Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Olen joskus tehnyt tuollaisella sopparilla töitä. Se on vaan periaatteessa laitonta jos toimialalla on yleissitova TES, koska siellä määritetään minimipalkka.

Mutta kyllähän niitä tehdään pikkufirmoissa.
Kai sen sopparin voi muotoilla jotenkin sopivaksi, tyyliin TES:n minimit + bonusta päälle laskutettavien tuntien mukaisesti (jossa bonus on sitten määritelty niin, että se on joku osuus laskutettavasta työstä).
 
Tarkoittaako tuo boldattu kohta että joka päivä pitää saada 7,5h tms kirjattua johonkin laskutettavaan että utilisaatio näyttää kaikille 100% ja johto on tyytyväinen ja joku projari/palvelupäällikkö sitten pähkäilee että paljonko laskutetaan oikeasti kun siellä tulee 7 tunnin mittaisia merkintöjä "rapsuttelin palleja kun ei ollut mitään oikeaa työtä " vai ihan suoraan laskutettavaa työtä, josta tulee oikeaa rahavirtaa.
Kyllä kaikki on oikeasti laskutettavaa. Kaikki tuntikirjausselitteet tehdään niin, että ne voi suoraan näyttää asiakkaalle laskutuksen perusteena. Sellaista tilannetta, että hommaa ei oikeasti ole, pitää välttää viimeiseen asti. Näissä tilanteissa sitten voi saada erityisluvan merkitä tunnit jollekin sisäiselle projektille, jota ei laskuteta.
 
Kyllä kaikki on oikeasti laskutettavaa. Kaikki tuntikirjausselitteet tehdään niin, että ne voi suoraan näyttää asiakkaalle laskutuksen perusteena. Sellaista tilannetta, että hommaa ei oikeasti ole, pitää välttää viimeiseen asti. Näissä tilanteissa sitten voi saada erityisluvan merkitä tunnit jollekin sisäiselle projektille, jota ei laskuteta.
Ihan hyvä, jos toi onnistuu. Siis niin, että kaikille on "aina" jotain työtä. Aika harvassa firmassa onnistuu. Projektien välithän ne hankalimpia on. Tosin kai teillä nyt jotain koulutuksia, virkistystoimintaa yms. on?
 
Ihan hyvä, jos toi onnistuu. Siis niin, että kaikille on "aina" jotain työtä. Aika harvassa firmassa onnistuu. Projektien välithän ne hankalimpia on. Tosin kai teillä nyt jotain koulutuksia, virkistystoimintaa yms. on?
Aika paljon tuntuu myyntipuoli järjestävän uusia projekteja melkein liukuhihnalta, joten aina edellisen projektin päätyttyä voi siirtyä suoraan seuraavaan. Ja jos ei heti ole seuraavaa tarjolla, löytyy jotain ylläpitosopimuksia, joiden piikkiin voi sitten tehdä laskutettavia tunteja. Viime vuonna olin yhdessä isossa projektissa kiinni noin 9kk, jonka aikana laskutuaste 100% ja tuntiveloitus lähempänä 100€.

Virkistystoimintaa on noin kahdesti vuodessa, koulutuksia harvemmin.
 
Aika paljon tuntuu myyntipuoli järjestävän uusia projekteja melkein liukuhihnalta, joten aina edellisen projektin päätyttyä voi siirtyä suoraan seuraavaan. Ja jos ei heti ole seuraavaa tarjolla, löytyy jotain ylläpitosopimuksia, joiden piikkiin voi sitten tehdä laskutettavia tunteja. Viime vuonna olin yhdessä isossa projektissa kiinni noin 9kk, jonka aikana laskutuaste 100% ja tuntiveloitus lähempänä 100€.

Virkistystoimintaa on noin kahdesti vuodessa, koulutuksia harvemmin.
No sitten toi 3ke on aivan liian vähän liksaa. Ihan nopealla vähän mutkia oikaisevalla matematiikalla laskutat 95e*11kk*160h= 167te. Kyllä tosta yli 5te/kk pitäisi olla varaa helposti maksaa. Palkkamalliksi vaikka 3te pohja ja sitten maksimilaskutuksella joku 5xxxe/kk ja laskutuksen mukaan sitten nousee tosta 3te ois mun ehdotus...
 
Nyt 80% työaikadiilillä etätöitä Norjaan, vuositasolla jää edelleen enemmän käteen kuin Suomessa täysillä tunneilla.
Asut siis Suomessa ja työsopimus norjalaisen työnantajan kanssa - jos sopii udella, joudutko itse hoitamaan ennakonpidätykset ja kaikki eläkemaksut? Kuulin työkaverilta jolla oli ollut aiemmin tuollainen järjestely että hän sai tililleen bruttopalkan eikä työnantaja maksanut omia eläkemaksujaan minnekään. Oli ehdottanut että maksakaa teidän osuus eläkkeistä lisäpalkkana niin hän hoitaa Suomessa itselleen eläkettä mutta ei ollut sopinut. Kuulosti uskomattomalta että työnantaja voisi säästää tuossa kohdassa. Ei ole kovin tyytyväinen tuohon osaan vaikka muuten olikin tykännyt järjestelystä. Toki ehkä pieni mahdollisuus että on ymmärtänyt jotain väärin ja aikanaan voisi hakea eläkettä myös Norjasta.
 
