Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
mun tarkoitus tosiaan just avara kaikki termarit täysin auki ja säätää käyrää maalämmöltä sopivaksi. Onko mun tapauksesss kumminkin parempi aloittaa projekti niin, että säädään eka jakotukeille(märkätilat, muut huoneet ja autotalli) tulevan virtauksen suunnitelman mukaan ja seuraille tilannetta. Sit jos joku huone on liian kuuma/kylmä niin säätää yksittäisen piirin esisäätöä?
Laitat ihan ensimmäiseksi kaikki arvot tarkasti ylös. Tuo on ihan ykkös juttu, kun aloitat ja on ainakin alkuunsa hyvä perälauta kun kohtisellaan alkaa lämpö kuitenkin olemaan tarpeellista.
Alkuun saattaa lämpöä tupata liiankin, mutta laskee käyrää ja tarkistaa joka paikan. Kiertovesipumppu on hyvä tarkastaa, että onko jo valmiiksi kovemmalla, kun sillä on kohtuu suuri vaikutus. Uudet pumput on myös energiatehokkaita ja niissä löytyy myös automaattisa toimintoja esim patteri, tai lattialämmitys kiertoihin. Kuristuksia jos on, niin niiden säätämiseen saa varautua. Älä tee liikaa säätöjä kerralla. Jos esim kuristat yhtä piiriä lämmityksessä, niin saattaa olla, että kaikki muutkin muuttuu ja ehkä se aikaisemmin kylmä onkin jo hyvä. Tai päinvastoin. Itte avasin kaikki selälleen ja rupesin laskemaan lämpöjä. Ei oo paljonkaan tarvinnut puuttua, kun sain vielä ilmattua joka paikan erikseen sulkemalla muut ja avaamalla yksitellen niitä auki.
Onnea ja menestystä. Puuhasteltavaa varmaan riittää talveksi ainakin.
 
Tuosta vielä, että onko tuo Lämpö ässä tulistin pumppu? Eli minkälainen varaaja systeemi siinä on?
Jos on tulistin versio, niin lämpimänveden kanssa saattaa tulla hankaluuksia tehdä matalalla lattialämmöllä. Ja jos n vanhempi asennus, niin miten on lämmön keräämisen kanssa. Onko esim maapiiri, vai kaivo? Jos matalahko kaivo, niin kuinka kylmää on nyt tulo? Lisätehoa otto kaivosta voi tuottaa ongelmia valmiiksi kylmästä kaivosta. Usein vanhemmat Lämpö Ässät asennettiin 3-putki keräimillä, jotka saattaa helpottaa vähän tuon kanssa.
 
Maapiirin kanssa ei tule jäätymisestä ongelmia, joten siltäosin on homma bueno. Tulistinpumppu ja lattialämpö saattaa tuottaa suihkuvesien kanssa hieman ongelmia, kun ei paljon ole sitä tulistusta saatavilla poistettavaksi tuonne varaajan yläosaan. En osaa tuon kanssa oikeestaan enempää järkeilläkään, kun nuo tulistin vehkeet ei ole tuttuja. Nuo ylä ja alaosan lämpöjen säätelyt on mulle täyttä hepreaa, mutta LÄ käyttäjät on yleensä niistä hyvin perillä.
 
Viimeksi muokattu:
Itte avasin kaikki selälleen ja rupesin laskemaan lämpöjä.
Aiempana oli puhetta noista lattialämmityssuunnitelmista. Omassa tapauksessani suunnitelma oli ihan älytön - laskettu jollain 1 litra minuutissa kierrolla ja 6 asteen deltalla. Kyllähän sillä saa oikeat tehot lattiaan, mutta noin suuri delta pakottaisi lämpöpumpun tekemään ihan turhan kuumaa vettä.

Avasin lainauksesi mukaisesti aikanaan kaikki selälleen ja nyt kierto per piiri on jossain 3-5 litran välissä per minuutti ja delta (tulo- ja menoveden lämpöero) on pari astetta. Aluksi tuli tietysti kuuma, mutta siitä vaan lämpökäyrää alas ja hieman kiertoja kuristellen huoneiden väliset erot kohdalleen.

@not again
Onko mun tapauksesss kumminkin parempi aloittaa projekti niin, että säädään eka jakotukeille(märkätilat, muut huoneet ja autotalli) tulevan virtauksen suunnitelman mukaan ja seuraille tilannetta.
Sullakin noi kiertonopeudet kuulostaa aika pieniltä lämpöpumpun parhaan toiminnan kannalta. Onko suunnitelmaan merkattu Deltaa?
 
Aiempana oli puhetta noista lattialämmityssuunnitelmista. Omassa tapauksessani suunnitelma oli ihan älytön - laskettu jollain 1 litra minuutissa kierrolla ja 6 asteen deltalla. Kyllähän sillä saa oikeat tehot lattiaan, mutta noin suuri delta pakottaisi lämpöpumpun tekemään ihan turhan kuumaa vettä.

Avasin lainauksesi mukaisesti aikanaan kaikki selälleen ja nyt kierto per piiri on jossain 3-5 litran välissä per minuutti ja delta (tulo- ja menoveden lämpöero) on pari astetta. Aluksi tuli tietysti kuuma, mutta siitä vaan lämpökäyrää alas ja hieman kiertoja kuristellen huoneiden väliset erot kohdalleen.

@not again

Sullakin noi kiertonopeudet kuulostaa aika pieniltä lämpöpumpun parhaan toiminnan kannalta. Onko suunnitelmaan merkattu Deltaa?
Juu, 3,9 näyttäisi olevan. Suunnitelmaan nähden todellisuudessa tossa WJT-3 ei mene iv-kone vaan iv-koneelle menee maalämmöltä suoraan. Eli eilen kun tarkistin niin noi tukkien esisäädöt menee WJT-3 6,25 -> 2. WJt-1 7,75 -> 5,75 ja autotallin WJT-2 on 4 suunnitelman mukaan.
IMG_0172.jpeg
 
Jos kotona on 1) vesikiertoinen lattialämmitys ja 2) on/off-maalämpöpumppu ilman muuta ohjausta (ei invertteritekniikkaa eikä spot-ohjausta) sekä 3) pörssisähkö- tai kulutusvaikutussopimus, niin minusta on järkevää seuraava toimintatapa:

A) Kaikki termarit täysin auki ja kiertovesipumppu täysille
B) Lämmityskäyrä noin +4 astetta haluttua tasoa korkeammalle koko lämpötilaskaalalla
C) Pudotusohjelma (kello-ohjelma) käyttöön, jossa tilastojen mukaan kalliiden pörssisähkötuntien aikana pudotetaan lämmityskäyrää -8 astetta

Tällä saadaan maalämpöpumppu käynnistymään harvemmin, "lataamaan" lattiaan lämpöä halpojen tuntien aikaan, jota sitten luovutetaan huoneilmaan kalliiden tuntien aikaan, kun pumppu ei käy. Kalliita tunteja ovat yleensä klo 7-13 ja 17-23.

Hyvä puoli tässä viritelmässä on sähkölaskun alentamisen lisäksi kompuran käyntijaksojen väheneminen, joka yleensä lisää kompuran eli maalämmön kalleimman komponentin elinikää. Lisäksi noin säätämällä iltaisin on hieman viileämpää (unen kannalta hyvä) ja aamuisin lämpimämpää (heräämisen kannalta mukavaa).

Huonona puolena on, että lattianlämmitysjakson aikana ei välttämättä piisaa heti lämmintä vettä suihkua varten. Tosin lämmitysjaksot lienevät työssä käyvillä sellaisia, että harvemmin silloin ollaan suihkussa.
 
Jos kotona on 1) vesikiertoinen lattialämmitys ja 2) on/off-maalämpöpumppu ilman muuta ohjausta (ei invertteritekniikkaa eikä spot-ohjausta) sekä 3) pörssisähkö- tai kulutusvaikutussopimus, niin minusta on järkevää seuraava toimintatapa:

A) Kaikki termarit täysin auki ja kiertovesipumppu täysille
B) Lämmityskäyrä noin +4 astetta haluttua tasoa korkeammalle koko lämpötilaskaalalla
C) Pudotusohjelma (kello-ohjelma) käyttöön, jossa tilastojen mukaan kalliiden pörssisähkötuntien aikana pudotetaan lämmityskäyrää -8 astetta

Tällä saadaan maalämpöpumppu käynnistymään harvemmin, "lataamaan" lattiaan lämpöä halpojen tuntien aikaan, jota sitten luovutetaan huoneilmaan kalliiden tuntien aikaan, kun pumppu ei käy. Kalliita tunteja ovat yleensä klo 7-13 ja 17-23.

Hyvä puoli tässä viritelmässä on sähkölaskun alentamisen lisäksi kompuran käyntijaksojen väheneminen, joka yleensä lisää kompuran eli maalämmön kalleimman komponentin elinikää. Lisäksi noin säätämällä iltaisin on hieman viileämpää (unen kannalta hyvä) ja aamuisin lämpimämpää (heräämisen kannalta mukavaa).

Huonona puolena on, että lattianlämmitysjakson aikana ei välttämättä piisaa heti lämmintä vettä suihkua varten. Tosin lämmitysjaksot lienevät työssä käyvillä sellaisia, että harvemmin silloin ollaan suihkussa.
Ihan hyvä. Itse olen säätänyt invetteri-VILPin niin, että lämpökäyrää pudotetaan aamuisin ja iltaisin pari astetta ja öisin ja päivisin nostetaan pari astetta. Tällä saadaan jonkin verran painotettua lämmitystä tilastollisesti halvemmille tunneille vuorokauden sisällä.
 
Jiihaa, huomenna vaihtuu sähkömittari varttimittaukseen kykenevään. Samalla saa han1 portin, siihen p1wizard-mokkula onkin jo hommattu. Ja reaaliaikaisen kulutuksen nähtäväksi. Ajankohta on sellainen, että välttämättä kukaan ei ole kotona. Saas nähä, kuinka älylaitteet heräilee henkiin äkillisen katkon jälkeen. (themot, ilppi, reititin ja kytkin, lto-kone)
Vastaan itselleni, hyvin käynnistyi älyt. Ilppi mietti vähän kauemmin 12.5w kulutuksella, mitä tekis, mutta alkoi sitten lämmittämään.
Han portin avaus pitää tilata sähköyhtiöltä. Toivottavasti avautuu nopeasti.

Ps. Itse mittarinvaihto oli 30min homma, josta katkoa ehkä sen 10min. Luvattuun aikaan asentaja saapui, ja hoiti hommansa. 6/5.
 
Viemärin tuuletusputki hikoilee.
Eli alunperin läpivienti oli mallia paska. Aluskatteen ja putken välillä 5cm rako. No mielestäni tuo on nyt ihan ok korjattu (harjan takaa uudet). Kauluksella.

Nyt vihdoin pääsin tuonne välikatolle leikkimään apinaa (vasta kesällä sain tehtyä kattoluukun että on pääsyä ylipäätään, kivitalo.) ja totesin että alkuperäinen läpiviennin vuoto, joka todennäköisesti johtui siitä että aluskate oli n. 5cm irti itse läpiviennistä, eli näkyi ylhäältä ns läpi. Nyt tehty ylimääräisellä aluskatteella. Mutta silti tuo viemäri hikoilee pisaroita.

Villat vaihdan tuosta kyllä huomenna mutta miten tuo hikoilu, eristän? Millä kannattaa?
Lähdenkö vielä yläpuolista läpiviennin torvea massaamaan?

IMG20251129135325.jpg


IMG20251129135223.jpg
 
Meidänkin talossa vaihdettiin hiljattain varttimittausta tekevä mittari. Automaatiota ei vielä ole mutta ihan mielenkiinnolla suunnittelen tulevia ratkaisuja. Meillä on siis -56 rintsikka, jota lämmittää maalämpöpumppu (patterikierrolla) ja pari ilppiä. Lämmitettäviä neliöitä n. 210, autotalli 40 neliötä on pääosin kylmänä. Peruslämpö MLP:llä ja ilpeillä sitten tarvittaessa hieman lisälämpöä ja jäähdytystä. Tällä ratkaisulla on menty nyt noin 13 vuoden ajan. Aikoinaan järjestelmän säätäminen vei kyllä aikaa, sillä talon alkuperäinen vanha osa on kolmessa kerroksessa, ja yksikerroksinen laajennusosa (firman tilat + kotikuntosali + varasto) talon kyljessä. Patterit oli mitoitettu aikoinaan vanhalle massiiviselle vesivaraajalle, joka lämpeni yösähköllä. Lämpövuoto oli melkoinen, mutta toisaalta kellari pysyi kyllä erittäin lämpimänä. Alkuperäisasukkailla sähkön vuosikulutus oli noin 40-45MW luokkaa, meillä kokonaisvuosikulutus on ollut 13-15MW haarukassa. Vähemmän käytetyt tilat ovat meillä lämmityskaudella hieman matalammalla lämmöllä, kuitenkin minimi on ollut 16-17 astetta.

Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus tämänikäiselle ja kokoiselle talolle. Pohdittiin MLP:n kanssa lattialämmitykseen siirtymistä, mutta se olisi ollut aika mittava ja kalliskin remontti. Laajennusosa olisi mennyt vielä kohtuullisin kustannuksin, kun laatan päälle olisi voinut valaa lattialämmityksen ja putkivedot olisivat olleet yksinkertaisia, mutta talon kellarin laatta olisi ollut järkevää purkaa pois ja laittaa salaojittavaa eristettä alle, maaperää ei kannata lämmittää. Kun patterit ja putkisto ovat vielä kohtuullisessa kunnossa ja kellari on pysynyt täysin kuivana salaojaremontin jälkeen, ei tähän remonttiin oikein riittävää kannustinta löytynyt. Ehkäpä järkevin (kustannuksiltaan) ratkaisu pesu- ja saunatilojen kannalta olisi rakentaa laajennusosaan uudet pesutilat. Vanhan kellarin kapillaarista kosteudennousua ei ole mahdollista kokonaan estää, jolloin rakenteiden pitää päästä jollakin tavalla kuivumaan sisäänpäin. Tähänkin on kyllä erilaisia ratkaisuja kehitetty, mutta - korjatkaa jos olen väärässä - vaativat kyllä asiantuntemusta ja suunnittelua toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Oma ratkaisu tähän asti on siis ollut riittävä lämmitys ja tuuletus + ilmankuivaimen käyttö tarvittaessa suihkun jälkeen ja kesäaikaan, jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei luonnollisesti toimi niin hyvin.

Tulevia remppoja energian käytön ja kulutuksen kannalta ollaan kuitenkin mietitty. Selvittelemme tulisijan uudelleen käyttöä, se on oma prosessinsa. Myös aurinkopaneelit ja akusto ollut harkinnassa, mutta valitettavasti erityisesti akustojen hinnat ovat kotimaassa vielä aika korkealla. Tulisija sopisi sinällään hyvin vanhaan taloon, kun löytyy valmiina massiivinen 8 hormin piippu, joka toimisi osittain myös lämpöä varaavana rakenteena varaavan tulisijan kanssa käytettynä. Aikoinaan tulisijoja on ollut käytössä talon joka kerroksessa. Piippu on hyvässä kunnossa, mutta sisätiloissa olisi tehtävä joitakin muutoksia ennen tulisijan käyttöönottoa. Kuitenkin maalämpö (ja ilpit pois lukien kovat pakkaset) on sen verran halpaa, että mikäli ei saa puita halvalla, tulisija ei välttämättä taloudellisessa mielessä tuo merkittävää säästöä. Tulisija parantaisi kyllä ilmankiertoa, ja tulisijan lämpöhän on miellyttävää (erityisesti vaimon mielestä). Sähkökaton sattuessa saataisiin asumiskerros pidettyä lämpöisenä. Mitä olen nyt asiaan perehtynyt, niin taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta myös pelletti + tarpeeksi iso vesivaraaja olisi sähkökatkojen (ja pörssisähkön, toistaiseksi kiinteä hinta) kannalta parempi ratkaisu, kun sillä saisi sitten lämpimän vesikierron koko taloon. Pellettiä saa isommissa erissä aika huokeasti, meillä varastointi ei ole ongelma, mutta on sitten mielipideasia, kuinka paljon haluaa panostaa huoltovarmuuteen. Lyhyiden sähkökatkojen yli pääsee tarjoamalla akusta sähköä kiertovesipumpulle ilman putkien jäätymistä. Pisin sähkökatko on muistaakseni ollut 6 tuntia meidän asumishistorian aikana.

No, tulisijaa ja/tai aurinkosähköä tai ei, niin joitakin suht helppoja ja kustannustehokkaita remppoja voi vielä itse tehdä. Ensi vuonna kunnostan sokkelin ja laitan samalla sokkelieristettä. Laskennallisesti se vähentää lämmönhukkaa jonkin verran. Yläkerran vinttien ilmatiiviyttä ja eristystä voi parantaa, tämä kuitenkin on tehtävä harkitusti. Vinttejä ei voi eristää kokonaan ja muuttaa lämpimiksi, sillä rakennusneliöt on kaikki käytetty. Talon ulkovuoraus on hyvässä kunnossa, niin ulkopuolinen lisäeristäminen ei ole tässä vaiheessa kannattavaa. Ehkä sitten harkitsemme sitä, kun on julkisivuremontin aika. Loppukaneettina, vanhassa talossa on aina omat erikoisuutensa, mutta toisaalta on myös kiva oppia asioita ja tehdä itse. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei rakenteita pilaa tekemällä sinne päin. Kirjallisuus ja netin foorumit ovat olleet hyvä tietolähde.

Sori, pitkä postaus. Mutta olisi yksi kysymys. Onko kukaan vaihtanut on/off-maalämpopumppua invertterimalliin, mitkä ovat kokemukset vaihdosta? Maalämpöpumppu on todennäköisesti lähivuosina tulossa elinkaarensa päähän, joten kysymys alkaa olla ajankohtainen. Viessmannin pumppu on toiminut aika luotettavasti, joten tuo 333-G kiinnostelee, olisi mukavaa saada dataa käpisteltäväksi ja mikäli joskus siirrytään pörssisähköön, tuollainen "moderni" lienee parempi automatisoinnin kannalta. Joskaan kun varaavuutta ei ole, niin kikkailu voi olla melko turhaa. Mutta räpeltämisen into on syvällä.
 
Villat vaihdan tuosta kyllä huomenna mutta miten tuo hikoilu, eristän? Millä kannattaa?
Kysyin samaa työmaalla ammattieristäjiltä. Vastaus oli solukumi 13.....19mm ensin putkea vasten, saumat liimaten, sekä alku ja loppu kiinni putkeen liimalla. Sitten päälle 50mm villa. Ja niin tein.
Ehkä vähän yliammuttua, mutta maksoi vaan oman työn. Eristettävää parisen metriä.
Työmailla näkee viemärit eristettävän 50mm alumiinipintaisella kivivilla, saumat tiiviisti teipaten.
 
Meidänkin talossa vaihdettiin hiljattain varttimittausta tekevä mittari. Automaatiota ei vielä ole mutta ihan mielenkiinnolla suunnittelen tulevia ratkaisuja. Meillä on siis -56 rintsikka, jota lämmittää maalämpöpumppu (patterikierrolla) ja pari ilppiä. Lämmitettäviä neliöitä n. 210, autotalli 40 neliötä on pääosin kylmänä. Peruslämpö MLP:llä ja ilpeillä sitten tarvittaessa hieman lisälämpöä ja jäähdytystä. Tällä ratkaisulla on menty nyt noin 13 vuoden ajan. Aikoinaan järjestelmän säätäminen vei kyllä aikaa, sillä talon alkuperäinen vanha osa on kolmessa kerroksessa, ja yksikerroksinen laajennusosa (firman tilat + kotikuntosali + varasto) talon kyljessä. Patterit oli mitoitettu aikoinaan vanhalle massiiviselle vesivaraajalle, joka lämpeni yösähköllä. Lämpövuoto oli melkoinen, mutta toisaalta kellari pysyi kyllä erittäin lämpimänä. Alkuperäisasukkailla sähkön vuosikulutus oli noin 40-45MW luokkaa, meillä kokonaisvuosikulutus on ollut 13-15MW haarukassa. Vähemmän käytetyt tilat ovat meillä lämmityskaudella hieman matalammalla lämmöllä, kuitenkin minimi on ollut 16-17 astetta.

Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus tämänikäiselle ja kokoiselle talolle. Pohdittiin MLP:n kanssa lattialämmitykseen siirtymistä, mutta se olisi ollut aika mittava ja kalliskin remontti. Laajennusosa olisi mennyt vielä kohtuullisin kustannuksin, kun laatan päälle olisi voinut valaa lattialämmityksen ja putkivedot olisivat olleet yksinkertaisia, mutta talon kellarin laatta olisi ollut järkevää purkaa pois ja laittaa salaojittavaa eristettä alle, maaperää ei kannata lämmittää. Kun patterit ja putkisto ovat vielä kohtuullisessa kunnossa ja kellari on pysynyt täysin kuivana salaojaremontin jälkeen, ei tähän remonttiin oikein riittävää kannustinta löytynyt. Ehkäpä järkevin (kustannuksiltaan) ratkaisu pesu- ja saunatilojen kannalta olisi rakentaa laajennusosaan uudet pesutilat. Vanhan kellarin kapillaarista kosteudennousua ei ole mahdollista kokonaan estää, jolloin rakenteiden pitää päästä jollakin tavalla kuivumaan sisäänpäin. Tähänkin on kyllä erilaisia ratkaisuja kehitetty, mutta - korjatkaa jos olen väärässä - vaativat kyllä asiantuntemusta ja suunnittelua toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Oma ratkaisu tähän asti on siis ollut riittävä lämmitys ja tuuletus + ilmankuivaimen käyttö tarvittaessa suihkun jälkeen ja kesäaikaan, jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei luonnollisesti toimi niin hyvin.

Tulevia remppoja energian käytön ja kulutuksen kannalta ollaan kuitenkin mietitty. Selvittelemme tulisijan uudelleen käyttöä, se on oma prosessinsa. Myös aurinkopaneelit ja akusto ollut harkinnassa, mutta valitettavasti erityisesti akustojen hinnat ovat kotimaassa vielä aika korkealla. Tulisija sopisi sinällään hyvin vanhaan taloon, kun löytyy valmiina massiivinen 8 hormin piippu, joka toimisi osittain myös lämpöä varaavana rakenteena varaavan tulisijan kanssa käytettynä. Aikoinaan tulisijoja on ollut käytössä talon joka kerroksessa. Piippu on hyvässä kunnossa, mutta sisätiloissa olisi tehtävä joitakin muutoksia ennen tulisijan käyttöönottoa. Kuitenkin maalämpö (ja ilpit pois lukien kovat pakkaset) on sen verran halpaa, että mikäli ei saa puita halvalla, tulisija ei välttämättä taloudellisessa mielessä tuo merkittävää säästöä. Tulisija parantaisi kyllä ilmankiertoa, ja tulisijan lämpöhän on miellyttävää (erityisesti vaimon mielestä). Sähkökaton sattuessa saataisiin asumiskerros pidettyä lämpöisenä. Mitä olen nyt asiaan perehtynyt, niin taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta myös pelletti + tarpeeksi iso vesivaraaja olisi sähkökatkojen (ja pörssisähkön, toistaiseksi kiinteä hinta) kannalta parempi ratkaisu, kun sillä saisi sitten lämpimän vesikierron koko taloon. Pellettiä saa isommissa erissä aika huokeasti, meillä varastointi ei ole ongelma, mutta on sitten mielipideasia, kuinka paljon haluaa panostaa huoltovarmuuteen. Lyhyiden sähkökatkojen yli pääsee tarjoamalla akusta sähköä kiertovesipumpulle ilman putkien jäätymistä. Pisin sähkökatko on muistaakseni ollut 6 tuntia meidän asumishistorian aikana.

No, tulisijaa ja/tai aurinkosähköä tai ei, niin joitakin suht helppoja ja kustannustehokkaita remppoja voi vielä itse tehdä. Ensi vuonna kunnostan sokkelin ja laitan samalla sokkelieristettä. Laskennallisesti se vähentää lämmönhukkaa jonkin verran. Yläkerran vinttien ilmatiiviyttä ja eristystä voi parantaa, tämä kuitenkin on tehtävä harkitusti. Vinttejä ei voi eristää kokonaan ja muuttaa lämpimiksi, sillä rakennusneliöt on kaikki käytetty. Talon ulkovuoraus on hyvässä kunnossa, niin ulkopuolinen lisäeristäminen ei ole tässä vaiheessa kannattavaa. Ehkä sitten harkitsemme sitä, kun on julkisivuremontin aika. Loppukaneettina, vanhassa talossa on aina omat erikoisuutensa, mutta toisaalta on myös kiva oppia asioita ja tehdä itse. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei rakenteita pilaa tekemällä sinne päin. Kirjallisuus ja netin foorumit ovat olleet hyvä tietolähde.

Sori, pitkä postaus. Mutta olisi yksi kysymys. Onko kukaan vaihtanut on/off-maalämpopumppua invertterimalliin, mitkä ovat kokemukset vaihdosta? Maalämpöpumppu on todennäköisesti lähivuosina tulossa elinkaarensa päähän, joten kysymys alkaa olla ajankohtainen. Viessmannin pumppu on toiminut aika luotettavasti, joten tuo 333-G kiinnostelee, olisi mukavaa saada dataa käpisteltäväksi ja mikäli joskus siirrytään pörssisähköön, tuollainen "moderni" lienee parempi automatisoinnin kannalta. Joskaan kun varaavuutta ei ole, niin kikkailu voi olla melko turhaa. Mutta räpeltämisen into on syvällä.
Mulla on 350 neliötä täyslämmintä ja erillinen autotalli 80 neliötä. Tuon 350 neliön lämmittämiseen ja lämpimiin vesiin meni viimevuonna 5 764 kWh sähköä, eli 864,6 € rahassa sis siirrot ja verot. En kyllä ole miettinyt pätkääkään mitään pörssillä leikkimistä muutaman kympin takia. On/off kone törkeästi ylitehoinen ja 500 L lämmitysvaraaja käyttöveden esilämmityksellä lattialämmitystalossa. 2013 asennettu ja ajattelin, että tilalle tulee joskus on/off. Tein yhden vanhan 20 neliön lattia roilottamalla ja kunnon 20 mm putkella, kun vanha lattiapäällyste meni vaihtoon kuitenkin. Viinyylilankut kustansi reilu 600 € ja kaikkinensa koko homma sisältäen jakotukin uusinnan n 2000 €. Aikaa kului reilu 3 päivää työnä. Aivan loistava veto tuli laadullisesti ja pystyy kyllä suosittelemaan tuota 20 mm putkea ja spiraaliasennusta.
 
Viemärin tuuletusputki hikoilee.
Eli alunperin läpivienti oli mallia paska. Aluskatteen ja putken välillä 5cm rako. No mielestäni tuo on nyt ihan ok korjattu (harjan takaa uudet). Kauluksella.

Nyt vihdoin pääsin tuonne välikatolle leikkimään apinaa (vasta kesällä sain tehtyä kattoluukun että on pääsyä ylipäätään, kivitalo.) ja totesin että alkuperäinen läpiviennin vuoto, joka todennäköisesti johtui siitä että aluskate oli n. 5cm irti itse läpiviennistä, eli näkyi ylhäältä ns läpi. Nyt tehty ylimääräisellä aluskatteella. Mutta silti tuo viemäri hikoilee pisaroita.

Villat vaihdan tuosta kyllä huomenna mutta miten tuo hikoilu, eristän? Millä kannattaa?
Lähdenkö vielä yläpuolista läpiviennin torvea massaamaan?

IMG20251129135325.jpg


IMG20251129135223.jpg
Meillä mesu sanoi, että säädös ois 100mm mineraalivillaa, saumat teipaten ja surrilanka varmistukseksi ympäri. Vaihtoehtoisesti esim. Insuplast, jos ei kiinnosta taistella tollaista 30cm halkasijaltaan oleVaa töttöröä kasaan.

Edit. Ja pitää olla myös eristetty puhallusvillan seassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
293 599
Viestejä
5 022 642
Jäsenet
80 518
Uusin jäsen
Kaitsuma

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom