Meidänkin talossa vaihdettiin hiljattain varttimittausta tekevä mittari. Automaatiota ei vielä ole mutta ihan mielenkiinnolla suunnittelen tulevia ratkaisuja. Meillä on siis -56 rintsikka, jota lämmittää maalämpöpumppu (patterikierrolla) ja pari ilppiä. Lämmitettäviä neliöitä n. 210, autotalli 40 neliötä on pääosin kylmänä. Peruslämpö MLP:llä ja ilpeillä sitten tarvittaessa hieman lisälämpöä ja jäähdytystä. Tällä ratkaisulla on menty nyt noin 13 vuoden ajan. Aikoinaan järjestelmän säätäminen vei kyllä aikaa, sillä talon alkuperäinen vanha osa on kolmessa kerroksessa, ja yksikerroksinen laajennusosa (firman tilat + kotikuntosali + varasto) talon kyljessä. Patterit oli mitoitettu aikoinaan vanhalle massiiviselle vesivaraajalle, joka lämpeni yösähköllä. Lämpövuoto oli melkoinen, mutta toisaalta kellari pysyi kyllä erittäin lämpimänä. Alkuperäisasukkailla sähkön vuosikulutus oli noin 40-45MW luokkaa, meillä kokonaisvuosikulutus on ollut 13-15MW haarukassa. Vähemmän käytetyt tilat ovat meillä lämmityskaudella hieman matalammalla lämmöllä, kuitenkin minimi on ollut 16-17 astetta.
Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus tämänikäiselle ja kokoiselle talolle. Pohdittiin MLP:n kanssa lattialämmitykseen siirtymistä, mutta se olisi ollut aika mittava ja kalliskin remontti. Laajennusosa olisi mennyt vielä kohtuullisin kustannuksin, kun laatan päälle olisi voinut valaa lattialämmityksen ja putkivedot olisivat olleet yksinkertaisia, mutta talon kellarin laatta olisi ollut järkevää purkaa pois ja laittaa salaojittavaa eristettä alle, maaperää ei kannata lämmittää. Kun patterit ja putkisto ovat vielä kohtuullisessa kunnossa ja kellari on pysynyt täysin kuivana salaojaremontin jälkeen, ei tähän remonttiin oikein riittävää kannustinta löytynyt. Ehkäpä järkevin (kustannuksiltaan) ratkaisu pesu- ja saunatilojen kannalta olisi rakentaa laajennusosaan uudet pesutilat. Vanhan kellarin kapillaarista kosteudennousua ei ole mahdollista kokonaan estää, jolloin rakenteiden pitää päästä jollakin tavalla kuivumaan sisäänpäin. Tähänkin on kyllä erilaisia ratkaisuja kehitetty, mutta - korjatkaa jos olen väärässä - vaativat kyllä asiantuntemusta ja suunnittelua toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Oma ratkaisu tähän asti on siis ollut riittävä lämmitys ja tuuletus + ilmankuivaimen käyttö tarvittaessa suihkun jälkeen ja kesäaikaan, jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei luonnollisesti toimi niin hyvin.
Tulevia remppoja energian käytön ja kulutuksen kannalta ollaan kuitenkin mietitty. Selvittelemme tulisijan uudelleen käyttöä, se on oma prosessinsa. Myös aurinkopaneelit ja akusto ollut harkinnassa, mutta valitettavasti erityisesti akustojen hinnat ovat kotimaassa vielä aika korkealla. Tulisija sopisi sinällään hyvin vanhaan taloon, kun löytyy valmiina massiivinen 8 hormin piippu, joka toimisi osittain myös lämpöä varaavana rakenteena varaavan tulisijan kanssa käytettynä. Aikoinaan tulisijoja on ollut käytössä talon joka kerroksessa. Piippu on hyvässä kunnossa, mutta sisätiloissa olisi tehtävä joitakin muutoksia ennen tulisijan käyttöönottoa. Kuitenkin maalämpö (ja ilpit pois lukien kovat pakkaset) on sen verran halpaa, että mikäli ei saa puita halvalla, tulisija ei välttämättä taloudellisessa mielessä tuo merkittävää säästöä. Tulisija parantaisi kyllä ilmankiertoa, ja tulisijan lämpöhän on miellyttävää (erityisesti vaimon mielestä). Sähkökaton sattuessa saataisiin asumiskerros pidettyä lämpöisenä. Mitä olen nyt asiaan perehtynyt, niin taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta myös pelletti + tarpeeksi iso vesivaraaja olisi sähkökatkojen (ja pörssisähkön, toistaiseksi kiinteä hinta) kannalta parempi ratkaisu, kun sillä saisi sitten lämpimän vesikierron koko taloon. Pellettiä saa isommissa erissä aika huokeasti, meillä varastointi ei ole ongelma, mutta on sitten mielipideasia, kuinka paljon haluaa panostaa huoltovarmuuteen. Lyhyiden sähkökatkojen yli pääsee tarjoamalla akusta sähköä kiertovesipumpulle ilman putkien jäätymistä. Pisin sähkökatko on muistaakseni ollut 6 tuntia meidän asumishistorian aikana.
No, tulisijaa ja/tai aurinkosähköä tai ei, niin joitakin suht helppoja ja kustannustehokkaita remppoja voi vielä itse tehdä. Ensi vuonna kunnostan sokkelin ja laitan samalla sokkelieristettä. Laskennallisesti se vähentää lämmönhukkaa jonkin verran. Yläkerran vinttien ilmatiiviyttä ja eristystä voi parantaa, tämä kuitenkin on tehtävä harkitusti. Vinttejä ei voi eristää kokonaan ja muuttaa lämpimiksi, sillä rakennusneliöt on kaikki käytetty. Talon ulkovuoraus on hyvässä kunnossa, niin ulkopuolinen lisäeristäminen ei ole tässä vaiheessa kannattavaa. Ehkä sitten harkitsemme sitä, kun on julkisivuremontin aika. Loppukaneettina, vanhassa talossa on aina omat erikoisuutensa, mutta toisaalta on myös kiva oppia asioita ja tehdä itse. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei rakenteita pilaa tekemällä sinne päin. Kirjallisuus ja netin foorumit ovat olleet hyvä tietolähde.
Sori, pitkä postaus. Mutta olisi yksi kysymys. Onko kukaan vaihtanut on/off-maalämpopumppua invertterimalliin, mitkä ovat kokemukset vaihdosta? Maalämpöpumppu on todennäköisesti lähivuosina tulossa elinkaarensa päähän, joten kysymys alkaa olla ajankohtainen. Viessmannin pumppu on toiminut aika luotettavasti, joten tuo 333-G kiinnostelee, olisi mukavaa saada dataa käpisteltäväksi ja mikäli joskus siirrytään pörssisähköön, tuollainen "moderni" lienee parempi automatisoinnin kannalta. Joskaan kun varaavuutta ei ole, niin kikkailu voi olla melko turhaa. Mutta räpeltämisen into on syvällä.