Asut siis Suomessa ja työsopimus norjalaisen työnantajan kanssa - jos sopii udella, joudutko itse hoitamaan ennakonpidätykset ja kaikki eläkemaksut? Kuulin työkaverilta jolla oli ollut aiemmin tuollainen järjestely että hän sai tililleen bruttopalkan eikä työnantaja maksanut omia eläkemaksujaan minnekään. Oli ehdottanut että maksakaa teidän osuus eläkkeistä lisäpalkkana niin hän hoitaa Suomessa itselleen eläkettä mutta ei ollut sopinut. Kuulosti uskomattomalta että työnantaja voisi säästää tuossa kohdassa. Ei ole kovin tyytyväinen tuohon osaan vaikka muuten olikin tykännyt järjestelystä. Toki ehkä pieni mahdollisuus että on ymmärtänyt jotain väärin ja aikanaan voisi hakea eläkettä myös Norjasta.

Maksan ennakonpidätyksen itse ja työnantaja hoitaa Tyelit yms maksut Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Melkoinen puljaaminen kyllä oli noiden saamisesta kuntoon, koska byrokratia Suomen päässä ns. maksimit.
 
Seuraavalle haastattelukierrokselle päästy.
Ja sieltäkin seuraavaan vaiheeseen. Tämähän alkaa vaikuttaa siltä, että olen aika vahvoilla. Palkkatoiveeksi sanoin 4k€ ja sen lupasi käytännössä suoraan. Mietin että oliko alakanttiin, mutta saa nähdä. Provikkaan mahdollisuus kuukausittain max 15%. Ja aika kattavat edut päälle. Tai no nykyiseen verrattuna kattavat edut.
 
Kiitos vastauksista. Firmassa, jossa olen, ei oikein hyväksytä laskuttamattomia tunteja ja lähtökohtaisesti kaikki tunnit pitää saada kirjattua asiakasprojektille. Tällä hetkellä palkka 3k€ ja halusin vain selvittää olisko tossa nostovaraa. Lukujen valossa pitäis ainakin jonkin verran olla.
Tämä sama meillä duunissa, että 80% tunneista pitäisi saada asiakkaalle laskutettua, mutta aivan max saa tungettua 40% asiakkaalle nuoressa ja pienessä firmassa, niin kyllä äkkiä alkoi katsomaan muita työpaikkoja paremmalla palkalla ja suuremmalla määrällä asiakastekemistä.
 
Ja sieltäkin seuraavaan vaiheeseen. Tämähän alkaa vaikuttaa siltä, että olen aika vahvoilla. Palkkatoiveeksi sanoin 4k€ ja sen lupasi käytänössä suoraan. Mietin että oliko alakanttiin, mutta saa nähdä. Provikkaan mahdollisuus kuukausittain max 15%. Ja aika kattavat edut päälle. Tai no nykyiseen verrattuna kattavat edut.

Paljon sulla on kokemusta?

Mulle tarjottiin firman sisäisenä työntekijänä muutosprojektiin analytiikan ja CRM kevyt kehittämisen (järjestelmän kustomointi sen UI työkaluilla ja tyyliin Javascriptiä tarvittaessa) 4000 €/kk ihan suoraan.

Tuossa ei tietenkään tuota provikka ole joka voi kasvaa kyllä melko merkittäväksi jos pystyy tekemään paljon laskutettavaa duunia.

Olen käynyt vain lukion ja palloilin yliopistolla 8 vuotta ilman että puskin edes kandia ulos. Työkokemuskin vain perus myyntityötä.

Otin tarjouksen ihan mielellään vastaan. Melko yllättynyt että halusivat maksaa noin paljon tyypille jolla ei ole mitään koulutusta tai osaamista alaan liittyen.
 
Paljon sulla on kokemusta?

Mulle tarjottiin firman sisäisenä työntekijänä muutosprojektiin analytiikan ja CRM kevyt kehittämisen (järjestelmän kustomointi sen UI työkaluilla ja tyyliin Javascriptiä tarvittaessa) 4000 €/kk ihan suoraan.

Tuossa ei tietenkään tuota provikka ole joka voi kasvaa kyllä melko merkittäväksi jos pystyy tekemään paljon laskutettavaa duunia.

Olen käynyt vain lukion ja palloilin yliopistolla 8 vuotta ilman että puskin edes kandia ulos. Työkokemuskin vain perus myyntityötä.

Otin tarjouksen ihan mielellään vastaan. Melko yllättynyt että halusivat maksaa noin paljon tyypille jolla ei ole mitään koulutusta tai osaamista alaan liittyen.
Olen tehnyt asiantuntija/konsulttityötä asiakasrajapinnassa nyt vuoden 2020 alusta. Sitä ennen pätkätöitä ja opintoja. Tuleva työ olisi sitten ihan suoraan konsultti-nimikkeellä käyttöönotoissa ohjelmistofirmassa. Nykyisin teen veroasiantuntijan töitä. Siihen päälle sitten kaikkea maan ja taivaan väliltä kirjanpidon, järjestelmien(yksi näistä mahdollinen tuleva työnantaja), laskentarakenteen ja sisäisen laskennan, raportoinnin yms. Asioiden parissa.

Edit: on tässä sikäli hauska aspekti, että vanha työnantaja tulee todennäköisesti olemaan minun konsultoitava tulevaisuudessa kun käyttöönottoja tulee jatkossa. Tämä siis varma tieto, että käyttöönottoja tulee. Hauska ajatus että teen samat hommat konsulttina, jotka olisin voinut tehdä työntekijänä. Tätä kyseistä ohjelmaa kun ei oikein muut osaa kuin minä.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy kyllä sanoa että olen tyytyväinen omaan kehitykseeni tässä noin puolen vuoden ajalta (2x nostatus ~6kk sisällä).

Aloitin vastavalmistuneena 1v sitten 2500€/kk josta 6kk päästä kerralla -> 3000€ josta taas 6kk päästä -> 3250€. Tämä automaatioinsinöörinä ja keikkahommia tulee silloin tällöin tehtyä. Paras tili ennen veroja ollut päivärahoineen, ylitöineen yms. ~4600€.

Teen siis automaatioinssin hommia, käyttöönottoa mutta myös automaation IT-puolta (domainit yms ylläpito ja verkkoinfran suunnittelu).
Päivitetääs vanhaa viestiä. Paras tili oli verojen jälkeen sis. päivärahat noin 8000€ kun teki ulkomailla ma - su 12h päivää ja oli pari pyhää mukana.

Nykytilanteessa noin 3kk sitten palkka nousi 3250€ --> 3600€ mutta sain toisesta firmasta paremman tarjouksen, reilut edut yms. ja hyväksyin tarjouksen. Palkka nousi 4500€. Nyt insinööriuraa takana alle 4v niin mielestäni ihan hyvä kehityssuunta (vai menikö liian halvalla?). Tuleva ala tulee olemaan kybeturvallisuuskonsultointia.
 
Viimeksi muokattu:
Toi on vähän vaikea seurata kun on jotain päivärahoja seassa. Hyvä ettei km korvauksia.
Päivärahoja ja km korvauksia ei periaatteessa kuulu laskea mukaan palkkaan, mutta kuitenkin voivat olla iso osa sitä jatkuvasti. Itsellä 2,5v nykyisessä pestissä eikä yhtään kuukautta ilman km korvauksia tai päivärahaa poislukien lomakuukausi.
 
Kun palkkani oli vaatimaton, halusin saada km korvauksia ja päivärahoja. Nyt en niistä niin välitä. Joskus on toki kiva päästä vähän reissuun.

Yks kysyy että onko liian pieni palkka ja leipoo kaikkea extraa mukaan mikä sumentaa pohjapalkan.
 
Kilsat ja päivärahat on kulukorvauksia, ei palkkaa.

Palkkaa ne ei tietysti ole, mutta jos niitä saa säännöllisesti niin kyllähän niitä alkaa jollain tapaa tuloiksi laskea. Kilsoista ei käteen mitään käytännössä jää, mutta ulkomaanpäivärahat varsinkin pidemmän päälle tuntuu. Aiemmin (=edellisessä elämässä :D ) tuli tehtyä pitkiäkin ulkomaankeikkoja ja kun elää suht normaalisti eikä istu kaljalla/syö ulkona kokoaikaa niin ihan mukavia summia jäi käteen. Tietenkin myös ylitöitä lisäksi.
 
Nuo kilometrikorvaukset tuppaa monilla hämärtymään kun on vaikeuksia laskea kaikkia autoilun kuluja.
Toki jollain halvalla vähäkulutteisella kipolla pääsee plussalle, jos ei mene mitään isompaa rikki.

Autoa tuppaa kuitenkin tarvitsemaan myös muuhunkin kuin työmatkoihin, joten osa kuluista on joka tapauksessa kiinteitä. Ja vaikka kilometrikorvauksilla ei vielä kuuhun pääse, niin ovat maksetut kilometrikorvaukset joka tapauksessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin valtion kädenojennus auton käytöstä työmatkakuluihin.
 
Kilometrikorvauksissa tuntuu jäävän voitolle jos tekee keikkaa harvoin eikä tarvitse huoltaa autoa useammin tai vaihtaa renkaita tiuhempaan tms reissujen takia. Sitten taas jos reissaa työkseen niin mieluummin ajeleekin jollain pykälää paremmalla autolla niin hukkuu korvaukset kalliimman auton hankintaan...
 
Kilometrikorvauksissa tuntuu jäävän voitolle jos tekee keikkaa harvoin eikä tarvitse huoltaa autoa useammin tai vaihtaa renkaita tiuhempaan tms reissujen takia. Sitten taas jos reissaa työkseen niin mieluummin ajeleekin jollain pykälää paremmalla autolla niin hukkuu korvaukset kalliimman auton hankintaan...
Riippuu vähän. Esim. 30 000km/vuosi tuo 13200€, tuosta menee 2100€ dieseliin, 500€ vakuutukseen, 600€ autoveroon, 500€ huoltoon ja vaikka 500€ renkaisiin ja muuhun sälään. Käteen jää 9000€. Jos ostaa vaikka n 20k€ auton niin reilussa parissa vuodessa on hankintahinta kuitattu ja sitten ajelee vielä 10v samalla autolla niin jäähän siitä käteen rahaa ihan kivasti. Mutta toki jos sitten ostaakin 60000€ auton niin eihän siitä jää käteen mitään
 
Riippuu vähän. Esim. 30 000km/vuosi tuo 13200€, tuosta menee 2100€ dieseliin, 500€ vakuutukseen, 600€ autoveroon, 500€ huoltoon ja vaikka 500€ renkaisiin ja muuhun sälään. Käteen jää 9000€. Jos ostaa vaikka n 20k€ auton niin reilussa parissa vuodessa on hankintahinta kuitattu ja sitten ajelee vielä 10v samalla autolla niin jäähän siitä käteen rahaa ihan kivasti. Mutta toki jos sitten ostaakin 60000€ auton niin eihän siitä jää käteen mitään

Paitsi jos ajaa 30tkm työajoa ja siihen pari kymppiä henkilökohtaista päälle vuodessa niin veikkaan että auto vaihtuu alle kymmenen vuoden...
 
Autoa tuppaa kuitenkin tarvitsemaan myös muuhunkin kuin työmatkoihin, joten osa kuluista on joka tapauksessa kiinteitä. Ja vaikka kilometrikorvauksilla ei vielä kuuhun pääse, niin ovat maksetut kilometrikorvaukset joka tapauksessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin valtion kädenojennus auton käytöstä työmatkakuluihin.

Tämä. Kuluista oikeastaan iso osa on kiinteitä jo vanhalla luuskalla ajettaessa saati sitten uudemmalla, jossa arvo tippuu satasia kuukaudessa vaikka ajaisi vain 10km viikossa ja muuten seisottaisi (maksullisessa) parkkiruudussa. Muuttuvat kustannukset (polttoaine, renkaat, huollon lisätarve) ovat huomattavasti pienemmät kuin kilometrikorvaus - noin 15-25c/km on aika hyvä arvio autosta ja polttoaineesta riippuen - niin kyllä tuolla tiliä tekee.

Riippuu hyvin paljon siitäkin, korvataanko matkustusaikaa jotenkin tuon lisäksi. Jos on 100% palkatonta "omaa aikaa" niin on tietenkin paljon huonompi diili, kuin jos vaikka edes 30% saa ajoista työajalle.


Kun palkkani oli vaatimaton, halusin saada km korvauksia ja päivärahoja. Nyt en niistä niin välitä.

Missä kohtaa rupesit välittämästä? Itse saan aika tavanomaista korkeakoulutetun asiantuntijan palkkaa (vajaa 3000€/kk netto) ja silloin harvoin (2-3kpl/vuosi) kun reissuja tulee, niin kyllähän ne heti tuntuu. Tyypillinen yhden yön kotimaan reissu nostaa tilille tippuvaa kuukausittaista rahamäärää noin 10% eli vastaa sitä, että bruttopalkkaa nostettaisiin 20% siltä kuukaudelta. Lisääntyvät kulut vähentäenkin puhutaan noin 15% bruttopalkan lisästä - harvempi tuollaisia palkankorotuksia taitaa samassa roolissa samalla työnantajalla saada. Auto nyt on muita menoja varten kuitenkin käytännössä oltava ja sen kulut juoksevat.
 
Minua ihmetyttää, miksi kukaan puhuu tällaisessa keskustelussa nettopalkasta. Tai yleensäkään puhuu missään yhteydessä nettopalkasta. Kun nettopalkka ei ole millään muotoa vertailukelpoinen käsite, koska henkilön veroprosenttiin vaikuttaa niin moni asia. Eihän kukaan työhaastattelussakaan esitä palkkatoivetta nettopalkkana, eikä muutenkaan työsuhteessa sovita nettopalkkoja.

Eli olisiko ihan selkeyden vuoksi paikallaan sellainen ryhtiliike, että jokainen käyttää sitä bruttopalkkaansa, kun palkkoja vertaillaan?
 
Minua ihmetyttää, miksi kukaan puhuu tällaisessa keskustelussa nettopalkasta. Tai yleensäkään puhuu missään yhteydessä nettopalkasta. Kun nettopalkka ei ole millään muotoa vertailukelpoinen käsite, koska henkilön veroprosenttiin vaikuttaa niin moni asia. Eihän kukaan työhaastattelussakaan esitä palkkatoivetta nettopalkkana, eikä muutenkaan työsuhteessa sovita nettopalkkoja.

Eli olisiko ihan selkeyden vuoksi paikallaan sellainen ryhtiliike, että jokainen käyttää sitä bruttopalkkaansa, kun palkkoja vertaillaan?
Liian vaikea asia suomalaiselle ihmiselle :)

Sama aihe esillä tässä ketjussa joka toisella sivulla vähintään. Valitettavasti.
 
Omalla kohdallani esimerkiksi kun palkasta vähennetään myös leasingauton kuluja, niin mikäli kertoisin nettopalkan, niin siitä ei pystysi päättelemään bruttopalkkaa edes tuhannen euron tarkkuudella. Jos taas kerron bruttopalkan, niin jokainen tietää missä mennään.

Ja toisaalta edes tuo nettopalkka ei olisi vertailukelpoinen muiden kanssa, sillä henkilöllä jolla auton kuluja ei ole palkasta vähennetty, joutuu kustantamaan ne siitä omasta nettopalkastaan (olettaen että henkilöllä on oma auto).
 
Viimeksi muokattu:
Minua ihmetyttää, miksi kukaan puhuu tällaisessa keskustelussa nettopalkasta. Tai yleensäkään puhuu missään yhteydessä nettopalkasta. Kun nettopalkka ei ole millään muotoa vertailukelpoinen käsite, koska henkilön veroprosenttiin vaikuttaa niin moni asia. Eihän kukaan työhaastattelussakaan esitä palkkatoivetta nettopalkkana, eikä muutenkaan työsuhteessa sovita nettopalkkoja.

Eli olisiko ihan selkeyden vuoksi paikallaan sellainen ryhtiliike, että jokainen käyttää sitä bruttopalkkaansa, kun palkkoja vertaillaan?
Riippuu ihan mitä keskustelulla haetaan. Joskus ihmisiä saattaa kiinnostaa, millaisella summalla toiset pärjää, eikä silloin bruttopalkka oikein kerro mitään. Toki se on totta, että sellaisissa täälläkin usein nähtävissä rekryyn ja palkankorotuksiin liittyvissä keskusteluissa se nettopalkasta puhuminen on turhaa.

edit. Oikeastaan hätäilin vastatessani, sanoitkin jo viestissä "tällaisessa keskustelussa", joten unohdetaan tämä :facepalm:
 
Eli olisiko ihan selkeyden vuoksi paikallaan sellainen ryhtiliike, että jokainen käyttää sitä bruttopalkkaansa, kun palkkoja vertaillaan?

Minun nettopuheisiin viitattaneen?

Minusta palkankorotuksiin liittyvä nettopalkkakeskustelu ei ole turhaa. Kannattaa tarkoin miettiä, että kiinnostaako se 500-1000 euron bruttopalkankorotus sen nettovaikutuksen verran. Mutta noin muuten palkkojen vertailu on vaikeaa jos ei puhuta bruttopalkoista ja kulukorvauksista erikseen.

Juurikin näin eli tässä hain takaa sitä, että "pienetkin" korvaukset ovat nettopalkassa aika isoja, kun ovat verottomia ja lisäpalkasta verottaja kahmii puolet.

Samaa mieltä siitä, että palkkoja vertaillessa brutto (sis. verolliset lisät kuten vuorotyö tai bonarit) + verottomat "kulukorvaukset" (päivärahat, kilometrit...) + erikoisedut (esim. julkisen pidemmät lomat) on varmaan paras tapa. Ylipäänsä vaikea vertailua on tehdä "yhdellä luvulla". Jo joku veroton liikuntaetu maksimimäärällä (400€/v) vastaa keskituloisella sitä, että lyötäisiin noin 2% palkankorotus. Ja ko. etua ei todellakaan kaikki saa.

Sitten taas kun keskusteluun tulee mukaan joku ulkomailla veronalainen, niin bruttovertailulta katoaa pohja, jolloin taas nettopalkat ovat vertailukelpoisemmat.
 
Sitten taas kun keskusteluun tulee mukaan joku ulkomailla veronalainen, niin bruttovertailulta katoaa pohja, jolloin taas nettopalkat ovat vertailukelpoisemmat.
Neljässä eri maassa töitä tehneenä ja veroja maksaneena voisin todeta, etteivät nettopalkatkaan ole käytännössä vertailtavissa ollenkaan, kun elinkustannuksissa ja julkisissa (ilmaisissa) palveluissa on niin fundamentaaleita eroja maiden välillä.

Tyyliin Saksassa nettopalkka oli x, mutta maksoin sen lisäksi 700e/kk pakollista sairausvakuutusta perheelle. Sveitsissä nettopalkka on 2x ja maksan saman 700e/kk sairausvakuutusta. Erona se, että Sveitsissä on sen lisäksi 2000e/v omavastuu lääkäripalveluissa per henkilö. Briteissä brutto- ja nettopalkkataso olivat jotain muuta, sairausvakuutus ei tarvinnut maksaa, mutta vuokra oli korkeampi.

Pelkkien brutto- tai nettopalkkojen vertaaminen Suomeen on aina ollut aika hankalaa.
 
Näin loppukeväästä voi päivittää taas vuotuista palkkakehitystä ensimmäisestä DI-valmistumisen jälkeisestä työpaikasta alkaen.
Olen työsuhteessa keskieurooppalaiseen mikroelektroniikka-alan firmaan, ja viimeiset vuodet sekä hamaan lähitulevaisuuteen asti lähetettynä työntekijänä kaukoidässä. Näiden kaukoidän vuosien bruttopalkat eivät ole ihan suoraan verrannollisia suomen bruttopalkkoihin, verotus on jonkin verran kevyempää mutta ei mikään veroparatiisi kuitenkaan.
Merkittävin etu lähetettynä työntekijänä on tuo niin sanottu asuntoetu, jolla voi varsinaisen vuokran lisäksi kattaa muitakin ihan mitä vaan kuukausittaisia kuluja. Melkein suoraan rahapalkkaan verrattava etu, tosin vuokrat ovat sen verran kalliitta että käytännössä iso osa menee suoraan siihen. Tietenkin peruspalkka on korotettu ja löytyy kv-sairasvakuutukset, vuosittaiset lentoliput yms tavanomaiset edut. Muut jäljelle jäävät elinkustannukset on pienet eli nettopalkasta pystyy säästämään vähintään 3/4 joka kuukausi ilman mitään erityisiä säästötoimia.

2015: 3000€ brutto/kk. Insinööri koneenrakennusteollisuudessa, PK-seutu.
2016: 3700€ brutto/kk. Prosessinkehitys-insinööri elektroniikkateollisuudessa, keski-Eurooppa.
2017: 3950€ brutto/kk. Edelleen prosessinkehitys-insinööri keski-Euroopassa mutta sain ammattiliiton määrittelemät kokemusluokan korotuksen + alan yleiskorotus.
2018: 5800€ brutto/kk + bonus + 1200€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, itä-Aasia.
2019: 6500€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija mutta ylennys isompien projektien pariin, itä-Aasia.
2020: 6800€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta sama työnkuva. Itä-Aasia.
2021: 7000€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta edelleen samat työt. Itä-Aasia.

Työtehtävät on pääasiassa asiakkaan teknistä konsultointia protovaiheissa massatuotantoon asti. Nyt on jo useampi vuosi vierähtänyt samanlaisissa työtehtävissä, olisi tarkoitus siirtyä tulevana vuonna uudenlaisiin tehtäviin ja sitä kautta saada erilaista kokemusta / potkua palkkakehitykseen.
Elektroniikka-alalla on oltu viime vuodet kovassa nosteessa, ja koronan aikana on pistetty vaan isompaa vaihdetta silmään. Mediassa on kirjoiteltu sirupulasta, mutta todellisuudessa kysyntä ylittää tarjonnan muillakin arvoketjun osilla.
 
Näin loppukeväästä voi päivittää taas vuotuista palkkakehitystä ensimmäisestä DI-valmistumisen jälkeisestä työpaikasta alkaen.
Olen työsuhteessa keskieurooppalaiseen mikroelektroniikka-alan firmaan, ja viimeiset vuodet sekä hamaan lähitulevaisuuteen asti lähetettynä työntekijänä kaukoidässä. Näiden kaukoidän vuosien bruttopalkat eivät ole ihan suoraan verrannollisia suomen bruttopalkkoihin, verotus on jonkin verran kevyempää mutta ei mikään veroparatiisi kuitenkaan.
Merkittävin etu lähetettynä työntekijänä on tuo niin sanottu asuntoetu, jolla voi varsinaisen vuokran lisäksi kattaa muitakin ihan mitä vaan kuukausittaisia kuluja. Melkein suoraan rahapalkkaan verrattava etu, tosin vuokrat ovat sen verran kalliitta että käytännössä iso osa menee suoraan siihen. Tietenkin peruspalkka on korotettu ja löytyy kv-sairasvakuutukset, vuosittaiset lentoliput yms tavanomaiset edut. Muut jäljelle jäävät elinkustannukset on pienet eli nettopalkasta pystyy säästämään vähintään 3/4 joka kuukausi ilman mitään erityisiä säästötoimia.

2015: 3000€ brutto/kk. Insinööri koneenrakennusteollisuudessa, PK-seutu.
2016: 3700€ brutto/kk. Prosessinkehitys-insinööri elektroniikkateollisuudessa, keski-Eurooppa.
2017: 3950€ brutto/kk. Edelleen prosessinkehitys-insinööri keski-Euroopassa mutta sain ammattiliiton määrittelemät kokemusluokan korotuksen + alan yleiskorotus.
2018: 5800€ brutto/kk + bonus + 1200€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, itä-Aasia.
2019: 6500€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija mutta ylennys isompien projektien pariin, itä-Aasia.
2020: 6800€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta sama työnkuva. Itä-Aasia.
2021: 7000€ brutto/kk + bonus + 2500€ netto/kk asuntoetu. Projektipäällikkö/tekninen asiantuntija, palkankorotus mutta edelleen samat työt. Itä-Aasia.

Työtehtävät on pääasiassa asiakkaan teknistä konsultointia protovaiheissa massatuotantoon asti. Nyt on jo useampi vuosi vierähtänyt samanlaisissa työtehtävissä, olisi tarkoitus siirtyä tulevana vuonna uudenlaisiin tehtäviin ja sitä kautta saada erilaista kokemusta / potkua palkkakehitykseen.
Elektroniikka-alalla on oltu viime vuodet kovassa nosteessa, ja koronan aikana on pistetty vaan isompaa vaihdetta silmään. Mediassa on kirjoiteltu sirupulasta, mutta todellisuudessa kysyntä ylittää tarjonnan muillakin arvoketjun osilla.
Tuollaisesta rakettimaisesta palkkakehityksestä Suomessa työskentelevä DI saa lähinnä vain haaveilla. 7k palkoille 6 vuodessa valmistumisesta, ja bonukset/edut päälle. :thumbsup:
 
Olet @Atomos varmaan Japanissa, osaatko kielen? Etelä-Koreassa lienee jo matalampi palkkataso, Kiinassa maksetaan jalkapalloilijoille yms. paljon mutta tuskin inssit saa moninkertaisesti omaan väkeen nähden. Tiedän Japanissa työskentelevän ja kuullut häneltä että täysin ilman kielitaitoa ei olisi millään päässyt töihin, oli opiskellut Suomessa alkeet.
 
Olet @Atomos varmaan Japanissa, osaatko kielen? Etelä-Koreassa lienee jo matalampi palkkataso, Kiinassa maksetaan jalkapalloilijoille yms. paljon mutta tuskin inssit saa moninkertaisesti omaan väkeen nähden. Tiedän Japanissa työskentelevän ja kuullut häneltä että täysin ilman kielitaitoa ei olisi millään päässyt töihin, oli opiskellut Suomessa alkeet.
Voipi olla eurooppalaisen firman palveluksessa eurooppalaisilla palkoilla.
 
Jep, eli siis lähetettynä työntekijänä tarkoitin siis että minulla on vakkarityösopimus keskieurooppaan mutta teen töitä firman Aasian organisaatiossa. Palkkani määräytyy emoyhtiön palkkakäytäntöjen mukaan, mutta ei tuo varsinainen bruttopalkka ole kuin parempaa keskitasoa saksankielisen euroopan mittapuulla.

Ei ole kyseessä Japani, mutta tiedän että siellä ja E-Koreassa voi kyllä nimenomaan kokeneemmat insinöörit tienata isojakin summia. Varsinkin bonusten kautta.
 
Äh, nyt kun luin tarkemmin @Atomos viestin niin siellähän onkin "lähetettynä työntekijänä kaukoidässä".

Osaatko @zepi verrata Saksaa ja Sveitsiä tässä tilanteessa? Entinen työkaveri asuu nykyään Etelä-Saksassa mutta käy töissä Sveitsin puolella. Alkuun kuulosti oudolta johtuen yleisestä mielikuvasta Sveitsin suhteellisen mukavasta verotasosta verrattuna palkkatasoon mutta Saksan edullisempi hintataso ulottunee myös asumiseen ja siten järjestely voi ollakin ihan järkevä.
 
Osaatko @zepi verrata Saksaa ja Sveitsiä tässä tilanteessa? Entinen työkaveri asuu nykyään Etelä-Saksassa mutta käy töissä Sveitsin puolella. Alkuun kuulosti oudolta johtuen yleisestä mielikuvasta Sveitsin suhteellisen mukavasta verotasosta verrattuna palkkatasoon mutta Saksan edullisempi hintataso ulottunee myös asumiseen ja siten järjestely voi ollakin ihan järkevä.
Saksalla ja Sveitsillä on jotain erikoisia rajatyöntekijöiden verotuskäytäntöjä, jotka varmaan tekevät hommasta win-win vähän kaikille.

Minulla on työkaveri omassa tiimissä joka tekee samaa. Asui aikaisemmin Zürichissä, mutta nykyisin asuu saksan puolella ja kävi ennen koronaa päivittäin töissä sveitsissä. Verotus on kyllä Saksassa reilusti kovempaa, mutta luulen noiden grenzengänger ehtojen ansiosta tilanteen olevan silti parempi kuin 10k bruttoliksalla saksassa töissä olevalle. Puhumattakaan siitä, että jossain noissa raja-alueen saksan peräpönden kylissä ei juuri 10k/kk palkka soittele, ellet ole hammaslääkäri.

Syitä rajan eri puolella asumiseen on useita, mutta varmaan perhe ja kavereiden sijainti lienee yleisin.

Myös asuntojen hinnat ovat sellaisia, että sveitsissä omitusasujaksi pääseminen on köyhille saksalaisille aika vaikeaa. Mikään työssäkäyntialueen okt ei alle miljoonalla/puolellatoista irtoa, siinä missä etelä-saksassa taloja saa ihan ihmisten rahalla.

Samoin esim. Zürichin 2000€/kk päivähoitomaksut per lapsi saattavat aika helposti lapsiperheellä kallistaa vaa’an saksassa asumisen puolelle. Samoin esim. Puolison työllistyminen jollekin reguloidulle alalle (hoitotyöt, kouluopettajat, lakimiehet yms.) voi kannustaa pitämään perheen yhdessä maassa.
 
Oliko erillistä rekrytointi-ketjua? Missä vaiheessa olette kertoneet edelliselle työnantajalle mahdollisesta työpaikan vaihdoksesta? Alkaa vaikuttaa siltä, että vaihto on jopa erittäin todennäköinen. "Rekryprosessi käyty läpi". Varmasti ennen sopimuksen allekirjoitusta kerron, mutta tässä vaiheessa on ainakin vielä sopimatta lomista, tarkemmin palkasta jne.

Jos ajatellaan hypoteettinen tilanne, jossa jään nykyisen palvelukseen siihen saakka kun on lomat pidetty, onko nykyisellä työnantajalla mahdollisuus perua lomat ja maksaa ne rahana?
 
Jos ajatellaan hypoteettinen tilanne, jossa jään nykyisen palvelukseen siihen saakka kun on lomat pidetty, onko nykyisellä työnantajalla mahdollisuus perua lomat ja maksaa ne rahana?
Kirjoittiko joku niin, että jos lomat on jo sovittu ja hyväksytty niin sen jälkeen niitä ei voi perua.
 
Oliko erillistä rekrytointi-ketjua? Missä vaiheessa olette kertoneet edelliselle työnantajalle mahdollisesta työpaikan vaihdoksesta? Alkaa vaikuttaa siltä, että vaihto on jopa erittäin todennäköinen. "Rekryprosessi käyty läpi". Varmasti ennen sopimuksen allekirjoitusta kerron, mutta tässä vaiheessa on ainakin vielä sopimatta lomista, tarkemmin palkasta jne.

Jos ajatellaan hypoteettinen tilanne, jossa jään nykyisen palvelukseen siihen saakka kun on lomat pidetty, onko nykyisellä työnantajalla mahdollisuus perua lomat ja maksaa ne rahana?

Omasta mielestä on oikeutettua ajatella itsekkäästi ja kertoa vasta, kun valituksi tuleminen on varmistunut. Jos kerrot aikaisemmin ja valinta ei osukkaan, niin voi olla yhteisöstä riippuen vähän kiusallista jatkaa vanhassa paikassa. Tietty jos vaihtuvuus vanhassa paikassa on ihan normaalia, niin voihan siitä esimiehelle kertoa, että on aikeissa vaihtaa paikkaa. Irtisanomisaika on sen takia, että molemmilla on aikaa valmistautua tulevaan muutokseen. Jos joku HR:ssä tai esimiesportaassa vetää herneet nenään siitä, ettei ole kertonut aiemmin, niin se on ihan heidän henkilökohtainen murheensa.

Lomissa kävi itellä silleen, että niitä ei maksettu vaan jäin käyttämään vuosilomia heti, kun olin suorittanut viimeiset velvoitteet vanhalle työnantajalle. Käytännössä olin vielä vanhasta paikasta lomalla samaan aikaan, kun aloitin toisessa duunissa. Olen kuullut, että on käytäntönä muuallakin. Siitä en tiedä onko sillä rahallisesti eroa, että maksetaanko lomat kerralla vai maksetaanko loma-ajan palkka. Vuosilomalla olo kerrytti vielä pari päivää lisää lomaa, jotka "kulutin" siinä samalla.
 
Lomien siirtämiseen työnantajalla pitää olla kuitenkin syy, pelkkä työntekijän irtisanoutuminen ei taida syyksi kelvata.
No sanotaan näin, että kyllä tähän varmasti syy keksitään, jos niin halutaan.

Toisaalta, jos se maksetaan rahana ja tuleva työnantaja sen hyväksyy, niin voisin pitää palkatonta/aloittaa vähän myöhemmin.
 
No sanotaan näin, että kyllä tähän varmasti syy keksitään, jos niin halutaan.

Varmasti keksitään. Tosin siinä tapauksessa kummastelisin työnantajan suuntaan, että mikälie siinä kohtaa työntekijän motivaatio tehdä hommia?
 
Missä vaiheessa olette kertoneet edelliselle työnantajalle mahdollisesta työpaikan vaihdoksesta?

Itse kerroin vasta kun oli nimi uudessa sopimuksessa ja irtisanoin itseni, syynä lähinnä se etten tuntenut lähiesimiestäni kovin hyvin (siirryin hänen osastolleen vasta vähän aikaisemmin) enkä siten tiennyt miten hän tulisi asiaan suhtautumaan. Aiemmalle esimiehelleni jonka alaisena olin useamman vuoden olisin varmaan kertonut jo kun hain paikkaa, koska olisin tiennyt ettei hän olisi ottanut sitä itseensä vaan ymmärtänyt haluni katsoa uusia haasteita.

Jälkikäteen katsoen kaikki meni nyttenkin kyllä sujuvasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä, eli ei olisi ollut ongelma ottaa asiaa puheeksi aikaisemminkaan...
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Lomien siirtämiseen työnantajalla pitää olla kuitenkin syy, pelkkä työntekijän irtisanoutuminen ei taida syyksi kelvata.

Ei siihen riitä mikään syy. Jos loma on jo vahvistettu, niin sitä ei voi siirtää ilman työntekijän suostumusta.
 
Missä vaiheessa olette kertoneet edelliselle työnantajalle mahdollisesta työpaikan vaihdoksesta?

Ilmoitin samana päivänä, kun sain varmistuksen valinnasta ja työsuhteen alkamispäivä oli sovittu. Tässä oli aikaa reilu pari viikkoa eli se irtisanomisaika. Oli ihan hyvä idea ilmoittaa mahdollisimman myöhään, samantien alkoi työpisteellä härräämään muita duunareita, kun olin ilmoittanut isolle pomolle päätöksestä etelään lähdöstä. Melkein viikon ajan työukot jaksoivat udella, että miksi lähden ja minne menen.
 
Siitä en tiedä onko sillä rahallisesti eroa, että maksetaanko lomat kerralla vai maksetaanko loma-ajan palkka. Vuosilomalla olo kerrytti vielä pari päivää lisää lomaa, jotka "kulutin" siinä samalla.
Ymmärtääkseni lomarahaa (tunnetaan myös nimellä lomaltapaluuraha) et saa, ellet käytä lomia ja "palaa" sen jälkeen vähintään yhdeksi työpäiväksi töihin. Tuossa voi olla kohtuullisen isoistakin summista kyse, joten mikäli mahdollista, kannattaa vuosilomat yrittää pitää pois ennen irtisanoutumista, tai sitten sopia työnantajan kanssa että saa käyttää lomat työsuhteen lopussa pois ja palata vielä päiväksi töihin.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ymmärtääkseni lomarahaa (tunnetaan myös nimellä lomaltapaluuraha) et saa, ellet käytä lomia ja "palaa" sen jälkeen vähintään yhdeksi työpäiväksi töihin. Tuossa voi olla kohtuullisen isoistakin summista kyse, joten mikäli mahdollista, kannattaa vuosilomat yrittää pitää pois ennen irtisanoutumista, tai sitten sopia työnantajan kanssa että saa käyttää lomat työsuhteen lopussa pois ja palata vielä päiväksi töihin.

Riippuu ihan täysin siitä mitä TES sanoo. Tai sitten mitä on itse saanut sovittua.

Edellisessä firmassa oli sopimus että lomapalkka + lomarahat maksetaan heinäkuun palkassa. Lomat sitten sai pitää lähes milloin huvitti, 1-2vk varoitusajalla.

Nykyinen soppari samantyyppinen. Lomarahat maksetaan kaikki heinäkuussa, mutta lomapalkka juoksee loman aikana.

Molemmissa myös sopimuksessa että lopputilin yhteydessä maksetaan pitämättömät lomapalkat + lomarahat.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Nyt sitten tuli työsopimus kouraan. 1000€ lisää palkkaa ja mahdolliset tulospalkkiot päälle. Kerroin tänään lähiesimiehelle, että varataanpas palaveria hänen ja hänen esimiehensä kanssa. Tämä onnitteli paikasta ja harmitteli että kun ei oikein ole helppo korvata. Hyvä fiilis! Tämä esimiehen esimies tuntuu olevan niin kaukana reaalimaailmasta, että sitä kohtaamista odotan kyllä innolla.
 
Olet @Atomos varmaan Japanissa, osaatko kielen? Etelä-Koreassa lienee jo matalampi palkkataso, Kiinassa maksetaan jalkapalloilijoille yms. paljon mutta tuskin inssit saa moninkertaisesti omaan väkeen nähden. Tiedän Japanissa työskentelevän ja kuullut häneltä että täysin ilman kielitaitoa ei olisi millään päässyt töihin, oli opiskellut Suomessa alkeet.
Lahetettyja tyontekijoita taitaa eniten olla Kiinassa, kehittyneemmissa maissa kuten Japanissa ja E koreassa jne ei tarvita lahetettyja tyontekijoita niin paljoa. Trendi nayttaa silta etta lahetettyja tyontekijoita tarvitaan yha vahemman ja vahemman.
 
Onko muka tilanne tämä:


Itse saman kaksoistutkintona käynyt ja ainakin melkein toistakymmentä vuotta sitten oli ihan yleisesti tiedossa, että tuolta ei valmistu yhtään mihinkään eikä pääse töihin minnekkään mistä saisi palkkaa vaan on pakko jatko-opiskella. En usko, että tilanne on parempaan suuntaan muuttunut. Naurettava juttu ja sen takia varmaan kommentitkin otettu pois päältä. Olis joku putki tai sähköheppu niin vois urakkatyömaalla saadakkin otsikon summan palkkaa. Mutta ATK asentaja rofl... :rofl2:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 419
Viestejä
4 868 889
Jäsenet
78 657
Uusin jäsen
Haline

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom