Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Antti Alien]

Tässä helppo säästövinkki. Tehkää naapureiden kanssa yhteinen jätekatos johon mahdollisimman iso astia. Sitten kimppa-astia ja jaatte silloin sen tyhjennyslaskun vaikka esim. neljän talouden kesken. Koska tyhjennykset maksaa (jäteyhtiö jakaa laskun niin moneen osaan kuin kimpassa on porukkaa), niin mahdollisimman iso astia ja pitkä väli niin säästää oikeasti satasia vuodessa.

Meillä on kahden viikon välein tyhjennettävä 240 litran astia. Tyhjennys maksaa n. 6 euroa per kerta, eli jotain 150 euroa vuodessa. Miten hitossa jätehuoltoon saa menemään useampia satasia?

 

[Mikkos]

Meillä on kahden viikon välein tyhjennettävä 240 litran astia. Tyhjennys maksaa n. 6 euroa per kerta, eli jotain 150 euroa vuodessa. Miten hitossa jätehuoltoon saa menemään useampia satasia?

Mä ihmettelin kanssa kun meilläkin on 240 ja tyhjennys kerran kuussa vajaa 9e eli karkeesti 120e vuodessa.. tosta jos vielä saa satasia pois niin pitäis tulla jo jostain rahaa.
Mutta mielummin maksan ehkä ton 120e vuodessa ja säilytän mielenrauhan naapureiden kanssa. Nyt kun on viimein päässy betinikuutiosta eroon niin ei paljon enää kiinnosta olla naapureiden kanssa tekemisissä.

 

[pipo]

Meillä on kahden viikon välein tyhjennettävä 240 litran astia. Tyhjennys maksaa n. 6 euroa per kerta, eli jotain 150 euroa vuodessa. Miten hitossa jätehuoltoon saa menemään useampia satasia?

No esimerkiksi pakollisella roskien putkikeräysjärjestelmällä. Liittymismaksu vaatimattomasti 4ke ja vuosimaksu päälle pari sataa.

 

[Mikkos]

No esimerkiksi pakollisella roskien putkikeräysjärjestelmällä. Liittymismaksu vaatimattomasti 4ke ja vuosimaksu päälle pari sataa.

Toi nyt ei taida paljon omakotitaloasujia kiinnostaa. Kommuunijutut nääs.

 

[valexi]

Meillä on kahden viikon välein tyhjennettävä 240 litran astia. Tyhjennys maksaa n. 6 euroa per kerta, eli jotain 150 euroa vuodessa. Miten hitossa jätehuoltoon saa menemään useampia satasia?

Tuohon vielä perusmaksu päälle ja jos ei lajittele jätettä ja isompi perhe, että esim vaippaa tulee niin helposti joutuu ottamaan kerran viikossa tyhjennyksen.

Korjattakoon, että ei ehkä satasien (vaan satasen) säästö, mutta säkin saisit heti tuosta hinnasta puolet pois ottamalla naapurin kanssa kimppa-astian.

 

[KoessiKenguru]

Siinä on kyllä hyvä tapa pilata välit naapureiden kesken. Kuitenkin porukkaan mahtuu joku joka ei niitä laskuja maksa kuin ehkä parin kuukauden viiveellä kymmenen muistutuksen jälkeen. Ja sitten saa kinastella siitä että joku ei tuota omasta mielestään juuri lainkaan roskaa ja viettää puolet ajasta mökillä tms. niin hänen pitäisi saada siitä alennusta kun naapurin Einari tuottaa paljon jätettä kun on pari lastakin ja vieraitakin käy viikottain. Joku taas tunkee sinne joulun jälkeen joulukuusen ja kuution pakkausmateriaalia niin sitten muut on vittuuntuneita kun pitää ylimääräisiä tyhjennyksiä maksaa.

Parempi tapa on minimoida ne tyhjennyskerrat ja hommata vaikka komposti jonne biojätteet saa dumpattua. Osassa kaupungeista sillä tavalla saa harvennettua sitä sekajäteroskiksen tyhjennystä. Osassa jäteyhtiöistä onnistuu myös se, että tyhjentävät roskiksen vain tarvittaessa kun soittaa sinne. Jos kunnassa saa itse valita kuka firma jätteet hakee niin en tiedä miten kontrolloivat vai kontrolloivatko mitenkään sitä kunnassa että on edes mitään sopimusta minkään jätefirman kanssa.

Meillä on yllättävän hyvin toiminut, kuuleman mukaan ne, joilta talo ostettiin oli se ongelmaporukka tässä ryhmittymässä, joten saa nähdä jos se näillä toimisi. 5 naapurin yhteiset pöntöt 2x, onko ne sitten niitä 240l pönttöjä ne "perus" isot pöntöt. Koskaan ei ole menny täyteen ja kaikilla on kompostit ja osaavat kierrättää muovit, lasit ja SERit niin, ettei roskakatos täyty niistä. On tuo jätekimppa kyllä ihan hemmetin halpa silloin kun se toimii.

 

[KoessiKenguru]

Kun on omakotitalosta kyse, niin ei siihen pakko ole palkata asbestipurkajia vaan voit hoitaa purkamishommat ihan itse. Kannattaa tietenkin olla asianmukaiset suojavarusteet.

Itse kanssa hommaisin vaan suojavermeet ja tekisin homman itse. Näin on myös lähipiirissä toimittu ja itse ollu lapsenakin purkamassa asbestihommia kotona, ei noita silloin varsinkaan kovin paljon mietitty. Kunhan varottiin ettei rikota ja pölytetä asbestia ympäriinsä.

 

[penttip]

Meillä on kahden viikon välein tyhjennettävä 240 litran astia. Tyhjennys maksaa n. 6 euroa per kerta, eli jotain 150 euroa vuodessa. Miten hitossa jätehuoltoon saa menemään useampia satasia?

Täällä 240 litraa on 5,78€/tyhjennys. 660 litran astialle näkyy maksavan 9,66€, joten ei tuokaan mikään järin hyvä säästövinkki ole, varsinkin jos on pakotettuna oltava vielä kuitenkin tyhjennys kerran kuukaudessa. Toki 660 litraa on enemmän kuin 2 x 240, mutta jos tuossa säästää sen 1,9E kuukaudessa eli 22,8 euroa vuodessa, niin itse melkein ottaisin sen pienemmän pöntön kahden viikon välillä.

Iso pönttö ei sovi useimpiin roskakatoksiin biojätepöntön kanssa, ja eipähän tarvitse haistella kesähelteillä niitä kuukauden vanhoja vaippoja..

 

[pipo]

Toi nyt ei taida paljon omakotitaloasujia kiinnostaa. Kommuunijutut nääs.

No jos omakotitaloksi tulkitaan vain hehtaarin tontilla oleva tila jossain järven rannalla, niin sitten ei. Kaupunkiomakotiasumisessa tämä on valitettavasti totta.

 

[valexi]

Siinä on kyllä hyvä tapa pilata välit naapureiden kesken. Kuitenkin porukkaan mahtuu joku joka ei niitä laskuja maksa kuin ehkä parin kuukauden viiveellä kymmenen muistutuksen jälkeen.

Oletko koskaan ollut jätekimpassa? Meillä ainakin jäteyhtiö lähettää kaikille omat laskunsa, tapelkoon nillittäjät jätefirman kanssa noista laskuista.

Kahdessa edellisessä asuinpaikassa on ollut jätekimppa ja molemmissa toimi loistavasti. Lasku tosiaan muutaman kympin vuodessa. Saa silläkin erotuksella ostaa vaikka kaljaa, mutta tietysti jos "menee se raha muutenkin johonkin" niin mikäs siinä...

Meillä on yllättävän hyvin toiminut, kuuleman mukaan ne, joilta talo ostettiin oli se ongelmaporukka tässä ryhmittymässä, joten saa nähdä jos se näillä toimisi. 5 naapurin yhteiset pöntöt 2x, onko ne sitten niitä 240l pönttöjä ne "perus" isot pöntöt. Koskaan ei ole menny täyteen ja kaikilla on kompostit ja osaavat kierrättää muovit, lasit ja SERit niin, ettei roskakatos täyty niistä. On tuo jätekimppa kyllä ihan hemmetin halpa silloin kun se toimii.

Juuri näin, itsellä samat kokemukset.

 

[KoessiKenguru]

No jos omakotitaloksi tulkitaan vain hehtaarin tontilla oleva tila jossain järven rannalla, niin sitten ei. Kaupunkiomakotiasumisessa tämä on valitettavasti totta.

Meillä taitaa jätekimpan porukalla kaikilla olla vähintään hehtaarin tontti ja onhan tuossa tosiaan vähän kävelemistä yhteisroskikselle, mutta eipähän roska-auto kolistele nurkilla käydessään kun meiltä tulee siihen n. puol kilsaa. Koiria käyttäessä kätevä käydä kerran viikossa heittää roskat roskikseen kun muut tulee kierrätettyä tai kompostoitua.

 

[Zacksa]

360litraa kahden viikon välein. 240 astian kanssa joutui välillä säilyttämään roskasäkkejä kuistilla viimeisenä päivänä, joten vaihdettiin isompaan. Enää ei ole ongelmaa paitsi telkkaria tai muuta kodinkonetta vaihtaessa kun styroksit syö tilaa.
Kaksi vaippaikäistä talossa.

 

[KoessiKenguru]

360litraa kahden viikon välein. 240 astian kanssa joutui välillä säilyttämään roskasäkkejä kuistilla viimeisenä päivänä, joten vaihdettiin isompaan. Enää ei ole ongelmaa paitsi telkkaria tai muuta kodinkonetta vaihtaessa kun styroksit syö tilaa.
Kaksi vaippaikäistä talossa.

Styroksit on tupattu ite viemään johonkin jätekeruupisteelle just ton takia ettei täyty kaikki kimppakeräyspisteet. Tässä muuton jälkeen tuli tilattua helvetisti kaikkea kotiautomaatisettiä ja pahvilootia ja muovilootia oli vaikka muille jakaa, niin nuo vein ihan suosiolla muualle ettei tule saman tien kyräilyä naapurustosta että sinne se vaan tunkee kaiken paskansa

 

[Zigh]

Enää ei ole ongelmaa paitsi telkkaria tai muuta kodinkonetta vaihtaessa kun styroksit syö tilaa.

Styroxit voi viedä muovinkeräysastiaan. Tosin sieltäkin ne todennäköisesti päätyy poltettavaksi kun kuluttajien muovijakeesta niitä harvemmin jatkokäytetään, mutta eipähän täyty oma säiliö.

 

[j1m2]

No jos omakotitaloksi tulkitaan vain hehtaarin tontilla oleva tila jossain järven rannalla, niin sitten ei. Kaupunkiomakotiasumisessa tämä on valitettavasti totta.

Itsellä ei ole kuin reilun puolen hehtaarin tontti,mutta en oikein omakotitaloksi laske noita alle 1000 neliön tontteja,ovat enempi rivitaloja pienellä ilmavälillä.

 

[Ruohonjuuri]

en oikein omakotitaloksi laske noita alle 1000 neliön tontteja,ovat enempi rivitaloja pienellä ilmavälillä.

Älkää lähteekö tohon trolliin. Se ei lopu koskaan.

 

[Lucas]

Itsellä ei ole kuin reilun puolen hehtaarin tontti,mutta en oikein omakotitaloksi laske noita alle 1000 neliön tontteja,ovat enempi rivitaloja pienellä ilmavälillä.

Sehän riippuu siitä arkkitehtisuunnittelun laadusta mitä pienestäkin tontista saa irti. Reilusti alle tuhannen neliön tontillakin onnistuu tehdä omakotitalo jossa munasillaan voi käydä saunan vilpolassa jäähdyttelemässä ilman että naapurit näkevät ja rouva voi ottaa aurinkoa vaikka rinnat paljaana ilman että naapurit näkevät.

Sitten välillä näkee jossain maaseudulla kun joku ison näköisen maatilan isäntä on rakentanut talonsa peltonsa laidalle niin ettei 200 metrin säteellä ole yhtään puuta tai mitään näkösuojaa ja taloon on esteetön näkymä 50 metrin päästä menevältä valtatieltä. Mahdollisesti vielä niin että tie kulkee pohjoispuolelta taloa jolloin talon eteläpihalla oleskella kaikki näkevät tieltä siihen.

Suunnittelun laadusta se on aika paljon kiinni mitä siitä pienestäkin tontista saa irti tai miten isotkin tontit pilataan. Ei siinäkään loppujen lopuksi kovin montaa metriä kauempana ne naapuritalot ole jos tontin koko on esimerkiksi 700 neliömetriä verrattuna 1500 neliömetrin tonttiin.

Tietenkin se sitten on erilaista kun talon rakentaa paikkaan jossa yhtään naapuria ei ole näköetäisyyden päässä ja tiekin talolle on puomeilla suljettu yksityistie. Tahtovat vain olla sitten aika syrjässä tuollaiset omakotitalot palveluidenkin suhteen.

 

[micko]

Styroxit voi viedä muovinkeräysastiaan. Tosin sieltäkin ne todennäköisesti päätyy poltettavaksi kun kuluttajien muovijakeesta niitä harvemmin jatkokäytetään, mutta eipähän täyty oma säiliö.

Turussa ainakin on erikseen kielletty styroxin tuominen muovinkeräykseen.

Edit: Eipäs olekaan. Vanhaa tietoa mulla ja olen tuota määräystä ihmetellytkin, kun ei ole sanottu onko vaahdotus vai polystyreeni se huono juttu. Nykyään saa siis viedä muoviin.

 

[KoessiKenguru]

Sehän riippuu siitä arkkitehtisuunnittelun laadusta mitä pienestäkin tontista saa irti. Reilusti alle tuhannen neliön tontillakin onnistuu tehdä omakotitalo jossa munasillaan voi käydä saunan vilpolassa jäähdyttelemässä ilman että naapurit näkevät ja rouva voi ottaa aurinkoa vaikka rinnat paljaana ilman että naapurit näkevät.

Sitten välillä näkee jossain maaseudulla kun joku ison näköisen maatilan isäntä on rakentanut talonsa peltonsa laidalle niin ettei 200 metrin säteellä ole yhtään puuta tai mitään näkösuojaa ja taloon on esteetön näkymä 50 metrin päästä menevältä valtatieltä. Mahdollisesti vielä niin että tie kulkee pohjoispuolelta taloa jolloin talon eteläpihalla oleskella kaikki näkevät tieltä siihen.

Suunnittelun laadusta se on aika paljon kiinni mitä siitä pienestäkin tontista saa irti tai miten isotkin tontit pilataan. Ei siinäkään loppujen lopuksi kovin montaa metriä kauempana ne naapuritalot ole jos tontin koko on esimerkiksi 700 neliömetriä verrattuna 1500 neliömetrin tonttiin.

Tietenkin se sitten on erilaista kun talon rakentaa paikkaan jossa yhtään naapuria ei ole näköetäisyyden päässä ja tiekin talolle on puomeilla suljettu yksityistie. Tahtovat vain olla sitten aika syrjässä tuollaiset omakotitalot palveluidenkin suhteen.

Meillä ei juuri naapuriin näy tässä talossa, vaan ei ole kyllä kiinnostanut sekään jos joku sattuu näkemään kun munasillaan pyörin terassilla saunan jälkeen. Tieltä suora näkymä terassille (tosin 80-alue ja näkee vain n. sekunnin ajan) ja jos nyt sattuu pikkujalka vilkahtamaan niin voi harmi.

 

[Taika-Jim]

Meillä ei juuri naapuriin näy tässä talossa, vaan ei ole kyllä kiinnostanut sekään jos joku sattuu näkemään kun munasillaan pyörin terassilla saunan jälkeen.

Meillä näkyy, mutta ketään ei kiinnosta Sepä se on tämän jutun juoni ja suola. Ei ole juuri mitään nähtävää, tai seiskaan raportoitavaa. Kaikki tietää, mikä nakki se siellä lauantai-iltaisin saattaa vilahtaa

 

[KoessiKenguru]

Nostelenpas vaihteeksi. Omistaja sanoi taloa ostaessa, että saunassa ei ole valoja, joten oletin että ovat vaan jättäneet valot asentamatta. No nyt valoisassa kerrankin saunaa katsellessa löysin sieltä katosta valokuidut ja kylppärin katosta löytyi sitten kuituvalojen projektorikin Valot eivät toimi, joten hommasin siihen uuden GU5.3 -kannalla olevan LEDin vanhan halogeenin tilalle, mutta ei toimi siltikään.

Onkohan noissa muita vikaantuvia osia sitten kuin tuo muuntaja? Ajattelin jos huomenna kävis Motonetistä jonkun uuden muuntajan tuohon tilalle ja kokeilis sitä.

Projektori on siis asennettu niin, että sille on tehty kiinteä pistorasia-asennus kattopaneeleiden ylle kylppäriin, ja olettaisin kylppärin ulkopuolella olevan mitään-tekemättömän, kylppärivalojen vieressä olevan katkaisijan ohjaavan tuon pistorasian virtoja. Sähköpiirustuksia ei ole joten ilman yleismittaria en osaa tarkemmin diagnosoida.


Kuva on näköjään melkein tarkka, mutta olkoon

 

[Viliz03]

Siinä seisoo että lamppu PITÄÄ olla 20-50W muuten ei poweri toimi. Ledi kuluttaa liian vähän, että poweri toimisi.

 

[Moloch]

Meillä on myös kuituprojektori saunassa halogeenipolttimolla ja muuntajalla. Alkuperäinen 12V42W halogeeni projektorilamppu paloi ja vastaavaa ei meinannut löytää mistään. Kokeilin sitten 12V42W tavalliseen valaisimeen tarkoitettua halogeenipolttimoa ja toimihan se mutta oli surkean himmeä. Tilasin sitten Alista oikean halogeeni projektori polttimon ja taas näkee saunoa

 

[KoessiKenguru]

Siinä seisoo että lamppu PITÄÄ olla 20-50W muuten ei poweri toimi. Ledi kuluttaa liian vähän, että poweri toimisi.

No voi mavon silimä. Pitää käydä varmaan huomenna vielä varmuudeksi hankkimassa sitten 20-50W halogeeni tuohon tilalle jos se siitä on kiinni.

 

[Moloch]

No voi mavon silimä. Pitää käydä varmaan huomenna vielä varmuudeksi hankkimassa sitten 20-50W halogeeni tuohon tilalle jos se siitä on kiinni.

Noita projektoriin tarkoitettuja ei vaan tahdo saada joka marketista ja tavallisiin esim. keittiövalaisimiin tarkoitetut ei ole tarpeeksi valovoimaisia projektorikäyttöön vaikka voltti/wattimäärä olisi sopiva. Tai ainakin itsellä on tällainen kokemus.

 

[Viliz03]

Yhtä paljon valoa niistä lähtee mutta projektori lamppu on suuniteltu niin, että polttopiste on kuidun päässä. Normilampussa valoa siroaa joka puolelle.

 

[Moloch]

Yhtä paljon valoa niistä lähtee mutta projektori lamppu on suuniteltu niin, että polttopiste on kuidun päässä. Normilampussa valoa siroaa joka puolelle.

Ahaa! Eli siis siinä on se ero
Muistaakseni tämä oli minkä tilasin:
Online Shop DN-22368 13861 fo 12V 42W 13861fo 12V42W MR16 GZ6.35 fiber optic quartz halogen light bulb boroscope endoscopy light source lamp | Aliexpress Mobile

 

[KoessiKenguru]

Hyviä vinkkejä, kiitokset! Taidanpa tilailla sit netistä jonkun sopivan sen sijaan et hakisin jonkin perus halogeenin motonetistä

 

[Moloch]

Kokeile toki ensin jollakin voltti/wattimäärältään sopivalla halogeenilla että syttyykö valo. Ne kun ei montaa euroa maksa. Sillä voihan muuntajakin olla sökönä. Itse jouduin viime vuonna uusimaan muuntajat sekä keittiön astiakaappiin että kylppärin peilikaappiin. Oli tullut kai tunnit täyteen reilussa 10 vuodessa.

 

[Falconi]

Meillä sama, muuntaja sökönä saunasta, ei lähteny tulille uudella polttimolla.

 

[KoessiKenguru]

Availin projektorin uusiksi ja vaihdoin muuntajan kun kerkesin ostaa tuon LED-lampun ja ajattelin päästä halvimmalla (lamppu maksoi enemmän kuin muuntaja) mutta lopulta selvisi että itse pistorasia on rikki. Onneksi tuli vaihdeltua lamput ja muuntajat ja hyvä etten vaihtanu jo projektoriakin välillä ennen kuin tuli tuo testattua Kävin Motonetistä nappaa yleismittarin ja sillähän tuo ongelma sitten selvisi. Pistorasiaa en viitsi enää omilla "taidoilla" vaihtaa niin pitänee pyytää naapurin sähkäri laittelemaan rasia kondikseen.

 

[Abe]

Olen myymässä vanhaa omakotitaloa joka on rinteeseen rakennettu. Kuntotarkastuksessa havaittiin kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä kosteutta. Todennäköisesti ongelma johtui siitä että kondenssivesi ei päässyt haihtumaan läpi kellariin rakennetuista lisälämpöeristyksistä, salaojat ja patolevyt todennäköisesti toimivat. Lisälämpöeristykset on nyt purettu eli seinä on jätetty jotta kosteus pääsee haihtumaan huoneilmaan harkkorakenteesta. Mitenhän sitä kannattaisi vakuutella mahdolliselle ostajalle että ongelma on korjattu? Ymmärtääkseni tuo on juuri oikea tapa toteuttaa että se kosteus haihtuu rakenteista läpi sisäilmaan. Kannattaako tuohon teettää jotain kosteusmittauksia tms? Ne kai tehdään poraamalla harkkoon.

 

[ihottuma]

Olen myymässä vanhaa omakotitaloa joka on rinteeseen rakennettu. Kuntotarkastuksessa havaittiin kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä kosteutta. Todennäköisesti ongelma johtui siitä että kondenssivesi ei päässyt haihtumaan läpi kellariin rakennetuista lisälämpöeristyksistä, salaojat ja patolevyt todennäköisesti toimivat. Lisälämpöeristykset on nyt purettu eli seinä on jätetty jotta kosteus pääsee haihtumaan huoneilmaan harkkorakenteesta. Mitenhän sitä kannattaisi vakuutella mahdolliselle ostajalle että ongelma on korjattu? Ymmärtääkseni tuo on juuri oikea tapa toteuttaa että se kosteus haihtuu rakenteista läpi sisäilmaan. Kannattaako tuohon teettää jotain kosteusmittauksia tms? Ne kai tehdään poraamalla harkkoon.

Oikea tapa on kylläkin korjata vesieristys seinän ulkopuolelle, patolevy kun ei sellainen ole.

Vähän vaikea on siis ostajaa vakuutella, kun riskirakennehan tuo on ilman ulkopuolista vesieristystä, jos tiloista on tarkoitus tehdä lämpimiä.

 

[Kvarkki]

Salaojittavaa eristettä ulkopuolelle vaan, Fuktisol tai Isodrän. Kellari tämän jälkeen lämmin ja kuiva. Jos kyseessä on vanha (rintamamies)puutalo, niin kannattaa sen saman seinän yläpuolisen puurakenteen kunto vilkaista. Tarpeeksi kun saa kosteutta, niin mädättyy ylempääkin.

 

[Abe]

Tiilitalo kyseessä onneksi.Sisäpuoliset koolauspuut lämpöeristekerroksessa (jonka päällä höyrysulkumuovi ja kipsilevy) olivat ihan hyvässä kunnossa eli kosteuden määrä on pysynyt vähäisenä. Ei tuo rakenne tietysti nykyvaatimuksia vastaa mutta veikkaanpa että tuo on rakennettu sillä tavalla mikä oli käytäntö aikoinaan. Salaojat kuitenkin tuntuvat sentään toimivan, muuten se kosteus olisi varmaan huomattu aikaisemmin.

 

[Antti Alien]

Salaojittavaa eristettä ulkopuolelle vaan, Fuktisol tai Isodrän. Kellari tämän jälkeen lämmin ja kuiva. Jos kyseessä on vanha (rintamamies)puutalo, niin kannattaa sen saman seinän yläpuolisen puurakenteen kunto vilkaista. Tarpeeksi kun saa kosteutta, niin mädättyy ylempääkin.

Meillä laitettiin 50-luvulla rakennetun rintamamiestalon kivijalan ympärille Fuktisol-eriste. Ostaessa kellari oli selvästi kostea, nyt on pysynyt täysin kuivana. Myös lattian alle laitettiin olikseny 2x70 mm Fuktisol suoraan perusmaan päälle, eli tuo on ainoa kapilaarikatkona toimiva kerros. Ei ole kosteutta sieltäkään näkynyt.

 

[3lliV]

Meillä laitettiin 50-luvulla rakennetun rintamamiestalon kivijalan ympärille Fuktisol-eriste. Ostaessa kellari oli selvästi kostea, nyt on pysynyt täysin kuivana. Myös lattian alle laitettiin olikseny 2x70 mm Fuktisol suoraan perusmaan päälle, eli tuo on ainoa kapilaarikatkona toimiva kerros. Ei ole kosteutta sieltäkään näkynyt.

Mitä tuommoisen urakan hinta oli noin suurinpiirtein?
Monia rintamamiestaloja tässä viimeaikoina käynyt katsomassa ja miettinyt moisen urakan hintaa. Joihinkin kohteisiin jopa noussut kellariin märempinä kesinä ihan vesi sisälle ja se on ollut välittäjän mielestä ihan OK. "Sen kosteuden kanssa vain pitää elää, kun se kuuluu kellareihin"

 

[Antti Alien]

Mitä tuommoisen urakan hinta oli noin suurinpiirtein?
Monia rintamamiestaloja tässä viimeaikoina käynyt katsomassa ja miettinyt moisen urakan hintaa. Joihinkin kohteisiin jopa noussut kellariin märempinä kesinä ihan vesi sisälle ja se on ollut välittäjän mielestä ihan OK. "Sen kosteuden kanssa vain pitää elää, kun se kuuluu kellareihin"

Levyt ulos ja lattiaan maksoivat muistaakseni vähön vajaa 3000 e. Pohjapinta-alaa on 65 m2 ja levyjen korkeudeksi ulkopuolella taisi tulla kaksi levyä poikittain, eli 1500 mm. Se riitti hyvin, kellari on kuitenkin n. puoli metriä maan pinnan yläpuolella ja huonekorkeus vain 2 m.

Levyt (ja samalla salaojaputket) asennettiin itse ja kaivinkone tuli pihaan suhteilla. Olisiko koko homma tullut maksamaan n. 5000 euroa. Jos tilaa jonkun muu tekemään, saa summan varmaan kaksinkertaistaa.

 

[qwertyu]

Jos omakotitalossa on tiiliseinäinen kellari ja näyttää olevan hometta seinillä/lattiassa, pääseekö siitä homeesta ja kosteudesta millään järkevillä kustannuksilla eroon? Olen katsellut edullisia taloja Keski-Euroopasta ja 80-90% niistä kellarillisista näyttäisi olevan kellari enemmän tai vähemmän homeessa. Jos seinissä tai lattiassa näkyy kuvissa jotain läikikästä tummumista tai alue jossa on tummuneita tiiliä niin voinee olettaa että se on hometta eikä joku loiskuttanut joskus jotain punaviiniä? Kyseessä on about 100 tonnin talot joten mitään kymmenien tuhansien remonttia en ala kellariin tekemään.

 

[Lucas]

Jos omakotitalossa on tiiliseinäinen kellari ja näyttää olevan hometta seinillä/lattiassa, pääseekö siitä homeesta ja kosteudesta millään järkevillä kustannuksilla eroon? Olen katsellut edullisia taloja Keski-Euroopasta ja 80-90% niistä kellarillisista näyttäisi olevan kellari enemmän tai vähemmän homeessa. Jos seinissä tai lattiassa näkyy kuvissa jotain läikikästä tummumista tai alue jossa on tummuneita tiiliä niin voinee olettaa että se on hometta eikä joku loiskuttanut joskus jotain punaviiniä? Kyseessä on about 100 tonnin talot joten mitään kymmenien tuhansien remonttia en ala kellariin tekemään.

Kyllä se sen reilun 10 tuhatta euroa tahtoo maksaa kun kaivaa sen kellarikerroksen esiin, lisäilee XPS, patolevyt tms. sinne kellarin ulkoseinän ulkopuolelle, täyttää kaivannon kapillaari- tai salaojasoralla ja uusii salaojat.

Mahdollisesti sinne kellarin sisäpuolellekkin pitää tehdä jotain sinne jotain hölmöjä ratkaisuja on menty tekemään.

 

[TheMeII]

Jos omakotitalossa on tiiliseinäinen kellari ja näyttää olevan hometta seinillä/lattiassa, pääseekö siitä homeesta ja kosteudesta millään järkevillä kustannuksilla eroon? Olen katsellut edullisia taloja Keski-Euroopasta ja 80-90% niistä kellarillisista näyttäisi olevan kellari enemmän tai vähemmän homeessa. Jos seinissä tai lattiassa näkyy kuvissa jotain läikikästä tummumista tai alue jossa on tummuneita tiiliä niin voinee olettaa että se on hometta eikä joku loiskuttanut joskus jotain punaviiniä? Kyseessä on about 100 tonnin talot joten mitään kymmenien tuhansien remonttia en ala kellariin tekemään.

Eikös noi oo luonnostaan homeessa. Koko viini- ja juustomaailma on syntyny eri kellareiden homeista. Tai ainakin juusto. Eihän niitä tehdä kestämään kosteutta muuta ku katon kautta ja lämpöäki huonosti.

 

[qwertyu]

Entä jos puhdistaa näkyvät homeet pois ja laittaa jonkun kosteudenpoistolaitteen kellariin toimimaan? Auttaisiko se riittävästi että kellaria voi käyttää saamatta homeallergiaa?

 

[Tuplis]

Toiset saattaa asua koko elämänsä hometalossa sairastumatta sen kummemmin

 

[Bertta]

Toiset saattaa asua koko elämänsä hometalossa sairastumatta sen kummemmin

Näin on. Asuin noin 10 vuotta läpihomeisessa talossa täysin ongelmitta.

 

[SheikYerbouti]

Yksi hauska vertauskohta homeisiin suhtautumisessa on vilkaista Brittien NHS:n ohjeita homeen käsittelyyn: kondensaation aiheuttaman homeen voi alle neliön alueelta itse heitellä roskapussiin.

How do I get rid of damp and mould?

 

[Trotor]

Tiilitalo kyseessä onneksi.Sisäpuoliset koolauspuut lämpöeristekerroksessa (jonka päällä höyrysulkumuovi ja kipsilevy) olivat ihan hyvässä kunnossa eli kosteuden määrä on pysynyt vähäisenä. Ei tuo rakenne tietysti nykyvaatimuksia vastaa mutta veikkaanpa että tuo on rakennettu sillä tavalla mikä oli käytäntö aikoinaan. Salaojat kuitenkin tuntuvat sentään toimivan, muuten se kosteus olisi varmaan huomattu aikaisemmin.

Tuttavallani on juuri vastaavanlaisella vesieristämättömällä tavalla rakennettu rinnehometalo jossa ilmeisesti myös salaojat pettivät. Se tiiliseinä siellä pintapeitteen takana on mustana homeesta ja talo korjaamattomana asumiskelvoton. Rakennuttaja kuollut ja fiksaajamyyjä varaton. Satatonnia takkiin. Kannattaa siis korjata ja eristää se huolellisesti ettei korvausvastuuta jää sinulle.

 

[puik]

Olen myymässä vanhaa omakotitaloa joka on rinteeseen rakennettu. Kuntotarkastuksessa havaittiin kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä kosteutta. Todennäköisesti ongelma johtui siitä että kondenssivesi ei päässyt haihtumaan läpi kellariin rakennetuista lisälämpöeristyksistä, salaojat ja patolevyt todennäköisesti toimivat. Lisälämpöeristykset on nyt purettu eli seinä on jätetty jotta kosteus pääsee haihtumaan huoneilmaan harkkorakenteesta. Mitenhän sitä kannattaisi vakuutella mahdolliselle ostajalle että ongelma on korjattu? Ymmärtääkseni tuo on juuri oikea tapa toteuttaa että se kosteus haihtuu rakenteista läpi sisäilmaan. Kannattaako tuohon teettää jotain kosteusmittauksia tms? Ne kai tehdään poraamalla harkkoon.

Oikea tapa on kylläkin korjata vesieristys seinän ulkopuolelle, patolevy kun ei sellainen ole.

Vähän vaikea on siis ostajaa vakuutella, kun riskirakennehan tuo on ilman ulkopuolista vesieristystä, jos tiloista on tarkoitus tehdä lämpimiä.

Eikös lisäeristeiden poisto ole juuri oikea korjaus tuohon? Esimerkiksi hometalkoot-sivulla neuvotaan tekemään juuri noin ja siihen voi varmaan viitata. Kuntotarkastusraportissa varmaan mainittu myös tarpeelliset korjaukset. Tietysti nuo muut asiat pitäisi olla myös kunnossa, salaojien kunto pitäisi tarkastaa jne. Käsittääkseni tuollainen sisältä eristetty ja koolattu kellarin seinä on aina riskirakenne ja asiantuntijat haluaisi eristeet pois, vaikka jossain tuo saattaisikin toimia.

Käsittääkseni oiken asennettu patolevykin on yhtä toimiva kuin vaikka Isodrän. Isodränin asentaminen vaan on helpompaa, kun sen tapauksessa voi käyttää samaa maa-ainesta eikä tarvitse korvata soralla jne.

Spoileri: Kellarin eristeet

"Rakenteet, jossa lämmöneristeet on asennettu betoni- tai harkkoseinän sisäpuolelle, ovat erittäin herkkiä kosteusvauriolle. Haju on usein merkki vauriosta. Jos epäilet vauriota, teetä tarkempi kuntotutkimus ja mahdollinen korjaussuunnitelma ammattilaisella. Poista vaurioituneesta seinästä kaikki homehtuneet materiaalit, äläkä eristä seinää uudelleen sisäpuolelta. Tee talon ulkopuolelle pintavesien poisohjaus, kattovesien viemäröinti, salaojitus ja vesi- sekä lämmöneristyskerrokset. Huolehdi kellaritilojen tuuletuksesta."

https://hometalkoot.fi/omakotitalo

 

[Lucas]

Olen myymässä vanhaa omakotitaloa joka on rinteeseen rakennettu. Kuntotarkastuksessa havaittiin kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä kosteutta. Todennäköisesti ongelma johtui siitä että kondenssivesi ei päässyt haihtumaan läpi kellariin rakennetuista lisälämpöeristyksistä, salaojat ja patolevyt todennäköisesti toimivat. Lisälämpöeristykset on nyt purettu eli seinä on jätetty jotta kosteus pääsee haihtumaan huoneilmaan harkkorakenteesta. Mitenhän sitä kannattaisi vakuutella mahdolliselle ostajalle että ongelma on korjattu? Ymmärtääkseni tuo on juuri oikea tapa toteuttaa että se kosteus haihtuu rakenteista läpi sisäilmaan. Kannattaako tuohon teettää jotain kosteusmittauksia tms? Ne kai tehdään poraamalla harkkoon.

Eiköhän joku firma voi tehdä siihen seinään kosteusmittaukset ja kirjoittaa siitä todistuksen. Porataan muutama syvä reikä ja mitataan kosteudet niistä.

Patolevyt tuskin voivat olla toimimatta. Salaojat voi yleensä kyllä itsekkin tarkistaa:

Salaojien tarkastus ja huolto - Drainman Oy

 

[Jebaus]

Eipä tuollaisen vanhan talon sokkelin/kellarin kosteusmittauksella tai sen tuloksella juuri virkaa ole. Jos on salaojat, sepelitäytöt ja patolevy asennettu oikein niin silti se arvo voi olla mitä vain RH% 50-90 välissä jos antura on valettu suoraan maahan. Olennaisempaa onkin että se kosteus ei aiheuta siellä ongelmia eli joko sisäpuoli pitää olla ilmatiivis tai vaihtoehtoisesti hyvin hengittävä. Pahin vaihtoehto on sitten joku puukoolaus+Finnfoam tai villa ja höyrynsulkumuovi joka estää sen kosteuden poistumisen huoneilmaan vaan se jää rakenteeseen.

 

[ihottuma]

Eikös lisäeristeiden poisto ole juuri oikea korjaus tuohon? Esimerkiksi hometalkoot-sivulla neuvotaan tekemään juuri noin ja siihen voi varmaan viitata. Kuntotarkastusraportissa varmaan mainittu myös tarpeelliset korjaukset. Tietysti nuo muut asiat pitäisi olla myös kunnossa, salaojien kunto pitäisi tarkastaa jne. Käsittääkseni tuollainen sisältä eristetty ja koolattu kellarin seinä on aina riskirakenne ja asiantuntijat haluaisi eristeet pois, vaikka jossain tuo saattaisikin toimia.

Käsittääkseni oiken asennettu patolevykin on yhtä toimiva kuin vaikka Isodrän. Isodränin asentaminen vaan on helpompaa, kun sen tapauksessa voi käyttää samaa maa-ainesta eikä tarvitse korvata soralla jne.

Spoileri: Kellarin eristeet

"Rakenteet, jossa lämmöneristeet on asennettu betoni- tai harkkoseinän sisäpuolelle, ovat erittäin herkkiä kosteusvauriolle. Haju on usein merkki vauriosta. Jos epäilet vauriota, teetä tarkempi kuntotutkimus ja mahdollinen korjaussuunnitelma ammattilaisella. Poista vaurioituneesta seinästä kaikki homehtuneet materiaalit, äläkä eristä seinää uudelleen sisäpuolelta. Tee talon ulkopuolelle pintavesien poisohjaus, kattovesien viemäröinti, salaojitus ja vesi- sekä lämmöneristyskerrokset. Huolehdi kellaritilojen tuuletuksesta."

https://hometalkoot.fi/omakotitalo

Lisäeristäminen sinällään ei ole mikään ongelma, kunhan se tehdään oikein, eli ulkopuolelle. Sisäpuolellekin pystytään vähän erikoisemmilla ratkaisuilla tekemään lisäeristystä, mutta vaatii esim. Isola Platon -järjestelmän, toimiakseen oikein.

Patolevy tai Isodrän eivät sen sijaan koskaan ole vedeneristeitä, eikä niitä tule sellaisiin paikkoihin asentaakaan, jossa vedeneristystä tarvitaan. Varsinkin Isodränin (ja saman kaltaisten salaojittavien eristeiden) kohdalla mennään usein harhaan, sillä vaikka eriste itsessään on kyllä salaojittava, ei varsinkaan rinneratkaisussa ongelma ole niinkään kapillaarisen kosteuden hallinta, vaan ihan valumavesien hallinta, jotka aiheuttavat vedenpainetta seinää vasten rinteen puolelle.

Pahimmissa tapauksissa salaojittava eriste tuo veden rakenteeseen kiinni, jolloin ainoa suunta kosteusrasitukselle on sisäänpäin, ja sellainen ratkaisu on aina todellinen riskirakenne.

Patolevy ei taas koskaan olekaan ollut vesieriste, sitä kun on mahdoton saada tiiviiksi, ja saattaa elää reilustikin esim. rullautuen / liikkuen seinällä.

Maapaineseinien osalta on käytännössä hyvin vähän toimivia vesieristeratkaisuja, ja ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto on TL2 luokan hitsattu kumibitumi, jolla voidaan samalla tehdä myös radoneristykset.