Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Kuten jo mainittu muutamaan kertaan, tontti ja sijainti sen ratkaisee kannattaako vaiko ei. Pk-seudulta saa noita 70-luvun pommeja 1000m2 puutarhatontilla ja hyvällä sijainnilla alta 400t kun uusi talo (jota et vastaavalla tontilla tai sijainnilla edes löydä) on sen 750t€+. Siinä on mielestäni jo 350 000 syytä miettiä vanhan korjaamista JOS se tontti ja sijainti on tärkeää. Muuten kannattaa muuttaa vaikka pohjoisespooseen/Vantaalle josta sen uudehkon vastaavan talon sitten saakin tuohon samaan 400t hintaan :)
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta karsastan tota sanontaa "70-luvun pommi". Ne voivat olla (varsinkin ne täystiilitalot) kannattavasti korjattavissa, saattaa olla jopa ikkunat uusittu 3-lasisiksi. Noiden isoin ongelma on
lämmöneristyksen vähäisyys, sekin voi olla rakentajasta riippuen parempi, kuin mitä aikakauden minimi vaati.

Laittamalla maalämmön lämmityskulut jäänevät niissäkin järkevälle tasolle.
 
Mitenköhän kauan tällä kertaa menee hajuhaitan kanssa, hiiri kuolleena väliseinän sisällä..

Pakko se olisi aloittaa täysimittainen sota noiden kanssa.

Tällä kertaa? Tuli vaan mieleen kylppäriremppa vuosien takaa kun koko seinä muistaakseni purettiin kylppärin puolelta, toisella puolella keittiö. Varmaan kymmeniä hiirien muumioita löytyi seinän välistä, ikinä ei haissut. Ehkä sitten paksut seinälevyt tai jotain. Ihme kyllä kahden muun seinän välistä ei löytynyt mitään.
 
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta karsastan tota sanontaa "70-luvun pommi". Ne voivat olla (varsinkin ne täystiilitalot) kannattavasti korjattavissa, saattaa olla jopa ikkunat uusittu 3-lasisiksi. Noiden isoin ongelma on
lämmöneristyksen vähäisyys, sekin voi olla rakentajasta riippuen parempi, kuin mitä aikakauden minimi vaati.

Laittamalla maalämmön lämmityskulut jäänevät niissäkin järkevälle tasolle.

No pommi olisi voinut olla heittomerkeissä, mutta niin ihmiset niistä ajattelee.
En kyllä näkisi lämmöneristeitä tai ikkunoita isoimpina ongelmina. Isoimmat ongelmat ovat yleensä perustustapa, rakenneratkaisut kuten harjakaton tuenta/räystäät ja sen aikaisen, uusittavaksi tulevan talotekniikan päivitysmahdollisuudet.
 
Tällä kertaa? Tuli vaan mieleen kylppäriremppa vuosien takaa kun koko seinä muistaakseni purettiin kylppärin puolelta, toisella puolella keittiö. Varmaan kymmeniä hiirien muumioita löytyi seinän välistä, ikinä ei haissut. Ehkä sitten paksut seinälevyt tai jotain. Ihme kyllä kahden muun seinän välistä ei löytynyt mitään.

Äänestä päätellen oli hiiri ja viimeksi vaikutti kyllä ehkä oravalta, jolloin hajua tuli viikkoja.
Kyllä varmasti löytyy useampi muumio/luuranko kun tulee aika vaihtaa seinät, mutta nyt kun enemmän miettii niin mielestäni kyllä vasta toinen kerta kun se raikas kalma tuoksuu. Pitänee teipata lattianraja ja pistorasiat, auttoi viimeksi.
 
Mitenköhän kauan tällä kertaa menee hajuhaitan kanssa, hiiri kuolleena väliseinän sisällä..

Pakko se olisi aloittaa täysimittainen sota noiden kanssa.

Veikkaisin että ei kauaakaan, hiiri on kuitenkin pieni ja suht kuiva eläin, eli se kuivuu ja sen jälkeen ei haise, rotta on sitten asia erikseen.

"hauskana" sivukommenttina, kun ostettiin tämä talo reilut 9v sitten, ulkorakennuksessa oli hiirenkakkaa, se kun oli ollut kylmillään useamman vuoden, meidän tässä asuessa ei ole hiiriä ennen tätä syksyä näkynyt, nyt ulkorakennuksessa on ollut kakkaa, ja 4 hiirtä on tullut jo loukkuun.
Kyllähän täällä kissoja pyörii, mutta suurin "syy" kai että naapurin "vanha rouva" otti ja kuoli viime talvena, se piti tontin puhtaana, eikä seuraajaa vielä valittu, vaikka tässä on useampikin kissa tapellut reviiristä.
 
Äänestä päätellen oli hiiri ja viimeksi vaikutti kyllä ehkä oravalta, jolloin hajua tuli viikkoja.
Kyllä varmasti löytyy useampi muumio/luuranko kun tulee aika vaihtaa seinät, mutta nyt kun enemmän miettii niin mielestäni kyllä vasta toinen kerta kun se raikas kalma tuoksuu. Pitänee teipata lattianraja ja pistorasiat, auttoi viimeksi.
Hiiriin auttaa muuten lemmikki. Kissa tai koira. Jostain syystä koirakin pelottaa hiiret pois aika tehokkaasti.
 
No pommi olisi voinut olla heittomerkeissä, mutta niin ihmiset niistä ajattelee.
En kyllä näkisi lämmöneristeitä tai ikkunoita isoimpina ongelmina. Isoimmat ongelmat ovat yleensä perustustapa, rakenneratkaisut kuten harjakaton tuenta/räystäät ja sen aikaisen, uusittavaksi tulevan talotekniikan päivitysmahdollisuudet.
Noi on sen verran kevyitä, että perustustapa ollee aika toissijainen asia. Toki, jos savikolle on tehty reunavahvistetulla laatalla, joitain ongelmia ulkopuolisesta kaivusta aikeutuneita painumisia voi olla.
Tuolloin vielä pääosin oli mistä valita, joten hiekalla lienee useimmat.

Harjakatto-tuentaongelmat mitä sillä tarkoitat?

Noissa käytettiin todella paljon öljylämmitystä, joten niissä on iso pannuhuone, jonne sen uuden tekniikan saa
hyvin sopimaan, tapauskohtaisesti sitten ne kulkureitit. Fiksummat ovat ymmärtäneet, että se kattila pitää joskus uusia ja järjestäneet riittävän leveät ovet. Sekä vesikiertoinen lämmitys, joka mahdollistaa maalämmön vähäisin kuluin.

Sähkökeskuksia pystyy alakeskuksilla parentamaan kohtuu kuluin. Kuulun painovoimaisen IV:n ystäviin, ei tarvitse suodattimia pestä eikä koneiden "ulinasta/suhinasta" kärsiä.
 
Sehän olisi se helpoin. Kissa ja sille kulkureitti yläpohjaan :)
Valitettavasti ei vain ole mahdollista.

Omasta kokemuksesta ei edes lauma koiria pidä noita poissa. Naapuruston kissat sentään jotain tekee.
Jännä homma että vaikka rottiakin on tullut loukutettua, ja silloin kun vielä sai kunnon myrkkyjä, tyyliin iso säkki välikatolle, niin johonkin hittoon aina sekin katosi, eikä taskulampulla katellessa missään näkynyt, ja ne raadot kai sitten mennyt muualle kuolemaan.

Ei sentään vielä tulleet katosta läpi kuten naapurilla, on tää hienoa:psmoke:
 
Käyttöveden lämmittämisestä, 270L/3kW kattilassa olisi mahdollisuus lämmitellä "yösähköllä". Tuosta kai spottisopimuksella jonkin verran voisi säästää vs. pitkin päivää lämmittämiseen. Millaisia käytäntöjä/kokemuksia langan muilla herrasmiehillä?
 
Kair BD-400 (Kairin tuotearkistosta löytyy esite) ilmastointikone jollottaa/jurnuttaa eli toinen puhaltimista saattaa laueta minä päivänä tahansa. Montako rahaa tuollaisen uusiminen ja ilmanvaihdon säädättäminen suunnilleen kustantaa? -94 rakennettu okt. Nopealla googlauksella puhallinmoottoreita löytyi ~205€ hintaan, mutta en tiedä olisiko fiksumpaa vaihdattaa koko laite.

Muutamia vuosia sitten tuohon on uusittu noi puhaltimet, mutta silti on taas vaihdon tarpeessa. Tuo on varmaan jo vajaan vuoden pitänyt kevyttä ääntä, mutta nyt lähiaikoina tuntuu että se on joko koventunut tai tahti on kiihtynyt.
 
Kair BD-400 (Kairin tuotearkistosta löytyy esite) ilmastointikone jollottaa/jurnuttaa eli toinen puhaltimista saattaa laueta minä päivänä tahansa. Montako rahaa tuollaisen uusiminen ja ilmanvaihdon säädättäminen suunnilleen kustantaa? -94 rakennettu okt. Nopealla googlauksella puhallinmoottoreita löytyi ~205€ hintaan, mutta en tiedä olisiko fiksumpaa vaihdattaa koko laite.

