse, että mikä olisi mielekkäin työelämän skaalaus missäkin vaiheessa. Joku täyttä häkää painaminen 25-35 iässä on omaan makuun kaikkein pahin malli. Juuri silloin tuli tehtyä kaikkein eniten niitä asioita, joita on halunnut tehdä, reissut, parisuhteet, perhe, ystävät, harrastukset, kilpailullinenkin urheilu ja kaikki. Johtaako tuo siihen, että ostetaan sitten se urheiluauto kun tukka lähti jo? Varmaan tasainen järkevä kuormitus olisi paras mutta jotenkin ajattelisin, että 50-60 olisi eniten aikaa tehdä työtä ja jos on pitänyt itsensä kunnossa (vaatii vapaa-aikaa) niin jaksaakin hyvin.
Mä olen nyt reilun 40v. Mulle työn tarkoitus viimeiset 12v on ollut kerätä rahaa, joka sijoitetaan. Mulla ei ole mitään mielenkiintoa istua kuutiossa koodaamassa muiden juttuja vielä 50,60,70vuotiaana. Jos covid19 ei olisi lukinnut maailmaa+mahdollistanut etätyötä niin olisin kuitannut itseni ulos oravanpyörästä viime vuonna. Nyt on valoa tunnelin päässä ja pyörän pyörittäminen loppunee tänä vuonna.

Vaikea mitään yhtä numeroa antaa, kun numerot ovat ihmiskohtaisia. Kunhan poistun työelämästä voin naputella palstalle vuositulot. Mun kohdalla palkkatyöstä menojen(auto, vakuutukset, ruoka, vuokra, harrastukset, lomat jne) jälkeen käteen jäävä netto on yli 8 kertaa isompi suomen ulkopuolella kuin mitä suomen pääkaupunkiseudulla jäisi käteen samoista hommista. Jos tahtotilana olisi ostaa esim. hieno auto niin toi numero suosisi suomea entistä vähemmän.

Oletetaan, että lopetan työt. Elän myymällä osakkeita pois kuormasta. Oletetaan vielä, että teen n. 50k/vuosi voittoa myynneillä. Suomessa maksaisin 30% pääomaveroa eli 50*0.3=15k. Kaliforniassa vastaavasta myyntivoitosta menee alle tonni veroja, jos ei ole palkkatuloja. Tuolla 14k erolla verotuksessa kattaa hyvin helposti sairausvakuutuksen ja jää rahaa ylikin. Eikä tarvi istua julkisella puolella jonossa tai kärsiä, että ei noin wanhaa enää korjata, antaa olla rikki vain.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 656
Toisaalta tuossa iässä suurin osa ihmisistä on jo tajunnut, että ylimääräiseen työhön aikansa käyttäminen on elämän halveksuntaa. Elämän rajallisuus myös konkretisoituu todennäköisesti enemmän kuin parikymppisillä ja alkaa miettiä, mitä vielä ennen kuolemaansa haluaa tehdä. Poikkeuksena sellaiset, jotka eivät keksi vapaa-ajallaan mielekkäämpää tekemistä kuin työ tai yrittäjät, jotka tekevät töitään intohimostaan asiaa kohtaan.
Mulla toi tajuaminen tapahtui 30-40v ikävuosien välissä. Siinä kohtaa alkoi mummot ja papat kuolemaan. Samassa aikajanassa näkee miten wanhemmat ikääntyvät kohti vääjäämätöntä kuolemaa. Ensin mietitytti muiden kuolemat ja sen jälkeen alkoi oma ajatusprosessi siitä, että mikä on mun elämän tarkoitus.

Mun mielestä täysin optimaalinen työelämä on aloita niin aikaisin kuin voit, säästä niin perkeleesti ja säästöt sijoituksiin. Mitä aikaisemmin korkoa korolle efektin saa juoksemaan niin sitä aikaisemmin voi joko kuitata itsensä ulos työelämästä tai hakea työn, jota tekee kiinnostuksesta työhön eikä palkan vuoksi. En noudattanut tätä. Elin 20-30v välin kuin sika pellossa. Otin tseäni niskasta kiinni ja säästöhommat alkoivat 30v korvilla. Hyvin se meni noinkin, mutta ei paljon korkoa korolle efektiä näkynyt alussa.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Elin 20-30v välin kuin sika pellossa. Otin tseäni niskasta kiinni ja säästöhommat alkoivat 30v korvilla. Hyvin se meni noinkin, mutta ei paljon korkoa korolle efektiä näkynyt alussa.
Ite taas kuvittelisin, että keski-ikäisenä en ikinä pystyisi ottamaan takaisin sitä, mitä silloin 20-30 vuotiaana "sika pellossa". Olen sinua karvan verran vanhempi uskoakseni ja nyt jo tuntuu siltä, että perhe ja paikallaanolo alkaa olemaan se oma juttu, työpäivä voisi olla pitempikin kun ei varsinaisesti ole mihinkään menossa ja viikonloput on ihan puhdasta laatuaikaa perheen kanssa. Sitten joskus vielä vanhempana, vaikka 55-vuotiaana tulisi sikana peltoon heittäytyessä sellainen fiilis, että onko tämä säälittävää jo? Kuten joku nuorten matkatoimisto aikanaan mainosti, go while you can. Nyt ei olisi enää draivia niihin reissuihin.

Tällainen tavallinen insinöörin ura muutenkin tuppaa eroamaan noista rahoituksen ja muun nuorena takomisista siten, että vastuun määrä, alaisten määrä jne. tuntuu kasvavan vaan iän myötä...
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
1 656
Ite taas kuvittelisin, että keski-ikäisenä en ikinä pystyisi ottamaan takaisin sitä, mitä silloin 20-30 vuotiaana "sika pellossa". Olen sinua karvan verran vanhempi uskoakseni ja nyt jo tuntuu siltä, että perhe ja paikallaanolo alkaa olemaan se oma juttu, työpäivä voisi olla pitempikin kun ei varsinaisesti ole mihinkään menossa ja viikonloput on ihan puhdasta laatuaikaa perheen kanssa. Sitten joskus vielä vanhempana, vaikka 55-vuotiaana tulisi sikana peltoon heittäytyessä sellainen fiilis, että onko tämä säälittävää jo? Kuten joku nuorten matkatoimisto aikanaan mainosti, go while you can. Nyt ei olisi enää draivia niihin reissuihin.

Tällainen tavallinen insinöörin ura muutenkin tuppaa eroamaan noista rahoituksen ja muun nuorena takomisista siten, että vastuun määrä, alaisten määrä jne. tuntuu kasvavan vaan iän myötä...
En mä tiedä tarviiko sitä wanhana sika pellossa mentaliteetilla enää mennä. Ne asiat tais mulla ainakin jäädä nuoruuteen. Nyt kiinnostaa lähinnä kesien viettäminen kavereiden ja wanhempien kanssa ilman työkiireitä. Kesiä vanhempien kanssa ei saa takaisin ja heidän liikuntakyky heikkenee vuosi vuodelta johtaen kuolemaan. Kesien lisäksi pitäisi saada vapaa-aikaa harrasteiden tekemiseen. Nykyinen työ on sellainen, että se imee kaiken ajan mitä on olemassa. Toisaalta siitä maksetaan niin ei pitäisi valittaa. Kai niitä 8-16 töitäkin löytyisi. Toisaalta ennemmin takoo lyhyen pätkän tuli perseen alla versus vielä eläkeikäisenä neppailee jossain kuutiossa samalla kun pomo hengittää niskaan.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 687
No kirjoitin "vain" koska yritysjuridiikka mielletään erittäin kovapalkkaiseksi alaksi ja täysi työlle omistautuminen antaisi sitä myös odottaa.

Ei kai juristeja jonossa ovella ole? Vähän niitä on ilman työtä tai huonoissa hommissa.
Joka vuosi valmistuu uusia ja onhan tuo nimeltämainitsematon talo ykkössuosikkityöpaikka vaikka kaikki tietävät kulttuurin. Ironisesti juuri kulttuuristaan johtuen mikä taas on analogiassa Navy Sealsin kanssa :D. Useimmille se on kuitenkin vain välietappi.
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
1 282
Itselleni kelpaa tälläne melko tavanomaisesti palkattu leppoisa koodailutyö. Nyt tosin on alkanu olemaan vähän kiiretta, ku lähti kaks tyyppiä ja jo myyty projekti pitäis saada jonkinlaiseen kuntoon, et siitä sais jotain näytettävää asiakkaalle.

Olen toki miettinyt, et kun tavallaan nään ton firman läpi jo sinällään, et se on businessidealtaan lähinnä lypsylehmä, et kauanko toi jakaksaa kiinnostaa. Sinänsä mua ei varmaan koodarina edes pitäis kiinnostaa tollaset asiat, vaan koodata tyytyväisenä hiljaa, mut ku tuli opiskeltua kauppatieteitäkin... Jotenki, ku sais työssä yhdistettyä koodauksen ja jonkinlaisen strategisen ajattelun, tai liiketoiminnan kehittämisen, ni vois olla jännää.

On tuol porukka tehnyt pitkiä uriakin, et tiiä siitä sit, mut ehkä jossain vaiheessa kyllästyn toho stackiin ja haluun varuilta oppia jotain uutta. Ei kaiketi pitäis hirveesti urautua koodarinakaan.

Millasia uratarinoita muilla ohjelmoijilla on? Juoksetteko rahan, vai jonkun muun perässä?
 
Liittynyt
28.07.2017
Viestejä
97
Luin myös tuon Hesarin artikkelin noista pitkistä päivistä yritysjuridiikan/tilintarkastuksen parissa, mietin tässä että mitä nuo työtehtävät käytännössä ovat? Mihin kaikki tuo aika saadaan uppoamaan?
Artikkelissa haastateltava tyyppi mainitsi että työtehtävät ovat itsessään hyvin yksinkertaisia, mutta niitä on määrällisesti paljon.

En usko että minkään kovin monimutkaisen asian parissa voi tehdä töitä yömyöhään ilman että työnlaatu ei kärsisi.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Luin myös tuon Hesarin artikkelin noista pitkistä päivistä yritysjuridiikan/tilintarkastuksen parissa, mietin tässä että mitä nuo työtehtävät käytännössä ovat? Mihin kaikki tuo aika saadaan uppoamaan?
Artikkelissa haastateltava tyyppi mainitsi että työtehtävät ovat itsessään hyvin yksinkertaisia, mutta niitä on määrällisesti paljon.

En usko että minkään kovin monimutkaisen asian parissa voi tehdä töitä yömyöhään ilman että työnlaatu ei kärsisi.
Lontoossa työtä tehnyt totesi jutussa, että työ itsessään ei ole erityisen vaativaa vaan työn määrä. Luultavasti kirjoitetaan käydään läpi sopimuksia, excelöidään jne. lasketaan ja yhtään virhettä ei saa olla. Pilkuntarkkaa hommaa, josta haastateltu suomalaisnainen taas totesi, että tarkkuuden väsyneenäkin oppii kokemuksen kautta ja että aluksi tuli kielteistä palautetta enemmän unisena tehdyistä virheistä.

Noista FIRE-haaveista sen verran, että näyttävät paperilla hienoilta mutta miten sen oikeasti sovittaa ns. "normaaliin" elämään onkin isompi kysymys.
 
Liittynyt
17.12.2016
Viestejä
263
Miten paljon työntekijän pitäisi ajatella työnantajan etua harkitessaan työpaikan vaihtoa? Siis jos työnantaja on reilu, esimies mukava jne. eli syy vaihtoon ei ole huonossa työnantajassa.

Jos esim. työnantaja on ollut se, joka on uskonut nuoreen vastavalmistuneeseen ja antanut tälle ensimmäisen työpaikan alalla, jolla vastavalmistuneiden on vaikea työllistyä. Tai jos saa vaikkapa mukavan bonuksen tai ylimääräistä lomaa palkkiona hyvin sujuneesta vuodesta. Jääkö tällaisesta jotain kiitollisuudenvelkaa ja kauanko kestää työskennellä se pois?
 
Liittynyt
06.02.2017
Viestejä
1 553
Miten paljon työntekijän pitäisi ajatella työnantajan etua harkitessaan työpaikan vaihtoa? Siis jos työnantaja on reilu, esimies mukava jne. eli syy vaihtoon ei ole huonossa työnantajassa.

Jos esim. työnantaja on ollut se, joka on uskonut nuoreen vastavalmistuneeseen ja antanut tälle ensimmäisen työpaikan alalla, jolla vastavalmistuneiden on vaikea työllistyä. Tai jos saa vaikkapa mukavan bonuksen tai ylimääräistä lomaa palkkiona hyvin sujuneesta vuodesta. Jääkö tällaisesta jotain kiitollisuudenvelkaa ja kauanko kestää työskennellä se pois?
Ei mitenkään. Siis oma mielipide. Omantunnon mukaan?
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Miten paljon työntekijän pitäisi ajatella työnantajan etua harkitessaan työpaikan vaihtoa? Siis jos työnantaja on reilu, esimies mukava jne. eli syy vaihtoon ei ole huonossa työnantajassa.

Jos esim. työnantaja on ollut se, joka on uskonut nuoreen vastavalmistuneeseen ja antanut tälle ensimmäisen työpaikan alalla, jolla vastavalmistuneiden on vaikea työllistyä. Tai jos saa vaikkapa mukavan bonuksen tai ylimääräistä lomaa palkkiona hyvin sujuneesta vuodesta. Jääkö tällaisesta jotain kiitollisuudenvelkaa ja kauanko kestää työskennellä se pois?
Molempien osapuolten pitäisi tietää pelin henki, joka on loppujen lopuksi se, että molemmat osapuolet ajattelevat itseään. Lähinnä sitä reiluutta voi osoittaa tavalla, jolla työntekijästä hankkiudutaan eroon tai jolla tekijä lähtee.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
5 297
Itse aina välillä tullut tehtyä pidempää päivää, mutta aina pyrkinyt siihen että työ muuttuu kokoajan tehokkaammaksi. Välillä taukoja töistä jotta saa lisää pätevyyttä opiskelujen kautta ja välillä kevyttä päivää että ehtii vaikka avoimessa yliopistossa opiskella töiden ohessa.
Nykyään voi tehdä huomattavasti vähemmän tunteja kuin aiempina vuosina ja silti tienaa enemmän.

Ei kiinnosta enää 40h/vko kun selvästi pienemmällä saa kohta maksettua asuntolainat loppuun. Toki hieman pyörii mielessä oma yritys, mutta katsotaan nyt viitsisikö taas joitain vuosia käyttää suorittamiseen. Arvostan aiemmilla suorittamisilla tienattua vapaa-aikaa niin motivaatio paljoon lisäsuorittamiseen vähenee, jos siinä on palkintona vapaa-aikaa myöhemmin elämässä, jonka taas menettäisi osittain aiemmin yritystä starttaillessa.
 
Liittynyt
14.02.2017
Viestejä
564
Mulla toi tajuaminen tapahtui 30-40v ikävuosien välissä. Siinä kohtaa alkoi mummot ja papat kuolemaan. Samassa aikajanassa näkee miten wanhemmat ikääntyvät kohti vääjäämätöntä kuolemaa. Ensin mietitytti muiden kuolemat ja sen jälkeen alkoi oma ajatusprosessi siitä, että mikä on mun elämän tarkoitus.

Mun mielestä täysin optimaalinen työelämä on aloita niin aikaisin kuin voit, säästä niin perkeleesti ja säästöt sijoituksiin. Mitä aikaisemmin korkoa korolle efektin saa juoksemaan niin sitä aikaisemmin voi joko kuitata itsensä ulos työelämästä tai hakea työn, jota tekee kiinnostuksesta työhön eikä palkan vuoksi. En noudattanut tätä. Elin 20-30v välin kuin sika pellossa. Otin tseäni niskasta kiinni ja säästöhommat alkoivat 30v korvilla. Hyvin se meni noinkin, mutta ei paljon korkoa korolle efektiä näkynyt alussa.
Itse tajusin tämän jo <18v, johtunee köyhästä lapsuudesta ja rikkinäisestä perheestä. Haluan stressittömän elämän ja rahan arvon olen tajunnut jo pienestä asti. Se ei tarkoita etteikö voisi matkustella yms, ja olenkin reissaillut paljon ympäri maailmaa, mutta kuitenkin niin että käytän rahaa fiksusti. Eli nukun hostellissa (tai airbnb) vs hotelli. Ostan kaupasta safkoja vs söisi pelkästään ravintoloissa lomalla. Vuodessa olen tehnyt keskimäärin 2 kaukomaa-matkaa jos korona aikoja ei lasketa, mutta etsin tottakai edulliset lennot. Esim yhdysvaltoihin olen lentänyt ~300€ lentolipuilla yms vastaavaa.

Jotta saisin stressittömän elämän, halusin tehdä lapset 30v ja talon olevan maksettuna (~200k€) ja tämä onnistuikin ihan normaalina työssäkäyvänä Suomessa saaduilla tuloilla (3-4k€ palkka), ja rahaa jäi vielä reilusti ylikin tuosta asunnon ostosta. Ja tämä oli täydellinen hetki muuttaa muualle kuin jäädä Suomeen uppoavaan laivaan, joten muutettiin sitten Viroon jossa elämä on perheemme mielestäni paljon parempaa kuin suomessa ja olemme paljon onnellisimpia täällä.

Nyt kun ikää on hitusen päälle 30v ja talo yms maksettu jo pari vuotta sitten, saa säästöön +2k€ kuukaudessa (Virossa yhtiövastike 70€ + perheen ruokakulut 300€/kk, lelut ja vaatteet ostetaan uusiokäytöstä) ja tavoite olisi että 40v ikäisenä olisi passiivista tuloa sen verran paljon että ei tarvitse 8h oravapyörässä olla.

PS: oma salaisuus kerätä rahaa suomessa normipalkalla oli:
1. hae ilmainen korkeakoulututkinto. Itse olen todella laiska opiskelemaan niin nappasin helpon IT tutkinnon.
2. oma kämppä ASP tilillä ASAP (20-24v ikäisenä)
3. käytä rahaa fiksusti, älä osta alkoholia baarista vaan vedä kännit kaupan oluilla ennen baariin menoa
4. sijoita kaikki rahat jenkkien teknologiafirmoihin mitä palkasta jää kulujen jälkeen

EDIT: toki tää oli hieman offtopicia.
Mutta jotta vähän aiheeseenkin, niin firman vaihtamisen sijaan itse olen suoraan kysynyt palkankorotusta kun nään sen asialliseksi. Ja näin olen jo tuplannut oman palkkani samassa työpaikassa.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
931
AP:n postaukseen: Briteissä lienee muutenkin työkulttuuri aivan perseestä. Sitä samaa perinteistä luokkayhteyskuntahenkeä edelleen myös työpaikoilla. Tämän olen kuullut kolleegoilta jotka ovat olleet hommissa brittiläisessä firmassa. Niiden erikoisuus on myös ne ns. "sponsorit" joita työntekijöillä on. Eli jos ei ole hyviä "sponsoreita" niin urasi voi jumittua tai loppua siihen.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
AP:n postaukseen: Briteissä lienee muutenkin työkulttuuri aivan perseestä. Sitä samaa perinteistä luokkayhteyskuntahenkeä edelleen myös työpaikoilla. Tämän olen kuullut kolleegoilta jotka ovat olleet hommissa brittiläisessä firmassa. Niiden erikoisuus on myös ne ns. "sponsorit" joita työntekijöillä on. Eli jos ei ole hyviä "sponsoreita" niin urasi voi jumittua tai loppua siihen.
Ja sitten toki sekin, että siellä on ihan erilainen suhde opiskelujen ja työelämän välillä. Täällä työttömyyteen johtava umpihumanistinen ala on siellä ihan pätevä (nopeasti, suurten kulujen ja paineen alla suoritettu) yliopistotutkinto, jolla pääsee pankkiin "kassalle" hommiin ja sitä kautta sitten vaikka mihin nousemaan jos paukkuja riittää.

Sinänsä en nyt edes tuota pidä niin huonona. Yliopistotutkinto asiallisesti suoritettuna, lähes alalta kuin alalta, kertoo kyvystä omaksua tietoa, soveltaa sitä ja toimia järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti (tietyin varauksin kaikki tämä toki). Suomessa halutaan naurettavuuksiin asti juuri sen kyseisen niche-alan koulutusta ja relevanttia lopputyötä vaikka todellisuudessa työ kuitenkin opittaisiin tekemisen kautta.
 

GJ

Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
294
Miten paljon työntekijän pitäisi ajatella työnantajan etua harkitessaan työpaikan vaihtoa? Siis jos työnantaja on reilu, esimies mukava jne. eli syy vaihtoon ei ole huonossa työnantajassa.

Jos esim. työnantaja on ollut se, joka on uskonut nuoreen vastavalmistuneeseen ja antanut tälle ensimmäisen työpaikan alalla, jolla vastavalmistuneiden on vaikea työllistyä. Tai jos saa vaikkapa mukavan bonuksen tai ylimääräistä lomaa palkkiona hyvin sujuneesta vuodesta. Jääkö tällaisesta jotain kiitollisuudenvelkaa ja kauanko kestää työskennellä se pois?
Itse olen mennyt kaavalla että olen lojaali alaisilleni ja odotan että he ovat minulle. Lojaalius "firmalle" on vähän eri juttu. Jos olen ottanut jonkun dropoutin hommiin, opettanut alan temput, mentoroinut useamman vuoden ja sälli lähtee parin satkun perässä muualle, turha minua on odottaa suosittelijaksi. Jos on kyllästynyt hommiin ja haluaa sen vuoksi erilaisia hommia, jos en itse niitä pysty tarjoamaan niin tarvittaessa autan muualle.
 
Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
401
Miten paljon työntekijän pitäisi ajatella työnantajan etua harkitessaan työpaikan vaihtoa? Siis jos työnantaja on reilu, esimies mukava jne. eli syy vaihtoon ei ole huonossa työnantajassa.

Jos esim. työnantaja on ollut se, joka on uskonut nuoreen vastavalmistuneeseen ja antanut tälle ensimmäisen työpaikan alalla, jolla vastavalmistuneiden on vaikea työllistyä. Tai jos saa vaikkapa mukavan bonuksen tai ylimääräistä lomaa palkkiona hyvin sujuneesta vuodesta. Jääkö tällaisesta jotain kiitollisuudenvelkaa ja kauanko kestää työskennellä se pois?
Työnantaja ei tule olemaan lojaali sinua kohtaan siinä vaiheessa kun YT neuvottelut alkavat, joten sinun ei kannata olla lojaali työnantajallekkaan.

Bonukset ja ylimääräiset palkkiot hyvästä työstä ovat ihan peruskauraa monella työpaikalla, ja sen tarkoitus on motivoida ihmisiä tekemään työnsä hyvin, ei sen kummempaa.

Toki jos työnantaja on oikeasti hyvä ja työpaikan vaihto tarkoittaa vain muutaman kymmenlappusen parempaa palkkaa, niin en lähtisi. Jos palkka alkaa muualla taas olla tuntuvasti parempi kuin nykyisessä työpaikassa, niin ei muuta kuin ovesta ulos.
 
Liittynyt
30.04.2019
Viestejä
88
Työnantaja ei tule olemaan lojaali sinua kohtaan siinä vaiheessa kun YT neuvottelut alkavat, joten sinun ei kannata olla lojaali työnantajallekkaan.

Bonukset ja ylimääräiset palkkiot hyvästä työstä ovat ihan peruskauraa monella työpaikalla, ja sen tarkoitus on motivoida ihmisiä tekemään työnsä hyvin, ei sen kummempaa.

Toki jos työnantaja on oikeasti hyvä ja työpaikan vaihto tarkoittaa vain muutaman kymmenlappusen parempaa palkkaa, niin en lähtisi. Jos palkka alkaa muualla taas olla tuntuvasti parempi kuin nykyisessä työpaikassa, niin ei muuta kuin ovesta ulos.
Itse olen mennyt kaavalla että olen lojaali alaisilleni ja odotan että he ovat minulle. Lojaalius "firmalle" on vähän eri juttu. Jos olen ottanut jonkun dropoutin hommiin, opettanut alan temput, mentoroinut useamman vuoden ja sälli lähtee parin satkun perässä muualle, turha minua on odottaa suosittelijaksi. Jos on kyllästynyt hommiin ja haluaa sen vuoksi erilaisia hommia, jos en itse niitä pysty tarjoamaan niin tarvittaessa autan muualle.
Uteliaisuudesta molemmille kysymys. Toinen puhuu kymmenlappusista ja toinen satkuista. Jos puhutaan drop-outista tai junnusta niin voidaan kuvitella palkan olevan tasoa 2,5-3k. Mikä on semmonen "korotus" joka ei auheuttaisi närkästystä? Itse olen pikkuisen tässä tilanteessa tällä hetkellä ja tavoittelen 500€ korotusta 3k:n palkkaani. Minusta se on jo tarpeeksi suuri korotus, että voin hyvillä mielin vaihtaa paikkaa toiseen.

Työnhaku onkin tässä päällä ja aika surkuhupaisa rekrytointi on ollut. Olen ollut nyt rekrytoivan yrityksen kanssa 5 kertaa teams/puhelin-yhteydessä, joista 2 kertaa mahdollisen esimiehen ja yhden kerran hänen esimehen kanssa ja loput sitten HR-henkilön kanssa. Viimeisin puhelu päättyi siihen, että vielä ei voi luvata mitään, kun on vähän sitä sun tätä organisaatiouudistusta ja muuta.. Kokonaisuudessaan kestänyt jo lähemmäs 2 kuukautta. Alkaa usko loppua tähän :asif:
 
Liittynyt
15.04.2020
Viestejä
317
Työnhaku onkin tässä päällä ja aika surkuhupaisa rekrytointi on ollut. Olen ollut nyt rekrytoivan yrityksen kanssa 5 kertaa teams/puhelin-yhteydessä, joista 2 kertaa mahdollisen esimiehen ja yhden kerran hänen esimehen kanssa ja loput sitten HR-henkilön kanssa. Viimeisin puhelu päättyi siihen, että vielä ei voi luvata mitään, kun on vähän sitä sun tätä organisaatiouudistusta ja muuta.. Kokonaisuudessaan kestänyt jo lähemmäs 2 kuukautta. Alkaa usko loppua tähän :asif:
Suuremmissa firmoissa on aika usein tilanne että organisaatiota säädetään johdon toimesta ja sitten rekrytoivat tahot ei voi / saa lupaa palkata uusia kavereita. Joissakin firmoissa on jopa aika yleistä että vaikka rekrytoinnista sovitaan niin positio saattaa lähteä alta ja sitten sopimusta lähdetään purkamaan. Yleensä tuosta saa sitten jonkunlaista korvausta, kun muuten mainevaikutus on vähän ikävää. Ja tietysti jos YT neuvottelut alkavat niin sitten lähtökohtaisesti ulkoa ei saa palkata ketään.

Eli ihan normi settiä, johon ei voi vaikuttaa. Kannattaa käyttää aika hyödyksi ja tutkia muita vaihtoehtoja.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Suuremmissa firmoissa on aika usein tilanne että organisaatiota säädetään johdon toimesta ja sitten rekrytoivat tahot ei voi / saa lupaa palkata uusia kavereita. Joissakin firmoissa on jopa aika yleistä että vaikka rekrytoinnista sovitaan niin positio saattaa lähteä alta ja sitten sopimusta lähdetään purkamaan. Yleensä tuosta saa sitten jonkunlaista korvausta, kun muuten mainevaikutus on vähän ikävää. Ja tietysti jos YT neuvottelut alkavat niin sitten lähtökohtaisesti ulkoa ei saa palkata ketään.

Eli ihan normi settiä, johon ei voi vaikuttaa. Kannattaa käyttää aika hyödyksi ja tutkia muita vaihtoehtoja.
En ole ikinä kuullut tai törmännyt, että ulkoiseen hakuun laitettu työpaikka olisi sulanut alta kesken hakuprosessin. Toki tämä on varmaan taas siitä seurausta, että on työskennellyt noissa suurissa, kankeissa ja maineestaan tarkoissa, joissa myös rekryt menee ulkoisten konsulttitoimistojen kautta, jotka ovat yhtälailla tarkkoja maineestaan.

Sen sijaan jotain "pikkuilmoitus"-tyyppistä hommaa joskus hain jostain täysin no name 20 hengen firmasta. Ilmoitus oli tainnut olla pitkään esillä, siihen oli haastateltu satunnaisesti jotain yhteyttä ottaneita ja lopulta se vaan jäi roikkumaan ja lähdin itse muualle. KErran olen sellaisessa alle 40 hengen pikkufirmassa ollut ja ei enää koskaan. Noissa tosiaan voi yksittäinen päällikköasemaan päässyt epäkelpo keikutella venettä ihan miten sattuu eikä niistä helpolla pääse eroon jos tulos on ok. Isot firmat on paljon tarkempia siitä, että hommat menee asiallisesti.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 618
Ei pahemmin nappaa esimiehen tai vastaavan työ. Teknikkona työskennellyt elämäni ns rivimiehenä vaikka mahdollisuus olisi ollut nousta.
Vierestä näin kun myyntijohtaja, urheilullinen, sosiaalinen ja muutenkin fiksun oloinen poltti itsensä loppuun. Saikulla 6kk ja nyt tekee 50% duunia.

Itsellä heinäkuussa kämppä maksettu, tilillä vajaa 20k ja parin-kolmen vuoden kuluttua voisi tehdä 60-70% ajalla duunia.
 
Liittynyt
15.04.2020
Viestejä
317
En ole ikinä kuullut tai törmännyt, että ulkoiseen hakuun laitettu työpaikka olisi sulanut alta kesken hakuprosessin. Toki tämä on varmaan taas siitä seurausta, että on työskennellyt noissa suurissa, kankeissa ja maineestaan tarkoissa, joissa myös rekryt menee ulkoisten konsulttitoimistojen kautta, jotka ovat yhtälailla tarkkoja maineestaan.
Noi mun esimerkit on suuria kansainvälisiä telekommunikaatioalan yrityksiä. Yleensä näin tapahtuu siinä tilanteessa kun yrityksen strategia muuttuu jonkun liiketoiminta-alueen osalta. Jos päätetään että tuote X ei olekaan enää yrityksen ydinliiketoimintaa niin kaikki rekrytoinnit siihen liittyen yleensä keskeytetään välittömästi. Näin voi tapahtua tietysti missä vaan firmassa mutta teknologiapuolella ja palvelubusineksessä enemmän kuin perusteollisuudessa.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Noi mun esimerkit on suuria kansainvälisiä telekommunikaatioalan yrityksiä. Yleensä näin tapahtuu siinä tilanteessa kun yrityksen strategia muuttuu jonkun liiketoiminta-alueen osalta. Jos päätetään että tuote X ei olekaan enää yrityksen ydinliiketoimintaa niin kaikki rekrytoinnit siihen liittyen yleensä keskeytetään välittömästi. Näin voi tapahtua tietysti missä vaan firmassa mutta teknologiapuolella ja palvelubusineksessä enemmän kuin perusteollisuudessa.
Kummallista toimintaa tai muuten vaan tempoileva liiketoimintamalli. Kun itse olen rekrynnyt tai oma organisaatio, on tilanne aina ollut se, että todetaan tarvittavan henkilö tiettyyn hommaan riippumatta tuotannollistaloudellisista heilahteluista. Eli mahdollinen YT ei vie tarvetta ja kun samaa roolia tekeviä ei potkita ulos, ei myöskään takaisinottovelvoitetta ole. Sen kyllä tietää jo ennakkoon, että mitkä jakkarat heiluu jos karsinnan tarve yllättää eikä sellaisiin rekrytä muutenkaan uusia. Konsulttitoimistotkin, joiden kanssa rekryjä pyöritetään, ovat hyvin tarkkoina siitä, että kun työhön lähdetään, se hoidetaan loppuun ja kandidaateille ei valehdella. Toki ihan alussa voi heittää kaikille geneerisen "ei osunut juuri teihin" viestin. Valheen jäljet on lyhyet ja aina joku tuntee jonkun, joka tietää, että ei siihen hommaan otettukaan ketään ja mainehaitta on suuri. Mullakin alkaa olemaan tuttuja lähes jokaisessa merkittävässä oman alan firmassa.

Ymmärrän toki (ja hakijakin varmaan) jos vaikka yritys hakee suunnittelijoita matkapuhelimille ja matkapuhelinliiketoiminta päätetään lopettaa. Tätä ei ylin johto voi rekryävälle portaalle ennakkoon varoittaa. Mutta tosiaan, aika harvassa luulisi moisen tempoilun olevan ja varmasti myös yrityksen työntekijöille turhauttavaa.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
3 400
En ole ikinä kuullut tai törmännyt, että ulkoiseen hakuun laitettu työpaikka olisi sulanut alta kesken hakuprosessin. Toki tämä on varmaan taas siitä seurausta, että on työskennellyt noissa suurissa, kankeissa ja maineestaan tarkoissa, joissa myös rekryt menee ulkoisten konsulttitoimistojen kautta, jotka ovat yhtälailla tarkkoja maineestaan.

Sen sijaan jotain "pikkuilmoitus"-tyyppistä hommaa joskus hain jostain täysin no name 20 hengen firmasta. Ilmoitus oli tainnut olla pitkään esillä, siihen oli haastateltu satunnaisesti jotain yhteyttä ottaneita ja lopulta se vaan jäi roikkumaan ja lähdin itse muualle. KErran olen sellaisessa alle 40 hengen pikkufirmassa ollut ja ei enää koskaan. Noissa tosiaan voi yksittäinen päällikköasemaan päässyt epäkelpo keikutella venettä ihan miten sattuu eikä niistä helpolla pääse eroon jos tulos on ok. Isot firmat on paljon tarkempia siitä, että hommat menee asiallisesti.
Asialla on myös kääntöpuoli: isoissa taloissa et pääse vaikuttamaan, koska päätökset tehdään jossain kaukana jonkun porukan toimesta. Pienemmässä sakissa pääset itse vaikuttamaan - jos talo on sellainen, että siellä kuunnellaan. Pienemmässä talossa pääset helpommin puhumaan suoraan sen henkilön kanssa, kenellä nappulat riittää tekemään vaikka suoraan siinä paikassa päätöksiä.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Asialla on myös kääntöpuoli: isoissa taloissa et pääse vaikuttamaan, koska päätökset tehdään jossain kaukana jonkun porukan toimesta. Pienemmässä sakissa pääset itse vaikuttamaan - jos talo on sellainen, että siellä kuunnellaan. Pienemmässä talossa pääset helpommin puhumaan suoraan sen henkilön kanssa, kenellä nappulat riittää tekemään vaikka suoraan siinä paikassa päätöksiä.
Joo, tämä on täysin totta. Oma ainoa kokemus kallistuu huonon puolelle ja jäi paska maku suuhun. Mitä LinkedInistä vilkaisin niin yli 10 vuotta myöhemmin sama manager from hell siellä istuu, onpahan vaan syrjäyttänyt yhden tason johtajaa yläpuoleltaan.
 
Liittynyt
13.01.2019
Viestejä
598
Itse olen mennyt kaavalla että olen lojaali alaisilleni ja odotan että he ovat minulle. Lojaalius "firmalle" on vähän eri juttu. Jos olen ottanut jonkun dropoutin hommiin, opettanut alan temput, mentoroinut useamman vuoden ja sälli lähtee parin satkun perässä muualle, turha minua on odottaa suosittelijaksi. Jos on kyllästynyt hommiin ja haluaa sen vuoksi erilaisia hommia, jos en itse niitä pysty tarjoamaan niin tarvittaessa autan muualle.
Itse toimin markkinataloudessa enkä kommunismissa. Myyn työni eniten tarjoavalle. Jos työnantaja ei halua pitää minua muutaman satasen tähden, niin kyseessä on aika arvoton pulju.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 992
Itse toimin markkinataloudessa enkä kommunismissa. Myyn työni eniten tarjoavalle. Jos työnantaja ei halua pitää minua muutaman satasen tähden, niin kyseessä on aika arvoton pulju.
Mutta kai sä ymmärrät että jos työstä ei pysty maksamaan enempää kuin työn arvo niin sä olet vaan huono työntekijä ja sun pitäis tyytyä siihen mitä maksetaan.
Vai mitä @Jurppii ;)
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Mutta kai sä ymmärrät että jos työstä ei pysty maksamaan enempää kuin työn arvo niin sä olet vaan huono työntekijä ja sun pitäis tyytyä siihen mitä maksetaan.
Vai mitä @Jurppii ;)
Mikä tän provoilun tarkoitus on? Sotkea asiaketju taas joksikin vasemmistolaisuuden julistukseksi?

Jos toinen maksaa enemmän niin työn arvo on enemmän kuin mitä saa, eikö?
 
  • Tykkää
Reactions: rth
Liittynyt
13.01.2019
Viestejä
598
Mutta kai sä ymmärrät että jos työstä ei pysty maksamaan enempää kuin työn arvo niin sä olet vaan huono työntekijä ja sun pitäis tyytyä siihen mitä maksetaan.
Vai mitä @Jurppii ;)
Totta kai tyydynkin jos joku ei maksa enempää. Tuossa vaan ylempänä todettiin, että halukas maksaja olisi olemassa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 992
No okei sitte, ajatus lähti väsyneenä väärään suuntaan.
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
1 282
Ja sitten toki sekin, että siellä on ihan erilainen suhde opiskelujen ja työelämän välillä. Täällä työttömyyteen johtava umpihumanistinen ala on siellä ihan pätevä (nopeasti, suurten kulujen ja paineen alla suoritettu) yliopistotutkinto, jolla pääsee pankkiin "kassalle" hommiin ja sitä kautta sitten vaikka mihin nousemaan jos paukkuja riittää.

Sinänsä en nyt edes tuota pidä niin huonona. Yliopistotutkinto asiallisesti suoritettuna, lähes alalta kuin alalta, kertoo kyvystä omaksua tietoa, soveltaa sitä ja toimia järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti (tietyin varauksin kaikki tämä toki). Suomessa halutaan naurettavuuksiin asti juuri sen kyseisen niche-alan koulutusta ja relevanttia lopputyötä vaikka todellisuudessa työ kuitenkin opittaisiin tekemisen kautta.
Ehkä yliopistot Suomessa arvostaa niiden sijoituksia indekseissä.
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
1 282
KErran olen sellaisessa alle 40 hengen pikkufirmassa ollut ja ei enää koskaan. Noissa tosiaan voi yksittäinen päällikköasemaan päässyt epäkelpo keikutella venettä ihan miten sattuu eikä niistä helpolla pääse eroon jos tulos on ok. Isot firmat on paljon tarkempia siitä, että hommat menee asiallisesti.
Ja sit päinvastoin, et jos kulttuuri toimii omalta osalta, ni homma on hyvä. Itselläni on isosta firmasta kokemusta junnukoodarina, et ku menee kysymään valmista skriptiä, jonka tietää olevan olemassa, kun sitä on jo kerran käyttänyt, mut se katos, ku koko paska piti asentaa uuskis, ku työkone tilttas, ni sanottiin, et opettele itse kirjoittamaan. Itse olen mielummin tehokas, ni alkoi tympimään tollanen. Nykyään olen pienessä firmassa ja tyytyväinen - varmaan osittain siks, ku kaikki ovat auttavaisia ja on vielä etenemismahdollisuuksiakin pariksi vuotta.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
706
Uteliaisuudesta molemmille kysymys. Toinen puhuu kymmenlappusista ja toinen satkuista. Jos puhutaan drop-outista tai junnusta niin voidaan kuvitella palkan olevan tasoa 2,5-3k. Mikä on semmonen "korotus" joka ei auheuttaisi närkästystä? Itse olen pikkuisen tässä tilanteessa tällä hetkellä ja tavoittelen 500€ korotusta 3k:n palkkaani. Minusta se on jo tarpeeksi suuri korotus, että voin hyvillä mielin vaihtaa paikkaa toiseen.
Itse vaihdoin kun peruspalkka nousi toista tonnia. Viihdyin ja mukavat työkaverit, mutta kun tekee töitä rahan takia eikä kutsumuksesta niin... :asif:

Edit. Ei siis junnupaikka, mutta riittävä korotus seniorillekin vaikka itselläni ei ollutkaan varsinaisesti haku päällä.
 
Liittynyt
28.07.2017
Viestejä
97
Nyt kun työelämästä yleisesti puhutaan, kuinka monella on konkreettisia urasuunnitelmia? Ja miten käytännössä toteutatte niitä?

Harvemmin kohtaan ihmisiä kenellä on oikeasti mitään urasuunnitelmia, näihin törmää vain konsulttien kolumneissa yms. Tai sitten nämä suunnitelmat pidetään vain omana tietona.

Onhan se selvää että asiat menee harvemmin juuri niinkuin on suunnitellut, mutta itselläni on ainakin pari päällekkäistä suunnitelmaa seuraaville vuosille ja aina uusi positio/työpaikka kiikarissa. Yleensä se suunnitelma mikä tukee työnantajan busineksen kehitystä kerrotaan kehityskeskusteluissa ja sitten muut on omana tietona. Juuri nyt viimeviikolla omasta aloitteestani sovittiin esimiehen kanssa että siirryn sellaisten työtehtävien pariin joista on odotettavissa parin vuoden sisään paljon uusia mahdollisuuksia.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
3 400
Yleisesti täytyy kyllä itse todeta, että minulla on vahvat periaatteet ja pyrin aina "pitämään omistani huolta", olemaan hyvä niille, jotka ovat hyviä minulle jne. Jos minulla on erityisen reilu työnantaja/esimies, niin kyllä minä koen jonkinlaista velvollisuudentuntoa myös firmaa/esimiestä kohtaan. Se ei tarkoita sitä, että olisin naimisissa firman kanssa lopun ikääni, mutta kynnys ainakin selkeästi nousee työpaikan vaihdolle.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
17 254
Nyt kun työelämästä yleisesti puhutaan, kuinka monella on konkreettisia urasuunnitelmia? Ja miten käytännössä toteutatte niitä?

Harvemmin kohtaan ihmisiä kenellä on oikeasti mitään urasuunnitelmia, näihin törmää vain konsulttien kolumneissa yms. Tai sitten nämä suunnitelmat pidetään vain omana tietona.

Onhan se selvää että asiat menee harvemmin juuri niinkuin on suunnitellut, mutta itselläni on ainakin pari päällekkäistä suunnitelmaa seuraaville vuosille ja aina uusi positio/työpaikka kiikarissa. Yleensä se suunnitelma mikä tukee työnantajan busineksen kehitystä kerrotaan kehityskeskusteluissa ja sitten muut on omana tietona. Juuri nyt viimeviikolla omasta aloitteestani sovittiin esimiehen kanssa että siirryn sellaisten työtehtävien pariin joista on odotettavissa parin vuoden sisään paljon uusia mahdollisuuksia.
En olisi paremmin osannut itse sanoa. "Urasuunnitelmat" on sitä kun jossain opiskelijoille suunnatussa julkaisussa kerrataan jo tapahtunutta työhistoriaansa ja todetaan, että tähän pyrin aktiivisesti.

"Ura" voi jäädä ihan ihmeellisiin asioihin jumittamaan, joista irroittautumisen kiirreellisyyttä ei voi edes välttämättä itse nähdä. Tai sitten tulee "ansioton" ylennys, joka potkaisee hommat vauhtiin kun joku lähtee yllättäen firmasta ja sattuu itse miellyttämään oikeaa pomoa.
 
Liittynyt
22.02.2017
Viestejä
177
Mikä mahtaa jossain tehtaalla olla kesäduunarin liksa ma-pe 3 vuorotyöllä? Saako 13euroa ja lisät päälle?
 
Liittynyt
30.04.2019
Viestejä
88
Mikä mahtaa jossain tehtaalla olla kesäduunarin liksa ma-pe 3 vuorotyöllä? Saako 13euroa ja lisät päälle?
Riippuu hyvin pitkälti toimialasta ja tehtaasta. Esim itse olen ollut ikkunatehtaalla jossa oli käytössä puusepänalan teollisuuden tes. 10v sitten palkka oli jotain 7e tunnilta. Nyt näyttää palkkatilasto seuraavalta. Jonkun muun tessin alaisuudessa 13€ voi olla ihan mahdolinen.

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset aikapalkat ovat 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen seuraavat:
Pr 1 907 s/t 1583 e/kk
Pr 2 954 1666
Pr 3 1007 1759
Pr 4 1066 1862
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
132 204
Viestejä
2 572 797
Jäsenet
50 686
Uusin jäsen
leevu133

Hinta.fi

Ylös Bottom