Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Tosh]

Paikallisen muurarin rengin mukaan ainakaan mitään kovin ihmeellistä. Äh.

No paremmaltahan tuo noiden kuvien perusteella näyttää. Omituisesti on pesä kyllä muurattu, ja onhan tuolta kiviä halki. Mutta vielä varmaan ihan käyttökunnossa. Ja jos kuori on sitä yhtä halkeamaa lukuunottamatta ehjä..

 

[maitopurkki]

Spoileri

Ei tuossa mitään vikaa ole tän uuden kuvan myötä, ei muuta kun kovaa käyttöä.

Ei huono.

Ei se näissä uusissa kuvissa näytä läheskään niin pahalta. Eihän se uusi ole, mutta ihan käypäiseltä näyttää näissä. Hyvä esimerkki miten kuvakulmat voi hämätä paljonkin.

No paremmaltahan tuo noiden kuvien perusteella näyttää. Omituisesti on pesä kyllä muurattu, ja onhan tuolta kiviä halki. Mutta vielä varmaan ihan käyttökunnossa. Ja jos kuori on sitä yhtä halkeamaa lukuunottamatta ehjä..

No hyvä, säikyin jo

 

[venalaine]

Pahoittelen, että en ehdi nyt koko ketjua kahlata läpi, mutta hiirenpyydystysasioihin palailisin... Oliko niin, että tuollainen giljotiini on todettu ihan päteväksi vaihtoehdoksi, jos aikomuksena on yrittää pyydystää hiiriä ulkona? Tarkoituksena siis, laittaa jotain syöttiä sokkelin viereen, jotta ei hiiret pääsisi työntymään tuuletusraosta seinän sisään ja sieltä kiipeämään edelleen yläpohjaan jne. Verkko on kyllä asennettuna, mutta en mitenkään usko, että se on niin tiivis, että ei mistään voisi hiiri läpi päästä. Nehän ei tarvitse kuin parin millin raon. Lisäksi luonnollisestikin ollut mahdoton asentaa jälkikäteen esim. terassin kohdalle, mutta sinne alle saisi kyllä loukun työnnettyä. Mitään päteviä myrkkyjä ei taida enää kuluttaja saada ostettua, eikä ehkä olisi siksikään hyvä juttu, kun talossa myös koira, joka voi jossain tilanteessa päästä nuohoamaan sinne seinän viereen. Tiedä sitten, että karkoittaisiko se miten hiiriä, jos käppäilisi koiran kanssa joka päivä sokkelin vierukset läpi. Näinköhän koiran haju pelottaa niitä perkeleitä.

Giljotti hiirenloukku 2kpl

www.puuilo.fi

 

[Jamboa]

Pahoittelen, että en ehdi nyt koko ketjua kahlata läpi, mutta hiirenpyydystysasioihin palailisin... Oliko niin, että tuollainen giljotiini on todettu ihan päteväksi vaihtoehdoksi, jos aikomuksena on yrittää pyydystää hiiriä ulkona? Tarkoituksena siis, laittaa jotain syöttiä sokkelin viereen, jotta ei hiiret pääsisi työntymään tuuletusraosta seinän sisään ja sieltä kiipeämään edelleen yläpohjaan jne. Verkko on kyllä asennettuna, mutta en mitenkään usko, että se on niin tiivis, että ei mistään voisi hiiri läpi päästä. Nehän ei tarvitse kuin parin millin raon. Lisäksi luonnollisestikin ollut mahdoton asentaa jälkikäteen esim. terassin kohdalle, mutta sinne alle saisi kyllä loukun työnnettyä. Mitään päteviä myrkkyjä ei taida enää kuluttaja saada ostettua, eikä ehkä olisi siksikään hyvä juttu, kun talossa myös koira, joka voi jossain tilanteessa päästä nuohoamaan sinne seinän viereen. Tiedä sitten, että karkoittaisiko se miten hiiriä, jos käppäilisi koiran kanssa joka päivä sokkelin vierukset läpi. Näinköhän koiran haju pelottaa niitä perkeleitä.

Giljotti hiirenloukku 2kpl

www.puuilo.fi

Luulisi että enemmän vain houkuttelet ansalla hiiriä talon ympärille pyörimään. Itselläni ollut paristoilla toimiva jyrsijänkarkotin välikatossa 5vuotta, eikä ole sen hankkimisen jälkeen rapissut väliseinissä, eli toimii

 

[dot1q]

@venalaine talossa on koira. Silti hiiret vilisti ullakolla. Kunnes: Farmari hiiriverkko 15cm x 10m tämmösellä sekä ulkoverhouksen alareunat, että lapetuuletuksen aukot tuli tällä kierrettyä. Helvetin työlästä, vaivan arvoista.

@hypodermic ihan vaihtelevasti hakasnaulaimella ja "yhdistelmänaulaimella". Koska molempiin näihin sai 2-jalkaisia niittejä, joita menikin muutama tuhat, ehkä 12000 tms.

 

[hypodermic]

@venalaine talossa on koira. Silti hiiret vilisti ullakolla. Kunnes: Farmari hiiriverkko 15cm x 10m tämmösellä sekä ulkoverhouksen alareunat, että lapetuuletuksen aukot tuli tällä kierrettyä. Helvetin työlästä, vaivan arvoista.

Mahtaa olla tosiaan työlästä, millä tavoin asensit/kiinnitit ulkoverhouksen alareunojen rakoihin? Voi kumpa vastaavat olisi laitettu taloihin jo rakennusvaiheessa. Meidän tönöstä tosin näytti yläpohjan tuuletusaukoista verkot löytyvän, jospa ne riittäisivät...

 

[venalaine]

Luulisi että enemmän vain houkuttelet ansalla hiiriä talon ympärille pyörimään. Itselläni ollut paristoilla toimiva jyrsijänkarkotin välikatossa 5vuotta, eikä ole sen hankkimisen jälkeen rapissut väliseinissä, eli toimii

Tätä itsekin mietin, että näinköhän siinä käy vaan niin, että kiinnostuvat enemmän talosta, jos syöttejä kylvää. Tässä siis asutaan kuitenkin omakotitaloalueella, missä on kymmeniä mahdollisia muitakin taloja, mihin mennä. Vielä siis ei ole faktatietoa siitä, ovatko hiiret jo menneet seinän sisään / yläpohjaan, mitä nyt pari näköhavaintoa tuossa pihalla tullut nyt tehtyä elukoista.

Vitsi kun olisi sellaisia jyrsijäkarkottimia, missä olisi potkua toimia seinien läpi. Eli voisi sijoittaa monikerroksisessa talossa ylimmän asuinkerroksen katonrajaan tms. ja se pelottaisi elukat myös yläpohjasta. Meillä talossa nimittäin yläpohjaan käynti tosi vaikea ja siellä on puhallusvilla eikä kulkusiltoja. Vaikea asennella mitään. Sitä en sitten tiedä, että viihtyykö hiiret puhallusvillassa, kun eikös siinä ole seassa jotain ainetta.

@venalaine talossa on koira. Silti hiiret vilisti ullakolla. Kunnes: Farmari hiiriverkko 15cm x 10m tämmösellä sekä ulkoverhouksen alareunat, että lapetuuletuksen aukot tuli tällä kierrettyä. Helvetin työlästä, vaivan arvoista.

Näin arvelinkin, että ei koira niitä paljon pelota. Juuri samaa hiiriverkkoa on meilläkin, mutta vain ulkoverhouksen alareunoissa. Talossa kaksi kerrosta, niin ylös ei saa helposti laitettua. On niin korkealla, että vaatisi jo useamman sadan euron tikkaiden ostamisen tai nosturin.

 

[Jayded]

Näin arvelinkin, että ei koira niitä paljon pelota. Juuri samaa hiiriverkkoa on meilläkin, mutta vain ulkoverhouksen alareunoissa. Talossa kaksi kerrosta, niin ylös ei saa helposti laitettua. On niin korkealla, että vaatisi jo useamman sadan euron tikkaiden ostamisen tai nosturin.

Olis ehkä syytä. Terrieri on on lopettanut parin hiiren ja yhden rotan maallisen vaelluksen. Kuvassa rotta.

Mutta ei tietenkään estä, että ei hiirulaiset rakenteiden sisällä mylläisi. Oli muutama vuosi sitten hiiret nätisti syöneet reiän tuulensuojalevyyn ja sitä kautta päässeet villoihin. Kaksi hiirtä sain kunnon vanhoilla metallisilla loukuilla ja yksi giljotti jäi kateisiin. Nyt en ole vielä loukkuja laittanut, mutta varmaan täytyy. Jyrsijöitten ääntä en ole koskaan kuullut, mutta talvella jäljet paljasti niiden kulkureitin.

Mites noi tiiliverhoilun tuuletusraot. Teräsvillaa, verkkoa vai mitä sinne kannattaa laittaa, jotta rakojen funktio pysyy, eikä kutsumattomia vieraita pääse rakenteisiin?

 

[kobedih]

Pahoittelen, että en ehdi nyt koko ketjua kahlata läpi, mutta hiirenpyydystysasioihin palailisin... Oliko niin, että tuollainen giljotiini on todettu ihan päteväksi vaihtoehdoksi, jos aikomuksena on yrittää pyydystää hiiriä ulkona? Tarkoituksena siis, laittaa jotain syöttiä sokkelin viereen, jotta ei hiiret pääsisi työntymään tuuletusraosta seinän sisään ja sieltä kiipeämään edelleen yläpohjaan jne. Verkko on kyllä asennettuna, mutta en mitenkään usko, että se on niin tiivis, että ei mistään voisi hiiri läpi päästä. Nehän ei tarvitse kuin parin millin raon. Lisäksi luonnollisestikin ollut mahdoton asentaa jälkikäteen esim. terassin kohdalle, mutta sinne alle saisi kyllä loukun työnnettyä. Mitään päteviä myrkkyjä ei taida enää kuluttaja saada ostettua, eikä ehkä olisi siksikään hyvä juttu, kun talossa myös koira, joka voi jossain tilanteessa päästä nuohoamaan sinne seinän viereen. Tiedä sitten, että karkoittaisiko se miten hiiriä, jos käppäilisi koiran kanssa joka päivä sokkelin vierukset läpi. Näinköhän koiran haju pelottaa niitä perkeleitä.

Giljotti hiirenloukku 2kpl

www.puuilo.fi

Viime vuonna hankin tällaisia:

HIIRENLOUKKU Täystuho - Tuholaistorjunta Täystuho Oy

HIIRENLOUKKU Täystuho on heti tappava loukku, jota voi käyttää sellaisenaan tai loukkuasemaan asennettuna. Toimii hyvin houkutinsyöttien kanssa.

taystuho.fi

Kaveri työkseen peuhaa noiden kanssa, nii suosittele noita.

Syötiksi: valkosuklaa tai pähkinä

 

[kjns]

Viime vuonna hankin tällaisia:

HIIRENLOUKKU Täystuho - Tuholaistorjunta Täystuho Oy

HIIRENLOUKKU Täystuho on heti tappava loukku, jota voi käyttää sellaisenaan tai loukkuasemaan asennettuna. Toimii hyvin houkutinsyöttien kanssa.

taystuho.fi

Kaveri työkseen peuhaa noiden kanssa, nii suosittele noita.

Syötiksi: valkosuklaa tai pähkinä

Katos, olinki etsiskelly ulkokäyttöön sopivia loukkuja sen jälkeen kun naapuri esitteli tuholaistorjujalta saamaansa putkimallista loukkua jolla nappaa hiiret jo pihalta ennen kuin tunkevat sisäpuolelle.

Nuo linkin loukut sopii euron adapterilla putkimalliseen 18 euron loukkuasemaan niin kasasin ja tilasin tuolta setin itselleni. Kiitos vaan vinkistä

 

[Sikatiiker]

Meillä koira nukkuu kun alakattopaneelin päällä rapisee nukkumaanmenoaikaan. Kaksi pääsi pienen äksidentin kautta sisälle. Toisen lakaisin harjalla ovesta ulos vanhalla kunnon rannelaukauksella (eihän näitä käsin kiinni saa) ja toinen meni marketin halpaan muoviloukkuun jossa joku ihmeen syöttiliuska. Toissa iltana kolmas paljasti rapistellessaan katossa itsensä joten lisää loukkuja. Kaikki tiedossa olevat raot tukittu ettei sisälle enää pääsisi, mutta toisaalta kyrsii älyttömän paljon tietää että syövät tuolla tuulensuojalevyjä, villoja yms. Ekovillaan eivät muuten jostain syystä mene, lasivilla taitaa olla lempparia ja kivivilla hyvä kakkonen.

 

[kaba]

Ekovillaan eivät muuten jostain syystä mene, lasivilla taitaa olla lempparia ja kivivilla hyvä kakkonen.

Toi näyttää pitävän paikkansa. Vain yksi hiiri loukussa tänä syksynä. Viime talvena puhallettu selluvillaa lisäkerros.
Aikaisemmassa lasipuhallusvillassa viihtyivät paremmin.
Noista ultraäänikarkoittimista vielä, toimivat alussa mutta sitten jostain syystä eivät enää. Kaksi kappaletta halpoja karkottimia ja yksi kalliimpi Silverline. Koitin kellokytkimellä ajastaa niitä etteivät ole jatkuvasti päällä vaan silloin tällöin pois päältä. Ei auttanut sekään. Nyt siis mennään Giljoteilla ja suklaasyöteillä.

 

[Jamboa]

Toi näyttää pitävän paikkansa. Vain yksi hiiri loukussa tänä syksynä. Viime talvena puhallettu selluvillaa lisäkerros.
Aikaisemmassa lasipuhallusvillassa viihtyivät paremmin.
Noista ultraäänikarkoittimista vielä, toimivat alussa mutta sitten jostain syystä eivät enää. Kaksi kappaletta halpoja karkottimia ja yksi kalliimpi Silverline. Koitin kellokytkimellä ajastaa niitä etteivät ole jatkuvasti päällä vaan silloin tällöin pois päältä. Ei auttanut sekään. Nyt siis mennään Giljoteilla ja suklaasyöteillä.

Minulla menivät verkkokäyttöiset parissa kuukaudessa mykäksi (kuulen nämä itsekin, niin testaaminen on aika helppoa). Tämä on toiminut useamman vuoden, kun paristoja vaan vaihtelee, mutta arvostelijalla ollut varmaankin viallinen yksilö:

Ötökkä paristokäyttöinen karkotin, valkoinen

Paristokäyttöinen karkotin pitää hiiret, rotat, hämähäkit, kirput ja punkit loitolla myös sähköttömissä tiloissa. Antaa 24/7 suojan kahdella 9V -paristolla jopa seitsemän kuukauden ajan. Sopii hyvin esimerkiksi pientaloihin, kesämökille ja ulkorakennuksiin.

www.verkkokauppa.com

 

[asentaja1]

Noissa "ultraääni"karkoittimissakin on eroja, kerran purin yhden ja katsoin mitä se on syönyt. Siellä oli pelkästään punainen ledi sisällä mikä pilkisti kuoresta ulos tehon merkkinä. Se yksilö ainakin oli enemmän käyttäjäänsä, kuin hiiriä varten.

 

[NxTH]

Tässä talossa on aiempi omistaja tehnyt lasitetun terassin, jonka lattia on jotain vinyyliä. Terassi on kiinni talon takaulko-ovessa ja tehty siitä jatkeeksi. Huomasin nyt kun sukkasilteni menin tuon terassin toiseen päätyyn (ulkona -3c) että lattia paikoitellen joustaa, ja litisee(?). Vai voiko alusmateriaali kuullostaa litinältä. En ole ennen huomannut. Pitääkö tässä nyt alkaa purkutöihin, vai onko tuollaisella asialla merkitystä? Tuo on kuitenkin ihan tarkastettu rakennusvaiheessa. Terassi jatkuu siis tosi pitkälle talolta (koko pihan pituudelta), ja tuota litinää/joustavuutta on ehkä vasta puolivälissä. Tuota efektiä ei siis ole tässä talon päätypuolella. Onko tuonne alle nyt jostain mennyt kosteutta, ja tuleeko se saada sieltä pois vaikka se tuolla kauimmaisessa päädyssä onkin? Terassi on kesäisin aina yli 30 asteinen, joten silloin tuo viimeistään 'korjaantuu'..oletan että tuollaista rakennelmaa ei varmaan ihan kosteustiiviiksi voi saadakaan. Tässä on kyllä juuri tuohon puoleenväliin asti tehty lattialämmitys, mutta voiko sitä laittaa päälle jos siellä on jo vettä välissä?

 

[Jamboa]

Tässä talossa on aiempi omistaja tehnyt lasitetun terassin, jonka lattia on jotain vinyyliä. Terassi on kiinni talon takaulko-ovessa ja tehty siitä jatkeeksi. Huomasin nyt kun sukkasilteni menin tuon terassin toiseen päätyyn (ulkona -3c) että lattia paikoitellen joustaa, ja litisee(?). Vai voiko alusmateriaali kuullostaa litinältä. En ole ennen huomannut. Pitääkö tässä nyt alkaa purkutöihin, vai onko tuollaisella asialla merkitystä? Tuo on kuitenkin ihan tarkastettu rakennusvaiheessa. Terassi jatkuu siis tosi pitkälle talolta (koko pihan pituudelta), ja tuota litinää/joustavuutta on ehkä vasta puolivälissä. Tuota efektiä ei siis ole tässä talon päätypuolella. Onko tuonne alle nyt jostain mennyt kosteutta, ja tuleeko se saada sieltä pois vaikka se tuolla kauimmaisessa päädyssä onkin? Terassi on kesäisin aina yli 30 asteinen, joten silloin tuo viimeistään 'korjaantuu'..oletan että tuollaista rakennelmaa ei varmaan ihan kosteustiiviiksi voi saadakaan. Tässä on kyllä juuri tuohon puoleenväliin asti tehty lattialämmitys, mutta voiko sitä laittaa päälle jos siellä on jo vettä välissä?

Kuva auttaisi paljon. Itse en ainakaan ymmärrä, litiseekö lattia nyt sisä vai ulkopuolella talosta. Mikäli terassilla=ulkotila ja tila on oikeasti ulkona, eli ei kiinteitä seiniä, niin ei sitä helpolla näe huolestuttavaksi. Mikäli kyse on kuivasta tilasta, niin kosteusmäärä ja ensisijaisesti sen lähde tulisi selvittää. Toki mikäli ulkoterassikin on litimärkä ja kiinni talossa, niin on se talolle itsessään myös riski

 

[NxTH]

Kuva auttaisi paljon. Itse en ainakaan ymmärrä, litiseekö lattia nyt sisä vai ulkopuolella talosta. Mikäli terassilla=ulkotila ja tila on oikeasti ulkona, eli ei kiinteitä seiniä, niin ei sitä helpolla näe huolestuttavaksi. Mikäli kyse on kuivasta tilasta, niin kosteusmäärä ja ensisijaisesti sen lähde tulisi selvittää. Toki mikäli ulkoterassikin on litimärkä ja kiinni talossa, niin on se talolle itsessään myös riski

Tuollainen ratkaisu. Lattia tuossa on tosiaan jotain vinyylilankkua tai vastaavaa. Mikään lankun reuna ei mistään repsota, eikä terassilla ole näkyvää vettä. Lattia tuntuu joustavan / litisevän aivan tuon terassin päädyssä, ja paikoitellen keskivaiheilla. Talon sisällä ei siis ole mitään ongelmaa, vaan tuolla terassilla.

 

[asentaja1]

Tässä on kyllä juuri tuohon puoleenväliin asti tehty lattialämmitys, mutta voiko sitä laittaa päälle jos siellä on jo vettä välissä?

Ei kuulosta ihan viisaalta tuollaisessa ulkoterassissa lattialämmitys näin äkkiseltään (energiataloudellisesti). Onko tietoa miten tuo on perustettu? Onko se esimerkiksi ilmassa laattojen varassa tms vai miten? Voiko olla, että märkä savimaa litisee kannatustolppien tms kohdalta?

 

[noreth]

Tuollainen ratkaisu. Lattia tuossa on tosiaan jotain vinyylilankkua tai vastaavaa. Mikään lankun reuna ei mistään repsota, eikä terassilla ole näkyvää vettä. Lattia tuntuu joustavan / litisevän aivan tuon terassin päädyssä, ja paikoitellen keskivaiheilla. Talon sisällä ei siis ole mitään ongelmaa, vaan tuolla terassilla.

Minulla parvekkeella on lasien välissä 1-3 mm tila tuuletusta varten. Jos lasit ovat tiiviit, on jotenkin muuten hoidettava riittävä ilmanvaihto.

 

[NxTH]

Minulla parvekkeella on lasien välissä 1-3 mm tila tuuletusta varten. Jos lasit ovat tiiviit, on jotenkin muuten hoidettava riittävä ilmanvaihto.

On välit laseissa, ja saa auki.

 

[Jamboa]

Tuollainen ratkaisu. Lattia tuossa on tosiaan jotain vinyylilankkua tai vastaavaa. Mikään lankun reuna ei mistään repsota, eikä terassilla ole näkyvää vettä. Lattia tuntuu joustavan / litisevän aivan tuon terassin päädyssä, ja paikoitellen keskivaiheilla. Talon sisällä ei siis ole mitään ongelmaa, vaan tuolla terassilla.

Oi joi. Näyttäisi kyllä "terassi" patiolta, eli maanvaraisesti perustetulta. Terassi on aina irti maasta. Mikäli tuo on perustettu maatavasten, on välissä varmasti hometta kun kosteus pääsee muhimaan. Materiaaleista riippuen, tuosta on rakenteille haittaa tai sitten ei ole. Hengitysilmaa kyseinen ratkaisu ei varmasti paranna, joten toivottavasti tila on ainakin ylhäältä auki ja hyvin tuulettuva. Joka tapauksessa minkäänlaista umpiratkaisua(lasituksia) ei sellaiseen voisi suositella. Mahaanperustetru rakenne pitäisi olla huokoista, esim betoni ja vapaasti hengittävä, eli ilman seiniä/kattoa. Mutta lattiarakennetta olisi tutkittava tarkemmin, jotta voisi olla varma mitä alla on ja miten ihmeessä sinne on lämmitys laitettu - erikoinen ratkaisu joka tapauksessa

 

[NxTH]

Oi joi. Näyttäisi kyllä "terassi" patiolta, eli maanvaraisesti perustetulta. Terassi on aina irti maasta. Mikäli tuo on perustettu maatavasten, on välissä varmasti hometta kun kosteus pääsee muhimaan. Materiaaleista riippuen, tuosta on rakenteille haittaa tai sitten ei ole. Hengitysilmaa kyseinen ratkaisu ei varmasti paranna, joten toivottavasti tila on ainakin ylhäältä auki ja hyvin tuulettuva. Joka tapauksessa minkäänlaista umpiratkaisua(lasituksia) ei sellaiseen voisi suositella. Mahaanperustetru rakenne pitäisi olla huokoista, esim betoni ja vapaasti hengittävä, eli ilman seiniä/kattoa. Mutta lattiarakennetta olisi tutkittava tarkemmin, jotta voisi olla varma mitä alla on ja miten ihmeessä sinne on lämmitys laitettu - erikoinen ratkaisu joka tapauksessa

Maata vasten lattia on. Katto on ylhäältä läpivedossa, siellä on kunnon raot.

 

[Sikatiiker]

Maata vasten lattia on. Katto on ylhäältä läpivedossa, siellä on kunnon raot.

Lämmitystä lukuunottamatta näyttää ratkaisulta, jonka voisin itekkin toteuttaa. Ymmärsin että maanvaraisella betonilaatalla on solumuovi tms alusmateriaali ja sen päällä vinyylilankku. Ainakin vinyylilankkuun pitäisi laittaa alle vaimennus. Se alusmateriaali siellä vois olla imenyt kosteutta joka lotisee. Ei varmaan vinyylilankun alta pääse kosteus täysin pois? Onko reunoilla joku rako seinän ja lattian välissä mistä poistuisi edes vähäsen? Hidasta se haihtuminen lie varmaan silläkin lailla.

 

[NxTH]

Lämmitystä lukuunottamatta näyttää ratkaisulta, jonka voisin itekkin toteuttaa. Ymmärsin että maanvaraisella betonilaatalla on solumuovi tms alusmateriaali ja sen päällä vinyylilankku. Ainakin vinyylilankkuun pitäisi laittaa alle vaimennus. Se alusmateriaali siellä vois olla imenyt kosteutta joka lotisee. Ei varmaan vinyylilankun alta pääse kosteus täysin pois? Onko reunoilla joku rako seinän ja lattian välissä mistä poistuisi edes vähäsen? Hidasta se haihtuminen lie varmaan silläkin lailla.

Varmaan näin. Kosteus ei taida päästä mistään pois, ellei aivan päädystä ole jotenkin rakoa toteutettu, pitäisi joku päivä kaivaa listaa irti ja katsoa. Talon päädyssä tuo lattia on aivan kivikova, ja joustaa vasta tuolta keskivaiheilta ja toisesta päädystä.

 

[tietokonerikki]

Oi joi. Näyttäisi kyllä "terassi" patiolta, eli maanvaraisesti perustetulta. Terassi on aina irti maasta. Mikäli tuo on perustettu maatavasten, on välissä varmasti hometta kun kosteus pääsee muhimaan. Materiaaleista riippuen, tuosta on rakenteille haittaa tai sitten ei ole. Hengitysilmaa kyseinen ratkaisu ei varmasti paranna, joten toivottavasti tila on ainakin ylhäältä auki ja hyvin tuulettuva. Joka tapauksessa minkäänlaista umpiratkaisua(lasituksia) ei sellaiseen voisi suositella. Mahaanperustetru rakenne pitäisi olla huokoista, esim betoni ja vapaasti hengittävä, eli ilman seiniä/kattoa. Mutta lattiarakennetta olisi tutkittava tarkemmin, jotta voisi olla varma mitä alla on ja miten ihmeessä sinne on lämmitys laitettu - erikoinen ratkaisu joka tapauksessa

Joo mäkin kyllä avaisin ton lattian jostain nurkasta missä "litisee". Veikkaan, että toi" vinyyli" ei päästä kosteutta lävitseen kuten olisi hyvä?

 

[venalaine]

Kieltämättä mielenkiintoinen ratkaisu laittaa ulos vinyylilankkua ja vielä lattialämmitys. Itse ehkä alkaisin funtsia lattiamateriaalin vaihtoa johonkin oikeasti pihalle tarkoitettuun ja eliminoisin lattialämmityksen. Jos jollain tarvitsee terassia lämmittää, niin siihenhän on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

 

[NxTH]

Kieltämättä mielenkiintoinen ratkaisu laittaa ulos vinyylilankkua ja vielä lattialämmitys. Itse ehkä alkaisin funtsia lattiamateriaalin vaihtoa johonkin oikeasti pihalle tarkoitettuun ja eliminoisin lattialämmityksen. Jos jollain tarvitsee terassia lämmittää, niin siihenhän on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

En ole tuota lattialämmitystä koskaan päälle laittanut. Vaikuttaa todella ihmeelliseltä vedolta.

 

[Catrik]

Paljonko teillä on huonelämpötilan ja vesikiertoisen patterin lämpötilan ero?

74 rakennettu OKT, alkuperäiset patterit, lämpömittarin anturi teipattu kylkeen kiinni. Huonelämpötila metrin päästä metrin korkeudelta.
Kyseinen huone n. 30m2, isohkot alkuperäiset ikkunat kahdella seinällä.

- Huone 18C
- Patteri 33C
- Erotus 16C
- Veden lämpötila 44C
- Ulkolämpö -8C.

 

[Reivn]

En ole tuota lattialämmitystä koskaan päälle laittanut. Vaikuttaa todella ihmeelliseltä vedolta.

Ehkä se on siellä nimenomaan kosteudenpoiston takia, ajateltu, että lämmitys puskee kosteuden ulos tai alas ettei se jää tiivistymään vedeksi siihen vinyylin alle. Noita ratkasuja ei voi jälkikäteen aina kuin ihmetellä mitä kukakin tee-se-itse-mies on aikoinaan viritellyt...

 

[PornReindeer]

Paljonko teillä on huonelämpötilan ja vesikiertoisen patterin lämpötilan ero?

74 rakennettu OKT, alkuperäiset patterit, lämpömittarin anturi teipattu kylkeen kiinni. Huonelämpötila metrin päästä metrin korkeudelta.
Kyseinen huone n. 30m2, isohkot alkuperäiset ikkunat kahdella seinällä.

- Huone 18C
- Patteri 33C
- Erotus 16C
- Veden lämpötila 44C
- Ulkolämpö -8C.

Tämähän riippuu ihan patterien pinta-alasta vs lämmitystarve. Yleensähän lämmitysveden lämpötila säätyy valitun käyrän mukaan ulkolämpötilan perusteella.

 

[Catrik]

Tämähän riippuu ihan patterien pinta-alasta vs lämmitystarve. Yleensähän lämmitysveden lämpötila säätyy valitun käyrän mukaan ulkolämpötilan perusteella.

No joo, totta, muuttujia on paljon että voisi kovin merkittäviä vertauksia tehdä muihin asuntoihin. Patteritermostaatit on täysin auki ja veden lämpö säätyy tosiaan ulkolämpötilan mukaan. Tarkoitus olisi exceliin näppäillä dataa ja verrata sitten kun joskus saa uudempia pattereita laitettua.

 

[Manual]

Osaisikohan joku paremmin tietävä heittämään valistuneen arvauksen sähkönkulutuksesta. Kiikarissa tälläinen "väliaikainen" vuokrakämppä:

2022 rakennettu, n. 40 m2 sähkölämmitteinen pieni erillistalo, jossa lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Talo jakautuu kateen kerrokseen periaatteella alakerta n. 30 m2, ja "parvi" n. 10 m2.

Asunut aina samankokoisiaa kerrostaloissa ihan minimaalisella sähkönkulutuksella, joten nykyisillä sähköhinnoilla täytyy ihan tosissaan laskeskella kuinka paljon kustannukset lisääntyisi kuukausitasolla. Onko tuollaisessa talossa joku esim. 400 kwh/kk kuinka lähellä totuutta?

 

[BongisKhan]

Osaisikohan joku paremmin tietävä heittämään valistuneen arvauksen sähkönkulutuksesta. Kiikarissa tälläinen "väliaikainen" vuokrakämppä:

2022 rakennettu, n. 40 m2 sähkölämmitteinen pieni erillistalo, jossa lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Talo jakautuu kateen kerrokseen periaatteella alakerta n. 30 m2, ja "parvi" n. 10 m2.

Asunut aina samankokoisiaa kerrostaloissa ihan minimaalisella sähkönkulutuksella, joten nykyisillä sähköhinnoilla täytyy ihan tosissaan laskeskella kuinka paljon kustannukset lisääntyisi kuukausitasolla. Onko tuollaisessa talossa joku esim. 400 kwh/kk kuinka lähellä totuutta?

Kun kyseessä on noin uusi ja pieni kämppä, niin kokonaistaloudellisesti ja energiatehokkuudeltaan ILP on varmaankin aikalailla järkevin mahdollinen lämmitysmuoto. Ei varmasti mene 400 kWh/kk pelkkään lämmitykseen, ainakaan jos oletusarvoisesti pitää lattialämmön pois päältä (pl. märkätilat) ja lämmittää pelkällä ILPillä. Jos vertaa että itsellä meni lokakuussa melkein viisi kertaa isommassa ja 30 vuotta vanhemmassa kämpässä _kahdella_ ILPillä lämmitykseen yhteensä n. 300 kWh ja marrakuussa tulee menemään ehkä 50 kWh enemmän jos ei nyt jotain turbopakkasia iske, niin vaikea nähdä miten tuollaisessa kämpässä voisi päästä 400 kWh/kk lukuihin lämmityksen osalta paitsi korkeintaan ihan paukkupakkasilla. Riippuu toki myös vähän missä päin Suomea kämppä sijaitsee.

Veikkaisin, että varsinkin vuositasolla tuollaisessa kämpässä ihan ylivoimaisesti eniten sähköä vie käyttöveden tekeminen.

 

[tietokonerikki]

Paljonko teillä on huonelämpötilan ja vesikiertoisen patterin lämpötilan ero?

74 rakennettu OKT, alkuperäiset patterit, lämpömittarin anturi teipattu kylkeen kiinni. Huonelämpötila metrin päästä metrin korkeudelta.
Kyseinen huone n. 30m2, isohkot alkuperäiset ikkunat kahdella seinällä.

- Huone 18C
- Patteri 33C
- Erotus 16C
- Veden lämpötila 44C
- Ulkolämpö -8C.

Toi riippuu talon eristyksistä ja huoneen lämmittämiseen käytettävän lämpöä luovuttavien pattereiden pinta-alasta. Eli mitä enemmän sulla on pattereissa pinta-alaa sitä matalalämpöisempänä siellä voi kierrättää vettä.
Sekä siitä kuinka nopeasti se vesi kiertää. Jos sulla menee 44C kiertoon ja paluu lämpötila on 33c -8c ulkolämpötilalla sulla on mielestäni aika pieni pinta-ala pattereilla, jos esim. suunnittelet maalämpöön siirtymistä hyötysuhteen kannalta.

 

[jarmojs]

Tämähän riippuu ihan patterien pinta-alasta vs lämmitystarve. Yleensähän lämmitysveden lämpötila säätyy valitun käyrän mukaan ulkolämpötilan perusteella.

Juu. Ja patteripiirin kiertovesipumpun teho vaikuttaa siihen, paljonko kieftävä vesi ehtii matkan aikana jäähtyä eli siis mikä minkäkin patterin lämpötila on. Ja mittauskohtakin vielä vaikuttaa.

 

[jarmojs]

Toi riippuu talon eristyksistä ja huoneen lämmittämiseen käytettävän lämpöä luovuttavien pattereiden pinta-alasta. Eli mitä enemmän sulla on pattereissa pinta-alaa sitä matalalämpöisempänä siellä voi kierrättää vettä.
Sekä siitä kuinka nopeasti se vesi kiertää. Jos sulla menee 44C kiertoon ja paluu lämpötila on 33c -8c ulkolämpötilalla sulla on mielestäni aika pieni pinta-ala pattereilla, jos esim. suunnittelet maalämpöön siirtymistä hyötysuhteen kannalta.

Meillä siirryttiin -73 rakennetussa talossa maalämpöön yli 10v sitten. Pesuhuoneen vesipatteri vaihdettiin uuteen ja vanhaan pannuhuoneeseen lisättiin yksi uusi. Kun ulkolämpötila on nollassa, on kiertoveden lämpökäyrä 38 asteessa. Aika hyvin on homma pelittänyt so far.

 

[tietokonerikki]

Meillä siirryttiin -73 rakennetussa talossa maalämpöön yli 10v sitten. Pesuhuoneen vesipatteri vaihdettiin uuteen ja vanhaan pannuhuoneeseen lisättiin yksi uusi. Kun ulkolämpötila on nollassa, on kiertoveden lämpökäyrä 38 asteessa. Aika hyvin on homma pelittänyt so far.

Joo se kyllä pelittää ihan millä tahansa patteriveden lämmöillä, mutta sen hyötysuhde paranee, jos siellä patteriverkossa ei tarvitse kierrättää kovillakaan pakkasilla kuumaa vettä. Tollanen 40 asteinen menovesi on jo aika hyvä. Homma sinänsä on aika helppo parantaa vaihtamalla pattereita isompiin. Mitä kalliimmaksi toi sähkö
muuttuu sitä järkevämmäksi taloudellisesti homma muuttuu. Ei ihan helppoa laskea missä se raja kulkee, mutta on kyllä laskettavissa, jos osaa laskea patteiden mitoitukseen tarvittavat suureet.

 

[jarmojs]

Joo se kyllä pelittää ihan millä tahansa patteriveden lämmöillä, mutta sen hyötysuhde paranee, jos siellä patteriverkossa ei tarvitse kierrättää kovillakaan pakkasilla kuumaa vettä. Tollanen 40 asteinen menovesi on jo aika hyvä. Homma sinänsä on aika helppo parantaa vaihtamalla pattereita isompiin. Mitä kalliimmaksi toi sähkö
muuttuu sitä järkevämmäksi taloudellisesti homma muuttuu. Ei ihan helppoa laskea missä se raja kulkee, mutta on kyllä laskettavissa, jos osaa laskea patteiden mitoitukseen tarvittavat suureet.

Joo, tiefänhän minä sen. Kovilla pakkasilla tarvitaan sitten jo 50-asteista ja jopa sähkövastuksia avuksi. Silti, nlin 32000 litraa lämmitysöljyä on säästrtty ja sähköä käytetty vastaavasti pumpussa 78000 kWh. Ihan riittävä hyötysuhde kun ei se öljylläkään ollut kuin ehkä 75%.

 

[tietokonerikki]

Joo, tiefänhän minä sen. Kovilla pakkasilla tarvitaan sitten jo 50-asteista ja jopa sähkövastuksia avuksi. Silti, nlin 32000 litraa lämmitysöljyä on säästrtty ja sähköä käytetty vastaavasti pumpussa 78000 kWh. Ihan riittävä hyötysuhde kun ei se öljylläkään ollut kuin ehkä 75%.

Toi öljyn 75% hyötysuhde kuullostaa aika huonolta, mä käytän hintavertailu laskelmissani 83%? Meillä taisi olla jotain etelässä 42astetta maksimi menoveden lämpö, putkesta mitattuna heti pumpun jälkeen. Voin muistaa väärinkin.

Tolla 32000*8,3=265600/78000 Cop =3,4
Tolla 32000*7,5=240000/78000 Cop =3,08
Mitäs maalämpöpumppusi valmistaja toksi COP:ksi ilmoitti?, noi sähkövastukset toki heikentävät Cop-arvoa.

Eihän toi noin vanhaan 1973 taloon ole edes paha kulutus jos tossa yli 10-vuoden energiat. Onkos miten pieni talo?

 

[jarmojs]

Toi öljyn 75% hyötysuhde kuullostaa aika huonolta, mä käytän hintavertailu laskelmissani 83%? Meillä taisi olla jotain etelässä 42astetta maksimi menoveden lämpö, putkesta mitattuna heti pumpun jälkeen. Voin muistaa väärinkin.

Tolla 32000*8,3=265600/78000 Cop =3,4
Tolla 32000*7,5=240000/78000 Cop =3,08
Mitäs maalämpöpumppusi valmistaja toksi COP:ksi ilmoitti?, noi sähkövastukset toki heikentävät Cop-arvoa.

Eihän toi noin vanhaan 1973 taloon ole edes paha kulutus jos tossa yli 10-vuoden energiat. Onkos miten pieni talo?

No, kattila oli jostain 90-luvun alusta eli about 20v kun heivattiin pois. Poltin oli uusi viimeiset pari vuotta. Alkuun oli Oumanin toimilaite asennettu niin, että moottori yritti puskea väkisin rajoitinta vastaan ja kiertovesi oli aina jotain 70-asteista. Lkv- kierto oli päällä 24/7, joten huonosti eristetyillä käyttövesiputkilla lämmitettiin kämppää myös kesähelteillä. Siksi arvioin öljylämmityksen hyötysuhteen aika alhaiseksi.

Vastusten osuus 11 vuodessa on ollut reilu 1200 kWh eli n. 1,5% pumpun kuluttamasta sähköstä sisältäen legionellakuumennukset. Kokonaiskäyttöaika n. 34000h, josta käyttövettä on tehty n. 4600h. Neliöitä on 180 lämmintä + 25 puolilämmintä. Pumpun valmistajan ilmoittamaa hyötysuhdetta en muista tarkalleen, mutta jossain 3,5 tienoilla varmaan riippuen käyttöveden määrästä ja lämmityspiirin lämpötilasta. Kiertovesipumppu ei ole mittauksen takana, mutta sen osuus on n. 4000 kWh eli yhteensä n. 82000 kWh.

 

[tietokonerikki]

No, kattila oli jostain 90-luvun alusta eli about 20v kun heivattiin pois. Poltin oli uusi viimeiset pari vuotta. Alkuun oli Oumanin toimilaite asennettu niin, että moottori yritti puskea väkisin rajoitinta vastaan ja kiertovesi oli aina jotain 70-asteista. Lkv- kierto oli päällä 24/7, joten huonosti eristetyillä käyttövesiputkilla lämmitettiin kämppää myös kesähelteillä. Siksi arvioin öljylämmityksen hyötysuhteen aika alhaiseksi.

Vastusten osuus 11 vuodessa on ollut reilu 1200 kWh eli n. 1,5% pumpun kuluttamasta sähköstä sisältäen legionellakuumennukset. Kokonaiskäyttöaika n. 34000h, josta käyttövettä on tehty n. 4600h. Neliöitä on 180 lämmintä + 25 puolilämmintä. Pumpun valmistajan ilmoittamaa hyötysuhdetta en muista tarkalleen, mutta jossain 3,5 tienoilla varmaan riippuen käyttöveden määrästä ja lämmityspiirin lämpötilasta. Kiertovesipumppu ei ole mittauksen takana, mutta sen osuus on n. 4000 kWh eli yhteensä n. 82000 kWh.

Miten sulla voi olla 1973 vuonna tehdyssä 180m2 talossa vaikka tolla paremmalla COP:lla 265600/11=24145kWH/vuosikulutus? Lämmitätkö puulla yms. tai olet tehnyt kunnon energiaremontin?

Voi onko toi joku erikoisrakenteinen talo, jossa todella paksut seinät. Jos multa kysyttäisiin mitä menee 1973 rakennetussa 180m2 talossa, empimättä sanoisin yli 35000kW/vuosi.

 

[jarmojs]

Kai se Etelä-Suomessa on mahdollista. Öljyä meni siis 2900 litraa vuodessa ja sähköä päälle joku 5000-6000 kWh. Puurunko ja tiiliverhous. Avotakka löytyy, mutta ei sillä paljon lämmitä vaikka kuinka yrittäisi. Autotalli ja varasto pidetään talvisin jossain 12-14 asteen lämmössä. Puulattiat ovat lämpimän tuntuiset jalan alla, eikä meillä ole lattialämmitystä edes pesutiloissa. Se on aikanaan poistettu putkivuodon seurauksena. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset. Ja nyt kun sähkön hinta on x5 verrattuna vuoden takaiseen, niin sisälämpötilakin on pudotettu 20:een ja sauna lämpiää max kaksi kertaa viikossa. Vuodet 2022 kokonaiskulutus Carunan mukaan ITD on hieman alle 9000 kWh. Kuukausikulutuksen vaihteluväli ollut 300-1800 kWh viimeisen viiden vuoden aikana.

 

[tietokonerikki]

Kai se Etelä-Suomessa on mahdollista. Öljyä meni siis 2900 litraa vuodessa ja sähköä päälle joku 5000-6000 kWh. Puurunko ja tiiliverhous. Avotakka löytyy, mutta ei sillä paljon lämmitä vaikka kuinka yrittäisi. Autotalli ja varasto pidetään talvisin jossain 12-14 asteen lämmössä. Puulattiat ovat lämpimän tuntuiset jalan alla, eikä meillä ole lattialämmitystä edes pesutiloissa. Se on aikanaan poistettu putkivuodon seurauksena. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset. Ja nyt kun sähkön hinta on x5 verrattuna vuoden takaiseen, niin sisälämpötilakin on pudotettu 20:een ja sauna lämpiää max kaksi kertaa viikossa. Vuodet 2022 kokonaiskulutus Carunan mukaan ITD on hieman alle 9000 kWh. Kuukausikulutuksen vaihteluväli ollut 300-1800 kWh viimeisen viiden vuoden aikana.

Etelässähän pitäisi mennä vähemmän. Ihmettelin vain tota talosi ikään nähden vähäistä kulutusta. 1973 ikäisissä taloissa oli yleisesti vain 100mm eristys seinissä ja 2-kertaiset ikkunat. Veikkaan, että sulla on 3-lasiset ikkunat ja
rakentaja on laittanut seinän eristeen esim. 125-150mm? paksuisella ja yläpohjakin on kunnolla eristetty
Tosin tolla 8,3 hyötysuhteellapäästään jo ton sähkön kanssa 29000-30000kWh energian kulutukseen, mutta ikään nähden vähäinen kulutus vieläkin.

Me tiputettiin oleskelu tila 17asteeseen tuulikaappi 5 asteeseen, toimii myös jääkaappina kivasti
Opiskelijanhan jääkaappi oli aikoinaan ikkunan väli. Kallista on toi sähkö.

 

[Mikkos]

Etelässähän pitäisi mennä vähemmän. Ihmettelin vain tota talosi ikään nähden vähäistä kulutusta. 1973 ikäisissä taloissa oli yleisesti vain 100mm eristys seinissä ja 2-kertaiset ikkunat. Veikkaan, että sulla on 3-lasiset ikkunat ja
rakentaja on laittanut seinän eristeen esim. 125-150mm? paksuisella ja yläpohjakin on kunnolla eristetty
Tosin tolla 8,3 hyötysuhteellapäästään jo ton sähkön kanssa 29000-30000kWh energian kulutukseen, mutta ikään nähden vähäinen kulutus vieläkin.

Me tiputettiin oleskelu tila 17asteeseen tuulikaappi 5 asteeseen, toimii myös jääkaappina kivasti
Opiskelijanhan jääkaappi oli aikoinaan ikkunan väli. Kallista on toi sähkö.

Miten rakenteet tykkää noin alhaisista lämpötiloista? Luulis että alkaa tossa tuulikaapissakin kohta kondensoitumaan vettä kun sisäoven avaa..

 

[tietokonerikki]

Miten rakenteet tykkää noin alhaisista lämpötiloista? Luulis että alkaa tossa tuulikaapissakin kohta kondensoitumaan vettä kun sisäoven avaa..

Joo hyvä huomio, mutta talvella on yleensä kuivempaa sisälläkin joten toi +5 astetta ei vielä riitä siihen, että vesihöyry kondensoituu vedeksi ja se tuulikaapin sisäovi pidetään kiinni. Muutenhan se ei toimisikaan.
Meillä on ollut toi käytäntö vuosikymmeniä. Mutta jos tohon siirtyy, niin tosiaan hyvä tarkastella ettei kosteus ala muuttumaan vedeksi seinäpinnoille. Tuulikaapissa on termostaattilla varustettu öljytäytteinen patteri se pysyy hyvin tossa+5 asteessa sillä. Tuulikaapin lämpötila pitää olla lämpimänpi kuin ulkona on.

Meillä toimii myös jääkaappina eli toinen kaappi on pois päältä talvella. Ton ikkunavälin "jääkaappi" oli useita vuosia käytössä opiskeluaikoina toimiva ratkaisu sekin.

 

[jonesky12345]

Mulla on säädetty kotona työhuoneiden lämmitys huonekohtasilla termareilla 12 asteeseen ja ovet pidetään kiinni, jos ei ole tilalle käyttöä. Nykyään kun taas vaihteeksi tulee lähitöissä käytyä ahkerammin ja tietokonepelaaminenkaan ei ole jokapäiväistä hupia niin voi mennä muutamia päiviä niin että ilppi hönkii kämppää lämpimäksi ja työhuoneissa lämpötila laskee kohti tuota termarin lämpötilaa. Säästyypähän jotain, ja mulla on ihan halpa määräaikanenkin voimassa, mutta turha se on siltikään lisälaskuja maksella.

 

[HTK12]

Joo hyvä huomio, mutta talvella on yleensä kuivempaa sisälläkin joten toi +5 astetta ei vielä riitä siihen, että vesihöyry kondensoituu vedeksi ja se tuulikaapin sisäovi pidetään kiinni. Muutenhan se ei toimisikaan.
Meillä on ollut toi käytäntö vuosikymmeniä. Mutta jos tohon siirtyy, niin tosiaan hyvä tarkastella ettei kosteus ala muuttumaan vedeksi seinäpinnoille. Tuulikaapissa on termostaattilla varustettu öljytäytteinen patteri se pysyy hyvin tossa+5 asteessa sillä. Tuulikaapin lämpötila pitää olla lämpimänpi kuin ulkona on.

Meillä toimii myös jääkaappina eli toinen kaappi on pois päältä talvella. Ton ikkunavälin "jääkaappi" oli useita vuosia käytössä opiskeluaikoina toimiva ratkaisu sekin.

Säästääkö tuolla jääkaapin sammuttamisella mitään (olettaen, että suora sähkölämmitys)? Se jääkaappi kun on sisällä ja se muuta käytännössä lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi.

 

[tietokonerikki]

Mulla on säädetty kotona työhuoneiden lämmitys huonekohtasilla termareilla 12 asteeseen ja ovet pidetään kiinni, jos ei ole tilalle käyttöä. Nykyään kun taas vaihteeksi tulee lähitöissä käytyä ahkerammin ja tietokonepelaaminenkaan ei ole jokapäiväistä hupia niin voi mennä muutamia päiviä niin että ilppi hönkii kämppää lämpimäksi ja työhuoneissa lämpötila laskee kohti tuota termarin lämpötilaa. Säästyypähän jotain, ja mulla on ihan halpa määräaikanenkin voimassa, mutta turha se on siltikään lisälaskuja maksella.

Joo mekin säästetiin vaikka sähkö maksoi 4.19snt + muut , mutta silloin oleskelutilassa sentään 20 astetta. Nytkin villatakkipäällä ja villasukat jalassa Turhaahan se on tiloja lämmittää liikaa ellei tarvitse.
Hyvä kuitenkin tiedostaa toi kosteuden käyttäytyminen, ettei taloaa homehduta

Säästääkö tuolla jääkaapin sammuttamisella mitään (olettaen, että suora sähkölämmitys)? Se jääkaappi kun on sisällä ja se muuta käytännössä lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi.

Kyllä säästää aiempaan verratessa, jos et keittiössäsi lisää sitä muuta lämmitystä. Säästö sinänsä ei ole iso ainakaan nykykaapeilla. Ja se antaa "lisätilaa jääkaappiin" talvella jouluna varsinkin ihan tarpeeseen monella?
Esim maalämmöllä sen keittiön lämmittäminen tulee halvemmaksi kuin suoraan jääkaapin hukkalämmöllä, ellei sitä kaappia oikeasti tarvitse.

Mutta joo Suomessa toi hukkalämpö talvella tulee aika hyvin hyötykäyttöön. Tämä tietokoneella viityvienkin lohdutukseksi

 

[HTK12]

Kyllä säästää aiempaan verratessa, jos et keittiössäsi lisää sitä muuta lämmitystä. Säästö sinänsä ei ole iso ainakaan nykykaapeilla. Ja se antaa "lisätilaa jääkaappiin" talvella jouluna varsinkin ihan tarpeeseen monella?
Esim maalämmöllä sen keittiön lämmittäminen tulee halvemmaksi kuin suoraan jääkaapin hukkalämmöllä, ellei sitä kaappia oikeasti tarvitse.

Mutta joo Suomessa toi hukkalämpö talvella tulee aika hyvin hyötykäyttöön. Tämä tietokoneella viityvienkin lohdutukseksi

Lähinnä nyt mietin, että se jääkaapin tuottama hukkalämpö on sitten pois muusta lämmitystarpeesta. Eli suoralla sähköllä en itse näe miten siinä säästäisi, patterit sitten vaan lämmittää sen verran enemmän mitä sen jääkaapin sammuttaminen säästää. Itse mitä nyt olen oman jääkaapin kulutusta mitannut, niin vie 0.23-0.26kWh/vrk @4c säädettynä näin talvella (eli todella vähän kuten totesitkin). Muilla lämmitysmuodoilla voisi vähän säästää, mutta vuositasolla korkeintaan muutoma kymppi, vaikka olisikin kallis sähkösoppari. Sullakin lienee suorasähkö, kun öljytäytteinen patteri on käytössä? Eikö se kaapin sammuttaminen juuri vie sitä tilaa? Samoin sinne eteiseen voi jouluna viedä vaikka ei sammuttaisi sitä kaappia? Jos sitä kaappia ei oikeasti tarvitse, niin ei sellaista kannata pitää.

 

[tietokonerikki]

Lähinnä nyt mietin, että se jääkaapin tuottama hukkalämpö on sitten pois muusta lämmitystarpeesta. Eli suoralla sähköllä en itse näe miten siinä säästäisi, patterit sitten vaan lämmittää sen verran enemmän mitä sen jääkaapin sammuttaminen säästää. Itse mitä nyt olen oman jääkaapin kulutusta mitannut, niin vie 0.23-0.26kWh/vrk @4c säädettynä näin talvella (eli todella vähän kuten totesitkin). Muilla lämmitysmuodoilla voisi vähän säästää, mutta vuositasolla korkeintaan muutoma kymppi, vaikka olisikin kallis sähkösoppari. Sullakin lienee suorasähkö, kun öljytäytteinen patteri on käytössä? Eikö se kaapin sammuttaminen juuri vie sitä tilaa? Samoin sinne eteiseen voi jouluna viedä vaikka ei sammuttaisi sitä kaappia? Jos sitä kaappia ei oikeasti tarvitse, niin ei sellaista kannata pitää.

Joo hukkaa talvella voi hyödyntää. Meillä ton toisen kaapin poisto vaikuttaa lähes 100% alentavasti, koska emme nosta keittiön lämpöä. Me siirrytään joulukuussa fossiiliseen, joten sitäkin kautta sähkön käyttö vähenee paljon.

Meillä on vasta tänä vuonna 2- jääkaappia ja nyt se vanha on "varakaappina" kesään asti. Tuulikaappia olemme vuosikausia talvella hyödyntäneet "lisäjääkaappina"

Kiitos tosta arviostasi kulutuksen suhteen olenkin miettinyt mikä se voisi käytännössä olla. Niistä pienistä sästöistä se kokonaissäästö sitten koostuu. Mutta elääkin pitää.