Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
En usko että pääsee kiinnityksiä vääntämään, toki sekin kai mahdollista on :hmm: Itse ränni nyt ei ainakaan ole siitä muotoaan muuttanut.
Ei mutta jatkuva nitkutus saattaa saada pinnoitteen ja/tai liitokset irtoamaan/löystymään.
 
En usko että pääsee kiinnityksiä vääntämään, toki sekin kai mahdollista on :hmm: Itse ränni nyt ei ainakaan ole siitä muotoaan muuttanut.
Ei mutta jatkuva nitkutus saattaa saada pinnoitteen ja/tai liitokset irtoamaan/löystymään.
 
Älä rämpytä niin kovaa.

Itse vetänyt hanskataktiikalla, mutta pääsen tekemään sen katolta... :whistling:
Just uusittu rännit niin ei tee mieli juuri riskeerata. Mutta muistaakseni omissa tikkaissa sai kolmasosan taitettua kulmaan niin sai nojaamaan taloa vasten ilman että nojaa ränniin. Sillä tavalla hikiseen saa rännit käsikopelolla ja vesiletkulla.
 
Mä oon kyllä laittanut ihan tikkaat vaan seinää vasten siihen rännin alle ja käsin viskonut sieltä skeidat alas. Hanskat olis toki hyödylliset kun on aina kämmenselät verillä kun peltikate tahtoo raapia. Mulla ainakin ne rännin tuet estää tollasen fiskarsin käyttämisen.

Tikkaissa tällainen niin ei tarvitse niin uhkarohkeasti kurotella:


Tuossa silti saattaa olla tilanne se, jos sulla on 6 metriset tikkaat seinälle heitettynä, niin ei siinä uhkarohkeutta edes tarvitse vaan tyhmyyttä kiivetä sinne hanskoineen heittämään skeidat alas.
 
Okei, mielestäni ihan perussettiä putsailla rännit itse, mutta kai sekin on nykyään niin reguloitua hommaa että täytyy olla 5 eri kurssia käytynä ja LRP (Laillistettu RänninPuhdistaja) luvat että hommaan voi ruveta.
 
Jos trollata haluat niin miksei saman tien aina uutta taloa niin ei tarvitsisi kahta syksyä samassa asua...

Menee liian kalliiksi. En usko, että ikinä olisi tuohon varaa.

Jos kysytään työkalua hommaan, niin en odota, että tilaan ”äijät” tekemään sen.
 
Okei, mielestäni ihan perussettiä putsailla rännit itse, mutta kai sekin on nykyään niin reguloitua hommaa että täytyy olla 5 eri kurssia käytynä ja LRP (Laillistettu RänninPuhdistaja) luvat että hommaan voi ruveta.

Totta hemmetissä se on, mutta mieli saattaa muuttua, kun keikut tikapuilla siellä 6 metrissä. Tuossa tilanteessa toki, itse menisin valjailla suoraan katolle. :)
 
En ole mittaillut missä korkeudessa räystäät on mutta normaali 2krs OKT eikä se nyt ainakaan itseä ole kauheasti kyllä vielä jännittänyt.
 
Täällä on haun perusteella ennenkin ollut juttua talitinteista, mutta täytyy sanoa että ovat siitä outoja otuksia että uudet rakenteet kiinnostaa yli kaiken. Samassa vanhassa talossa olen asunut melkein 20 vuotta juurikaan lintuja näkemättä, mutta nyt kun taloa laajennetaan niin ovat tälleen syksyllä tosi aktiivisesti eristeiden kimpussa ja herättävät aamulla kun tikan lailla naputtavat jossain kulmassa. Sama viime syksynä. Ja sama havainto uutta taloa rakentaneella kaverilla. Mikä niitä uudessa niin kiehtoo?
 
Mikä niitä uudessa niin kiehtoo?
Haisee / erittää jotain hajuja? Meillä hakkasivat sähkökytkentärasioiden pehmomuovit päreiksi - läpivientikumit siis. Piti liimata alumiinipalaset päälle.
Vaimo noita tykkää ruokkia - taisi olla neljättä sataa tinttiä pakkasella viime talvella lähipuissa... Toki kymmentä eri sorttia. Pirun kalliita muuten kuoritut auringonkukansiemenet..
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on haun perusteella ennenkin ollut juttua talitinteista, mutta täytyy sanoa että ovat siitä outoja otuksia että uudet rakenteet kiinnostaa yli kaiken. Samassa vanhassa talossa olen asunut melkein 20 vuotta juurikaan lintuja näkemättä, mutta nyt kun taloa laajennetaan niin ovat tälleen syksyllä tosi aktiivisesti eristeiden kimpussa ja herättävät aamulla kun tikan lailla naputtavat jossain kulmassa. Sama viime syksynä. Ja sama havainto uutta taloa rakentaneella kaverilla. Mikä niitä uudessa niin kiehtoo?

Täällä kolmisen vuotta sitten kasattu talo (pyöröhirsirunko siirretty, muutoin uutta). Tykkää tintit käydä ikkunoiden vuorilautojen takaa käydä repimässä pellavaa/villaa. Kaikkien rakojen (pyöröhirren ja vuorilaudan välit) tukkiminen olisi aika iso urakka, joten on yritetty pelotella niitä. Mutta ei niihin penteleisiin tehoa mikään päivää-paria kauempaa. Jos jollakulla olisi tehokas "tinttikarkotin", kuuntelen kiinnostuksella.
 
En usko että pääsee kiinnityksiä vääntämään, toki sekin kai mahdollista on :hmm: Itse ränni nyt ei ainakaan ole siitä muotoaan muuttanut.
Ei yleensä väännä mutta maalit/pinnoitteet kyllä kärsii kun tikkaat hankaa ränniä,itsellä on putkieristeestä tehdyt suojat pehmikkeenä tikkaiden yläpäässä.
 
Täällä on haun perusteella ennenkin ollut juttua talitinteista, mutta täytyy sanoa että ovat siitä outoja otuksia että uudet rakenteet kiinnostaa yli kaiken. Samassa vanhassa talossa olen asunut melkein 20 vuotta juurikaan lintuja näkemättä, mutta nyt kun taloa laajennetaan niin ovat tälleen syksyllä tosi aktiivisesti eristeiden kimpussa ja herättävät aamulla kun tikan lailla naputtavat jossain kulmassa. Sama viime syksynä. Ja sama havainto uutta taloa rakentaneella kaverilla. Mikä niitä uudessa niin kiehtoo?
Tintit etsii syksyllä talvehtivia ötököitä kaikista puunraoista,koloista,eristeistä,pahvilaatikoista ja vastaavista.
 
Mä luulen et on kalliimpi homma kun fiskars ja halpa puhdistaja yhteensä. Sit vielä 2x vuodessa niin mielummin tuo "kertaostos'
Täällä (ihan pääkaupunkiseudulla) on ainakin ns. paikallinen kyläyhdistys jonka listoilla on "kylätalkkari". Yhdistyksen jäsenille talkkarin palvelut maksaa 10€/h (muille 20€/h) ja kyseinen kylätalkkari putsaa vaikka ne rännit.
Tuo tekee kaikkea paitsi luvanvaraisia hommia.
Mielestäni oikein hyvä palvelu varsinkin vanhemmille ihmisille joilta ei enää kaikki hommat itse suju.
 
Täällä (ihan pääkaupunkiseudulla) on ainakin ns. paikallinen kyläyhdistys jonka listoilla on "kylätalkkari". Yhdistyksen jäsenille talkkarin palvelut maksaa 10€/h (muille 20€/h) ja kyseinen kylätalkkari putsaa vaikka ne rännit.
Tuo tekee kaikkea paitsi luvanvaraisia hommia.
Mielestäni oikein hyvä palvelu varsinkin vanhemmille ihmisille joilta ei enää kaikki hommat itse suju.
Ilmeisesti jotain hyväntekeväisyyttä koska ei noilla hinnoilla voittoa tee.
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?
Eikös niitä ole sellaisia mitkä on molempia? Jotain peltiä tai hanikkaa muuttaa niin menee moodista toiseen?
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?

Näissä lienee pääasiallisena erona se, että varaava takka nimensä mukaisesti varaa lämpöä itseensä (suuri kivimassa joka lämmitetään) kun taas kiertoilmatakka lämmittää käsitykseni mukaan lähinnä päällä ollessaan. En tiedä onko noilla raskaamman pään kiertoilmatakoilla jonkinlaista varauskykyä, mutta aika vaatimatonta se varmaan on varaaviin verrattuna.

Kiertoilmalla saa lämpöjä tarvittaessa nopeastikin nostettua, varaavalla ei, mutta toisaalta kun lopetat polttamisen niin kiertoilman lämmitys loppuu kun taas varaava takka luovuttaa lämpöä pikkuhiljaa ympäröivään tilaan. Kiertoilman kanssa ilmeisesti palamisen "tehoa" voi säädellä jonkin verran, eli sitä voi polttaa pienemmällä liekillä pidemmän aikaa, mutta siitä ei kuitankaan taida päästä yli eikä ympäri että lämmitys loppuu kun takka palaa loppuun.
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?
Varaavaa suositellaan jos tarkoituksena käyttää lämmityksessä apuna ja saada sitä lämpöä vielä puiden polttamisen jälkeenkin. Alla ihan näppärästi listattu nuo eri mallisten takkojen erot vaikka onkin takkavalmistajan oma opas. Näkyy tuommonen yhdistelmätakkakin nykyään listoilla olevan missä yhdistyy kiertoilmatakka ja varaava takka. Oppaan mukaan nuo pelkät kiertoilmatakat ja kamiinat on enemmänkin mukavuuslämmön tuottajia (näillä saadaan huonelämpötila kohoamaan nopeasti) ja huoneilman kuivatukseen sopivia kuin aktiivilämmitykseen soveltuvia.

 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?

Kuten @kjns tuossa sanoi, erona on lämmityksen nopeus vs. kesto. Mitä isompi varaava massa, sitä hitaammin se lämpenee. Itsellä on tuollainen varmaan yli kolmen tonnin kivimöhkäle ja sitä saa oikeasti lämmittää monta päivää jos sen haluaa kunnolla lämpimäksi. Yksi iso pesällinen puita ei vielä juurikaan lämmitä, vaan vähintään kaksi isoa pesällistä tarvitaan ja silloinkin lämpöä alkaa tulemaan ulos vasta tunteja myöhemmin. Toisaalta lämpöä tulee sitten pitkälle seuraavaan päivään.

Koska takka ei mitenkään vakituisesti lämmitetä, kun ei niitä kuuluisia "ilmaisia puita" ole, niin tuollaisesta möhkäleestä ei kyllä hirveästi ole iloa jos pitäisi nopeasti vaikka kalliin pörssisähkön aikaan saada lisää/vaihtoehtoista lämpöä, jostain sähkökatkosta puhumattakaan. Eli siinä mielessä se kiertoilmatakka voi oikeasti olla ihan näppärä jos pitää suhteellisen lyhytaikaisesti paikkailla lämmitystarvetta vaikka just kalliin pörssisähkön aikaan. Toisaalta esim. viime tammikuussa kun oli pidempiä jaksoja kallista sähköä, tuolla sai mukavasti jeesailtua lämmityksessä kaikista kylmimpään/kalleimpaan aikaan.

Onhan se takka tunnelmallinen ja periaatteessa on ihan kiva, että on sähköstä riippumaton varalämmönlähde kämpässä, mutta jos takkaa ei ennestään ole, niin taloudellisesti sellaisen laittamisessa ei kyllä ole ihan hirveästi järkeä, ainakaan ilman niitä "ilmaisia puita". Ostopuilla sähkön pitää maksaa pitkälle kolmattakymmentä senttiä ennen kuin se tulee ILP:illä lämmittämistä halvemmaksi ja tämä on ilman uuden takan pääomakustannusta. Sillä takan hinnalla kun saa ostettua aika monen vuoden ajan sähköt silloin kun sähkön hinta on niin korkea, että puilla lämmittäminen tulisi ILPpiä halvemmaksi.
 
Takka lähes keskellä asuntoa.

Kysyn nyt vielä lisäksi, varmuuden vuoksi, että millainen tuo nykyinen takka on? Onko se joku kevyt koristetakka vai iso varaava? Lähinnä siis sillä, että onko sulla siellä lattian alla perustukset kunnossa varaavaa varten jos sellaista harkitset? Sitä kun ei voi ihan mihin tahansa laittaa.

Unohtui aiemmasta postauksesta myös mainita, että oman kokemuksen mukaan varaavakin pelaa oikein hienosti yhteen ilpin kanssa. Kyllä sen huomaa että ilpissä kierrokset tippuu kun laittaa takan lämpimäksi, takka luovuttaa lämmintä sisälle ja ilppi saa sitä sitten puhallella ympäriinsä eikä tarvitse niin paljoa tehdä kompuralla lämpöä. Mukava etenkin oikeasti kylminä päivinä, kun ei ilppi puhalla niin lujaa kuin ilman takkaa.
 
Monesti tikkaat vaan täytyy laittaa rännejä vasten mikä ei tee sille kovin hyvää.
Noita on eri pituuksina saatavilla, kannattaa katsoa mitkä parhaiten passaa räystään alle.
multipurpose-ladder-46m-ks46-1.png
 
Tuoko se kiertoilma takassa hyötyä jos siellä on jo kaksi ILPpiä kierrättämässä ilmaa?

Eikös kiertoilmatakan periaate ole, että jostain aukosta imetään ilmaa lämmityskanaviin (erillään palotilasta ja -kanavista) ja se lämpenee ja "puhalletaan" ulos toisesta aukosta/aukoista. Lämmittää nopeammin kuin pintalämpö/säteilylämpö ja kierrättää ilmaa tehokkaammin. Hyötyähän on, jos saa halvemmalla lämmitettyä takalla kuin sähköllä. Eli on niitä ns. "ilmaisia puita" ja on aikaa ja viitseliäisyyttä sen kanssa touhuamiseen.
 
Eikös kiertoilmatakan periaate ole, että jostain aukosta imetään ilmaa lämmityskanaviin (erillään palotilasta ja -kanavista) ja se lämpenee ja "puhalletaan" ulos toisesta aukosta/aukoista. Lämmittää nopeammin kuin pintalämpö/säteilylämpö ja kierrättää ilmaa tehokkaammin. Hyötyähän on, jos saa halvemmalla lämmitettyä takalla kuin sähköllä. Eli on niitä ns. "ilmaisia puita" ja on aikaa ja viitseliäisyyttä sen kanssa touhuamiseen.
Juuri näin.
 
Kysyn nyt vielä lisäksi, varmuuden vuoksi, että millainen tuo nykyinen takka on? Onko se joku kevyt koristetakka vai iso varaava? Lähinnä siis sillä, että onko sulla siellä lattian alla perustukset kunnossa varaavaa varten jos sellaista harkitset? Sitä kun ei voi ihan mihin tahansa laittaa.

Unohtui aiemmasta postauksesta myös mainita, että oman kokemuksen mukaan varaavakin pelaa oikein hienosti yhteen ilpin kanssa. Kyllä sen huomaa että ilpissä kierrokset tippuu kun laittaa takan lämpimäksi, takka luovuttaa lämmintä sisälle ja ilppi saa sitä sitten puhallella ympäriinsä eikä tarvitse niin paljoa tehdä kompuralla lämpöä. Mukava etenkin oikeasti kylminä päivinä, kun ei ilppi puhalla niin lujaa kuin ilman takkaa.
Ilmeisesti alkuperäinen 1973, lisätty kastorin takkasydän. En tiedä onko ollut avotakka vai joku onneton varaava. Vaikuttaa että tuo takkasydän on juuri ilmaa kierrättävä koska alkaa nopeasti tulemaan lämmintä ilmaa luukun yläpuolelta.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten @kjns tuossa sanoi, erona on lämmityksen nopeus vs. kesto. Mitä isompi varaava massa, sitä hitaammin se lämpenee. Itsellä on tuollainen varmaan yli kolmen tonnin kivimöhkäle ja sitä saa oikeasti lämmittää monta päivää jos sen haluaa kunnolla lämpimäksi. Yksi iso pesällinen puita ei vielä juurikaan lämmitä, vaan vähintään kaksi isoa pesällistä tarvitaan ja silloinkin lämpöä alkaa tulemaan ulos vasta tunteja myöhemmin. Toisaalta lämpöä tulee sitten pitkälle seuraavaan päivään.

Koska takka ei mitenkään vakituisesti lämmitetä, kun ei niitä kuuluisia "ilmaisia puita" ole, niin tuollaisesta möhkäleestä ei kyllä hirveästi ole iloa jos pitäisi nopeasti vaikka kalliin pörssisähkön aikaan saada lisää/vaihtoehtoista lämpöä, jostain sähkökatkosta puhumattakaan. Eli siinä mielessä se kiertoilmatakka voi oikeasti olla ihan näppärä jos pitää suhteellisen lyhytaikaisesti paikkailla lämmitystarvetta vaikka just kalliin pörssisähkön aikaan. Toisaalta esim. viime tammikuussa kun oli pidempiä jaksoja kallista sähköä, tuolla sai mukavasti jeesailtua lämmityksessä kaikista kylmimpään/kalleimpaan aikaan.

Onhan se takka tunnelmallinen ja periaatteessa on ihan kiva, että on sähköstä riippumaton varalämmönlähde kämpässä, mutta jos takkaa ei ennestään ole, niin taloudellisesti sellaisen laittamisessa ei kyllä ole ihan hirveästi järkeä, ainakaan ilman niitä "ilmaisia puita". Ostopuilla sähkön pitää maksaa pitkälle kolmattakymmentä senttiä ennen kuin se tulee ILP:illä lämmittämistä halvemmaksi ja tämä on ilman uuden takan pääomakustannusta. Sillä takan hinnalla kun saa ostettua aika monen vuoden ajan sähköt silloin kun sähkön hinta on niin korkea, että puilla lämmittäminen tulisi ILPpiä halvemmaksi.
Tuollaisen ison takan/uunin idea on siinä että sitä ei päästetä talviaikaan täysin kylmäksi,vaan lämmitetään tarpeen mukaan 1-3 päivän välein tarpeen mukaan.Totta on ettei ilmaisia puita ole mutta melko halpoja kuitenkin,eikä noita kovin hirveitä määriä talvessa kulu jos harvakseltaan lämmittää,kertalämmitykseen riittää 0.5-1 muuttolaatikollinen.Minulla 3 tonnin kivikasa.
 
Ilmeisesti alkuperäinen 1973, lisätty kastorin takkasydän. En tiedä onko ollut avotakka vai joku onneton varaava. Vaikuttaa että tuo takkasydän on juuri ilmaa kierrättävä koska alkaa nopeasti tulemaan lämmintä ilmaa luukun yläpuolelta.
Jos ei sisustus-syistä halua uudistaa tai ole niitä ilmaisia puita niin eipä tuota kannata säästösyistä ruveta vaihtamaan.
 
Tuollaisen ison takan/uunin idea on siinä että sitä ei päästetä talviaikaan täysin kylmäksi,vaan lämmitetään tarpeen mukaan 1-3 päivän välein tarpeen mukaan.Totta on ettei ilmaisia puita ole mutta melko halpoja kuitenkin,eikä noita kovin hirveitä määriä talvessa kulu jos harvakseltaan lämmittää,kertalämmitykseen riittää 0.5-1 muuttolaatikollinen.Minulla 3 tonnin kivikasa.

Juu, ideahan tosiaan on, että jos tuollaisella takalla haluaa oikeasti lämmittää, niin sitä pitäisi lämmittää kohtuullisen säännöllisesti. Tässä ei vaan tosiaan ostopuilla ole oikein järkeä jos ILP jo löytyy, täällä PKS:llä kun irtomotti sekapuutakin maksaa kuljetuksineen helposti toistasataa euroa, mikä tarkoittaa, että (kohtuullisen optimistisesti laskettuna) takkalämmölle tulee hintaa noin parikymmentä senttiä per kWh. Siitä on sitten aika helppo laskea, että jos sähkön hinta on samaiset 20c/kWh, moderni ILP tekee samalla rahalla (kovimpia pakkasia lukuunottamatta) helposti 3 kWh lämpöä, eli sähkön pitäisi maksaa melkein 60 senttiä kilowattitunnilta, ennen kuin taloudellisesti hommassa olisi hirveästi tolkkua.

Itsellä tuli talokauppojen mukana muutama motti puita, joita olen nyt pari talvea poltellut pois kalleimpina aikoina, mutta kun nuo loppuvat niin loppuu kyllä luultavasti takan polttaminen kokonaan. Välillä voi tunnelmoinnin vuoksi laittaa tulet ja pientä puureserviä pitää sähkökatkojen varalta.
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?
Täällä 1981 talo, jossa vanha Panasonic ilp ja uusi Daikin ilp. Takka ja pieni leino puuhella. Kokonaisneliöt 155 ja ilman autotallia 138 neliötä.

Mietin vaan, että kuinka teidän nykyinen ilp riittää? Nykyisen ilpin kaveriksi vielä toinen? Onko nykyinen ilp kuinka vanha ja kuinka tehokas?

Täällä ei ole ison takan purkaminen ajankohtaista. Eli vanhalla mennään.

Screenshot_2024-11-08-12-04-23-10_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Isolla kylällä ison kylän hinnat. Täällä oli keväällä 32cm koivu 55€ pihaan tuotuna.

Tullut poltettua aina kovien pakkasten aikaan, eli käytännössä joulukuun alusta helmikuun loppuun.

Joo, sikahintaista on ja olisi toki hieman eri jos saisi joltain paikalliselta isännältä sopuhintaan. Täällä vielä iso polttopuubisneksistä hämmentää soppaa myymällä ja hinnoittelemalla klapit 40 L säkeissä 10 €/säkki, joiden kautta saadaan sitten mummelit tyytyväisenä ostamaan klapia 120-150€/i-m3.

Toisaalta tuolla 55€/i-m3 hinnallakin tulee kWh:lle lämpöä hinnaksi sellaiset n. 7-9 c/kWh, eli edelleen pitää aika tyyristä olla sähkön, että tulisi halvemmaksi polttaa puuta kuin laulattaa ILP:iä, ainakaan kokoaikaisesti. Toki täällä PKS:llä tilanne on muutenkin eri kuin maakunnissa, joissa tosiaan sitä ostopuutakin saa vähän halvemmalla ja toisaalta kelitkin on vähän kylmempiä. Eipä siinä, kyllä minäkin varmaan enemmän puuta polttaisin jos sitä saisi edes jotenkin tolkulliseen hintaan, mutta nykytilanteessa ei tosiaan ole oikein ajan eikä rahan väärtti.
 
Tuossa silti saattaa olla tilanne se, jos sulla on 6 metriset tikkaat seinälle heitettynä, niin ei siinä uhkarohkeutta edes tarvitse vaan tyhmyyttä kiivetä sinne hanskoineen heittämään skeidat alas.
Mä oon kyllä laittanut ihan tikkaat vaan seinää vasten siihen rännin alle ja käsin viskonut sieltä skeidat alas. Hanskat olis toki hyödylliset kun on aina kämmenselät verillä kun peltikate tahtoo raapia. Mulla ainakin ne rännin tuet estää tollasen fiskarsin käyttämisen.

Tikkaissa tällainen niin ei tarvitse niin uhkarohkeasti kurotella:

Toi on muuten kohtuu hyvä, mutta siitä puuttuu syvyyden säätö (500mm ei riitä kunnon räystäille) ja seinää vasten olisi hyvä olla kumi koko matkalla liukumista estämään (voi silloin laittaa aivan seinän nurkkaan). Paino saattaa vaikeuttaa pitkillä tikkailla niiden pystyyn nostoa (ikävin homma tossa). Muuten kumikäsineet ja tollasta vastaava systeemi tikkaisiin ja katsoo että tikkaiden alaosa ei pääse luistamaan, kyllä se sillon turvallista on kunhan ei saa sairaskohtausta ko. homman aikana.
 
Rivitalossa itse asustelen mutta sähkölämmitys, joten vertaan pieneen omakotitaloon (siksi kirjoitan täällä).
Uusi takka mietinnässä. n. 112m2 pinta-ala, ilppi löytyy sekä 2 älypatteria. Takka lähes keskellä asuntoa.

Paljon kehutaan kiertoilma takkaa ilpin kaveriksi, mutta onko varaava takka kuitenkin se juttu?
Onhan niissä myös hintaeroa. Itse valitsin takanpäivitysprojektissa valurautaisen n. 100 kg painavan takkasydämen vanhaan avotakkaan, jossa oli ns. täyden kiven hormi. Takkasydän maksoi n. 700 € ja jos itse olisi tehnyt kaikki hommat, niin alle tonnilla olisi halvimmillaan selvinnyt.

Takkasydämeen olen ollut tyytyväinen. Lämpöä alkaa tulla kämppään alle kymmenessä minuutissa ja takan muurikin lämpenee hyvin, jos useamman tunnin polttaa. Lisäksi menee melko pienellä puumäärällä kun käytännössä kolme klapia per pesällinen riittää. Ja koska hiillos palaa aivan loppuun niin tuhkaa syntyy vähän ja pellin saa kiinni melko nopeasti kun tuli on hiipunut.
 
Viimeksi muokattu:
Toi on muuten kohtuu hyvä, mutta siitä puuttuu syvyyden säätö (500mm ei riitä kunnon räystäille) ja seinää vasten olisi hyvä olla kumi koko matkalla liukumista estämään (voi silloin laittaa aivan seinän nurkkaan). Paino saattaa vaikeuttaa pitkillä tikkailla niiden pystyyn nostoa (ikävin homma tossa). Muuten kumikäsineet ja tollasta vastaava systeemi tikkaisiin ja katsoo että tikkaiden alaosa ei pääse luistamaan, kyllä se sillon turvallista on kunhan ei saa sairaskohtausta ko. homman aikana.
Rännimiehet asenteli syksyllä omaan taloon uudet kourut, ja tollaset tikkaat oli käytössä:
Tikkaat.jpg


Jonkinlainen lisäosa ilmeisesti, että saa ne nojaamaan tohon kattoon, eikä seinään/ ränniin.
 
Toisaalta tuolla 55€/i-m3 hinnallakin tulee kWh:lle lämpöä hinnaksi sellaiset n. 7-9 c/kWh, eli edelleen pitää aika tyyristä olla sähkön, että tulisi halvemmaksi polttaa puuta kuin laulattaa ILP:iä, ainakaan kokoaikaisesti. Toki täällä PKS:llä tilanne on muutenkin eri kuin maakunnissa, joissa tosiaan sitä ostopuutakin saa vähän halvemmalla ja toisaalta kelitkin on vähän kylmempiä. Eipä siinä, kyllä minäkin varmaan enemmän puuta polttaisin jos sitä saisi edes jotenkin tolkulliseen hintaan, mutta nykytilanteessa ei tosiaan ole oikein ajan eikä rahan väärtti.
Ehkä näin, mutta jos pelaa lottoa ja vetää sähkölämmityksellä pörssisopparilla niin joo, voit päästä halpoihin hintoihin mutta toisaalta yksikin iso hintapiikki voi kääntää homman ihan päälaelleen kuten viime tammikuussa nähtiin. Sitten taas kiinteitä soppareita saat ehkä tuohon 7-9snt/kwh mutta siihen tulee vielä siirrot ja verot päälle.
 
Ehkä näin, mutta jos pelaa lottoa ja vetää sähkölämmityksellä pörssisopparilla niin joo, voit päästä halpoihin hintoihin mutta toisaalta yksikin iso hintapiikki voi kääntää homman ihan päälaelleen kuten viime tammikuussa nähtiin. Sitten taas kiinteitä soppareita saat ehkä tuohon 7-9snt/kwh mutta siihen tulee vielä siirrot ja verot päälle.

Pörssisähköllä olen mennyt tässä nyt jo toista vuotta ja eipä nuo hetkelliset piikit hirveästi missään tunnu. Viimeisen vuoden keskihinta sähkölle hieman alle 6c/kWh itselläni.

En minä mitenkään takkoja vastusta ja itsekin olen erittäin tyytyväinen, että on takka ja jotain puita joilla pystyi ne tammikuun hullut päivät lämmittämään. Aion jatkossakin jonkinlaista puureserviä ylläpitää juurikin tuollaisten päivien varalle.

Pointti oli lähinnä se, että jatkuvassa puulämmityksessä ostopuilla ei ole taloudellisesti hirveästi tolkkua jos on ILP, koska siirtojen ja verojen kanssakin sen sähkön pitäisi keskimäärin maksaa jatkuvasti pitkälle yli 20 c/kWh, jotta ostopuilla lämmittäminen olisi edes saman hintaista ja silloinkin pitäisi tosiaan olla poikkeuksellisen halpoja ostopuita.
 
Pörssisähköllä olen mennyt tässä nyt jo toista vuotta ja eipä nuo hetkelliset piikit hirveästi missään tunnu. Viimeisen vuoden keskihinta sähkölle hieman alle 6c/kWh itselläni.
Täähän se. Tammikuu meni itselläkin pelkän ilpin ja sähkölämmityksen varassa kun puut lopussa.
Kallein kuukausi siis ja hintaa "vain" 12snt/kwh. Muuten päästy alle 8snt/kwh, mitä ne kiinteät hinnat on järkiään olleet.
Nyt talveksi ostettu puuta, eikä tosiaan raski poltella kuin talven kylmimmät päivät. Sen verran arvokkaita ovat nykyään.
 
Pörssisähköllä olen mennyt tässä nyt jo toista vuotta ja eipä nuo hetkelliset piikit hirveästi missään tunnu. Viimeisen vuoden keskihinta sähkölle hieman alle 6c/kWh itselläni.

En minä mitenkään takkoja vastusta ja itsekin olen erittäin tyytyväinen, että on takka ja jotain puita joilla pystyi ne tammikuun hullut päivät lämmittämään. Aion jatkossakin jonkinlaista puureserviä ylläpitää juurikin tuollaisten päivien varalle.

Pointti oli lähinnä se, että jatkuvassa puulämmityksessä ostopuilla ei ole taloudellisesti hirveästi tolkkua jos on ILP, koska siirtojen ja verojen kanssakin sen sähkön pitäisi keskimäärin maksaa jatkuvasti pitkälle yli 20 c/kWh, jotta ostopuilla lämmittäminen olisi edes saman hintaista ja silloinkin pitäisi tosiaan olla poikkeuksellisen halpoja ostopuita.
Mites jos ostaa puut rankoina ja klapittaa itse? Tosin silloin pitäisi olla tontilla tilaa sellaiseen. Mutta näin vissiin saa motin hintaa alemmaksi, ainakin jos ei laske omalle työlle arvoa.
 
Mites jos ostaa puut rankoina ja klapittaa itse? Tosin silloin pitäisi olla tontilla tilaa sellaiseen. Mutta näin vissiin saa motin hintaa alemmaksi, ainakin jos ei laske omalle työlle arvoa.
Kuusi, koivu, mäntytukki jotain 60-80e kuutio. Toki riippuen missä vaiheessa kaadettu.
Kuitupuunkin hinta taitaa olla jotain 40e ylöspäin.
Puu on nyt kallista kun tuonti russlandiasta loppui.
 
Mites jos ostaa puut rankoina ja klapittaa itse? Tosin silloin pitäisi olla tontilla tilaa sellaiseen. Mutta näin vissiin saa motin hintaa alemmaksi, ainakin jos ei laske omalle työlle arvoa.
Olen haalinut puita milloin mistäkin, pätkinyt sahalla kaatuneita puita pölleiksi ja kuskannut peräkärryllä kotiin halottaviksi. Yhtään polttopuuta en ole vielä rahalla ostanut.
 
Viimeksi muokattu:
Rännimiehet asenteli syksyllä omaan taloon uudet kourut, ja tollaset tikkaat oli käytössä:
Tikkaat.jpg


Jonkinlainen lisäosa ilmeisesti, että saa ne nojaamaan tohon kattoon, eikä seinään/ ränniin.
Noita vastaavia myydään erikseen, asennettavissa kaikkiin standardi al. tikkaisiin. Kun/jos päät sopivat tiilikaton profiiliin (yläpää ei heilu), niin vaikuttaisi ihan toimivalta. Pituutta tikkaille tarvitaan tolla systeemillän 1-1,5 enemmän. Pystyyn nosto yksin voi tossakin olla haasteellista pitemmillä tikkailla?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 924
Viestejä
4 500 683
Jäsenet
74 303
Uusin jäsen
Hutts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom