Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Mistä moinen käsitys? Kyllä nuo nykyajan lämpöpumput vähentävät sähkön käyttöä huomattavasti. Parhaimmillaan ollaan siellä 1:3 hyötysuhteella eli 1kw sähköä saadaan 3kw lämpöä ja tietysti mitä kylmempi ulkona on, hyötysuhde huononee. -20 asteen jälkeen hyötysuhde alkaa olemaan jo aika lähelle 1:1 eli sama kuin lämmittäisit perus sähköpatterilla tai lattialämmityksellä. Mitäänhän siinä ei vieläkään häviä sähköpatteriin nähden kunhan lämmitysteho on mitoitettu oikein ettei tule vilu.
Jos Suomessa on lämmityspäiviä se 200, -20 tai alle on näistä alle 30-50 päivänä riippuen missä pituusasteella ollaan.
Edit: tai korjataan sen verran että lämmityspäiviä jolloin ilp toimii hyvällä hyötysuhteella on se 200, sitten riippuen ollaanko pohjoisessa vai etelässä niin niitä kylmiä päiviä on 30-70 ja vastaavasti niitä päiviä kun lämmitystä ei tarvita niin sama määrä tietysti käänteisessä järjestyksessä kylmiin päiviin nähden.
Jos Suomessa on lämmityspäiviä se 200, -20 tai alle on näistä alle 30-50 päivänä riippuen missä pituusasteella ollaan.
Edit: tai korjataan sen verran että lämmityspäiviä jolloin ilp toimii hyvällä hyötysuhteella on se 200, sitten riippuen ollaanko pohjoisessa vai etelässä niin niitä kylmiä päiviä on 30-70 ja vastaavasti niitä päiviä kun lämmitystä ei tarvita niin sama määrä tietysti käänteisessä järjestyksessä kylmiin päiviin nähden.
Ei ILP:n hyötysuhteen putoaminen ole mitenkään vakio jollakin tietyllä lämpötilalla, vaan se riippuu todella monesta osatekijästä, mm. laitteesta itsestään, softasta, sisälämpötilasta, muista lämmityslaitteista jne.
ILP:n hyötysuhdetta heikentää sulatusjakso, jota tehdään kylmemmällä useammin, todella kylmällä useamman kerran tunnissa. Silti, kun ILP lämmittää esim. -30 kelillä, on sen hyötysuhde aina parempi kuin 1:1 (kuten esim. sähköpatterilla), mutta tätä hyötysuhdetta sitten heikentää tuo sulatusjaksojen määrä ja pituus.
Pääsääntöisesti kuitenkin voi laskea, että ILP:n ilmoitettu lämmitysteho vastaa käytännössä suoran sähkölämmityksen tehoa pakkashuippuja lukuunottamatta, vaikka ottoteho on yleensä 1/3 tai alle suorasta sähkölämmityksestä.
ILP:n hyötysuhdetta heikentää sulatusjakso, jota tehdään kylmemmällä useammin, todella kylmällä useamman kerran tunnissa. Silti, kun ILP lämmittää esim. -30 kelillä, on sen hyötysuhde aina parempi kuin 1:1 (kuten esim. sähköpatterilla), mutta tätä hyötysuhdetta sitten heikentää tuo sulatusjaksojen määrä ja pituus.
Pääsääntöisesti kuitenkin voi laskea, että ILP:n ilmoitettu lämmitysteho vastaa käytännössä suoran sähkölämmityksen tehoa pakkashuippuja lukuunottamatta, vaikka ottoteho on yleensä 1/3 tai alle suorasta sähkölämmityksestä.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 726
Nykyaikaiset pumput VTT testien mukaan sulatusjaksot mukaan luettuna pääsevät yli yhden hyötysuhteeseen vielä -30 asteen paikkeilla.
ILP:eissä kannattaa ottaa huomioon se, että suurimmat säästöt eivät suinkaan tule niissä lämmöissä, missä COP on parhaimmillaan, vaan niissä lämmöissä, missä ottotehon ja antotehon välinen erotus on suurimmillaan. Todennäköisesti siis jossain -10 ja -15 asteen välillä.
ILP:eissä kannattaa ottaa huomioon se, että suurimmat säästöt eivät suinkaan tule niissä lämmöissä, missä COP on parhaimmillaan, vaan niissä lämmöissä, missä ottotehon ja antotehon välinen erotus on suurimmillaan. Todennäköisesti siis jossain -10 ja -15 asteen välillä.
Meillä sellainen tilanne että asutaan 70-luvun rivarissa. Jossa on yhtiövastike lainoineen noin 420 euroa. Ja kokoa asunnolla on noin 103neliötä. Tuo 420 sisältää myös lämmityskulut. Asutaan täällä savon maalla. Nyt vähän katsellut tuollaisia 150 000 pinnassa olevia omakotitaloja 80-luvulta. Aika monessa näkyy olevan tuossa hintaluokassa suora sähkölämmitys. Ajatuksena oli että jos kustannuksissa pääsisi omakotitalossa alle tuon 420 kuukaudessa. Lainaa vois sitten lyhentää saman verran suurinpiirtein kuin nykyisessä tai vähän enempi. Onkohan millään tavalla realistinen ajatus?
Cop nimenomaan on antoteho/ottoteho eli eikö silloin coppi ole myös suurimmillaan kun ilpistä saadaan paras hyöty. Itse väittäisin että ilppi on parhaimmillaan 0-+5 asteen lämpötiloissa joissa ei tule sulatusjaksoja ja lähes minimiottotehoilla saadaan reilusti pumpattua lämpöä ulkoa. Nykyaikaiset pumput kun on aika hyviä nimenomaan ruolla pienillä osatehoilla.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 726
Voit varmaan arvata miten käy, jos +5 lämmössä pumppaa 1,5kW teholla ja lähes 5 COP:illa lämpöä tupaan?
Lämmöntarve on niin pieni, että vaikka osateholla tehdään hyvällä COP:illa lämpöä, säästöä ei juuri tule. Isommilla pakkasilla COP on huonompi mutta pumppu jauhaa täydellä teholla jolloin "ilmaista" energiaa saadaan enemmän.
Miksi pitää sillä 1,5kW pumppailla? Nykyiset invertterikompurat pumppailee hyvin 300W teholla jolloin saadaan se tarvittava 1500W lämpöä sisään ilman ylimäärisiä sulatuksia.
Moro juu tarkoitus ei ollutkaan kun takaa käytää kun lämpötila on joku -15 tai enemmän
Niin eikä siihen omasta mielestä kauheasti aikaa menee kun valmiit klapit hakee varastosta ja sytytää takan ehkä 30min yhteisaika
Mut juu ilmalämpöpumppuu on tarkoitus käytää eniten lämmitykseen
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 726
Ehkä näillä kuvilla on helpompi selittää. Nää on suoraan Mitsun LN25 VTT testistä. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
Tässä kuvassa näkyy COP:it eri ulkolämpötiloissa.
Tässä kuvassa taas näkyy ottoteho ja lämpöteho. Nopeasti katsottuna eniten "ilmaislämpöä" saadaan noin -10C - -13C välillä.
Mielenkiintoiset kuvaajat, en olisi uskonut että noin pienellä ottoteholla mennään tuolla 0--10 tuntumassa enkä että hyötysuhde on noinkin hyvä vielä -10 jälkeen. Nämä ehkä kyllä menee jo tuonne lämpöpumppukeskustelun puolelle joten jatketaan siellä.
Väittäisin että alle 420€/kk elelee pienessä ok-talossa helposti. En tiedä yhtään mitä siellä seudulla maksaa vesi, jätehuolto, kiinteistövero ja tienhoito yms maksut mutta näin ainakin pk-seudulla.
Ok-talossa on tietysti aina sitä korjattavaa ja laitettavaa (ihan yhtä paljon kun siinä rivarissa tai as.oy muotoisessa erillistalossa) mutta niihin kuluihin voi vaikuttaa täysin itse ja ne ovat edessä ihan kaikissa asunnoissa.
Väittäisin että alle 420€/kk elelee pienessä ok-talossa helposti. En tiedä yhtään mitä siellä seudulla maksaa vesi, jätehuolto, kiinteistövero ja tienhoito yms maksut mutta näin ainakin pk-seudulla.
Ok-talossa on tietysti aina sitä korjattavaa ja laitettavaa (ihan yhtä paljon kun siinä rivarissa tai as.oy muotoisessa erillistalossa) mutta niihin kuluihin voi vaikuttaa täysin itse ja ne ovat edessä ihan kaikissa asunnoissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 840
Katteleppa aloituspostaus.
Ilmalämpöpumppu on laite joka pumppaa lämpöä lämmityskaudella ulkoailmasta sisälle.
Vaikka ulkona mittarissa on -15 Celsiusta pakkasta ja sisällä +24 Celsiusta lämmintä, niin siinä pakkasulkoilmassakin on vielä paljon lämpöenergiaa jota voi pumpata hyödyksi. Tuossa pitää vain ajatella asiaa siltä kannalta, että absoluuttinen nollapiste on 0 Kelviniä eli -273,15 Celsiusta. Mikäli tai kun lämpötila on tuota -273,15C suurempi niin lämpöä siinä aina on.
Ilmalämpöpumpuissa hyötysuhde millä lämmön pumppaaminen ulkoilmasta onnistuu on sitä parempi mitä korkeampi on ulkolämpötila. Esimerkiksi kun ulkona on +5 Celsiusta, niin pumppu saattaa antaa esimerkiksi yhdellä kilowattitunnilla sähköä lämpöä neljä kilowattituntia sisälle. Sitten taas -30C ulkolämpötilassa sama 1 kilowattitunti sähköä antaakin enää 1,2 kilowattituntia lämpöä. Paskimmat pumput sammuvat ja lakkaavat toimimasta kun pakkasta on ulkona esimerkiksi -10C. Ne soveltuvat Suomessa oikeastaan vain viilennyskäyttöön kesällä.
Tuossa alla on yhden ilmalämpöpumpun tehokäyrä suhteessa otto- ja antotehoon:
https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf sivu 9
Tuo pumppu on parhaasta päästä mitä on hyötysuhteita eli tuon on se Mitsubishin LN25 pumppu.
Huonona puolena ilmalämpöpumpussa on se melu. Mitä enemmän sillä haluaa lämmittää niin sitä isommalla teholla sen puhaltimien pitää pyöriä. Toinen ongelma on sitten se vedontunne mikä aiheutuu kun se kierrättää sitä sisäilmaa. Eli kannattaa se pumpun sisäyksikön paikka valita muualta kuin makuuhuoneen tai sen vastaisesta seinästä tai paikasta jossa se pääsee puhaltamaan suoraan vaikka sohvalle.
Ehkä näillä kuvilla on helpompi selittää. Nää on suoraan Mitsun LN25 VTT testistä. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
Tässä kuvassa näkyy COP:it eri ulkolämpötiloissa.
Tässä kuvassa taas näkyy ottoteho ja lämpöteho. Nopeasti katsottuna eniten "ilmaislämpöä" saadaan noin -10C - -13C välillä.
Ahaa, siis nyt olikin kyse siis rahallisesta säästöstä. Pitää paikkansa että eniten rahallisesti säästää sillä hetkellä kun antoteho on suurin. Paras hyötysuhde verrattuna suoraan sähköön saadaan kuitenkin pumpusta silloin kun coppi on suurin. Puhutaan siis vähän eri asioista.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 542
Ja 21 asteen ulkolämmöllä paras hyötysuhde on suoralla putkella ulos? Myös edullinen hankintahinta
Yleensä kuitenkin haetaan rahallista säästöä eikä hyötysuhdetta kun vertaillaan lämmitystapoja. Tai saattaahan se olla että joku laskeskelee takkansa hyötysuhdetta, mutta mutuna luulisin sen porukan olevan vähemmistö.
Ja 21 asteen ulkolämmöllä paras hyötysuhde on suoralla putkella ulos? Myös edullinen hankintahinta
Yleensä kuitenkin haetaan rahallista säästöä eikä hyötysuhdetta kun vertaillaan lämmitystapoja. Tai saattaahan se olla että joku laskeskelee takkansa hyötysuhdetta, mutta mutuna luulisin sen porukan olevan vähemmistö.
Rahallinen säästö saattaa olla vuoden mittaan suurin ilmalämpöpumpulla kun ulkolämpötila on esimerkiksi 0 - -5C välillä. Tämä siitä syystä että niitä tunteja jolloin on tuollainen lämpötila on niin paljon enemmän kuin tunteja jolloin on 10 Celsiusta kylmempää.
Toki näppärä nörtti laskee sen vaikka excelillä noista ulkoilman lämpötilan pysyvyysarvotaulukoista yhdistelemällä niihin ilmalämpöpumppunsa COP arvot eri lämpötiloissa.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 726
Just tuossa yritin selittää kuvien kanssa että sillä COP:illa eri lämpötiloissa ei sinänsä ole merkitystä vaan sillä, kuinka iso ero on ottotehon ja lämpötehon välillä.
Rahallisesti suurin säästö tulee jos on koko vuoden -13 lämmintä ulkona.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 542
Toivottavasti kukaan ei laske omaa vuosisäästöään tasaisella -20 C ulkolämpötilalla
Edit: Tai laskea saa, mutta ehkä sen perusteella ei kannata tehdä valintaa lämmitysmuodolle
Vielä suurempi säästö tulisi kun ulos saisi ympärivuoden tasaisen +14 Celsiusta. Silloin ei tarvisi ikinä lämmittää eikä jäähdyttää taloa varsinkin jos olisi vielä koko ajan harmaan pilvistä.
(Sähkölaitteiden hukkalämmöstä ja muusta hukkalämmöstä sitten syntyisi se erotus jolla asunto pysyisi siinä +22C nurkilla.)
Samalla säästyisi se ilmalämpöpumpun hankintahintakin.
Pointti siitä, että ILPillä hetkellinen suurin säästö ja COP ovat eri lämpötiloilla oli mielestäni hyvä. Sen verta harva meistä pystyy kuitenkin vaikuttamaan ulkolämpötilaan, että useimmille se on - vaihteluineen - lähinnä annettu parametri lämmitysjärjestelmää miettiessä.
Pumppuvouhottajille on oma ketjunsa, tämä ketju on niille tavallisille asujille jossa voi keskustella elämisestä ja kustannuksista.
Mitä tulisi mielestänne ottaa tilanteessa huomioon: nyt on poikkeuksellinen tilanne, että olisi mahdollista varsin pientä lisämaksua vastaan saada erillistalo Helsingissä joko omalla tontilla omakotitalona tai sitten ilman säätöä erillistalona osana asunto-osakeyhtiötä, jossa tietenkin velvoite osallistua putkiremppoihin yms, joita taloyhtiössä ilmenee. Jos saisit näistä kahdesta vaihtoehdosta valita, kumpi olisi mieluisampi sinulle? Välittömiä remppoja ei ole tiedossa, mutta kyseessä vanha (luokkaa 100 v) yhtiö.
Koska kyse Helsingistä, niin ilman muuta oma tontti vaikka lisämaksusta jos se vaan on mahdollista.
Nuo as.oy malliset ok-talot on varsin ongelmallisia monesti jos/kun jotain sattuu ja asiaa harvemmin helpottaa jos as.oy:ssä on vielä muunkin tyyppisiä asuntoja kuin erillistaloja.
Tietysti riippuu tontin koosta, mutta omalle tontille on sitten mahdollista hakea vaikka mitä kaavamuutosta, rakennuslupaa yms mitä mieleen juolahtaa mikä ei monesti as.oy:ssä onnistu eikä etenkään jos se oma pala on osa isompaa kokonaisuutta.
Nuo as.oy malliset ok-talot on varsin ongelmallisia monesti jos/kun jotain sattuu ja asiaa harvemmin helpottaa jos as.oy:ssä on vielä muunkin tyyppisiä asuntoja kuin erillistaloja.
Tietysti riippuu tontin koosta, mutta omalle tontille on sitten mahdollista hakea vaikka mitä kaavamuutosta, rakennuslupaa yms mitä mieleen juolahtaa mikä ei monesti as.oy:ssä onnistu eikä etenkään jos se oma pala on osa isompaa kokonaisuutta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 461
Ostettiin talo viime syksynä, en ole löytänyt sähköpiirustuksia vieläkään. Talokirjoissa pitäisi olla kaikki, sanoo entinen omistaja (samalla rakennuttaja) mutta hän on koittanut ostotapahtuman jälkeen kuset... siirtää vastuuta jo useammassakin asiassa joten tähän en luottaisi.
Talo on rakennettu 7 vuotta sitten, joten kovin muinaismuistosta ei onneksi ole kyse. Onkohan sähköt suunnitelleella taholla noita piirustuksia yleensä tallessa ja jos ei ole, niin mistä ihmeestä keksin taloon sähköpiirustukset? Voiko noita jotenkin jälkikäteen tehdä? Olen nyt tässä koittanut kontaktoida tuota sähkömiestä, mutta ei tunnu saavan miestä kiinni mistään... Rakennusvalvonnassa piirustukset lienevät ainakin, eikös ne ole vaadittavia dokumentteja lopputarkastuksessa?
Sähkötarkastuspöytäkirjassa lukee sähköpiirustusten kohdalla merkintä "Päivitetyt sähkökuvat luovutetaan asiakkaalle kohteen ollessa sähköjen osalta täysin valmiit”. koska ilmeisesti tarkastus on tehty silloin, kun kohteessa ei ollut vielä yläkerta täysin valmiina. Aloin vaan epäilemään, että liekö tuota lopputarkastusta edes koskaan tehty, kun myyjä on todistetusti suhmuroinut muitakin vaadittavia allekirjoituksia kaverinsa kanssa rakennusvalvontaan ilman, että oikeita tarkastuksia on edes tehty.
Pitäisi saunaan laitella valaistusta ja sitä suunnitellessa tuli piirustusten puute vastaan, kun saunassa ei ole valmiina sähkösyöttöä valaisulle.
Talo on rakennettu 7 vuotta sitten, joten kovin muinaismuistosta ei onneksi ole kyse. Onkohan sähköt suunnitelleella taholla noita piirustuksia yleensä tallessa ja jos ei ole, niin mistä ihmeestä keksin taloon sähköpiirustukset? Voiko noita jotenkin jälkikäteen tehdä? Olen nyt tässä koittanut kontaktoida tuota sähkömiestä, mutta ei tunnu saavan miestä kiinni mistään... Rakennusvalvonnassa piirustukset lienevät ainakin, eikös ne ole vaadittavia dokumentteja lopputarkastuksessa?
Sähkötarkastuspöytäkirjassa lukee sähköpiirustusten kohdalla merkintä "Päivitetyt sähkökuvat luovutetaan asiakkaalle kohteen ollessa sähköjen osalta täysin valmiit”. koska ilmeisesti tarkastus on tehty silloin, kun kohteessa ei ollut vielä yläkerta täysin valmiina. Aloin vaan epäilemään, että liekö tuota lopputarkastusta edes koskaan tehty, kun myyjä on todistetusti suhmuroinut muitakin vaadittavia allekirjoituksia kaverinsa kanssa rakennusvalvontaan ilman, että oikeita tarkastuksia on edes tehty.
Pitäisi saunaan laitella valaistusta ja sitä suunnitellessa tuli piirustusten puute vastaan, kun saunassa ei ole valmiina sähkösyöttöä valaisulle.
Viimeksi muokattu:
Laita rakennusvalvontaaan viesti, että kuka kohteen sähkötyöt ja tarkastukset on tehnyt jos siitä ei ole tietoa?
Myyjälle myös tiukka viesti että piirustukset ja mittauspöytäkirjat pitää löytyä tai vaaditaan kauppasumman alennusta jos ei ala tulemaan.
Jos kaupan on hoitanut välittäjä ja näistä piirustuksista on merkintä välittäjän papereissa, laita välittäjä hoitamaan ne sinulle.
Jos olet hoitanut kaupan itse, onhan nämä mainittuna kauppakirjassa?
Mitään lakisääteistä velvoitettahan myyjällä ei ole näitä toimittaa jos niistä ei ole ennen kaupantekoa sovittu.
Myyjälle myös tiukka viesti että piirustukset ja mittauspöytäkirjat pitää löytyä tai vaaditaan kauppasumman alennusta jos ei ala tulemaan.
Jos kaupan on hoitanut välittäjä ja näistä piirustuksista on merkintä välittäjän papereissa, laita välittäjä hoitamaan ne sinulle.
Jos olet hoitanut kaupan itse, onhan nämä mainittuna kauppakirjassa?
Mitään lakisääteistä velvoitettahan myyjällä ei ole näitä toimittaa jos niistä ei ole ennen kaupantekoa sovittu.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 461
Sähkötöiden vastuuhenkilöt löytyvät onneksi papereista, sähköpostiin ei vastaa ja puhelinnumerosta kuuluu "numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä". No, onhan lomakausi, voi olla lomallakin.
Välittäjä hoiti kaupan tosiaan, mielestäni papereissa oli merkintä että kaikki tarvittavat asiakirjat siirtyvät omistusoikeuden siirtyessä. Pitää vielä tarkastaa tuo kunhan pääsee töistä kotiin.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 542
Ainoa tilanne jossa harkitsisin osakkeeseen jäämistä olisi jonkinlaiset liiketilat yhtiön omistuksessa ja vastike olisi olematon.
Yhtiössä maksat melkein kaikesta enemmän kuin omakotitalossa (olettaen että tilaa kaikkea omakotitalossakin ulkopuoliselta). Kai vielä erillistalon vastike sama neliötä kohti kuin muissakin asunnoissa ja maksat vielä reilumpaa osuutta kaikesta kun varmaan on enemmän neliöitä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 907
Toivotaan että kuvat löytyy, mutta en pidättäisi hengitystä. Rakennusvalvonta ei taida noita arkistoida, niille riittää tarkastuspöytäkirja. Siksi valitettavan usein pihi rakentaja tekee itse merkittävän osan asennuksista ja sähkäri esim hoitaaa pelkät kytkennät. Lopputarkastukseen sitten hankitaan nimi joltain kolmannelta kaverilta, joka ei tiedä kohteesta mitään muuta kuin ne pakolliset mittaukset... Veikkaan että jos kauppakirjaan ei ole erikseen mainittu sähkökuvien olemassaoloa, pääsee myyjä pälkähästä. Olisi pitänyt kysyä ennen kaupantekoa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 461
Nämä on näitä, mitkä ensiasunnon ostajalle tulee vasta jälkikäteen mieleen 
Jotenkin luulin, että kun talosta on kuitenkin kaikki muut tarvittavat paperit (lattialämmitysten piirustukset ym) olemassa, niin sähköpiirustukset on se olennaisin noissa mikä ainakin löytyy. Virheistä oppiii.
Pitää nyt olla yhteydessä sinne rakennusvalvontaan ja kysäistä mitä sieltä löytyy. Myyjäänkin pitänee ottaa yhteys vaikka luulenpa, ettei vastaa enää yhteenkään viestiin kun meni sukset ristiin jo sen vuoksi, että hän joutui maksamaan aiheuttamansa vesivahingon jälkeen teetetyt LVI-tarkastukset ja korjaukset (pl. mitkä vakuutusyhtiö suostui maksamaan) kun piti jo siitä riidellä tuossa puolisen vuotta sitten.
Jotenkin luulin, että kun talosta on kuitenkin kaikki muut tarvittavat paperit (lattialämmitysten piirustukset ym) olemassa, niin sähköpiirustukset on se olennaisin noissa mikä ainakin löytyy. Virheistä oppiii.Pitää nyt olla yhteydessä sinne rakennusvalvontaan ja kysäistä mitä sieltä löytyy. Myyjäänkin pitänee ottaa yhteys vaikka luulenpa, ettei vastaa enää yhteenkään viestiin kun meni sukset ristiin jo sen vuoksi, että hän joutui maksamaan aiheuttamansa vesivahingon jälkeen teetetyt LVI-tarkastukset ja korjaukset (pl. mitkä vakuutusyhtiö suostui maksamaan) kun piti jo siitä riidellä tuossa puolisen vuotta sitten.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 489
Olin just viikon reissussa joten kommentoin vähän myöhässä.
Ei nää nyt tosiaan mitään eko-ihmeitä ole, mutta aika paljon vaatimattomampaa on kulutus kuin mitä jostain 80-luvun havumajoista olen kuullut (vastaavilla neliöillä ~24000 kWh/v nelihenkisellä perheellä).
Meitä ennen tässä asuneella 2 aikuista + 2 lasta + 2 koiraa perheellä oli vuosikulutus ~13000 kWh, joten meillä sitä sähköä tuhlataan jonkin verran enemmän kuin heillä. Meidän perheessä ei kukaan just jaksa sen enempää kiinnittää huomiota sähkönkulutukseen, sitä menee sen verran kuin menee, mitä nyt ihan turhimmat kulutukset kuten yksinään palavat halogeenivalot pyrin sammuttelemaan vaimon jäljiltä tyhjistä huoneista. Meillä lämmitetään talvella 22-23 asteeseen ja kesällä jäähdytetään 23-24 asteeseen ihan asumismukavuuden takia. Jos lämmöt pitäis talvella pari-kolme astetta alempana niin säästöä varmaan syntyisi, mutta lämpötila on kompromissi jossa minä olen talvella shortseissa ja t-paidassa ja vaimo villasukat jalassa pitkissä vaatteissa
Edit: ja meillä ILPpi hankittiin myös jäähdytyskäyttöä varten, säästö talven lämmitykuluista oli vain osamotivaattori tässä yhtälössä. Maksaako toosa ikinä itseään takaisin jää nähtäväksi, mutta mä olisin varmaan viime kesänä seonnut täällä ja saanut lämpöhalvauksen ilman tuota pumppua.
Lähinnä se idea onkin hakea se järkevä taso asumiseen suhteessa sähkönkulutukseen. Sanoisin että asukasmäärästä riippuen se pyörii juurikin tuossa 15-20tkwh tuollaista 125m2 30v vanhaa taloa kohden.
Alle sen pääsee jos haluaa, ja reilusti ylikin jos niin elelee mutta se on sitten ihan jokaisen itsensä päätettävissä miten haluaa asua.
Hyvä että jengi kyselee/kertoo omia kulutuksiaan ja moni viitsii niitä vielä kommentoida. Ei sitä tosiaan kenelläkään voi sen ensimmäisen tai edes toisen talon kohdalla olla sellaista tietoa mitä pidempään vastaavassa asuneelle on kokemuspohjalta syntynyt.
Alle sen pääsee jos haluaa, ja reilusti ylikin jos niin elelee mutta se on sitten ihan jokaisen itsensä päätettävissä miten haluaa asua.
Hyvä että jengi kyselee/kertoo omia kulutuksiaan ja moni viitsii niitä vielä kommentoida. Ei sitä tosiaan kenelläkään voi sen ensimmäisen tai edes toisen talon kohdalla olla sellaista tietoa mitä pidempään vastaavassa asuneelle on kokemuspohjalta syntynyt.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 840
Mä en oo koskaan ymmärtäny tota "sähköö menee se mikä menee" -periaatetta. Vähän sama ku kysyin miks työkaveri kuuluu kirkkoon vaikka ei palveluja käytä tai ole uskonnollinen jne. Vastaus oli että "menee se raha kuitenkin johonkin"
Tosta tulee mieleen sekin että mitään ei viittitä kilpailuttaa koska "kuluu se raha kuitenkin".
Ja ei, en tarkoita nyt leivänmurujenkin ottamista talteen, vaan tviikkaamista sieltä täältä että saa kulutusta pienemmäksi ja säästää siinä samassa jopa rahaa niin että asumismukavuus ei kärsi.
Vaikka esimerkiks se että lajittelee jätteensä niin että voi pidentään jätteentyhjennysväliä (joo joo ja joku insinööri tulee kohta laskekaan kalkulaattorinsa kanssa jätteiden lajittelun tuntihintaa, mutta silti). Veden käytön vähentämistä vaikka keräämällä sadevettä jolla kastelee kasvit (ellei ole omaa kaivoa) ja käydä vähän nopeammin suihkussa.
Sähkön käyttöä vähentäen talon asumattomien osien lämmitystä parilla asteella, lamppujen vaihtamisen ledeihin, ulkovaloihin liiketunnistin (ettei paahda turhaa koko yötä) uunin ja hellan käytön vähentämistä jos voi grillata tai tehdä ruokaa ulkona jne. Sitten vielä toki miettimällä että tarvitseeko kämppään omaa nettiliittymää (eli täällä pöndellä joutuis hommaa oman 4G liittymän ja modeemin) vai pärjäiskö puhelimen netillä hotspotilla tai USB tetheringillä. Kilpailuttamalla säännöllisesti lainansa, sähkönsä ja vakuutuksensa jne.
Pienistä puroista jne..
Tokihan jokainen valitsee omat prioriteettinsä mistä ei ole valmis tinkimään, mutta oma periaate on että jos jostain haluaa nauttia niin sitten vähemmän tärkeästä voi tinkiä niin että jotenkuten pysyy homma tasapainossa. Itse esimerkiks oon valmis tinkimään laskemalla osan talon lämmöt yöllä alemmaksi tai jopa kokonaan pois vaikka olisikin hiukan kylmempi käydä yöllä pissillä lämmittämättömässä vessassa. Mutta sitten taas saunominen on sellainen nautinto josta en mielelläni leikkaa.
Nää nyt on vaan mun mielipiteitä, muut voi olla eri mieltä.
Talokauppaa väännetään ja kyseessä minulle ensiasunto niin saattaa olla hieman tyhmiäkin nämä kysymyksen, mutta mielummin hoitaa tämän tosiaan nyt varman päälle kun on talolla hintaakin. Aiemmin jo tähän ketjuun esitin kysymyksiä ja vastauksia tuli oikein mukavasti, kiitos siitä. Talossa tosiaan vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä ja siitä tuli vielä mieleen muutamia kysymyksiä. Vesi lämpiää Jäspin Tehowatti 13Kw.
Jos kesällä haluaa ottaa kaikki lämmöt pois eli kääntää termostaatit nollille, pysähtyykö noissa pumppu samalla vai millainen toimintaperiaate noissa on? Tai entä jos pitää muutaman huoneen 15 asteessa talvella ja muut normaalissa huonelämpötilassa. Tapahtuuko ohjaus puhtaasti "terminaalista" johon tuo lämminvesivaraaja ei ota osaa eikä arpaa?
Jos kesällä haluaa ottaa kaikki lämmöt pois eli kääntää termostaatit nollille, pysähtyykö noissa pumppu samalla vai millainen toimintaperiaate noissa on? Tai entä jos pitää muutaman huoneen 15 asteessa talvella ja muut normaalissa huonelämpötilassa. Tapahtuuko ohjaus puhtaasti "terminaalista" johon tuo lämminvesivaraaja ei ota osaa eikä arpaa?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 461
Meillä on Alpha Innotecin maalämpöpumppu (WZ S18H), jota on mahdollista etäohjata verkon kautta. Verkkoon yhdistäminen on toteutettu yksinkertaisella RJ45-liittimellä. Pumppu on kuitenkin paikassa, josta pitäisi vetää ethernet-piuhaa useamman huoneen läpi reitittimelle, joten ratkaisu ei ole optimaalinen.
Onko olemassa jotain dingelidongelia, jolla tuon RJ45-yhteyden saisi muutettua talon sisäisesti langattomaksi? Eli esim joku Raspberry Pi -pohjainen ratkaisu, johon tuo RJ45-kaapeli tulisi ja joka yhdistäisi hallinnan langattomasti kodin reitittimeen?
En tiedä onko tuosta etähallinnasta varsinaisesti edes kummoista hyötyä kun säädöt on tullut tehtyä pumpulle suoraan sen käyttöliittymän kautta, mutta kunhan lämpimikseni aloin eilen tuota pohtimaan, kun valaistuksen ja turvallisuuden puolella kotiautomaatiohommat alkaa tältä kesältä olla tehty ja jotain näperrettävää pitäisi keksiä
Onko olemassa jotain dingelidongelia, jolla tuon RJ45-yhteyden saisi muutettua talon sisäisesti langattomaksi? Eli esim joku Raspberry Pi -pohjainen ratkaisu, johon tuo RJ45-kaapeli tulisi ja joka yhdistäisi hallinnan langattomasti kodin reitittimeen?
En tiedä onko tuosta etähallinnasta varsinaisesti edes kummoista hyötyä kun säädöt on tullut tehtyä pumpulle suoraan sen käyttöliittymän kautta, mutta kunhan lämpimikseni aloin eilen tuota pohtimaan, kun valaistuksen ja turvallisuuden puolella kotiautomaatiohommat alkaa tältä kesältä olla tehty ja jotain näperrettävää pitäisi keksiä
Tietty sähköverkon yli voi siirtää ethernet liikennettä esim tuollaisilla : TP-LINK TL-PA4010KIT Powerline-adapteri, 2 kpl 39,90
Toimii kuhan ne molemmat pistokkeet on samaan vaiheeseen kytketty.
Toimii kuhan ne molemmat pistokkeet on samaan vaiheeseen kytketty.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 461
Tuohan vaikuttaisi ihan kätevältä. Saako tuon vaiheen jostain tsekattua? Sähköpiirustusten etsintä on nyt rakennusvalvontaa, myyjää ja sähkösuunnitelmat ja -tarkastuksen tehnyttä tahoa myöten aloitettu, mutta vielä ei ole kukaan vastannut...
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 066
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 542
Täällähän oli jotain asbestikeskustelua, niin jos ajatellaan tuollaista 70-luvun lopun omakotitaloa, niin välttelisittekö asbestin takia?
Vaikka talon tekniikkaa on uusittu, niin pinnat pitkälti alkuperäistä. Löytyy nimittäin nuo normaalit "asbestipaikat" kuten muovimattoa:
(Kuvituskuva)
Alkaa tulla kuluja jos jonain asbestipurkuna pitää kaikki tehdä, verrattuna siihen että itse purkaisi :|
Vaikka talon tekniikkaa on uusittu, niin pinnat pitkälti alkuperäistä. Löytyy nimittäin nuo normaalit "asbestipaikat" kuten muovimattoa:
(Kuvituskuva)
Alkaa tulla kuluja jos jonain asbestipurkuna pitää kaikki tehdä, verrattuna siihen että itse purkaisi :|
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 381
Kun on omakotitalosta kyse, niin ei siihen pakko ole palkata asbestipurkajia vaan voit hoitaa purkamishommat ihan itse. Kannattaa tietenkin olla asianmukaiset suojavarusteet.Täällähän oli jotain asbestikeskustelua, niin jos ajatellaan tuollaista 70-luvun lopun omakotitaloa, niin välttelisittekö asbestin takia?
Vaikka talon tekniikkaa on uusittu, niin pinnat pitkälti alkuperäistä. Löytyy nimittäin nuo normaalit "asbestipaikat" kuten muovimattoa:
(Kuvituskuva)
Alkaa tulla kuluja jos jonain asbestipurkuna pitää kaikki tehdä, verrattuna siihen että itse purkaisi :|
Tässä muuten paljon helppoja "säästökohteita".
Meillä on esim. iso 600l roskasäiliö kuukauden tyhjennysvälillä ja jos pystyisi, niin voitaisiin venyttää parilla viikolla, mutta kuukautta pidempää väliä ei saa. Ja siis tyhjennyskerrat maksaa. Parillakin tutulla pieni säiliö ja pari kertaa kuukaudessa tyhjennys, joten maksaa tuplat siihen mitä me maksetaan, eikä silti mahdu ees 600l edestä jätettä niillä kahdella tyhjennyskerralla kuukaudessa noihin pienempiin astioihin.
Meillä on myös maahan kaivettuna "kukkienkastelukaivona" tynnyrit sadevesille. Pystyy jopa itseimevällä painepesurillakin pesemään noiden vettä käyttäen. Ei ole juurikaan tarvinut vesihanaa talon seinässä käyttää.
Samoin kaikki valot on meilläkin vaihtunut ledeihin ja ulkona osa hämäräkytkimillä ja osa liiketunnistimilla. Vanhan asukkaan jäljiltä pelkissä ulkovaloissa oli 700W edestä kulutusta, kun nykyledeillä ollaan jossain 30W kieppeillä ja valoa riittää silti.
Joskus tuossa viime vuosikymmenen lopulla lähisukulainen rakensi talon uudelle omakotitaloalueella. Siihen naapuriin rakensi sitten toinen perhe talon ja siinä oli kyllä näyttävästi valaistu piha ja talo ulkopuolelta. Varmaan oli joku 10 kappaletta jotain 250 wattista halogeenivalonheitintä eli yhteisteholtaan kenties joku 2,5 kilowattia. Ne valot sitten paloivatkin sen yhden talven puoli vuotta ympäri vuorokauden suunnilleen. Lopputulos oli kuitenkin hienon näköinen kun valaistiin pihaa esimerkiksi talon seinien kautta epäsuorasti ja muutkin valot oli asennettu ja suunnattu niin etteivät ne silmiä häikäisseet.
Ilmeisesti sitten sähkölaskut pääsivät yllättämään kun tuollaiset 2,5 kilowatin lamput kuluttavat jonkun 12.000 kWh sähköä jos ovat päällä puoli vuotta ja se maksaa jonkun 1200 euroa sähkölaskuna. Seuraavasta syksystä eteenpäin valoja on karsittua ulkona määrältään murto-osaan aiemmasta ja pistetty vielä jonkun kello- ja hämäräkytkimen perään kun eivät pala edes puolta ajasta.
Nykyään ledeillä saa jo jollakin 200 watilla kohtuullisen hyvän ulkovalaistuksen toteutettua kun pistää vaikka jonkun 12 kappaletta jotain 15 wattista led-valaisinta ulos valaisemaan. Voisi sitä halutessaan rakennella vaikka kilowatin led-valaistuksen pihalle, mutta alkaa liikaa minun mielestä erota silloin sellainen valomäärä naapuritalojen pihojen valaistuksesta kun on niihin verrattuna perkeleen valoisa piha ja kiinnittää liikaa huomiota.
Pakko kysyä, että minkä kokoinen perhe tarvitsee 600l astian kuukauden tyhjennyksellä?
Itsellä 240l astia 8 viikon tyhjennysvälillä, ja useimmiten joutuu ihan keksimällä keksimään tavaraa jäteastiaan, ottaisin helposti +20 viikon tyhjennysvälin jos olisi tarjolla.
Komposti toki löytyy, kierrätykseen menee muovi, pahvi, paperi, lasi ja metalli.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 337
Tässä helppo säästövinkki. Tehkää naapureiden kanssa yhteinen jätekatos johon mahdollisimman iso astia. Sitten kimppa-astia ja jaatte silloin sen tyhjennyslaskun vaikka esim. neljän talouden kesken. Koska tyhjennykset maksaa (jäteyhtiö jakaa laskun niin moneen osaan kuin kimpassa on porukkaa), niin mahdollisimman iso astia ja pitkä väli niin säästää oikeasti satasia vuodessa.
Siinä on kyllä hyvä tapa pilata välit naapureiden kesken. Kuitenkin porukkaan mahtuu joku joka ei niitä laskuja maksa kuin ehkä parin kuukauden viiveellä kymmenen muistutuksen jälkeen. Ja sitten saa kinastella siitä että joku ei tuota omasta mielestään juuri lainkaan roskaa ja viettää puolet ajasta mökillä tms. niin hänen pitäisi saada siitä alennusta kun naapurin Einari tuottaa paljon jätettä kun on pari lastakin ja vieraitakin käy viikottain. Joku taas tunkee sinne joulun jälkeen joulukuusen ja kuution pakkausmateriaalia niin sitten muut on vittuuntuneita kun pitää ylimääräisiä tyhjennyksiä maksaa.
Parempi tapa on minimoida ne tyhjennyskerrat ja hommata vaikka komposti jonne biojätteet saa dumpattua. Osassa kaupungeista sillä tavalla saa harvennettua sitä sekajäteroskiksen tyhjennystä. Osassa jäteyhtiöistä onnistuu myös se, että tyhjentävät roskiksen vain tarvittaessa kun soittaa sinne. Jos kunnassa saa itse valita kuka firma jätteet hakee niin en tiedä miten kontrolloivat vai kontrolloivatko mitenkään sitä kunnassa että on edes mitään sopimusta minkään jätefirman kanssa.
No siis tuo oli tässä valmiina kun aikanaan muutettiin, joten sillä mennään. Henkilöitä 4-5 perheessä. On tossa se hyvä puoli, että sinne voi dumpata kaikkea ylimääräistäkin, kyllä sen aina täyteen saa vaikka väkisin
Paperit ja pahvit menee kyllä kierrätykseen, eikä omaan roskikseen.
Mutta kuten sanoin, niin esim. toinen tutuistani välillä tuskailee joka toinen viikko tyhjennyksen kanssa 240l astialla, 4hlö ja pari elukkaa. Toki vaippaikä alkaa olemaan toisella ohi, joten jätemäärä vähenee.
8 viikon tyhjennysväli vaatii kompostin, jota meillä ei ole (tosin liekö sillä väliä onko sitä vai ei, jos pokkana ilmoittaa että se löytyy).
Uutiset
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
-
Oppolta myyntiin neljä älypuhelinmallia Suomessa
13.11.2024 00:26
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 4
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
