Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Haukka81]

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.

Se 8A kestää perus töpö ota jatkuvasti.
Ja jos alkaa olla 20v vanha ni uus rasia ei paljo maksa.

Sulla kaikki uutta ni hyvin pärjäät tolla perus pistorasialla.

 

[kjns]

GTE Passatti kyseessä, olisko 8A, täytyy tarkistaa.
Sulaketaulusta ( 16A) on vedetty uudet johdot ja uusi pistorasia ulkona, näin on menty jo 3vuotta, tallissa olis kyllä voimavirta pistoke, mutta se on vähän huonossa paikassa ja siitä mielestäni on jo "lainattu" takapihan pistokkeille ja valoille.

Siinä tapauksessa ei pitäis olla isompaa ongelmaa

Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona. Joissakin latureissa virta voi myös olla käyttäjän säädettävissä. Laturiosa kannattaa tukea hyvin, ettei se aiheuta pistorasiaan vääntöä. Jatkojohtojen tai pistorasiaan liitettävän kellokytkimen käyttö ei ole suositeltavaa, sillä se lisää liitoksia, jotka myös voivat ylikuumentua. Useimmat auton valmistajat kieltävätkin omissa ohjeissaan erilaisten adapterien käytön matkalaturien kanssa

 

[JaniKari]

Tuolle matkalaturille kannattaa joku taso seinälle tai vedonpoisto järjestää jotta se ei roiku ilmassa. Laturi kuitenkin painaa jonkun verran ja tämä kuluttaa pistorasiaa. Itse parisen vuotta tuota käytin ja kyllä uudesta pistorasiasta löysän tuntuinen sinä aikana tuli.

 

[juhaa]

Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.

Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.

www.is.fi

Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan

 

[tietokonerikki]

Loistavaa. Tämä nytkähtänyt eteenpäin.

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.
Alle 30m2.

Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa

Hallitus hyväksyi tänään esitykset laiksi, joka mahdollistaa muun muassa pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman rakentamislupaa.

www.is.fi

Jos 2024 mennessä olisi rakennustarvikkeiden hinnatkin hieman taas laskeneet. Odotellaan

Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä

 

[juhaa]

Joo turhaa pyrokratiaa osin, tohon kuitenkin jäi se, että pitää olla sitä rakennusoikeutta ja kaavaa noudattaa eli hyöty pääsin isoilla tonteilla asuville. Toivotaan, että eivät tee päällekaatuvia tönöjä

Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..

Paljon on vanhoja(kin) pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.

 

[tietokonerikki]

Saattaisi tulla mielenkiintoisia ratkaisuja, jos ei kaavaa noudatettaisiin tai sitä rakennusoikeutta ei enää olisi..

Paljon on vanhoja pieniä tontteja, jossa rakennusoikeutta on jäljellä.

Niin on, mutta on myös niin pieniä jopa 400m2 (ainakin etelässä , jossa tontit kalliita), ettei sinne se sauna vaan mahdu vaikka rakennusoikeutta olisi. Palomääräykset 8m talosta ja yleensä 4m rajasta.

 

[PlanB]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?

 

[Jasca]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).

 

[Daatta]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan.

Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.

 

[Zigh]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Aika paljon menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys.

Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?

Itse asiassa on jopa aika hyvin jos tuolla määrällä sähkösyöppöjä (poreallas, saunan varaaja, tallin ILP, auton lämmitys) kulutus on kuitenkin alle 10MWh vuodessa (siis se VILPin kulutus vähennettynä).

 

[Jasca]

Aika normaalilta tuo kulutus näyttää. Yksi IV-kone ottaa helposti 1-2kWh. IV-koneiden vastusten käyttö kannattaa tarkistaa, eli esim. mikä on tuloilman lämpötila-asetus?

Ollut asetettuna +17°C.

 

[petepeluri]

Vaikka DIY onkin varteenotettava vaihtoehto niin melkein ottaisin yhteyttä LVI-suunnittelijaan. Tuossa kun lähdetään muuttamaan talon luontaista (painovoimaista) ilmanvaihtoa niin voi tapahtua epätoivottuja asioita. Keittiössä ja kosteissa tiloissa lienee kuitenkin poistoilma-räppänät, ilmanvaihtokone voi alkaa imemään sieltä korvausilmaa tai muuta epätoivottavaa.

Entisessä rivarissa oli ainoastaan poistoimuri katolla, laitoin esilämmityksellä varustetun tuloilmasuodattimen makkariin ja se oli ns. hyvä. Nykyisessä OK:ssa on huonekohtainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, toimii. Painovoimaista ei ole ollutkaan kuin lapsuudenkodissa, siellä ilma vaihtui lähinnä ikkunoita avaamalla.

Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.

 

[petepeluri]

Meillä on kämpässä (paritalo 83m2) painovoimainen ilmanvaihto toiminut aina melko huonosti. Jokunen vuosi sitten asensin tuuletusluukkuihin termostaatilla säätyvät ilmanvaihtoventtiilit, mutta ne eivät paljoakaan auttaneet asiaan. Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen. Olenkin nyt miettinyt Mitsubishi Lossanyn ostamista, mutta ainoa järkevä paikka tuolle olisi tuulikaapin sisäpuolisen oven yläpuolella. Ilmanvaihtoputket pitäisi siis vetäistä ensin tuulikaapin seinän läpi, sitten koteloida jotenkin nätisti tuulikaapin kattoon ja siitä ulko-oven yläpuolelta ulkoseinän läpi. Matkaa tuossakaan ei silti ole kuin noin 1,5m, mutta ilmeisesti myyntipaketin mukana tulevat putket eivät tuohon riitä? Jatkoputkea näköjään myydään aika suolaisella melkein 40€ hinnalla esim. Netraudassa, mutta eikös tuohon tarkoitukseen luulisi minkä tahansa sopivan kokoisen muoviputken käyvän?

Harkitsisin jotain muuta paikkaa, noin pitkät putket vaikuttavat laitteen toimintaan.

 

[Zigh]

Ei tuo laite vaikuta painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan.

Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.

 

[petepeluri]

Ollut asetettuna +17°C.

Eiköhän noihin mene 1000-2000kwh/v helposti.

 

[Ogeli]

Talvisin ikkunat huurtuvat sisäpinnasta ja silmälasitkin vetävät sisään tullessa huurteeseen.

Mistä ihmeestä tuo vesimäärä tulee?
Suihku, keittiö, sauna ?
Jos tuolta niin eikö täsmätuuletus olisi parempi?

e ja varmaan myös ulkolasien tiivistys on asiallinen.

 

[petepeluri]

Vähän epäilen että tuollaisen laitteen tulo- ja poisto olisi aina täysin tasapainossa. Jo suodattimien likaantuminen vaikuttaa siihen, että tasapaino menee.

Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?

 

[Zigh]

Jos tulo ei riitä ilma imetään painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaräppänöistä?

Tai vaikka vessan poistosta jos siellä vähemmän vastusta.

 

[iltanen]

Mitenhän tarkkoja nuo (vesi-)ilmalämpöpumppujen kulutusmittarit ovat?

Meidän Panasonic Aquarea (VILP) kertoo kuluttaneensa viimeisen vuoden aikana sähköä ~5500 kWh ja vastaavasti tuottaneensa (lämpö)energiaa ~16400 kWh. COP keskiarvo on 2,9 (vaihteluväli 2,3-5,6), mitä pidän varsin hyvänä. Luvut pitävät sisällään sekä lämmityksen, jäähdytyksen (kesä-elokuu) että lämpimän käyttöveden tuottamisen.

Mietin tuota VILPin kulutusta siksi, että asuntomme kokonaiskulutus on luokkaa 15000 kWh/v. Jos tuo VILPin kertoma 5500 kWh pitää paikkaansa, aika paljon menee muuhun kuin sen toimintaan.

Mitä muita sähkönkuluttajia sitten on? Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v), kaksi ilmanvaihtokonetta (asunto & ulkosauna, molemmissa LTO), ulkosaunan lämminvesivaraaja (saunotaan n. kerran viikossa). autotallin ILP (käytössä vain lämmityskaudella), ulkovalaistus (led-tekniikalla ja nykyaikaisella ohjauksella) ... ja tietysti arkiset kuluttajat, kuten valaistus, viihde-elektroniikka, ruoanlaitto, pyykinpesu jne.

Aiemmassa asunnossa (90 m2, kaukolämpökohde) vuosikulutus oli luokkaa 3500 kWh. Samat sähkölaitteet, pois lukien keittiökoneet, jotka nyt ovat nykyaikaisemmat (mm. kiertoilmauuni ja induktioliesi). Ex-asunnossa oli sähkösauna, nykyisessä puulämmitteinen sauna. Vaimon autoa on esilämmitetty talvisin molemmissa kohteissa sähköllä. Muutoinkin samat elämäntavat.

Jos lasketaan yhteen VILP ja poreallas, jotka ovat ne sähkörohmut, niin päästään noin 8000 kWh vuosilukemaan. Eroa aiempaan liki 5000 kWh. Aika paljon siis menee sähköä johonkin ... mutta mihin?

P.S Kohde valmistunut 2019, n. 150 m2, yhdessä tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen lattialämmitys. Aiempi asunto valmistunut 2003, n. 90 m2, kahdessa tasossa & puurakenteinen, vesikiertoinen patterilämmitys (kaukolämpö).

Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?

 

[hypodermic]

Autokatoksen yhteydessä sijaitsevassa n. 6 m2 varastossa on lattialämmitys sähköllä ja ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti (ilmaventtiilit lattian rajan tuntumassa ja ylempänä toinen). Varmaankin on suositeltavaa pitää ilmanvaihtoa auki myös talvella vaikka se toki lisää sähkönkulutusta kun kylmää ilmaa puskee sisälle kiertämään? Kyseisessä varastossa ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita tms vaan renkaita, työkaluja, akkuruohonleikkuria ja sellaista. Lämpötilaksi varmasti riittää esim. 10C tuollaiseen käyttöön mutta yleisesti ottaenhan ilmanvaihto on kaiken a ja o eli parasta kai jättää venttiilit auki, säätövivulla muistaakseni saa hieman säädettyä minkä verran ovat auki eikä pelkästään auki/kiinni. Taisi venttiilit olla näitä: Fresh F90

 

[Jasca]

Mitäs näyttää kesäkuukausien kuukausikulutus ja minimituntikulutus. Entäpä talvikuukausien kulutukset?

Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...

Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.

EDIT: Noihin lukemiin liittyen... Meillä kävi viime viikolla LVI-asentaja tutkimassa tuon VILPin asetuksia, joiden piti ex-asukkaan mukaan olla vuosi sitten säädetty ja tiptop. No, eivät olleet... Melkein kaikki oli tavalla tai toisella pielessä. Tiedä sitten kuka oli säätänyt, mutta osaaja hän ei ole ollut.

 

[TurbinoZ100000]

Väärä lanka.

 

[kjns]

Muun muassa ulkoporeallas (arvio 2000-3000 kWh/v),

Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?
Tossa vaan omia käppyröitä katselin että edelliset pari vuotta (2019/2020) ollu varsin tasaisesti ~14000kWh vuosikulutus, 2021 keväällä tuli ulkoporeallas pihalle ja vuosikulutus pompsahti melkein 19000kWh:iin...

Tältä vuodelta näyttää olevan jo 13000kWh täynnä eikä vielä ole edes syyskuu lopussa, yli neljäsosa vuodesta jäljellä. Tällä kokemuksella näyttäis (ainakin tuolla omalla altaalla) että jos sen pitää talven yli lämpöisenä niin 4000-5000 kWh/v olis aika lähellä todellisuutta. Pitänee tänä talvena käyttää jo syksystä lähtien enemmän eco-tilaa joka laskee lämpöjä viikolla niin jos suitsis vähän kulutusta. Näppituntumalla se suitsi vähän kulutuksia kun tuli kevättalvella käytettyä sitä kun käyttökerrat harveni.

Edit: allas tosiaan tollanen perus 2x2m ja ~1100 litraa

 

[Jasca]

Onks minkä kokoinen allas ja ympäri vuoden lämpimänä?

1300 litrainen, 3 kW lämmittimellä, ja ympäri vuoden on ollut käytössä, lämpötilaa pyöritelty +35°C molemmin puolin.

Tulevan talven osalta pohtinut niin altaan tyhjentämistä kuin lepotilaan asettamista. Siitä lisää toisessa ketjussa.

 

[iltanen]

Jos tarkoitat VILPin lukemia, niin...

Kesäkuun kokonaiskulutus 73,2 kWh, heinäkuun 58,4 kWh ja elokuun 55,2 kWh ... josta 23,6 kWh jäähdytykselle ja 26,4 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Joulukuun kokonaiskulutus 1186 kWh, tammikuun 1016 kWh ja helmikuun 840 kWh ... josta 774 kWh lämmitykselle ja 66,8 kWh käyttöveden lämmitykselle.

Tuntikohtaisen tiedon saan vain kuluneelta vuorokaudelta, ja sen aikana se on ollut alhaisimmillaan 0,0 kWh.

Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.

 

[Jasca]

Kokonaiskulutusta tarkoitin. Näkee hieman peruskulutusta ja kesän ja talven kulutuksen erotusta.

Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.

 

[vermont]

Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.

Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.

 

[jarhu]

Sähkön kokonaiskulutus joulukuussa 2582 kWh (1186 kWh), tammikuussa 2194 kWh (1016 kWh) ja helmikuussa 1848 kWh (840 kWh). Vastaavasti kesäkuussa 579 kWh (73 kWh), heinäkuussa 581 kWh (58 kWh) ja elokuussa 500 kWh (55 kWh).

Sulkeissa VILPin kokonaislukemat kyseisiltä kuukausilta, mikä helpottaa saamaan kuvaa siitä, mikä on sen osuus kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausien lukemat olisivat VILPin osalta pienemmät, ellei sitä olisi käytetty jäähdyttämiseen (ilmastointi).

Kyllähän tuosta voi päätellä, että ulkolämpötilalla on iso merkitys meidän torpan sähkönkulutukseen.

Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.

Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh. Kiuas vie sen 300kWh/kk. Tietokone oli ollut myös päällä 24/7 ~200kWh/kk. Muulle sähkölle sekä lämmitykselle on jäänyt hiha-arviona 2100kWh. Toki lämmitin takkaa, minkä pitäisi selittää osittain, mutta lähinnä yläkertaa missä termostaatitkin lämmittää huoneilman lämmön mukaan. Kaikissa makuuhuoneissa ja märkätiloissa pelkkä 1-10 säätö. Lämminvesivaraaja lämmittää vettä 80 asteeseen 22-06 välillä.

Nyt lähdetään tulevaan talveen IVK:n tuloilman vastus säädettynä 0 asteeseen (katsotaan, missä kohtaa pitää nostaa tuota). Yläkertaan tuli ilmalämpöpumppu, joten lattialämmitys on kytkettynä pois päältä siellä. Takkaa on tarkoitus lämmittää kaverina kovemmilla pakkasilla (tai uhkailtuina katkoina). Alakerrassa varaava lattiasähkölämmitys lämmittää vain 22-06 aikaan. Pesutilassa sama, mutta siellä on aina valmis -kiuas toisena lämmönlähteenä ja täytyy harkita lattialämmön säätämistä vähän pienemmälle mutta vuorokauden ympäri.

IVK mietinnässä josko sen vaihtaisi lämpöpumpulliseen malliin. En tiedä toisiko se paljon säästöjä, ainakin jatkuva tehonkulutus pienisi puoleen ja lämpöä saisi talteen tehokkaammin ja levitettyä paremmin makuuhuoneisiin molemmissa kerroksissa.

Edit. Positiivisena puolena aina valmis -kiuas lämmittää kylpyhuonetta ja ilmanvaihtokoneen LTO saa kerättyä lämpöä talteen.

 

[Mikkos]

On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..

 

[Jasca]

Tuntuu enemmältä kuin omissa kuvitelmissa on ollut, mutta ei ole kyllä VILPeista kokemusta muuten kuin kuvitelmia ja markkinapuheita.

Mulla asuintiloja 140m2 kahdessa kerroksessa. Lattiasähkölämmitys, 22v vanha IVK LTO:lla (tuloilman vastus oli säädetty 18C) ja aina valmis-kiuas. Helmikuussa kului sähköä 2600kWh.

Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.

 

[Jasca]

Omaan silmään näyttää siltä, että talvikuukausina kolmannes sähkösyöppöihin (poreallas, jne), puolet vilp, loppuosa käyttösähköä. Jos ahdistaa niin ainakin helppo kohdentaa säästökohteita.

Kyllähän tuo hieman ahdistaa, kun kuun vaihteessa päättyy määräaikainen sähkösopimus. Sen takia on mietitty tapoja pienentää porealtaan sähkönkulutusta. Nollaan sen saisi tyhjentämällä, mutta siihen liittyy omat riskinsä. Saunan lämminvesivaraajaa ei voi tyhjentää, eikä lämpötilaakaan oikein alemmaksi laskea (nyt +55°C). Autotallikin on pakko pitää jollain tavalla lämpimänä (nyt +15°C). Ilmanvaihdon LTO:n lämpötiloja (nyt +17°C) voisi hieman laskea, mutta jossain tulevat kannattavuus- ja mukavuusrajat vastaan; ellei tuloilmaa lämmitetä, laskee sisäilman lämpötila, mikä nostaa lämmityskustannuksia ja heikentää asumismukavuutta.

Eli katse kohdistuu porealtaaseen. Se joutuu pakkolomalle - tavalla tai toisella. Harmi sinänsä, talvellahan siellä lämpimässä vedessä on kiva killua, mutta nyt alkaa sähkön hinta ahdistamaan.

 

[jarhu]

Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.

Aivan, jäi huomaamatta tuo. Meillä on myös paljon tuon 2000-luvun aikakauden aikaisia halogeenispottivalaisimia. Laskin, että kun lapset juoksee ympäri taloa kytkemässä kaiken päälle, niin menee helposti 1kW. Viime talvena olis myös ulkovalaisimet tosiaan päällä, mutta niihin oli jo edellinen omistaja käynyt vaihtamassa led-lamput.

Halogeenispottien vaihto ledeihin on käynyt mielessä useampaan kertaan, mutta toistaiseksi ne osallistuu talon lämmitykseen. Tulee kohtuullisen työlääksi vaihtaa kun pitää vaihtaa virtalähde jostain katon sisältä sekä himmentimet vaihtaa led-himmentimiin. Vessojen ja makkareiden pystyy vaihtamaan kyllä helposti, mutta saa siitäkin ilosta jonkun verran maksaa extraa.

Edit. Unohdin myös varaston, missä on sähköpatteri lämmittämässä. Se tosin pitää lähinnä lämmöt ~5 asteen tienoilla.

 

[Jasca]

Tämän voi poistaa (tuli jostain syystä tuplasti)...

 

[ChatGPT]

Autokatoksen yhteydessä sijaitsevassa n. 6 m2 varastossa on lattialämmitys sähköllä ja ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti (ilmaventtiilit lattian rajan tuntumassa ja ylempänä toinen). Varmaankin on suositeltavaa pitää ilmanvaihtoa auki myös talvella vaikka se toki lisää sähkönkulutusta kun kylmää ilmaa puskee sisälle kiertämään? Kyseisessä varastossa ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita tms vaan renkaita, työkaluja, akkuruohonleikkuria ja sellaista. Lämpötilaksi varmasti riittää esim. 10C tuollaiseen käyttöön mutta yleisesti ottaenhan ilmanvaihto on kaiken a ja o eli parasta kai jättää venttiilit auki, säätövivulla muistaakseni saa hieman säädettyä minkä verran ovat auki eikä pelkästään auki/kiinni. Taisi venttiilit olla näitä: Fresh F90

Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.

 

[kjns]

On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..

Ittellä kun on määräaikainen sähkösopimus jossa hinta 4,99 snt/kWh niin ei hinta tänä talvena ahdista sen enempää kuin ennenkään...

Toki en viitti niin mulkku olla että lyön altaan lämmittimet täysille ja saunan lämpiämään silloin kun sähköstä on pulaa vaikkei se omaan hintaan vaikutakaan, vaan pyrin kuitenkin painottamaan kulutusta sellaisille ajoille milloin sähköä on tarjolla. Allashan itse asiassa säilöö enegiaa aika tehokkaasti kulutuksen jakautuessa pidemmälle aikavälille.

Edit: toki jos energian hinta jatkaa tulevaisuudessakin korkealla ja asuntolainaan tärähtää 0,42% sijasta 3% korko niin saa tässä alkaa itse kukin etsimään säästökohteita jossain vaiheessa...

Mikä järki tuollaista tilaa on edes lämmittää, jos sitä vain varastona käytetään? Tietysti jo kylmänä pitää, niin varmaan sen akkuruohonleikkurin akku kannattaa säilöä johonkin lämpimään.

Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan jos tila on rakennettu lämpimäksi varastotilaksi (eristetty) niin kokonaan kylmäksi päästäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.

 

[petepeluri]

Tai vaikka vessan poistosta jos siellä vähemmän vastusta.

Helppohan tuo on kokeilla.

 

[petepeluri]

On se kaikki kyllä niin suhteellista.. toiset miettii pitäiskö talveks sammuttaa pakastin ja toiset miettii pitäiskö ulkoporealtaan käyttöä vähän vähentää talvella..

Itse nostin lämpötilaa kun +19c tuntui liian viileältä nukkumiseen.

 

[Mikkos]

Itse nostin lämpötilaa kun +19c tuntui liian viileältä nukkumiseen.

Mulle 16-17 on optimaalinen makkarilämpö.

 

[Vellu1979]

Tarkennuksena noihin meidän torpan tietoihin, että asuinrakennuksen (n. 150 m2) lisäksi VILPillä lämmitetään erillistä saunarakennusta (n. 40 m2). Eli kaiken kaikkiaan lämmitettävää pinta-alaa on noin 200 m2.

Tulikiven varaava takka löytyy meiltäkin, jota polteltiin viime talvena kerran-pari viikossa. Täksi talveksi hankittu puita sen verran, että voidaan polttaa ahkerammin.

Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.

Kulutus ekana vuonna 19500 kWh. Aloittajan kulutus on hyvinkin kohtuullinen, kun poreamme on jn... Tähän piti hommata, mutta jätetään väliin.

 

[Mikkos]

Tässä on lämmintä alaa yhteensä 194 M2, mistä at 52 M2. Torppa ILPillä, 1.5 asukasta, n. 4 pinomottia puuta poltettu ja RV 2007.

Kulutus ekana vuonna 19500 kWh. Aloittajan kulutus on hyvinkin kohtuullinen, kun poreamme on jn... Tähän piti hommata, mutta jätetään väliin.

Ihan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?

 

[Vellu1979]

Ihan ohimennen mutta miten voi olla 1.5 asukasta? Onko sulla toisen ihmisen ylä- vai alaosa?

Asiallinen kysymys, ollaan uusioperhe tai sen semmonen ja vuoroviikoin kaksi aikuista tuvassa. Vaikuttaa tietty vain vedenkäyttöön, mitä menee n.45 M3 per vuosi

 

[ChatGPT]

Kyllä se näin käytännössä on. Ylläpitolämpö pitäisi eristetyissä tiloissa aina olla, tai kosteus tiivistyy eristeisiin ja aiheuttaa ennenpitkää kosteusvaurion.

Kaikenmaailman homealttiita koppeja sitä nykyään rakennetaankin
Ennen oli kaikki paremmin, kun suurin osa rakentajista päätyi hirteen.

 

[Nimimerkki Erkki]

Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?

 

[Zigh]

Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?

Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?

 

[Nimimerkki Erkki]

Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?

Muuten olisin jo laittanut, mutta luulen, että juniorin marsut sekoavat.

 

[Daatta]

Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.

Ihme homma ettei hiiriesteitä huomioida rakennusvaiheessa, sama ongelma kuitenkin ollut niin kauan kun asumuksia on rakennettu...

Elektronisia karkoittimia sinne yläpohjaan?

Minulla on tuollaisia vintillä kolme, on halpaa ja kallista. Toimii ehkä avotilassa, mutta villojen alle ultraääni ei kantaudu.

 

[jarp]

Metsähiiren pirulaiset vievät hermot. Lieneekö tekkiläisillä vinkkejä hiirien pitämiseksi ulkosalla?

Uusin pari kesää sitten jyrsijäverkot talon sokkelin ja laudoituksen väliseen tuuletusrakoon. Terassin osalta verkotus osoittautui haastavaksi, koska en viitsinyt ryhtyä purkamaan terassilaudoituksen lisäksi seinälaudoitusta. Yritin vielä ilmeisen huonolla menestyksellä verkottaa yläpohjan kautta räystään tuuletusrakoa (räystään laudoituksen tuuletusraot ovat leveydeltään helposti hiirulaisen kulkemisen mahdollistavia). Vaan eipä auta mitään, syksyn ensimmäinen hiiri napsahti yläpohjassa olevaan loukkuun. Kaiken järjen mukaan nuo himskatin otukset kiipeävät talon julkisivua pitkin räystään tuuletusrakoihin ja siitä yläpohjaan. Ulkopuolelta verkotettu räystään laudoitus olisi pirun ruma, mutta kai sitäkin pitää jossain kohtaa alkaa harkita. Tehneekö mikään tuholaistorjunta "hiirieristyksiä", kun näemmä omat taidot eivät riitä?

Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:

Mousetrap No See No Touch | Hygienic and Effective Mouse Control | SWISSINNO

Discover the Mousetrap No See No Touch by SWISSINNO. This hygienic and effective trap offers a clean solution for controlling mice, perfect for home or office use.

www.swissinno.com

Eli tässä on tuo "tunneli", joka blokkaa käytännössä linnut ja muut eläimet. Itse olen saanut saaliiksi vain metsähiiriä ja päästäisiä, kuten on tavoitteena ollutkin. Syöttinä olen käyttänyt sulatettua suklaata 3D-tulostetussa syöttirasiassa, noi laitteen mukana tulevat maapähkinäsyötit varmaan on hyviä, mutta kun pähkinäallergia. Sulkaa on toiminut erinomaisesti.

Edit: Lisäksi tuo "no see no touch" ominaisuus on kätevä, vaikka kuolleiden hiirten käsittely ei tuotakaan itselleni tuskaa. Mutta ei tarvitse etsiä suojahanskoja ja kammeta sankaa auki jne, kävelee vain laitteen kanssa metsään ja tipauttaa sinne. Lisäksi syötti on noissa suojattu, eli eivät pikkuhiljaa vie niitä mukanaan.

 

[Nimimerkki Erkki]

Sama homma täällä, piti kesällä katsoa hiiriesteet kuntoon mutta tässä sitä vielä sormia pyöritellään... K-raudasta on tilauksessa Kerabit Hiirilista 70, jota meinasin viritellä laudoituksen alareunaan. Verkossa on ehkä se ongelma, ettei verkon ja sokkelin saumaa saa tiiviiksi. Sitten nuo pirulaiset vielä tunkee itsentä 7mm kolosta, eli lähes mistä tahansa.

Ihme homma ettei hiiriesteitä huomioida rakennusvaiheessa, sama ongelma kuitenkin ollut niin kauan kun asumuksia on rakennettu...

Ihmeen siististi jyrsijäverkon saa myös jälkiasennettuna, jos/kun käyttää hieman aikaa. Jos hiirenmentäviä aukkoja jää, niin sen kyllä havaitsee. Toki isompi metsähiiri saattaa ehkä "puskea" itsensä läpi verkosta huomaamatta, jos verkkoa ei ole niitattu riittävän tiheään kiinni.

Ja samaa olen itsekin ihmetellyt, kuinka harvoin jyrsijöiden torjuntaan kiinnitetään rakennusvaiheessa huomiota. Pienellä vaivalla säästyttäisiin keljulta kiusalta. Itsekin asun maaseudulla metsänlaidalla, jossa pihalla pyörii elukoita hirvistä alkaen. Kun viljat on saatu puitua, lähtevät hiiren pirulaiset selvästi liikkeelle. Hirvet eivät onneksi ole vielä yrittäneet sisälle.

 

[Nimimerkki Erkki]

Kuulemma käytännössä mahdoton homma, jos ei rakennusvaiheessa ole pistetty verkkoa joka paikkaan. Verkonhan pitää olla lisäksi hyvinkin tiheää, monasti näkee liian harvaa verkkoa, josta hiiret pujahtaa läpi. Jäljelle jää myrkyttäminen (en tykkää itse) ja rintamalinjojen siirto ulos (minun strategia), eli talon ympärille runsas määrä loukkuja niin herkullisella syötillä, että sisään pyrkiessään meneevät mieluummin loukkuun. Mutta loukkujen ollessa ulkona ne voivat houkutella pikkulintuja jne. mikä ei ole lainkaan kivaa. Itsellä toimi tää ratkaisu, johon siirryin sen jälkeen kun eka pikkulintu löytyi loukusta:

Varsin tuttua. Ja valitettavasti tuo pikkulintuasia myös. Mun tirppa oli vielä jäänyt kitumaan. Saakeli, että iski kalvava syyllisyys setämieheen. Juuri noita putkimallisia SuperCat-pyydyksiä itsekin virittelin pihalle. Oman kokemuksen mukaan ne eivät ole yhtä tehokkaita pyytämään, kuin "normaalit" pyydykset, mutta kyllä noillakin nököhampaita jallittaa. Ajattelin kokeilla vielä sellaista lintuturvallista ratkaisua, että teen Aino tms. -jäätelörasiaan läpikulkureitit ja laitan rasian sisään SuperCat Pro:n, joka on ollut kyllä omien testien perusteella ylivoimaisesti tehokkain pyydys.