• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Alimmillaan öisin 400-500W/h oli lomareissulla. Päivällä taisi olla muutaman sata wattia ehkä enemmän kun oli yli 30C helteet tuolloin.

- Pakastin ja jääviileäkaappi
- IV-kone (Vallox 130, joka unohtui normaaliteholle reissulle lähtiessä)
- 300l lämminvesivaraaja
- 3 purkin mesh-verkko, reititin, kytkin, raspi yms.
- ILP säädettynä 25C pyyntiin

Esim. Juhannukselta näyttäisi olevan kolmen päivän keskiarvo 8,5 kWh/pv (iso/uudehko OKT). Suurimmat syöpöt lienee myös ne tärkeimmät:

- IV-kone
- Isot erilliset jääkaappi ja pakastin (melko uudet)
- 5G modeemi, taloautomaatio ja häly-järjestelmät (+UPS 2kpl)

Tuosta ei siis alemmaksi pääse. Mutta aika moni turha laite taisi olla valmiustilassa ja/tai laturit kiinni. Noilla saisi varmaan 1-2 kWh pois.
 
Esim. Juhannukselta näyttäisi olevan kolmen päivän keskiarvo 8,5 kWh/pv (iso/uudehko OKT). Suurimmat syöpöt lienee myös ne tärkeimmät:

- IV-kone
- Isot erilliset jääkaappi ja pakastin (melko uudet)
- 5G modeemi, taloautomaatio ja häly-järjestelmät (+UPS 2kpl)

Tuosta ei siis alemmaksi pääse. Mutta aika moni turha laite taisi olla valmiustilassa ja/tai laturit kiinni. Noilla saisi varmaan 1-2 kWh pois.
Meillä vanhan IV-koneen tuulettimien speksit on tuplat, mitä uudemmissa laitteissa. Sitä tosin ei tiedä viekö ne kuinka paljon energiaa samalla puhallusnopeudella verrattuna uudempiin. Lämminvesivaraaja imaisee kyllä öisin todella paljon ja nyt ensimmäistä kertaa vilkaisin sen termostaattia. Tällä hetkellä säädetty ilmeisesti 70 asteeseen. On vähän typerään asentoon laitettu termostaatti ettei kunnolla näe mittaria ja mihin se osoittaa.
 
Mitään järkeä yrittää ohjata kolmivaihelämminvesivaraajaa kellolla? Tai onnistuuko tuollainen edes helposti?

Meillä käydään suihkussa pääsääntöisesti illalla ja kokeilin automaattisulakkeista katkaisemalla yöksi ja kulutus näyttäisi laskevan. Tuntuu turhalta huudattaa 24/7 tietyssä lämmössä vettä.
 
Mitään järkeä yrittää ohjata kolmivaihelämminvesivaraajaa kellolla? Tai onnistuuko tuollainen edes helposti?

Meillä käydään suihkussa pääsääntöisesti illalla ja kokeilin automaattisulakkeista katkaisemalla yöksi ja kulutus näyttäisi laskevan. Tuntuu turhalta huudattaa 24/7 tietyssä lämmössä vettä.
Eikö toi melkein aina ole kytkimen takana käyttääkö yö vai päiväsähköä..
 
Eikö toi melkein aina ole kytkimen takana käyttääkö yö vai päiväsähköä..

Ei ole minkäänlaista kausisähköä käytössä, pelkät automaattisulakkeet per vaihe. Mietin pystyisikö jotenkin helposti kellolla kääntää yöksi varaajan pois päältä ja iltapäivällä takaisin päälle.
 
Ei ole minkäänlaista kausisähköä käytössä, pelkät automaattisulakkeet per vaihe. Mietin pystyisikö jotenkin helposti kellolla kääntää yöksi varaajan pois päältä ja iltapäivällä takaisin päälle.

Sähkömiehelle rimpauttamalla ainakin onnistuu. Kuten tuossa @Mikkos sanoikin, aika monissa asunnoissa on sähkökaapissa kytkentänappeja juurikin vaikkapa lämmitykselle jatkuva/yökäyttö ja lämminvesivaraajat on aika usein laitettu suoraan käymään vain öisin ja sähkökaapista löytyy erillinen päiväkäyttönappula jolla lämmityksen saa päälle jo ennen iltaa. Koskee tosin lähinnä 1980-luvun loppupuolen jälkeen rakennettuja asuntoja, sitä vanhemmissa sähkökytkennät ja kaapit on aina vähän mitä sattuu.
 
Autotallissa on tuollaiset yksikerroksiset ikkunat. Eikö nuo voi eristää niin että tuuppaan vaan villaa tuohon ulkopuolelle ja nitojalla muovi päälle niin, että ylä- ja alareunaan jää ~10mm rako? Ovat metsän puolella niin ulkonäöllä ihan sama. Ottaa sitte kesäksi taas pois. Eristelevy toki helpompi ja ehkä vähän siistimpi, mutta löytyy villaa jo valmiiksi.
 

Liitteet

  • photo_2022-08-09_10-25-44.jpg
    photo_2022-08-09_10-25-44.jpg
    134,8 KB · Luettu: 52
Autotallissa on tuollaiset yksikerroksiset ikkunat. Eikö nuo voi eristää niin että tuuppaan vaan villaa tuohon ulkopuolelle ja nitojalla muovi päälle niin, että ylä- ja alareunaan jää ~10mm rako? Ovat metsän puolella niin ulkonäöllä ihan sama. Ottaa sitte kesäksi taas pois. Eristelevy toki helpompi ja ehkä vähän siistimpi, mutta löytyy villaa jo valmiiksi.

Olen miettinyt ihan samaa meidän kesäpaikkaan, mutta huolettaa että tuohon ikkunan pintaan tiivistyy kosteutta ja se jää sinne väliin muhimaan. Paras olisi vielä, jos siihen voisi tehdä sellaiset joka vuosi uudelleenkäytettävät
rakenteet. Ehkä se ei haittaa kun ne levyt kuitenkin poistetaan kesäksi. Ehdotuksia otetaan kiitollisuudella vastaan.
 
Esim. Juhannukselta näyttäisi olevan kolmen päivän keskiarvo 8,5 kWh/pv (iso/uudehko OKT). Suurimmat syöpöt lienee myös ne tärkeimmät:

- IV-kone
- Isot erilliset jääkaappi ja pakastin (melko uudet)
- 5G modeemi, taloautomaatio ja häly-järjestelmät (+UPS 2kpl)

Tuosta ei siis alemmaksi pääse. Mutta aika moni turha laite taisi olla valmiustilassa ja/tai laturit kiinni. Noilla saisi varmaan 1-2 kWh pois.

Meillä noin 130 neliötä lämmitettävää tilaa (toki kesällä ei paljon tarvii lämmitellä) ja 80-luvun talo alkuperäisellä LTO:lla. 8-10 kWh/vrk heinäkuussa, kun oltiin poissa.
LTO normitilassa, kaikki laitteet valmiustilassa ja laturitkin seinässä. Ehkä vois joskus kokeilla tota Poissa-kytkintä, että säästääkö sillä mitään. Hyvin kyllä huomaa, että lämminvesivaraaja nappaa poissa ollessakin eniten, kun kytkeytyy yösähköllä päälle.

E. Jos poistetaan jääkaapit ja pakastimet yhtälöstä, niin IV ja muut valmiustilassa olevat laitteet vie sen 180 W/h.
 
Autotallissa on tuollaiset yksikerroksiset ikkunat. Eikö nuo voi eristää niin että tuuppaan vaan villaa tuohon ulkopuolelle ja nitojalla muovi päälle niin, että ylä- ja alareunaan jää ~10mm rako? Ovat metsän puolella niin ulkonäöllä ihan sama. Ottaa sitte kesäksi taas pois. Eristelevy toki helpompi ja ehkä vähän siistimpi, mutta löytyy villaa jo valmiiksi.
Olen miettinyt ihan samaa meidän kesäpaikkaan, mutta huolettaa että tuohon ikkunan pintaan tiivistyy kosteutta ja se jää sinne väliin muhimaan. Paras olisi vielä, jos siihen voisi tehdä sellaiset joka vuosi uudelleenkäytettävät
rakenteet. Ehkä se ei haittaa kun ne levyt kuitenkin poistetaan kesäksi. Ehdotuksia otetaan kiitollisuudella vastaan.
Sanoisin kyllä, että huolellinen kalvottaminen olisi fiksumpi ratkaisu, eikä sekään kallista ole.
 
Sanoisin kyllä, että huolellinen kalvottaminen olisi fiksumpi ratkaisu, eikä sekään kallista ole.
Saman lopputuloksen taitaa saada, kun ostaa random-suojausmuovia 10-50 m rullan ja sopivan levyistä kaksipuolista teippiä. Tuskin tuo mihinkään muuhun perustuu kuin ilma"pussin" muodostamiseen ikkunalasin taakse. Ilmakerros on se lisäeriste, ei tuo muovi. Tuon kalvon ainoa hyöty taitaa olla hyvä kirkkaus. Autotallin pysyväisasennukseen paksumpi muovilevy ja tiiviste(liimaus)massa lienee sopiva ratkaisu. Nämä siis kaikki sisäpuolelle tallia, jolloin ainoaksi keskusteltavaksi asiaksi jää mahdollinen hellasärö asennuksen ulkonäöstä.
 
Sanoisin kyllä, että huolellinen kalvottaminen olisi fiksumpi ratkaisu, eikä sekään kallista ole.
Tuollainen ei ole käynyt mielessä, jossain varastossa varmaan ihan pätevä mutta autotallissa (eli harrastetilassa) ei kyllä kestä viikkokaan tuommonen muovispussikalvo. Pitäisi olla vähintään muovilevyä, mutta sitten nousee hinta aika reilusti.
 
Autotallissa on tuollaiset yksikerroksiset ikkunat. Eikö nuo voi eristää niin että tuuppaan vaan villaa tuohon ulkopuolelle ja nitojalla muovi päälle niin, että ylä- ja alareunaan jää ~10mm rako? Ovat metsän puolella niin ulkonäöllä ihan sama. Ottaa sitte kesäksi taas pois. Eristelevy toki helpompi ja ehkä vähän siistimpi, mutta löytyy villaa jo valmiiksi.
Jostain rakennusylijäämästä, purkutalosta tai torista kyttäät kokonaan uuden ikkunan. Tohon kun on helppo askarrella vaikkei ihan just oikean kokoinenkaan olisi. Kaikki muu on aika purkkaa.
 
Eilen piti maksaa kiinteistöverojen ensimmäinen erä. Meillä vain n. 800 €/vuosi, mutta esim. äidillä yli 2000 €.
 
Aika rajut hinnat. Täällä kasaritalo ~360 euroa vuodessa.
Paikkakunta kohtaista ja riippuu kiinteistön (siis myös tontin) arvosta.
mulla 1600€ vaikka Helsinki ei ota maksimia.

On ollut juttua että arvoja pyritään laittamaan vastaamaan todellisuutta. (siis nostamaan :( )
 
Paikkakunta kohtaista ja riippuu kiinteistön (siis myös tontin) arvosta.
mulla 1600€ vaikka Helsinki ei ota maksimia.

On ollut juttua että arvoja pyritään laittamaan vastaamaan todellisuutta. (siis nostamaan :( )
Juu, tuon toki tiedän. Tulevaisuudessa aivan varma nousu juuri tuon uuden mallin myötä. Nythän on monissa kaupungeissa lähes keskustassa isot vanhat puutarhatontit taloineen kohtalaisella kiinteistöverolla, ja kuntasektori himoaa varmaa tuloa. Omalla kohdalla en näe hirveitä nousupaineita, ehkä tuossa häviää ikävähennyksistä jotain.
 
Sähkömiehelle rimpauttamalla ainakin onnistuu. Kuten tuossa @Mikkos sanoikin, aika monissa asunnoissa on sähkökaapissa kytkentänappeja juurikin vaikkapa lämmitykselle jatkuva/yökäyttö ja lämminvesivaraajat on aika usein laitettu suoraan käymään vain öisin ja sähkökaapista löytyy erillinen päiväkäyttönappula jolla lämmityksen saa päälle jo ennen iltaa. Koskee tosin lähinnä 1980-luvun loppupuolen jälkeen rakennettuja asuntoja, sitä vanhemmissa sähkökytkennät ja kaapit on aina vähän mitä sattuu.

Melko uudet sähkökytkennät on kyseessä, oisko reilut 10-vuotta vanhat. Sähkötaulussa ei ainakaan ole mitään kytkintä/päiväkäyttönappula, pelkästään automaattisulakkeet per vaihe. Helenin mukaan kulutuksesta 1/3-osa on yöllä ja siitäkin suurimman osan näyttäisi ottavan lämminvesivaraaja. Taitaa maksaa nopeasti sähkömiehen käynnin takaisin, jos jollain ohjelmoitavalla kellolla saa varaajan pois päältä yöksi.
 
Melko uudet sähkökytkennät on kyseessä, oisko reilut 10-vuotta vanhat. Sähkötaulussa ei ainakaan ole mitään kytkintä/päiväkäyttönappula, pelkästään automaattisulakkeet per vaihe. Helenin mukaan kulutuksesta 1/3-osa on yöllä ja siitäkin suurin osa näyttäisi olevan lämminvesivaraaja. Taitaa maksaa nopeasti sähkömiehen käynnin takaisin jos jollain ohjelmoitavalla kellolla saa varaajan pois päältä yöksi.

Onko kyseessä vanhempi kämppä, johon on myöhemmin uusittu sähköt? Lähinnä noita päivä/yö-säätöjä alkoi näkymään uudisrakennuksissa silloin joskus reilu kolmisenkymmentä vuotta sitten, erityisesti varaavan sähkölämmityksen taloissa. Toisaalta uudemmissa niitä ei välttämättä sitten taas olekaan, kun päivä/yösähkötariffien kanssa kikkailu ei liene ihan niin yleistä nykyisissä energiatehokkaissa taloissa.

Omassa 1991 valmistuneessa kämpässä varaajaa (300 L) lämmitetään oletuksena vaan öisin ja tämän saa ohitettua tuolla päiväkäyttönappulalla. Itsehän aluksi tähän muutettuani pohdin tekeväni melkein päinvastaista kuin mitä sinä nyt suunnittelet, eli että pyytäisin sähkäriä laittamaan tuohon varaajaan mahdollisuuden ajaa jatkuvalla käytöllä (ilman että tarvitsee joka päivä muistaa painaa päiväkäyttönappia), sillä järkeilin että saattaisi olla energiatehokkaampaa ajaa varaajaa koko ajan pienemmällä lämpötilalla (vaikkapa 55 astetta) kuin se, että se lämmitetään pelkästään öisin mutta kuumemmaksi (mallia 80 asteeseen) jotta vettä riittää sitten koko seuraavaksi päiväksi.

Totesin kuitenkin vähän aikaa asuttuani, että ainakin nykyisillä vedenkäyttötavoilla (2 aikuista, 2 alle 3-v lasta) riittää, että varaaja lämmitetään vain öisin ja vain n. 60-asteeseen. Hyvin on tuntunut silti riittävän lämmintä vettä koko päiväksi ja öisin saa legionellat kuitenkin vielä kyytiä. Siinä mielessä voisi siis sinunkin tapauksessasi olla jotain itua laittaa varaaja lämpiämään vain osaksi vuorakautta. Sillähän ei sinänsä ole väliä mikä se ajanjakso on, perinteisesti se lämmitysjakso on vaan tosiaan asettunut yölle mahdollisesti halvemman yötariffin takia. Sinänsä sama lopputulos energiansäästöllisesti tulisi varmaan myös sillä, että ajaa varaajaa oikeasti reilusti alemmalla lämmöllä (tyyliin 45 astetta), mutta sitten pitäisi itse säännöllisin väliajoin muistaa/jaksaa tehdä "legionella-poltto".

Niin tai näin, homma onnistuu sähkökaappiin laitettavalla kellokytkimellä, jotka eivät maksa kuin muutaman kympin ja siihen päälle sähkömiehen tuntitaksa, eli kokonaisuudessaan pitäisi homman hoitua varmaan vähän alle sataan euroon.
 
Onko kyseessä vanhempi kämppä, johon on myöhemmin uusittu sähköt? Lähinnä noita päivä/yö-säätöjä alkoi näkymään uudisrakennuksissa silloin joskus reilu kolmisenkymmentä vuotta sitten, erityisesti varaavan sähkölämmityksen taloissa. Toisaalta uudemmissa niitä ei välttämättä sitten taas olekaan, kun päivä/yösähkötariffien kanssa kikkailu ei liene ihan niin yleistä nykyisissä energiatehokkaissa taloissa.

Omassa 1991 valmistuneessa kämpässä varaajaa (300 L) lämmitetään oletuksena vaan öisin ja tämän saa ohitettua tuolla päiväkäyttönappulalla. Itsehän aluksi tähän muutettuani pohdin tekeväni melkein päinvastaista kuin mitä sinä nyt suunnittelet, eli että pyytäisin sähkäriä laittamaan tuohon varaajaan mahdollisuuden ajaa jatkuvalla käytöllä (ilman että tarvitsee joka päivä muistaa painaa päiväkäyttönappia), sillä järkeilin että saattaisi olla energiatehokkaampaa ajaa varaajaa koko ajan pienemmällä lämpötilalla (vaikkapa 55 astetta) kuin se, että se lämmitetään pelkästään öisin mutta kuumemmaksi (mallia 80 asteeseen) jotta vettä riittää sitten koko seuraavaksi päiväksi.

Totesin kuitenkin vähän aikaa asuttuani, että ainakin nykyisillä vedenkäyttötavoilla (2 aikuista, 2 alle 3-v lasta) riittää, että varaaja lämmitetään vain öisin ja vain n. 60-asteeseen. Hyvin on tuntunut silti riittävän lämmintä vettä koko päiväksi ja öisin saa legionellat kuitenkin vielä kyytiä. Siinä mielessä voisi siis sinunkin tapauksessasi olla jotain itua laittaa varaaja lämpiämään vain osaksi vuorakautta. Sillähän ei sinänsä ole väliä mikä se ajanjakso on, perinteisesti se lämmitysjakso on vaan tosiaan asettunut yölle mahdollisesti halvemman yötariffin takia. Sinänsä sama lopputulos energiansäästöllisesti tulisi varmaan myös sillä, että ajaa varaajaa oikeasti reilusti alemmalla lämmöllä (tyyliin 45 astetta), mutta sitten pitäisi itse säännöllisin väliajoin muistaa/jaksaa tehdä "legionella-poltto".

Niin tai näin, homma onnistuu sähkökaappiin laitettavalla kellokytkimellä, jotka eivät maksa kuin muutaman kympin ja siihen päälle sähkömiehen tuntitaksa, eli kokonaisuudessaan pitäisi homman hoitua varmaan vähän alle sataan euroon.
Meillä myös vain öisin lämmittävä. Käytännössä sähköä kuluu lähinnä 22-02 välillä riippuen kuinka paljon vettä on käytetty päivän aikana. Tiputin pari päivää sitten 70 -> 60 lämmöt varaajasta ja nyt seurannut kahden päivän verran kulutuslukemia. Täytyy sanoa etten näe ollenkaan eroa sähköenergian kulutuksessa näin parin päivän otoksella.
 
Meillä myös vain öisin lämmittävä. Käytännössä sähköä kuluu lähinnä 22-02 välillä riippuen kuinka paljon vettä on käytetty päivän aikana. Tiputin pari päivää sitten 70 -> 60 lämmöt varaajasta ja nyt seurannut kahden päivän verran kulutuslukemia. Täytyy sanoa etten näe ollenkaan eroa sähköenergian kulutuksessa näin parin päivän otoksella.
Sama meillä, yösähköllä lämpiää. Itse nostin vastaavasti 60 -> 70 asteeseen, jotta riittää paremmin. Joissain harvoissa tapauksissa, kun vettä on käytetty paljon, illalla on tullut vain haaleaa vettä, niin lämpötilan nostolla sai vähän reserviä enemmän. Siitä päästäänkin siihen, että tuskin kulutukseen kovin suurta vaikutusta on, koska lämpimän veden kulutus kasvaa, kun lämpötilaa pudotetaan, johtuen sekoitusventtiilin toiminnasta. Kun ei ole oltu käyttämässä vettä, lämminvesivaraaja vie noin 2 - 2,5 kWh, kun lämmittää veden taas siihen 70 asteeseen yöllä.
 
Sama meillä, yösähköllä lämpiää. Itse nostin vastaavasti 60 -> 70 asteeseen, jotta riittää paremmin. Joissain harvoissa tapauksissa, kun vettä on käytetty paljon, illalla on tullut vain haaleaa vettä, niin lämpötilan nostolla sai vähän reserviä enemmän. Siitä päästäänkin siihen, että tuskin kulutukseen kovin suurta vaikutusta on, koska lämpimän veden kulutus kasvaa, kun lämpötilaa pudotetaan, johtuen sekoitusventtiilin toiminnasta. Kun ei ole oltu käyttämässä vettä, lämminvesivaraaja vie noin 2 - 2,5 kWh, kun lämmittää veden taas siihen 70 asteeseen yöllä.

Eihän tuolla muuta vaikutusta ole kuin lämpöhäviöön varaajasta (ja putkista). Mitä isompi lämpötilaero niin sitä enemmän häviää.
 
Eihän tuolla muuta vaikutusta ole kuin lämpöhäviöön varaajasta (ja putkista). Mitä isompi lämpötilaero niin sitä enemmän häviää.
Aivan. Putkiahan ei juuri ole, missä 70 asteista vettä on. Sekoittajan jälkeen vesi on 55 asteista. Voisihan tuon itsekin testata kuinka vaikuttaa. Dataa ei valitettavasti ole ajalta ennen lämpötilan nostoa, koska oomi.
 
Aivan. Putkiahan ei juuri ole, missä 70 asteista vettä on. Sekoittajan jälkeen vesi on 55 asteista. Voisihan tuon itsekin testata kuinka vaikuttaa. Dataa ei valitettavasti ole ajalta ennen lämpötilan nostoa, koska oomi.
Eikö sähkönsiirtoyhtiöltä saa tuntikulutusdataa? En ole kokekeillut kuinka vanhaa löytyy mutta ainakin viimeisen parin vuoden datan saan omalta siirtoyhtiöltä. Siis ei sähkönmyyjältä vaan siirtoyhtiöltä.
 
Eikö sähkönsiirtoyhtiöltä saa tuntikulutusdataa? En ole kokekeillut kuinka vanhaa löytyy mutta ainakin viimeisen parin vuoden datan saan omalta siirtoyhtiöltä. Siis ei sähkönmyyjältä vaan siirtoyhtiöltä.
Täytyy katsoa. On Oomillakin parin vuoden taakse dataa, mutta lämpötilan nostosta on enemmän aikaa.

Huvikseen katsellut taloja vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla, kun ei sähkölämmitys ole talokaupoissa muka kovin in enää. Toki meillä on ilppi ja takkakin, mutta kummallakaan ei koko taloa pysty lämmittämään. Eikä takkaa ole tullut viime vuosina juuri lämmiteltyä.

Sähkön kokonaiskulutus on noin 17 MWh ja se sisältää hybridin latailun (5 - 10 kWh) joka päivä. Lämmitettäviä neliöitä oli sen 130 neliötä. Sähkölasku on tällä hetkellä siis noin 140 euroa kuukaudessa keskimäärin. Onko se paljon vai vähän?
 
Täytyy katsoa. On Oomillakin parin vuoden taakse dataa, mutta lämpötilan nostosta on enemmän aikaa.

Huvikseen katsellut taloja vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla, kun ei sähkölämmitys ole talokaupoissa muka kovin in enää. Toki meillä on ilppi ja takkakin, mutta kummallakaan ei koko taloa pysty lämmittämään. Eikä takkaa ole tullut viime vuosina juuri lämmiteltyä.

Sähkön kokonaiskulutus on noin 17 MWh ja se sisältää hybridin latailun (5 - 10 kWh) joka päivä. Lämmitettäviä neliöitä oli sen 130 neliötä. Sähkölasku on tällä hetkellä siis noin 140 euroa kuukaudessa keskimäärin. Onko se paljon vai vähän?
Normaali kulutus tuon kokoiseen taloon, mutta niin paljon että ostajia ei varmaan ole jonoksi asti.

Fingridistä näemmä näkee oman pääsulakkeen koon, sähköyhtiöltä ei.
 
Normaali kulutus tuon kokoiseen taloon, mutta niin paljon että ostajia ei varmaan ole jonoksi asti.

Fingridistä näemmä näkee oman pääsulakkeen koon, sähköyhtiöltä ei.
Joo, mutta mikä sitten on edullisempi vaihtoehto? Mitkä on esimerkiksi maalämmön tai kaukolämmön kustannukset? Millä kuluilla esimerkiksi 300 litraa vettä lämpenee? Sinänsä toi vertailu on todella hankalaa, kun jokainen talo ja käyttäjä on erilainen. Tässähän on myös kohtuullisen vaikea eritellä mikä on käyttösähkön osuus.

Meillä kun on ilppikin ollut alusta asti ja sähkönkulutus on kasvanut perheenlisäyksen ja autonvaihdon myötä, niin ei voi edes ilpin uusimisen vaikutusta nähdä sähkönkulutuksessa.
 
Joo, mutta mikä sitten on edullisempi vaihtoehto? Mitkä on esimerkiksi maalämmön tai kaukolämmön kustannukset? Millä kuluilla esimerkiksi 300 litraa vettä lämpenee? Sinänsä toi vertailu on todella hankalaa, kun jokainen talo ja käyttäjä on erilainen. Tässähän on myös kohtuullisen vaikea eritellä mikä on käyttösähkön osuus.

Meillä kun on ilppikin ollut alusta asti ja sähkönkulutus on kasvanut perheenlisäyksen ja autonvaihdon myötä, niin ei voi edes ilpin uusimisen vaikutusta nähdä sähkönkulutuksessa.
Ehkä luokkaa 18 000kwh lämmitykseen. Ilpillä vie 12 000kwh, maalämmöllä 6000kwh.

Katso kulutus kämppä tyhjänä vs kaikki paikalla= käyttösähkön osuus.

200l/pvä vedenkulutuksella sen lämmitykseen menee luokkaa 6kwh.
 
Ehkä luokkaa 18 000kwh lämmitykseen. Ilpillä vie 12 000kwh, maalämmöllä 6000kwh.

Katso kulutus kämppä tyhjänä vs kaikki paikalla= käyttösähkön osuus.

Laskeskelin lisää ja koko vuoden sähköenergia lämmitykseen on 7200 kWh. Lämminvesivaraaja nappaa noin 1000 kwh, kun vettä ei käytetä. Tässä ei siis lämpimän veden kulutusta ole mukana. Vettä menee noin 400l/pvä, josta toki iso osa kylmänä.

Tällä nykyisellä sähkönhinnalla siis lähes ilmaista tuo sisäilman lämmittäminen ainakin.

Edit. Lukemia vähän korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Laskeskelin lisää ja koko vuoden sähköenergia lämmitykseen on 7200 kWh. Lämminvesivaraaja nappaa noin 1000 kwh, kun vettä ei käytetä. Tässä ei siis lämpimän veden kulutusta ole mukana. Vettä menee noin 400l/pvä, josta toki iso osa kylmänä.

Tällä nykyisellä sähkönhinnalla siis lähes ilmaista tuo sisäilman lämmittäminen ainakin.

Edit. Lukemia vähän korjattu.
Matalaenergiatalossa kulutus on tuota luokkaa (50kwh/m2).
 
Täytyy katsoa. On Oomillakin parin vuoden taakse dataa, mutta lämpötilan nostosta on enemmän aikaa.

Huvikseen katsellut taloja vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla, kun ei sähkölämmitys ole talokaupoissa muka kovin in enää. Toki meillä on ilppi ja takkakin, mutta kummallakaan ei koko taloa pysty lämmittämään. Eikä takkaa ole tullut viime vuosina juuri lämmiteltyä.

Sähkön kokonaiskulutus on noin 17 MWh ja se sisältää hybridin latailun (5 - 10 kWh) joka päivä. Lämmitettäviä neliöitä oli sen 130 neliötä. Sähkölasku on tällä hetkellä siis noin 140 euroa kuukaudessa keskimäärin. Onko se paljon vai vähän?
Minkä ikäinen talo?
About ton kokosta rossipohjaista rintamamiestaloa joka ilmeisesti purueristein ollaan menossa katsomaan ja myyjän ilmoittama sähkönkulutus n. 14 MWh vuodessa. Talossa varaava takka alakerrassa ja ilpit molemmissa kerroksissa. Puukiuas. Ilmeisesti 2 henkilöä asunut. Kaippa tuo paikkansa voi pitää mut vaatinee takan säännöllistä lämmittelyä talvella.
 
Minkä ikäinen talo?
About ton kokosta rossipohjaista rintamamiestaloa joka ilmeisesti purueristein ollaan menossa katsomaan ja myyjän ilmoittama sähkönkulutus n. 14 MWh vuodessa. Talossa varaava takka alakerrassa ja ilpit molemmissa kerroksissa. Puukiuas. Ilmeisesti 2 henkilöä asunut. Kaippa tuo paikkansa voi pitää mut vaatinee takan säännöllistä lämmittelyä talvella.

Just katoin vuoden kulutusta. Mökki on noin 140m2, kellarissa sähkönen lattialämmitys, maanvarainen laatta. Keski krs ilp ja osittain rossi. Takkoja 5 (pöntto X2, kakluuni ja pikkune tiilikasa) , joista 2 (pöntto ja kakluuni) lämmiteltiin pahimpina pakkasina päivittäin. Yläkerrassa ei tarvinnu lämmittää koko talvena. Lisäksi 100m2 erillinen talli (vanha okt), jossa patterit talvella 5-10 ast. Kulutus 14,5mwh. 2 hlö. TRE. Eristystä parannettu reippaasti. Rakennettu 20-40-luvuilla.
 
Minkä ikäinen talo?
About ton kokosta rossipohjaista rintamamiestaloa joka ilmeisesti purueristein ollaan menossa katsomaan ja myyjän ilmoittama sähkönkulutus n. 14 MWh vuodessa. Talossa varaava takka alakerrassa ja ilpit molemmissa kerroksissa. Puukiuas. Ilmeisesti 2 henkilöä asunut. Kaippa tuo paikkansa voi pitää mut vaatinee takan säännöllistä lämmittelyä talvella.
Voinee pitää paikkaansa jos lisäksi poltetaan vähintään 10m3 puuta/vuosi? Ilp lienee mallia yksi ulkoyksikkö ja kaksi sisäyksikköä?
Jos oikeasti vielä purueristeet vailla parannuksia, niin lämpövuoto on valtavaa. Purut ovat painuneet ja veikkaan että yhdenkään ikkunan alapuolella ei ole eristeitä n.40 cm:n matkalla...
Mutta eihän tuo paljoa vie sähköä jos vaan kantaa puuta tupaan, sekin tosin yleensä maksaa.
 
Minkä ikäinen talo?
About ton kokosta rossipohjaista rintamamiestaloa joka ilmeisesti purueristein ollaan menossa katsomaan ja myyjän ilmoittama sähkönkulutus n. 14 MWh vuodessa. Talossa varaava takka alakerrassa ja ilpit molemmissa kerroksissa. Puukiuas. Ilmeisesti 2 henkilöä asunut. Kaippa tuo paikkansa voi pitää mut vaatinee takan säännöllistä lämmittelyä talvella.
87-vuoden yksikerroksinen talo lto:lla, eli aika erilainen on.
On se mahdollista toki, mutta kun asukkaat on eri, niin voi sähkönkulutuksessakin olla huomattava ero.
 
Minkä ikäinen talo?
About ton kokosta rossipohjaista rintamamiestaloa joka ilmeisesti purueristein ollaan menossa katsomaan ja myyjän ilmoittama sähkönkulutus n. 14 MWh vuodessa. Talossa varaava takka alakerrassa ja ilpit molemmissa kerroksissa. Puukiuas. Ilmeisesti 2 henkilöä asunut. Kaippa tuo paikkansa voi pitää mut vaatinee takan säännöllistä lämmittelyä talvella.
meillä 220m2 lämmintä kämppää, tästä ehkä 50 neliöä on suurimman osan talvesta 15 asteista.
Toisessa päässä leivinuuni ja toisessa takka, molemmat tulessa käytännössä päivittäin, jos pakkasta yli 10 astetta muuten 3 ilppiä hoitaa lämmitykset, patterita ei ole.
Ei rintamamiestalo mutta 40 vuotta vanha pitkä betoniharkkotalo (entinen kauppa, tän sisartalo on yksiö+ kaks neliötä naapurikylässä) ja päästään 17MWh luokkaan kohtalaisella viihde-energian käytöllä. Nyt kun tuli toiseksi autoksi hybridi niin oletus on kahen kympin yli.
 
Voinee pitää paikkaansa jos lisäksi poltetaan vähintään 10m3 puuta/vuosi? Ilp lienee mallia yksi ulkoyksikkö ja kaksi sisäyksikköä?
Jos oikeasti vielä purueristeet vailla parannuksia, niin lämpövuoto on valtavaa. Purut ovat painuneet ja veikkaan että yhdenkään ikkunan alapuolella ei ole eristeitä n.40 cm:n matkalla...
Mutta eihän tuo paljoa vie sähköä jos vaan kantaa puuta tupaan, sekin tosin yleensä maksaa.
Ilmeisesti 2 eri ulkoyksikköä mutten ole varma kun ei näe kuvista. Ilmotuksessa kyllä lukee että olisi kaksi ja toinen vuodelta 2020.

Wanhan kuntotarkastuksen perusteella olisi puruja lisätty ikkunoiden alle ja lattiatkin löyty läpi (sen aikaisen myyjän kertoman mukaan).

Eli eiköhän tuo 14MWh/v ihan jopa ole realistinen kahdelle hengelle teidän muiden kulutuksista päätellen.
 
No niin, tänään liipaistiin 1800L tilaus lämmitysöljyä. Kyllä on hinnat kohdillaan, Nesteen palveluun rekisteröitynyt sai hintaan: 1,56447 € / l. Ja tuo on siis viimeisen 5kk otannalla ...öö hyvän hintaista.

Hintalappu tulee olemaan se 2800€. Nyt maksellaan takaisin niitä viimeisen 4 vuoden 1€/l alennushintoja.
Seurasin muutaman viikon raakaöljyn käppyrää ja päädyin tänään tilaamaan, sillä tulkitsen, että hinta tulee nyt taas nousemaan.
1660244460243.png


Olisiko aallonpohja ollut 9.8 ja siitä nousu seuraavan aallon huipulle taas. Jos käppyrä käyttäytyy samalla tavalla kuin aiemmin, marraskuussa/joulukuussa ollaan taas 1,8€ litrahinnoissa.
1660244498876.png


Tai sitten veikkaukseni menee pieleen ja öljyn litrahinta laskee kohta alemmas. Anyway, ihanan hintaista tämä elämä. Tsemppiä myös kaikille sähkölämmittäjille varsinnkin jos kohtuuhintainen soppari katkolla. Tästä vaan vahvistutaan.
 
Mullakin kävi niin, että 1,35e/l lämmitysöljystä vuoden vaihteen tienoilla katkaisi kamelin selän ja se oli viimeinen öljylasti tähän taloon. Samantien maalämpöurakkaa hakuun ja nyt syksyllä tulee asentajat. Ei se halpaa ole tämäkään, mutta tuleepahan pitemmän päälle toivottavasti halvemmaksi.

Talven saa toivottavasti nauttia edullisesta lämmöstä kiinteällä sähkösopparilla, mutta sitten tulee taas melkoinen pomppu hintaan kun soppari pitää uusia. Ei varmaan silti mene yhtä kalliiksi kuin öljy..
 
Uutisissa sanottiin, että Ruotsissa sähkö ja polttoaineet halpenivat, mutta kananmunat kallistuivat. Olisikohan se meilläkin mahdollisuus alentaa sähkön hintaa kananmunien kustannuksella? :)
 
Kysymys tiilikaton jiirin paikkamaalauksesta. Vanha maali lohkeillut pieniltä osin. Ajattelin teräsharjalla raapia irtomaalit, happo pohjamaalilla (spray) ja uusi maali, myös spray maalilla päälle?
Sinkitty pelti näytti olevan, on jo muutaman vuoden ollut paljaana.
 
Mullakin kävi niin, että 1,35e/l lämmitysöljystä vuoden vaihteen tienoilla katkaisi kamelin selän ja se oli viimeinen öljylasti tähän taloon. Samantien maalämpöurakkaa hakuun ja nyt syksyllä tulee asentajat. Ei se halpaa ole tämäkään, mutta tuleepahan pitemmän päälle toivottavasti halvemmaksi.

Talven saa toivottavasti nauttia edullisesta lämmöstä kiinteällä sähkösopparilla, mutta sitten tulee taas melkoinen pomppu hintaan kun soppari pitää uusia. Ei varmaan silti mene yhtä kalliiksi kuin öljy..

Puntaroitko yhtään maalämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun välillä?
 
Meillä kylmenee siivekkeet joskus niin paljon, että siihen niiden sisäpuolella olevaan uritettuun alueeseen alkaa kertyä kosteutta ja siitä lennähtelee pieniä pisaroita ilmavirran mukana. Ei mitään sellaista mitä kondenssivesiletkun päästä tulee vaan sen verran, että tuntee jos osuu vaikka naamalle tai kädelle.
 
Mikä perhana voi olla kun patterilämmityksen kiertovesipumppu ei lopeta lorinaa? Niinkuin ois ilmaa pumpussa. Tehnyt nyt varmaan kuukauden, välillä ollu pumppu monta päivää päällä, monta päivää pois päältä, räplätty täysillä ja minimillä eikä mikään auta. Ei ole ilmaa putkien ylimmässä kohtaa eikä oo paineetkaan hävinny mihinkään.

En ole varma alkoiko sen jälkeen kun käytin vesiä vähempänä, kun piti yks liitos uusia. Voiko tässä muuta olla ku pumppu rikki?
 

Liitteet

  • photo_2022-08-17_18-00-01.jpg
    photo_2022-08-17_18-00-01.jpg
    152,4 KB · Luettu: 125
Koitan parantaa painovoimaista ilmanvaihtoa. Tuloilmaventtiilit on jo asennettu ja mietin kylpyhuoneiden kosteudenpoistoa. Vaihtoehtoja vaikuttaisi olevan ainakin sähkötoiminen kosteudentunnistimella oleva puhallin joka tulee kylpyhuoneeseen hormiin sekä hormi-imuri joka toimii mekaanisesti ja tulee katolle hormin yläpäähän. Katolle tuleva olisi huomattavasti helpompi asentaa (ei piuhoja ja sähköhommaa) ja huoltovarmempi. Sähköllä toimiva ehkä säästäisi vähän lämpöä kun ei talvella tohota täysiä, mutta maalämpö on edullista. Olisin kallistumassa hormi-imurin puoleen, onko muita vaihtoehtoja tai mielipiteitä sähkötoimisen puolesta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 232
Viestejä
4 486 787
Jäsenet
74 185
Uusin jäsen
Atte_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom