Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Jones24]

Käytiin tyttökaverin kanssa nyt kuitenkin katsomassa kyseistä taloa. Noh, eipä se säväyttänyt ja ilmeisesti olikin juuri alapohjassa jotain kosteusongelmaa. Välittäjä tuosta kertoi toiselle porukalle, meni tarkemmat yksityiskohdat ohi, mutta jokin viritelmä siihen oli kehitetty alapohjan kuivaamiseksi. Ilmeisesti kuivaksi saatu, mutta kuulosti kyllä niin riskirakenteelta, että jätetään välistä. Sisällä myös haisi ihan "mummolalta", eikä hyvällä tavalla. Taidan olla homeelle allerginen, kun heti meni nenä tukkoon tuolla, joten aika 100% varmaa että tuolla on jo jotain sisäilmaongelmia. Hinnasta voisivat viilata ainakin satatonnia pois, niin joku voisi ostaa tontin, pitää ihan näppärän autotallin ja lanata talon maan tasalle ja rakentaa tilalle uuden. Veikkaan vaan, että myyjät eivät ole samaa mieltä

Näissä kannattaa ihan ensiksi kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenhallintaan.
-Onko tontin muodot pois- vai taloa kohti viettävät?
-Onko paljon kasvillisuutta talon ympärillä? Jos tiheää kasvustoa talon ympärillä. Ympärystäyttö ei ole parasta mahdollista.
-Onko salaojitusta? Jos on, niin toimivatko ne, kuinka vanhat? Onko salaojien tarkastuskaivoa?
-Onko sadevesirännit - suppilot? Ohjataanko hulevesi talon nurkalle, vai pois tontilta?
-Onko sokkelin vedeneristys kunnossa? Patolevy, bitumikermi?
-Millä alapohja on täytetty? Onko eloperäistä ainesta jäänyt alapohjan täyttöön, mikä ajan kanssa homehtuu varmasti.

Näiden asioiden puuttuminen tai jollain tavalla veden päästäminen pohjarakenteisiin, kastelee talon kuin talon. Nämä asiat jos olisi edes suurimmilta osin kunnossa, niin talot olisivat paljon terveempiä.

Kun ulkopuolen vedenhallinta on kunnossa, vesi ei pääse niin helpolla alapohjaan, vaikka siellä ei täydellistä kapilaarikatkoa olisikaan.

Jos tuollakin alapohjassa kosteusongelma, niin se ei poistu vaikka remppais, ennen kun laittaa ulkopuolisen vedenhallinnan kuntoon. Ja erittäin tärkeää alapohjan ryömintätiloissa on toimiva tuuletus. Siellä pitää ilman kiertää jatkuvasti.

 

[tietokonerikki]

Näissä kannattaa ihan ensiksi kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenhallintaan.
-Onko tontin muodot pois- vai taloa kohti viettävät?
-Onko paljon kasvillisuutta talon ympärillä? Jos tiheää kasvustoa talon ympärillä. Ympärystäyttö ei ole parasta mahdollista.
-Onko salaojitusta? Jos on, niin toimivatko ne, kuinka vanhat? Onko salaojien tarkastuskaivoa?
-Onko sadevesirännit - suppilot? Ohjataanko hulevesi talon nurkalle, vai pois tontilta?
-Onko sokkelin vedeneristys kunnossa? Patolevy, bitumikermi?
-Millä alapohja on täytetty? Onko eloperäistä ainesta jäänyt alapohjan täyttöön, mikä ajan kanssa homehtuu varmasti.

Näiden asioiden puuttuminen tai jollain tavalla veden päästäminen pohjarakenteisiin, kastelee talon kuin talon. Nämä asiat jos olisi edes suurimmilta osin kunnossa, niin talot olisivat paljon terveempiä.

Kun ulkopuolen vedenhallinta on kunnossa, vesi ei pääse niin helpolla alapohjaan, vaikka siellä ei täydellistä kapilaarikatkoa olisikaan.

Jos tuollakin alapohjassa kosteusongelma, niin se ei poistu vaikka remppais, ennen kun laittaa ulkopuolisen vedenhallinnan kuntoon. Ja erittäin tärkeää alapohjan ryömintätiloissa on toimiva tuuletus. Siellä pitää ilman kiertää jatkuvasti.

Olen kanssasi pääosin samaa mieltä, kasvillisuuden merkitys on sitten paljon kiinni niistä kasveista ja salaojituksen syvyydestä. Myös sillä rakennuspaikan sijainnilla on iso
merkitys, toinen voi olla savipellolla "montussa" ja toinen hiekkakumpareen päällä, jossa vesi menee itsestään pois.
Oleellisin asia korjauksessa on, että etsitään se ongelman aiheuttaja ja korjataan myös se, eikä vain ongelman seurauksia. Valitettavan monelta toi jää tekemättä.

 

[j1m2]

Olen kanssasi pääosin samaa mieltä, kasvillisuuden merkitys on sitten paljon kiinni niistä kasveista ja salaojituksen syvyydestä. Myös sillä rakennuspaikan sijainnilla on iso
merkitys, toinen voi olla savipellolla "montussa" ja toinen hiekkakumpareen päällä, jossa vesi menee itsestään pois.
Oleellisin asia korjauksessa on, että etsitään se ongelman aiheuttaja ja korjataan myös se, eikä vain ongelman seurauksia. Valitettavan monelta toi jää tekemättä.

Noiden lisäksi voi olla myös kalliolle tai suolle perustettu,ja vaikka luulisi että kalliolle perustettu ryömintätilainen olisi ongelmaton niin väärin tehtynä siinäkin voi vesi seisoa rakennuksen alla.

 

[Perkeles]

Eikä tuo lattia nyt rossipohjaiseen ole iso homma tehdä uusiksi jos työkalut pysyy käsissä, mutta jos jo alunperin tehty johonkin suokuoppaan, niin ei oikeen saa toimivaksi.
Itsellä pitäisi oma lattia ottaa auki, kun edellinen sankari ei ole ollut tietoinen ilmansulkupapereista, ja alapohjan tuulensuojalevytkin on niin, että joka reunassa on melkein 5cm rako josta näkyy villat.
Ilmeisesti taas joku sankari ollut asialla, joka luulee, että hengittävyys tarkoittaa ilmavuotoja...

 

[Kvarkki]

Kellarillinen on vaikeampi purkaa, jos sellaista suunnittelee jossain tulevaisuudessa..

Tuulettuvia alapohjia on niin paljon että yleistäminen menee helposti vikaan suuntaan tai toiseen (kuinka avoin rakenne on, mitä materiaalia rakenteet ovat, miten tuuletus toteutuu eri olosuhteissa, mitä materiaalia täyttö on). Mutta ehdottomasti hyvä puoli niissä on se, että rakenteet pääsee yleensä helposti tutkimaan. Kellarillisissa ei samanlaista mahdollisuutta ole ilman rakenteiden avaamista.

Ja jos tuulettuva alapohja on hyvin toteutettu niin jäännösriski on sitten tästä johtuen enemmän kellarillisten puolella.

Kai sä nyt ymmärrät, että kellari on aivan valtavasti helpompi korjata, jos ongelmat sattuu oston kohdalle? Se oli koko alkuperäisen kommenttini pointti. Kellarissa purat vain pinnat ja ryömintätilallisessa kaikki kantavat rakenteet. Pienet korjaukset ja tarkastukset suoli pitkänä pölyssä ja paskassa (ryömintätilassa). Samaten ongelmien jatkuessa kellarillisen voi vaikka jättää paljaille pinnoille (muutenkin hyvä idea), ryömintätilallisessa purat taas kaiken uusiksi. Molemmista on kokemuksia ja en ikinä milloinkaan ostaisi ryömintätilallista, jos on vaihtoehto. Sellaisen korjaaminen on ikuinen taistelu.

 

[Harb]

Kai sä nyt ymmärrät, että kellari on aivan valtavasti helpompi korjata, jos ongelmat sattuu oston kohdalle? Se oli koko alkuperäisen kommenttini pointti. Kellarissa purat vain pinnat ja ryömintätilallisessa kaikki kantavat rakenteet. Pienet korjaukset ja tarkastukset suoli pitkänä pölyssä ja paskassa (ryömintätilassa). Samaten ongelmien jatkuessa kellarillisen voi vaikka jättää paljaille pinnoille (muutenkin hyvä idea), ryömintätilallisessa purat taas kaiken uusiksi. Molemmista on kokemuksia ja en ikinä milloinkaan ostaisi ryömintätilallista, jos on vaihtoehto. Sellaisen korjaaminen on ikuinen taistelu.

No en.

Jos kellarissa on vaikka ulkopuolisia kosteusongelmia on niiden tutkiminen ja korjaaminen v-mäisen hankalaa. Tai sitten viemäröinnin auki piikkaaminen puhkiruostumisen jälkeen, se vasta tosi nannaa onkin.

Näihin verrattuna ryömintätilallisen kantavien rakenteiden uusiminenkin on dekadia helpompi harjoitus.

Ei se ryömintätilallinen ole lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto ja kellarissa on paljon hyviä puolia mutta kategorisesti kellarillisen arvottaminen ryömintätilallista paremmaksi johtuu rajallisesta näkökulmasta.

 

[tietokonerikki]

No en.

Jos kellarissa on vaikka ulkopuolisia kosteusongelmia on niiden tutkiminen ja korjaaminen v-mäisen hankalaa. Tai sitten viemäröinnin auki piikkaaminen puhkiruostumisen jälkeen, se vasta tosi nannaa onkin.

Näihin verrattuna ryömintätilallisen kantavien rakenteiden uusiminenkin on dekadia helpompi harjoitus.

Ei se ryömintätilallinen ole lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto ja kellarissa on paljon hyviä puolia mutta kategorisesti kellarillisen arvottaminen ryömintätilallista paremmaksi johtuu rajallisesta näkökulmasta.

Niin korjauskohtia on monenlaisia ja erilaisia tapaja miten sen korjaa. Joskus kannattaa purkaa säästellen ja monesti reipas purku ja uudelleen teko on helpompi.
Tuulettuvissa alapohjissa monesti helpompaa uusia koko rakenne pääosin yläkautta. Nyt meillä on alipaineistajat ja voimme käyttää sahanpurujen yms. poistoon imureita.

On sanonta "ensin tutkii ja sitten vasta hutkii". Rempoissa hyvä ohje, niin ei tee turhaa hommaa.
Vaikka olen kyllä muuten kellareiden kannalla, niihin saa kohtuu helposti lisätilaa ja useinkaan ne eivät vähennä rakennusoikeutta.

 

[SampoTexaa]

Maalämpöpumppukauppiailla tainnut tilauskirjat tyhjentyä.

Eräs firma otti yhteyttä "olit käynyt meidän kotisivuilla ja jättänyt viestiä". Jep kävin ja jätin viestin 9 kuukautta sitten. Kilpailevan lafkan asentama pumppu pörissyt jo 7 kuukautta.

 

[tietokonerikki]

Maalämpöpumppukauppiailla tainnut tilauskirjat tyhjentyä.

Eräs firma otti yhteyttä "olit käynyt meidän kotisivuilla ja jättänyt viestiä". Jep kävin ja jätin viestin 9 kuukautta sitten. Kilpailevan lafkan asentama pumppu pörissyt jo 7 kuukautta.

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit? Sinänsä hyvä, että on taas saatavilla järkevällä ajalla?
Harmi vaan, että näyttäs siltä että öljylämmittäjät "pakotetaan" noihin siirtymään, vaikka sitä energiaa millä se öljy pakkasilla korvataa ei olle näköpiirissä edes rakenteilla?

 

[j-o-r-e]

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit? Sinänsä hyvä, että on taas saatavilla järkevällä ajalla?
Harmi vaan, että näyttäs siltä että öljylämmittäjät "pakotetaan" noihin siirtymään, vaikka sitä energiaa millä se öljy pakkasilla korvataa ei olle näköpiirissä edes rakenteilla?

Onko tarvettakaan löytyä. Onhan se nyt ympäristön kannalta hitosti parempi, että edes se 99% ajasta käytetään vähemmän saastuttavia energianlähteitä. Niinä muutama kovana pakkaspäivänä voi sen puuttuvan sähkön tehdä sit öljyllä/kaasulla. Ja sillonkin hyötysuhde on aikapaljon parempi, kun se että jokaisessa talossa pöhisee se 50v vanha öljypoltin. Saati sit kesäaikana.

 

[jm82]

Aika paljon säästyi öljyä, kun pelkästään käyttövesi lämpenee sillä. Muuten sitten Mitsu LN35 ilp ja sähköpatteri pesuhuoneessa.

Voisihan sen käyttövedenkin muuttaa sähkölle kohtuu pienin kustannuksin myös. Öljykattilan (kaksoispesä) ja öljypolttimen on joku uusinut 1990-luvulla.

 

[tietokonerikki]

Onko tarvettakaan löytyä. Onhan se nyt ympäristön kannalta hitosti parempi, että edes se 99% ajasta käytetään vähemmän saastuttavia energianlähteitä. Niinä muutama kovana pakkaspäivänä voi sen puuttuvan sähkön tehdä sit öljyllä/kaasulla. Ja sillonkin hyötysuhde on aikapaljon parempi, kun se että jokaisessa talossa pöhisee se 50v vanha öljypoltin. Saati sit kesäaikana.

On niin kauan kuin meidän pitää kovillapakkasilla säästää energiaa ja pitää talojamme 15-18 asteen lämpöisenä => Sitten kun ne sähköt katkeaa talo jäätyy nopeammin
kuin, jos peruslämpö olisi ollut 21-astetta taienemmän. Milläs sä enää öljyllä teet, jos sen käyttö lopetaan ja talot lämmitetään sähköllä (suora tai maalämpösähkö).

Joku jossain kertoi, että 2030 pitäisi olla fossiilisen öljyn käyttö lopetettu, ei siis varma tieto. Meillä on ehkä 100.000 öljylämmittäjää , jos talvella kovalla pakkasella vaikka olettaa 200kWh/päivä =8,3kWn/tunti => tarvittaisiin 830MW lisätehoa. Muiden lisääntyvän sähkönkäytön lisäksi, no osa suoralla sähköllä lämmittävistä siirtynee maa-ilma-vesilämpöön.
Joka vähentänee OK.-talojen lisäsähkön tarvetta tosta.
Saastuttamisemme on lähes täysin merkityksettömän pientä maailmanlaajuisesti. Ja öljy on kyllä niin kallista, että kattilat pidetään puhtaina ja niiden hyötysuhteet ovat jo 1980-luvulla olleet hyvät.

Edit: Tosiaan, jos kaikki pystyisivät vaihtamaan maalämpöön toi putoaisi tässä esimerkissä 300MW, kuten @brainsurgery alla toteaa. Tosin kaikki eivät voi maalämpöön siirtyä. (pohjavesialueet tai naapurin kaivo liian lähellä tai euroja ei löydy tai poraus tulee järjettömän kalliiksi)

- Sekä meillä on todella paljon maalämpöpumppuja, jotka kovilla pakkasilla lämmittävät sähkövastuksella. Eli silloin kun sähköntarve on kriittisin.
=> Veikkaan, että 500MW tehonlisäystarve on lähempämä totuutta kuin 300MW. Se on yhden vanhan ydinvoimalamme teho.

 

[brainsurgery]

Joku jossain kertoi, että 2030 pitäisi olla fossiilisen öljyn käyttö lopetettu, ei siis varma tieto. Meillä on ehkä 100.000 öljylämmittäjää , jos talvella kovalla pakkasella vaikka olettaa 200kWh/päivä =8,3kWn/tunti => tarvittaisiin 830MW lisätehoa. Muiden lisääntyvän sähkönkäytön lisäksi, no osa suoralla sähköllä lämmittävistä siirtynee maa-ilma-vesilämpöön.
Joka vähentänee OK.-talojen lisäsähkön tarvetta tosta.

Jos nämä vaihtaa maalämpöön 3 hyötysuhteella (patterilämmönjako) niin lisätehoa tarvittaisiinkin enää alle 300MW.

 

[SampoTexaa]

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit? Sinänsä hyvä, että on taas saatavilla järkevällä ajalla?
Harmi vaan, että näyttäs siltä että öljylämmittäjät "pakotetaan" noihin siirtymään, vaikka sitä energiaa millä se öljy pakkasilla korvataa ei olle näköpiirissä edes rakenteilla?

Oli pelkästään maalämpöyksikön uusinta ja lattiapiirien huuhtelu ja säätö. Hinnaksi tuli 13k€

@tietokonerikki Arvaan että suurinosa sähkövastuksen loimotus johtuu siitä että taloon on öljypolttimen jäljiltä jäänyt termareihin kuristukset päälle.

 

[tietokonerikki]

Oli pelkästään maalämpöyksikön uusinta ja lattiapiirien huuhtelu ja säätö. Hinnaksi tuli 13k€

@tietokonerikki Arvaan että suurinosa sähkövastuksen loimotus johtuu siitä että taloon on öljypolttimen jäljiltä jäänyt termareihin kuristukset päälle.

Kauankos se edellinen maalämpöpumppu kesti vuosina?

Tolla "kuristamisella" on varmasti vaikutuksensa, eli kierron olisi hyvä olla vapaana ja perusesisäätö kunnossa. Oikein säädettynä lämmöt pysyy kyllä vakiona ulkolämmön mukaan säädettynä.
Mutta en tuota miettinyt, vaan sitä, että maalämpöpumppuja on paljon myyty alitehoisina (saatiin hintaa alemmas ja kaupat lukkoon), eli ne eivät pysty tekemään kovilla pakkasilla sitä lämpöä => Tehoa tarvitaan juuri silloin kun "pörssisähkö" on kalleimmillaan ja voimaloiden kyky tehdä sähköä on käytetty tappiin.
-Tosiaan soisin öljylämmityksen jäävän käytettävien mahdollisuuksien kirjoon, ainakin niin kauan kuin meillä on teho-omavaraisuus kunnossa niin, että siinä on puskuria.

Mutta nyt hyvä pitää toi mielessä maalämpöpumppua ostaessaan ja kaivon syvyyttä miettiessään. Niiden kyky luovuttaa energiaa laskee vuosien saatossa (maa kylmenee putkien alueella).

 

[Tonnin Seteli]

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit?

On muuten jännä, että aina oletetaan että maalämpöprojektiin kuuluu poraus. Näin varmaan omakotitonteilla 99% onkin - ellei käytetä vanhaa kaivoa kuten tässä tapauksessa. Kuitenkin pöndellä on joukossa myös horisontaalista keruupiiriä ja veden äärellä vesistöpiiriä. Liekö missään edes tilaston kaltaista arvausta vaihtoehtoisten keruulähteiden määrästä. En jaksa uskoa että olisivat harvaan asutulla seudulla ihan äärimarginaalissa vaikka vähemmistöä ovatkin. On nimittäin edullisempi ja kapasiteetti paremmin etukäteen tiedossa.

 

[tietokonerikki]

On muuten jännä, että aina oletetaan että maalämpöprojektiin kuuluu poraus. Näin varmaan omakotitonteilla 99% onkin - ellei käytetä vanhaa kaivoa kuten tässä tapauksessa. Kuitenkin pöndellä on joukossa myös horisontaalista keruupiiriä ja veden äärellä vesistöpiiriä. Liekö missään edes tilaston kaltaista arvausta vaihtoehtoisten keruulähteiden määrästä. En jaksa uskoa että olisivat harvaan asutulla seudulla ihan äärimarginaalissa vaikka vähemmistöä ovatkin. On nimittäin edullisempi ja kapasiteetti paremmin etukäteen tiedossa.

Et kertonut kauanko se vanha maalämpöpumppu kesti.

Tosiaan kyllä maahankin n.1m syvyyteen? keruuputkia on asennettu, se vaatii paljon tilaa ja maa sitten sulaa keväällä muita maita paljon myöhemmin.
-toikin miten kauan noi maalämpökaivon keruuputket kestää olis mielenkiintoista tietää.

 

[Tonnin Seteli]

Et kertonut kauanko se vanha maalämpöpumppu kesti.

Johtuu siitä, että minulla ei ole hajua asiasta. En ole käyttäjä, jolta kysyit. Vanhan kaivon käytön päättelin siitä, että hän vastasi kyseessä olleen pelkästään pumpun uusiminen.

Tosiaan kyllä maahankin n.1m syvyyteen? keruuputkia on asennettu, se vaatii paljon tilaa

Joo, meillä on. Keruualue on noin 2 000 m^2, mutta sitä ei ole asennettu ihan karvalleen maksimitiheyteen ja se on hieman ylimittainen kuten 12 kW nimellislämpötehon pumppukin. Voi olla että pumpun käydessä täysillä noin suuri kenttä olisikin tarpeen, mutta pumppu ei koskaan käy täysillä koska lämmitystarve ei siihen asti yllä, eikä yltäisi Siperiassakaan nykyisellä lämmönjaolla.

Tällaisessa tilanteessahan järjestelmän hyötysuhdetta kovalla pakkasella(sekä alinta mahdollista mukavan asumisen ulkolämpötilaa) pystyy parantamaan 1. poistamalla loputkin kuristukset ja termostaatit 2. Asentamalla lisää pattereita ja vaihtamalla pattereita isompiin.

maa sitten sulaa keväällä muita maita paljon myöhemmin.

Ero ei välttämättä ole kovin merkittävä jos kenttä on reilu. Itse en nimittäin huomaa eroa vaikka olen yrittänyt havainnoida.

 

[SampoTexaa]

Kauankos se edellinen maalämpöpumppu kesti vuosina?

Tolla "kuristamisella" on varmasti vaikutuksensa, eli kierron olisi hyvä olla vapaana ja perusesisäätö kunnossa. Oikein säädettynä lämmöt pysyy kyllä vakiona ulkolämmön mukaan säädettynä.
Mutta en tuota miettinyt, vaan sitä, että maalämpöpumppuja on paljon myyty alitehoisina (saatiin hintaa alemmas ja kaupat lukkoon), eli ne eivät pysty tekemään kovilla pakkasilla sitä lämpöä => Tehoa tarvitaan juuri silloin kun "pörssisähkö" on kalleimmillaan ja voimaloiden kyky tehdä sähköä on käytetty tappiin.
-Tosiaan soisin öljylämmityksen jäävän käytettävien mahdollisuuksien kirjoon, ainakin niin kauan kuin meillä on teho-omavaraisuus kunnossa niin, että siinä on puskuria.

Mutta nyt hyvä pitää toi mielessä maalämpöpumppua ostaessaan ja kaivon syvyyttä miettiessään. Niiden kyky luovuttaa energiaa laskee vuosien saatossa (maa kylmenee putkien alueella).

Edellinen on/off ivt kesti 15 vuotta. Se tosin ei vielä kuollut mutta alkoi olla talvella ns. "sähkölämmitin" joten vaihdoin Thermiaa tilalle. Nyt 7kk aikana sähkönkulutus on pienentynyt n.30%.

Itse en ymmärrä miksi raahata se öljypoltin mäkeen jos se on kerran toimiva kampe. Rahatuki tietysti mutta kuitenkin.

 

[hypodermic]

Onko moni asentanut rännikaivoista lähtevään putkeen sulanapitokaapelia tms (kevät)talven varalle? Viime keväällä pariin otteeseen oli osa ko. putkista ummessa jäästä ja kun vettä suli katolta jne ja sitä myöten olisi valunut ränneistä kaivoihin niin ei mihinkään. Vai onko paras / toimiva konsti joku jykevän suolan tms käyttö? Tai ihan vaan kuuman veden lorottelu.
Näytti olevan jotain törkeän hintaisia jäätymissuojiakin ainakin Meltexillä Tosin taisivat olla sadevesikaivoihin, jos tarkkoja ollaan.

Oli pelkästään maalämpöyksikön uusinta ja lattiapiirien huuhtelu ja säätö. Hinnaksi tuli 13k€

@tietokonerikki Arvaan että suurinosa sähkövastuksen loimotus johtuu siitä että taloon on öljypolttimen jäljiltä jäänyt termareihin kuristukset päälle.

Huh, kuulostaa tyyriiltä "pelkkä" mlp pumpun uusiminen. Meillä nyt 10v käytössä ollut Lämpöässä Vsi 8 eli on-off pumppu, vesikiertoinen lattialämmitys, asuinneliöt ~140m2. Viime vuoden kokonaiskulutus ~11 000 kWh. Vaikuttaa tietysti monet asiat, meidän tapauksessa löytyy esim. käyttöveden kierto osaan vesipisteistä ja loppuvuodesta tuli plugin hybridin lataus mukaan...

MLP kaivo muistaakseni 160 tai 170 meetriä. Varmaan saisi syvempikin olla mutta hyvin on lämpöä riittänyt eikä ainakaan viime talven kylmällä jaksollakaan mennyt sähkövastukset päälle (kop kop) tms. Huonetermarit olen pitänyt talvella 24C asennossa tms ja pumpulta on käyriä laskettu vakiosta huomattavasti, märkätilojen piirissä kuitenkin minimissään käyrä muisaakseni 26C (ulkolämpötilan ollessa 20C+). Pumppu haistelee vain ulkolämpötilaa eli huoneantureita sille ei ole. Takkakin löytyy mutta ei ole ollut mitään tarvetta poltella - hyvä toki kun löytyy varuilta takkakin. Päinvastoin välillä ollut liiankin lämmintä eli n. 23C sisällä, makuasioita tietysti mistä tykkää ja/tai mihin tottunut.

Uudella pumpulla hyötysuhde varmasti kasvais aika merkittävästikin ja olisi parempaa käyttöliitymää / etähallintaa yms yms, mutta täytyy toivoa että nykyinen pumppu kestää vielä useamman vuoden (kop kop). Sen verta tyyristä tuo uuden hankinta asennuksineen on.

 

[jefreitteri]

Onko moni asentanut rännikaivoista lähtevään putkeen sulanapitokaapelia tms (kevät)talven varalle? Viime keväällä pariin otteeseen oli osa ko. putkista ummessa jäästä ja kun vettä suli katolta jne ja sitä myöten olisi valunut ränneistä kaivoihin niin ei mihinkään. Vai onko paras / toimiva konsti joku jykevän suolan tms käyttö? Tai ihan vaan kuuman veden lorottelu.
Näytti olevan jotain törkeän hintaisia jäätymissuojiakin ainakin Meltexillä Tosin taisivat olla sadevesikaivoihin, jos tarkkoja ollaan.

Ihan tavallista merisuolaa paketillinen jos sattuu jäätyilemään. Aukeaa pääsääntöisesti muutamassa tunnissa.

 

[Svaiski]

Ihan tavallista merisuolaa paketillinen jos sattuu jäätyilemään. Aukeaa pääsääntöisesti muutamassa tunnissa.

Taloyhtiölle haettu puuilosta "heppasuolaa" tai merisuolaa isoissa säkeissä kun sadevesimaljoja on useampia. Keväisin kierros ja löylykauhallinen per malja niin aika hätäseen on alkanu sulamisvedet menemään oikeisiin paikkoihin. Toki jos tilanne on jo ns. päällä eli maljat tulvii yli niin saattanu joutua muutaman kierroksen käymään ennenkuin jää hellittää. Ajoituksella voi vaikuttaa, jos saa suolat ennen kuin vettä tulvii maljoista niin jää sulaa paremmin, tälleen omalla perstuntumalla koettuna.

 

[tietokonerikki]

Edellinen on/off ivt kesti 15 vuotta. Se tosin ei vielä kuollut mutta alkoi olla talvella ns. "sähkölämmitin" joten vaihdoin Thermiaa tilalle. Nyt 7kk aikana sähkönkulutus on pienentynyt n.30%.

Itse en ymmärrä miksi raahata se öljypoltin mäkeen jos se on kerran toimiva kampe. Rahatuki tietysti mutta kuitenkin.

Joo en mäkään heittäisi pois, jos on tilaa pitää vanha kattila paikoillaan. En ole aivan vakuuttunut, että meillä on toi sähköteho-omavaraisuus ( tai edes tuotuna) vielä 2030.
Ton kulutuksen vertaaminen on vähän hankalampaa, kun lämmitystarve vaihtelee. Ainakin pitäistietää lämpöastevuorokaudet ko. alueelta.
-Tietääkö kukaan mistä ton tiedon netistä nykyään löytää?, yritin sitä ilmatietieteenlaitoksen sivuilta etsiä.

Ei oo "ilmaista" toi maalämmölläkään tekeminen jos n. 20.000 alkuinvestoinnin jälkeen pitää n. 1000 euroa vuodessa laitteisiin sijoittaa (uusiminen).
Nyt sentään jo myyjät suosittelevat laitteita, jotka menevät sähkövastuksille harvemmin. Ostitko invertteri pumpun? vai edelleen on/off.

 

[Riihis]

"ei saa polttaa naulasia puita, palaa arina puhki" kuuluu sanonta. Kokemuksia puolesta/vastaan?

 

[_Tee]

"ei saa polttaa naulasia puita, palaa arina puhki" kuuluu sanonta. Kokemuksia puolesta/vastaan?

Kyllä surutta poltan naulaisia puita, jos sellaisia on. Ainoa kerta kun olen saanut arinoihin vahinkoa oli kun takassa oli tuhkaluukku niin täynnä että oli arinassa kiinni. Nauloilla tai ruuveilla en ole mitään vaikutusta havainnut. Ei toki tarkoita etteikö jollain toisella olisi.

 

[SampoTexaa]

Joo en mäkään heittäisi pois, jos on tilaa pitää vanha kattila paikoillaan. En ole aivan vakuuttunut, että meillä on toi sähköteho-omavaraisuus ( tai edes tuotuna) vielä 2030.
Ton kulutuksen vertaaminen on vähän hankalampaa, kun lämmitystarve vaihtelee. Ainakin pitäistietää lämpöastevuorokaudet ko. alueelta.
-Tietääkö kukaan mistä ton tiedon netistä nykyään löytää?, yritin sitä ilmatietieteenlaitoksen sivuilta etsiä.

Ei oo "ilmaista" toi maalämmölläkään tekeminen jos n. 20.000 alkuinvestoinnin jälkeen pitää n. 1000 euroa vuodessa laitteisiin sijoittaa (uusiminen).
Nyt sentään jo myyjät suosittelevat laitteita, jotka menevät sähkövastuksille harvemmin. Ostitko invertteri pumpun? vai edelleen on/off.

Nykyisellään taitaa olla n. 10 vuotta kun maalämpö alkaa tulla edullisemmaksi. Itsellä takaisinmaksu oli aikoinaan kolme vuotta kun nämä pumput ei ollut silloin kuuminta hottia kuten nykyisin.

Tietysti kaikki maksaa, jopa se öljylämmitys ja sekin kuluttaa sähköä joku 500kWh/v

 

[Pretor]

"ei saa polttaa naulasia puita, palaa arina puhki" kuuluu sanonta. Kokemuksia puolesta/vastaan?

Ilmaisia puita nauloineen polttanut kiukaassa 7.5v.
Kerran olen uusinut arinan 4.9€. Halpa hinta naulaisen puun poltosta.
Tuon arinan uusin joskus 5v sitten ja ei mitään tietoa kuinka vanha se vaihdettu oli alunperin. Ei tuo uusittu näytä mitään merkkejä uusimisen tarpeesta.

 

[asentaja1]

"ei saa polttaa naulasia puita, palaa arina puhki" kuuluu sanonta. Kokemuksia puolesta/vastaan?

Naulaisia puita polttamalla ei saa mitenkään normaalia arinaa poltettua puhki (siis naulatonta puuta helpommin). Arinan saa poltettua esimerkiksi jos tuhkaluukku siinä alapuolella on aivan täynnä tyhjentämättä ja ilma ei kierrä, tai polttamalla jotakin erityisen kuumana palavaa paljon kerrallaan. Esimerkiksi joissakin kuormalavoissa on välipuina jotain lastulevy/liimapuuta tms, joka palaa ihan megakuumana, tuollaisia pitää annostella vähitellen, eikä ladata kerralla liikaa.

 

[j1m2]

Minäkin olen polttanut naulasia puita n.30 vuotta eikä ole tarvinnut arinaa uusia,olen ymmärtänyt että jos ei välillä poista arinasta nauloja niin se menee tukkoon eikä ilmä jäähdytä sitä jolloin se voi ylikuumentua.

 

[nieve]

Välikatolla viemärintuuletusputken läpimenosta (jostain, mistä?)tihkuu vettä. En usko et on kondenssivettä kun sateella tihkunut enemmän, valuu sitä mustaa jatariputkea pitkin joka tulee läpimenosta. Hiukan tutkinut asiaa ja näyttäisi siltä että joutuu purkaan läpimenon katon kautta ja katsoo mikä mättää. Jos mä nyt puran ton (vilpe vissiin) niin se ei varmaan kauheen rakettitiedettä oo saada sitä paikoilleen uudestaan? Ohjeet katselin netistä ja simppeliltä vaikuttaa. Parit kattotiiletkin pitäisi irrotella. Onneksi ei vuoda kauheasti mutta tiputtelee. Ehkä se läpimenokappaleen massaus tms. On 30 vuodessa jo antanut periksi.

Samalla pitäisi viemärintuuletusputki eristää. Se kulkee ilman eristeitä vaakatasossa suht pitkänkin matkan ja kiinnitykset samalla uusia kun nyt roikkuu joidenkin narujen varassa minkälainen eriste olis halvin/helpoin/kätevin? Solukumi vai sellanen villa missä "folio" ympärillä on ollut 30 vuotta ilman eristeitä ja kaikki toiminut mut ajattelin et eristetään nyt kun muutenkin tuolla touhutaan.

 

[Kvarkki]

No en.

Jos kellarissa on vaikka ulkopuolisia kosteusongelmia on niiden tutkiminen ja korjaaminen v-mäisen hankalaa. Tai sitten viemäröinnin auki piikkaaminen puhkiruostumisen jälkeen, se vasta tosi nannaa onkin.

Näihin verrattuna ryömintätilallisen kantavien rakenteiden uusiminenkin on dekadia helpompi harjoitus.

Ei se ryömintätilallinen ole lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto ja kellarissa on paljon hyviä puolia mutta kategorisesti kellarillisen arvottaminen ryömintätilallista paremmaksi johtuu rajallisesta näkökulmasta.

Palataan asiaan kun olet korjannut molempia. Ihan höpöä juttelet siitä mikä on vaikeaa ja mikä ei. Mädän alapohjan korjaus ei ole mikään huviretki verrattuna yksinkertaiseen salaoja ja/tai putkiremppaan. Väärillä välineillä tehden toki kaiken saa tuntumaan hankalalta.

 

[Homunculus]

Onko moni asentanut rännikaivoista lähtevään putkeen sulanapitokaapelia tms (kevät)talven varalle? Viime keväällä pariin otteeseen oli osa ko. putkista ummessa jäästä ja kun vettä suli katolta jne ja sitä myöten olisi valunut ränneistä kaivoihin niin ei mihinkään. Vai onko paras / toimiva konsti joku jykevän suolan tms käyttö? Tai ihan vaan kuuman veden lorottelu.
Näytti olevan jotain törkeän hintaisia jäätymissuojiakin ainakin Meltexillä Tosin taisivat olla sadevesikaivoihin, jos tarkkoja ollaan.



Huh, kuulostaa tyyriiltä "pelkkä" mlp pumpun uusiminen. Meillä nyt 10v käytössä ollut Lämpöässä Vsi 8 eli on-off pumppu, vesikiertoinen lattialämmitys, asuinneliöt ~140m2. Viime vuoden kokonaiskulutus ~11 000 kWh. Vaikuttaa tietysti monet asiat, meidän tapauksessa löytyy esim. käyttöveden kierto osaan vesipisteistä ja loppuvuodesta tuli plugin hybridin lataus mukaan...

MLP kaivo muistaakseni 160 tai 170 meetriä. Varmaan saisi syvempikin olla mutta hyvin on lämpöä riittänyt eikä ainakaan viime talven kylmällä jaksollakaan mennyt sähkövastukset päälle (kop kop) tms. Huonetermarit olen pitänyt talvella 24C asennossa tms ja pumpulta on käyriä laskettu vakiosta huomattavasti, märkätilojen piirissä kuitenkin minimissään käyrä muisaakseni 26C (ulkolämpötilan ollessa 20C+). Pumppu haistelee vain ulkolämpötilaa eli huoneantureita sille ei ole. Takkakin löytyy mutta ei ole ollut mitään tarvetta poltella - hyvä toki kun löytyy varuilta takkakin. Päinvastoin välillä ollut liiankin lämmintä eli n. 23C sisällä, makuasioita tietysti mistä tykkää ja/tai mihin tottunut.

Uudella pumpulla hyötysuhde varmasti kasvais aika merkittävästikin ja olisi parempaa käyttöliitymää / etähallintaa yms yms, mutta täytyy toivoa että nykyinen pumppu kestää vielä useamman vuoden (kop kop). Sen verta tyyristä tuo uuden hankinta asennuksineen on.

Toissa keväänä pelasin sulatus"suolalla" tmv... uudelleen tahtoi vetää jäähän kun kelit sopivasti vaihteli. Laitoin sitten kaapelit vuosi sitten syksyllä ja virtaa niihik sitten kevään myötä. Ei tarttenu enää viime keväänä huolehtia ja säätää.

 

[Harb]

Palataan asiaan kun olet korjannut molempia. Ihan höpöä juttelet siitä mikä on vaikeaa ja mikä ei. Mädän alapohjan korjaus ei ole mikään huviretki verrattuna yksinkertaiseen salaoja ja/tai putkiremppaan. Väärillä välineillä tehden toki kaiken saa tuntumaan hankalalta.

Mulla ei ole tapana venytellä vehkeitä, koska keskustelen asioista enkä henkilöistä niin turha tätä keskustelua on sen pidempään jatkaa. Annan sinun jatkaa pyörimistä omissa fantasioissasi.

Ja tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä että kerroin hyvin toteutetun tuulettuvan alapohjan sisältävän vähemmän jäännösriskiä kuin kellarirakenteen.

 

[SheikYerbouti]

Tarttis saada muutama kasvien suojaksi tuleva kangassäkki pysymään talven paikallaan nurmikolla. Helpointa olis jollain parilla kiilalla saada se juntattua maahan parista nurkkaa. Yhteensä kiiloja tarttis tällaiseen parikymmentä. Joten olisko suosituksia, mikä olisi helpoin kiila tällaiseen? Joku telttakiila toimis kyllä, mutta mietin keksiskö jonkun halvemman/paremman ratkaisun.

 

[juhaa]

10€/25kpl näin pikaisella googlella

Caravan-telttakiilat laukussa 25kpl | Motonet Oy

Tukevat maakiilat eli vaarnat etuteltan ja etukatoksen tukinarujen kiinnitykseen nurmi- ja hiekkamaassa. Punaista muovia, pituus 20 cm. Kätevässä 25 kpl:een...

www.motonet.fi

Halvempina löytyy ihan vaikka keppejä oksista.

edit: Vaikka Temusta varmasti joitain euroja edullisemmin.

 

[taski]

Mä oon pätkiny ihan harjateräksen pätkiä tohon käyttöön.

 

[Kvarkki]

Mulla ei ole tapana venytellä vehkeitä, koska keskustelen asioista enkä henkilöistä niin turha tätä keskustelua on sen pidempään jatkaa. Annan sinun jatkaa pyörimistä omissa fantasioissasi.

Ja tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä että kerroin hyvin toteutetun tuulettuvan alapohjan sisältävän vähemmän jäännösriskiä kuin kellarirakenteen.

Ongelma sinun väitteessä on se, että a) hyvin toteutettua alapohjaa et rintsikasta löydä kuin kylmäkellari versioists b) et perustele väitettäsi kuin liioittelemalla hyvin simppeleitä remontteja ja c) alkuperäinen keskustelu koski sitä kummalla rakenteella osuu pahemmin tuulettimeen, jos ongelmia ostetussa yksilössä on. Ja kysyjän katsomassa talossa oli alapohjaa jo korjattu eli loppumaton suo tiedossa ostajalle aika hyvällä varmuudella. Sulla taitaa olla mielessä vaan joku kiva modernin talon korkea alapohja?

 

[ltrvs]

Joku telttakiila toimis kyllä, mutta mietin keksiskö jonkun halvemman/paremman ratkaisun.

Aiemmin mainittujen vaihtoehdoksi vaikka Biltemasta
(ei varsinainen suositus, ei omaa kokemusta)

2.90€/10kpl terästikkua:

Telttavaarna, 10-pakk.

Terästä. Pituus: 24 cm. Ø 5 mm.

www.biltema.fi

1.90€/10 kpl muovista:

Telttavaarna 20 cm, 10 kpl

Joustavaa PP-muovia. Etuteltan ja tuulensuojan kiinnittämiseen.

www.biltema.fi

 

[jm82]

Olisiko porukalla tietoa/kommenttia tuollaisesta vanhasta 1985 sähkölämmitteisestä talosta? Vai olikohan tämä nyt edes oikea keskustelu ketju siihen?

Mitä itse huomasin, niin autokatosta ei ole, mutta autotalliin jopa voisi auto mahtua. "Tuulikaappi" on kapea. Remppaa varmasti vaatii, että saisi mieleisen näköiseksi. Ulkovuoren materiaalia en tiedä. Takka on, mutta siitä ei ole kuvaa. Ilp on mutta se on melko hassusti tuolla takkahuoneessa. Ehkä täytyy käydä kumminkin katsomassa kohdetta, että tietäisi hieman paremmin millainen se on. Sopiva hinta olisi? Pesuhuonetta ei ole uusittu.

Omakotitalo, Seinäjoki, Kärki, 125 000 €, 118 m²

3h + tkh + k + kph + s + vh + wc + var + at. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Toinen mahdollinen voisi olla tuo, mutta 196k€ hinnalla kallis? 1988. Kaukolämpö. Pienempi 950 neliön tontti. Katto ja ikkunat uusimatta. Hyvin pieni autotalli. Tuo siis kiinnostaisi oikeastaan enemmän, mutta hinnan takia ei. Pesuhuonetta ei ole tässäkään uusittu.

Omakotitalo, Seinäjoki, Soukkajoki, 196 000 €, 106.5 m²

3mh, oh, k, th, khh, psh, s. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Edit:

Siirsinkin tuonne asunnon osto keskusteluun.

 

[Harb]

Ongelma sinun väitteessä on se, että a) hyvin toteutettua alapohjaa et rintsikasta löydä kuin kylmäkellari versioists b) et perustele väitettäsi kuin liioittelemalla hyvin simppeleitä remontteja ja c) alkuperäinen keskustelu koski sitä kummalla rakenteella osuu pahemmin tuulettimeen, jos ongelmia ostetussa yksilössä on. Ja kysyjän katsomassa talossa oli alapohjaa jo korjattu eli loppumaton suo tiedossa ostajalle aika hyvällä varmuudella. Sulla taitaa olla mielessä vaan joku kiva modernin talon korkea alapohja?

Me puhuttiin vähän eri skopella, otin kantaa tähän sinun lausuntoosi:

Edelleen kyse ei ollut mistään yksilöstä vaan riskistä. Kellarillista on hankalampi saada purkukuntoon eli sellaista kannattaa preferoida toisin kun AP ajatteli.

Ja siihen että kyse on nimenomaan yksilöstä, sen toteutuksesta, sijainnista ja siihen liittyvästä riskistä. Eikä rakenteesta geneerisesti..

On meillä rossipohja ontelolaatalla kymmenen vuotta vanhassa talossa mutta omaa kokemusta löytyy kyseisestä rakenteesta viidestä omasta kohteesta, jossa kyseinen rakenne on. Mökilläkin on rossipohja tuotetettuna paikalleen valettuna 20cm vahvuisena pilarirakenteena, joka on varmasti läpinäkyvin ja robustein ratkaisu minkä tiedän.

Sitten meillä oli torppa 1800 luvun loppupuolelta ja siinä oli hieno tuulettuva alapohja puruineen ja kaikkineen.

Mutta on meillä ollut kellarillinen rintsikkakin, joka oli mäen päällä ja kellaria en olisi missään nimessä vaihtanut pois. Jos olisi ollut jossain savisen pellon pohjalla, tilanne olisi voinut olla eri.

Suurin ongelma rossipohjassa on LVI puolen toteutus ja lisäeristäminen. Joka yleensä ei johdu alkuperäisestä rakenteesta vaan siitä että matkan varrella ollaan haluttu parantaa mukavuustasoa (tuodaan vesi sisään ja ulos) tai energiatehokkuutta (tukitaan tuuletusaukkoja tai vaihtoilmareittejä ja lisätään eristeitä).

 

[tietokonerikki]

Me puhuttiin vähän eri skopella, otin kantaa tähän sinun lausuntoosi:



Ja siihen että kyse on nimenomaan yksilöstä, sen toteutuksesta, sijainnista ja siihen liittyvästä riskistä. Eikä rakenteesta geneerisesti..

On meillä rossipohja ontelolaatalla kymmenen vuotta vanhassa talossa mutta omaa kokemusta löytyy kyseisestä rakenteesta viidestä omasta kohteesta, jossa kyseinen rakenne on. Mökilläkin on rossipohja tuotetettuna paikalleen valettuna 20cm vahvuisena pilarirakenteena, joka on varmasti läpinäkyvin ja robustein ratkaisu minkä tiedän.

Sitten meillä oli torppa 1800 luvun loppupuolelta ja siinä oli hieno tuulettuva alapohja puruineen ja kaikkineen.

Mutta on meillä ollut kellarillinen rintsikkakin, joka oli mäen päällä ja kellaria en olisi missään nimessä vaihtanut pois. Jos olisi ollut jossain savisen pellon pohjalla, tilanne olisi voinut olla eri.

Suurin ongelma rossipohjassa on LVI puolen toteutus ja lisäeristäminen. Joka yleensä ei johdu alkuperäisestä rakenteesta vaan siitä että matkan varrella ollaan haluttu parantaa mukavuustasoa (tuodaan vesi sisään ja ulos) tai energiatehokkuutta (tukitaan tuuletusaukkoja tai vaihtoilmareittejä ja lisätään eristeitä).

En mäkään rossipohjaa huonona pidä yleisesti tarkastellen, yksilöeroja varmasti on. Musta noiden etu on entä niihin saa rakennettua helpommin LVI-lisäyksiä ja tai niiden
korjaaminen on helpompaa, olettaen että tilassa voi edes ryömiä. Usein noiden ongelmat tulevat siitä, että tuuletusaukkoja ei ole tai ne on tukittu.
Tuuletusaukkojen lisääminen ei ole kummonen homma nykyvehkeillä.
Jos on tilaa alapohjan lisäeristäminenkin on helppoa.
=> Tapauskohtaisesti minäkin noita tarkistelisin. Eikä maksa liikaa niin jos muuten hyvä... eiku kaupoille.

 

[tommiq]

Kattotiilistä. 2006 rakennettu okt ja ekaa kertaa vaihtamassa tiiliä, talopaperien mukaan tiilet on Ormax Tupapunainen, mutta väriero uuden ja vanhan väril on huomattava: onkohan nää nyt oikeita sitten ts. muuttaako tiilet näin paljon väriä ajan saatossa…?

Ja tässä noi tupapunaiset

Kattotiili Ormax Protector+ Tupapunainen

Ormax Protectorissa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja pitkä elinkaari. Ainutlaatuinen Protector-pinnoite antaa läpivärjätylle tiilelle kauniin pinnan, joka hylkii tehokkaasti likaa ja kasvillisuutta. Pinnoite suojaa myös uv-säteilyltä, jolloin väri pysyy pitkään haalistumattomana. Kotimainen Ormax...

www.bauhaus.fi

 

[Zigh]

Kattotiilistä. 2006 rakennettu okt ja ekaa kertaa vaihtamassa tiiliä, talopaperien mukaan tiilet on Ormax Tupapunainen, mutta väriero uuden ja vanhan väril on huomattava: onkohan nää nyt oikeita sitten ts. muuttaako tiilet näin paljon väriä ajan saatossa…?

Ja tässä noi tupapunaiset

Kattotiili Ormax Protector+ Tupapunainen

Ormax Protectorissa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja pitkä elinkaari. Ainutlaatuinen Protector-pinnoite antaa läpivärjätylle tiilelle kauniin pinnan, joka hylkii tehokkaasti likaa ja kasvillisuutta. Pinnoite suojaa myös uv-säteilyltä, jolloin väri pysyy pitkään haalistumattomana. Kotimainen Ormax...

www.bauhaus.fi

Kyllähän ne paljon haalistuu siellä katolla ajan saatossa.

Mutta oisko tässä kuitenkin tuo katto maalattu jo kertaalleen uusiksi? Vähän sen näköinen

 

[jm82]

Sellainen kohon täytyy käyttövesiputket uusia ja käyttövesivaraaja myös.

Papan taloon oli maksanut sama remppaa 3500€, mutta siinä oli samalla uusittu myös taloon tuleva päävesiletku. Eli sitä ei tarvitse laittaa uusiksi.

Mitähän porukalla on maksanut vastaava remppaus? Toki niin talosta riippuvainen asia, että mitä tulee maksamaan?

Toisen ilmalämpöpumpun voisi myös asennuttaa. Mutta ne nyt pyörii jossain 2500€ hintaluokassa.

 

[tietokonerikki]

Sellainen kohon täytyy käyttövesiputket uusia ja käyttövesivaraaja myös.

Papan taloon oli maksanut sama remppaa 3500€, mutta siinä oli samalla uusittu myös taloon tuleva päävesiletku. Eli sitä ei tarvitse laittaa uusiksi.

Mitähän porukalla on maksanut vastaava remppaus? Toki niin talosta riippuvainen asia, että mitä tulee maksamaan?

Toisen ilmalämpöpumpun voisi myös asennuttaa. Mutta ne nyt pyörii jossain 2500€ hintaluokassa.

Ei toi päävesimuoviputki paljoa maksa , mutta sen kaivuutyöt kadulle asti korjauksinee voivat maksaa useitä tuhansia, jopa hankalassa paikassa 5-numeroinen
Laita hanojen määrä ja mallit niin putkien max. vedot, ehkä joku osaa paremmin vasta vaikkapa LVI-ketjussa. Tulevatko putket pintaan, katon sisään puratko/korjaat katot itse.
Jos vastaava kuin papallasi ja äsken tehty, voi olla toi tai sitten enemmän. Tarjoushinnat vaihtelevat paljon.
Osien hinnat suunnilleen näet netistä esim taloon.com

 

[taloguru]

Mielipidettä hinnan alennuksista sekä tietenkin ketutuksen jakaminen ja muistutus kaikille että maallikon ei sovi ostaa omakotitaloa.

Ostin aivan kasarin lopulla valmistuneen maanvaraiselle laatalle perustetun hyväkuntoisen puutalon hyvällä sijainnilla kalliilla rahalla. Tontin arvo varmaan puolet hinnasta. Salaojat uusittu osittain etupihan osalta kun tehty piharemppaa, muuten alkuperäiset salaojat ilman tarkastuskaivoja toki. Patolevyjä ei näkyvillä. Kuntotarkastus tehty myyjän toimesta ilman suurempia huomautuksia ja pikkuviat korjattu. Märkätilat uusittu n. 14 vuotta sitten. Märkätiloissa vesikiertoinen lattialämmitys muuten vesikiertoinen patteri.

Heti kämpän luovutuksen jälkeen iloisen tapettien ja listojen repimisen lomassa paljastui olohuoneen puolelta suihkua vastaan olevassa sisänurkassa lattianrajassa vanha kuivunut kosteusvaurio. Ei ole siis kiinni talon ulkoreunassa vaan keskellä laattaa. Ollut selkeästi märkänä kun musta vain pölisee listan takana ja parketti osin tummunut. Oletettavasti tullut vanhasta suihkusta ennen remonttia kun nyt täysin pintakuiva eikä seinän ja lattian 2 sekä 5 cm porareikämittauksissa nouse kosteus vaikka suihkua käytetty runsaasti 4 päivän ajan. Voisi ajatella että vesieristeet toimivat.
Lisäksi suihkun puolella lattia ja seinät yli puolen väliin asti selkeästi kosteusilmaisimella värähti ennen tuota vesirasitusta ja tarkastaja huomautti myös alaosan tummentuneista laatoista, ja ennen kauppaa tehdyssä kuntotutkimuksessa ollut täysin kuiva eikä laatoituksesta huomautettavaa.

Sitten se ikävin tieto lisää tuskaa: Porareikämittauksissa ei löytynyt märkää mutta kosteusprosentti erittäin lähellä kuivan pinnoittelle asetettuja raja- arvoja (normaalisti vanha rakenne pitäisi olla kaiketi lähellä 50-60% kun saanut vuosia kuivua, tässä tapauksessa seinässä ja lattiassa 73-83% 5 cm syvyydessä)

Toimenpide-ehdotuksena tarkastajalla on olohuoneen lattian nurkan piikkaus ja alapohjan tarkastus eristeen alle asti ja siitä korjaus jos kaikki näyttää olevan kunnossa.

Maallikon ajatuksena mahdollisia kosteuslähteitä on lähellä oleva piippuhatuton piippu ja huonot salaojat jotka oli jo ajatuksissa rempata jollain aikavälillä mutta selittääkö kosteuden keskellä laattaa?

Myyjien kanssa ei tule ongelmaa keskustella em. tutkimustuloksien ja lattian piikkauksen kuluista mutta mitä ihmettä pitäisi ajatella tuosta lievästä kosteudesta vai pitääkö vain ruveta suunnittelemaan salaojaremonttia, laittaa piipun hattu ja palata asiaan jos viiden vuoden sisällä vaikuttaa aistinvaraisesti siltä että on suurempaa ongelmaa.

 

[Riihis]

En ota kantaa korjauksiin, mutta ensimmäiset remontit omassa purulaatikossa oli salaojat (lämpöeristeet+sadevesikaivot) ja piipunhattu

 

[Taneli-]

mitä ihmettä pitäisi ajatella tuosta lievästä kosteudesta vai pitääkö vain ruveta suunnittelemaan salaojaremonttia, laittaa piipun hattu ja palata asiaan jos viiden vuoden sisällä vaikuttaa aistinvaraisesti siltä että on suurempaa ongelmaa.

Itse näkisin ongelmaksi (lue: pelottaisi mahdollinen tulos ja luottaminen Suomen oikeusjärjestelmään jos aihetta ilmenee) odottaa 5v ja "juuri ennen" tehdä isompi remontti missä "vasta huomata" ja aloittaa ehkä mittava sekä pitkä oikeusprosessi.
Eli jos nyt huomaa jo jotain ongelmia olisi hyvä pyrkiä heti korjaamaan ne eikä odotella rauhassa ja luottaa että myyjät ovat maksukykyisiä, elossa ja yhteistyökykyisiä karvaa vaille 5 vuoden päästä kun itse herää tekemään remonttia ja tutkimaan saako remontin maksatettua edes osittain myyjillä.

Nyt olisi myös huomattavasti helpompaa jos tarvetta tulee osoittaa se että ainakaan omasta asumisesta ei nuo mahdolliset kosteus ja muut vauriot ole tulleet vaan ne ovat 100% aiheutuneet aiempien asukkaiden toimesta.

 

[taloguru]

Itse näkisin ongelmaksi (lue: pelottaisi mahdollinen tulos ja luottaminen Suomen oikeusjärjestelmään jos aihetta ilmenee) odottaa 5v ja "juuri ennen" tehdä isompi remontti missä "vasta huomata" ja aloittaa ehkä mittava sekä pitkä oikeusprosessi.
Eli jos nyt huomaa jo jotain ongelmia olisi hyvä pyrkiä heti korjaamaan ne eikä odotella rauhassa ja luottaa että myyjät ovat maksukykyisiä, elossa ja yhteistyökykyisiä karvaa vaille 5 vuoden päästä kun itse herää tekemään remonttia ja tutkimaan saako remontin maksatettua edes osittain myyjillä.

Nyt olisi myös huomattavasti helpompaa jos tarvetta tulee osoittaa se että ainakaan omasta asumisesta ei nuo mahdolliset kosteus ja muut vauriot ole tulleet vaan ne ovat 100% aiheutuneet aiempien asukkaiden toimesta.

En suinkaan ehdoin tahdoin halua asiaa pitkittää, mutta mietityttäähän se onko nyt teetetyn kosteusvahinkotarkastajan ehdotus laatan poispiikkaaminen pieneltä alalta ja eristeen poistaminen tarkastusmielessä riittävä toimenpide kun lähtökohtaisesti alapohjassa ei pitäisi olla noin paljon kosteutta. Ärsyttävä välimallin tilanne päällä. Jos olisi täysin kuiva nyt niin asia kunnossa, jos olisi ihan märkä niin voisi keskustella myyjien kanssa mikä olikaan tontin arvo miinus purkukustannukset.

EDIT: Omia ajatuksia: toki jos laatta näyttää terveeltä niin voisi teettää sen salaojarempan heti eikä myöhemmin, asentaa piipunhatun joka nyt minimaalisesti kosteusrasitusta vähentää ja teettää porareikämittaukset vielä näiden toimepiteiden + sopivan kuivumisajan jälkeen? Mitäs sitten jos edelleen kostea? No siihen ei kukaan osaa vastata tietenkään mitään mustavalkoista vaan itse pitää pähkäillä miten edetään.

Ja ehkä kysyn tuolta meidän tarkastajalta että onko edes odotettavissa että huonot salaojat voisi tuoda kosteutta noin kauas sokkelista?

 

[tietokonerikki]

En suinkaan ehdoin tahdoin halua asiaa pitkittää, mutta mietityttäähän se onko nyt teetetyn kosteusvahinkotarkastajan ehdotus laatan poispiikkaaminen pieneltä alalta ja eristeen poistaminen tarkastusmielessä riittävä toimenpide kun lähtökohtaisesti alapohjassa ei pitäisi olla noin paljon kosteutta. Ärsyttävä välimallin tilanne päällä. Jos olisi täysin kuiva nyt niin asia kunnossa, jos olisi ihan märkä niin voisi keskustella myyjien kanssa mikä olikaan tontin arvo miinus purkukustannukset.

EDIT: Omia ajatuksia: toki jos laatta näyttää terveeltä niin voisi teettää sen salaojarempan heti eikä myöhemmin, asentaa piipunhatun joka nyt minimaalisesti kosteusrasitusta vähentää ja teettää porareikämittaukset vielä näiden toimepiteiden + sopivan kuivumisajan jälkeen? Mitäs sitten jos edelleen kostea? No siihen ei kukaan osaa vastata tietenkään mitään mustavalkoista vaan itse pitää pähkäillä miten edetään.

Ja ehkä kysyn tuolta meidän tarkastajalta että onko edes odotettavissa että huonot salaojat voisi tuoda kosteutta noin kauas sokkelista?

Betonilaatta siirtää kosteutta vaakasuunnassa. Vaikeaa muuten sanoa, mutta mäkin ottaisin auki tarkastajan suosituksen mukaan ja katsoisin ton salaojituksen.
Ne voi toimia hyvinkin ton ajan ja pitempäänkin, mutta myös olla toimimatta. Jos ei oo syvävässa äkkiähän siihen tarkastuskaivuun tekee. Katselet kaivot putket ja onko salaojasora/-tai sepeli kunnossa, toimiiko purkuputki jne.