Puhallin rikki vai laakeri rikki? Laakerin vaihtaminen on yksinkertainen homma, eivätkä ne montaa euroa maksa. Tuollaisia AC-puhaltimia löytyy kyllä käytettynäkin helposti, eivät ne yleensä mihinkään mene parissa vuosikymmenessäkään - joten omituista jos edes yksi on oikeasti mennyt rikki. IV-koneen vaihtaminen harvoin lyö leiville, laite pari tonnia ja vaihdot siihen päälle (yleensä putkimuutoksineen) maksaa sen verran ettei sitä helposti sähkökuluissa maksa takaisin.
 
Käyttöveden lämmittämisestä, 270L/3kW kattilassa olisi mahdollisuus lämmitellä "yösähköllä". Tuosta kai spottisopimuksella jonkin verran voisi säästää vs. pitkin päivää lämmittämiseen. Millaisia käytäntöjä/kokemuksia langan muilla herrasmiehillä?

Ei kannata noin pienellä, joutuisit lämmittämään sen kuumemmaksi kuin jatkuvalla käytöllä jolloin häviöt veisivät joka tapauksessa tuon edun.
 
Sähköpääkeskuksesta. Nykyinen pääkeskus sijaitsee talon ulkoseinällä (piilossa suorilta katseilta, mutta periaatteessa vapaasti käpälöitävissä kenelle tahansa, jolta löytyy kolmioavain). Mietin, että jos työstän jotain murto-/yms/valvontajärjestelmiä taloon, niin mahdollinen murtovaras saa aika yksinkertaisella kierroksella talon ympäri tehtyä työnsä helpommaksi pimentämällä koko kämpän.

Saako tuon keskuksen siirtää lukkojen taakse tai jotain mitä pitäisi tietää sähköpääkeskuksen siirtämisestä? Voisi siihen tietysti teettää järeämmän lukon, mutta se nyt ei kovin paljon auta nykytilanteeseen verrattuna.
 
Itse olen muh ilmavaan vaihtanut molempien tuulettimien laakerit. Kustannus oli muistaakseni kaksi euroa/laakeri eli yhteensä neljä euroa. Ärsyttäviä irroittaa, mutta konetta ei tarvitse sen kummemmin irroitella mistään tms. jännää tehdä. Piti sellaista räppättävää ääntä (muutettiin tähän) ja totesin että toinen ei ole pyörinytkään enää hetkeen. Tuo ilmastointilaite siis vuodelta 88 ja vajaa kymmenen vuotta sitten noi vaihdettiin. Hyvin toimii edelleen.
 
Sähköpääkeskuksesta. Nykyinen pääkeskus sijaitsee talon ulkoseinällä (piilossa suorilta katseilta, mutta periaatteessa vapaasti käpälöitävissä kenelle tahansa, jolta löytyy kolmioavain). Mietin, että jos työstän jotain murto-/yms/valvontajärjestelmiä taloon, niin mahdollinen murtovaras saa aika yksinkertaisella kierroksella talon ympäri tehtyä työnsä helpommaksi pimentämällä koko kämpän.

Saako tuon keskuksen siirtää lukkojen taakse tai jotain mitä pitäisi tietää sähköpääkeskuksen siirtämisestä? Voisi siihen tietysti teettää järeämmän lukon, mutta se nyt ei kovin paljon auta nykytilanteeseen verrattuna.

Voi sen siirtää, mutta jos sisälle siirrät tai ylipäätään paikka vaihtuu niin rahaa menee. Ei ole ihan niks naks homma.
 
Käyttöveden lämmittämisestä, 270L/3kW kattilassa olisi mahdollisuus lämmitellä "yösähköllä". Tuosta kai spottisopimuksella jonkin verran voisi säästää vs. pitkin päivää lämmittämiseen. Millaisia käytäntöjä/kokemuksia langan muilla herrasmiehillä?

Itselläni aika vastaava yösähköllä (tosin tuntihinnoittelu käytössä), mutta sinänsä koko yösähkö on turha mutta kun eroa ei ole normihintaan ja kuitenkin veden lämmitys iso osa kulutuksesta niin on nyt mennyt kun en ole jaksanut vaihtaa.

Sinänsä fortum itselläni ohjaa tuota etänä, joten senkään vertaa ei tarvitse itse säätää. Lähinnä hyötynä on ettei kuukausimaksua ole ja voin sovelluksesta asettaa poissaolo päiviä jolloin sitä lämmitetään vähemmän (kuitenkin Fortum lupaa että lämmitetään sen verran ettei bakteerit innostu, eli kokonaan ei ole poissa päältä vaikka olisi viikkoja poissa).

Lisäksi jos kulutus on poikkeuksellisen isoa ja veden lämpö ei ole enää riittävää niin tunniksi kerrallaan sen voi laittaa sovelluksesta päälle (normitahdilla se lämmittää yöllä sitä ehkä 2h-2,5h).

Sitä en tiedä miksi vettä lämmitettäisiin sen vähempää vaikka se olisi jatkuvaa. Samassa lukemassa se manuaalinen termostaatti siinä kyljessä pysyy vaikka sitä lämmitettäisiin jatkuvan sijaan silloin tällöin. Lisäksi yöllä sähkön hinta on usein puolet tai kolmasosa päivän hinnasta (eikä spot hinnoittelussa ole koskaan tavattoman suurta kuten päivällä joskus on).
 
Itselläni aika vastaava yösähköllä (tosin tuntihinnoittelu käytössä), mutta sinänsä koko yösähkö on turha mutta kun eroa ei ole normihintaan ja kuitenkin veden lämmitys iso osa kulutuksesta niin on nyt mennyt kun en ole jaksanut vaihtaa.

Sinänsä fortum itselläni ohjaa tuota etänä, joten senkään vertaa ei tarvitse itse säätää. Lähinnä hyötynä on ettei kuukausimaksua ole ja voin sovelluksesta asettaa poissaolo päiviä jolloin sitä lämmitetään vähemmän (kuitenkin Fortum lupaa että lämmitetään sen verran ettei bakteerit innostu, eli kokonaan ei ole poissa päältä vaikka olisi viikkoja poissa).
Plus että kaksiaikasähkön perusmaksu on monesti aika paljon kalliimpi kuin yksiaikasähkön. Pelkästään sillä säästöllä saa rallatella sähköä päivisin aika paljon.
 
Puhallin rikki vai laakeri rikki? Laakerin vaihtaminen on yksinkertainen homma, eivätkä ne montaa euroa maksa. Tuollaisia AC-puhaltimia löytyy kyllä käytettynäkin helposti, eivät ne yleensä mihinkään mene parissa vuosikymmenessäkään - joten omituista jos edes yksi on oikeasti mennyt rikki. IV-koneen vaihtaminen harvoin lyö leiville, laite pari tonnia ja vaihdot siihen päälle (yleensä putkimuutoksineen) maksaa sen verran ettei sitä helposti sähkökuluissa maksa takaisin.

Siis joo, laakeri mitä luultavimmin vain - ei siis rikki mitään vielä. Mietin vain, että laukeaako se kohta jotenkin pysyvästi, jos vielä pitkään jollottaa.

Miten saan parhaiten testattua kumpi noista jollottaa, koneen etulevy irti ja korva kiinni puhaltimeen? Ilman etulevyä noi ei pyöri mutta taitaa johtua vaan siitä, että siinä etulevyssä on sellainen tappi, joka luultavasti painaa jotain kytkintä. Se lienee helppo ohittaa.

Itse olen muh ilmavaan vaihtanut molempien tuulettimien laakerit. Kustannus oli muistaakseni kaksi euroa/laakeri eli yhteensä neljä euroa. Ärsyttäviä irroittaa, mutta konetta ei tarvitse sen kummemmin irroitella mistään tms. jännää tehdä. Piti sellaista räppättävää ääntä (muutettiin tähän) ja totesin että toinen ei ole pyörinytkään enää hetkeen. Tuo ilmastointilaite siis vuodelta 88 ja vajaa kymmenen vuotta sitten noi vaihdettiin. Hyvin toimii edelleen.

Vois viikonloppuna fiksailla tuota omaa. Mistä hommasit laakerit?
 
Voi sen siirtää, mutta jos sisälle siirrät tai ylipäätään paikka vaihtuu niin rahaa menee. Ei ole ihan niks naks homma.

Ok, näin vähän epäilinkin. Helpointa ja halvinta lienee tehdä pääsyä ja näköyhteyttä tolle keskukselle vielä hankalammaksi.
 
Vois viikonloppuna fiksailla tuota omaa. Mistä hommasit laakerit?

Isäpuolen kautta aikanaan omakustanne hintaan (oli sähköliikkeessä töissä). Noista laakerikeskuksista yms. noita kait löytää ja varmaan voi mennä jostain läheisestä sähköliikkeestä kysymään mallilla kun saa laitteesta laakeri irti (ostaa kerralla ylimääräisen niin vaihtaa kerralla vaikka kaikki kun/jos yhden on jo irti saanut). Normihinta varmaan 6-10e nykyään kpl?

Perinteiset piikkikärkipihdit kannattaa olla kun kiinnitys on samanlainen ärsyttävyys kuin noissa lukoissa kun vaihtaa kahvan karan pituutta.
 
Siis joo, laakeri mitä luultavimmin vain - ei siis rikki mitään vielä. Mietin vain, että laukeaako se kohta jotenkin pysyvästi, jos vielä pitkään jollottaa.

Harvemmin laukeaa nopeasti, yleensä pitää tuota meteliä vuosikausia. Mutta kannattaahan se toki vaihtaa ettei ala mikään paikka kulumaan.

Miten saan parhaiten testattua kumpi noista jollottaa, koneen etulevy irti ja korva kiinni puhaltimeen? Ilman etulevyä noi ei pyöri mutta taitaa johtua vaan siitä, että siinä etulevyssä on sellainen tappi, joka luultavasti painaa jotain kytkintä. Se lienee helppo ohittaa.

Tai revit yhden puhaltimen kerralla irti (ja ikkuna auki) ja kuuntelet kumpi pitää meteliä. Saattaahan ne kummatkin olla menossa toki.
 
Ok, näin vähän epäilinkin. Helpointa ja halvinta lienee tehdä pääsyä ja näköyhteyttä tolle keskukselle vielä hankalammaksi.

Sähköyhtiölle on toimitettava sitten avain, heillä pitää olla pääsy sinne. Samoin palomiehet varmaan voivat kaivata, jos tarvitsee saada sähköt katki turvallisuussyistä.

Ehkä ne hälyttimet vaan kannattaisi laittaa UPSin taakse?
 
Sähköyhtiölle on toimitettava sitten avain, heillä pitää olla pääsy sinne.
Tämä nyt ei pidä paikkansa. Monellahan on nykyisin pääkeskus jossain eteisen kaapissa. Sähköyhtiöllä pitäisi muka olla pääsy suoraan asuntoon / taloon sisälle, not.
 
Tämä nyt ei pidä paikkansa. Monellahan on nykyisin pääkeskus jossain eteisen kaapissa. Sähköyhtiöllä pitäisi muka olla pääsy suoraan asuntoon / taloon sisälle, not.

Sähköpääkeskus OKT:ssa eteisessä? Se jossa on etähallittava sähkömittari ja sinetöidyt pääsulakkeet? En kyllä ole nähnyt viime aikoina mitään tuollaista, yleensä vain ryhmäkeskus on sisätiloissa. Jo aurinkopaneeleitakin varten pitää asentaa katkaisijat ulos, jotta niihin päästään käsiksi ja ne voidaan tehdä jänneettömiksi.
 
Noita laakereita saa ihan biltema/motonetistäkin, riippuen mootorista. EBM-papst tuntuu olevan aika suosittu valmistaja noissa puhallin moottoreissa (no ainankin Niben laitteissa) ja niihin hain Biltemasta (systerin Fighteriin tullut vaihdettua 2 kertaa).
Netti vääränään noita laakerinvaihto-ohjeita.
 
Täällä on mittari ja pääsulakkeet vielä oikein suunniteltu ryhmäkeskuksen alapuolelle. Ovat ns. samaa puuta. Oven ulkopuolella kyltti, että pääkeskus sisällä tjsp. Vissiinkin ollut ok tapa joskus... -89 rakennettu. Vastaaviin törmännyt useampaankin.


Ulkokissa kuoli tossa syksyllä ja nyt alko kuulumaan rapinaa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen :(. Muistelinkin kun välikatolla oli myrkkyjä ja satimia, että vissiin hiiri ongelmaa ollut ennenkin. Kummasti se tollanen huonosti liikkuva vanha mammarainenkin jaksoi pitää talon hiirivapaana. Sisäkissa löytyy joka sekoaa noista äänistä kun hiiret vetää rundia katossa. Ilmeisesti pelkkä kissan haju ei riitä. Tai sitten pitäisi mennä ripottelemaan kissan hiekkalaatikon tuotoksia ympäri taloa ja testata sillä.
 
Sähköpääkeskus OKT:ssa eteisessä? Se jossa on etähallittava sähkömittari ja sinetöidyt pääsulakkeet? En kyllä ole nähnyt viime aikoina mitään tuollaista, yleensä vain ryhmäkeskus on sisätiloissa. Jo aurinkopaneeleitakin varten pitää asentaa katkaisijat ulos, jotta niihin päästään käsiksi ja ne voidaan tehdä jänneettömiksi.
Porukoilla ainakin on noin. Meillä on kyllä erillisessa teknisessä tilassa, mutta ei sinnekään voi sähkölaitokselta kukaan marssia sisään tai alkaa hälyt soimaan.
 
Sähköpääkeskus OKT:ssa eteisessä? Se jossa on etähallittava sähkömittari ja sinetöidyt pääsulakkeet? En kyllä ole nähnyt viime aikoina mitään tuollaista, yleensä vain ryhmäkeskus on sisätiloissa. Jo aurinkopaneeleitakin varten pitää asentaa katkaisijat ulos, jotta niihin päästään käsiksi ja ne voidaan tehdä jänneettömiksi.
Meillä on on 90-luvun OKT ja sähköpääkeskus on tuulikaapissa.
 
2005 vuoden talossa on kaikki romppeet samassa kaapissa sisätiloissa. Naapurilla näkyy olevan saman ikäisessä talossa sähkökaappi autotallin kyljessä, eli olisiko mittari ja pääsulakkeet siellä. Tapoja on siis monia.

Eikä pääsulakkeet ole enää sinetöityjä. Sähkölaitos ohjeistaa vaihtamaan itse varovaisuutta noudattaen, jos jostain syystä pääsulake palaa.
 
Sähköyhtiölle on toimitettava sitten avain, heillä pitää olla pääsy sinne. Samoin palomiehet varmaan voivat kaivata, jos tarvitsee saada sähköt katki turvallisuussyistä.

Kaikilla tuntemillani OKT-asukkailla on sähköpääkeskus esim. teknisessä tilassa tai eteisessä, eikä yksikään heistä ole toimittanut avaintakaan sähköyhtiölle, sähkön jakelijalle tai palokunnalle. Missä on lähde tälle vaatimukselle, @burmanm ?
 
Mielenkiintoista. Tuostahan saa ilmasta jerkkua torppaan...
Eiköhän etäluettavasta mittarista näe jos kovin reilusti jerkkua lisää,jostain pienestä lisä kulutuksesta tuskin ovat pahoillaan kun rahaa tulee vaan enemmän.
 
Kaikilla tuntemillani OKT-asukkailla on sähköpääkeskus esim. teknisessä tilassa tai eteisessä, eikä yksikään heistä ole toimittanut avaintakaan sähköyhtiölle, sähkön jakelijalle tai palokunnalle. Missä on lähde tälle vaatimukselle, @burmanm ?

Tässä Caruna Espoon ohjeistus:


"Muita keskuksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai erillinen tekninen tila, josta on käynti suoraan ulos. Teknisen tilan tulee olla lukittu, mutta meillä sähkönsiirtoyhtiönäsi täytyy olla siihen pääsy. "
 
Sähköpääkeskuksesta. Nykyinen pääkeskus sijaitsee talon ulkoseinällä (piilossa suorilta katseilta, mutta periaatteessa vapaasti käpälöitävissä kenelle tahansa, jolta löytyy kolmioavain). Mietin, että jos työstän jotain murto-/yms/valvontajärjestelmiä taloon, niin mahdollinen murtovaras saa aika yksinkertaisella kierroksella talon ympäri tehtyä työnsä helpommaksi pimentämällä koko kämpän.

Saako tuon keskuksen siirtää lukkojen taakse tai jotain mitä pitäisi tietää sähköpääkeskuksen siirtämisestä? Voisi siihen tietysti teettää järeämmän lukon, mutta se nyt ei kovin paljon auta nykytilanteeseen verrattuna.
Joko virittelet riippulukko virityksen tai jossain kaappi malleissa saa kolmio avain lukon tilalle abloyn hilppeet jotka sitten voi sarjoittaa talon avaimelle. Kysyppä kuvan kanssa lukkoliikkeestä.
 
Tässä Caruna Espoon ohjeistus:


"Muita keskuksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai erillinen tekninen tila, josta on käynti suoraan ulos. Teknisen tilan tulee olla lukittu, mutta meillä sähkönsiirtoyhtiönäsi täytyy olla siihen pääsy. "

Näyttää olevan samaa vaatimusta muillakin yhtiöillä. Ok, jossain välissä tuo on tullut.
 
Kaikilla tuntemillani OKT-asukkailla on sähköpääkeskus esim. teknisessä tilassa tai eteisessä, eikä yksikään heistä ole toimittanut avaintakaan sähköyhtiölle, sähkön jakelijalle tai palokunnalle. Missä on lähde tälle vaatimukselle, @burmanm ?
Kannattaa kyllä tarkistaa nyt onko siellä eteisessä/teknisessä tilassa myös se sähkömittari/pääsulakkeet, vaiko ainoastaan se ryhmäkeskus. Usein tuo sähkömittari ja pääsulakkeet kun on siellä ulkoseinällä ohjeistuksen mukaisesti (joka on ollut sama ainakin viimeiset 20 vuotta) vaikka se ryhmäkeskus siellä sisällä olisikin. Noh, saahan sen ulko-ovenkin sarjoitettua sähköyhtiön sarjaan tai laitettua vaikka sokkeliin putkilukon :)
 
Usein tuo sähkömittari ja pääsulakkeet kun on siellä ulkoseinällä ohjeistuksen mukaisesti (joka on ollut sama ainakin viimeiset 20 vuotta) vaikka se ryhmäkeskus siellä sisällä olisikin.
Täällä ainakin 12 valmistuneessa talossa mittari ja pääsulakkeet teknisessä tilassa. Ei ainakaan ole tietoa, että sähköyhtiölle olisi avain lähtenyt.

En tiedä ketään, kellä olisi mittari ja pääsulakkeet ulkoseinällä.
 
Täällä ainakin 12 valmistuneessa talossa mittari ja pääsulakkeet teknisessä tilassa. Ei ainakaan ole tietoa, että sähköyhtiölle olisi avain lähtenyt.

En tiedä ketään, kellä olisi mittari ja pääsulakkeet ulkoseinällä.
Turha kai tästä on inttää enempää. Silloin se on mitä luultavimmin määräysten vastaisesti tehty jo aikanaan, eikä täytä tänä päivänä sähköyhtiön ohjeistusta.

Mitään sanktioita tuosta tuskin tulee, mutta ohjeistus onkin sitä varten että JOS sinne tarvitsee päästä, se hoituu helposti.

Edit: Ja siis ei sinne sähköyhtiölle mitään avainta lähetetä, vaan uudiskohteissa yleensä tilataan jo teknisen tilan lukko "kaksoissarjoituksella" jolloin siihen käy sekä sinun oma, että sähköyhtiön avain. Tästä ei välttämättä edes mitään tietoa ole asukkaalla jos ei alkuperäistä sarjoitustodistusta ole olemassa. Tietysti jos itse sarjoittaa lukot uusiksi (tosin lukkoliike voi sen teknisen tilan oven tähän kaksoissarjaan tehdä ihan ilmaiseksi) tai ostaa uudet lukot ja vaihtaa ne, asia ei näin ole.
Mutta sähköyhtiö tosiaan tulee soittamalla/sähköpostilla tekemään tuon kaksoissarjoituksen/putkilukon ja vieläpä aivan ilmaiseksi, joten ongelman ratkaisu ja ohjeistuksen täyttäminen on todella helppoa jos siihen löytyy mielenkiintoa.
 
Täällä ainakin 12 valmistuneessa talossa mittari ja pääsulakkeet teknisessä tilassa. Ei ainakaan ole tietoa, että sähköyhtiölle olisi avain lähtenyt.

En tiedä ketään, kellä olisi mittari ja pääsulakkeet ulkoseinällä.

Mä en taas tiedä ketään kellä olisi ne sisätiloissa. Mahtaisiko tässä olla alueellisia eroja?
 
Kyllähän sitä omankin verkkoyhtiön sivuilta löytyi jostain lomakkeesta ohjeita pääkeskuksen sijoittelulle.

Screenshot_20201103-230524.jpg
 
Vaasan Sähköverkon ohje:

Sähkön mittauskeskuksen voi asentaa talon tai autotallin ulkoseinään. Sen voi myös upottaa seinän sisälle, jolloin se on huomaamattomampi. Muistathan, että mittauskeskukselle tulee aina olla pääsy muualta kuin asuintilojen kautta. Keskuksen hankinta ja sijoitus on rakentajan vastuulla. Jos mittauskeskus tehdään tekniseen tilaan (lämmönjakohuone), Vaasan Sähköverkon edustajien on päästävä tilaan suoraan ulkoa, joten ulko-ovi on varustettava sähköyhtiön H-sarjan Abloy-kaksoispesälukolla. Kaksoispesälukon voi korvata upotettavalla avainsäiliöllä, jossa on sähköyhtiön H-sarjan lukkopesä. Mittauskeskuksen voi sijoittaa portille tai muuhun sopivaan paikkaan, johon on esteetön pääsy myös talvella.
 
Noista näköjään löytyy yhtä monta ja erilaista ohjetta, kun on verkkoyhtiöitä...
 
Ok, näin vähän epäilinkin. Helpointa ja halvinta lienee tehdä pääsyä ja näköyhteyttä tolle keskukselle vielä hankalammaksi.

Saa siihen varmaan lukon? Jos on nyt jo ovi siinä?

Meillä keskus pääsulakkeineen yms on talon keskellä makuuhuoneeseen johtavan käytävän päässä seinään upotettuna. Ovi on vielä tehty liitutauluksi ni ei ihan joka poika edes arvaa et on sähkökaappi tuolla
 
Meillä on teknisen tilan ovessa tuollainen kaksoispesälukko. Siihen toiseen pesään ei meiltä mitään avainta löydy, niin kai se sitten on jonkun sähkölaitoksen tai kaukolämpöyhtiön avaimelle sarjoitettu. Tosin kaukolämmön mittarin kävi äijä vaihtamassa joku aika sitten, mutta sillä ei ainakaan mitään avainta ollut. 25 vuotta vanha talo.
 
Kuinka usein sähkölaitoksen pitää käydä roppaamassa talon omistajan tiloissa olevia laitteita, että olisi perusteltua antaa sähkölaitokselle avain? Itse en ainakaan halua, että avainta yhtään minnekään (edes tekniseen tilaan), on ulkopuolisilla. Jos kerran 10 vuodessa pitää sähkölaitoksen käydä tiloissa, niin olen valmis päivystämään kotona ja avaamaan ovet. Palokunnallahan on universaalit yleisavaimet, niin pääsevät hätätilanteessa sisään joka tapauksessa.

Ford the record; Itselläni on pääkeskus mittareineen, pääsulakkeineen jne. eteisessä (Elenian verkko), eli ei ole edes mahdolisuutta antaa teknisen tilan avainta sähkölaitokselle.
 
Pääsulakkeet yms. ovat ulkona seinustalla enkä näe syytä etteivätkö saisi olla siellä. Sähköyhtiö kävi viimeksi vuosi sitten ja sitä ennen vuosi-pari siitä. Ja viimeksi sinne tarvittiin pääsy kesällä joten onhan näitä tässä ollut. Ensimmäinen oli etäohjattavan lämminvesivaraajan ohjauslaite. Toisella kertaa sähköt menivät ja käskivät katsoa ovatko pääsulakkeet ehjiä (jos sellainen menee ja kutsuu huoltohepun niin lasku tulee itselle). Totesin pleksin läpi että näyttävät ehjiltä ja huoltoheppu tuli ja totesi että etäohjausyksikkö oli paukahtanut (avatessa tiesi jo hajusta). Ilmeisesti noita on hajonnut jonkin verran kun ei ollut kovin yllättynyt. Nyt kesällä sinne piti päästä aurinkopaneeliasentajat kun yhdistivät pääsähkökeskukseen paneelien off kytkimen seinälle (johon pitää olla esteetön pääsy kaikissa oloissa, ei vain pyynnöstä).

Jos eteisen ryhmäkeskukseen pitäisi olla pääsy niin etänä tuon ulko-oven toki saisi auki jos tarvetta olisi (ihan näppärä ominaisuus muutenkin esim. nuohooja yms. varten).
 
Eiköhän etäluettavasta mittarista näe jos kovin reilusti jerkkua lisää,jostain pienestä lisä kulutuksesta tuskin ovat pahoillaan kun rahaa tulee vaan enemmän.

Meinaat, että kulutus laskisi niin sähköyhtiö soittelisi perään, että mikä homman nimi? Toteaa vaan, että nyt säästetään sähköstä. Tai sitten hommaa kunnon mainaussetit kun saa ilmasta sähköä ja pyörittää niin normi kulutus muutu miksikään. Eihän ne rahaa saa jos joku ennen mittaria ottaa. Tai toki lasketaan johonkin hävikkeihin mikä jyvitetään sitten kaikille. Että siinä mielessä ihan sama.

Aika erikoista kyllä ettei ole blommattu...
 
Meinaat, että kulutus laskisi niin sähköyhtiö soittelisi perään, että mikä homman nimi? Toteaa vaan, että nyt säästetään sähköstä. Tai sitten hommaa kunnon mainaussetit kun saa ilmasta sähköä ja pyörittää niin normi kulutus muutu miksikään. Eihän ne rahaa saa jos joku ennen mittaria ottaa. Tai toki lasketaan johonkin hävikkeihin mikä jyvitetään sitten kaikille. Että siinä mielessä ihan sama.

Aika erikoista kyllä ettei ole blommattu...
Oli minullakin sinetöity,okt rakennettu 95/96 Savonvoiman alue,kerran paloi pääsulake 25A (mittari ja sulakkeet laitehuoneessa lukkojen takana)soitin yhtiölle niin sanoivat että vaihda vaan itse ja kun myöhemmin kävivät vaihtamassa etäluettavan mittarin niin eivät sinetöineet pääsulakkeita. Kerro minulle mistä se ilmainen sähkö tulee mainaukseen??
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 088
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom