Omat vai yhteiset rahat?

[Boilers]

Hänellä tärkeä pointti, oma tili, jonne tulee omat rahat ja on sitä omaa rahaa.

Jos toimitaan vain toisen tilillä, niin ei niiden kautta voi omia raha-asioita voi hoitaa noin muutenkaan.

Vihannes mainuttu, sitä ei voi liikaa korostaa että jokainen tekee ne edunvalvonta laput (vai mikä se nimi oli), jotta voi hoitaa sen toisen asioita. Siinä muistaa että milloin on jäävi, ei siis voi käyttää toisen rahoja omiinasioihin, eli sitä varten niihin lappusiin sitten vaihtoehtoinen henkilö.

Kuten mainittu, jos toinen kuolee, niin silloin vainajan tilit napsuu kiinni, ja yhteistenkin kanssa voi tulla haasteita. Muistettava että noissa tilanteissa voi tulla ylläreitä, joten kannattaa olla kajoamatta vainajan rahoihin.

Tuossa jokunen vuosi olin kuolinpesän selvityksessä, jossa pesän toinen (vainajan lapsi) osapuoli oli tyhjentänyt (lue: ryypännyt) vainajan tilin. Tuosta olisi varmaan päässyt käräjille, mutta summan ollessa olematon jätin asian sikseen. Mutta silloin ei ainakaan ollut tiliä suljettu

 

[Mikkos]

Ja iltapaska herännyt taas aiheeseen.

Pariskunnat pitävät rahat yleensä erillään – tällaisia riitoja se aiheuttaa

Jo muutaman kysymyksen harjoitteleminen auttaisi suomalaisia selättämään rahan käyttöön liittyvät riidat.

www.iltalehti.fi

 

[juuseri23]

Meillä on yhteinen tili ruualle mihin molemmat siirtävät saman summan kuukaudessa ja molemmilla on kortti, että ei ole väliä kumpi siellä kaupassa kävisi. Lisäksi toiselta yhteiseltä tililtä menevät lainanhoitokulu+muut asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut. Sinnekin molemmat siirtävä saman summan kuukaudessa. Ja jos lapsille hommataan jotain, niin tasataan kyseiset kulut.

Kaikki loput rahat ovat sitten omilla tileillä ja omassa käytössä. Eikä tarvitse lupia kysellä, jos tarttee uutta näyttöä hommata tai omia vaatetuksia.

Tuo ruokatili toimii myös ns. huvitilinä yhteisissä menoissa, sieltä maksetaan lomaillessa syömiset sun muut.

Tämän mahdollistaa suunnilleen samanlaiset kuukausittaiset tulot. Ja kun vaimo jää uuden tulokkaan myötä kotihoidontuelle, niin minä maksan sitten elämisestä suhteessa enemmän, että vaimolle jää omaan käyttöön rahaa.

Mites te joilla toinen opiskelee ja tekee vähän osa-aikatöitä, kesällä ei tukea tule. Tuloerot suuret. Maksatteko kaikki yhteiset tulojen suhteessa? käytännössähän isompituloinen maksaa 70-90% yhteisistä ja toisen menoistakin.

 

[pokkus]

Mites te joilla toinen opiskelee ja tekee vähän osa-aikatöitä, kesällä ei tukea tule. Tuloerot suuret. Maksatteko kaikki yhteiset tulojen suhteessa? käytännössähän isompituloinen maksaa 70-90% yhteisistä ja toisen menoistakin.

Opiskellessa meni aika tasan 50/50 tai ruuat jaettiin vähän sen mukaan kumpi söi enemmän. Tämä siis silloin kun kummallakin oli rahasta tiukkaa. Sitten kun molemmat on ollut vakituisessa palkkatyössä valmistumisen jälkeen niin menot jaettu nettotulojen suhteessa. Ulkomailla ollessa itse olin ainoa joka tienasi ja maksoin 100% ihan kaikesta mukaan lukien Suomen kämpän lyhennykset ja sen lisäksi vähän vaimolle "viikkorahaa" jolla sai sitten ostella mitä huvittaa.

 

[Svaiski]

Mites te joilla toinen opiskelee ja tekee vähän osa-aikatöitä, kesällä ei tukea tule. Tuloerot suuret. Maksatteko kaikki yhteiset tulojen suhteessa? käytännössähän isompituloinen maksaa 70-90% yhteisistä ja toisen menoistakin.

Vaimo maksaa sen mitä voi, minä maksan loput. Näen tämän enemmänkin investointina tulevaisuuteen kuin asiana josta pitää euroja laskea. Toki meillä on jo se 20 vuotta yhteistä eloa takana joka vaikuttaa. Asiaa tarkastelisin eri kannalta jos kyseessä olisi sangen tuore parisuhde, tyyliin puoli vuotta sitten tavattu.

 

[Raaka]

Mites te joilla toinen opiskelee ja tekee vähän osa-aikatöitä, kesällä ei tukea tule. Tuloerot suuret. Maksatteko kaikki yhteiset tulojen suhteessa? käytännössähän isompituloinen maksaa 70-90% yhteisistä ja toisen menoistakin.

No näihän tuo vähän meilläkin meni aikoinaan. Tosin kesät painettiin töitä opiskelijana, että omatalous ei nyt ihan matelisi pohjamudissa.

Ensiksi opiskelin minä ja rouva oli töissä = rouva jeesasi ja sitten rouva opiskeli ja minä olin töissä. Näin aika hyvin molemmat pääsivät tukemaan toista.

Tosin silloin kun oltiin töissä-opiskelija kombolla, niin yhteisiin menoihin ne tarpeelliset rahat raavittiin kasaan, että opiskelijana ne "omat rahat ja omat ostot" oli aika pitkien säästämisien tulos.
Tosin kesät painettiin töitä opiskelijana, että omatalous ei nyt ihan matelisi pohjamudissa.

Sit jos jotain reissuja tehtiin, niin se töissä käyvä tottakai panosti enemmän. Toki tämäkin oli molemmille ok ,kun asioista sovittiin etukäteen ja yleensä se töissä käyvä ehdotti jotain reissua.

 

[hyperstaattinen]

Meillä on vaimon kanssa kummallakin omat palkkatilit sekä yhteinen käyttötili, johon molemmat siirtävät arviolta n. 60% nettotuloistaan. Kummallakin on oma kortti yhteiselle tilille ja siitä maksetaan käytännössä kaikki vähänkään yhteiset menot; lainat, vakuutukset, autot, bensat, sähkö, ruoka, netti, pihakukat, sukulaislasten lahjat, sanomalehdet, reissut, vain muutamia esimerkkejä antaakseni. Kasvatamme yhteistä käyttötiliä tarkoituksella hieman, eli liki joka kuukausi jää joitain kymppejä/muutamia satasia ylimääräistä tilin pohjalle. Tämä mahdollistaa yksittäisten hieman isompien hankintojen tekemisen. Teemme parhaillaan pintaremonttia, jonka materiaalihankinnat kustannetaan yhteiseltä tililtä ilman lisärahoittamisen (omilta käyttötileiltä) tarvetta. Käytännössä vain henkilökohtaiset hilavitkuttimet, vaatteet, omat harrasteet ja säästäminen hoidetaan omilta tileiltä.

Tämän on mahdollistanut se, että olemme olleet koko ajan molemmat samassa tuloluokassa, joskin nyt vaimo on kirinyt hieman edelle. Jos taloudellinen tilanne muuttuisi oleellisesti, niin sitten jakosuhdetta pitäisi tietysti katsoa uudelleen.

 

[Honzo]

Meillä on naimisiinmenon (2001) jälkeen olleet aina 100% yhteiset rahat. Molemmilla omat tilit ja molemmilla käyttöoikeus toisen tiliin. Käytännössä mä hoidan kaikki laskujen maksut, siis vahvistan nettipankissa lähinnä. Koskaan ei ole ollut rahasta riitaa tai edes tiukkaa keskustelua. Isommat hankinnat katsotaan aina yhdessä, muuten ostaa mitä ostaa. Tulot vaihdelleet molemmilla, mutta nykyään aika tasan, max. 10-15% vuosipalkoissa eroa. Molemmilla aika muuttuvat kuukausitulot, mutta tasoittuu kyllä vuoden aikana.

edit. Näköjään tän sama vastannut aiemminkin tähän ketjuun. No mikään ei ole muuttunut.

 

[Mikkos]

Meillä näin melkein 10v exceliin ostokset kirjattuna repästiin ja otettiin yhteinen luottokortti jolla maksetaan kauppareissut. Vuoden alusta ollu käytössä ja sillä maksellaan kaikki yhteiset menot ja kun lasku tulee niin pannaan puoliks.
Hyvä järjestelmä ja tietysti molemmilla omat rahat ja tilit mitä käytetään mihin haluaa. Ja sitten toki talotili mistä laina menee ja mistä maksellaan talon juoksevia kuluja ja sitten molemmat laittaa tilipäivänä X-euroa sinne.

Oikein hyvä järjestelmä ja excelöinti helpottui huomattavasti.

Ja toki on vielä olemassa kesälomatili jonne laitetaan pullorahat ja vihreän kullan bonukset ja sitä käytellään sitten kesälomalla. Molemmilla jää sitten lomarahat omaan käyttöön mihin haluaa.

 

[Köntsä-Ana]

Meillä on vaimon kanssa kummallakin omat palkkatilit sekä yhteinen käyttötili, johon molemmat siirtävät arviolta n. 60% nettotuloistaan. Kummallakin on oma kortti yhteiselle tilille ja siitä maksetaan käytännössä kaikki vähänkään yhteiset menot; lainat, vakuutukset, autot, bensat, sähkö, ruoka, netti, pihakukat, sukulaislasten lahjat, sanomalehdet, reissut, vain muutamia esimerkkejä antaakseni. Kasvatamme yhteistä käyttötiliä tarkoituksella hieman, eli liki joka kuukausi jää joitain kymppejä/muutamia satasia ylimääräistä tilin pohjalle. Tämä mahdollistaa yksittäisten hieman isompien hankintojen tekemisen. Teemme parhaillaan pintaremonttia, jonka materiaalihankinnat kustannetaan yhteiseltä tililtä ilman lisärahoittamisen (omilta käyttötileiltä) tarvetta. Käytännössä vain henkilökohtaiset hilavitkuttimet, vaatteet, omat harrasteet ja säästäminen hoidetaan omilta tileiltä.

Tämän on mahdollistanut se, että olemme olleet koko ajan molemmat samassa tuloluokassa, joskin nyt vaimo on kirinyt hieman edelle. Jos taloudellinen tilanne muuttuisi oleellisesti, niin sitten jakosuhdetta pitäisi tietysti katsoa uudelleen.

Meillä aikalailla sama systeemi. Oudolta tuntuisi jos olisi omat tilit mistä maksettaisiin vuorotellen ruoat ym

 

[cman]

Meillä aikalailla sama systeemi. Oudolta tuntuisi jos olisi omat tilit mistä maksettaisiin vuorotellen ruoat ym

Ei erityisesti tunnu, näin meillä menty meillä jo 22 vuotta. Ei mitään yhteisiä tilejä. Puoliso maksaa yhteisen osakkeen vastikkeet, joista maksan hänelle puolet. Hänellä sähkösopimus, minä taas hoidan netin ja suoratoistopalvelut. Kaupassa käydessä maksetaan joka toinen kerta. Tuosta ei toki pidetä mitään kirjaa, mutulla mennään, kun kumpaakaan ei erityisesti kiinnosta. Jos jotain isompaa yhteistestä ostetaan, toinen ostaa ja toinen maksaa hänelle puolet. Molemmilla omat autot, joilla kuljetaan samalla periaatteella kuin käydään kaupassa.

 

[Mikkos]

Meillä aikalailla sama systeemi. Oudolta tuntuisi jos olisi omat tilit mistä maksettaisiin vuorotellen ruoat ym

Musta taas tuntuis tosi oudolta jos olis pelkästään yhteiset rahat.. omat rahat niin voi käyttää niitä juuri kuten haluaa eikä ole pelkoa siitä että jompikumpi alkaa nassuttamaan että mihin sitä taas käytetty yhteisiä rahoja.

 

[Huimeli]

Yhteiset rahat ollut jo kauan, palkat menee suoraan samalle tilille. Vuoronperään on joko opiskeltu, hoidettu lapsia tai oltu esim. Lomautettuna koronan aikana ja tällöin välillä toinen tienannut enemmän, välillä taas toinen. Isommat ostokset katsotaan yhdessä, mutta aina on kyllä ostettu mitä tarvitaan. Vaimo hoitaa laskujen maksun yhteiseltä tililtä.

Meillä tämä toiminut hyvin ja ikinä ei ole tullut rahoista mitään isompaa kinaa. Vaikea olisi kuvitella itsellä muuta tapaa.

 

[Brejk]

Yhteiset rahat ollut jo kauan, palkat menee suoraan samalle tilille. Vuoronperään on joko opiskeltu, hoidettu lapsia tai oltu esim. Lomautettuna koronan aikana ja tällöin välillä toinen tienannut enemmän, välillä taas toinen. Isommat ostokset katsotaan yhdessä, mutta aina on kyllä ostettu mitä tarvitaan. Vaimo hoitaa laskujen maksun yhteiseltä tililtä.

Meillä tämä toiminut hyvin ja ikinä ei ole tullut rahoista mitään isompaa kinaa. Vaikea olisi kuvitella itsellä muuta tapaa.

Meilläkin käytännössä näin että rahat on yhteiset, vaikka palkat tuleekin omille tileille. Vuoden vaihteessa kun vaimo palaa töihin, voisi tehdä niin että palkat jatkossa yhteiselle tilille. Selkeyttäisi kun näkee selvästi että paljon rahaa tulee ja menee kuukausittain.

Hankala kuvitella, että olisi parisuhteessa henkilön kanssa johon ei luottaisi niin paljoa että voisi olla yhteiset rahat. Saatikka että pienempituloisella puolisolla pitäisi olla vähemmän rahaa käytössä kuin itsellä. Toki ymmärrän suhteen alkuvaiheessa varovaisuuden tai jos puolisolla on rahankäytön tai mielen kanssa ongelmia.

 

[Köntsä-Ana]

Musta taas tuntuis tosi oudolta jos olis pelkästään yhteiset rahat.. omat rahat niin voi käyttää niitä juuri kuten haluaa eikä ole pelkoa siitä että jompikumpi alkaa nassuttamaan että mihin sitä taas käytetty yhteisiä rahoja.

Yhteisellä laitetaan x määrä palkasta jotka käytetään yhteisiin asioihin. Loppupalkka omalla tilillä minkä voi käyttää viinaan ym.

 

[Jebaus]

Selvästi ideologioita ohjaa vahvasti se, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Mitä enemmän on ylimääräistä, sitä itsenäisempää tuntuu käyttö olevan kun on ns se ja sama, kumpi maksaa ja mihin se raha menee.

 

[Miksuu]

Mä oon aina ollu sitämieltä molempien vaimojen kanssa ja ko yhteisiä lapsia etsillon ollu yhteiset rahat, vaikka aina oon tienannu enempi ja jopa mä ite jouduin perustelee enemmän jos jotain halusin ite hankkia, mutta enää en koskaan ala jakaa tulojani, oman osuuteni voin kyllä aina siirtää si tilille jossa molemmilla käyttöoikeus, vaikka se si ois jopa isompi osa multa sinne. Osa syy tähän on et koitan kartuttaa myös kolmelle lapselle pesämunaa, ja etois ees jotain perittävää, mitä itse en ikinä saanu

 

[Jebaus]

Mä oon aina ollu sitämieltä molempien vaimojen kanssa ja ko yhteisiä lapsia etsillon ollu yhteiset rahat, vaikka aina oon tienannu enempi ja jopa mä ite jouduin perustelee enemmän jos jotain halusin ite hankkia, mutta enää en koskaan ala jakaa tulojani, oman osuuteni voin kyllä aina siirtää si tilille jossa molemmilla käyttöoikeus, vaikka se si ois jopa isompi osa multa sinne. Osa syy tähän on et koitan kartuttaa myös kolmelle lapselle pesämunaa, ja etois ees jotain perittävää, mitä itse en ikinä saanu

Erikoinen logiikka, kartuttaminen on siis oma yksinäinen ristiretkesi? Haluatko myös yksin hallita mitä lapsENNE tekee ja mihin tämän sinun kartuttaman pesämunan käyttää?

 

[Miksuu]

Erikoinen logiikka, kartuttaminen on siis oma yksinäinen ristiretkesi? Haluatko myös yksin hallita mitä lapsENNE tekee ja mihin tämän sinun kartuttaman pesämunan käyttää?

Siis yhteiset rahat oli kun yhteisisiä lapsiakin, nyt jos tulee joku emäntä tähän, niin sen kanssa en enää yhteisiä rahoja ota kokonaisuudessa, enkä lisää lapsia tee, eli tästä eteenpäin kartutan noille jälkipolville

 

[Miksuu]

Täsmennetään viellä , jos ilmaisin huonosti, naimisissa ollessa molempien exien kaa oli yhteiset rahat, ja yhteisiä.lapsia/lapsi.. mutta molemmist jo eronnut, ja enää ei siis yhteisiä rahoja, itselleni en säästä mutta lapsille säästän

 

[Miksuu]

Ja enää parivuotta ko toinen exä saa elareita, eli säästän aikuisille lapsille enempi jo, jota eivät tiiä, mutta riippuen elämäntilanteista heillä saatan paljastaa tarvittaessa, vaikka summat olekaan isoja

 

[Mikkos]

Täsmennetään viellä , jos ilmaisin huonosti, naimisissa ollessa molempien exien kaa oli yhteiset rahat, ja yhteisiä.lapsia/lapsi.. mutta molemmist jo eronnut, ja enää ei siis yhteisiä rahoja, itselleni en säästä mutta lapsille säästän

Mites erotessa hoiditte rahat? Tili puoliks?

 

[Miksuu]

Mites erotessa hoiditte rahat? Tili puoliks?

Kun ero tuli tilit menivät omille nimille yksin, elikäytännössä exien tulot pieneni.. kulut hoidettiin si omista tileistä 50-50
Toisen kanssa asuntolaina jäi hetkoksi roikkuu joka hoidettiin puoliks yhteiseltä lainatililtä johon molemmillaviel oikeus, toisen ostin heti ulos

 

[Miksuu]

Lisätääs taas viel, rahaasiat ei erotessa ollut kummankaan vaikeita..moni muu asia oli, mutta silti olen nykyään sitämieltä etteienää ikinä yjteisiä rahoja, ko ei tule olemaan enään yhtisiä lapsiakaan.. ne lapset on se musta ko sen eniten sanelee

 

[Centteri]

Kun ero tuli tilit menivät omille nimille yksin, elikäytännössä exien tulot pieneni.. kulut hoidettiin si omista tileistä 50-50
Toisen kanssa asuntolaina jäi hetkoksi roikkuu joka hoidettiin puoliks yhteiseltä lainatililtä johon molemmillaviel oikeus, toisen ostin heti ulos

Exien..? Oliko sulla siis useampi ex samaan aikaan..?

 

[Miksuu]

Exien..? Oliko sulla siis useampi ex samaan aikaan..?

No ei toki samaan aikaan, mutta eikös exien kaa ole ihan norppi sanonta jos niitä ollut useampi, eri aikoina?. Vai onko mun lukihärö/suomenkielen ymmärrys tosiaan niin paha?

 

[Centteri]

No ei toki samaan aikaan, mutta eikös exien kaa ole ihan norppi sanonta jos niitä ollut useampi, eri aikoina?. Vai onko mun lukihärö/suomenkielen ymmärrys tosiaan niin paha?

Aaa, oletin että oli yhtaikaa exien kanssa rahajuttuja. Lukihäiriötä en huomannut.

 

[Miksuu]

Tiemmä mainitsin myös et toisen kanssa pitkitty, toisen ostin heti ulos.. joku vois osata päätellä siitäkin et eri aikoihin ollut...

 

[pyki]

Tonni per naama palkoista yhteiselle tilille lainaa, vastikkeita ja laskuja varten. Muuten rahaa käytellään miten sattuu ruokakaupoissa ja vaatekaupoissa.

 

[Centteri]

Kämppä täysin maksettu.
Molemmilla omat tilit ja omat kulut. Yhteiset kulut, ruoka, kalusteet, matkustelu yms. - toinen maksaa ja toinen maksaa oman osuuden maksajan tilille.
Näin on menty 20 vuotta ja toimii hyvin.

 

[kilroy1]

Kämppä täysin maksettu.
Molemmilla omat tilit ja omat kulut. Yhteiset kulut, ruoka, kalusteet, matkustelu yms. - toinen maksaa ja toinen maksaa oman osuuden maksajan tilille.
Näin on menty 20 vuotta ja toimii hyvin.

Meillä about sama, kun oli asuntolainaa maksoin lainan, vastikkeen ja sähköt. Vaimo taas enimmäkseen ruuat sekä netin. Nyt laina maksettu ja samoilla mennään edelleen. Itsellä jää enemmän säästöön kuin ennen mutta maksan taas pääosin matkustelut.

Jos ollaan yhdessä syömässä yms jompikumpi maksaa. Ei näistä rahoja siirrellä tililtä toiselle.

Vaimo ei tiedä paljonko minulla on rahaa tilillä tai sijoituksissa enkä tiedä hänen rahojaan.. näillä on menty kohta 25v naimisissa ja meille toimiva systeemi.

 

[BongisKhan]

Meillä oli aluksi 50:50 jako kaikessa, mutta kun vaimo oli raskaana ja hoiti lapsia kotona niin minä maksoin käytännössä kaiken ja vaimo sai tehdä niillä pienehköillä tukirahoilla mitä halusi.

Sitten palattiin hetkeksi takaisin 50:50, mutta totesin aika pian että ei ole oikein reilu jako, koska minä tienaan jonkun verran enemmän ja elämä (talo, auto, muu kulutus) on speksattu selvästikin enemmän minun tulotasoni mukaan, joten on pelkästään reilua että minä myös maksan enemmän. Siirryttiin sitten about 65:35 jakoon.

Ollaan kuitenkin toimittu niin, että molemmat pistää joka kuukausi omasta palkasta about tuon ylemmän suhteen mukaisesti yhteiselle taloustilille rahaa, josta hoidetaan ruokaostokset, lasten menot sun muut. Muuten on sitten täysin omat tilit ja kumpikin käyttää omat rahansa tismalleen niin kuin huvittaa. Molemmat karsastaa erittäin vahvasti ajatusta siitä, että pitäisi mitään omia menoja perustella toiselle.

Mutjoo, monet on tavat ja mitään one-size-fits-all-ratkaisua ei ole olemassakaan. Pääasia, että niistä raha-asioista oikeasti puhutaan ja saavutetaan sellainen ratkaisu johon molemmat ovat tyytyväisiä ja tarvittaessa avataan keskustelua uudestaan ja säädetään jos kummallakaan herää tyytymättömyyttä. Kaikki muu johtaa ennen pitkää katastrofiin.

 

[Mikkos]

Meillä oli aluksi 50:50 jako kaikessa, mutta kun vaimo oli raskaana ja hoiti lapsia kotona niin minä maksoin käytännössä kaiken ja vaimo sai tehdä niillä pienehköillä tukirahoilla mitä halusi.

Sitten palattiin hetkeksi takaisin 50:50, mutta totesin aika pian että ei ole oikein reilu jako, koska minä tienaan jonkun verran enemmän ja elämä (talo, auto, muu kulutus) on speksattu selvästikin enemmän minun tulotasoni mukaan, joten on pelkästään reilua että minä myös maksan enemmän. Siirryttiin sitten about 65:35 jakoon.

Ollaan kuitenkin toimittu niin, että molemmat pistää joka kuukausi omasta palkasta about tuon ylemmän suhteen mukaisesti yhteiselle taloustilille rahaa, josta hoidetaan ruokaostokset, lasten menot sun muut. Muuten on sitten täysin omat tilit ja kumpikin käyttää omat rahansa tismalleen niin kuin huvittaa. Molemmat karsastaa erittäin vahvasti ajatusta siitä, että pitäisi mitään omia menoja perustella toiselle.

Mutjoo, monet on tavat ja mitään one-size-fits-all-ratkaisua ei ole olemassakaan. Pääasia, että niistä raha-asioista oikeasti puhutaan ja saavutetaan sellainen ratkaisu johon molemmat ovat tyytyväisiä ja tarvittaessa avataan keskustelua uudestaan ja säädetään jos kummallakaan herää tyytymättömyyttä. Kaikki muu johtaa ennen pitkää katastrofiin.

Pärjäättekö jos jompikumpi jää työttömäks?

 

[BongisKhan]

Pärjäättekö jos jompikumpi jää työttömäks?

Juu, helposti. Ei meillä talous mitenkään kireälle ole vedetty, mutta minä halusin kuitenkin paljon vahvemmin isohkon oman kämpän, kun vaimo olisi tyytynyt johonkin rivariin. Auton kanssa vähän sama homma.

Toki sitten jos toinen jäisi työttömäksi, tuota menojakoa pitäisi tarkastella ainakin hetkellisesti uudelleen.

 

[Miksuu]

Meillä oli aluksi 50:50 jako kaikessa, mutta kun vaimo oli raskaana ja hoiti lapsia kotona niin minä maksoin käytännössä kaiken ja vaimo sai tehdä niillä pienehköillä tukirahoilla mitä halusi.

Sitten palattiin hetkeksi takaisin 50:50, mutta totesin aika pian että ei ole oikein reilu jako, koska minä tienaan jonkun verran enemmän ja elämä (talo, auto, muu kulutus) on speksattu selvästikin enemmän minun tulotasoni mukaan, joten on pelkästään reilua että minä myös maksan enemmän. Siirryttiin sitten about 65:35 jakoon.

Ollaan kuitenkin toimittu niin, että molemmat pistää joka kuukausi omasta palkasta about tuon ylemmän suhteen mukaisesti yhteiselle taloustilille rahaa, josta hoidetaan ruokaostokset, lasten menot sun muut. Muuten on sitten täysin omat tilit ja kumpikin käyttää omat rahansa tismalleen niin kuin huvittaa. Molemmat karsastaa erittäin vahvasti ajatusta siitä, että pitäisi mitään omia menoja perustella toiselle.

Mutjoo, monet on tavat ja mitään one-size-fits-all-ratkaisua ei ole olemassakaan. Pääasia, että niistä raha-asioista oikeasti puhutaan ja saavutetaan sellainen ratkaisu johon molemmat ovat tyytyväisiä ja tarvittaessa avataan keskustelua uudestaan ja säädetään jos kummallakaan herää tyytymättömyyttä. Kaikki muu johtaa ennen pitkää katastrofiin.

Tämä just sama mitä itekkin sillon aattelin ko olin suhteessa jossa yhteisiä lapsia.. olin jopa enempi prosenteilla omasta palkasta, mutta kaikki muuttuu..varsinkin ko enää suhdetta mitenkään paitsi täysikästen lasten kautta heihin

 

[Miksuu]

Joka asia ja tilenne on omansa, ei ole ihan yhtä selkeetä linjaa, mutta omalta kohalta ei sellasta naista enää tuu et 50/50 laittaisin

 

[Pete88]

Juu. Viisihenkinen perhe, lapset alle kouluikäisiä. Ei ole sellaista tilannetta, eikä tule, että lähdetään päätämme raapimaan tai käyttämään yhtään ylimääräistä ajatusta mihinkään ylimääräisiin jakoperusteisiin. On vaan meidän perheen rahat. Toki minulla ja vaimolla on omat tilit, mutta kummallakin on täysi käyttö- ja katseluoikeus kaikkiin tileihin. Minä tienaan enemmän, mutta kuten sanottua, en arvota asioita yhtään siten, että parisuhteessa minä olisin oikeutetumpi johonkin enempään. Samaan suuntaan kuitenkin elämässä pyritään. Elämässä on myös niin paljon muitakin asioita, joista ammentaa, ettei pätkääkään kiinnosta hämmentää raha-asioilla parisuhteessa kun ei ole pakko.

Jos on jotain isompaa hankintaa, niin yhdessä mietitään mikä olisi meille parasta. Pienempiä juttuja voi hankkia itsenäisesti jos haluaa, eikä siitä tehdä numeroa. Mulla ei ole mitään pelkoa tai tarvetta vahdata toisen rahankäyttöä, eikä hänellä minun. Kulupuoli pidetään tasapainossa, mutta ei ole mitään minun kuluja ja hänen kuluja. Ne ovat yhteisiä ja rahoja tilien välillä siirrellään vain kulloisenkin tarpeen mukaan. Käytän energiani ennemmin johonkin kehittävämpään tai vaikka miten talouspuoli olisi enemmän reilassa kuin mitään ylimääräistä mihinkään jakoihin.

 

[jaakko-seppo]

Omat rahat mutta yhteiset menot. Vuosituloissa eroa lähemmäs kymmenkertaisesti (Opiskelut kesken, hoitovapaalla yms..) joten minä maksan huomattavasti suuremman osuuden asunnosta, ruuasta ja muista menoista että jää puolisollekkin sitten omaa hupirahaa. Ei mitään tarkkaa prosenttia ole koskaan ollut vaan tilanteen mukaan mennään. Minä ehdotin yhteisiä rahoja joskus mutta vaimo haluaa pitää erillään.

 

[robot boy]

Meillä on vaimon kanssa yksi yhteinen tili naimisiinmenosta asti. Molempien kaikki tulot menevät sinne, molemmat ostavat mitä haluavat.

Asiaa auttanut suuresti se, että vaimo on rahankäytön suhteen yhtä kitsas, kuin minäkin, joten heräteostokset kummallakin ovat aikalailla minimissä.

 

[ympyr]

Yhteinen taloustili jonne molemmat siirtävät saman summan kuukausittain yhteisiä juoksevia kuluja varten ruoka mukaan lukien. Loput jää omille tileille ja ovat omaa käyttöä varten. Jos on jotain suurempaa hankintaa niin pohditaan tilannekohtaisesti miten toimitaan, yleensä maksetaan puoliksi. Bruttotuloissa ei suurta eroa osapuolten kesken. Auton polttoaine tekee poikkeuksen, sitä makselee se kumpi sattuu kulloinkin ajelemaan enemmän.

En koe omaksi tuota systeemiä yhteisistä rahoista eikä sillä ole mitään tekemistä luottamuksen kanssa, vaan molemmat haluavat pitää kiinni yksityisyydestään. Yhtä lailla kaikki salasanat yms ovat omia eivätkä toisen tiedossa. Tuollaisen vaatiminen, saati menojen eurolleen excelöinti olisi aikamoinen turnoff parisuhteessa.

 

[BongisKhan]

En koe omaksi tuota systeemiä yhteisistä rahoista eikä sillä ole mitään tekemistä luottamuksen kanssa, vaan molemmat haluavat pitää kiinni yksityisyydestään.

Tämähän se just. Puhumattakaan siitä, että kun ne rahat on omia, niin sitten ne voi sitten hyvällä omatunnolla käyttää just niin typerästi kuin haluaa, ilman minkäänlaista pelkoa siitä, että toista alkaa hiertämään (edes alitajuisesti) yhtään se miten niitä "yhteisiä" rahoja käytetään. Meillä on vaimon kanssa niin erilaiset kulutustottumukset, että siitä ei seuraisi kuin molemminpuolista hampaidenkiristelyä jos olisi täysin yhteiset rahat.

---

Mitenkäs muuten te, joilla on täysin yhteiset rahat. Onko teillä sijoitukset ja säästötkin yhteisiä?

 

[Huimeli]

Mitenkäs muuten te, joilla on täysin yhteiset rahat. Onko teillä sijoitukset ja säästötkin yhteisiä?

Joo, onhan ne. Samoin myös lainat on yhteisiä. Hammasharjat on molemmilla omat. Jossain se raja menee.

 

[SheikYerbouti]

Joo, onhan ne. Samoin myös lainat on yhteisiä. Hammasharjat on molemmilla omat. Jossain se raja menee.

Sama meillä.

 

[Leatherman]

Omasta mielestäni rahojen yhdistäminen on vanhanaikainen konsepti. Aikoinaan sille oli tarvetta koska miehet dominoi ja naiset pesi pyykkiä kotona, mutta nykypäivänä kun mies ja nainen on samanarvoinen niin sille enää ei ole tarvetta.
Ja kyse tosiaan ei ole luottamuksesta. Kuinka moni oikeasti pysyy yhdessä loppuelämän vaikka vannoo pysyvänsä yhdessä toisen kanssa loppuelämän? Se on vaan fakta että ihmiset muuttuu ajan kanssa, miksi pitää vannoa jotain sellaista mistä hyvin todennäköisesti ei pysty edes pitämään kiinni?

 

[Pempula]

Ja kyse tosiaan ei ole luottamuksesta. Kuinka moni oikeasti pysyy yhdessä loppuelämän vaikka vannoo pysyvänsä yhdessä toisen kanssa loppuelämän? Se on vaan fakta että ihmiset muuttuu ajan kanssa, miksi pitää vannoa jotain sellaista mistä hyvin todennäköisesti ei pysty edes pitämään kiinni?

Ihan yhtä paljon myös luottamusta on se, että pidetään varat erillään ja sallitaan toisen käyttää omia rahojaan ihan niin kuin lystää. Yksi yhteinen tilihän on lähinnä tarkan kyttääjän unelma. Näen myös, että naimisiin mentäessä avioehto on järjen valinta ja kaiken luottamuksen perusta.

 

[Jebaus]

Enemmänhän se tosiaan luottamusta vaatii että molemmat pitää omat tilinsä, rahansa, tulonsa ja menonsa kun että kaikki lyödään ns. yhteen ja läpinäkyväksi.
En oikeastaan edes keksi, miksi puolisoni pitäisi pystyä seuraamaan sijoituksiani, tai miksi haluaisin tietää hänen yrityksensä tileistä tai mökin sisustusesineisiin menneistä summista. Asia on toiselle tärkeä ja se osapuoli sitä hoitaa, toki näistä välillä keskustellaan ja tietysti asia avataan myös toiselle jos hän siihen osoittaa kiinnostusta. Mutta ainakin meillä on todella tärkeää että on myös niitä ns. Omia asioita.

 

[Honzo]

Enemmänhän se tosiaan luottamusta vaatii että molemmat pitää omat tilinsä, rahansa, tulonsa ja menonsa kun että kaikki lyödään ns. yhteen ja läpinäkyväksi.
En oikeastaan edes keksi, miksi puolisoni pitäisi pystyä seuraamaan sijoituksiani, tai miksi haluaisin tietää hänen yrityksensä tileistä tai mökin sisustusesineisiin menneistä summista. Asia on toiselle tärkeä ja se osapuoli sitä hoitaa, toki näistä välillä keskustellaan ja tietysti asia avataan myös toiselle jos hän siihen osoittaa kiinnostusta. Mutta ainakin meillä on todella tärkeää että on myös niitä ns. Omia asioita.

Mun mielestä on hassu ajatus, että avioliitossa jotkut mökin esineet tai sijoitukset olisivat ”omia”. Sijoitukset ostetaan yhteisillä rahoilla ja ne ovat yhteisiä. Kaikenmaailman esineet ja tavarat ovat yhteisiä, vaikka tietenkin vaikka esim. mun pyörä on vain mun käytössä, ihan koosta johtuen. Sama tietty vaatteiden kanssa. Mutta kaikki on yhteisillä rahoilla ostettu ja siis yhteistä. Ei vaimo kaipaisi niin kallista autoa, joka mua miellyttää tai mä en ostaisi hinnakasta sohvaa vanhan tilalle jne. Ei siitä mitään tulisi jos auto ois mun ja sohvat vaimon..

Ei mua vaimon vaatteisiin tai sisustusesineisiin käyttämä raha kiinnosta, enkä yhtään seuraa mitä ne maksavat. En todellakaan katso vaimon tiliotetta, vaikka voisinkin. Sama toisinpäin.

 

[Centteri]

Meillä myös omat tilit ja "omat menot". Vaimo kauhistelee kun ostan uutta elektroniikka koska sillä vanhallakin pärjää ihan hyvin.
Itse ihmettelen mihin vaimo tarvitsee 750eur Vuittonin laukkua mutta kun omilla rahoilla ostellaan näitä pikkujuttuja mitkä itseään miellyttää niin ei niistä mitään riitoja keskeydy.

 

[Jebaus]

Mun mielestä on hassu ajatus, että avioliitossa jotkut mökin esineet tai sijoitukset olisivat ”omia”. Sijoitukset ostetaan yhteisillä rahoilla ja ne ovat yhteisiä. Kaikenmaailman esineet ja tavarat ovat yhteisiä, vaikka tietenkin vaikka esim. mun pyörä on vain mun käytössä, ihan koosta johtuen. Sama tietty vaatteiden kanssa. Mutta kaikki on yhteisillä rahoilla ostettu ja siis yhteistä. Ei vaimo kaipaisi niin kallista autoa, joka mua miellyttää tai mä en ostaisi hinnakasta sohvaa vanhan tilalle jne. Ei siitä mitään tulisi jos auto ois mun ja sohvat vaimon..

Ei mua vaimon vaatteisiin tai sisustusesineisiin käyttämä raha kiinnosta, enkä yhtään seuraa mitä ne maksavat. En todellakaan katso vaimon tiliotetta, vaikka voisinkin. Sama toisinpäin.

Niin onkin hassu ajatus, ei ne hankinnat tai sijoitukset ole "omia" vaan yhteisiä vaikka ne niiltä omilta tileiltä/itsenäisesti ostetaankin. Halusin siis korostaa sitä että ei meillä tarvitse olla yhteistä tiliä tai yhteisiä tuloja/päätöksiä asioista vaikka lopputulos onkin yhteinen. Kumpikin hoitaa sen mitä paremmin taitaa, yhteisen hyvän vuoksi.
Kuten aiemmin sanoin, tämä varmasti yleinen järjestely niillä joilla ei tarvitse miettiä sitä rahaa tai sen riittävyyttä. Mitä tiukemmalle budjetti on vedetty, sitä yleisempää tuntuu ns. Yhteinen tili ja yhteiset rahat olevan.

 

[Nomber]

Minusta on helpompaa että on omat rahat. Yhteinen taloustili toki johon molemmat laittavat rahaa josta kaikki yhteinen, kuten ruoka jne ostetaan. Mutta paljon helpompaa esim. sijoittaa jne kun tiedän aina tasan tarkkaan paljonko tililläni on rahaa, eikä niin että yhtäkkiä vaimoke olisi ostanut jonkun 2000€ jutun ja osakkeisiin varaamani rahat menisivät siinä sitten tai olisin menossa ostamaan pyörää ja kassalla huomaisin että tilille pyörää varten varaamani rahat menivätkin tunti sitten johonkin käsilaukkuun. Eikä tosin olla edes naimisissa joten jos erotaan niin omat jutut on joka tapauksessa omia eikä mene puoliksi, joten paljon helpompi siinäkin tapauksessa.