Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Rapilysin]

On kyllä kova perusmaksu sähkön siirrosta. Joku maatila yms. tehoa tarvitseva kiinteistö kyseessä?

Tuo lienee ihan normihinta perusmaksulle jossain Kainuun korpimailla tavalliselle 3x25A liittymälle.

Juuri näin. Kaukana kehäteiltä ja em. pääsulake.

 

[Rapilysin]

Meillä talvikuukausina kulutus 1500-2000kWh ja vielä mennään toivottavasti 11/2023 asti 4,85c/kWh energian hinnalla. Toivottavasti siksi että saa nähdä mitä energiamarkkinoilla yhtiöille vielä käy näillä hinnoilla.

Odottelen mielenkiinnolla tämän ja ensi vuoden tilinpäätöksiä. Veikkaan, että voitot on sellaisia, joista tj:t näki vain märkiä unia vielä vuosi sitten. Ainakin TVO myy sähkön omistajayrityksilleen omakustannehintaan ja nämä omistajayritykset myy sen jollain 1500 % voitolla kuluttajille.

Ts. eiköhän sopparisi pysy voimassa, jos ei ole joku kusetusfirma kyseessä.

 

[B170]

Tuo lienee ihan normihinta perusmaksulle jossain Kainuun korpimailla tavalliselle 3x25A liittymälle.

Elenia verkko aikasähkö perusmaksu 3x25A 34€/kk ja ei olla korpimailla vaan lounais-Hämeessä.

 

[täytelaku]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

 

[Screemer]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Eihän ILPpi ole automaatilla? Tarkista ilmanvaihtokoneen jälkilämmityksen säätö! Onko lattialämmitykset säädetty niin etteivät ne lämmitä samalla, kun ILPpi jäähdyttää? Pelikonsolit ja pöytätietokoneet vievät yllättävän paljon sähköä, jos niitä teillä on!

 

[Haukka81]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

Meillä talo 140 neliötä, lattialämmitykset päällä vain kylppäri ja kodinhoitohuone. Muu tila 100% pumpulla. Ulkoporeallas, Tesla. ILP manuaali säädöllä ja parma iso iiwari LTO jälkilämmitys kesällä pois.

Sähköä menee kesäkuukausina 700-1000kw per kk, tuosta on vähennetty auton kulutus.

Lämminvesi kova syöppö, sähköllä ku tehdään. Joka päivä aamusta ja illasta suihkussa jne.
Kaksi pientä lasta ni pyykkikone jauhaa ja astianpesukone myös about jokapäivä.

Videotykki ja tietokone sit myös nostaa kulutusta.

Tunti seuranta näyttää hyvin et perus kulutus päivällä 0,5-2kw välissä mut iltapäivästä pomppaa ku kotia tullaan ja etenkin 23-6 väli kulutus nousee ku vesilämpee ja auto lataa.


- niin ja nykyyään lattialämmitys kylppärissä 23 astetta kello 23-06 ajalla ja päivällä tavoite 20,5. Meillä yösiirto halvempaa niin sinne siirsin lämmityksen.

 

[petepeluri]

Elenia verkko aikasähkö perusmaksu 3x25A 34€/kk ja ei olla korpimailla vaan lounais-Hämeessä.

Helenillä 5,50e 63A asti.

 

[Laissez-Faire]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Aivan aluksi asennuttaisin Shelly 3EM pääkeskukseen. Sillä näkee reaaliajassa kulutuksen vaiheittain ja kun naksuttelet kuormia päälle ja pois ja samalla seuraat kulutusta, pääset helposti ja nopeasti hehtaarille mitä menee mihinkin.

Tarkemmin voi pureutua sitten esim. Shelly plugien avulla joita siirtelee laitteelta toiselle, kun kyseessä pistotulpalla olevat.

 

[kjns]

Helenillä 5,50e 63A asti.

Isojen kaupunkien sähkönsiirtoyhtiöt on kk-maksuissa ihan eri tasolla kuin nämä pienemmillä paikkakunnilla toimivat, koska suurin osa asiakkaista on kaupunkialueilla. "Alueellisilla sähköyhtiöillä" taas asiakkaat on enempi vähempi laajemmalle levittäytyneinä, mikä tuntuu sitten niiden kaupunkialueillakin asuvien kk-maksuissa. Turussa saa Jäkärlän metsään liittymän TE Sähköverkoita samalla hinnalla kuin keskustan postimerkkitontille, ja Kaarinan keskustan postimerkillä se maksaa Carunalta yhtä paljon kuin jossain Koillismaan metsänperässä vaikka etäisyys Turun keskustaan on lyhyempi kuin sieltä Jäkärlästä...

 

[Zigh]

Miten löytää talon sähkösyöppö?

Tähän asti ollut niin halpa sähkösopimus ettei ole paljoa painanut. Nyt hintapaineen kasvaessa aloin tarkastelemaan kulutuksia ja sähköä menee aika helvetisti. 160m2 rempattu 60-luvun talo. Koneellinen ilmanvaihto ILTO 440. ILPpi uusittu keväällä, ulkoporeallas, sähköpatterit (ei ollut käytössä edes talvella), lattialämmitys pesuhuoneessa, keittiössä, eteisessä ja vessassa. Sähköä mennyt kesäkuukauksinakin sen 1350kwh. Talosta löytyy kyllä Tesla mutta sen kulutus ollut n.250kwh/kk, mistä kaikki ei ole edes kotona ladattua. Lämminvesivaraaja on jo iällä, muutoin kodinkoneet suunnillee ajan tasalla.

Kulutusraportin laitoin exceliin ja liukuvalla tunnin keskiarvolla keväästä tähän päivään kulutus keskimäärin koko ajan yli 1,5kwh (tämä vaikkei kukaan olisi kotona) ja iltaisin 4-5kwh (suihku-ja sauna-aika). Kesällä ILP säädetty 22,5 asteeseen.

Lattialämmitykset nyt ainakin kokonaan pois päältä muista kuin märkätiloista jos ei jo ole. Ja onko porealtaassa joku ylläpitolämpö päällä? Kesällä varmaan aika turha jollei siellä altaassa käydä joka päivä.

Edit: Lisätään nyt vielä meidän pohjakulutus vertailuksi.
Kesäisin pohjakulutus vähän reilu 600Wh tunnissa. Tämän muodostaa kaksi vanhaa IV-konetta AC-moottoreilla, kaksi jääkaappia, kaksi pakastinta, verkkolaitteet (+ 1xNAS + 1xNUC-palvelin + pari raspia ym. kotiautomaatiosälä) sekä valmiustilassa olevat viihdelaitteet.
Kuukausitasolla kesäkulutus on n. 800kWh. Sähkökiuas ja hybridiauton lataus tekee omat lisänsä kulutukseen. Lämmitys on kaukolämpö niin käyttöveden lämmitystä tähän ei sisälly, se on noin 250kWh kuukaudessa.

 

[B170]

Helenillä 5,50e 63A asti.

Niin tuo on yleissähkön PM. Aikasähkön on Helenillä 17,50€/kk, mutta halpa silti.

 

[iltanen]

Vaimo kippasi hiekkakuorman kulkuväylän soran päälle. Milläs valmiilla tai DIY-työkalulla maa-ainesta erottelemaan?

 

[juhaa]

Seula. Verkon silmäkoko sen soran mukaa.
Itse olen yhden kasan seulonut muutamalla päällekkäisellä/limittäisellä kanaverkolla, kun sellaista sattui olemaan.

 

[Catrik]

Mjaaha, löytyi nyt vihdoin edullisesti käytetty LC102 lukkorunko ulko-oveen ja nyt tajusin että tämähän on toiminnaltaan sellainen että sen lukitsemiseen ulkopuolelta ei käytetä avainta, jolloin se avain saattaa jäädä lukkojen taakse sisälle.

Mitkähän mallit ne nyt on sellaisia joissa lukon saa ulkopuolelta vain avaimella lukkoon? Abloyn sivuilta surkea selata noita kun ei voi ominaisuuksien perusteella hakea.

Nyt tuossa ulko-ovessa on pintalukko joka on kyllä muuten todella hyvä, mutta oveen ei voi laittaa tiivisteitä (jos ovi ei ole lukossa, se on kiinni pelkällä kitkalla, eikä teljellä -> tiiviste painaa oven auki). "takalukitus" tuossa avataan niin että etusormella painetaan sisäpuolen nuppi auki ja peukalolla painetaan telki sisään. Yksi ranneliike yhdellä kädellä jossa ei mene yhtään sekuntia ja onnistuu vaikka mitkä toppahanskat kädessä, visuaalinen ja taktiilinen tarkistus teljen asennon perusteella erittäin helppo.

LC102 kanssa tarvii kaksi kättä, ei onnistu helposti/selkeästi hanskat kädessä ja rintalevyn nuppi jää helposti väärään asentoon. Vaikuttaa jopa itsestäni turhalta yksityiskohdista nipottamiselta, mutta toisaalta ei kyllä kiinostaisi vaihtaa ominaisuuksiltaan huonompaakaan lukkoa tuohon.

 

[Boulder]

Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.

 

[Catrik]

Eikö LC102:ssa ole niin, että avaimen voi kääntää ja jättää auki-asentoon ja painaa kahvasta oven auki? Muistaakseni meillä on tuolla rungolla uudet ovet ja toimii ihan näppärästi jos on vaikka kauppakasseja yms. käsissä kun tulee kotiin. Alkuun kyllä epäilin, ettei avain kuitenkaan pysyisi loppuun asti käännettynä, mutta hyvin on toiminut.

Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.

 

[Boulder]

Puhut eri asiasta. Oven saa kyllä noin auki mutta se menee uudestaan lukkoon kun sen sulkee. Takalukitus pitää ottaa rintalevyn nupista pois päältä, ja sitä varten kahva pitää painaa puoliksi alas.

Meillä tuo valintanuppi kyllä vaihtaa asentoa ilman, että kahvaan tarvii koskea.

 

[Catrik]

Mietitäämpä pihavaloja välillä.
Kuvassa mittaviiva, nollan kohdalla on nyt joku koristepihavalo jonka ajattelin korvata ~4m korkealla pylväällä jolla valaista koko piha, eli valoa tarttis joka suuntaan n. 12 metrin säteellä. Siinä sais olla tehokkaammat 4000K valot pihalla työskentelyyn ja heikommat ~3000K yleisvalot.

Lyönkö vaan tolpan nokkaan 3-4kpl kahta erilaista valonheitintä ja ohjaus jollakin älypalikalla, vai onko tähän jotain järkevämpiä ratkaisuja olemassa?

 

[Jetu]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

 

[B170]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Ainahan liitoksien lisääntyessä vikamahdollisuuskin kasvaa, tosin muutaman vuorokauden mittausjaksolla riski on aika pieni. Varsinkin, jos viitsii vähän valvoa laitteen lämpenemistä. Hybridin latausaika kuitenkin lyhyempi kuin täyssähkön.

 

[kjns]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.

Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.

Lataa sähköautosi turvallisesti | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tukes.fi

 

[Ogeli]

Hybridiauton latausta harrastetaan kotona, ihan perus pistorasiasta suko kaapelilla, onkos jotain hyvää kulutusmittaria millä katsoa paljon auton lataus vie kuukausitasolla? Saako siihe pistorasian ja kaapelin väliin laittaa kulutusmittarin vai kasvaako palovaara? Kysyn koska sähköasiat ei oikein ole vahvinta alaani.

Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.

Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)

 

[braide]

Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.

 

[Ogeli]

Kannattaa hommaa laturi. Jos sulla on varaa ajaa plugarilla, ei se 500-1000€ laturi voi olla liian kallis.

?

 

[Awelonian]

Itse latailin täyssähköä yli 1½ vuotta sukosta. Jos johdotukset ovat alun perin hyvät, ei se sen kummempaa ole kuin pölynimurin käyttö.

 

[Hilppari]

Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.

 

[Taneli-]

Jos se kestää yhden lataus kerran niin miksi ei kestäisi tuhatta latausta? Jos sitä ei revi koko aikaa irti. Rahastusta tuollaiset latausasemat. Tyhmiä jatkoroikkia nekin ovat. Pölynimurissani on enemmän älyä kuin niissä. Plus helppo laittaa kellokytkin perään, nii lataa vain yöllä.

Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.

Eli sama ongelma tuossakin voi tulla eteen, hetken toimii hyvin, ajatellaan että rahastusta tehdä mitään parempaa kun töpsölistä sen virran saa ilman mitään latausasemaakin.

 

[Hilppari]

Hyvä kysymys, samaa on kysytty esim. halvimmista B320 emoista ja miksi jos kerran kestää 3900X tai 3950X ei sitten kestäisi jatkuvasti? Valitettavasti moni on sitten huomannut että ne halvat emot hajoavat eivätkä kestä kuten luvattiin. Ostajat ovat sitten joutuneet toteamaan että ei ollut pelkkää rahastusta ostaa parempaa emoa varsinkin jos samalla on hajonnut prosessoria tai muutakin emon lisäksi.

Eli sama ongelma tuossakin voi tulla eteen, hetken toimii hyvin, ajatellaan että rahastusta tehdä mitään parempaa kun töpsölistä sen virran saa ilman mitään latausasemaakin.

Jahas taas verrataan kurpitsaa ja lehmää keskenään. Ensinäkin AMDlla ei ole B320 vaan A320 ja ihan hyvin pyörinyt mitä nyt vrm ylikuumentunu ja throttlannu mutta kuiteskin toiminu stokkina, menee hitusen offtopikiksi. Jos kerran "matkalaturi" mikä tuli auton kanssa mikä on tehty autolle niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi kestää auton lataus tänää ja huomenna sekä ensivuonna. ja jos pelkäät että töpseli palaa niin leikkaa irti ruuvaa seinään ja kytke suoraan sulaketauluun.

 

[Jetu]

Tilapäiseen käyttöön tuollainen pistokemittari käy.
Naapurin hybridi mersu ottaa 8A latausvirran joka on vielä turvallinen mikäli pistoketta ei jatkuvasti irroiteta latauksen ollessa käynnissä.
Tarkista ohjekirjasta mikä sulla on latausvirta.

Pistokemittarit on sitten toinen keskustelun aihe jotkut osaavat mitata vaihekulman jotkut ei. (siis pätötehon)

GTE Passatti, täytyy tarkistaa.

 

[Jetu]

Tietämättä sun autoa ja sen latausvirtaa yleisenä vinkkinä, Tukes ei suosittele pitkäaikaista/toistuvaa latausta tavallisesta pistorasiasta, eivät kestä jatkuvia kovia latausvirtoja. Jonkinlaisen latausaseman asentaminen olis optimaalinen ratkaisu, tai sitten ”super-suko” rasia tavallisen tilalle. Myös voimavirtapistokkeeseen tulevia kevyempiä latureita on kai markkinoilla nykyään.

Pistokkeeseen väliin asennettava mittari on siitä ongelmallinen, että se heikentää liitoksen mekaanista kestävyyttä ja lisää latauskaapelin aiheuttamaa vetoa pistorasiassa.

Lataa sähköautosi turvallisesti | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tukes.fi

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.

 

[Haukka81]

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.

Se 8A kestää perus töpö ota jatkuvasti.
Ja jos alkaa olla 20v vanha ni uus rasia ei paljo maksa.

Sulla kaikki uutta ni hyvin pärjäät tolla perus pistorasialla.

 

[kjns]

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.

Siinä tapauksessa ei pitäis olla isompaa ongelmaa

Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona. Joissakin latureissa virta voi myös olla käyttäjän säädettävissä. Laturiosa kannattaa tukea hyvin, ettei se aiheuta pistorasiaan vääntöä. Jatkojohtojen tai pistorasiaan liitettävän kellokytkimen käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se lisää liitoksia, jotka myös voivat ylikuumentua. Useimmat auton valmistajat kieltävätkin omissa ohjeissaan erilaisten adapterien käytön matkalaturien kanssa

 

[JaniKari]

Tuolle matkalaturille kannattaa joku taso seinälle tai vedonpoisto järjestää jotta se ei roiku ilmassa. Laturi kuitenkin painaa jonkun verran ja tämä kuluttaa pistorasiaa. Itse parisen vuotta tuota käytin ja kyllä uudesta pistorasiasta löysän tuntuinen sinä aikana tuli.

 

[juhaa]

Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.

Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.

www.is.fi

Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan

 

[tietokonerikki]

Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.

Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.

www.is.fi

Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan

Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä

 

[juhaa]

Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä

Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..

Paljon on vanhoja(kin) pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.

 

[tietokonerikki]

Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..

Paljon on vanhoja pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.

Niin on, mutta on myös niin pieniä jopa 400m2 (ainakin etelässä , jossa tontit kalliita), ettei sinne se sauna vaan mahdu vaikka rakennusoikeutta olisi. Palomääräykset 8m talosta ja yleensä 4m rajasta.

 

[PlanB]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?

 

[Jasca]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).

 

[Daatta]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan.

Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.

 

[Zigh]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Aika paljon menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys.

Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?

Itse asiassa on jopa aika hyvin jos tuolla määrällä sähkösyöppöjä (poreallas, saunan varaaja, tallin ILP, auton lämmitys) kulutus on kuitenkin alle 10MWh vuodessa (siis se VILPin kulutus vähennettynä).

 

[Jasca]

Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?

Ollut asetettuna +17°C.

 

[petepeluri]

Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.

Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.

 

[petepeluri]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?

Harkitsisin jotain muuta paikkaa, noin pitkät putket vaikuttavat laitteen toimintaan.

 

[Zigh]

Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.

Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.

 

[petepeluri]

Ollut asetettuna +17°C.

Eiköhän noihin mene 1000-2000kwh/v helposti.

 

[Ogeli]

Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen.

Mistä ihmeestä tuo vesimäärä tulee?
Suihku, keittiö, sauna ?
Jos tuolta niin eikö täsmätuuletus olisi parempi?

e ja varmaan myös ulkolasien tiivistys on asiallinen.

 

[petepeluri]

Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.

Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?

 

[Zigh]

Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?

Tai vaikka vessan poistosta jos siellä vähemmän vastusta.

 

[iltanen]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).

Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?