Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Tuplis]

Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.

Sama täällä, jossain netissä oli hyvä exceli jolla tätä päivä/2-tariffi siirtoa pystyi kalkuloimaan.

Meillä esim sähkö on ollut päiväsähköllä "koska ei mitään väliä" ja 2-tariffi siirto

 

[petepeluri]

Elenian verkossa 2-tariffi sopparilla päiväsiirto myös vähän edullisempi kuin yleissiirrossa. Perusmaksu tietysti korkeampi, mutta useamman vuoden kokemuksella 15-20000kWh kulutuksilla 2-tariffi tulee edullisemmaksi.

On se täälläkin, mutta kuukausi ja tehomaksun takia aikasiirrolla ei säästä mitään. Luovuin aikasiirrosta kun viikonloput alkoivat mennä päiväsiirrolla.

 

[DroiAn]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

 

[qtba]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.

 

[DroiAn]

Jos se on rakennettu jonkun kallion päälle korkeimmalle kohdalle? Muuten en itse harkitsisi.

Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.

 

[tietokonerikki]

Taitaa olla perus savimaata. Piha sentään viettää talosta pois päin mutta suht tasamaata kuitenkin. Salaojat alkuperäiset. Omistaja porauttanut 150-200 mm reikiä kuntotarkastuksessa käsittääkseni alimpaan laattaan asti ja niiden perusteella olisi kuiva. Mutta rakenteita ei ole avattu tms.

Jos hinta kohdallaan, ergiankulutus on sulle sopiva ja ongelmia ei näy ja salaojitus kunnossa. Niin miksi et ostaisi? Savimaalle on paljon tehty OK-taloja ja niissä asuu onnellisia perheitä.
Sen kun katsot, ettei siellä betonin sisällä ole puuta kiinni betonissa.

 

[jonesky12345]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi

 

[juha.]

Näissä kannattaa katsella myös talotekniikan kuntoa. Jos vesi- ja lämmitysputket alkuperäiset ja kulkee lattian eristetilassa niin pieni pistevuoto leviää hyvin nopsaan kaikkialle.

Rakenteena tuo ei nyt niin paha ole, kuin ajatellaan. Toimivana ok, mutta rikkonaisena kallis/hankala korjata. Sadevesien ohjaus, pihojen kallistukset, sokkelin patolevyt ja salaojat kuntoon tai ainakin tsekkaus että ovat ok.

 

[tietokonerikki]

Tossa on siis suht perus valesokkeli eli maantasosta betonilaatan päältä lähtevä puurunko ilmeisesti. Itse kaksoisbetonilaatta tuskin on turhan ongelmallinen, koska eps siinä välissä on kyllä tehokas kosteuskatko, mutta enemmän kiinnostaisi se ulkoseinän rungon kunto, jos lähtee maanvaraisen laatan päältä. Kannattaa siis keskittyä kuntotarkastus ja tutkimushommissa siihen. Jos salaojat on kunnossa, niin tuskin sielläkään on ongelmaa, mutta silti kannattaa olla tarkkana ja ilman salaojia noissa mv betonilaatta, josta lähtee puurunko on kyllä yleensä niitä pahimpia riskirakenteita, joihin en itse lähtisi

Ollaan samaa mieltä, noissa on hyvä katsoa, että puuta ei ole betonissa kiinni ja sillä on mahdollista kuivua johonkin suuntaan, jos on vanha talo, ongelmat kyllä on jo olemassa, jos on ollakseen.

 

[Perkeles]

Kaksois betonilaattaperustus omakotitalossa ilman alemman laatan alapuolella olevaa lämmöneristystä. Ulkoseinät ja väliseinät lähtevät alimman laatan päältä. Ei puukoolattua lattiaa sisätiloissa, vaan betonin päällä laminaattia, laattaa ja parkettia. Styrox-eristeet. Kannattaako tuollasta edes harkita? Talo noin muuten kivalla paikalla ja siisti.

Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...

 

[tietokonerikki]

Muuutaman tommosen rempan nähneenä en koskisi. Toki hyvällä paikalla VOI olla ongelmaton. Jos alapuut mädät, niin remppa on hirmuinen. Jonkun vanhan hirsirakennuksen kengitys on pikkujuttu tommosen korjaamiseen verrattuna...

Jos saa talon halvalla (ja talon muuten OK) ja osaa itse tehdä, ei se nyt niin hirveän iso homma ole. Noihin on jo olemassa mietittyjä korjausratkaisuja.

