Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[599gtb]

Kuinka paljon arvioitte että maalämmöllä säästää sähkö kuluissa verrattuna suorasähköt ilp taka yhdistelmään?
Vuodessa 50% vähemmän sähköä? Vai enemmän

 

[Tonnin Seteli]

Tossa vielä viime vuoden kuukausittaiset sähköt. Pimeään aikaan valaistus vie aikalailla. Laskeskelin joskus, että kämpässä on yli 3kw edestä lamppuja . Ulkona on vain 3w ledejä, mutta sisällä 20/35w 12V halogeeneja >100kpl ja muut valot vielä päälle... joku 3-4v sitten ontiin 8500kWh luokassa, mutta siitä on tasaisesti noustu...

Eihän se toisten pienempi kulutus ole ihme, jos valaistus on noin suuritehoinen ja saunaa käytetään noin ahkerasti. Kertoohan pelkkä vaihtelu tilastossasi, että valaistus syö hirveästi - ellei sitten jokin korvausilman sähkölämmitysvastus, tai talvinen himosaunominen.

Oletko harkinnut valaistuksen päivittämistä energiatehokkaaseen? Pääsisit varmasti voitolle. Toki Techin rahamiesten ei kannata jos laskee optimointiin käytetylle ajalle arvon, mutta toisaalta mielenkiinnostahan näitä tehdään, ellei koeta ympäristöahdistusta.

Itse vaihdoin viime vuonna kymmeniä perinteisiä edisonkantaisia hehkulamppuja led-laitteisiin säilyttäen samat valaisimet. En edes laskenut sähkötehoa ennen ja jälkeen, mutta ehkä pitäisi. Mutuilen, että laskennallisesti olisi lämminnyt pelkillä valoilla aika suuren osan lämmityskauden tunneista.

Ainakin itse tykkään tuollaisista optimointiprojekteista, vaikka olen periaatteessa kova tuhlaamaan, heitän kaikki paskat sekajätteeseen, käytän omakätisesti hanavettä yli 200 litraa päivässä ja onnistuin joskus kaukolämmitetyssä kerrostalokaksiossa käyttämään yli 4000 kWh sähköä vuodessa. Tästähän on joskus keskusteltu ja muistaakseni asiaa jopa tutkittu; teknisesti suuntautunut ympäristörikollinen persu saattaa aiheuttaa vähäisemmän resurssien kulutuksen, päästöt ja ympäristövahingot kuin joku tiedostava vihreä kylmällä vedellä tiskaaja. Tämmöinen porsastelu ei välttämättä ole mitään verrattuna Goan matkoihin ja kissanruokaan.

 

[Honzo]

Eihän se toisten pienempi kulutus ole ihme, jos valaistus on noin suuritehoinen ja saunaa käytetään noin ahkerasti. Kertoohan pelkkä vaihtelu tilastossasi, että valaistus syö hirveästi - ellei sitten jokin korvausilman sähkölämmitysvastus, tai talvinen himosaunominen.

Oletko harkinnut valaistuksen päivittämistä energiatehokkaaseen? Pääsisit varmasti voitolle. Toki Techin rahamiesten ei kannata jos laskee optimointiin käytetylle ajalle arvon, mutta toisaalta mielenkiinnostahan näitä tehdään, ellei koeta ympäristöahdistusta.

~100kpl kunnollisia MR16 ledejä maksanee aika paljon. Varmaan 700-1000e. No toi nyt ei ole vielä paha, mutta ledeissä mua mietityttää muutama asia. Ensimmäinen on kestävyys ja toinen värisävy hajonneen tilalle tulevassa polttimossa. 8v ollaan asuttu ja ensimmäistäkään halogeenia ei ole palanut (12V systeemin hyviä puolia, toki meillä on GE:n huippupolttimot). Ja jos ja kun tarttee vaihtaa, niin korvaava on taatusti samaa väriä. Jos nyt ostan ledejä ja ne alkaa x vuoden päästä paukkumaan, niin saanko varmasti saman sävyisen ja samalla värintoistolla varustetun tilalle? Mua ainakin häiritsee, jos yksi polttimo on erivärinen kuin muut..

Ja tottahan on, että talvella kun noita lamppuja poltetaan, niin ne lämmittävät taloa kivasti (ei siis mene valoteho 100% hukkaan, vaikka järkevämpää toki lämmittää tolla kaukolämmöllä)

Tarttis varmaan hommata kokeeksi vaikka yhteen huoneeseen ledit, niin näkisi onko niistä mihinkään...

 

[JaniKari]

Merkki ledejä voi kyllä aika huoletta sekoittaa. Sama värilämpötila ja värin puhtaus toki. Saksan maalta kannattaa isompaa satsia katsella. Hinnat ja valikoimat kunnossa.

140m2 talossa maalämmöllä vähän alle 10kwh sähkön kulutus vuodessa, Oulussa. Aina valmis kiuas vie tästä lähes kolmanneksen.

 

[Tonnin Seteli]

Kuinka paljon arvioitte että maalämmöllä säästää sähkö kuluissa verrattuna suorasähköt ilp taka yhdistelmään?
Vuodessa 50% vähemmän sähköä? Vai enemmän

Täysin mahdotonhan tuohon on vastata muuten kuin minimi- ja maksimiarvioilla. Varmaankin voidaan muodostaa ihan normaaleja esimerkkejä, joissa heittosi 50% säästöstä osuu tasan kohdalleen. Tässähän kai tarkoitetaan ILP:llä sellaista normaalia edullista ilmalämpöpumppua, joka toimii lämmityksessä siis lämpöpuhaltimena eikä sisällä mitään vesikierron tai käyttöveden mahdollisuutta. Toisin sanoen suljetaan pois kehittyneemmät VILP-systeemit, joiden hinnat edellisen muistikuvani mukaan ovat niin taivaissa että kannattaa suoraan siirtyä maalämpösuunnitelmiin, jos on käytettävissä tontti johon voi porata tai kaivaa.

Vähintään pitäisi tehdä oletus, että suorasähkö aktivoituu vain ILP:n kapasiteetin ylittyessä ja/tai ILP:n COP:n laskiessa ykköseen.Patterithan voivat napsuttaa päälle ja pois koko ajan, ellei ilma kierrä tarpeeksi hyvin, termostaatit säädetään huolimattomasti, vaaditaan liian tasainen lämpötila, huoneita on liikaa, eteistä lämmitetään kovasti patterilla ja/tai ikkunat ovat hataria.

Kuten tiedämme, maalämmöllä voidaan hyvin toteutettuna säästää varsinaiseen suoraan sähkölämmitykseen verrattuna noin 2/3 - 3/4 kokonaiskulutuksesta, riippuen mm. pumpun tyypistä, keruupiirin tyypistä ja lämmönjaon tyypistä, sekä kaikkein eniten siitä saadaanko lämpöpumppulaitteisto toimimaan optimaalisesti vai käyttääkö se turhaan sähkövastuksia(tästä on valitettavasti kokemuksia, automaation taso voi olla surkea).

Periaatteessahan ilmalämpöpumpuilla voidaan muuten päästä melko lähelle maalämmön suhteellista etua, paitsi kylmimmällä säällä, jolloin myös lämmön tarve on suurin. Kokonaisuutta arvioidessa pitäisi ensiksi osata mutuilla jotain tilastoista tai omasta laajasta otannasta, ja arvion perustaksi tarvitaan tieto siitä, miten pohjoisessa ja/tai siperiassa kohde on eli kauanko pakkanen kurittaa. Siinä on käsittääkseni aika ratkaiseva ero jo Espoon ja Kuopion välillä.

Takka taas yleensä auttaa vähemmän kuin luulisi. Takalla "säästävä" fiilistelevä kaupunkilainen ei yleensä osaa arvatakaan, paljonko puuta palaa kun omakotitalo lämmitetään kokonaan puulla. Se ei ole mikään tiski- tai pyykkihuoltoon verrattava kiva pikku kotityö vaan melkoinen taakka ja sydäntalvella sivutoiminen duuni.

 

[Tonnin Seteli]

~100kpl kunnollisia MR16 ledejä maksanee aika paljon. Varmaan 700-1000e. No toi nyt ei ole vielä paha, mutta ledeissä mua mietityttää muutama asia. Ensimmäinen on kestävyys ja toinen värisävy hajonneen tilalle tulevassa polttimossa. 8v ollaan asuttu ja ensimmäistäkään halogeenia ei ole palanut (12V systeemin hyviä puolia, toki meillä on GE:n huippupolttimot). Ja jos ja kun tarttee vaihtaa, niin korvaava on taatusti samaa väriä. Jos nyt ostan ledejä ja ne alkaa x vuoden päästä paukkumaan, niin saanko varmasti saman sävyisen ja samalla värintoistolla varustetun tilalle? Mua ainakin häiritsee, jos yksi polttimo on erivärinen kuin muut..

Ja tottahan on, että talvella kun noita lamppuja poltetaan, niin ne lämmittävät taloa kivasti (ei siis mene valoteho 100% hukkaan, vaikka järkevämpää toki lämmittää tolla kaukolämmöllä)

Tarttis varmaan hommata kokeeksi vaikka yhteen huoneeseen ledit, niin näkisi onko niistä mihinkään...

Joo, tuskin niitä kaikkia kannattaa heti miettiä vaihtavansa. Lähtisin siitä, onko vanha valaisinratkaisu kaikissa huoneissa edelleen pätevä ja haluaisiko sitä uudistaa muutenkin kuin polttimoilla. Toki aika ratkaisematon yhtälö jos koko kämppä on yhtenäisesti varustettu nimenomaan tietynlaisilla sisustukseen istuvilla spottivalaisimilla muuntajineen ja perustuu hyvin tarkkaan tuohon yhteen polttimotyyppiin.

Itsehän en ole juurikaan MR16- tai muutenkaan 12V spottipolttimoilla pelannut, vaan melkein kaikki tuon tyyliset ovat kautta asumishistoriani olleet GU10 230V polttimoita. Matalajännitehalogeenini ovat muistaakseni kaikki olleet erillisen heijastimen tai varjostimen kantaan asennettavia lasikantaisia pikkupaskoja, joille ei oikein fysikaalisesti mahdollisia korvaavia tuotteita edes olisi, joten valaisimet tai koko asunto piti vaihtaa näistä eroon pääsemiseksi.

Sitä en tiedä minkä lasket kunnolliseksi, mutta minähän en ole kaivannut 7-10 euron hintaisia polttimia vaan olen kelpuuttanut ihan bulkkitavaraa, liekö kolmen euron luokkaa kappale. Luulisin vitosella saavan aika pirun hyviä jo nyt.

Toki ajatuksenani ei ole ollut pelkästään energiansäästö vaan ylimääräisten kuumien kohtien välttäminen ja sähköliittymän kapasiteetin säästö raskaampiin hommiin. Toki myös toivo pidemmästä vaihtovälistä, mutta eipä se vaihtorumba kai ole vakava ongelma kokemustesi perusteella. Taidat tosin käyttää valoja aika säästeliäästi, jos kahdeksaan (8) vuoteen ei ole yhtään halogeenipolttimoa palanut loppuun. Yliluonnollisen pitkä kestoikä kertoo ensinnäkin siitä, että polttimon valovoimassa on tingitty kestävyyden kustannuksella, mutta myös siitä, että liitäntälaitteen antama jännite suhteessa polttimon mitoitukseen on matalahko, mikä puolestaan tarkoittaa että valaistuksen hyötysuhde on halogeeniksikin kehnohko, eli kokonaisuutena surkea.

Onhan sekin pelko aina perseessä, että korvaava tuote kestää jopa lyhyemmän ajan kuin hehku tai halogeeni; näin kävi minullekin joskus pienoisloisteputkien kanssa, vaikka halpojakaan ledejä en ole tainnut yhtään vielä polttaa loppuun.

Sitähän ei silmällä näe, jos yhden polttimon värintoistokyky on muista poikkeava, mikäli se ei ole ihan helvetisti huonompi. Muita parempi ei haittaa. Riittää, että värilämpötila on suunnilleen sama ja sävy neutraali kaikissa. Entäs valovoiman poikkeama? Sekin näkyy, jos sisustus on kuin museossa tai toimistossa. Muuten ei kovin pienestä.

 

[kjns]

Kuinka paljon arvioitte että maalämmöllä säästää sähkö kuluissa verrattuna suorasähköt ilp taka yhdistelmään?
Vuodessa 50% vähemmän sähköä? Vai enemmän

Tässä on niin monta muuttujaa, että mitään suoraa prosenttiarvoa on täysin mahdotonta sanoa. Tuossa Tonnin seteli kirjoittikin sulle aika ansiokkaasti auki miltä pohjalta vertailua voi tehdä.

Jos nyt haluat jollain prosenteilla mutuilla, niin tuo 50% on varmaan aika hyvä hihavakioarvo jolla voit vertailla IlP/sähkölämmitteisen ja maalämpötalon kulujen eroja.

 

[Viliz03]

Merkki ledejä voi kyllä aika huoletta sekoittaa. Sama värilämpötila ja värin puhtaus toki. Saksan maalta kannattaa isompaa satsia katsella. Hinnat ja valikoimat kunnossa.

140m2 talossa maalämmöllä vähän alle 10kwh sähkön kulutus vuodessa, Oulussa. Aina valmis kiuas vie tästä lähes kolmanneksen.

Ei muuten "voi". Ehkä noin vuoden ero Philips Master LEDtube UO 1500mm ostossa ja huomaa valon sävystä, että eri binin ledejä niissä on käytetty.

 

[Honzo]

Ei muuten "voi". Ehkä noin vuoden ero Philips Master LEDtube UO 1500mm ostossa ja huomaa valon sävystä, että eri binin ledejä niissä on käytetty.

Tämä on just se, joka mietityttää. Varsinkin, jos ja kun ostojen välilä on vuosia.

Meillä on noita GE:n lamppuja:

GE Lighting GmbH GE MR16 IR 35W 12V WFL | watt24.com

8v sitten ostettu ja edelleen samaa mallia myynnissä.

Itsehän en ole juurikaan MR16- tai muutenkaan 12V spottipolttimoilla pelannut, vaan melkein kaikki tuon tyyliset ovat kautta asumishistoriani olleet GU10 230V polttimoita. Matalajännitehalogeenini ovat muistaakseni kaikki olleet erillisen heijastimen tai varjostimen kantaan asennettavia lasikantaisia pikkupaskoja, joille ei oikein fysikaalisesti mahdollisia korvaavia tuotteita edes olisi, joten valaisimet tai koko asunto piti vaihtaa näistä eroon pääsemiseksi.

MR16 (Tai oikeammin GU 5.3) Multifaceted reflector - Wikipedia
On fyysiseltä kooltaan ihan sama kuin GU10, vain kanta ja käyttöjännite on eri. Noi 220V halogeenit ei kestä paskan vertaa. Rakennusaikana vuokrakämpässä sai 2v. asumisen aikana vaihtaa vaikka kuinka monta noita.

Toki ajatuksenani ei ole ollut pelkästään energiansäästö vaan ylimääräisten kuumien kohtien välttäminen ja sähköliittymän kapasiteetin säästö raskaampiin hommiin. Toki myös toivo pidemmästä vaihtovälistä, mutta eipä se vaihtorumba kai ole vakava ongelma kokemustesi perusteella. Taidat tosin käyttää valoja aika säästeliäästi, jos kahdeksaan (8) vuoteen ei ole yhtään halogeenipolttimoa palanut loppuun. Yliluonnollisen pitkä kestoikä kertoo ensinnäkin siitä, että polttimon valovoimassa on tingitty kestävyyden kustannuksella, mutta myös siitä, että liitäntälaitteen antama jännite suhteessa polttimon mitoitukseen on matalahko, mikä puolestaan tarkoittaa että valaistuksen hyötysuhde on halogeeniksikin kehnohko, eli kokonaisuutena surkea.

Noi 35W lamput antaa 560lm, joka on kyllä hyvä lukema. Vrt. esim GU Osram 50W antaa 350lm. Ja luvattu polttoaika on 5000h tolla 12V versiolla ja 2000h 220V.

HALOGEENILAMPPU OSRAM STAR 50W GU10 2KPL | K-rauta.fi

En ikimaailmassa ottaisi GU10 halogeeneja kotiin. GU10 led on myösongelmallinen, kun muuntaja pitää rakentaa joka polttimoon erikseen (ja ne ei sitten kestä). GU 5.3 meee koko sarja lamppuja (meillä 5-10kpl) yhdellä muuntajalla.

Ledeistä vastaavia, kun meillä teholtaan:
LED-MR16 GU5.3, 560lm, 7W, Avauskulma 38°, COB, 50*53mm

Noissakin vaan CRI joku 80.

Sitten kunnon värintoistolla (CRI98) hintaa onkin jo reilummin (15e/kpl). Halogeenien CRI on siis 100.

Himmennettävä LED-MR16 GU5.3 PRO, 500/530lm, 7.5W, Avauskulma 60°, COB, 50*46mm, Ra/CRI 98
Ja noissa avauskulma 60 astetta, eli ei käy. 36 astetta ois optimi.

Tossa yks kiinnostava:
LED-lamppu Philips Master GU5,3 6,5W
Vaan on 20e/kpl ja häviää valotehossa.

 

[puik]

~100kpl kunnollisia MR16 ledejä maksanee aika paljon. Varmaan 700-1000e. No toi nyt ei ole vielä paha, mutta ledeissä mua mietityttää muutama asia. Ensimmäinen on kestävyys ja toinen värisävy hajonneen tilalle tulevassa polttimossa. 8v ollaan asuttu ja ensimmäistäkään halogeenia ei ole palanut (12V systeemin hyviä puolia, toki meillä on GE:n huippupolttimot). Ja jos ja kun tarttee vaihtaa, niin korvaava on taatusti samaa väriä. Jos nyt ostan ledejä ja ne alkaa x vuoden päästä paukkumaan, niin saanko varmasti saman sävyisen ja samalla värintoistolla varustetun tilalle? Mua ainakin häiritsee, jos yksi polttimo on erivärinen kuin muut..

Ja tottahan on, että talvella kun noita lamppuja poltetaan, niin ne lämmittävät taloa kivasti (ei siis mene valoteho 100% hukkaan, vaikka järkevämpää toki lämmittää tolla kaukolämmöllä)

Tarttis varmaan hommata kokeeksi vaikka yhteen huoneeseen ledit, niin näkisi onko niistä mihinkään...

MR16 tarkoitat ilmeisesti 12V GU5.3 kantaista lamppua? Himmentämättömiä löytyy hyvin, itse ostin 1e/kpl halpiksia ja tyytyväinen niihin. Vähän vaan kirkkaampia- kuin halogenit ja sävy eri. Mutta hyvät himmennettävät on harvinaisempia ja kalliimpia. Philips warmglow polttimoihin (n.8-12e/kpl) toistaiseksi tyytyväinen ja toimineet halogenimuuntajalla, vaikka niiden teho onkin puolet alle muuntajan minimikuorman.

Mutta kannattaa muistaa, että halogeneja korvatessa vastaava kuluerä voi tulla jos joutuu muuntajat uusimaan. Ja jos himmennin ei toimi ne maksaa vielä enemmän. Halvemmalla voi päästä kun vaihtaa 230V lamppuihin. MR16 GU5.3 lampun koko on sama kuin 230V GU10 lampuissa, jolloin pitäisi uusia johdotus ja kanta. Jostain voi löytää samalla GU5.3 kannalla 230V polttimoja, mutta ei ehkä järkevää pistää 230V 12V johdotuksesta läpi. GU10 kannalla himmennettäviä ja himmentämättömiä löytyykin paljon paremmin.

:Käytännössä ei lyhyessä ajassa taida kuolettua lamppuinvestointi.

 

[Honzo]

MR16 tarkoitat ilmeisesti 12V GU5.3 kantaista lamppua? Himmentämättömiä löytyy hyvin, itse ostin 1e/kpl halpiksia ja tyytyväinen niihin. Vähän vaan kirkkaampia- kuin halogenit ja sävy eri. Mutta hyvät himmennettävät on harvinaisempia ja kalliimpia. Philips warmglow polttimoihin (n.8-12e/kpl) toistaiseksi tyytyväinen ja toimineet halogenimuuntajalla, vaikka niiden teho onkin puolet alle muuntajan minimikuorman.

Mutta kannattaa muistaa, että halogeneja korvatessa vastaava kuluerä voi tulla jos joutuu muuntajat uusimaan. Ja jos himmennin ei toimi ne maksaa vielä enemmän. Halvemmalla voi päästä kun vaihtaa 230V lamppuihin. MR16 GU5.3 lampun koko on sama kuin 230V GU10 lampuissa, jolloin pitäisi uusia johdotus ja kanta. Jostain voi löytää samalla GU5.3 kannalla 230V polttimoja, mutta ei ehkä järkevää pistää 230V 12V johdotuksesta läpi. GU10 kannalla himmennettäviä ja himmentämättömiä löytyykin paljon paremmin.

:Käytännössä ei lyhyessä ajassa taida kuolettua lamppuinvestointi.

En kyllä sekuntiakaan usko, että jotkut euron lamput olisi hyviä. Varmaan ne valaisee, mutta siihen se jääkin.

Haussa olisi siis:
>500lm (nykyiset 35W sen 560lm)
36 asteen avautumiskulma
CRI >90, mielummin >95

Noita ei mikään parin euron ledi täytä.

Ja tosiaan tollainen GU10 on ihan järjetön ledinä. Joka polttimossa on oma muuntaja vrt GU5.3, jossa yhdellä kunnon muuntajalla hoidetaan koko sarja. Jokainen voi miettiä, miten laadukas muuntaja saadaan rakennettua lampun kantaan. Ja se muuntaja lämpenee, vaikuttaen ledin käyttöikään + on itsessään yksi rikkoontuva osa enemmän.

Ja totta on, että ei vaihtamalla ledeihin mitään säästöä taida ihan heti tulla. Ledit maksaa halogeeneihin verrattuna moninkertaisesti..

 

[puik]

En kyllä sekuntiakaan usko, että jotkut euron lamput olisi hyviä. Varmaan ne valaisee, mutta siihen se jääkin.

Haussa olisi siis:
>500lm (nykyiset 35W sen 560lm)
36 asteen avautumiskulma
CRI >90, mielummin >95

Noita ei mikään parin euron ledi täytä.

Ja tosiaan tollainen GU10 on ihan järjetön ledinä. Joka polttimossa on oma muuntaja vrt GU5.3, jossa yhdellä kunnon muuntajalla hoidetaan koko sarja. Jokainen voi miettiä, miten laadukas muuntaja saadaan rakennettua lampun kantaan. Ja se muuntaja lämpenee, vaikuttaen ledin käyttöikään + on itsessään yksi rikkoontuva osa enemmän.

Ja totta on, että ei vaihtamalla ledeihin mitään säästöä taida ihan heti tulla. Ledit maksaa halogeeneihin verrattuna moninkertaisesti..

Itse olen tyytyväinen, mutta ne on vain 25W käytävävalojen korvaajiksi. Saisi olla vieläkin himmeämpi, mutten löytänyt sellaisia. >500lm 35W halogenista kuullostaa kyllä kovalta, kun vertaa tuohon linkkaamaasi 50W Osramiin. Edit: vastaavia näyttää löytyvän Philipsiltäkin.

Itsellä ei noiden GU10 ledienkään kanssa ollut ongelmia, mutten ole erityisen isoa valotehoakaan niistä tarvinnut. Kuten sanottu, niin rakenne tietysti huono kun virtalähde pienessä tilassa samassa. Luulisin, että nykyiset kestää paremmin kuin vanhemmat. Ainakin painoa saatu alas eikä uudemmat lämpene enää samalla tavalla kuin esim. 5v sitten.

Lämpöongelmia voi olla 12V uppohalogenienkin kanssa. Itsellä lähinnä muuntajaa olleen 35W polttimon liitinrasia oli osittain sulanut. 50W en siihen ainakaan laittaisi. Nämä kipsilevyssä ja sisällä lämpösuoja.

 

[Honzo]

Meillä joku 20kpl valaisimista noita:


Ja 60kpl noita


Ja märkätiloissa noita joku 20kpl


Noi ekat ei ainakaan kuumene varmasti likimainkaan samanverran kuin noi yksittäiset upotetut. Noi lasin takana olevat onkin sitten 20W, juuri ton lämpenemisen takia.
Ja pääosin tiloissa, joissa ollaan, on noita tuplamalleja. Toi vähäisempi lämpeneminen varmaan osittain selittää, miksi polttimot kestäneet sen 8v.

Kaikki noi upotetut yläpohjassa on asennettu alumiiniseen kuppiin, höyrynsulkumuovin suojelemisen takia. Muualla toki alaslaskuissa on tilaa tuulettua.

Löytyypä katosta myös 16kpl noita 50W (QR-LP111 kanta). Ei mitään hajua, saisiko noihin järkeviä ledejä-


Seinävaloissa on G9 -kantaisia 8kpl, noihin ei oikein järkeviä ledejä olekaan. Ja noi G9:t paukkuu vuosittain...

 

[Honzo]

Ja omakotitalon (ja muidenkin asuntojen toki) valaistuksesta yleensäkin. Valotehoa ei voi koskaan olla liikaa. Aina valoja saa sammuteltua, tai himmennettyä. Todella monessa kodissa on edlleen se 1kpl valaisin keskellä kattoa ja siinäpä se. Talvella on sitten ihan helvetin hämärää.

Meillä on esim. keittiö/ ruokailutilassa noita tuplahalogeneeja ruokapöydän ympärillä 4kpl eli 8x35W ja pöydän päällä himmennetävä roikkuvalaisin. Sitten keittiössä (samaa tilaa ruokailun kanssa) on noita samja 5kpl, eli 10x35W + ledinauhaa ylakaappien alla ja saarekkeen lieituulettimessa 4kpl 10W. Noilla saa erilaisia valaistuksia sitten tarpeen mukaan.

Olkkarissa on sitten seinillä 4kpl noita G9 seinävaloja (jokaisessa 2 polttimoa) ja katossa 2x4 50W noita QR-LP111.

Meillä ei siis tosiaan jää valotehosta kiinni.

Suosittelen valaistussuunnitelun tekoa ammattilaisen kanssa, jos omakotitaloa alkaa suunnittelemaan. Meillä suunniteltiin valaistus ammattilaisen toimesta ja hetkeäkään en ole katunut.

 

[Mikkos]

Ja omakotitalon (ja muidenkin asuntojen toki) valaistuksesta yleensäkin. Valotehoa ei voi koskaan olla liikaa. Aina valoja saa sammuteltua, tai himmennettyä. Todella monessa kodissa on edlleen se 1kpl valaisin keskellä kattoa ja siinäpä se. Talvella on sitten ihan helvetin hämärää.

Meillä on esim. keittiö/ ruokailutilassa noita tuplahalogeneeja ruokapöydän ympärillä 4kpl eli 8x35W ja pöydän päällä himmennetävä roikkuvalaisin. Sitten keittiössä (samaa tilaa ruokailun kanssa) on noita samja 5kpl, eli 10x35W + ledinauhaa ylakaappien alla ja saarekkeen lieituulettimessa 4kpl 10W. Noilla saa erilaisia valaistuksia sitten tarpeen mukaan.

Olkkarissa on sitten seinillä 4kpl noita G9 seinävaloja (jokaisessa 2 polttimoa) ja katossa 2x4 50W noita QR-LP111.

Meillä ei siis tosiaan jää valotehosta kiinni.

Suosittelen valaistussuunnitelun tekoa ammattilaisen kanssa, jos omakotitaloa alkaa suunnittelemaan. Meillä suunniteltiin valaistus ammattilaisen toimesta ja hetkeäkään en ole katunut.

Toisaalta monikaan ei halua käytää 10k kwh/v pelkästään valaistukseen.. ja joo ei tarvii poltella kaikkia mutta ei toisaalta myöstkään huvita se että pelkästään olohuoneen valaistukselle on 20+ nappia/säädintä/himmennintä millä sitten plärätään milloin mikäkin lamppu päälle..

 

[brainsurgery]

Tossa vielä viime vuoden kuukausittaiset sähköt. Pimeään aikaan valaistus vie aikalailla. Laskeskelin joskus, että kämpässä on yli 3kw edestä lamppuja . Ulkona on vain 3w ledejä, mutta sisällä 20/35w 12V halogeeneja >100kpl ja muut valot vielä päälle... joku 3-4v sitten ontiin 8500kWh luokassa, mutta siitä on tasaisesti noustu...

En kyllä ymmärtä tollaista 9000kWh vuodessa. Johan meillä menee saunaan varmaan 3000kWh vuodessa.

Kodin keskimääräinen energiankulutus - Vattenfall

Ton Vattenfallin mukaan 120m2 talossa nelihenkisessä perheessä menee yleissähköön n. 7300kWh. Meillä neliöitä liki tuplat, niin kyllä kai jotenkin linjassa ainakin ton kanssa ollaan..

Meillä on toki uudehkossa talossa 6-8W ledipaneeleita katossa ja sitten muutamia riippuvalaisimia led-lampuilla niiden lisäksi. Ei niitäkään toki tarpeettomasti pidetä päällä. Toisaalta vaimo oli vielä lasten kanssa kotona, mikä lisää sähkönkulutusta, joten saattaa mennä vielä vähemmällä jatkossa. Talokin oli viime vuoden vielä kuivumisvaiheessa...

 

[weezer]

Mitäs teillä on täällä maksannut määlämpö järjestelmä taloon
mikä on 180 neliön talo ja öljyä on mennyt ennen 3000 litraa

Meillä maksoi reilut 17000€ kaikkiaan. Ihmettelen, jos nykyään saisi kaivon ja maalämmön asennettuna edes 15 000€...No ehkä työn hinnassa voi olla alueellista eroa. Ja toki täytyy muistaa kaivon syvyys vaikuttaa merkittävästi hintaan tietysti. Mielummin hieman syvempi kaivo kuin matala, liian syvä se ei voi olla. Aika paljon ilmeisesti tarjotaan jotain 150m+ kaivoja. Meille tuli 190m ja 9kW inventteri pumppu.

Meillä öljynkulutus oli ehkä siellä 2500L paikkeilla vuodessa, talo mallia -71. Meillä on vasta hetken ollut maalämpö käytössä, mutta tykkään nyt jo systeemistä.

 

[599gtb]

Meillä maksoi reilut 17000€ kaikkiaan. Ihmettelen, jos nykyään saisi kaivon ja maalämmön asennettuna edes 15 000€...No ehkä työn hinnassa voi olla alueellista eroa. Ja toki täytyy muistaa kaivon syvyys vaikuttaa merkittävästi hintaan tietysti. Mielummin hieman syvempi kaivo kuin matala, liian syvä se ei voi olla. Aika paljon ilmeisesti tarjotaan jotain 150m+ kaivoja. Meille tuli 190m ja 9kW inventteri pumppu.

Meillä öljynkulutus oli ehkä siellä 2500L paikkeilla vuodessa, talo mallia -71. Meillä on vasta hetken ollut maalämpö käytössä, mutta tykkään nyt jo systeemistä.

Mitä on mennyt sähköä? Ja millä alueella asunto on?

 

[weezer]

Mitä on mennyt sähköä? Ja millä alueella asunto on?

Sähköstä en osaa sanoa, kun ollut käytössä vasta muutaman viikon. Tampereella sijaitsee...

 

[Sonic Empire]

Maalämpökokemuksia. Talossa on nyt suora sähkölämmitys ja on aika päivittää systeemejä. Saatiin seuraavanlainen tarjous maalämmöstä kokonaisuudessaan:

NIBE™ F1226 NEW - maalämpöpumppu laitteena sekä seuraavat asiat:

* 130m kaivo
* 8 kW kone
* Puskurivaraaja 100l + pumppu
* Asennus

kaikki tämä tarjoushinnalla 16910 euroa. Paikkakunta Vantaa.

Onko tuo linjassa? Talo on '56 rakennettu rintsikka ja taloudessa 5 henkilöä.

 

[ddali]

Maalämmön hankinta on itsellänikin edessä, tosin uudiskohteeseen joten energian tarve voi olla matalampi kuin Sonic Empirellä. Vähän tarjouksessa epäilyttää kaivon syvyys. Käsittääkseni kaivon olisi hyvä olla lähempänä 200m kuin 100m. Kannattaa ainakin firmasta kysäistä miksi 130m kaivo heidän mukaansa riittää.

Liian lyhyissä maalämpökaivoissa voi piillä jäätymisen riski – "Ihmetyttää, jos joku leikkii sillä reiän pituudella"

https://www.sulpu.fi/documents/1840...kaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät.pdf

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf?sequence=4

 

[Falconi]

Kaivon syvyyteen tosiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa katsoa tarjouksesta monta kWh/m otetaan vuodessa sieltä energiaa.

Lattialämmitys talossa tulee yleensä syvempi kaivo kuin saman energiakulutuksen omaavassa patterilämmitys talossa. Kun patterit on yleensä mitoitettu kovimmille lämpötiloille.

 

[ddali]

Kaivon syvyyteen tosiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa katsoa tarjouksesta monta kWh/m otetaan vuodessa sieltä energiaa.

Lattialämmitys talossa tulee yleensä syvempi kaivo kuin saman energiakulutuksen omaavassa patterilämmitys talossa. Kun patterit on yleensä mitoitettu kovimmille lämpötiloille.

Eiköhän tämä ole juuri toistepäin? Lähtökohtaisesti a) lattialämmitystaloissa on pienempi energian kulutus (järjestäen uudempia) b) lattiassa kiertävän veden lämpötila on matalampi kuin pattereissa (vähemmän kuormaa kaivolle), ainoa poikkeus voisi olla jos patteritaloissa vettä vielä "lisälämmitetään" sähköllä pumpun lisäksi.

 

[brainsurgery]

Eiköhän tämä ole juuri toistepäin? Lähtökohtaisesti a) lattialämmitystaloissa on pienempi energian kulutus (järjestäen uudempia) b) lattiassa kiertävän veden lämpötila on matalampi kuin pattereissa (vähemmän kuormaa kaivolle), ainoa poikkeus voisi olla jos patteritaloissa vettä vielä "lisälämmitetään" sähköllä pumpun lisäksi.

Mitä matalampi kiertävän veden lämpötila, sitä parempi hyötysyhde > patterilämmitystaloissa isompi osa lämpötehosta tehdään kompressorilla > vähemmän energiaa kaivosta

 

[Falconi]

Eiköhän tämä ole juuri toistepäin? Lähtökohtaisesti a) lattialämmitystaloissa on pienempi energian kulutus (järjestäen uudempia) b) lattiassa kiertävän veden lämpötila on matalampi kuin pattereissa (vähemmän kuormaa kaivolle), ainoa poikkeus voisi olla jos patteritaloissa vettä vielä "lisälämmitetään" sähköllä pumpun lisäksi.

Ei mene. Jos luet viestini niin vertailin saman energiakulutuksen omaavia järjestelmiä. Mitä kuumempaa tehdään (patterit) niin sitä huonompi hyötysuhde eli kaivosta otetaan vähemmän energiaa.

Edit. Brainsurgery ehtikin jo vastata.

 

[Jebaus]

Ja lähtökohtaisesti patterilämmitys vie vähemmän energiaa mitä lattialämmitys. Ihan sama onko 60-luvun rintsikka vai 2010-luvun talo niin tätä yhtälöä on vaikea kumota.

Jos yksinkertaistetaan asia niin, että taloa lämmitetään 4kwh edestä ja pattereissa hyötysuhde on 3 ja lattialämmityksessä 4, niin patterilämmitys vaatii kaivosta 1333w lämmön ja lattialämmitys 1000w. Näin siis jos oletetaan että tuo mlp tekee kaiken työn. Käytännössä patterit tarvitsevat avukseen sähkövastuksia kylmimpinä aikoina ja jos huomioidaan patterilämmityksen hieman parempi hyötysuhde, väittäisin että kaivon "tehontarve" on about sama molemmissa. Itse laittaisin isomman kuin 100L puskurivaraajan niin jää se sähkövastusten käyttö vähemmälle.

Maalämmöstä kannattaa pyytää ensin tarjous kokonaispaketista joltain isolta toimijalta kuten tässä ilmeisesti on tehty. Sitten siitä lainatuilla tiedoilla kysyä 2-3 yritykseltä tarjous erikseen itse kaivosta putkineen taloon vedettynä ja joltain putkifirmalta tarjous laitteiston asennuksesta ja säädöstä. Nämä kun ynnää niin hinta on monesti huomattavasti halvempi kuin ensimmäinen tarjous ja siitä voi sitten itse punnita paljonko rahallista arvoa antaa millekkin vaihtoehdolle.

 

[brainsurgery]

Jos yksinkertaistetaan asia niin, että taloa lämmitetään 4kwh edestä ja pattereissa hyötysuhde on 3 ja lattialämmityksessä 4, niin patterilämmitys vaatii kaivosta 1333w lämmön ja lattialämmitys 1000w. Näin siis jos oletetaan että tuo mlp tekee kaiken työn. Käytännössä patterit tarvitsevat avukseen sähkövastuksia kylmimpinä aikoina ja jos huomioidaan patterilämmityksen hieman parempi hyötysuhde, väittäisin että kaivon "tehontarve" on about sama molemmissa. Itse laittaisin isomman kuin 100L puskurivaraajan niin jää se sähkövastusten käyttö vähemmälle.

Noilla laskelmilla patterilämmitys ottaa kaivosta 2667Wh energiaa ja lattialämmitys 3000Wh. Laskit tuossa kompuran käyttämän/tuottaman energian.

 

[Taika-Jim]

En tiedä oliko halpaa vai kallista, tikkaiden asennus OKT. 3,5 metriä seinään ylös, ja 4m piipulle harjakatolle. Laskussa työ 450 ja tarvikkeet 400, eli 850 yhteensä. Tunti veijareilla meni, ei tehty muuta kuin asennus. Pystyynmenevä tikas kiinni vuorilaudassa kattoruuveilla ja katon pätkä pellin harjoista koolauksen kohalla. Pyysin jotain vahviketta laittamaan edes seinään. Saattaapi olla että tulee ens keväänä alas koko kötöstys.

 

[Mikkos]

En tiedä oliko halpaa vai kallista, tikkaiden asennus OKT. 3,5 metriä seinään ylös, ja 4m piipulle harjakatolle. Laskussa työ 450 ja tarvikkeet 400, eli 850 yhteensä. Tunti veijareilla meni, ei tehty muuta kuin asennus. Pystyynmenevä tikas kiinni vuorilaudassa kattoruuveilla ja katon pätkä pellin harjoista koolauksen kohalla. Pyysin jotain vahviketta laittamaan edes seinään. Saattaapi olla että tulee ens keväänä alas koko kötöstys.

Kait laitoit harjakaton sivuun tikkaat etäkä harjan kohdalle?

 

[Awelonian]

Kait laitoit harjakaton sivuun tikkaat etäkä harjan kohdalle?

Tämä. Viime talven jälkeen oli lähiössä kolmessa talossa tullueet tikkaat alas lumen ja jään mukana. Oli aika sokeaa menoa, mut toisaalta talopaketteja noi olikin..

 

[Mikkos]

Tämä. Viime talven jälkeen oli lähiössä kolmessa talossa tullueet tikkaat alas lumen ja jään mukana. Oli aika sokeaa menoa, mut toisaalta talopaketteja noi olikin..

Jep. Naapurilla ja kaverilla tuli viime talvena. Meiän talossa on joskus aikoinaan kanssa tullu ja repiny tiiliseinää mukana. Vissiin menny katto ja puoli neliöö tiiliseinää uusiks. En tiedä koska mutta ennen meitä kuitenkin.

 

[ddali]

Jatketaanpas vielä maalämmöllä, kysyin Gebwelliltä voidaanko IV-koneen tuloilman lämmitys toteuttaa vesikiertoisesti, kuulemma voidaan mutta järjestely "ei kannata koska vaikutus kaivoon on huomattava", jos tuloilman esilämmitys ei "kannata" maalämmöllä, miten se voi kannattaa suorasähköllä kun järjestäänkin kaikissa IV koneissa lämmitys on sähköllä.

 

[Boilers]

Kuolinpesän hyvinkin. Talo on ysäriltä, hyvällä paikalla ja uskoisin, että siitä ihan kohtuullisen hinnan saa, kunhan saa byrokratiat valmiiksi, talon tyhjäksi irtotavarasta ja myyntiin. Eli sitä suuremmalla syyllä haluan pitää lämpimänä. Mutta nämä irtopatterit kieltämättä hyvä idea.

Jos et itse pääse käymään aktiivisesti (ilmeisesti 300km matkaa), niin anturi joka hälyttää lämpötilasta pelastaa paljon.

Tosiaan sähköpattereita muutama varoiksi. Säätää vaikka 5 asteeseen, niin ei ainakaan pääse paikat jäätymään.

Öljylämmitykseen, tarkista öljyn määrä ja tarvittaessa tilaa tuhannen litraa lisää? Lisäksi kannattaa tarkistaa mahdollinen sähkökämmityksen mahdollisuus. Varsinaisen lämmityksen lämpötila laittaisin 12 asteeseen, pysyy kosteus paremmin pois -> talon arvo pysyy parempana.
Lisäksi mahdollinen öljypoltin huoltaja katsomaan laitteet läpi ja samalla pikakouluttaa niiden käyttöön?

 

[Taika-Jim]

Kait laitoit harjakaton sivuun tikkaat etäkä harjan kohdalle?

Samaan paikkaan kuin vanhatkin oli, oikeastaan ainoa paikka, ettei tarvia rakentaa älyttömiä siltoja katolle. Lähinnä mietityttää nyt vaan se suoraan vuorilautaan ruuvvaus peltikattoruuvvilla (tai samannäköisellä). Entiset oli pultattu kunnolla seinään, ja tikkaan kiinnikkeitten ja seinän välissä lankkuja jakamassa rasitusta.

Tällä kadulla uudehkojen talojen tikkaat tulee säännöllisesti alas, ja lumiesteet vääntyy, eli jotain mätää nyt suunnittelussa on (pakettitaloissa). Parissa talossa katto viettää just ulko-oven eteen, siinä saa varoa ettei lumet tule niskaan joka kerta kun ovesta käy.

 

[Mikkos]

Samaan paikkaan kuin vanhatkin oli, oikeastaan ainoa paikka, ettei tarvia rakentaa älyttömiä siltoja katolle. Lähinnä mietityttää nyt vaan se suoraan vuorilautaan ruuvvaus peltikattoruuvvilla (tai samannäköisellä). Entiset oli pultattu kunnolla seinään, ja tikkaan kiinnikkeitten ja seinän välissä lankkuja jakamassa rasitusta.

Tällä kadulla uudehkojen talojen tikkaat tulee säännöllisesti alas, ja lumiesteet vääntyy, eli jotain mätää nyt suunnittelussa on (pakettitaloissa). Parissa talossa katto viettää just ulko-oven eteen, siinä saa varoa ettei lumet tule niskaan joka kerta kun ovesta käy.

Helpompi ja halvempi se silta on rakentaa kuin uudet tikkaat, uusi katto ja ja osa seinää..

 

[Taika-Jim]

Helpompi ja halvempi se silta on rakentaa kuin uudet tikkaat, uusi katto ja ja osa seinää..

Juu toki näin, mutta entiset kesti sen 40+ vuotta jokakeväistä lumen alastuloa. Vähän kun viitsi isomman pyryn jälkeen lapiolla eninmpiä siivoilla, niin hyvin kesti.

 

[Falconi]

Jatketaanpas vielä maalämmöllä, kysyin Gebwelliltä voidaanko IV-koneen tuloilman lämmitys toteuttaa vesikiertoisesti, kuulemma voidaan mutta järjestely "ei kannata koska vaikutus kaivoon on huomattava", jos tuloilman esilämmitys ei "kannata" maalämmöllä, miten se voi kannattaa suorasähköllä kun järjestäänkin kaikissa IV koneissa lämmitys on sähköllä.

Edit. Luin väärin.

Eli varmaan ajateltu kannattavuutta sen takia että hankinta hinta kallistuu pidemmän kaivon myötä.

Monet ajattelee vieläki lämpöpumppu ratkaisuja takaisin maksuaikoina niin siitä juontuu toi kannattavuus.

 

[Falconi]

Ja lähtökohtaisesti patterilämmitys vie vähemmän energiaa mitä lattialämmitys. Ihan sama onko 60-luvun rintsikka vai 2010-luvun talo niin tätä yhtälöä on vaikea kumota.

Mielenkiinnosta saisinko tuon yhtälön?

Mihin lattia lämmitys hukkaa energiansa jos talo vie 15000 kWh?

 

[micko]

Jos et itse pääse käymään aktiivisesti (ilmeisesti 300km matkaa), niin anturi joka hälyttää lämpötilasta pelastaa paljon.

Tosiaan sähköpattereita muutama varoiksi. Säätää vaikka 5 asteeseen, niin ei ainakaan pääse paikat jäätymään.

Öljylämmitykseen, tarkista öljyn määrä ja tarvittaessa tilaa tuhannen litraa lisää? Lisäksi kannattaa tarkistaa mahdollinen sähkökämmityksen mahdollisuus. Varsinaisen lämmityksen lämpötila laittaisin 12 asteeseen, pysyy kosteus paremmin pois -> talon arvo pysyy parempana.
Lisäksi mahdollinen öljypoltin huoltaja katsomaan laitteet läpi ja samalla pikakouluttaa niiden käyttöön?

Kiitos vinkeistä, mutta tämä asia ratkesikin helpommin kuin uskalsin kuvitellakaan. Eli siis Joku Muu hoitaa asian. Ja hän pääsee säännöllisesti käymään paikalla toisin kuin minä täältä kaukaa pääsisin.

 

[Jebaus]

Mielenkiinnosta saisinko tuon yhtälön?

Mihin lattia lämmitys hukkaa energiansa jos talo vie 15000 kWh?

Mitään yhtälöä ei ole tarjota, pelkästään se fakta että lämmönlähde on aina kuumempi kun haluttu lämpö ja mitä suurempi on lämmönlähteen massa (lattiavalu), sitä enemmän sitä lämpöä johtuu ympäröivään massaan kuin siihen mitä yritetään lämmittää (ilma).

 

[Opinionator]

Onko vesikiertoinen lattialämmitys siis epäekologisempi valinta kuin perinteinen lämpöpatteri?

 

[TheMeII]

Onko vesikiertoinen lattialämmitys siis epäekologisempi valinta kuin perinteinen lämpöpatteri?

Eikös lattialämmitys oo ensisijaisesti mukavuustelijä. sillä saa lämpimän lattian sekä lämmön tasaisesti joka paikkaan. Paitsi pesutiloissa joissa se on osa vedenkestävyyttä kun kuivattaa lattian nopeammin

 

[vermont]

Lämpöhän nyt leviää konvektiolla, jonka teho on aika pitkälle suhteessa pinta-alaan. Nyt jos verrataan vesikiertoista lattialämmitystä vesikiertoiseen patteriverkostoon, niin konvektiopinta-alojen erohan tekee sen, että kylmillä keleillä 20-asteen huonelämpötilan saavuttamiseksi lattiassa voi riittää karkeasti 35-asteinen vesi, kun taas pattereissa tarvitaan ehkä jotain 45-asteista. Jos nyt vettä sitten lämmitetään esimerkiksi maalämmöllä täysimitoituksella, niin lattialämmityksessä selvitään pienemmällä veden lisälämmityksellä, eli lämpöenergiaa saadaan tuotettua paremmalla hyötysuhteella.

 

[Opinionator]

Perus neukkukuutioissa kiertää yli kymmenen asteen pakkasilla noin 55-60 asteinen vesi, mitä nyt ite noita laserilla mittaillut

 

[vermont]

Perus neukkukuutioissa kiertää yli kymmenen asteen pakkasilla noin 55-60 asteinen vesi, mitä nyt ite noita laserilla mittaillut

Kommenttini nojautui enemmän tuollaiseen matalalämpöön, maalämmöllä ja isommilla pattereilla toimivaan systeemiin. Kaukolämmössä kiertää taas paljon kuumemmat setit.

 

[Falconi]

Mitään yhtälöä ei ole tarjota, pelkästään se fakta että lämmönlähde on aina kuumempi kun haluttu lämpö ja mitä suurempi on lämmönlähteen massa (lattiavalu), sitä enemmän sitä lämpöä johtuu ympäröivään massaan kuin siihen mitä yritetään lämmittää (ilma).

No vaikka viittaamaasi yhtälöä ei ollutkaan niin koitetaan saada selvyyttä mihin hyötysuhde faktasi pohjautuu:

Eli nyt ollaan saatu sama määrä energiaa lattiavaluun asti ja pattereihin. Hävittääkö lattiavalu sitten mielestäsi energian johonkin eikä luovuta sitä eteenpäin?

Lämmön siirtymiseen vaikuttaa myöskin pinta-ala joka on siinä lattiavalussa isompi kuin pattereissa. Toki myös moni muu asia vaikuttaa mutta ei varmaan siinä määrin että hyötysuhdetta mitattaessa niitä voitaisiin todentaa.

Perhana kun ei ole sattunut yhtään saneeraus kohdetta siten että patterit on vaihdettu lattialämmitykseen tekemättä muita energiatehokkuuteen liittyviä muutoksia niin ei ole vertailudataa. Yleensä uusiivat eristeitä ja lto konetta ym noissa.

Mutta se on tullut vastaan että jos on maalämpö mitoitettu pattereille niin kaivo on kyllä kylmentynyt kun vaihdettu lattialämmitykseen vaikka energiaa meneekin vähän vähemmän. Onneksi sitä voi kompensoida säädöillä jossei halua uutta reikää porata tai syventää olemassa olevaa.

 

[Jebaus]

Kyllä. Jos lattiavalua pidetään esim 25 asteisena jotta sisäilma on 21, häviää siitä pohjalaatasta 100% varmasti maaperään enemmän lämpöä kuin jos pohjalaatta olisi 20c sisälämpötilan ollessa tuo sama 21c. Uusissa taloissa ero on tietysti suht mitätön mutta vanhemmissa taloissa ero voikin olla jo huomattava.

Se nyt on selvä että maalämmöllä on edullisempaa tuottaa 35c vettä lattialämmitykseen kuin 50c vettä patterikiertoon. Mutta onko noissa MLP pytyissä sitten kaksi eri varaajaa koska käyttövedenhän täytyy kuitenkin olla 65c+?

 

[jm82]

Se nyt on selvä että maalämmöllä on edullisempaa tuottaa 35c vettä lattialämmitykseen kuin 50c vettä patterikiertoon. Mutta onko noissa MLP pytyissä sitten kaksi eri varaajaa koska käyttövedenhän täytyy kuitenkin olla 65c+?

On. Tai siis käyttövedelle on varaaja. Ja lattialämmitykselle ei mitään varaajaa tarvitse, vaan maalämpö lykkää lämmön suoraan lattiaan. edit: ja kun lattialämmitysvesi lattiassa viilenee, niin tämä viileä vesi menee uudelleen maalämpöpumppuun.

Omassa toisessa talossa on patterit ja maalämpö, niin siinä on käyttövesivaraajan lisäksi puskurivaraaja pattereille. 10kW Nibe ja 200m kaivo, aktiivisyvyys 200m. Poraus oli silloin 26€ metri, eli 5200. 80% taisi olla työn osuutta, no kumminkin kotitalousvähennystä sai ihan hyvin.

e2: Vaihtoventtiili kääntää lämmityksen esim lattiaan tai käyttövesivaraajaan. Voi olla siis eri lämpöiset. Isän kanssa asenneltiin tuo maalämpö.

Käyttövesi ei tarvitse aivan noin kuumaa olla. Mutta legionella tappo kuumentaa varaajan silloin tällöin kuumemmaksi.

 

[Falconi]

Kyllä. Jos lattiavalua pidetään esim 25 asteisena jotta sisäilma on 21, häviää siitä pohjalaatasta 100% varmasti maaperään enemmän lämpöä kuin jos pohjalaatta olisi 20c sisälämpötilan ollessa tuo sama 21c. Uusissa taloissa ero on tietysti suht mitätön mutta vanhemmissa taloissa ero voikin olla jo huomattava.

Se nyt on selvä että maalämmöllä on edullisempaa tuottaa 35c vettä lattialämmitykseen kuin 50c vettä patterikiertoon. Mutta onko noissa MLP pytyissä sitten kaksi eri varaajaa koska käyttövedenhän täytyy kuitenkin olla 65c+?

Mutta nyt aletaan olla asian ytimessä, mutta ylempänä sanoit ettei ole väliä talolla millainen on.

Miten huomioit tuossa kun patterit on lähempänä ikkunoita jolloin niiden välinen lämpötila ero on suurempi kuin pinta laatta eriste pohjalaatta ja sen eriste? Väitän että pattereista katoaa enemmän energiaa ikkunoiden sekä seinien kautta kun siellä kuitenkin on lämpimämpää kuin se huoneilma. Pohjan u-arvo on lähtökohtaisesti huomattavasti parempi kuin ikkunoiden, seinien kanssa riippuu vähän.

MLP pytyissä on pääsääntöisesti vain käyttövesivaraaja joko mantteli tai kierukka. Ja lämmitystä tehdään joko suoraan verkostoon tai erillisen puskurivaraajan kautta riippuen verkoston tilavuudesta, pumpputehosta ja pumpputyypistä.

 

[Kvarkki]

Mitään yhtälöä ei ole tarjota, pelkästään se fakta että lämmönlähde on aina kuumempi kun haluttu lämpö ja mitä suurempi on lämmönlähteen massa (lattiavalu), sitä enemmän sitä lämpöä johtuu ympäröivään massaan kuin siihen mitä yritetään lämmittää (ilma).

Alkoi närästämään sen verran, että pakko kommentoida. Massalla ei ole minkäännäköistä roolia lämmön johtumisessa. Suurempi massa merkitsee vain sitä, että ko. kappale pystyy sitomaan enemmän lämpöä itseensä. Kun lämmitys ja jäähtyminen ovat tasapainossa eli kappaleen lämpötila pysyy vakiona, tilanteen ylläpitämiseksi vaadittu teho riippuu kappaleen pinta-alasta ja lämpötilaerosta ympäristöön.

Reaalimaailmassa jos asiaa ajatellaan, niin huonosti eristetty laatta ohjaa lämpöä toki maahan reilusti, toisaalta maakin on eriste itsessään eli laatan alapuolen lämmettyä muodostuu jonkunmoinen tasapainotilanne. Vastine patterilämmityksessä olisi heikosti eristetyssä alapohjassa/seinissä kulkevat putket. Pinta-alaa on selvästi vähemmän, mutta lämpötilaero taas huomattavasti enemmän. Monilevyisissä pattereissa voi muuten olla lähes huoneen pinta-alan verran lämmityspintaa. Tällä ei vain ole merkitystä hukkalämpöön...

e: (Ominais)lämpökapasiteetti on hyvä googletella, jos fysiikka on jäänyt vähän unholaan.