Tässä nyt harkintaa, että onko ongelma kuinka laaja ja kannattaisiko siitä olla myyjään yhteydessä.
Ei meinaa ikkunat pitäisi olla (muutaman vuoden?) jälkeen tuollaiset.
Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Tässä nyt harkintaa, että onko ongelma kuinka laaja ja kannattaisiko siitä olla myyjään yhteydessä.
Ei meinaa ikkunat pitäisi olla (muutaman vuoden?) jälkeen tuollaiset.
Jotenkin en jaksais uskoa että kaikki ikkunat ois viallisesti asennettu/tiiviste puutteellinen. Täytyy tilata toi ilmastoinnin säätö ja jos sillä ei korjaannu niin olemaan yhteyksissä myyjään.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 426
Jos on muutaman vuoden vanha niin pitäisi olla tiivis. Tuuletus on varmaankin järjestetty ikkunoiden yläreunassa olevalla (suodattimella varustetulla) manuaalisesti säädettävällä aukolla (yleisimmin "100% auki, 50% auki, molemmin puolin kiinni") ellei sitten ole (kuten monesti nykyisin on) koneellinen ilmastointi koska nykyisin tykätään rakentaa ns. vakuumipakkauksia missä teoriassa ei ilma vaihdu mitenkään muuten (ennenkuin asukas iskee ensimmäiset naulat kun haluaa tauluja seinille tms).
Jos pääsevät huurtumaan ei ole valittu huurtumisen estävää lasia. Tässä jotain esimerkkejä, näyttääkö samalta?
Avattavat ikkunat - Energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat - Kaski
Avattavat ikkunat ovat monikäyttöisiä. Kasken energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat valmistetaan Suomessa ja niillä on avainlippu.
kaski.fi
Kohdassa 1:55 näkyy myös tuo ilmastointi nopealla vilkaisulla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 907
Jos on muutaman vuoden vanha niin pitäisi olla tiivis. Tuuletus on varmaankin järjestetty ikkunoiden yläreunassa olevalla (suodattimella varustetulla) manuaalisesti säädettävällä aukolla (yleisimmin "100% auki, 50% auki, molemmin puolin kiinni") ellei sitten ole (kuten monesti nykyisin on) koneellinen ilmastointi koska nykyisin tykätään rakentaa ns. vakuumipakkauksia missä teoriassa ei ilma vaihdu mitenkään muuten (ennenkuin asukas iskee ensimmäiset naulat kun haluaa tauluja seinille tms).
Jos pääsevät huurtumaan ei ole valittu huurtumisen estävää lasia. Tässä jotain esimerkkejä, näyttääkö samalta?
Asennus:Avattavat ikkunat - Energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat - Kaski
Avattavat ikkunat ovat monikäyttöisiä. Kasken energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat valmistetaan Suomessa ja niillä on avainlippu.
Kohdassa 1:55 näkyy myös tuo ilmastointi nopealla vilkaisulla.
Toivottavasti nykyaikana enää kukaan ei tee taloaan siten että korvausilma revitään jostain ikkunan venttileistä kylmänä sisään. Tiedän että joissain halvimmissa PILP-talopaketeissa näin voi edelleen olla (älvsbytalo näitä ainakin teki aikoinaan), mutta kyllä koneellinen tuloilma on nykyaikaa.
Sitä paitsi jos tilanne on tuo että tuloilma tulee ikkunasta, ei taloa saa mitenkään ylipaineiseksi, eikä ilmanvaihdossa ole juuri mitään säätämistä..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 524
Nyt kun sanoit niin ainakin yhdessä taloista taisi mennä oikein putki noin 100m päähän pellolta alkavaan isoon ojaan, taisi samalla tiellä silloin muistakin taloista tulla putkia siihen. Tämä oli siis joskus 80-90 luvun taitteessa ajalta ennen kunnallistekniikkaa.
Olisiko aikanaan tahallaan tehty niin että tiukempi tavara jää säiliöön pohjalle ja neste poistuu putkea pitkin...
Ei kai yhtään taloa enää noin rakenneta, tai ole pitkään aikaan? Kyllä ainakin itselläni on höyrynsulunjälkeen koolaus ja sen jälkeen vasta kipsilevyt. Ei sinne seinään niitä tauluja millään 20cm naulalla tarvitse iskeä. Toisekseen, niin kauan kuin se naula on siellä, niin aika tiivis se lopulta on - koska tuolta ei ilma tule kovinkaan helposti läpi, sen verran vastusta (helpommin se revitään IV-koneen läpi siinä vaiheessa).
Jos on muutaman vuoden vanha niin pitäisi olla tiivis. Tuuletus on varmaankin järjestetty ikkunoiden yläreunassa olevalla (suodattimella varustetulla) manuaalisesti säädettävällä aukolla (yleisimmin "100% auki, 50% auki, molemmin puolin kiinni") ellei sitten ole (kuten monesti nykyisin on) koneellinen ilmastointi koska nykyisin tykätään rakentaa ns. vakuumipakkauksia missä teoriassa ei ilma vaihdu mitenkään muuten (ennenkuin asukas iskee ensimmäiset naulat kun haluaa tauluja seinille tms).
Jos pääsevät huurtumaan ei ole valittu huurtumisen estävää lasia. Tässä jotain esimerkkejä, näyttääkö samalta?
Asennus:Avattavat ikkunat - Energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat - Kaski
Avattavat ikkunat ovat monikäyttöisiä. Kasken energiatehokkaat ja tiiviit ikkunat valmistetaan Suomessa ja niillä on avainlippu.
Kohdassa 1:55 näkyy myös tuo ilmastointi nopealla vilkaisulla.
Koneellinen ilmastointi, ympäri taloa on tulo ja poisto venttiilejä
Ilmanvaihtotavasta riippumasta taloista yritetään tehdä mahdollisimman ilmatiiviitä. Ilmavaihto random-paikoista rakenteiden läpi ei ole missään muotoa suotavaa, oli se ilmanvaihto painovoimainen tai jonkinlainen koneellinen.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 066
Ei pientaloja ole enää 15 vuoteen saanut rakentaa kuin poikkeustapauksissa ilman koneellista ilmanvaihtoa LTO:lla.
Jos ikkunoiden väliin kertyy kosteutta, niin ainoa syy on ylipaineisuus. Joten ilmanvaihdon säätö silloin tehtävä (jos suodattimet on jo vaihdettu ja muuten tarkistettu, että laitteet toimii oikein).
Jos ikkunoiden väliin kertyy kosteutta, niin ainoa syy on ylipaineisuus. Joten ilmanvaihdon säätö silloin tehtävä (jos suodattimet on jo vaihdettu ja muuten tarkistettu, että laitteet toimii oikein).
Meillä en ole 5 vuoden asumisen aikana nähnyt huurua ikkunassa kertaakaan, koska meillä on huippuimuri. Pelkän koneellisen poiston harvoja hyviä puolia on se, että ylipaine on mahdoton. Huonoja puolia toki on sitäkin enemmän.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 728
Niin kyseessä oli umpisäiliö eikä esim 3-osainen sakokaivo?
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 3 828
Ilmatiivis ei kuitenkaan tarkoita höyrytiivistä. Ainoa syy tehdä talosta muovipullo on mineraalivillaeristeiden käyttö, ne kun eivät osaa kuivua. Kuivuvilla eristeillä voi käyttää muovin sijaan ilmansulkupaperia. Niidenkin kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Osa ilmansulkupapereista oikein mainostaa, että tämä ei kuulkaas varmasti hengitä.
Teoriassa talo on sitä turvallisempi kosteusteknisesti, mitä höyrytiiviimpi sisäpinta ja mitä heikompi lämmöneristys. Ja mitä parempi tuuletus.
Vanhoissa taloissa heikko lämmöneristys pitää ulkopinnan lämpimänä, jolloin huono höyrytiiveys ei aina muodostu ongelmaksi. Uusissa taloissa taasen hyvä lämmöneristys asettaa tiukemmat vaativuudet höyrytiiveydelle. Aika näyttää, onko uusien talojen kosteustekniseen toimivuuteen vaadittu höyrytiiveys epärealistisen korkea, kun otetaan huomioon esim. höyrynsulkuteippien liimojen pitävyyden heikkeneminen ja pieneläinvahingot.
Tuuletus siirtää sisältä vuotavan kosteuden pois rakenteesta, mutta tämä on yleensä nimenomaan parempi uusissa rakennuksissa. Esimerkiksi verhouksen ja yläpohjan tuuletus on yleensä reilusti parempi uusissa taloissa kuin vanhoissa.
Viimeksi muokattu:
1973 rakennettu täystiilitalo. Perustuksina kaksoislaattarakenne ja sokkeli matalahko toiselta puolelta. Ei valesokkelia. Salaojat on kuvien mukaan, mutta omistajalla (asunut 80-luvulta) ei niistä tietoa. Seinärakenne tiili-villa-tiili ilman tuuletusrakoja. Aluperäiset muoviviemärit. Kylppäreissä vedeneristeet. Painovoimainen ilmanvaihto ilman tuloilmaventtiilejä. Harjakatto. Kuntotarkastuksessa ei mainittavaa sanomista.
Uskaltaako tuollaiseen sijoittaa? Rakenneratkaisuja googlettamalla pohjalaatta ja alapohjan eristetila saattaa olla rakenteesta johtuen kosteat. Samoin ulkoseinien villat mahdollisesti homeessa tuulensuojalevyn ja tuuletusvälin puutteen vuoksi. Sieltä sitten mahdolliset ilmavuodot tuo mikrobit huoneilmaan hengitettäväksi. Riittääkö kuntotutkimukseksi reikien poraaminen lattiaan ja seinän tiilisaumaan mahdollisen kosteuden havaitsemiseksi ja voiko huokaista helpotuksesta, mikäli kosteutta ei näin syyskelillä löydy?
Uskaltaako tuollaiseen sijoittaa? Rakenneratkaisuja googlettamalla pohjalaatta ja alapohjan eristetila saattaa olla rakenteesta johtuen kosteat. Samoin ulkoseinien villat mahdollisesti homeessa tuulensuojalevyn ja tuuletusvälin puutteen vuoksi. Sieltä sitten mahdolliset ilmavuodot tuo mikrobit huoneilmaan hengitettäväksi. Riittääkö kuntotutkimukseksi reikien poraaminen lattiaan ja seinän tiilisaumaan mahdollisen kosteuden havaitsemiseksi ja voiko huokaista helpotuksesta, mikäli kosteutta ei näin syyskelillä löydy?
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 002
Mitäs sanotte miten kannattaisi selvittää höyrysulusta löytyneen aukon (~20x20cm)aiheuttamia mahdollisia vaurioita? Tämä löytyi yläpohjasta putkiläpiviennin kohdalta. Jos aistinvaraisesti ei villassa ole havaittavissa nyt mitään jättäisikö tämän tällaiseksi ja tiivistäisi aukon? Tai pitäisikö villat joltain alueeelta vaihtaa tai viedä näyte jonnekkin tutkittavaksi? '04 rakennettu talo ja kysessää rakennusaikainen virhe. Korjauksessa vielä mietin kaivanko yläpuolelta aukon esiin (ainakin puhallusvillaa 40-50cm), vai tiivistäisikö vain alapuolelta. Mietityttää myös mitä muuta talosta vielä löytyy, kun vaikuttaa siltä ettei kovin huolellisesti ole rakennettu.
Meillä on myös tietyllä kelillä, käytännössä muutamaan otteeseen vuodessa yhden puolen ykkunoiden ulkolasien sisäpinta huurtunut, varmaankin pakkasilla ja ehkä hyvin kostealla ilmalla. Koska kaikkialla ei tätä tapahtunut luulin, että olisi luonnollinen ilmiö enkä ajatellut asunnon ylipaineisuutta. Muita merkkejä ylipaineisuudesta en ole havainnut. Tosin yläkerran takka on vetänyt paremmin kuin alakerran, mikä voisi johtua yläkerran pienestä ylipaineisuudesta(?) verrattuna alakerran selvään alipaineisuuteen ja huonoista ilmanvaihdon säädöistä. Olisiko mahdollisen ylipaineisuuden vaurioita syytä jotenkin selvittää? Ilmanvaihdon säädön ja nuohouksen tilaan kunhan löydän sopivan tekijän.
Meillä on myös tietyllä kelillä, käytännössä muutamaan otteeseen vuodessa yhden puolen ykkunoiden ulkolasien sisäpinta huurtunut, varmaankin pakkasilla ja ehkä hyvin kostealla ilmalla. Koska kaikkialla ei tätä tapahtunut luulin, että olisi luonnollinen ilmiö enkä ajatellut asunnon ylipaineisuutta. Muita merkkejä ylipaineisuudesta en ole havainnut. Tosin yläkerran takka on vetänyt paremmin kuin alakerran, mikä voisi johtua yläkerran pienestä ylipaineisuudesta(?) verrattuna alakerran selvään alipaineisuuteen ja huonoista ilmanvaihdon säädöistä. Olisiko mahdollisen ylipaineisuuden vaurioita syytä jotenkin selvittää? Ilmanvaihdon säädön ja nuohouksen tilaan kunhan löydän sopivan tekijän.
Sanoisin, että riski on korkea erityisesti tästä johtuen.
Mikrobianalyysi maksaa ~100 e per näyte. Ota vaikka yksi näyte vuotokohdasta. Toinen näyte verrokiksi jostain vastaavasta kohdasta, missä vuotoa ei ole ollut, jos verrokkinäytteen ottaminen ilman merkittävää purkamista on mahdollista.
Jos mikrobianalyysin tulos ei ole normaalista poikkeava, niin anna villojen olla ja tiivistä aukko. Nyt sinulla on tulevaisuutta varten referenssi sille, että olet toiminut johdonmukaisesti.
Ilmanvaihdon säätö kannattaa tosiaan tarkistaa.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Näillä uusilla suurella eristepaksuudella olevia rakenteita saatetaan tulevaisuudessa korjailla enemmänkin. Kastepiste siirretään rakenteen sisään ( silloin pahimmillaan se tuuletuskaan ei auta). 100% tiiveyteen en usko ainakaan pitkällä aikavälillä kuten itsekin epäilit.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Noin on aika paljon rakennettu, otattaa ilmasta näytteet ja tutkituttaa ne niin tietää. Jos talossa on asuttu 47-vuotta ja henkilöt ovat terveenä elossa....
No joo, kyllähän pitkäaikaiset tyytyväiset asukkaat ovat viite terveestä talosta, mutta silti monesti hometalo tulee yllätyksenä.
Ilmanäytettä halvempi (ja kenties kattavampi) keino on pyytää viedä omia tekstiilejä taloon pariksi päiväksi ja nuuhkia niitä sen jälkeen kotona.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Toi perustuu luottamukseen (pukki kaalimaan vartijana). Noissa homeissa ollaan kyllä menty reippaasti pelottelun puolelle, niitä on ilmassa muutenkin. Tiilitalo on siitä hyvä, ettei siellä ole niin paljon mahdollisesti lahoavia rakenteita.No joo, kyllähän pitkäaikaiset tyytyväiset asukkaat ovat viite terveestä talosta, mutta silti monesti hometalo tulee yllätyksenä.
Ilmanäytettä halvempi (ja kenties kattavampi) keino on pyytää viedä omia tekstiilejä taloon pariksi päiväksi ja nuuhkia niitä sen jälkeen kotona.
Muutenkin meillä ollaan menty pitkälle home ym. pelkojen kanssa... lapset eivät enää välttämättä saa luonnollista vastustuskykyä kun kaikki on liian steriiliä. Tässä hiljan oli uutinen, että päiväkoti vei lapset metsään saamaan luonnosta
ja maasta "itiöitä" joka kehittää heidän vastuskykyä.
Viimeksi muokattu:
Itse pidän tuota tiili-villa-tiili rakennetta huomattavasti vähempiriskisenä mitä noita 70-80-luvun tiiliverhoiltuja puurunkoja.
Se tiili, kuten se villakaan harvemmin siellä alkaa mitään kasvamaan tai homehtumaan vaikka kostuisikin. Sensijaan ne 95% liian pienellä raolla ja olemattomalla tuuletuksella olevat tiilikuoret varmistavat kyllä, että siellä takana on aina kosteaa ja se kostea rako yhdistettynä ilmasta sinne lentäviin itiöihin+siihen puurukoon joka parhaillaan on vielä mallia piilosokkeli antaa kyllä erittäin hyvän lähtökohdan ongelmille.
Toisaalta, oli rakenne kumpi vaan, jos maa on reilusti kallellaan talosta poispäin, en näkisi edes piilosokkelitaloa riskinä. Ei se tietenkään hyvä ole, saatikka vastaa tämän päivän määräyksiä mutta muistetaan myös että hintaluokka on aika eri vs. se vieressä oleva uudiskohde.
Pelkästään salaojat uusimalla ja tekemällä riittävät korvausilmaventtiilit, voidaan ehkäistä 99% ongelmista seuraavan 20v aikana.
Se tiili, kuten se villakaan harvemmin siellä alkaa mitään kasvamaan tai homehtumaan vaikka kostuisikin. Sensijaan ne 95% liian pienellä raolla ja olemattomalla tuuletuksella olevat tiilikuoret varmistavat kyllä, että siellä takana on aina kosteaa ja se kostea rako yhdistettynä ilmasta sinne lentäviin itiöihin+siihen puurukoon joka parhaillaan on vielä mallia piilosokkeli antaa kyllä erittäin hyvän lähtökohdan ongelmille.
Toisaalta, oli rakenne kumpi vaan, jos maa on reilusti kallellaan talosta poispäin, en näkisi edes piilosokkelitaloa riskinä. Ei se tietenkään hyvä ole, saatikka vastaa tämän päivän määräyksiä mutta muistetaan myös että hintaluokka on aika eri vs. se vieressä oleva uudiskohde.
Pelkästään salaojat uusimalla ja tekemällä riittävät korvausilmaventtiilit, voidaan ehkäistä 99% ongelmista seuraavan 20v aikana.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Olen myös täystiilitalon "kannattaja". Kyllähän useimmat tiiliverhoillutkin talot ovat toimivia ratkaisuja, kun ne on asiallisesti tehty ja tuosta tuuletusraosta on muistettu pitää huolta. Ammattitaidottomat " Urakkamuurarit" ovat tosin osin niiden mainetta pilanneet, kun jättivät poistamatta tiilen takaa pursuneen laastin, vaikka alareunaan tuuletusraot jättivätkin.
Salaojat on helppo uusia tai ainakin ottaa jostain kohtaa esiin, jotta näkee miten ne on tehty. Jos siellä on se kunnollinen hiekkapatja ja toimintakuntoisena (tuolloin ei sepeliä käytetty) ollaan jo todella vahvoilla salaojituksen suhteen. Salaoja kaivoista voi tarkastelun aloittaa.
Tuossa kohteessa on ainakin kuvien mukaan kaksoislaatan alla ja salaojien päällä mursketta. Murskeen päällä pitäisi sokkelia kiertää tiivistetty savipatja poispäin talosta viettäen. Pintamaat viettää paljon tai kohtalaisesti pois. Väliseinätkin ovat tiiltä ja nousevat perustusten alle valettujen vahvikkeiden päältä. Lähinnä mietityttää se, että onko kohtalaisilla tutkimuksilla saatavissa riittävä varmuus rakenteiden kunnosta.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Muistelen, että tuolloin suositeltiin RIL-käyrän mukaista salaojasoraa. Murskettakin on niin monenlaista.
Toi savipatja ainakin on hyvä ojaa vesiä kauemmaksi. Noi kuitenkin niin paikasta kiinni, joskus salaojitus tehdään vaikka niitä ei edes tarvittaisi. Jos tossa kaksoislaatassa (ol. molemmat betonia) on välissä styrox tai vast. niin luulis senkin olevan OK. Puurakenteen kanssa sitten olisin selvästi tarkempi.
Toi on jo niin vanha (1973), että siitä kyllä ammattilainen näkee (ellei ole hiljan rementoitu) silmämääräisestikin
onko siinä isoja ongelmia. Voihan sitä tutkia 100% varmuuteen pääset kun purat kaiken pois, vähän karrikoiden
. Jos kuntotarkastaja ei mitään olleellista valittamista löytänyt, asukkaan näyttivät terveiltä, ilmanlaatu tuntuu hyvältä, etkä maksa uuden hintaa (lue liikaa)Etkä pelkää tulevia korjauksia/kunnostuksia ja paikka on hyvä, eikun nauttimaan OK-talon tuomista ulkoiluelämyksistä... , lehtien haravointi, rännien ja katon putsaus, lumityöt, hiekoitus , nurmikon leikkaus, kukkapenkkien kitkeminen...
Silti en vaihtais
Tiili-villa-tiili taloissa ikkunan alapuolinen seinärakenne on usein tehty puurunkoisena. Ja yleisin ilmavuotoreitti on juuri ikkunoiden liittymät ulkoseinärakenteeseen. Ei hyvä.
Alkuperäiselle kysyjälle vinkki:
Jos ulkoseinän pinnalla on kalkkihärmää, tiili on kastunut läpimäräksi ja ollut varmaan pidemmänkin aikaa märkänä.
Hyvä huomio. Tuossakin onkin yhdellä sivulla tosiaan ikkunoiden kohdalla puurunkoiset seinät. Alla kuva.
Entäs märkätilat? Jos pintavalussa on alkuperäinen bitumihuopa ja päälle on vedetty nykyaikainen vesieristys, niin tuleeko tuplasulusta ongelma?
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 726
Yhden 70-luvun rivarin osakekirjat omistaneena toiseen en enää sekaantuisi kuin enintään vuokralaisena.
Noissa on niin monta eri riskikohtaa että jos ne kaikki toteutuvat, jäljellä on enää tontin arvo miinus purkukustannukset.
Tässä onkin jo mainittu tuo alapohjan kaksoislaatta + eriste, tuplatiiliseinä + eriste välissä.
Salaojat: Todennäköisesti ei ole. Jos on, ne alkavat olla uusimiskunnossa. Savipatja salaojamurskeen päällä ei kyllä kuulosta kovin hyvältä.
Jos seinän vieressä on jotain muuta kuin mursketta (esim. kasveja), kyllä se kosteus siitä pikkuhiljaa leviää seiniinkin
Jos ei vesijohtoja ole uusittu, niiden aika on kohta
Jos ei viemäreitä ole uusittu, nekin saattavat olla pikkuhiljaa korjauskunnossa. Muoviputket toki kestävät ihan hyvin mutta sitten taas alapohjan alla saattaa olla jotain muuta kuin tiivis murskekerros jonka mukana viemärit painuvat ja esim. sukitus ei onnistu kun viemärit ovat mutkalla
Sitten on vielä katemateriaal, ikkunat ja ovet, jotka todennäköisesti alkavat olla käyttöikänsä päässä.
Oliko siihen taloon jotain remontteja jo tehty?
Noissa on niin monta eri riskikohtaa että jos ne kaikki toteutuvat, jäljellä on enää tontin arvo miinus purkukustannukset.
Tässä onkin jo mainittu tuo alapohjan kaksoislaatta + eriste, tuplatiiliseinä + eriste välissä.
Salaojat: Todennäköisesti ei ole. Jos on, ne alkavat olla uusimiskunnossa. Savipatja salaojamurskeen päällä ei kyllä kuulosta kovin hyvältä.
Jos seinän vieressä on jotain muuta kuin mursketta (esim. kasveja), kyllä se kosteus siitä pikkuhiljaa leviää seiniinkin
Jos ei vesijohtoja ole uusittu, niiden aika on kohta
Jos ei viemäreitä ole uusittu, nekin saattavat olla pikkuhiljaa korjauskunnossa. Muoviputket toki kestävät ihan hyvin mutta sitten taas alapohjan alla saattaa olla jotain muuta kuin tiivis murskekerros jonka mukana viemärit painuvat ja esim. sukitus ei onnistu kun viemärit ovat mutkalla
Sitten on vielä katemateriaal, ikkunat ja ovet, jotka todennäköisesti alkavat olla käyttöikänsä päässä.
Oliko siihen taloon jotain remontteja jo tehty?
Tuossa kun tuli puheeksi salaojat sun muut, niin ehkä niitäkin tärkeämmät on itse tontti.
Salaojat ovat vain sekundäärinen keino pitää perustukset kuivina. Ensisijainen keino on, että talo sijaitsee kummun päällä ja että maaperä talon alla sekä ympärillä läpäisee hyvin vettä.
Nykyään kun hyvistä rakennuspaikoista on vähemmän tarjontaa, niin salaojien merkitys uudisrakentamisessa on korostunut.
Salaojat ovat vain sekundäärinen keino pitää perustukset kuivina. Ensisijainen keino on, että talo sijaitsee kummun päällä ja että maaperä talon alla sekä ympärillä läpäisee hyvin vettä.
Nykyään kun hyvistä rakennuspaikoista on vähemmän tarjontaa, niin salaojien merkitys uudisrakentamisessa on korostunut.
Onhan tuohon katto tehty ja käyttövesiputket vaihdettu. Viemärit itseänikin mietitytti, että pystyykö niitä edes uusimaan ilman piikkaushommia. Rakennuspaikka sinällään vaikuttaa ihan ok:lta ja pintavedet ohjautuu muualle. Osa ikkunoista uusimatta. Öljystäkin pitäisi jollain aikataululla päästä eroon. Kun alkaa kustannuksia laskea, niin vähän kauemmas keskustasta saa melkein samalla rahalla itse rakennettua uuden. Pitää varmaan liittyä Valmistalopaketti-keskusteluun.
Sijainti on about se joka vaikuttaa eniten. Sinänsä se on vähän myös sellainen, ettei sitä välttämättä tule niin ajatelleeksi ostovaiheessa. Kun itse hankittiin, niin positiviisina oli ok. joukkoliikenne yhteydet ja lyhyt matka tieltä autotallille joten lumen luontia ei tarvitse paljoa tehdä. Myös se on kiva että pihaneliöt ovat suurimmaksi osaksi yhdellä puolella. Alakouluun ja päiväkotiin 200-300m ei ajatellut edes, vaikka näin jälkikäteen oli varmaan suurin yksittäinen positiivinen juttu .
Nämä rakennusvuosi, rakenne, katto, ikkunat, kylppärit ja keittiöt olivat aika toissijaisia loppujen lopuksi vaikka kuluja aiheuttavatkin. Lähinnä kuntokartoitus oli toki tarpeen ja sen verran googlettelin että alapohjan rakenne ei ole mitenkään erityisen riskialtis ja siinä se. Niin ja tiilikaton halusin kun on vain paljon hiljaisempi. Kylppäri ja vesihanat/pöntöt yms. teetettiin remppa heti muutettaessa, joten ne oli jo kuluihin laskettukin. Talon ollessa valmispaketti vuodelta 88 on toki vaikuttanut näin jälkikäteen lähinnä joihinkin asioihin joita ei tullut silloin ajatelleeksi (esim. että ikkunoiden vaihto kannatti teettää ja kysellä tarjouksia, koska lämpöikkunat oli suoraan palkkeihin lovettu eikä ollut esim, karmeja ollenkaan yms. pientä juttua).
Sinänsä ikkunat oli yllättävän edullista vaihdattaa ja ehdottomasti kannattikin (ja putsata ilmanvaihto ja säätää se sitten heti tuon jälkeen tietty myös). Katon hinnalla kun uusisi tämmöiseen maltillisemman kokoiseen taloon ikkunat pariin kertaan.
Viemäröinti ja vesiputket ovat alkuperäiset, mutta vesiputket kulkevat muoviputkissa ja viemäröinti on kuvattu osittain tuollaisessa ilmauskuvauksessa ja hyvän näköiset nekin olivat. Vesiputkia voi jossain vaiheessa harkita, mutta noihinkin on erilaisia varoitusjärjestelmiä nykyään saatavilla jotka havaitsevat vuotoja jos tuo huolettaa. Toki rakenne on yksinkertaisimmasta päästä, kun on vain käyttövesiputkisto kun lämmityksessä on kattolämmitys (käytännössä varaava takka joka sekin on uusittu). Kattolämmitysmatot ovat lähinnä varalla ilmalämpöpumpun jälkeen vielä jos tulee pidempi reissu ja jostain syystä sähkökatko tai ilpissä joku vika tms. Takan lämpö aika paljon miellyttävämpää tosin, kun ei tuollainen lämpimän ilman puhaltaminen ole kovin kiva lämmitysmuoto ilman liikkeen takia (tulee viileämpi olo). Mutta eipä sitä tarvitse kuin silloin tällöin ja/jos esim. kovempi pakkanen niin pistää sen puhaltamaan varaavan takan lämpöä nopeammin ja tehokkaammin muuhun huoneistoon.
Toisaalta valmispaketissa oli se hyvä, että pystytyskansio löytyi joten rakenne on aika hyvin selvillä (vaikka nyt joku talvi/kesä ilmastointiräppänä oli jätetty ullakolle tekemättä yms., joka toki oli vain hyvä juttu).
.Nämä rakennusvuosi, rakenne, katto, ikkunat, kylppärit ja keittiöt olivat aika toissijaisia loppujen lopuksi vaikka kuluja aiheuttavatkin. Lähinnä kuntokartoitus oli toki tarpeen ja sen verran googlettelin että alapohjan rakenne ei ole mitenkään erityisen riskialtis ja siinä se. Niin ja tiilikaton halusin kun on vain paljon hiljaisempi. Kylppäri ja vesihanat/pöntöt yms. teetettiin remppa heti muutettaessa, joten ne oli jo kuluihin laskettukin. Talon ollessa valmispaketti vuodelta 88 on toki vaikuttanut näin jälkikäteen lähinnä joihinkin asioihin joita ei tullut silloin ajatelleeksi (esim. että ikkunoiden vaihto kannatti teettää ja kysellä tarjouksia, koska lämpöikkunat oli suoraan palkkeihin lovettu eikä ollut esim, karmeja ollenkaan yms. pientä juttua).
Sinänsä ikkunat oli yllättävän edullista vaihdattaa ja ehdottomasti kannattikin (ja putsata ilmanvaihto ja säätää se sitten heti tuon jälkeen tietty myös). Katon hinnalla kun uusisi tämmöiseen maltillisemman kokoiseen taloon ikkunat pariin kertaan.
Viemäröinti ja vesiputket ovat alkuperäiset, mutta vesiputket kulkevat muoviputkissa ja viemäröinti on kuvattu osittain tuollaisessa ilmauskuvauksessa ja hyvän näköiset nekin olivat. Vesiputkia voi jossain vaiheessa harkita, mutta noihinkin on erilaisia varoitusjärjestelmiä nykyään saatavilla jotka havaitsevat vuotoja jos tuo huolettaa. Toki rakenne on yksinkertaisimmasta päästä, kun on vain käyttövesiputkisto kun lämmityksessä on kattolämmitys (käytännössä varaava takka joka sekin on uusittu). Kattolämmitysmatot ovat lähinnä varalla ilmalämpöpumpun jälkeen vielä jos tulee pidempi reissu ja jostain syystä sähkökatko tai ilpissä joku vika tms. Takan lämpö aika paljon miellyttävämpää tosin, kun ei tuollainen lämpimän ilman puhaltaminen ole kovin kiva lämmitysmuoto ilman liikkeen takia (tulee viileämpi olo). Mutta eipä sitä tarvitse kuin silloin tällöin ja/jos esim. kovempi pakkanen niin pistää sen puhaltamaan varaavan takan lämpöä nopeammin ja tehokkaammin muuhun huoneistoon.
Toisaalta valmispaketissa oli se hyvä, että pystytyskansio löytyi joten rakenne on aika hyvin selvillä (vaikka nyt joku talvi/kesä ilmastointiräppänä oli jätetty ullakolle tekemättä yms., joka toki oli vain hyvä juttu).
Viimeksi muokattu:
Täällä juuri muutettiin vuokralle -90 ok taloon ja aikamoista säätöä ollut lämmityksen kanssa. Ilma vaihtuu (ilmeisesti) painovoimaisesti, katossa lämmitysmatot, märät tilat lämpeävät lattiavastuksilla, ilp:llä 19c asetus tuntuu olevan maksimi ja kovemmilla pitäisi alkaa polttamaan varaavaa takkaa. Kattolämmitys asetettu makkareihin 20c ja muualle 15c. Lattialämmitys tuntuu olevan selvästi lämmin tai kylmä, vaikka tuota on koittanut säädellä mieltymyksiä vastaavaksi. Tavoitelämpö olisi noin 22,5c, mutta tuo tuntuu mahdottomalta ylläpitää.Sijainti on about se joka vaikuttaa eniten. Sinänsä se on vähän myös sellainen, ettei sitä välttämättä tule niin ajatelleeksi ostovaiheessa. Kun itse hankittiin, niin positiviisina oli ok. joukkoliikenne yhteydet ja lyhyt matka tieltä autotallille joten lumen luontia ei tarvitse paljoa tehdä. Myös se on kiva että pihaneliöt ovat suurimmaksi osaksi yhdellä puolella. Alakouluun ja päiväkotiin 200-300m ei ajatellut edes, vaikka näin jälkikäteen oli varmaan suurin yksittäinen positiivinen juttu
Nämä rakennusvuosi, rakenne, katto, ikkunat, kylppärit ja keittiöt olivat aika toissijaisia loppujen lopuksi vaikka kuluja aiheuttavatkin. Lähinnä kuntokartoitus oli toki tarpeen ja sen verran googlettelin että alapohjan rakenne ei ole mitenkään erityisen riskialtis ja siinä se. Niin ja tiilikaton halusin kun on vain paljon hiljaisempi. Kylppäri ja vesihanat/pöntöt yms. teetettiin remppa heti muutettaessa, joten ne oli jo kuluihin laskettukin. Talon ollessa valmispaketti vuodelta 88 on toki vaikuttanut näin jälkikäteen lähinnä joihinkin asioihin joita ei tullut silloin ajatelleeksi (esim. että ikkunoiden vaihto kannatti teettää ja kysellä tarjouksia, koska lämpöikkunat oli suoraan palkkeihin lovettu eikä ollut esim, karmeja ollenkaan yms. pientä juttua).
Sinänsä ikkunat oli yllättävän edullista vaihdattaa ja ehdottomasti kannattikin (ja putsata ilmanvaihto ja säätää se sitten heti tuon jälkeen tietty myös). Katon hinnalla kun uusisi tämmöiseen maltillisemman kokoiseen taloon ikkunat pariin kertaan.
Viemäröinti ja vesiputket ovat alkuperäiset, mutta vesiputket kulkevat muoviputkissa ja viemäröinti on kuvattu osittain tuollaisessa ilmauskuvauksessa ja hyvän näköiset nekin olivat. Vesiputkia voi jossain vaiheessa harkita, mutta noihinkin on erilaisia varoitusjärjestelmiä nykyään saatavilla jotka havaitsevat vuotoja jos tuo huolettaa. Toki rakenne on yksinkertaisimmasta päästä, kun on vain käyttövesiputkisto kun lämmityksessä on kattolämmitys (käytännössä varaava takka joka sekin on uusittu). Kattolämmitysmatot ovat lähinnä varalla ilmalämpöpumpun jälkeen vielä jos tulee pidempi reissu ja jostain syystä sähkökatko tai ilpissä joku vika tms. Takan lämpö aika paljon miellyttävämpää tosin, kun ei tuollainen lämpimän ilman puhaltaminen ole kovin kiva lämmitysmuoto ilman liikkeen takia (tulee viileämpi olo). Mutta eipä sitä tarvitse kuin silloin tällöin ja/jos esim. kovempi pakkanen niin pistää sen puhaltamaan varaavan takan lämpöä nopeammin ja tehokkaammin muuhun huoneistoon.
Toisaalta valmispaketissa oli se hyvä, että pystytyskansio löytyi joten rakenne on aika hyvin selvillä (vaikka nyt joku talvi/kesä ilmastointiräppänä oli jätetty ullakolle tekemättä yms., joka toki oli vain hyvä juttu).
Kovin oli suuri muutos muuttaa tähän väliaikaisesti -16 rakennetusta PILP-taloudesta.
Noi vanhempien talojen lämmitysmatot ovat vähän vaihtelevia miten hyvin kestävät. Tässä on kestänyt mielestäni oikein hyvin, mutta eivät täydellisesti. Tytön huoneessa katossa on selvästi vain osittain toimiva, mutta esim. makkarissa toimii oikein hyvin. Kylpytilan lattialämmitysmatto taas toimii termostaatin perässä hyvin (tosin se vaihdettiin kun tähän muutettiin ja siinä termostaatissa mielestäni oli jotain häikkää).
Koko kattolämmityskonseptihan on mielestäni aika huono. Ihan sen takia että lattiat ovat viileät ja kaikkien tasojen alla (pöydät, tuolit yms.) on lähes kylmä. Siksikin käytetään sitä lähinnä varalla (kun kerran joka huoneessa termostaatit erikseen). Käytännössä kylppäritilan lattialämmitys on ainoa joka on päällä, mutta sitäkin napsaisen manuaalisesti päälle/pois vähän sen mukaan onko kesä vai talvi ja haluaako sen lämpimäksi vai ei (poissa esim. pidempään). Lisäksi noi imaisevat aika iloisesti sähköä.
Tässä on koneellinen ilmanvaihto (lämmönvaihtimella eli poistoilma lämmittää tuloilmaa) ja mitä vanhemmista taloista on tullut vastaan niin ennemmin koneellinen kuin painovoimainen vaikka moni tuon nimeen vannookin. Varaavalla takalla tässä lämmitetään jos lämmitetään pääsääntöisesti. Tuo ilmanvaihdin tuntuu pitävän näissä suht viileissä lämpötiloissa (+8 ylöspäin) keleillä sisällä ihan miellyttävän lämmön eli eristykset ilmeisesti aika paikallaan kun tietty elämisestä syntyy sitä lämpöä. Takka on olohuoneessa ja sekä tuossa että keittiössä on lämpömittari seinässä (lähinnä kahta puolen taloa ulkolämpömittari niin osaa sanoa oikean lämpötilan vaikka aurinko paistaisi toiseen). Tuosta voi sitten haarukoida milloin pitää laittaa puita pesään. Nyt näyttää 21.8 keittiössä (joka on tietty se viileämpi paikka) ja kun tuo laskee alle 21:n niin voi laittaa pikkuisen puita palamaan.
Ikkunoiden vaihto teki sen, että nurkissa ei ole yhtään niin kylmää enää talvella kuin silloin (mutta ei toki niin lämmintä kuin keskemmällä huonetta) sekä kesällä olo on miellyttävä ja vain kovimmilla helteillä tarvitsee joskus ilmalämpöpumpun viilennystä käyttää. Ennen sisällä oli helteillä kun saunassa, nyt sälekaihtimet auttavat jo pitkälle.
Koko kattolämmityskonseptihan on mielestäni aika huono. Ihan sen takia että lattiat ovat viileät ja kaikkien tasojen alla (pöydät, tuolit yms.) on lähes kylmä. Siksikin käytetään sitä lähinnä varalla (kun kerran joka huoneessa termostaatit erikseen). Käytännössä kylppäritilan lattialämmitys on ainoa joka on päällä, mutta sitäkin napsaisen manuaalisesti päälle/pois vähän sen mukaan onko kesä vai talvi ja haluaako sen lämpimäksi vai ei (poissa esim. pidempään). Lisäksi noi imaisevat aika iloisesti sähköä.
Tässä on koneellinen ilmanvaihto (lämmönvaihtimella eli poistoilma lämmittää tuloilmaa) ja mitä vanhemmista taloista on tullut vastaan niin ennemmin koneellinen kuin painovoimainen vaikka moni tuon nimeen vannookin. Varaavalla takalla tässä lämmitetään jos lämmitetään pääsääntöisesti. Tuo ilmanvaihdin tuntuu pitävän näissä suht viileissä lämpötiloissa (+8 ylöspäin) keleillä sisällä ihan miellyttävän lämmön eli eristykset ilmeisesti aika paikallaan kun tietty elämisestä syntyy sitä lämpöä. Takka on olohuoneessa ja sekä tuossa että keittiössä on lämpömittari seinässä (lähinnä kahta puolen taloa ulkolämpömittari niin osaa sanoa oikean lämpötilan vaikka aurinko paistaisi toiseen). Tuosta voi sitten haarukoida milloin pitää laittaa puita pesään. Nyt näyttää 21.8 keittiössä (joka on tietty se viileämpi paikka) ja kun tuo laskee alle 21:n niin voi laittaa pikkuisen puita palamaan.
Ikkunoiden vaihto teki sen, että nurkissa ei ole yhtään niin kylmää enää talvella kuin silloin (mutta ei toki niin lämmintä kuin keskemmällä huonetta) sekä kesällä olo on miellyttävä ja vain kovimmilla helteillä tarvitsee joskus ilmalämpöpumpun viilennystä käyttää. Ennen sisällä oli helteillä kun saunassa, nyt sälekaihtimet auttavat jo pitkälle.
Meillä 89 valmistunut talo.
- Koneellinen ilmanvaihto, poistoilma lämmittää tuloilmaa.
- Katto ja lattialämmitys joka huoneessa ja tilassa paitsi kylpyhuone / sauna.
- Leinuuni ja puuhella yhdistelmä keskellä taloa. Tosi hyvin varaava sellainen.
- Puukiuas saunassa
Lattiat olen säätänyt siten et laminaatti on karvan viileä, olematta kylmä. Kylppärissä sit vähä lämpimämpi lattia mukavuuden takia (remppa tehtiin keväällä)
Kattolämmitys säädetty siten että 19 astetta talossa (termarit 19 asteen tienoilla).
Leivinuuni keskellä taloa, avoin keittiö/olohuone ratkaisu. Tulee lämmitettyä aina kun tuntuu viileältä talo (mittarit alkaa lähestyä tuota 19 astetta)
Sähkölasku pysyy myös tavella kurissa, ja viileä talo muistuttaa lämmitä leivaria jos laiskottaa.
-edit- Niin ja meillä myös keittiössä mittari, sisä/ulkolämpöä varten. Tuo jos alkaa olla siinä +20 tienoilla sisälämmön suhteen niin viimeistään menee puuta pesään.
- Koneellinen ilmanvaihto, poistoilma lämmittää tuloilmaa.
- Katto ja lattialämmitys joka huoneessa ja tilassa paitsi kylpyhuone / sauna.
- Leinuuni ja puuhella yhdistelmä keskellä taloa. Tosi hyvin varaava sellainen.
- Puukiuas saunassa
Lattiat olen säätänyt siten et laminaatti on karvan viileä, olematta kylmä. Kylppärissä sit vähä lämpimämpi lattia mukavuuden takia (remppa tehtiin keväällä)
Kattolämmitys säädetty siten että 19 astetta talossa (termarit 19 asteen tienoilla).
Leivinuuni keskellä taloa, avoin keittiö/olohuone ratkaisu. Tulee lämmitettyä aina kun tuntuu viileältä talo (mittarit alkaa lähestyä tuota 19 astetta)
Sähkölasku pysyy myös tavella kurissa, ja viileä talo muistuttaa lämmitä leivaria jos laiskottaa.
-edit- Niin ja meillä myös keittiössä mittari, sisä/ulkolämpöä varten. Tuo jos alkaa olla siinä +20 tienoilla sisälämmön suhteen niin viimeistään menee puuta pesään.
Mulla taitaa olla olohuoneen kattolämmitys termostaatti jossain 16 asteessa varalla (lämpö kulkeutuu asuintiloihin ihan jees kokonaisuudessaan kunhan ovet auki). Talvella yleensä laitan ilmalämpöpumpun varalle johonkin 18 asteeseen jos ollaan poissa. Siinäpä sitten laskee tuonne jos niikseen haluaa.
Vajaa 19 astetta taisi olla sunnuntaina keittiössä kun oltiin useampi päivä pois ja normaalia oleskelu/käyttölämpöä ei tullut paikalla olosta (olohuoneessa aika usein asteen enemmän lämpötilat) sekä kelit laskivat tuonne nollaan.
Takan lämpö on vaan aika paljon miellyttävämpää kuin ilmalämpöpumpun näin kotioloissa, joten senkin takia mieluummin puilla (ja puut lähinnä vaativat itsellä vähän vaivaa, eivät niinkään rahaa vaikka toki niillä joku vaihtoehtokustannus aina on).
Vuosikulutus on about 145 neliöisellä talolla (40 neliöö puolilämmintä tilaa, eli talvella 5-10 astetta) ja neljällä henkilöllä pikkuisen päälle 10000kwH.
Välikattoa voisi kyllä eristää parilla-kolmella tonnilla vähän lisää, mutta ei ole puhalluksia sinne mineraalivillan päälle otettu.
Itse voisin olla nykyistä viileämmässäkin mutta sitten tulee kovasti nurinaa ja toisaalta kattolämmityksellä saa kyllä yksittäisen huoneen lämpöisemmäksi jos niin väliaikaisesti tarvitsee.
Vajaa 19 astetta taisi olla sunnuntaina keittiössä kun oltiin useampi päivä pois ja normaalia oleskelu/käyttölämpöä ei tullut paikalla olosta (olohuoneessa aika usein asteen enemmän lämpötilat) sekä kelit laskivat tuonne nollaan.
Takan lämpö on vaan aika paljon miellyttävämpää kuin ilmalämpöpumpun näin kotioloissa, joten senkin takia mieluummin puilla (ja puut lähinnä vaativat itsellä vähän vaivaa, eivät niinkään rahaa vaikka toki niillä joku vaihtoehtokustannus aina on).
Vuosikulutus on about 145 neliöisellä talolla (40 neliöö puolilämmintä tilaa, eli talvella 5-10 astetta) ja neljällä henkilöllä pikkuisen päälle 10000kwH.
Välikattoa voisi kyllä eristää parilla-kolmella tonnilla vähän lisää, mutta ei ole puhalluksia sinne mineraalivillan päälle otettu.
Itse voisin olla nykyistä viileämmässäkin mutta sitten tulee kovasti nurinaa ja toisaalta kattolämmityksellä saa kyllä yksittäisen huoneen lämpöisemmäksi jos niin väliaikaisesti tarvitsee.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Ei toi mun silmiin pahalta näyttänyt puuta ei ole missään väärässä paikassa. Ikkunan alla vain näyttät mietityltä joten olettaa sopii, että on "bitumi" kaista välissä. Sokkelin läpikin on vedenohjausputket, Jostain nurkastahan toi voinee avata ja katsoa miten aika on sitä kohdellut?
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Sulla on ollut huonoa tuuria tai väärät ohjeet korjaukseen, ongelmia voi tulla niissä uusissakin takuuajan jälkeenkin.
Pidän noita pienenpänä riskinä (ja nyt se on tapansa näyttänyt) kuin näitä uusia energiatiiviitä rakenteita, joista on vsta vähän kokemusta.
Salajoat voivat olla osin tukossa esim puunjuurien takia, tosta ei voi sanoa miten oikeasti on tehty, mutta ovat niin lähellä maan pintaa, että uusiminenkaan ei ole mikää älytön homma.
Savea pintavesien ohjaukseen on 50-luvulla menestykkäästi paljon käytty
Kosteutta tuo saa maastakin, ongelmat jos niitä on ovat kyllä varmasti esiin kaivettavissa.
Totta, mutta millon on? OK-taloissa putkien kulutuksesta aih, rasitukset ovat aivan mitättömät verrattaessa kerrostaloihin. Hanat , pumput ventiillit, wc-istuimet niissä tullee korjaustarvetta. Lämmitysjärjestelmä?
Noiden muoviviemäreiden kestoikä on tosiaa vielä? Tiedän niiden kestäneen ainakin 50-vuotta ja edelleen käytössä. Painumat "näkee" siitä toimivatko ne nyt. Sitten kun ne uusii, mennee kaivamisen puolelle muutenkin.
Useinhan nuo ovat 300-500mm syvyydessä ja urien teko ei nyky vehkeillä ole mikään mahdoton homma.
Noiden kuntoon kannattaa kiinnitää huomiota, jos on 2-lasiset lämpölasittomat niin miettisin niiden uusimista.
Missä kunnossa pinnat on, millainen homma on kun vesijohtoliittymä uusitaan, onko sähköt riittävät.
Johdot ollevat jo näitä MMJ /ML-muovipintaisia eli kestänevät vielä kauan.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Hyvältähän tää kuullostaa, kts. viemärikuvista mitä pitää uusia eli missä putket kulkee, kallein homma siinä on pintojen uusimien viemäreiden kaivuntakia. Itse uusin viemärit vaikka ne oli vain 20-vuotta vanhoja, koska lattia piti muutenkin avata.
Tossa talossa saattaa olla 90mm nousut, joita ei enää edes tehdä.
Maalämpöön...
Asunpaikan valinta on haastavaa hommaa... kun talo on hyvällä paikalla (mikä se on 30-vuoden päästä?) sillä saa omansa pois ja vastaavasti väärässä paikassa juuri kukaan ei halua=> myydään halvalla jos edes silloinkaa saa kaupaksi.
Vanhassa talossa pitää itsekin osata jotain tehdä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 436
Kyllä tässä pitää lähtökohtaisesti olettaa, että kaikki on tehty niin väärin kuin olla saattaa ja taitaa. Näkemystä voi korjata vasta sitten kun toisin on osoitettu. Puun kunto ja mahdollinen bitumikaista täytyy selvittää, samoin onko vedenpoistoreikiä muualla kuin piirustuksessa jne.. Bonuksena tuossa vielä asbestit ja kreosoosit päälle remonttia hankaloittamaan ja kallistamaan. Jos muistan oikein niin oli öljylämmityskin vaihtamatta. Lopputuloksena tuo talo tuolta aikakaudelta omaa niin paljon päänsärkyä aiheuttavia kohtia, että ei pienintäkään tolkkua lähteä ostamaan, kun on vaihtoehtojakin.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Sä oot kyllä ihan mahdoton pessimisti
. Onkos huonoja omakohtaisia kokemuksia? Kyllä korjaamalla saa hyvää aikaiseksi, vanhoissa pitää vain muistaa, ettei korjaa jos se ole välttämätöntä. Kuvia ja paikkaa näkemättä tietysti joutuu vähän varauksia laittamaan. Todella paljon puretaan täysin korjattavissa olevia rakennuksia pikkuvikojen ja peloittelun takia.- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Olis kiva käydä tää keskustelu 26-vuoden kuluttua... mitä tolle mm. PILP:lle sillon kuuluu
Kattolämmitys on kyllä sieltä "heikommasta" päästä, lämmin ilma nousee ylöspäin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 436
Ei vaan realisti, sen verran vanhoja rakenteita nähnyt auki omasta ja aikanaan isän toimesta. Noissa voi olla ihan mitä tahansa toteutusta, sinunkin se pitäisi tietää, jos vanhoja oot puuhastellut. Korjaamalla tulee joo kuntoon, mutta onko koko talon räjäyttämisessä mitään järkeä? No ei ole. Tässäkin se hinta varmasti on sen mukaan, että koko taloa ei räjäytetä. Nykyisen ostin tontin ja liittymien hinnalla ja sen korjaaminen on perusteltua puhtaasti ostohinnan takia. Siltikin melkein olisi kannattanut rakentaa viereen uusi, oltais asuttu jo pari vuotta. Naapuri osti meidän kanssa samaan aikaan +50 ke hintaan vähän isomman samankuntoisen samankokoisella tontilla. Niillä peukalo keskellä kämmentä. Halvemmaksi heillekin olisi tullut ostaa uusi.Sä oot kyllä ihan mahdoton pessimisti
Ei kyse ole mistään peloittelusta vaan siitä, että jos et tee itse, niin maksaa pienetkin jutut mansikoita. Mustikat menee myös, jos erehtyy kunnan isiltä kysymään lupia. Itse tehden menee vapaa-aika X vuodeksi. Ja paljon rahaa siltikin. Kysyjän talossa on "pikkuvikoina" lämmitysjärjestelmän muutos (20 ke), ikkunoiden remppaa (5 ke), viemäreitä (10 ke) ja potentiaalia löytyy lattioiden poistoon sekä vähintään ikkunoiden aluksien purkamiseen. (xx ke) Jos hinta on "tontti", on mummon rakas perintömökki tai paikka muuten erityisen helmi, niin ymmärrän ostamisen. Muuten sulaa hulluutta ottaa moisia ongelmia kontolleen, kun ei nuo talot myynnistä lopu.
e: Unohtamatta myös sitä, että vaikka remppaat miten, niin vanha on vanha. Ei ne sisätilojen ratkaisut sun muut muut miksikään. En sano, että nämä uudet on parempia, mutta yleensä se asumismukavuus lattialämmityksen sun muun myötä on parempi.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 532
Tekijöitä on todella monta sorttia, kuten niiden uusienkin kassa. Täydellinen uusimien on tietenkin isoa homma. Mutta jos tietää mitä tekee, rakenteista saattaa esim. ääni mielessä tulla parempia kuin mitä nykyisin uudet on.
Jos olet toiminut taloudellisesti järkevästi (lue et uusinut turhaan), niin itse tekemällä säästät varmasti, jos tavaratkin osaat hommata järki hinnoin. Normi raksamiehen palkoilla sitä erotusta pitää aika monta vuotta tienata.
Tän mä saatan uskoakin
Korjaus ei sovi kaikilleVanha on siitä hyvä, ettei niitä kunnan isiä talosi sisäpuoli juurikaan kiinnosta, mikä on hyvä.
Nuo kulut ovat aivan mitättömät etelässä, hyvällä paikalla oleva tontti (jos edes saa) maksaa niin paljon.
Tollanen ikkunoiden alusten uusimien on pikku homma osaavalle ja "hirmu homma" kädettömälle.
Vanhan järkevä korjaus saattaa aiheuttaa pieniä ongelmia tilan optimointiin, yllättävän paljon niitä voi miettimällä parantaa järkikuluinkin. Uusista tukee kyllä mieleen käynnissä oleva "PILP-talokeskustelu"
Kuten jo mainittu muutamaan kertaan, tontti ja sijainti sen ratkaisee kannattaako vaiko ei. Pk-seudulta saa noita 70-luvun pommeja 1000m2 puutarhatontilla ja hyvällä sijainnilla alta 400t kun uusi talo (jota et vastaavalla tontilla tai sijainnilla edes löydä) on sen 750t€+. Siinä on mielestäni jo 350 000 syytä miettiä vanhan korjaamista JOS se tontti ja sijainti on tärkeää. Muuten kannattaa muuttaa vaikka pohjoisespooseen/Vantaalle josta sen uudehkon vastaavan talon sitten saakin tuohon samaan 400t hintaan
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 967
Kuten jo mainittu muutamaan kertaan, tontti ja sijainti sen ratkaisee kannattaako vaiko ei. Pk-seudulta saa noita 70-luvun pommeja 1000m2 puutarhatontilla ja hyvällä sijainnilla alta 400t kun uusi talo (jota et vastaavalla tontilla tai sijainnilla edes löydä) on sen 750t€+. Siinä on mielestäni jo 350 000 syytä miettiä vanhan korjaamista JOS se tontti ja sijainti on tärkeää. Muuten kannattaa muuttaa vaikka pohjoisespooseen/Vantaalle josta sen uudehkon vastaavan talon sitten saakin tuohon samaan 400t hintaan
Kyllä on hinnat kohdillaan siellä PK:ssa. Täällä tosiaan meni hyvällä paikalla ja tontilla -70 luvun talo, hinta karvan yli satku. Jotain sitten löytyi, josta lähti purkamisen kierre. Rakentamisesta kun en paljoa ymmärrä, mutta noita muita viestejä lukiessa alkoi vähän hahmottua mitä ongelmia voi olla. Tilannehan on nyt että talo on autio, ei merkkiäkään remontoinnista ja aikaakin tässä on mennyt. Tuo 350 000 syytä pistää miettimään että onko tällä markkina-alueella mitään järkeä alkaa edes korjaamaan, tai purkamaan ja rakentamaan uutta. Eikä se purkaminenkaan halpaa ole. Varmaan pankillakin on jotain sanottavaa jos ihan vähän pitäisi rahaa saada lisää...
Sitten toinen -70 luvun ihme, isompi ja hyvällä paikalla, vielä isommalla tontilla. Meni kaupaksi muistaakseni vajaa 200k. Nyt taas myynnissä reilulla satkulla(!) Tällä kertaa osittain purettu saunatiloista, ja mainintana rehellisesti että on sitten mikrobittejä löydetty ja firman nimi mikä on tutkinut talon, ja huonoksi todennut.
Jaaa *rumpujen pärinää* yks 60-70 luvun rivari mikä osoittautui täydeksi pommiksi, aivan kaikki päin vittua, edellinen asukas muutti pois kun terveys ei kestänyt. Isännöitsijää ei kiinnostanut, eikä kiinnosta nytkään. Saman talon muissakin asunnoissa todettu sisäilmaongelmia. Rekkulaa tehty, saa nähdä mitä tulee vastaukseksi. Nythän se on siis osittain purettu ja odottaa myyjän vastausta ja isännöitsijää mitä ei saa mitenkään kiinni. Itse ehdotin kaupanpurkua, mutta kun se on niin kiva kunhan saa kuntoon
Uutiset
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 32M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 5
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
