Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Galann]

En suinkaan ehdoin tahdoin halua asiaa pitkittää, mutta mietityttäähän se onko nyt teetetyn kosteusvahinkotarkastajan ehdotus laatan poispiikkaaminen pieneltä alalta ja eristeen poistaminen tarkastusmielessä riittävä toimenpide kun lähtökohtaisesti alapohjassa ei pitäisi olla noin paljon kosteutta. Ärsyttävä välimallin tilanne päällä. Jos olisi täysin kuiva nyt niin asia kunnossa, jos olisi ihan märkä niin voisi keskustella myyjien kanssa mikä olikaan tontin arvo miinus purkukustannukset.

EDIT: Omia ajatuksia: toki jos laatta näyttää terveeltä niin voisi teettää sen salaojarempan heti eikä myöhemmin, asentaa piipunhatun joka nyt minimaalisesti kosteusrasitusta vähentää ja teettää porareikämittaukset vielä näiden toimepiteiden + sopivan kuivumisajan jälkeen? Mitäs sitten jos edelleen kostea? No siihen ei kukaan osaa vastata tietenkään mitään mustavalkoista vaan itse pitää pähkäillä miten edetään.

Ja ehkä kysyn tuolta meidän tarkastajalta että onko edes odotettavissa että huonot salaojat voisi tuoda kosteutta noin kauas sokkelista?

Tuo laatan kosteus riippuu täysin maaperästä. Tuohon aikaan tehty pohjat ja sisätäytöt hiekalla. Olin joskus katselemassa -98 rakennettua taloa, jossa oli mittailtu laatan kosteusarvoja. Kävi ilmi, että siellä laatan ”normaali” kosteus% oli n. 80% useasta paikasta mitattuna ja tarkastaja sanoi, ettei vaadi toimenpiteitä.

 

[naur1s]

Kattotiilistä. 2006 rakennettu okt ja ekaa kertaa vaihtamassa tiiliä, talopaperien mukaan tiilet on Ormax Tupapunainen, mutta väriero uuden ja vanhan väril on huomattava: onkohan nää nyt oikeita sitten ts. muuttaako tiilet näin paljon väriä ajan saatossa…?

Ja tässä noi tupapunaiset

Kattotiili Ormax Protector+ Tupapunainen

Ormax Protectorissa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja pitkä elinkaari. Ainutlaatuinen Protector-pinnoite antaa läpivärjätylle tiilelle kauniin pinnan, joka hylkii tehokkaasti likaa ja kasvillisuutta. Pinnoite suojaa myös uv-säteilyltä, jolloin väri pysyy pitkään haalistumattomana. Kotimainen Ormax...

www.bauhaus.fi

Miksi ihmeessä 18 vuoden ikäinen tiilikatto pitää uusia? Itellä vanhempi huopakatto ja sekin on vielä hyvä.

 

[Nik97]

Miksi ihmeessä 18 vuoden ikäinen tiilikatto pitää uusia? Itellä vanhempi huopakatto ja sekin on vielä hyvä.

Sama tuli mieleen, kuvistakin näyttäisi olevan hyvässä kunnossa jopa. Mutta tuli sitten mieleen että jos kirjoittaja tarkoittikin että on vaihtamassa yksittäistä tiiltä niin jätin kommentoimatta.

 

[BongisKhan]

Miksi ihmeessä 18 vuoden ikäinen tiilikatto pitää uusia? Itellä vanhempi huopakatto ja sekin on vielä hyvä.

Eiköhän kyse ole kuitenkin yksittäisten tiilien vaihtamisesta, koska eihän hullukaan noin nuorta tiilikattoa lähde uusimaan kun ihan (kohtuullisen hysteeristen) "tekninen käyttöikä"-suositustenkin mukaan hoidetun tiilikaton ikä on helposti puoli vuosisataa. Väriero ei myöskään merkkaisi mitään jos kaikki olisi menossa uusiksi.

 

[tommiq]

Miksi ihmeessä 18 vuoden ikäinen tiilikatto pitää uusia? Itellä vanhempi huopakatto ja sekin on vielä hyvä.

Joo yksittäisiä rikkoutuneita tiiliä vaihtamassa, niin olisi ihan kiva jos värikin osuisi kohdalleen.

 

[Pollos]

Joo yksittäisiä rikkoutuneita tiiliä vaihtamassa, niin olisi ihan kiva jos värikin osuisi kohdalleen.

Väriä et varmastikkaan saa täysin vastaavaksi, koska vanhat tiilet ovat haalistuneet ajansaatossa. Laita uudet tiilet johonkin huomaamattomaan paikkaan ja ota sieltä korvaavaia tiiliä näkyville paikoille.

 

[tommiq]

toi on riittävän hyvä, kiitos! Aina kannattaa näköjään parviälyä hyödyntää, eipä tuokaan tullut itselle mieleen

 

[taikamuki]

Linkissä

Kattotiilistä. 2006 rakennettu okt ja ekaa kertaa vaihtamassa tiiliä, talopaperien mukaan tiilet on Ormax Tupapunainen, mutta väriero uuden ja vanhan väril on huomattava: onkohan nää nyt oikeita sitten ts. muuttaako tiilet näin paljon väriä ajan saatossa…?

Ja tässä noi tupapunaiset

Kattotiili Ormax Protector+ Tupapunainen

Ormax Protectorissa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja pitkä elinkaari. Ainutlaatuinen Protector-pinnoite antaa läpivärjätylle tiilelle kauniin pinnan, joka hylkii tehokkaasti likaa ja kasvillisuutta. Pinnoite suojaa myös uv-säteilyltä, jolloin väri pysyy pitkään haalistumattomana. Kotimainen Ormax...

www.bauhaus.fi

Värieroa tulee varmasti ajan kanssa kuten mainittu mutta Protector pinnoitetut saattaa olla uutenakin hieman erilaiset kuin ilman sitä.

 

[taloguru]

Tuo laatan kosteus riippuu täysin maaperästä. Tuohon aikaan tehty pohjat ja sisätäytöt hiekalla. Olin joskus katselemassa -98 rakennettua taloa, jossa oli mittailtu laatan kosteusarvoja. Kävi ilmi, että siellä laatan ”normaali” kosteus% oli n. 80% useasta paikasta mitattuna ja tarkastaja sanoi, ettei vaadi toimenpiteitä.

No tämä on ensimmäinen huojentava kommentti asiasta. Toki lähde on internetfoorumi. Tuota laatan kosteuttahan ei olisi ikinä paljastunut jos ei oltaisi lähdetty selvittämään jo kuivunutta kosteusvauriota. No piikataan lattia auki ja katsotaan onko perustukset hiekkaa vai savea.

 

[tommiq]

Linkissä

Värieroa tulee varmasti ajan kanssa kuten mainittu mutta Protector pinnoitetut saattaa olla uutenakin hieman erilaiset kuin ilman sitä.

Tää se varmaan on, noita tupapunaisen tiiliä ei vaan tahdo löytyä mistään ilman tuota Protector-pinnoitetta.

 

[jm82]

Eikös tässä kuvaamassani 1980 luvun talossa ole valesokkeli? Koska ensimmäisessä kuntokartoituksessa valesokkeli mainitaan. Mutta toisessa kuntokartoituksessa teksti on (jostain syystä) jäänyt pois. Vähän siis epäselvä, niin jos joku osaisi varmistaa asian? Lattiat on puurakenteiset.

Valesokkelirakenne eli piilosokkeli on riskirakenne

Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista.

www.rakennukset.fi

 

[kajakkivajakki]

Eikös tässä kuvaamassani 1980 luvun talossa ole valesokkeli? Koska ensimmäisessä kuntokartoituksessa valesokkeli mainitaan. Mutta toisessa kuntokartoituksessa teksti on (jostain syystä) jäänyt pois. Vähän siis epäselvä, niin jos joku osaisi varmistaa asian? Lattiat on puurakenteiset.

Ei ole valesokkelirakenne. Kuten tuossa kännykän kuvankaappauksessa esitetään, valesokkeli rakenteessa (puurakenteinen) runko lähtee alempaa kuin kivijalka ulkopuolelta katsottuna antaisi olettaa. Siksi siitä käytetään nimitystä valesokkeli.

Toki tuo kohteesi puurakenteinen lattia niskoineen ja villoineen nykyisin luetaan sekin riskirakenteeksi. Riskirakenteeksi sen tekee se, että maaperästä laattaan mahdollisesti nouseva kosketus nostaa tuon ns lattian välitilan kosteusprosentin niin korkeaksi että siellä olevat rakennusmateriaalit alkavat tuottamaan mikrobeja yms eli kansankielellä lahoamaan.

Tuonajan rakennuksissa kun laatan alla käytettiin yleisesti ihan fillerihiekkaa eikä kapillaarikatkoskerroksia. Siellä laatan alla voi olla muovi joka estää maaperän kosteuden nousua, jos se siis vielä vuosikymmenienkin jälkeen on ehjä eikä murentunut riekaleiksi.

 

[jm82]

Ei ole valesokkelirakenne. Kuten tuossa kännykän kuvankaappauksessa esitetään, valesokkeli rakenteessa (puurakenteinen) runko lähtee alempaa kuin kivijalka ulkopuolelta katsottuna antaisi olettaa. Siksi siitä käytetään nimitystä valesokkeli.

Toki tuo kohteesi puurakenteinen lattia niskoineen ja villoineen nykyisin luetaan sekin riskirakenteeksi. Riskirakenteeksi sen tekee se, että maaperästä laattaan mahdollisesti nouseva kosketus nostaa tuon ns lattian välitilan kosteusprosentin niin korkeaksi että siellä olevat rakennusmateriaalit alkavat tuottamaan mikrobeja yms eli kansankielellä lahoamaan.

Tuonajan rakennuksissa kun laatan alla käytettiin yleisesti ihan fillerihiekkaa eikä kapillaarikatkoskerroksia. Siellä laatan alla voi olla muovi joka estää maaperän kosteuden nousua, jos se siis vielä vuosikymmenienkin jälkeen on ehjä eikä murentunut riekaleiksi.

Kiitos. Joo, siinä 2022 tehdyssä kuntokartoituksessa on siis pieni virhe. Kartoittajakin on eri, kuin tässä uudemmassa "paperissa".

Toki tuo kohteesi puurakenteinen lattia niskoineen ja villoineen nykyisin luetaan sekin riskirakenteeksi. Riskirakenteeksi sen tekee se, että maaperästä laattaan mahdollisesti nouseva kosketus nostaa tuon ns lattian välitilan kosteusprosentin niin korkeaksi että siellä olevat rakennusmateriaalit alkavat tuottamaan mikrobeja yms eli kansankielellä lahoamaan.

Tuonajan rakennuksissa kun laatan alla käytettiin yleisesti ihan fillerihiekkaa eikä kapillaarikatkoskerroksia. Siellä laatan alla voi olla muovi joka estää maaperän kosteuden nousua, jos se siis vielä vuosikymmenienkin jälkeen on ehjä eikä murentunut riekaleiksi.

Jep. Se siinä kyllä on riskinä. Hyvät (uudet) salaojat, tai vanhojen salaojien kunnon selvittäminen on varmasti aiheellista. Mittauksissa onneksi pohja on kuiva. Oikeasti toimivat salaojat, kun vähän pienentäisi sitä kosteuden nousun riskiä.