 

[j1m2]

Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.

 

[takomo]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

 

[haller]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

Riippuu ihan kasvista, mutta kyllähän noi aitataimina käytettävät lajit on keskimäärin aika nopeakasvuisia ja sillä on nyt kuitenkin valmis juuristo olemassa.

 

[Rapilysin]

Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?

 

[Illotus]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

Riippuu lajista. Optimistinen arvio voisi olla, että kasvaa ison juuriston voimin sellaiset 60cm vuodessa, mutta jotkut lajit voivat kasvaa nopeamminkin.

 

[haller]

Joku paju voi kasvaa metrikaupallakin kesässä jos maassa on potkua, kasvuolot ovat suotuisat jne. Jos se on näitä perinteisiä aidannekasveja tyyliin orapihlaja / koristearonia / syreeni niin se voi jo ensi kesän jälkeen olla ihan kohtuu peittävä (1-1,5 m).

 

[Prefect]

Joo, aita pensas voi tosiaan kasvaa korkeaksi erittäin nopeasti, mutta silloin aidasta tulee harva. Miksi aita leikattiin matalaksi? Arvaan että aitaa ei oltu leikattu aiemmin jolloin se näyttää nipulta suoria tikkuja.
Aitaa kuuluisi leikata joka vuosi siten että uutta kasvua jää 10-20cm aiemman päälle. Leikkaamalla aita saadaan haarautumaan ja aidasta tulee tuuheampi ja peittävämpi.

 

[Boulder]

Olisiko omakotiasujilla käytännön kokemusta siitä, kuinka nopeasti parimetrinen pensasaita kasvaa takaisin? Taloyhtiössä puutarha-aktiivit näkivät hyväksi leikata isot pensasaidat alas tässä muutama viikko sitten.

Orapihlaja-aita kasvaa hyvissä olosuhteissa "miehen mittaan" parissa vuodessa. Sitä kun vielä kiusaa parturoimalla latvoja kasvun aikana niin tulee tiheämmäksi.
Leikkasin viime vuoden keväänä aidan kauttaaltaan suunnilleen hartioiden korkuiseksi, ja nyt se on taas reilun parin metrin mitassa ja melko tiheä tuolta uuden kasvun osaltakin eli täytyy näyttää taas leikkuria kun vie noita haravointijätteitä muutenkin jäteasemalle.

 

[Zacksa]

Meidän tuija-aita kasvanut parissa vuodessa n. 0,3 -> 1,5 m. Sen perusteella ehkä kolmessa vuodessa voisi kasvaa?

täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.

 

[qtba]

täällä on tuija-aita kasvanut korkeutta viimeiset 5 vuotta noin 10cm/v tahdilla. ei ole leikattu, eikä noista ~30 tuijasta ole yhtään kuollutkaan. lannotteita on annettu joka kevät veden mukana, ja kasteltukin on.

Tuijista olisi varmaan hyvä mainita lajike. Kartiotuija, joka lienee nopeiten kasvava tuija, kasvaa hyvissä olosuhteissa sen 0,5m/vuosi.

 

[podopado]

Laittaisin rounduppia tai jäteöljyä siihen, samalla voit laittaa pensas sakset tori.fi myyntiin ja keskittyä perusasioihin

 

[hekeli]

Kiinnostaa itseäkin. Mulla on meinaan tollanen, oli viimetalven. Muutaman se nappas (ja yhden linnun ). Jossain kohtaa kuvasin kameralla, ongelma oli se että kun se oli ohjeiden mukaan asennetut, niin hiiret ei päässy sinne sisälle, pomppivat kyllä kovasti mutta ei päässeet. Sit kun virittelin sen johonkin 30 asteen kulmaan, niin alko tapahtua enemmän.

Onkos toi nyt reilun viikon ollut ulkona, muutamalla seinustalla koittanut missä supercatteihin jatkuvasti jäänyt. Ei ole kertaakaan lauennut. Syöttiä kyllä valuu sisältä yllinkyllin, ei pitäisi siitä olla kiinni... ehkä tuossa hypyssä on liikaa haastetta, valmis ramppiko niille täytyy tehdä.

Supercatti loukkoihin virittelin vähän kestävämmät muovirasiat parin sentin rei'illä. On kestänyt eikä tule enää sivullisia uhreja (yksi tintti meni aikaisemmista auki pureskelluista sisään).

Kyllähän noi supercatit on ylivoimaisesti parhaiten toimineet, helppo tyhjentää ja täyttää eivätkä käytännössä maksa mitään. Niitä on nyt siis 4 rasiassa ympäri taloa (1-2 supercattia per rasia). Keskimäärin joka päivä on saanut käydä 2-3 hiirtä noukkimassa pois. Harvassa ne kitujat ja paenneet on, edelleen väitän että 80-90% on näillä siististi niskasta naps.

No See No Toucheja 2 kpl. Aivan turhia, parin viikon aikana kerran lauennut tyhjänä ja kerran jäänyt hiiri (piti vielä jyskyttää helkutisti koko ansaa että sai sen tippumaan pois sieltä).

Täytyy nyt miettiä minne ja miten tuota Goodnaturea säätäisi. Voi toki olla että muut ansat on lukumäärällään sattunut haalimaan kaiken. Joku sisäänpääsy tuohonkin pitäisi tehdä ettei tintit ja muut mene vahingossa maistelemaan.

Kaipa se myrkky noihin rasioihin olisi edelleen vaivattomin ratkaisu..

 

[DroiAn]

Kiinnostaisi tietää milloin talo on valmistunut ja mitä materiaalia on laitettu tuonne alemman laatan alle ja kuinka paksusti.On nimittäin aika iso ero 80-90 luvun hienon hiekan ja nykyään käytetyn sepelitäytön välillä siinä miten tuollainen riskirakenne toimii.

Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.

Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.

Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.

 

[varmaperquila]

Pari kyssärii:

1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?

 

[Reivn]

Pari kyssärii:

1)Mökillä noin 100ltr lämminvesivaraaja 60 asteisena. Kannattaako tuota säätää viileämmälle pois ollessa (max 2vk), en ole itselleni saanut perusteltua, että kannattaa
2) muutama pistorasia on huonosti erisetty - kylmää puskee talvella kovastikkin. Millä noita olette lisäeristäneet - uretaani tms?

Jos mökissä on peruslämpö koko ajan päällä niin ei siitä tiputuksesta hyötyä ole, vesivaraajan hukkalämmön johtuminen huoneeseen on pois muiden lämmönlähteiden kulutuksesta. Pistorasiat pitäs ottaa auki ja kattoa onko siellä villat viety tuulensuojaan saakka, ja miten pahasti höyrysulku on raadeltu rasian asentamiseksi (jos sulkua edes on). Noiden kohdalla paras ratkasu ois tietysti tuoda se rasia pinta-asennukseksi, jos mahdollista helposti toteuttaa, ja täyttää kolo villalla & teipata mahdollinen höyrysulku ehjäksi.

 

[Kyösti]

Rakennettu 1983. Ei tietoa minkälaista maa-aines on alimman laatan alla. Salaojat on alkuperäiset. Ikävä kyllä patolevyjä tai sadevesijärjestelmiä ei ole ja sadevedet johdettu salaojakaivoihin virheellisesti. Vesiputket onneksi kulkee välikatolta, eikä laatassa. Lämmitysmuoto suora sähkö+tulisijat.

Maanpinta viettää hieman talosta pois päin.

Täytyy mahdollisessa kuntotarkastuksessa selvittää onko kapillaarikatkot betonin ja puurungon välissä. Ajateltiin vielä toisen kerran käydä taloa katsomassa. Jos vaatisi laajan alapohjarempan niin itsellä ei ole osaamista eikä mielenkiintoa.

Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?

 

[Boulder]

Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?

Juuri näin se näyttäisi olevan, jos kaivoista ei ole sitten laskettu vesiä muualle ennen kuin veden taso nousee salaojaputkien tasalle. Tässä on ollut joitakin hyvin sateisia syksyjä niin on sinne putkiin saattanut vettä päätyäkin.

 

[Daatta]

Täälläkin oli johdettu sadevedet suoraan rännistä salaojakaivoon. Sentään 1997 rakennettu talo... Onneksi on rinnetontti, maaperä hiekkamoreenia ja vielä louhikko jonka päälle talo on perustettu. Vesi häviää aika liukkaasti, jonnekin. Kosteutta ei ole ja sadevedet on nyt johdettu asian mukaisesti omassa muoviputkessaan.

 

[DroiAn]

Juuri näin se näyttäisi olevan, jos kaivoista ei ole sitten laskettu vesiä muualle ennen kuin veden taso nousee salaojaputkien tasalle. Tässä on ollut joitakin hyvin sateisia syksyjä niin on sinne putkiin saattanut vettä päätyäkin.

Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.

Äkkiseltään alkaa vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ostokselta. Harmi kun olisi todella suojaisalla tontilla, rauhallinen alue, sopivasti tilaa ja lähellä palveluita. Ehkä näiden kaikkien pienien (tai isompienkin) puutteiden takia onkin ollut myynnissä jo jokusen kuukauden (hintapyynti mielestäni ihan OK tasolla).

Joka tapauksessa jos kaupat tulisikin niin saisi saman tien kyllä hoitaa salaoja ja sadevesiasiat kuntoon.

 

[Reivn]

Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.

Äkkiseltään alkaa vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ostokselta. Harmi kun olisi todella suojaisalla tontilla, rauhallinen alue, sopivasti tilaa ja lähellä palveluita. Ehkä näiden kaikkien pienien (tai isompienkin) puutteiden takia onkin ollut myynnissä jo jokusen kuukauden (hintapyynti mielestäni ihan OK tasolla).

Joka tapauksessa jos kaupat tulisikin niin saisi saman tien kyllä hoitaa salaoja ja sadevesiasiat kuntoon.

Sadevedet katolta on helppo ohjata pois salaojista, rautakauppatavarana saa edullisesti alaslaskukaivot ja niihin 3m tai 6m pituisina salkoina muoviputkea joilla vedet voi johtaa muutaman kymmenen sentin syvyydessä pois nurkalta. Tietysti jos syöksyputket on ohjattu noihin betonikaivoihin, niin putkia pitää siirtää jotta saa kaivettua alaslaskukaivon maahan, tms.
Jos yhtään epäilyttää niin kannattaa kattella muuta tarjontaa rauhassa. Lainojen korot nousee ja talous hidastuu, joten kohta voi olla tarjontaa reilusti enemmän markkinoilla mitä tällä hetkellä, jossain vaiheessa "se oikea" osuu kyllä kohdalle

 

[tietokonerikki]

Siis mitä ihmettä. Tarkoittaako tuo sitä että sadevedet menee salaojakaivoihin ja salaojaputkiin? Salaojaputki on reikiä täynnä niin eikös tuossa nyt ole tehty tosi kätevä järjestelmä alapohjan kasteluun?

Eihän sitä noin pitäisi tehdä, mutta jos se on muuten hyvin tehty eli on riittävästi salaojasoraa se vesi menee sen soran sisällä eteen päin ja sillä on siellä ojan päässä purkumahdollisuus.
Ja ne salaojaputket ovat (ainakin pitäisi olla) anturan alapuolella. Eli tapauskohtaisesti aiheellisesti huolissaan.

Syöksyjen alle loiskekupit ja kourut maahan jolla ohjaa vedet kauemmas seinästä on hyvä ja halpa tapa korjata tilannetta.

Juuri näin kuntotarkastuksen mukaan on tehty. Jotkut betoniset tms. tarkastuskaivot talon joka nurkalla. Tiedä sitten kauanko on näin ollut.

Äkkiseltään alkaa vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ostokselta. Harmi kun olisi todella suojaisalla tontilla, rauhallinen alue, sopivasti tilaa ja lähellä palveluita. Ehkä näiden kaikkien pienien (tai isompienkin) puutteiden takia onkin ollut myynnissä jo jokusen kuukauden (hintapyynti mielestäni ihan OK tasolla).

Joka tapauksessa jos kaupat tulisikin niin saisi saman tien kyllä hoitaa salaoja ja sadevesiasiat kuntoon.

Noista kaivoistahan sä näet onko niissä vettä nousut yli sen salaojaputken. Muutenkin jos siinä talon vieressä ei ole kalliita pintamateriaaleja (asfalttia,kiveyksiä istutettuja kasveja). Niin kaivinkone ammattilainen puikoissa kaivaa 40m kevyesti päivässä talonkin vieressä. toinen päivä täyttöön. Eli ei silloin niin hirveä lisäkulu. Ja jos on ongelmia ollut ne kyllä näkyy rakenteessakin.

Jos matalaperustus sitten noi styroxit menee helposti uusiksi. Vinkki pölyimurilla saa ne styrox pallot imettyä etteivät leviä maastoon.

 

[Kvarkki]

mites käytännön tasolla noi pintamaahan kaivetut sadevesilinjat? Onko niissä jäätymisongelmaa? Vaara ainakin moiseen on. Ainakin etelässä on-off talvi tuppaa aiheuttamaan kaikenmoista ylläriä. Jostain muistelisin lukeneeni, että nuokin pitäisi jonkin metrin syvyyteen upottaa.

 

[Boulder]

mites käytännön tasolla noi pintamaahan kaivetut sadevesilinjat? Onko niissä jäätymisongelmaa? Vaara ainakin moiseen on. Ainakin etelässä on-off talvi tuppaa aiheuttamaan kaikenmoista ylläriä. Jostain muistelisin lukeneeni, että nuokin pitäisi jonkin metrin syvyyteen upottaa.

Meillä on aika matala antura (varmaan luokkaa 50 cm) ja ei ne sadevesiputket paljon sen alapuolella ole kun menevät salaojaputkien kanssa samassa montussa. Ei ole kertaakaan tullut sadevesikaivoista vesi ylös eli ne on pysyneet EPS-levyjen alla sulana. Päijät-Hämeen korkeudella ollaan.

 

[Kvarkki]

Meillä on aika matala antura (varmaan luokkaa 50 cm) ja ei ne sadevesiputket paljon sen alapuolella ole kun menevät salaojaputkien kanssa samassa montussa. Ei ole kertaakaan tullut sadevesikaivoista vesi ylös eli ne on pysyneet EPS-levyjen alla sulana. Päijät-Hämeen korkeudella ollaan.

Tuota vähän hain, eli teillä on siinä eristyslevy päällä auttamassa.

 

[Daatta]

Sulanapitokaapeli on melko helppo ratkaisu jos jäätyminen epäilyttää. Tai sitten painepesuriin kytketty putkiston avaus/huuhteluletku.

 

[Meisseli]

Harvassa ne kitujat ja paenneet on, edelleen väitän että 80-90% on näillä siististi niskasta naps.

Vaikka se siitä niskan kohdalta jääkin kiinni, niin tukehtumalla ne käytännössä yleensä kuolevat.

Mulla on ylimääräinen langaton valvontakamera jonka viritin puuvarastoon vahtimaan milloin loukku pitää tyhjentää. Ei supercat ole tainnut yhtäkään tappaa kertalaakista, nopeimmillaan sätkivät vain kymmeniä sekunteja mutta pisimmillään voi mennä varttikin ennen kuin henki kirpoaa.

 

[Mikkos]

Muistutuksena vaan kaikille että muistkaapa sitten puhdistuttaa ilmanvaihtoputket tasaisin välein. En tiiä koska täällä on viimeks putsattu, mutta ei ainakaan sinä viitenä vuonna minkä täällä on asuttu
Hyvin tota paskaa lähtikin. Pelkkä huippari ja 120m2. Taloon muuttaessa oli myös huipparin moottori rikki ja ei imenyt ja lapoja poikki ja piti helvetinmoista mekkalaa. Nelisen vuotta sitten vaihdoin moottorin ja siitä lähtien pelannut. Nyt tosiaan ensimmäinen nuohous.

 

[tietokonerikki]

Muistutuksena vaan kaikille että muistkaapa sitten puhdistuttaa ilmanvaihtoputket tasaisin välein. En tiiä koska täällä on viimeks putsattu, mutta ei ainakaan sinä viitenä vuonna minkä täällä on asuttu
Hyvin tota paskaa lähtikin. Pelkkä huippari ja 120m2. Taloon muuttaessa oli myös huipparin moottori rikki ja ei imenyt ja lapoja poikki ja piti helvetinmoista mekkalaa. Nelisen vuotta sitten vaihdoin moottorin ja siitä lähtien pelannut. Nyt tosiaan ensimmäinen nuohous.

Onko toi katolla oleva sitä pöluä mitä kanavissa oli? Muuten minusta toi huipparisi on turhan matalalla, muistelen että suositus olisi väh. 600mm. Mutta jos pidät lumet poissa, ja onkelmia ei ole ollut...
Mä olen nähnyt kanavia (kerrostaloissa), joiden seinässä on 20-25mm töhkää.

 

[Nik97]

Muistutuksena vaan kaikille että muistkaapa sitten puhdistuttaa ilmanvaihtoputket tasaisin välein. En tiiä koska täällä on viimeks putsattu, mutta ei ainakaan sinä viitenä vuonna minkä täällä on asuttu
Hyvin tota paskaa lähtikin. Pelkkä huippari ja 120m2. Taloon muuttaessa oli myös huipparin moottori rikki ja ei imenyt ja lapoja poikki ja piti helvetinmoista mekkalaa. Nelisen vuotta sitten vaihdoin moottorin ja siitä lähtien pelannut. Nyt tosiaan ensimmäinen nuohous.

Joo täällä pitäs kans. En ole vielä kysynyt ex omistajalta onko nuohouttanut iv kanavia koskaan 15v aikana. Jos eivät niin nyt ollaan jo pahasti myöhässä. Mitä nyt muutamaa tulo-, ja poistoventtiiliä ruuvasin auki niin vähän näyttäisi paskaa putkissa olevan.

 

[Mikkos]

Onko toi katolla oleva sitä pöluä mitä kanavissa oli? Muuten minusta toi huipparisi on turhan matalalla, muistelen että suositus olisi väh. 600mm. Mutta jos pidät lumet poissa, ja onkelmia ei ole ollut...
Mä olen nähnyt kanavia (kerrostaloissa), joiden seinässä on 20-25mm töhkää.

Kaikki paska on kanavista.. ja muutettaessa mä ropelsin käsikopelolla varmasti samanverran paskaa rööreistä minkä yletin. Ja sitä paskaa oli paljon. Nyt vasta sain aikaseks kuttuu alan miehen kun oli vielä kyläläinen eikä ottanu kilometrejä ja menee kotitalousvähennykseen kun tänä vuonna on vähennyksessä paljon muutakin. 350e tosta otti ja siitä vähennys.

Ei tossa lumen kanssa ole ongelmia kun se on huippari niin aina lämmintä ilmaa niin että lähiympäristö pysyy sulana.

 

[petepeluri]

Reilun kympin maksoi nuohoustyökalu, ei ollut iso homma.

 

[Mikkos]

Reilun kympin maksoi nuohoustyökalu, ei ollut iso homma.

Näytäppäs mistä ostit ja näytä samalla laite millä mittasit ilmamäärät.

 

[Nik97]

No enpä tiä onko worth ruveta itte noita nuohoomaan, jos 350€ n. 5v välein niin....

 

[Mikkos]

No enpä tiä onko worth ruveta itte noita nuohoomaan, jos 350€ n. 5v välein niin....

Meille sano että tässä riittää 10v välein kunhan puhdistaa aina venttiilit ja sen mitä kädellä yltää. Yleensä se suurin osa paskasta on puolen metrin sisällä venttilistä.

 

[petepeluri]

Näytäppäs mistä ostit ja näytä samalla laite millä mittasit ilmamäärät.

Kaupasta saa. Putkiahan nuo eivät olleet vaan hormeja.

 

[Catrik]

Mitä tuohon 350e työhön sisältyy? Kuvittelisin että siinä vain laitetaan joku tehokas imuri johonkin putken päähän ja toisesta päästä tai putsausluukuista jollakin harjalla vedetään tavara irti kanavista.

 

[juhaa]

Kaupasta saa. Putkiahan nuo eivät olleet vaan hormeja.

Mikä sulla on itselläsi?

 

[qtba]

Mitä tuohon 350e työhön sisältyy? Kuvittelisin että siinä vain laitetaan joku tehokas imuri johonkin putken päähän ja toisesta päästä tai putsausluukuista jollakin harjalla vedetään tavara irti kanavista.

Juuri noin. Kanava alipaineistetaan tukkimalla alkuun kaikki poistot ja sitten tehokas imuri kiinni ulos(?) putken päähän. Sitten yksi poisto kerrallaan sillä porakoneharjalla kanava puhtaaksi.

Lisänä ilmamäärien tasapainotus ja omassa kohteessa myös LTO-kennon puhdistus. Oli meillä 4-5 tunnin työmaa, josta veloitti viitisen sataa (talossa kolme kerrosta ja paljon neliöitä niin oli hieman kalliimpaa). En kokenut itseäni huijatuksi ja otan kymmenen vuoden päästä uusiksi.

 

[Mikkos]

Mitä tuohon 350e työhön sisältyy? Kuvittelisin että siinä vain laitetaan joku tehokas imuri johonkin putken päähän ja toisesta päästä tai putsausluukuista jollakin harjalla vedetään tavara irti kanavista.

Toi käytti ihan huipparin omaa imua. Ensin harjas röörit sisältä porakoneharjalla ja sitten meni katolle ja jotain pusas ja paskat oli pihalla. En sen tarkemmin seurannu mutta ei se mitään imuria käyttäny. Sitten ilmamäärien tasapainoitukset. Ja pesi venttiilit.