Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Lupa-asiasta kyselen täällä, jos jollakin olisi tietoa. Laitoin rakennusvalvontaankin jo meiliä, mutta nettisivuillaan varoittelevat, että kaikki kestää kauan...

Tarvitseeko pihan pintamateriaalin muuttamisesta tehdä ilmoitus vai tarvitseeko jopa luvan? Nyt pihalla on soraa ja haluan sen asfaltiksi. Täytyykö pihapiirustus päivittää ajantasaiseksi? Ei se sitä kyllä tälläkään hetkellä ole vaan osa sora-alueesta on merkitty nurmikoksi. Jostain luin, että oli kielletty asfalttipiha kaavan varjolla, mutta tässä on melkein kaikilla naapureillakin sellainen, niin eiköhän sen tähänkin saa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Kunnan sivuilla on yleensä lista mitä saa tehdä milläkin luvalla. Tai tarvitseeko lupaa ollenkaan. Kunnan karttapalvelusta löytyy varmaan myös ajantasakaava tms. sähköinen versio kaavasta, joka kertoo mitä ko. alueella saa tehdä. Harvemmin kukaan tuollaiseen pikkumuutokseen reagoi, jos kerran naapureillakin on asfalttipiha. Toki jos olet hankkinut naapurista vihamiehen, niin tällainen mulkku voi kiusata. Vanhoilla alueilla on monesti voimassa tasapaino sen suhteen, että jokaisella on jotain huomauttamista/luvatonta, jos tiukalla seulalla katsoo.
 
Liittynyt
17.06.2019
Viestejä
978
Lupa-asiasta kyselen täällä, jos jollakin olisi tietoa. Laitoin rakennusvalvontaankin jo meiliä, mutta nettisivuillaan varoittelevat, että kaikki kestää kauan...

Tarvitseeko pihan pintamateriaalin muuttamisesta tehdä ilmoitus vai tarvitseeko jopa luvan? Nyt pihalla on soraa ja haluan sen asfaltiksi. Täytyykö pihapiirustus päivittää ajantasaiseksi? Ei se sitä kyllä tälläkään hetkellä ole vaan osa sora-alueesta on merkitty nurmikoksi. Jostain luin, että oli kielletty asfalttipiha kaavan varjolla, mutta tässä on melkein kaikilla naapureillakin sellainen, niin eiköhän sen tähänkin saa.
En tiedä mikä kunta mutta itse olen aina ihan vaan soittanut rakennusvalvontaan monissa asioissa ja sieltä on tullut vastaus. Jos ei niin sähköpostilla, ja myös toi lupapisteen neuvontasysteemi toimii aina välillä. Noin kymmenessä kunnassa tehnyt sitä sun tätä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
699
Kunnan sivuilla on yleensä lista mitä saa tehdä milläkin luvalla. Tai tarvitseeko lupaa ollenkaan. Kunnan karttapalvelusta löytyy varmaan myös ajantasakaava tms. sähköinen versio kaavasta, joka kertoo mitä ko. alueella saa tehdä. Harvemmin kukaan tuollaiseen pikkumuutokseen reagoi, jos kerran naapureillakin on asfalttipiha. Toki jos olet hankkinut naapurista vihamiehen, niin tällainen mulkku voi kiusata. Vanhoilla alueilla on monesti voimassa tasapaino sen suhteen, että jokaisella on jotain huomauttamista/luvatonta, jos tiukalla seulalla katsoo.
Löytyi kaavat, mutta en nähnyt mitään mainintaa pihamateriaaleista. Niin monella täällä kuitenkin on asfalttia ja vieläpä rakennusvalvonnan siunaamana (esim siis lopputarkastuksessa jo laitettuna), niin ei luvan saamisessa se ongelma varmastikaan ole.

En tiedä mikä kunta mutta itse olen aina ihan vaan soittanut rakennusvalvontaan monissa asioissa ja sieltä on tullut vastaus. Jos ei niin sähköpostilla, ja myös toi lupapisteen neuvontasysteemi toimii aina välillä. Noin kymmenessä kunnassa tehnyt sitä sun tätä.
Sihteeri sieltä laittoi viestin jo eteenpäin rakennustarkastajalle ja näillä on kuulemma 6-8 viikon jonot. En sitten tiedä, miten pitkä jono ihan kyselyssä, että mitä byrokratiaa tarvitsee. Ajattelin, jos täältä saisi odotellessa vastausta, että mihin varautua.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Uuden talonko siihen meinaat pistää? Ei sitä suunnittelua ihan tuosta vaan muuteta. Riskipaikka säilyy riskipaikkana vaikka miten sen rakentaa uusiksi parhaan tietämyksen ja materiaalien mukaan. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää tuhansia euroja siihen, että saa estettyä satasten vaurioit, jotka ei uhkaa talon yleistä terveyttä.
Suunnittelun voi lähes aina muuttaa, paitsi jos sattuu olemaan Alwar Aalto/Finlandiatalo. Harvoin tulee lahoamisongelmia, joita ei suunnittelulla voitaisi korjata, varsinkin jos ne ovat näkyvissä kuten räystäslaudat.
Katon ulkomitat muuttuu, jos materiaali vaihtuu, samallakin materiaalilla voi tulla pieniä eroja, jotka tekee ränneille ongelmia.
Jos tulee ongelmia ränneille, niin se katto on väärin tehty rännien liitoskohdan kohdalta ja syytäkin pysähtyä miettimään mitä ollaan tekemässä.

Hyväkuntoiset kourut eivät välttämättä ole hyvät siinä vaiheessa, kun ne on kertaalleen irrotettu, varsinkin jos ovat pitkät ja työntekijät mallia ”urakka”. Kaikki maalaustyöt yms. korjaustyöt maksavat suhteettoman paljon uusiin nähden. Ulkonäkö on makukysymys, mutta aikalailla hullulta tuntuu pilata kymppitonnien remontti satasten säästöllä. Sit uusit ne rännit jonkun vuoden myöhemmin ja kaikki kuvitteellinen säästö menee siinä. Aika hiljaista tulee olemaan sen uudenveroisen talon perinnöksi jättämisen kanssa, jos joka paikassa venytetään penniä maksimit.
Miksi asiallisesti asennetut rännit pitäisi kattopeltien uusimisen takia irrottaa? Jos on sattunut laittamaan valkoiset rännit, niin voi esteetikko joutua uusimaan kärsittyään vuosikymmeniä niiden likaisuuden näkymisestä. Kunnossa olevien tummien rännien uusintaan en näe kyllä mitään tarvetta, ellei turhat eurot taskuja satu polttamaan. Todella harva niitä 20cm päästä katselee. Jos rännit on esim. 30 vuoden jälkeen uuden veroisessa kunnossa, niin eiköhän ne seuraavatkin 30-vuotta kestäne.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Suunnittelun voi lähes aina muuttaa, paitsi jos sattuu olemaan Alwar Aalto/Finlandiatalo. Harvoin tulee lahoamisongelmia, joita ei suunnittelulla voitaisi korjata, varsinkin jos ne ovat näkyvissä kuten räystäslaudat.

Jos tulee ongelmia ränneille, niin se katto on väärin tehty rännien liitoskohdan kohdalta ja syytäkin pysähtyä miettimään mitä ollaan tekemässä.

Miksi asiallisesti asennetut rännit pitäisi kattopeltien uusimisen takia irrottaa? Jos on sattunut laittamaan valkoiset rännit, niin voi esteetikko joutua uusimaan kärsittyään vuosikymmeniä niiden likaisuuden näkymisestä. Kunnossa olevien tummien rännien uusintaan en näe kyllä mitään tarvetta, ellei turhat eurot taskuja satu polttamaan. Todella harva niitä 20cm päästä katselee. Jos rännit on esim. 30 vuoden jälkeen uuden veroisessa kunnossa, niin eiköhän ne seuraavatkin 30-vuotta kestäne.
Jos sulla on kulma väärässä paikassa, niin millä helvetillä sä sen suunnittelun muutat rakentamatta kokonaan uusiksi? Parannuksia vedenohjaukseen voi ja pitää tehdä, mutta se sama kulma siinä edelleen on (ongelma). Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan :rolleyes:
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Jos sulla on kulma väärässä paikassa, niin millä helvetillä sä sen suunnittelun muutat rakentamatta kokonaan uusiksi?
Parannuksia vedenohjaukseen voi ja pitää tehdä, mutta se sama kulma siinä edelleen on (ongelma)
Noita pitää katsella tapauskohtaisesti, mutta jos paikkaa muuttaa niin onhan ne rännit irroittettava, yleensä tuollaisissa kohdin ne ovat lyhyitä ja siten helpommin käsiteltäviä. Useinhan rännit laitetaan ruuvein, joten irrotus onnistunee ehjänä,
jos ei ole tuostuneet muodottomiksi.
Kattopeltien vaihdosta en tiedä mitä räystään reunassa tehdään, mutta ainakin tiilien kanssa saa olla helvetin hyvä tuuri, jos vanhat ruoteet ja alin rima passaavat uuteen profiiliin - Jos nyt ylipäätään haluaa ottaa riskin, että jättää aluskatteen samalla vaihtamatta. Ei kyllä tulis mieleenkään alkaa kattoa räpeltämään rännit paikallaan :rolleyes:
Eikös kaikki tiilikatteet pyritä tekemään niin, että alareunaan räystäälle tulee ehjä tiili? Rimoja voi lisäillä/ poistaa tarvittaessa.
Aluskatte loppuu ennen ränniä, siitä näkee räystäällä vuotaako kattopinnoite. (kaikki kertarakentajat eivät tota tiedosta/muista)
Oikeastaan ainut "ongelma" tulee, jos räystäslautoja kiinnittäessä ei ole huomioitu niiden irrotusmahdollisuutta ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Löytyi kaavat, mutta en nähnyt mitään mainintaa pihamateriaaleista. Niin monella täällä kuitenkin on asfalttia ja vieläpä rakennusvalvonnan siunaamana (esim siis lopputarkastuksessa jo laitettuna), niin ei luvan saamisessa se ongelma varmastikaan ole.


Sihteeri sieltä laittoi viestin jo eteenpäin rakennustarkastajalle ja näillä on kuulemma 6-8 viikon jonot. En sitten tiedä, miten pitkä jono ihan kyselyssä, että mitä byrokratiaa tarvitsee. Ajattelin, jos täältä saisi odotellessa vastausta, että mihin varautua.
Jos naapureillasikin on luulen, että voit tehdä. Muistanet, ettei vesiä saa ohjata naapuria haittaavasti. Kaatosateella vettä kertyy todella paljon ja se saattaa yllättää vesien imeytymiseen maahan tottuneen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Noita pitää katsella tapauskohtaisesti, mutta jos paikkaa muuttaa niin onhan ne rännit irroittettava, yleensä tuollaisissa kohdin ne ovat lyhyitä ja siten helpommin käsiteltäviä. Useinhan rännit laitetaan ruuvein, joten irrotus onnistunee ehjänä,
jos ei ole tuostuneet muodottomiksi.
Itsellä kyllä lähti ränni ja sen raudat todella helposti irti räystäslaudoista sattuneista syistä. Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu. Ja nimenomaan tapauskohtaisesti pakko mennä, turha jeesustella "muuta suunnittelua". Jos siis tarkoitat suunnittelua ihan aidolla muutoksella, ei pientä näpertelyä, jolla ongelman toistuminen yritetään estää.
Eikös kaikki tiilikatteet pyritä tekemään niin, että alareunaan räystäälle tulee ehjä tiili? Rimoja voi lisäillä/ poistaa tarvittaessa.
Aluskatte loppuu ennen ränniä, siitä näkee räystäällä vuotaako kattopinnoite. (kaikki kertarakentajat eivät tota tiedosta/muista)
Oikeastaan ainut "ongelma" tulee, jos räystäslautoja kiinnittäessä ei ole huomioitu niiden irrotusmahdollisuutta ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa.
No totta helvetissä räystäälle se ehjä tiili tulee. Jos tiilen koko on vanhasta eroava, niin sen alimman riman korkeus ja muoto voivat vaihtua. Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen :rofl2:
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Itsellä kyllä lähti ränni ja sen raudat todella helposti irti räystäslaudoista sattuneista syistä. Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu.
Nyt on kyllä pakko myöntää, että putosin kärryiltä... lähti helposti ja sitten oli ongelmia?
Ja nimenomaan tapauskohtaisesti pakko mennä, turha jeesustella "muuta suunnittelua". Jos siis tarkoitat suunnittelua ihan aidolla muutoksella, ei pientä näpertelyä, jolla ongelman toistuminen yritetään estää.
Se on vaan tyhmää korjata ja jättää ongelman todellinen syy korjaamatta.
No totta helvetissä räystäälle se ehjä tiili tulee. Jos tiilen koko on vanhasta eroava, niin sen alimman riman korkeus ja muoto voivat vaihtua.
Jos se tiili on pakko profiililtaan muuttaa, niin eikös sitä rimaakin voi tapauskohtaisesti muokata?
Ylin räystäslauta ja ränniraudat ovat kiinni tuossa rakenteessa. Uusissa rakenteissa pitäisi olla tippapelti ko. puiden suojana, mutta jos ei ole, niin varmasti on vaihtokamaa katteen myötä. Aluskate loppuu ennen ränniä, mutta ne puut, jotka tulee aluskatteen päälle jatkuvat räystäälle asti. Mikä ongelma tämä räystäslautojen irrotusongelma nyt on, juurihan sä olit jättämässä rännitkin paikalleen :rofl2:
Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.

Mulla ei olisi mitään ongelmia, koska olen tehnyt räystäsrakenteen niin, ettei räystäslaudat ole kiinni noissa aluskatteen päällä kulkevissa puissa. Eli voin uusia pelkän katteen tai (jos olisi tarvetta) räystäslaudat ja kiinnittää ne edelleen hyväkuntoiset ruuveillä kiinnitetyt peltikourut takaisin. :)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Nyt on kyllä pakko myöntää, että putosin kärryiltä... lähti helposti ja sitten oli ongelmia?

Se on vaan tyhmää korjata ja jättää ongelman todellinen syy korjaamatta.
No ne laudat oli tietysti mädät. Käsivoimin lähti "paketti" irti. Jos se rakenteen perusmuoto on se ongelma, niin sitä ei voi vaan "suunnitella" tai "korjata" pois. Täytyy elää kompromissin kanssa, jossa on aina riski, että ongelma uusii.

Jos se tiili on pakko profiililtaan muuttaa, niin eikös sitä rimaakin voi tapauskohtaisesti muokata?
No jos katot miten erilaisia tyylejä on asentaa tiilikatto, niin eipä se aina ole mahdollista. Ja alimman puun vaihtamatta jättäminen on tasan yhtä typerä veto kuin rännien säästäminen siinä vaiheessa, kun uusii katon (ja rännit ovat samanikäisiä vanhemman katon kanssa).

Tuossahan sen kerroit, jos rännilauta on kiinni purettavan katon osassa => joutuu purkamaan enemmän/ katkomaan aluskatteen päällä olevia puita.

Mulla ei olisi mitään ongelmia, koska olen tehnyt räystäsrakenteen niin, ettei räystäslaudat ole kiinni noissa aluskatteen päällä kulkevissa puissa. Eli voin uusia pelkän katteen tai (jos olisi tarvetta) räystäslaudat ja kiinnittää ne edelleen hyväkuntoiset ruuveillä kiinnitetyt peltikourut takaisin. :)
Mä en ole toistaiseksi keksinyt antigravitaatiolaitetta, jolla ne laudat pysyisi kiinni ilmassa, niin ne on pakko pultata tuohon alimpaan "ruoteeseen". Toki ne ihan alareunasta olisi voinut pultata pelkästään alempaan räystäslautaan, joka on tukevasti kattotuolien päässä kiinni, mutta siinäpä vasta patentti olisi ollut. Oliskohan rännit ja ylemmän räystäslaidat kestänyt paikallaan edes ensimmäiseen talveen saakka.

Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä, pelkkää turhaa paskanlänkytystä jo pitkän matkaa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
357
Mikäli kaava ei määritä pihan pintamateriaalia ( harvemmmin asfalttia määritellään, yleensä kaavassa maininta että betonikivi) muutokseen ei tarvita lupaa, senkun tilaat asfalttimiehet paikalle.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
No ne laudat oli tietysti mädät. Käsivoimin lähti "paketti" irti
joo tuon toki arvsinkin, mutta tätä
"Rännit ja rännirautojen poisto olikin sitten toinen juttu." en ymmärtänyt mitä ongelmaa tuossa oli?
Jos se rakenteen perusmuoto on se ongelma, niin sitä ei voi vaan "suunnitella" tai "korjata" pois. Täytyy elää kompromissin kanssa, jossa on aina riski, että ongelma uusii.
Hyöty-hinta suhdetta kannattaa toki miettiä
No jos katot miten erilaisia tyylejä on asentaa tiilikatto, niin eipä se aina ole mahdollista. Ja alimman puun vaihtamatta jättäminen on tasan yhtä typerä veto kuin rännien säästäminen siinä vaiheessa, kun uusii katon (ja rännit ovat samanikäisiä vanhemman katon kanssa).
Kaikki lahovaurioituneet toki pitää vaihtaa, sulla kun oli lahot räystäslaudat niin voihan se reunakin olla vaihtokunnossa. Liekkö ruoteetkin?
Kaikissa tapaukissa näin ei ole. Peltikatteita on jouduttu uusimaan Rannilan suden takia eikä niissä välttämättä tarvitse uusia kuin ne pellit. Ellei ole "hölmöyttään" päästänyt ruodelautajakin lohoamaan.

Mä en ole toistaiseksi keksinyt antigravitaatiolaitetta, jolla ne laudat pysyisi kiinni ilmassa, niin ne on pakko pultata tuohon alimpaan "ruoteeseen". Toki ne ihan alareunasta olisi voinut pultata pelkästään alempaan räystäslautaan, joka on tukevasti kattotuolien päässä kiinni, mutta siinäpä vasta patentti olisi ollut. Oliskohan rännit ja ylemmän räystäslaidat kestänyt paikallaan edes ensimmäiseen talveen saakka.
Sulla on ruoteena luultavasti 50x50 joten siihenhän räystäslauta usein myös kiinnitetään yläosastaan. Minä laittaisin sen kohdan ruuvilla, vaikka alemmalla osalla naulaisinkin.
Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä, pelkkää turhaa paskanlänkytystä jo pitkän matkaa.
Eikös me täällä olla korona-aikaa kuluttamassa :)

Kerro nyt kuitenkin mistä syystä räystäslaudat ko. kohteessasi lahosivat.? Tuossa naapurissa on n. 33 vuotias betonitiilikatto ja sen räystäät näyttävän olevan vielä hyvässä kunnossa ainakin kauempaa katsottuna
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Vettä väärässä paikassa, olen jo paikat kertonut. Roiskevettä, puuttuvat tai huonot listat, tiilet tuli liian vähän ulos,... mistä sen tarkalleen tietää. Tyyppivikoja rintsikoissa. Ränni ja k.rauta oli niin tiukka sovite, että eivät ehjänä lähteneet toisistaan. Kiinnikkeestä lähti maalit, rännistä pinnoite ja osin muoto. Ruuveilla uudet tietysti. Ei ollut kärsinyt kuin räystäät. Piharakennuksessa joutui jatkamaan yhtä 6" puuta, kärki oli pehmeä.
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Tukijäsen
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
4 909
Ihan yhtälailla vesi salaojaan kerkeää.
Harvoin okt tontit ova niin isoja, että sadevesiä keräävät samaan kohtaan yli hehtaarin alueelta.
Salaojiin laitetaan soraa putken päälle, joten veden ei tarvitse mennä saven läpi.
Mutta on yleistä että siinä soran päällä on tiivistynyt nurmikko joka kyllä pitää vettä paremmin kuin avo-oja.
 
Liittynyt
03.01.2017
Viestejä
317
Pitäisi lukitusta uusia taloon. Tunnistaako joku techiläinen tämän lukkorungon ja saako tuohon asennettua esim. Abloy kopion habo dorma lukon? Kyseessä siis tosi vanha lukkorunko missä on se nappi alhaalla mikä vapauttaa lukitus kielen.

IMG-20200423-WA0017.jpg
 

OD.

Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
1 049
Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
771
Oudolta kuullostaa, ja omakotitalossa oudommalta. AIkoinaan ainakin taloyhtiöissä on käytetty "käyttövesipattereita" kylppärissä. Omalla kohdalla niissä ei ollut termaria vaan vain "venttiili" ja lämpesi samalla tavalla kesällä ja talvella, eli joutu laittaa venttiilin kiinni kesäksi. Vaatisi siis kuumalle vedelle "kierron" toimiakseen. LVI-ketjussa voisi olla parempaa haisua asiasta. Kysy LVI:stä
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
700
Oudolta kuullostaa, ja omakotitalossa oudommalta. AIkoinaan ainakin taloyhtiöissä on käytetty "käyttövesipattereita" kylppärissä. Omalla kohdalla niissä ei ollut termaria vaan vain "venttiili" ja lämpesi samalla tavalla kesällä ja talvella, eli joutu laittaa venttiilin kiinni kesäksi. Vaatisi siis kuumalle vedelle "kierron" toimiakseen. LVI-ketjussa voisi olla parempaa haisua asiasta. Kysy LVI:stä
kylpyhuoneen pattereissa pidetään tarkoituksella lämpö myös kesällä jotta kylpyhuone kuivaa tehokkaasti. Ei niitä saisi sulkea kokonaan. Uusissa taloissa lattialämmitys ajaa saman asian, mutta sitäkään ei saa laittaa kokonaan kiinni edes kesällä.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua.
Arvaus: Patteri on kytketty käyttöveteen (ei siis patteriverkostoon), ja/ tai kiertovesipummpu ei toimi, syöttösekoitusventtiili rikki, lämmönvaihdin tukossa...
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
483
kylpyhuoneen pattereissa pidetään tarkoituksella lämpö myös kesällä jotta kylpyhuone kuivaa tehokkaasti. Ei niitä saisi sulkea kokonaan. Uusissa taloissa lattialämmitys ajaa saman asian, mutta sitäkään ei saa laittaa kokonaan kiinni edes kesällä.
Uusissa taloissa kuivatus hoidetaan ilmanvaihdolla. Maalämpötaloissa lämmitys tippuu käytännössä pois kesäisin.
 
Liittynyt
30.12.2016
Viestejä
191
Sanoisin että uusissa taloissa pesutilojen lattiat ovat kesät talvet lämpöisiä riippumatta lämmitysmuodosta, jotta siellä on mukava käydä. Ilmanvaihto toki nopeuttaa kuivumista.
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
483
Sanoisin että uusissa taloissa pesutilojen lattiat ovat kesät talvet lämpöisiä riippumatta lämmitysmuodosta, jotta siellä on mukava käydä. Ilmanvaihto toki nopeuttaa kuivumista.
Meillä ei ole. Pitäisi olla invertteripumppu että saisi edes haaleaa vettä ajettua kylppäreihin kesällä. En tiedä olisiko silloinkaan miellyttävän lämpimät.

Vastuslämmityksellä toki saa kesälläkin lattiat lämpimiksi helposti.
 
Liittynyt
30.12.2016
Viestejä
191
Meillä ei ole. Pitäisi olla invertteripumppu että saisi edes haaleaa vettä ajettua kylppäreihin kesällä. En tiedä olisiko silloinkaan miellyttävän lämpimät.

Vastuslämmityksellä toki saa kesälläkin lattiat lämpimiksi helposti.
Menee jo ohi otsikon aiheen, mutta sen verran vielä kommentoin, että meillä järjestely perustuu perinteiseen on/off-maalämpöpumppuun ja kahteen lämmityspiiriin.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 140
No keskustelun mukaisesti niin kyllä se nyt on ihan perus edellytys että kph/wc-tilojen lattiat jotka yleensä on laatalla pidetään siellä 22-23c tienoilla myös kesällä niin kuivumisen kuin ihan mukavuuden kannalta. Jos näin ei voida tehdä, on kyllä rakennettu päin peetä tai menty sieltä mistä aita on matalin ja halvimmalla pääsee.
Ihan sama onko se lattialämmitys sähköllä vai vesikierrolla ja mikä on lämmitysmuoto.
 
Liittynyt
30.12.2016
Viestejä
191
Onko teillä säiliö sitä kylppäreissä kierrätettävää nestettä varten?
Ei toki vaan pumppu lämmittää ulkoisesti kahta piiriä. Pesutilojen piiri on ns. pääpiiri, joka lämpenee koko ajan. Siitä otetaan (maalämpöpumpun ulkopuolisen, mutta sen ohjaaman) säätöventtiilin avulla lämpöä muuhun taloon ja tässä piirissä on oma kiertovesipumppunsa. Hyvin on toiminut.
 
Liittynyt
07.07.2017
Viestejä
483
Ongelmahan noissa on että nestettä pelkästään kylppäreissä kiertää niin vähän, että on-off pumppu käy niin vähän aikaa, että neste ei käytännössä ehdi lämmittää betonia kunnes asteminuutit ovat täynnä ja lämmitys loppuu. Eli vaikka lämmitys on päällä niin ei se käytännössä pysty lämmittämään kunnolla.
 
Liittynyt
30.04.2018
Viestejä
3
Asun toista vuotta vuonna 2001 rakennetussa paritalossa. Rakennuskuviin ei ole piirretty sadevesijärjestelmän rännikaivoja tai viemäreitä. Yhdestä kulmasta vedet on ohjattu suoraan katualueen ojaan. Yritin paikantaa muiden kolmen viemärin päitä vetojousella, mutta en saanut tästä selkoa. Perusvesikaivoon näitä ei ole kuitenkaan johdettu, sillä sinne tulee vain yksi purkuputki ilmeisesti salaojakaivosta, jota en ole vielä löytänyt. Laskin myös rännikaivoihin vettä eikä perusvesikaivossa tapahtunut mitään.

Salaojien päätekaivoa ei ole tehty kuvien mukaisesti. Yksi kuviin piirretty tarkastusputki on vielä kateissa. Kyseisessä kohdassa on pihakivetys, jonka alla tämä mahdollisesti ja toivottavasti on, sillä muuten salaojasta ei ole tehty purkua ollenkaan. Myös yhdellä kulmalla putki oli peitetty kivetyksellä. Vielä on siis näiden kanssa selvitettävää.

Varsinainen kysymykseni koskee salaojien tarkastusputkia. Tyhjensin näitä hiekasta, mutta huomasin ettei näissä ole pohjia. Olen ollut aina siinä luulossa, että nämä pitäisi olla pohjallisia ettei putkista valuva vesi imeydy talon kulmiin. Onko tämä ollut joskus hyväksytty tapa tehdä nuo?
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
1 185
Asun toista vuotta vuonna 2001 rakennetussa paritalossa. Rakennuskuviin ei ole piirretty sadevesijärjestelmän rännikaivoja tai viemäreitä. Yhdestä kulmasta vedet on ohjattu suoraan katualueen ojaan. Yritin paikantaa muiden kolmen viemärin päitä vetojousella, mutta en saanut tästä selkoa. Perusvesikaivoon näitä ei ole kuitenkaan johdettu, sillä sinne tulee vain yksi purkuputki ilmeisesti salaojakaivosta, jota en ole vielä löytänyt. Laskin myös rännikaivoihin vettä eikä perusvesikaivossa tapahtunut mitään.

Salaojien päätekaivoa ei ole tehty kuvien mukaisesti. Yksi kuviin piirretty tarkastusputki on vielä kateissa. Kyseisessä kohdassa on pihakivetys, jonka alla tämä mahdollisesti ja toivottavasti on, sillä muuten salaojasta ei ole tehty purkua ollenkaan. Myös yhdellä kulmalla putki oli peitetty kivetyksellä. Vielä on siis näiden kanssa selvitettävää.
Se on voitu rakentaa niin, että vesi imeytyy suoraan maahan, vai onko sinulla talossasi ongelmia?
Varsinainen kysymykseni koskee salaojien tarkastusputkia. Tyhjensin näitä hiekasta, mutta huomasin ettei näissä ole pohjia. Olen ollut aina siinä luulossa, että nämä pitäisi olla pohjallisia ettei putkista valuva vesi imeydy talon kulmiin. Onko tämä ollut joskus hyväksytty tapa tehdä nuo?
Noissa on usein 600mm syvä "kaivo" salaojaputken alapuolella, kyllähän niihin yleensä pohjat on valettu. Jos siellä ei ole kippaa sinne betonia, jotta sinne tulee 50-100mm paksu pohja. Onko se oikeasti tarpeellista on sitten jo eri juttu. Eli jos putkessa on vettä siellä "kaivon" pohjallakin (sen ulkopuolella) on vettä. Jos salaojitus on tehty oikein se pääasiallinen vesi kulkee sen putken ympärillä olevassa salaojasorakerroksessa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 049
Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.
 
Liittynyt
25.01.2017
Viestejä
4
Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.

Lasisten säilykepurkkien (kurkku yms.) kannet ja tiivisteet voisivat kestää maaleja parhaiten. Kyse on pitkälti siitä että tiivisteet eivät pehmiä tai turpoa. Säilytä purkki ylösalaisin, niin maalin pintaan ei tule nahkaa. Silloin tosin pitää luottaa siihen tiivisteeseen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
88
Nyt on rännit vaihdettu alumiinisiin. Perkeleellinen napse niissä käy. Asettuuko ne jotenki paikoillensa vai liittyykö lämpölaajenemisen? Ny vähän viileemmällä kelillä ei napsuntaa kuulu.
 

mie

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
35
Millaisessa purkissa voi säilöä maalijämiä? Käykö joku Ikean pakasterasia vai kuivuuko?

Turhauttaa säilöä jotain 18l tynnyriä missä litra pari jäljellä. Poiskaan viite heittää kun välillä tarttee johonkin paikkaukseen niin on oikeaa sävyä heti saatavilla.
Rautakaupoista löytyy tyhjiä maalipurkkeja. Ostat vaikka useamman tyhjän pienen purkin, niin voi paikkamaalaukseen avata aina sopivan pienen määrän.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 097
Lasisten säilykepurkkien (kurkku yms.) kannet ja tiivisteet voisivat kestää maaleja parhaiten. Kyse on pitkälti siitä että tiivisteet eivät pehmiä tai turpoa. Säilytä purkki ylösalaisin, niin maalin pintaan ei tule nahkaa. Silloin tosin pitää luottaa siihen tiivisteeseen.
Tämä ja elmukelmu kannen väliin. Uistinlakka (CAB) säilynyt vuosikausia käyttökelpoisena kun aina laimennan pienen erän vaappujen tekemiseen.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 615
Tämä ja elmukelmu kannen väliin. Uistinlakka (CAB) säilynyt vuosikausia käyttökelpoisena kun aina laimennan pienen erän vaappujen tekemiseen.
Jos kelmu loppu, niin maalarinteippi käy kanssa, kunhan on tiivistä. Itse käyttänyt tuota ja maalit pysyneet käyttökunnossa.
 
Liittynyt
30.04.2018
Viestejä
3
Se on voitu rakentaa niin, että vesi imeytyy suoraan maahan, vai onko sinulla talossasi ongelmia?

Noissa on usein 600mm syvä "kaivo" salaojaputken alapuolella, kyllähän niihin yleensä pohjat on valettu. Jos siellä ei ole kippaa sinne betonia, jotta sinne tulee 50-100mm paksu pohja. Onko se oikeasti tarpeellista on sitten jo eri juttu. Eli jos putkessa on vettä siellä "kaivon" pohjallakin (sen ulkopuolella) on vettä. Jos salaojitus on tehty oikein se pääasiallinen vesi kulkee sen putken ympärillä olevassa salaojasorakerroksessa.
Ei tosiaan ole minkäänlaisia pohjia näissä. Kahdessa tarkastusputkessa maa oli hieman kosteampaa kuin muissa, vettä ei ollut missään. Nyt on tosin ollut jo pidemmän aikaa kuivaa. Pitää seurailla tilannetta kevään/kesän mittaan sateiden jälkeen ja valaa tarvittaessa nuo pohjat. Kiitos vastauksesta!
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
99
Lämminvesivaraaja oikuttelee. Vesi tuntuu loppuvan aiempaa nopeammin. Tähän asti on selvitty sillä, että muistaa käydä nappaamassa lämmityksen päälle automaattia aiemmin. Automaatti lämmittää yösähköllä ja sähkökaapissa on tarvittaessa ohituspainike. Ehkä se oikea kysymys tässä on se, että jos nyt vaihdan varaajan, niin mitä pitäisi ottaa huomioon, että pesuhuonerempan yhteydessä ei mene taas uusiksi? Pesuhuone/kodinhoitohuone on tehty 1999 ja alkaa jossain suhteissa ikä painaa. Tuo nykyinen varaaja köllöttelee saunan lauteiden alla ja sinne se uusikin tulisi, missään muualla ei tällä hetkellä ole tilaa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 399
Olisiko vastuksia sökönä? Jos on niin helpoin/halvin lienee vaihtaa vastuspakka ja käyttää kunnes muuten tulee remppaa ko. tiloihin.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
828
Onko kellään ideoita, jotta pihan kaksi soraväriä saataisiin sekoitettua? Päätin hieman korottaa pihan painuneita kohtia uudella soralla, kun halvalla satuin saamaan. Sora oli kuormassa kivituhkasta(?) tummanharmaaksi värjäytyneenä ja levittelin ne pihaan. Muutama sadepäivä paljasti kiven pinnan ja paljastui paljon vaaleammaksi (osittain valkoiseksi) kuin alkuperäinen sora. Nyt pihassa laikkuja sorassa.
Rautaharavallako tuota nyt lähtee työstämään? :beye:
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
801
Onko kellään ideoita, jotta pihan kaksi soraväriä saataisiin sekoitettua? Päätin hieman korottaa pihan painuneita kohtia uudella soralla, kun halvalla satuin saamaan. Sora oli kuormassa kivituhkasta(?) tummanharmaaksi värjäytyneenä ja levittelin ne pihaan. Muutama sadepäivä paljasti kiven pinnan ja paljastui paljon vaaleammaksi (osittain valkoiseksi) kuin alkuperäinen sora. Nyt pihassa laikkuja sorassa.
Rautaharavallako tuota nyt lähtee työstämään? :beye:
Näkyykö vain sateen jälkeen vai kuivallakin nuo sävyerot? Itsellä meni vati nurin kun oli laikkuja edellisen pihamateriaalin ja uuden kalliomurskeen välillä. En lähtenyt kikkailemaan kummempia vaan tilasin autollisen kalliomursketta pihaan ja levitin koko pihaan sopivan kerroksen samaa kamaa. Ei ehkä halvin, ei ehkä mieluisin tai järkevin tapa toimia, mutta sain ainakin sellaisen lopputuloksen mitä halusin.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
828
Näkyykö vain sateen jälkeen vai kuivallakin nuo sävyerot? Itsellä meni vati nurin kun oli laikkuja edellisen pihamateriaalin ja uuden kalliomurskeen välillä. En lähtenyt kikkailemaan kummempia vaan tilasin autollisen kalliomursketta pihaan ja levitin koko pihaan sopivan kerroksen samaa kamaa. Ei ehkä halvin, ei ehkä mieluisin tai järkevin tapa toimia, mutta sain ainakin sellaisen lopputuloksen mitä halusin.
Ensimmäiset sateet puhdistivat kivet siitä hienosta hiekasta ja ovat nyt kokoajan vaaleita.
Tuo uuden soran tilaaminenkin käynyt mielessä. Alkaa vaan soran pinta nousta korkeammalle kuin nurmikko. Asfalttikin vaihtoehto, mutta ei mielellään panosteta tonneja taloon, josta ollaan vuoden päästä muuttamassa pois.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
801
Ymmärrän. Toi on kyllä paska esteettisesti, vaikka käytössä (ja käytännössä) ei mitään merkitystä ole. Meillä oli sopivasti piha vuosien saatossa vajonnut, niin tuli sitten samalla tehtyä se jossain vaiheessa pakosti tehtävä työ, eli täyttömurskeen levitys ja pihan nosto muutamilla senteillä ylöspäin. Kävitkö kokeilemassa niiden laikkujen sekoittamista haravalla. Sehän vois periaatteessa toimia jos sais ainakin ne rajat häivytettyä. Perseestähän sekin homma on :D
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
828
Toinen kyssäri: Ulko-oven etupaneeli irtosi liimoistaan ja reklamoin tehtaalle tuosta. Oli ilmeisesti viallisesta erästä ja lähettivät uuden oven.
Ovi pitäisi nyt vaihtaa, mutta miten tuon lukon saan vaihdettua ovesta toiseen? Pitääkö ihan ammattilainen kutsua vaihtamaan lukko ovesta toiseen.

Kokeilin Sikaflexillä liimata alkuperäisen oven paneelia kiinni, mutta pystysuorassa tuo on hieman hankalaa ja en siinä syksyllä onnistunut. Kyseessä etuovi, joka on noin 5 metrin päässä autotiestä ja tuota ei montaa tuntia haluaisi pitää auki.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 801
Jos se on ihan peruslukkorunko, niin ammattilaisen kutsuminen on vahvaa liioittelua. Ruuveilla se taitaa vain olla kiinni ja tuon vanhan ovenhan voit tarvittaessa pistää ihan palasiksikin.

e: Tämä siis sillä oletuksella, että uudessa ovessa on jyrsittynä ja porattuna paikka lukolle. Olisi kyllä helvetin outoa jos ei olisi, kun kyse on reklamaatiosta. Mittaa ennen suurempaa vaihtotyötä, että lukon kieleke tulee vanhassa ja uudessa ovessa samalle korkeudelle.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 399
Miksi et nostanut ovea saranoiltaan liimaamisen ajaksi? Liimaat paneelin kiinni ja myyt sen uuden oven torissa , win win :)...? Jos sulla on ihan joku tavallisen valmistajan stanu ovi (ei mikään puusepän käsin tekemä) niin nehän on kaikki samanlaisia, otat kahvat ja lukon irti, sitten ruuvaat sen lukkorungon irti ja päin vastaisessa järjestyksessä uuteen oveen (älä kiristä sen lukkopesän ruuveja hampaat irvessä, todennäköisesti alkaa takeltelemaan).. Vanha ovi saranoiltaan pois ja uusi ovi tilalle - mutta tietysti voi olla että jos ihan sekulilaatua niin ei uusi ovi sovi kunnolla ilman saranoiden paikkojen hienosäätöä jolloin helpompaa saattaapi olla vaihtaa karmeineen koko läjä...
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
90 194
Viestejä
1 846 644
Jäsenet
39 165
Uusin jäsen
Kridetus

Hinta.fi

Ylös Bottom