Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Antti Alien]

Lisäeristäminen sinällään ei ole mikään ongelma, kunhan se tehdään oikein, eli ulkopuolelle. Sisäpuolellekin pystytään vähän erikoisemmilla ratkaisuilla tekemään lisäeristystä, mutta vaatii esim. Isola Platon -järjestelmän, toimiakseen oikein.

Patolevy tai Isodrän eivät sen sijaan koskaan ole vedeneristeitä, eikä niitä tule sellaisiin paikkoihin asentaakaan, jossa vedeneristystä tarvitaan. Varsinkin Isodränin (ja saman kaltaisten salaojittavien eristeiden) kohdalla mennään usein harhaan, sillä vaikka eriste itsessään on kyllä salaojittava, ei varsinkaan rinneratkaisussa ongelma ole niinkään kapillaarisen kosteuden hallinta, vaan ihan valumavesien hallinta, jotka aiheuttavat vedenpainetta seinää vasten rinteen puolelle.

Pahimmissa tapauksissa salaojittava eriste tuo veden rakenteeseen kiinni, jolloin ainoa suunta kosteusrasitukselle on sisäänpäin, ja sellainen ratkaisu on aina todellinen riskirakenne.

Patolevy ei taas koskaan olekaan ollut vesieriste, sitä kun on mahdoton saada tiiviiksi, ja saattaa elää reilustikin esim. rullautuen / liikkuen seinällä.

Maapaineseinien osalta on käytännössä hyvin vähän toimivia vesieristeratkaisuja, ja ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto on TL2 luokan hitsattu kumibitumi, jolla voidaan samalla tehdä myös radoneristykset.

Fuktisolin RT-kortista:

"Salaojitus, kosteuseristys, kapillaarikatko, lämmöneristys".
"− Ei vedenpainetta perustuksen ja maaperän välillä"

Asennusohjeissa nimenomaan käsketään poistaa mahdolliset bitumisivelyt pinnasta.

 

[Jebaus]

En tiedä mistä tuo termi "vesieristys" nyt tähän sokkelikeskusteluun eksyi mutta korjataan nyt vielä senverran, että tosiaan tarve sokkelin "vesieristykselle" on suht harvinaista. Yleensä tuo patolevy+sepeli kombo toimivin salaojin on täysin riittävä.

Vesieristys tulee kyseeseen lähinnä jotain maanalaisia asuintiloja, maanpaineseiniä tms rakentaessa. Yleisin toteutustapa tosiaan tuo jo mainittu bitumisively + liimattava bitumikermi, ja tämän päälle sitten tulee vielä yleensä se patolevy + sepeli.

 

[ihottuma]

En tiedä mistä tuo termi "vesieristys" nyt tähän sokkelikeskusteluun eksyi mutta korjataan nyt vielä senverran, että tosiaan tarve sokkelin "vesieristykselle" on suht harvinaista. Yleensä tuo patolevy+sepeli kombo toimivin salaojin on täysin riittävä.

Vesieristys tulee kyseeseen lähinnä jotain maanalaisia asuintiloja, maanpaineseiniä tms rakentaessa. Yleisin toteutustapa tosiaan tuo jo mainittu bitumisively + liimattava bitumikermi, ja tämän päälle sitten tulee vielä yleensä se patolevy + sepeli.

Alkuperäisessä postauksessa kyllä viitataan mielestäni erittäin vahvasti rinneratkaisussa olevaan omakotitaloon, jossa maanlainen kerros on asuintiloja. Minun oletukseni on, että tuossa on maanpaineseiniä useampiakin

Olen myymässä vanhaa omakotitaloa joka on rinteeseen rakennettu. Kuntotarkastuksessa havaittiin kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä kosteutta. Todennäköisesti ongelma johtui siitä että kondenssivesi ei päässyt haihtumaan läpi kellariin rakennetuista lisälämpöeristyksistä, salaojat ja patolevyt todennäköisesti toimivat. Lisälämpöeristykset on nyt purettu eli seinä on jätetty jotta kosteus pääsee haihtumaan huoneilmaan harkkorakenteesta. Mitenhän sitä kannattaisi vakuutella mahdolliselle ostajalle että ongelma on korjattu? Ymmärtääkseni tuo on juuri oikea tapa toteuttaa että se kosteus haihtuu rakenteista läpi sisäilmaan. Kannattaako tuohon teettää jotain kosteusmittauksia tms? Ne kai tehdään poraamalla harkkoon.

 

[ihottuma]

Fuktisolin RT-kortista:

"Salaojitus, kosteuseristys, kapillaarikatko, lämmöneristys".
"− Ei vedenpainetta perustuksen ja maaperän välillä"

Asennusohjeissa nimenomaan käsketään poistaa mahdolliset bitumisivelyt pinnasta.

Kyllä, tämä pitää paikkansa ja on ihan oikein.

Kyse on kuitenkin sellaisesta rakenteesta, jossa ongelma on kapillaarisen kosteuden hallinta, esim. rintamamiestalojen kellaritilojen eristäminen, jossa kapillaarikatkoa ei rakennettaessa tehty, ja jonka tekeminen jälkikäteen on joko erittäin haasteellista tai jopa mahdotonta.

Ideahan tällä eristeellä on saada paine-ero toimimaan ulospäin, jolloin rakenne pystyy diffuusiolla siirtämään vesihöyryn rakenteesta ulospäin, mutta jos kyseessä on pintavedet, jotka hyvin usein kiusaavat juuri rinneratkaisuissa kellarikerrosten asuintiloja, mennään tällaisella salaojittavalla eristeellä ojasta allikkoon, sillä vesi pääsee kirjaimellisesti seisomaan rakenteessa.

Tällaisiin paikkoihin ainoa toimiva ratkaisu on vesieristäminen ulkopuolelta, jonka jälkeen voidaan myös lisäeristää tarpeen vaatiessa.

Esim. tällä ohjeella: https://www.kerabit.fi/Download/23110/US101.pdf

 

[Kvarkki]

Kerropas ihottuma miten se vesi siinä isodrän/fuktisol -rakenteessa seisoo, kun se huljahtaa eristeestä läpi käytännössä ilman vastusta? Vesi kun törmää eristeeseen, niin se lähtee suoraan alaspäin ilman antigravitaatiovehjettä. Pohjalla odottaa salaoja. Ongelmatapauksissa valmistajien suositus taitaa olla paksuntaa kerros 20 cm vähintään anturan tienoilla, että kulkee vesi vielä paremmin. Pintavedet seinän vierestä ohjataan liuskalla eristekerroksen ulkopuolelle. Vahvana mutuna heittäisin, että aika päin persettä on tehty ylipäätään koko seinän vierus, jos ne vedet päätyy sokkelin suojauksiin ongelmaksi asti. Oli sitten rakennuspaikka ja suojaustapa mikä tahansa.

 

[ihottuma]

Kerropas ihottuma miten se vesi siinä isodrän/fuktisol -rakenteessa seisoo, kun se huljahtaa eristeestä läpi käytännössä ilman vastusta? Vesi kun törmää eristeeseen, niin se lähtee suoraan alaspäin ilman antigravitaatiovehjettä. Pohjalla odottaa salaoja. Ongelmatapauksissa valmistajien suositus taitaa olla paksuntaa kerros 20 cm vähintään anturan tienoilla, että kulkee vesi vielä paremmin. Pintavedet seinän vierestä ohjataan liuskalla eristekerroksen ulkopuolelle. Vahvana mutuna heittäisin, että aika päin persettä on tehty ylipäätään koko seinän vierus, jos ne vedet päätyy sokkelin suojauksiin ongelmaksi asti. Oli sitten rakennuspaikka ja suojaustapa mikä tahansa.

Juuri kuten kuvasit, ja tällaisia taloja kun on ikävä kyllä rakennettu tähän maahan tuhansia.

Samoja ongelmia on tullut myös rintamamiestaloissa, joissa kellari on ns. "kolossa", eli rakennettu osittainen kellari kallion koloon, johon valumavedet pääsee kalliota pitkin, 40-50 -luvulla kun ei osattu ajatella että kellaritiloista tehdään lämpimiä asuintiloja, eikä kyllä mahdettu ymmärtää montaa muutakaan asiaa vesien hallinnassa.

Fakta on ikävä kyllä kuitenkin se, että tässäkin maassa lienee enemmän taloja, joiden perustoissa vesi seisoo rakenteita vasten, kun sellaisia joissa ei. Ei tietysti koko vuotta, mutta joinain vuosina kuukausia.

Näissä kohteissa ulkopuolinen vedeneristys on ainoa järkevällä kustannuksilla oleva vaihtoehto. En kyllä ihan ymmärrä tätä nykyistä intoa salaojittavia eristeitä kohtaan varsinkaan seinissä, sillä halvemmaksi ja varmemmaksi tulee vesieristys ja lisäeristys esim. xps:llä. Kapillaariongelmien ratkomiseen ne toimivat kohtuullisen hyvin, mutta eivät estä maaperästä nousevien epäpuhtauksien päätymistä huoneilmaan.

 

[Kvarkki]

Juuri kuten kuvasit, ja tällaisia taloja kun on ikävä kyllä rakennettu tähän maahan tuhansia.

Samoja ongelmia on tullut myös rintamamiestaloissa, joissa kellari on ns. "kolossa", eli rakennettu osittainen kellari kallion koloon, johon valumavedet pääsee kalliota pitkin, 40-50 -luvulla kun ei osattu ajatella että kellaritiloista tehdään lämpimiä asuintiloja, eikä kyllä mahdettu ymmärtää montaa muutakaan asiaa vesien hallinnassa.

Fakta on ikävä kyllä kuitenkin se, että tässäkin maassa lienee enemmän taloja, joiden perustoissa vesi seisoo rakenteita vasten, kun sellaisia joissa ei. Ei tietysti koko vuotta, mutta joinain vuosina kuukausia.

Näissä kohteissa ulkopuolinen vedeneristys on ainoa järkevällä kustannuksilla oleva vaihtoehto. En kyllä ihan ymmärrä tätä nykyistä intoa salaojittavia eristeitä kohtaan varsinkaan seinissä, sillä halvemmaksi ja varmemmaksi tulee vesieristys ja lisäeristys esim. xps:llä. Kapillaariongelmien ratkomiseen ne toimivat kohtuullisen hyvin, mutta eivät estä maaperästä nousevien epäpuhtauksien päätymistä huoneilmaan.

Kerro nyt miten se vesi siellä seisoo? Salaojittava eriste ja salaojat tarjoavat esteettömän reitin vedelle poistua, jos se sinne sokkelin lähettyville on yläpäätään väärin rakentein päästetty. Sun "varmassa" ratkaisussa ei ole mitään muuta varmaa kuin, että sinne rakennetaan pato, joka jossain vaiheessa vuotaa. Epäpuhtauksista juttus on aivan täyttä paskaa, käytetyllä eristeellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lattian saumat tiivistetään tai ei tiivistetä.

 

[ihottuma]

Kerro nyt miten se vesi siellä seisoo? Salaojittava eriste ja salaojat tarjoavat esteettömän reitin vedelle poistua, jos se sinne sokkelin lähettyville on yläpäätään väärin rakentein päästetty. Sun "varmassa" ratkaisussa ei ole mitään muuta varmaa kuin, että sinne rakennetaan pato, joka jossain vaiheessa vuotaa. Epäpuhtauksista juttus on aivan täyttä paskaa, käytetyllä eristeellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lattian saumat tiivistetään tai ei tiivistetä.

Noh, tiedä nyt sitten kuinka järkevää asiaa on yrittää ihmiselle valottaa, joka viittaa maanpaineseiniin patoina tai ymmärrä tuon taivaallista mitä kaikkea rakennuksiin imetään rakenteiden läpi, mutta kokeillaan nyt silti.

Rakentamisesta ja varsinkin pohjarakentamisesta jotain ymmärtävät tietävät kyllä, että salaojat ovat toimiva ratkaisu monissa paikoissa, mutta eivät autuaaksi tekevä asia esimerkiksi maanpaineseinissä tai tukimuureissa, missä vesi saattaa valua kerroksittain, eikä mitkään salaojat ole riittäviä pahimpina vuodenaikoina.

Harmittavan usein niiden hulavesien ohjaus on myös täysin riittämätöntä, jolloin pienikin routuminen tai jäätyminen tekee salaojasta käytännössä vesipatjan talon ympärille.

Tuollaisessa maanpaineseinässä, jolla saattaa olla korkeutta parhaimmillaan neljättä metriä ei pelkkä salaoja pidättele pahimpia valumavesiä hetkeäkään, vaan ne pääsevät rakenteita vasten, ja usein kulkevat rakennuksen ohi tai ali, mistä nyt helpoiten pääsevät liikkumaan, ja tämä yleensä kärjistyy juurikin tuollaisissa rinneratkaisuissa.

Jostain kumman syystä yksikään näistä salaojittavien eristeiden myyjistä ei anna mitään 100% takuuta tuotteelleen, jolla ne luvattaisiin autuaaksi kaikkiin maanalaisiin kosteusongelmiin, sitä kun ne eivät vain ole. Kapillaarisen kosteuden hallintaan oivia tuotteita, muuhen ei niinkään.

 

[Pavosen Heska]

Taannoin olin kaveria auttelemassa salaojarempassa jossa paritalon kellari vuorattiin fuktisol:lla. Kellarin ulkoseinä oli huolella bitumisivelty ja sen pois talttaamisessa meni päiviä sekä Lidlin iskukoneita lukuisia. Fuktisol käärittiin suodatinkankaaseen ja rakenneltiin salaojasorasta alle ja pystyyn kunnolla vettäläpäisevät massat.

Iso ongelma työmaalla oli tasamaatontti ja kaupungin hulevesiviemärin korko. Pienellä kaadolla ja erikseen tehdyllä perusvesikaivolla saatiin vedet virtaamaan pois perustuksista.

Asukkaat kertoivat sisäilman raikastuneen jo silloin kun kellarinseinä oli kaivettu näkyviin ja poistettu bitumisively, kuulemma seuraavan talven lämmityskulu oli melkoisesti edullisempi.

 

[tietokonerikki]

Rakentamisesta ja varsinkin pohjarakentamisesta jotain ymmärtävät tietävät kyllä, että salaojat ovat toimiva ratkaisu monissa paikoissa, mutta eivät autuaaksi tekevä asia esimerkiksi maanpaineseinissä tai tukimuureissa, missä vesi saattaa valua kerroksittain, eikä mitkään salaojat ole riittäviä pahimpina vuodenaikoina.

Eihän se vesi siellä putkessa juurikaan kulje, jos hommat on tehty oikein, siellä on kunnon sorastus jota pitkin vesi pääseen kulkemaan, eri asia jos on unohdettu miten/mihin se perusvesikaivosta johtuu. J

Harmittavan usein niiden hulavesien ohjaus on myös täysin riittämätöntä, jolloin pienikin routuminen tai jäätyminen tekee salaojasta käytännössä vesipatjan talon ympärille.

Oletkos tuohon käytännössä törmannyt? Mahdollistahan tuo on, mutta kuinka yleistä?

Tuollaisessa maanpaineseinässä, jolla saattaa olla korkeutta parhaimmillaan neljättä metriä ei pelkkä salaoja pidättele pahimpia valumavesiä hetkeäkään, vaan ne pääsevät rakenteita vasten, ja usein kulkevat rakennuksen ohi tai ali, mistä nyt helpoiten pääsevät liikkumaan, ja tämä yleensä kärjistyy juurikin tuollaisissa rinneratkaisuissa.

Jos tuon patolevyn laittaa oikein ja yhtenäisenä ja riittävästi limittäen se estää tuon pintaveden imeytymisen seinään. Sieltä anturan pohjalta se sitten kyllä kapillaarisesti nousee.
Ollee aika harvinaista, että vesi metritolkulla nousisi ylöspäin yhdellä seinässä rinnetalossa (jos on montussa eikä vettä johdeta pois niin eri asia).

Jostain kumman syystä yksikään näistä salaojittavien eristeiden myyjistä ei anna mitään 100% takuuta tuotteelleen, jolla ne luvattaisiin autuaaksi kaikkiin maanalaisiin kosteusongelmiin, sitä kun ne eivät vain ole. Kapillaarisen kosteuden hallintaan oivia tuotteita, muuhen ei niinkään.

Eivät taida antaa ne bitumin kylväjätkään?
Itse suosin kosteutta hengittäviä pintoja kellareihin + riittävä tuuletus.

 

[Kvarkki]

Noh, tiedä nyt sitten kuinka järkevää asiaa on yrittää ihmiselle valottaa, joka viittaa maanpaineseiniin patoina tai ymmärrä tuon taivaallista mitä kaikkea rakennuksiin imetään rakenteiden läpi, mutta kokeillaan nyt silti.

Rakentamisesta ja varsinkin pohjarakentamisesta jotain ymmärtävät tietävät kyllä, että salaojat ovat toimiva ratkaisu monissa paikoissa, mutta eivät autuaaksi tekevä asia esimerkiksi maanpaineseinissä tai tukimuureissa, missä vesi saattaa valua kerroksittain, eikä mitkään salaojat ole riittäviä pahimpina vuodenaikoina.

Harmittavan usein niiden hulavesien ohjaus on myös täysin riittämätöntä, jolloin pienikin routuminen tai jäätyminen tekee salaojasta käytännössä vesipatjan talon ympärille.

Tuollaisessa maanpaineseinässä, jolla saattaa olla korkeutta parhaimmillaan neljättä metriä ei pelkkä salaoja pidättele pahimpia valumavesiä hetkeäkään, vaan ne pääsevät rakenteita vasten, ja usein kulkevat rakennuksen ohi tai ali, mistä nyt helpoiten pääsevät liikkumaan, ja tämä yleensä kärjistyy juurikin tuollaisissa rinneratkaisuissa.

Jostain kumman syystä yksikään näistä salaojittavien eristeiden myyjistä ei anna mitään 100% takuuta tuotteelleen, jolla ne luvattaisiin autuaaksi kaikkiin maanalaisiin kosteusongelmiin, sitä kun ne eivät vain ole. Kapillaarisen kosteuden hallintaan oivia tuotteita, muuhen ei niinkään.

Sun varmaan kannattaisi sitten mennä johonkin muuhun foorumiin kirjoittamaan, jos niin kovasti ahdistaa kirjoittaa maallikko-oletettujen kanssa. Ymmärrän kyllä, että sulla on joku intohimo vetää kaikki tiiviiksi, mutta kuten tässä on jo todettu, niin harvoin sellaille tiivistämiselle on tarvetta. Näillä perustein mun on "hieman" vaikea uskoa, että sitä vettä olisi kuukausikaupalla siellä rinteessä siten, että asiallisesti toteutettu 110 mm järjestelmä feat. salaojittava eriste ei saisi sitä pois. Ja kuten sanoin, sun tiivistysratkaisu ei vaadi kuin yhden ranen sinne kuopan pohjalle vetämään sinnepäin, niin sulla on 97% tiivis pullo. Siinähän sitten ollaankin kusessa. Joka suuntaan hengittävä ja veden päästävä rakenne sallii helvetin paljon mokailua suuremmitta ongelmitta.

Ja ihan fyysikkokielellä ottaisin vastauksen siihen toiseen kysymykseen eli epäpuhtauksiin ja niiden kulkeutumiseen. Mielestäni sun väite oli täysin paskapuhetta, koska eriste ei betonin tiiveyteen vaikuta eli jäljelle jää betonissa olevat raot. Jos ne tiivistetään, niin mistä se eristysratkaisujen välinen ero muka tulee? Kerropa se.

 

[Antti Alien]

Noh, tiedä nyt sitten kuinka järkevää asiaa on yrittää ihmiselle valottaa, joka viittaa maanpaineseiniin patoina tai ymmärrä tuon taivaallista mitä kaikkea rakennuksiin imetään rakenteiden läpi, mutta kokeillaan nyt silti.

Rakentamisesta ja varsinkin pohjarakentamisesta jotain ymmärtävät tietävät kyllä, että salaojat ovat toimiva ratkaisu monissa paikoissa, mutta eivät autuaaksi tekevä asia esimerkiksi maanpaineseinissä tai tukimuureissa, missä vesi saattaa valua kerroksittain, eikä mitkään salaojat ole riittäviä pahimpina vuodenaikoina.

Harmittavan usein niiden hulavesien ohjaus on myös täysin riittämätöntä, jolloin pienikin routuminen tai jäätyminen tekee salaojasta käytännössä vesipatjan talon ympärille.

Tuollaisessa maanpaineseinässä, jolla saattaa olla korkeutta parhaimmillaan neljättä metriä ei pelkkä salaoja pidättele pahimpia valumavesiä hetkeäkään, vaan ne pääsevät rakenteita vasten, ja usein kulkevat rakennuksen ohi tai ali, mistä nyt helpoiten pääsevät liikkumaan, ja tämä yleensä kärjistyy juurikin tuollaisissa rinneratkaisuissa.

Jostain kumman syystä yksikään näistä salaojittavien eristeiden myyjistä ei anna mitään 100% takuuta tuotteelleen, jolla ne luvattaisiin autuaaksi kaikkiin maanalaisiin kosteusongelmiin, sitä kun ne eivät vain ole. Kapillaarisen kosteuden hallintaan oivia tuotteita, muuhen ei niinkään.

Kuvitteletko Fuktisolin tai Isodränin siis olevan vain salaojittava kerros? Siis samoin kuin laittaisi kerroksen soraa seinän viereen? Näin ei todellakaan ole, vaan eriste pitää vedet oikealla puolella. Erona esimerkiksi siihen bitumikermiin on vesihöyrynläpäisevyys. Se on varsin eri asia kuin vedenläpäisevyys.

Tuo Kerabitin rakennekuva on muuten melkoisen outo: siinähän on piirretty muuri lähtemään suoraan perusmaan päältä ilman kapillaarikatkoa. Juuri sellainen rakenne meidän kellarin ulkoseinässä oli aiemmin. Betonit suoraan savimaan päälle, vesitiivis kerros ulkopuolelle ja kaupanpäälle vielä jotain kivilevyä sisäpuolelle. Kosteutta oli kellarin katossa asti, kun se pääsi imeytymään alhaalta, muttei ollut mitään paikkaa kuivua. Korjausten jälkeen kellari on ollut jo vuosia täysin kuiva.

 

[micko]

Pitäisi erään tyhjäksi jääneen talon peruslämpö huolehtia päälle. Talossa on öljylämmitys ja sellaisesta en tiedä yhtään mitään. Enkä ylipäätään vesikierroista. Talo on 300km päässä, niin en ihan tosta vaan pääse asioita sinne testailemaankaan. Siellä tuskin on mitään lämpöjä tällä hetkellä päällä, koska talo on ollut tyhjillään jo päälle kuukauden.

Minkälaisia asioita pitäisi huolehtia ja tarkastaa? Toki järjestelmät varmasti ovat erilaisia, mutta onko itse lämmitysmuodossa jotain yleistä huolehdittavaa? Vai voiko systeemin jotenkin säätää käyntiin pienelle teholle ja uskaltaako sen jättää sellaisenaan pöhisemään?

 

[Dr. Who]

Pitäisi erään tyhjäksi jääneen talon peruslämpö huolehtia päälle. Talossa on öljylämmitys ja sellaisesta en tiedä yhtään mitään. Enkä ylipäätään vesikierroista. Talo on 300km päässä, niin en ihan tosta vaan pääse asioita sinne testailemaankaan. Siellä tuskin on mitään lämpöjä tällä hetkellä päällä, koska talo on ollut tyhjillään jo päälle kuukauden.

Minkälaisia asioita pitäisi huolehtia ja tarkastaa? Toki järjestelmät varmasti ovat erilaisia, mutta onko itse lämmitysmuodossa jotain yleistä huolehdittavaa? Vai voiko systeemin jotenkin säätää käyntiin pienelle teholle ja uskaltaako sen jättää sellaisenaan pöhisemään?

Onko siellä varalla sähkölämmitystä? Pelkän öljypolttimen varaan en uskaltaisi jättää, mutta jos siellä on se sähkö niin se jaksaa pitää sen perus +10c kovillakin pakkasilla jos öljypoltin ei yht'äkkiä sytykkään, mikäli nyt tietenkin mitoitettu oikein.

 

[micko]

Onko siellä varalla sähkölämmitystä? Pelkän öljypolttimen varaan en uskaltaisi jättää, mutta jos siellä on se sähkö niin se jaksaa pitää sen perus +10c kovillakin pakkasilla jos öljypoltin ei yht'äkkiä sytykkään, mikäli nyt tietenkin mitoitettu oikein.

Käsittääkseni ei ole sähköä, mutta en ole yhtään varma. Puukattila pääasiallisena ja öljy varalla silloin kun ei klapeja jaksa lisätä. Sähköä ei ymmärtääkseni ole, mutta en tosiaan tiedä. Se olisikin hyvä, jos olisi. Tämän viikon torstaina saanen tietoa järjestelmistä ja lähiviikkoina pääsen itse käymään paikalla.

 

[TheMeII]

Onko siellä varalla sähkölämmitystä? Pelkän öljypolttimen varaan en uskaltaisi jättää, mutta jos siellä on se sähkö niin se jaksaa pitää sen perus +10c kovillakin pakkasilla jos öljypoltin ei yht'äkkiä sytykkään, mikäli nyt tietenkin mitoitettu oikein.

Eikös noissa yleensä oo se kierukka vesisäiliössä just polttimen ongelmia varten.

Käsittääkseni ei ole sähköä, mutta en ole yhtään varma. Puukattila pääasiallisena ja öljy varalla silloin kun ei klapeja jaksa lisätä. Sähköä ei ymmärtääkseni ole, mutta en tosiaan tiedä. Se olisikin hyvä, jos olisi. Tämän viikon torstaina saanen tietoa järjestelmistä ja lähiviikkoina pääsen itse käymään paikalla.

Tarkista mallinumerolla onko sähköbackup. Mun papalla oli sekä vanhassa että nykysessä kattilassa molemmissa sähkölämmitin. Vanha oli öljy/puu/sähkö. uudesta jätettiin öljy pois.

 

[Dr. Who]

Eikös noissa yleensä oo se kierukka vesisäiliössä just polttimen ongelmia varten.



Tarkista mallinumerolla onko sähköbackup. Mun papalla oli sekä vanhassa että nykysessä kattilassa molemmissa sähkölämmitin. Vanha oli öljy/puu/sähkö. uudesta jätettiin öljy pois.

Vanhemmilla on öljy ja varalla sähkö ja pari kertaa se on pelastanut kun ovat olleet reissussa ja öljypoltin ei ole lähtenyt päälle, no talossa oli -30c pakkasella +12c sisällä mutta eihän se mitään haittaa kun käy vaihtamassa suuttimen ja polttelee takkaa niin nopeasti se lämpenee uudestaan.

 

[Gate]

Onko oikeapaikka kysyä?

Joka tapauksessa saunaprojektissa seuraava vaihe edessä. Ajattelin toteuttaa veden eristyksen kyseisillä levyillä.

Wedi-vedeneristyslevy 2500x600x20mm
Onko kellään kokemuksia? Eiristettävä ala on noin 60m2.

 

[SandWiz]

Pitäisi erään tyhjäksi jääneen talon peruslämpö huolehtia päälle. Talossa on öljylämmitys ja sellaisesta en tiedä yhtään mitään. Enkä ylipäätään vesikierroista. Talo on 300km päässä, niin en ihan tosta vaan pääse asioita sinne testailemaankaan. Siellä tuskin on mitään lämpöjä tällä hetkellä päällä, koska talo on ollut tyhjillään jo päälle kuukauden.

Minkälaisia asioita pitäisi huolehtia ja tarkastaa? Toki järjestelmät varmasti ovat erilaisia, mutta onko itse lämmitysmuodossa jotain yleistä huolehdittavaa? Vai voiko systeemin jotenkin säätää käyntiin pienelle teholle ja uskaltaako sen jättää sellaisenaan pöhisemään?

Poltin käy aina täydellä teholla ja itse kattilan lämpöjä ei välttämättä kannata tiputella, mutta tehoa saa pienemmälle shunttia säätämällä. Nykyisellään varmaan joka paikassa on automaattishuntti niin sen käyrää muokkaamalla saa sopivat ylläpitolämmöt säädettyä.

Onhan tuossa tietty muitakin riskejä polttimen lisäksi olemassa järjestelmän vanhuudesta / kunnosta riippuen. Mm. tiensä päässä oleva kiertovesipumppu voi jättää lähtemättä päälle sähkökatkon jäljiltä ja vanha varoventtiili voi vuotaa lämmityskierron vedet pihalle. Näissä vioissa ei sähkövastukset pelasta. En tiedä olisiko olemassa jotakin lämpömittaria, joka osaisi esim. pelkällä puhelinyhteydellä lähettää ilmoituksen jos lämpötila putoaa jonkun tietyn rajan alle?

 

[Kvarkki]

Oumannin säätimellä (nettiversio) saa säädettyä ja valvottua shunttia. Jos on sisälämpötilamittari kytketty, niin näkee senkin. Muistaakseni noilla oli joku sim-pohjainenkin ratkaisu, jos ei ole muuten nettiyhteyttä. 4G-purkin kanssa käytin tällaista ratkaisua muutama vuosi sitten ja heikoin lenkki oli 4G-purkki (Asuksen reititin+ 4G tikku). Ei noussut aina ylös sähkökatkon jälkeen. Ratkaisin ongelman laittamalla kellokytkimen, joka veti purkista virrat joka yö puoleksi tunniksi. Ts. maksimissaan päivän yhteyskatko.

e: Kaupan päälle vielä pistää nettikameran pannuhuoneeseen, niin näkee mahdolliset vesisuihkut

 

[TheMeII]

heikoin lenkki oli 4G-purkki (Asuksen reititin+ 4G tikku). Ei noussut aina ylös sähkökatkon jälkeen. Ratkaisin ongelman laittamalla kellokytkimen, joka veti purkista virrat joka yö puoleksi tunniksi. Ts. maksimissaan päivän yhteyskatko.

xkcd: Hard Reboot

 

[ihottuma]

Kuvitteletko Fuktisolin tai Isodränin siis olevan vain salaojittava kerros? Siis samoin kuin laittaisi kerroksen soraa seinän viereen? Näin ei todellakaan ole, vaan eriste pitää vedet oikealla puolella. Erona esimerkiksi siihen bitumikermiin on vesihöyrynläpäisevyys. Se on varsin eri asia kuin vedenläpäisevyys.

Tuo Kerabitin rakennekuva on muuten melkoisen outo: siinähän on piirretty muuri lähtemään suoraan perusmaan päältä ilman kapillaarikatkoa. Juuri sellainen rakenne meidän kellarin ulkoseinässä oli aiemmin. Betonit suoraan savimaan päälle, vesitiivis kerros ulkopuolelle ja kaupanpäälle vielä jotain kivilevyä sisäpuolelle. Kosteutta oli kellarin katossa asti, kun se pääsi imeytymään alhaalta, muttei ollut mitään paikkaa kuivua. Korjausten jälkeen kellari on ollut jo vuosia täysin kuiva.

En tiedä mistä olet saanut käsityksen siitä, että Fuktisol tai Isodrän olisivat vedeneristeitä, molemmat valmistajat kun kyllä täysin selvästi ilmoittavat, että tuote nimenomaisesti läpäisee vettä nestemäisessä muodossa.

Näin ollen sellaisissa kohteissa, joissa kyse ei ole kapillaarisesta kosteudesta vaan maan sisällä liikkuvista pintavesistä pääsee vesi uimaan suoraan perustuksien kautta rakenteisiin tällaista salaojittavaa eristettä käytettäessä, esimerkiksi tämän keskustelun aloittajan kaltaisissa rinnekohteissa, joissa maapaineseiniä ei todennäköisesti ole vesieristetty.

 

[Unihiekkamyrsky]

Tuli Mieleen että sopisi tänne threadiin:

Vaatimattomassa mummonmökissä yksin asuva Janna, 47: ”Nykyaikana on totuttu elämään turhan leveästi”

 

[Antti Alien]

En tiedä mistä olet saanut käsityksen siitä, että Fuktisol tai Isodrän olisivat vedeneristeitä, molemmat valmistajat kun kyllä täysin selvästi ilmoittavat, että tuote nimenomaisesti läpäisee vettä nestemäisessä muodossa.

Näin ollen sellaisissa kohteissa, joissa kyse ei ole kapillaarisesta kosteudesta vaan maan sisällä liikkuvista pintavesistä pääsee vesi uimaan suoraan perustuksien kautta rakenteisiin tällaista salaojittavaa eristettä käytettäessä, esimerkiksi tämän keskustelun aloittajan kaltaisissa rinnekohteissa, joissa maapaineseiniä ei todennäköisesti ole vesieristetty.

Olen saanut se käsityksen jo lainaamastani RT-kortista, asennusohjeesta ja tuotteen myyntiedustajalta, joka toimitti myös esimerkinomaiset rakennekuvat.

Missä valmistaja sanoo eristeen läpäisevän nestemäistä vettä?

 

[kajakkivajakki]

Käsittääkseni ei ole sähköä, mutta en ole yhtään varma. Puukattila pääasiallisena ja öljy varalla silloin kun ei klapeja jaksa lisätä. Sähköä ei ymmärtääkseni ole, mutta en tosiaan tiedä. Se olisikin hyvä, jos olisi. Tämän viikon torstaina saanen tietoa järjestelmistä ja lähiviikkoina pääsen itse käymään paikalla.

Ilmeisesti kyseessä joku kuolinpesän tms kautta tullut asunto?
Jos siellä ei ole sähköbäkuppia kattilassa nin ite lähtisin vastaavassa tilanteessa irtopatterilinjalle:

Öljytäytteinen lämmitin 9-ripa 2000 W | Motonet Oy

Tuollaisia tai vastaavia halpiksia jokunen pitämään huusholli siellä +5 asteessa ettei putket jäädy. Jos rakennus on vähäarvoinen ja tuleva käyttö on hämärän peitossa nin patteri/vesilinjojen tyhjäys ja sen jälkeen jättää oman onnensa nojaan. Vanhemmat mörskät kestää kylmillään paremmin kuin nykyaikaisemmat.

 

[micko]

Ilmeisesti kyseessä joku kuolinpesän tms kautta tullut asunto?
Jos siellä ei ole sähköbäkuppia kattilassa nin ite lähtisin vastaavassa tilanteessa irtopatterilinjalle:

Öljytäytteinen lämmitin 9-ripa 2000 W | Motonet Oy

Tuollaisia tai vastaavia halpiksia jokunen pitämään huusholli siellä +5 asteessa ettei putket jäädy. Jos rakennus on vähäarvoinen ja tuleva käyttö on hämärän peitossa nin patteri/vesilinjojen tyhjäys ja sen jälkeen jättää oman onnensa nojaan. Vanhemmat mörskät kestää kylmillään paremmin kuin nykyaikaisemmat.

Kuolinpesän hyvinkin. Talo on ysäriltä, hyvällä paikalla ja uskoisin, että siitä ihan kohtuullisen hinnan saa, kunhan saa byrokratiat valmiiksi, talon tyhjäksi irtotavarasta ja myyntiin. Eli sitä suuremmalla syyllä haluan pitää lämpimänä. Mutta nämä irtopatterit kieltämättä hyvä idea.

 

[ihottuma]

Olen saanut se käsityksen jo lainaamastani RT-kortista, asennusohjeesta ja tuotteen myyntiedustajalta, joka toimitti myös esimerkinomaiset rakennekuvat.

Missä valmistaja sanoo eristeen läpäisevän nestemäistä vettä?

En kyllä löydä kummastakaan RT-kortista viittausta vedeneristykseen, sen sijaan tuotteen teknisistä tiedoista löytyy mm. vedenjohtokyky:

MUUT OMINAISUUDET
− Kapillaarisuus max 15 mm
− Vedenjohtokyky 100 mm kerroksena 540 – 126 litraa minuutissa metrin matkalla, riippuen levyn kokoonpuristumisen prosentista

Tuo aikaisemmin viittaamasi lause muuten liittyy salaojitukseen, eikä vedeneristykseen (samassa RT-kortissa)

Hyvä salaojituskyky
− Ei vedenpainetta perustuksen ja maaperän välillä

http://www.malander.fi/assets/files/kortit/Fuktisol_RT-kortti.pdf

 

[arct]

Onko oikeapaikka kysyä?

Joka tapauksessa saunaprojektissa seuraava vaihe edessä. Ajattelin toteuttaa veden eristyksen kyseisillä levyillä.

Wedi-vedeneristyslevy 2500x600x20mm
Onko kellään kokemuksia? Eiristettävä ala on noin 60m2.

Sauna kannattaa eristää Kingspan Saunasadulla 30mm tai Finnfoam FF-Pir 30mm polyuretaanilevyillä, jotka ovat diffuusiotiiviitä eli höyrynsulkutiiviitä. Alle ei tällöin laiteta erillistä vedeneristettä.

Perus polystyreeni esim. Finnfoam (xps) ei käy saunan eikä kylpyhuoneen eristykseen. Ellei päälle asenna märkätila kipsilevyä ja sen päälle perus vedeneristettä tai ns. alumiinipaperia.

Kylpyhuoneen voi eristää esim. mainitsemallasi Wedillä tai Finnfoam Tulppa eristelevyllä. Ne ovat myös xps levyjä, mutta niissä on erikoissementtilaastilla varustettu pinta, joka kestää esim. laattojen kiinnityksen. Samalla ne ovat vedeneristetiiviitä, eikä erillistä vedeneristetä tarvita.

Ja jotta et menisi aivan sekaisin, niin XPS on suulakepuristettua polystyreeniä eli suomeksi styroxia. Polyuretaani on puolestaan uretaania "vaahtomuovia".

 

[Gate]

Sauna kannattaa eristää Kingspan Saunasadulla 30mm tai Finnfoam FF-Pir 30mm polyuretaanilevyillä, jotka ovat diffuusiotiiviitä eli höyrynsulkutiiviitä. Alle ei tällöin laiteta erillistä vedeneristettä.

Perus polystyreeni esim. Finnfoam (xps) ei käy saunan eikä kylpyhuoneen eristykseen. Ellei päälle asenna märkätila kipsilevyä ja sen päälle perus vedeneristettä tai ns. alumiinipaperia.

Kylpyhuoneen voi eristää esim. mainitsemallasi Wedillä tai Finnfoam Tulppa eristelevyllä. Ne ovat myös xps levyjä, mutta niissä on erikoissementtilaastilla varustettu pinta, joka kestää esim. laattojen kiinnityksen. Samalla ne ovat höyrynsulkutiiviitä, eikä erillistä vedeneristetä tarvita.

Ja jotta et menisi aivan sekaisin, niin XPS on suulakepuristettua polystyreeniä eli suomeksi styroxia. Polyuretaani on puolestaan uretaania "vaahtomuovia".

Melkeen menin jo. Tosissaan eristettävä tila on tuo kylpyhuone (seinineen noin 60m2). Saunaan sitten eri eristeet. Tarkoitus olisi laittaa (valaa tuon päälle) akryylibetoni lattia.

 

[Kvarkki]

Mikä noissa vedeneristyslevyissä on hyödyllistä tavalliseen siveltävään nähden? Ainakin tuo Wedin järjestelmä näytti siltä, että samalla tai pienemmällä vaivalla ainakin kiviseiniin sivelisi perinteisesti. Kaikki läpiviennit ym. vitukkeet joutuu kuitenkin tekemään kuten siveltävillä. Siihen päälle vielä levyjen saumat. Ja reilu hinta.

 

[Kvarkki]

Olen saanut se käsityksen jo lainaamastani RT-kortista, asennusohjeesta ja tuotteen myyntiedustajalta, joka toimitti myös esimerkinomaiset rakennekuvat.

Missä valmistaja sanoo eristeen läpäisevän nestemäistä vettä?

Fuktisol ainakin läpäisee vettä ihan suoraan. Esim. Alanderilla on se pleksituubi näytillä, missä on vettä ja keskellä joku 100 mm eristelevyn pala. Käännät ylösalaisin, niin vesi menee suoraan läpi. Ideahan tällä tavaralla on se, että vesi pääsee liikkumaan. Ehkä sulla meni ajatus sen suhteen ristiin, että tämä ei juuri itseensä vettä ime eli kapillaarinen nousu on vähäinen.

 

[arct]

Melkeen menin jo. Tosissaan eristettävä tila on tuo kylpyhuone (seinineen noin 60m2). Saunaan sitten eri eristeet. Tarkoitus olisi laittaa (valaa tuon päälle) akryylibetoni lattia.

Mikäli meinasit tehdä pinnan ns. mikrosementillä tai vastaavalla järjestelmällä, niin tällöin suosittelen seiniin asennettavaksi esim. Knauf märkätilakipsilevy tai EK-kipsilevy, vedeneste ja vasta sitten itse mikrosementti.

Mikrosementtiä varten alustan tulee olla kova. Mikä haluat suorittaa ko. asennuksen esim. Wedin päälle olisi suotavaa asentaa ohut pohjalaasti ensin ja sitten vasta itse mikrosementti.

 

[arct]

Mikä noissa vedeneristyslevyissä on hyödyllistä tavalliseen siveltävään nähden? Ainakin tuo Wedin järjestelmä näytti siltä, että samalla tai pienemmällä vaivalla ainakin kiviseiniin sivelisi perinteisesti. Kaikki läpiviennit ym. vitukkeet joutuu kuitenkin tekemään kuten siveltävillä. Siihen päälle vielä levyjen saumat. Ja reilu hinta.

Edut, jotka Wedi tai Tulppa eristelevyillä saavutetaan perinteiseen vedeneristeeseen nähden ovat ainoastaan lämmön eristävyyden parantuminen, työn helppous, nopeus ja joillakin mittareilla "kustannustehokkuus".

Ko. eristelevyjä on helppo työstää ja ne on katkaistavissa ihan tavallisella mattopuukolla tai sahalla. Läpiviennit tehdään tavallisella rasiaporanterällä. Levyjen saumoja ei tarvitse erikseen eristää, sillä ponttien väliin laitetaan asennusvaiheessa XPU tiivistemassaa.

Kiviseinärakenteissa luonnolisesti kustannustehokkainta on iskeä seiniin suoraan sivellettävä vedeneriste.

 

[Gate]

Jep ja kun pihasaunatornimajakkahässäkästä on kyse,niin ei kiveä ole. 14 kulmaa joista 4 on 90° kulmassa.

Tässä se kaikki oleellinen tulikin->

Edut, jonka Wedi tai Tulppa eristelevyillä saavuttaan perinteiseen vedeneristeeseen nähden ovat ainoastaan lämmön eristävyyden parantuminen, työn helppous, nopeus ja joillakin mittareilla "kustannustehokkuus".

 

[Jebaus]

Ja piharakennuksen ollessa kyseessä laskisin myös erittäin suureksi eduksi sen, että nuo levyt kestää kosteutta myös takaapäin. Kipsilevy on entinen kun sinne rakenteisiin pääsee ulkokautta kosteutta joka kondensoituu saunaa lämmittäessä.

Ja kyllä nuo levyt ihan yhtä kovia on asennuspohjana kuin kipsikin. Jos epäilee toimivutta mikrosementillä niin aina voi valita paksumman levyt tai koolata sen tiheämpään.

 

[Kvarkki]

Ok, kiitoksia vastauksista. Tuossa Wedin asennusohjeessa kyllä näytti siltä, että levyjen saumat olisi sivelty ja läpivienneissä kaulurit sun muut. Tällä perusteella näytti, että ei nyt ihan erityisen näppärää tavaraa vaihtoehtoon verrattuna ole. Vanhoissa "suorissa" rakenteissa saattaa olla mielenkiintoista asennella tuollaisia levyjä, toki ei se kipsilläkään sen helpompi ole.

 

[Antti Alien]

Fuktisol ainakin läpäisee vettä ihan suoraan. Esim. Alanderilla on se pleksituubi näytillä, missä on vettä ja keskellä joku 100 mm eristelevyn pala. Käännät ylösalaisin, niin vesi menee suoraan läpi. Ideahan tällä tavaralla on se, että vesi pääsee liikkumaan. Ehkä sulla meni ajatus sen suhteen ristiin, että tämä ei juuri itseensä vettä ime eli kapillaarinen nousu on vähäinen.

Isodränin RT-kortissa sanotaan: "Isodrän-rakenne toimii maan-vastaisten rakenteiden ulko-puolisena vedeneristeenä." En sitten tiedä, mitä tämä tarkoittaa. Käsittääkseni Fuktisol on myös samaa kamaa eri nimellä.

Sen ainakin tiedän, että aiemmin talomme kellari oli niin kostea, että seiniin kiinnitetyt puurakenteet lahosivat, ja nyt se on rutikuiva.

 

[Kvarkki]

Isodränin RT-kortissa sanotaan: "Isodrän-rakenne toimii maan-vastaisten rakenteiden ulko-puolisena vedeneristeenä." En sitten tiedä, mitä tämä tarkoittaa. Käsittääkseni Fuktisol on myös samaa kamaa eri nimellä.

Sen ainakin tiedän, että aiemmin talomme kellari oli niin kostea, että seiniin kiinnitetyt puurakenteet lahosivat, ja nyt se on rutikuiva.

Samassa kortissa lukee hyvä vedenläpäisy. Tuo estää rt-kortin kuvan mukaisesti veden pääsyn seinää vasten sillä, että eristeeseen törmäävä vesi valuu alas vaakasuuntaisen virtauksen sijaan.

 

[Hikoileva poica]

Miten olette huomioineet talon ilmanvaihdon semiuusiissa 2000-luvun kämpissä? Periaatteessa vissiin lto pitäisi hoitaa hommat, mutta silti kämpässä semikova alipaine eli imee ilmaa lattia raoista. Pitäiskö asentaa ikkunoihin räppänöitä vai riittääkö lto koneen säädöt?

 

[Jebaus]

Lto koneesta laitat tulopuolelle enemmän ilmaa? Nykyään suositus taitaa olla että ilmamäärät tasapainotetaan aikalailla nolliin eli tulon ja poiston litramäärät on samat.

Jos ei koneesta löydy noihin säätöjä niin tilaa joku iv-firma säätämään venttiilit. Ei maksa montaa satasta ja saat kaiken kerralla kuntoon.

 

[esauna86]

Tämä ihmetyttää:

Jotenkin kuvittelisi että tiheimmin asutut, pinta-alaltaan pienet kunnat olisivat edullisia asua sähkön, veden, jätehuollon ja muiden asumiskustannusten osalta omakotiasujalle, mutta näin ei ole. Esim. Järvenpää on 4. tiheiten asuttu kunta Suomessa ja se on 2. kallein kunta asua. Raisio taas on 9. tiheiten asuttu ja kallein kunta asua. Molemmat sijaitsevat ison kaupungin lähellä (jossa asumiskustannukset ovat halvempia).

Miten muissa vastaavan kokoisissa naapurikunnissa asuminen voi olla huomattavasti edullisempaa? Talous kyseisissä kunnissa on retuperällä tai kunnallispolitiikka on erilaista? Kun kunta sijaitsee kasvukeskuksessa niin tulijoita riittää, vaikka kustannukset muihin naapurikuntiin nähden olisivatkin korkeammat?

Lähteet:
Omakotiasujan vuosimenot kalleimmassa kunnassa tonnin suuremmat kuin halvimmassa – kallein on melkoinen yllätys
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_väestötiheyden_mukaan
Luettelo Suomen kunnista väestötiheyden mukaan – Wikipedia

edit: typot

 

[599gtb]

Suora sähkö okt vs maalämpö talo
Neliöitä olisi se 180 kerroksia 2 talon ikä olisi noin 2005 puutalo olisi kyseessä ja alue pks
Niin kuinka paljon kuukaudessa tulee sähkön kulutuksessa tai kuluissa tappiota joka kuukausi maalämpöön nähden ?

Sähkö talossa olisi tietenkin pari ilmalämpöpumpuu ja varaava takka.

Mietin tätä vaan siksi kun olisi pari suorasähkö taloo mutta kannataako kiertää kaukaa? Maalämpöön muutaminen olisi niissä niin kallista että tuskin kannataa kun lämmitys ei ole vesikiertoinen.

 

[Lucas]

Suora sähkö okt vs maalämpö talo
Neliöitä olisi se 180 kerroksia 2 talon ikä olisi noin 2005 puutalo olisi kyseessä ja alue pks
Niin kuinka paljon kuukaudessa tulee sähkön kulutuksessa tai kuluissa tappiota joka kuukausi maalämpöön nähden ?

Sähkö talossa olisi tietenkin pari ilmalämpöpumpuu ja varaava takka.

Mietin tätä vaan siksi kun olisi pari suorasähkö taloo mutta kannataako kiertää kaukaa? Maalämpöön muutaminen olisi niissä niin kallista että tuskin kannataa kun lämmitys ei ole vesikiertoinen.

Lämmitykseen menee tuollaisessa talossa ehkä 20.000 kWh vuodessa.

Sähköllä sen lämmön tekeminen maksaa 2000 euroa vuodessa kun sähkö maksaa 10 senttiä per kWh.

Maalämmöllä taas sähköä menisi neljösosa tuosta eli 500 euron edestä vuodessa.

Todennäköisesti energian reaalihinta suhteessa ostovoimaan tulee vähintään tuplaantumaan parissa kymmenessä vuodessa jos EU:ssa on tarkoitus päästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Em. tavoite on mahdoton ellei energian ostohinnasta tehdä sikakallista.

 

[599gtb]

Mitäs teillä on täällä maksannut määlämpö järjestelmä taloon
mikä on 180 neliön talo ja öljyä on mennyt ennen 3000 litraa

 

[Jebaus]

Riippuu niin paljon tontista ja asennettavasta tekniikasta että arvio on 8000-15000e. Täällä tuskin kellään on 180m2 3000l öljyä vuodessa kuluttavaa ok-taloa joka kyseisen vaihdoksen olisi suoraan tehnyt ja hinnan osaisi sanoa.

Tuosta Lucaksen arviosta täytyy sanoa että aika kova on 20 000kwh 180m2 ja 2005 rakennettuun taloon energiankulutus? Jotain vikaa varmasti talossa, kannattaisi tutkia
Todellisuus varmasti luokkaa 10-15t kwh kun ei noi 2005 talon enään mitään harakanpesiä ole.

 

[juu-zo]

Lämmitykseen menee tuollaisessa talossa ehkä 20.000 kWh vuodessa.

Sähköllä sen lämmön tekeminen maksaa 2000 euroa vuodessa kun sähkö maksaa 10 senttiä per kWh.

Maalämmöllä taas sähköä menisi neljösosa tuosta eli 500 euron edestä vuodessa.

Todennäköisesti energian reaalihinta suhteessa ostovoimaan tulee vähintään tuplaantumaan parissa kymmenessä vuodessa jos EU:ssa on tarkoitus päästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Em. tavoite on mahdoton ellei energian ostohinnasta tehdä sikakallista.

Suora sähkö okt vs maalämpö talo
Neliöitä olisi se 180 kerroksia 2 talon ikä olisi noin 2005 puutalo olisi kyseessä ja alue pks
Niin kuinka paljon kuukaudessa tulee sähkön kulutuksessa tai kuluissa tappiota joka kuukausi maalämpöön nähden ?

Sähkö talossa olisi tietenkin pari ilmalämpöpumpuu ja varaava takka.

Mietin tätä vaan siksi kun olisi pari suorasähkö taloo mutta kannataako kiertää kaukaa? Maalämpöön muutaminen olisi niissä niin kallista että tuskin kannataa kun lämmitys ei ole vesikiertoinen.

Pari ilppiä ja takka niin en usko että 20000kWh menee sähköä. Uskallan väittää että ollaan alle 15000kWh lukemissa ja lähempänä 10000kWh jos puhutaan pelkästä lämmitysenergiasta. Samalla en usko että maalämmöllä ollaan neljäsosassa eli maalämmölläkin ollaan 8000kWh paremmalla puolella.
Perusteluina väitteilleni voin verrata meidän taloutta tuttavan talouteen. Heillä maalämpö ja noin 140m2 tilaa, sähköä menee kokonaisuudessaan 10000kWh vuodessa. Meillä 100m2 asuintilaa ja 100m2 puolilämmintä tallia, molemmissa ilpit ja talossa takka lisäksi. Vuosikulutus viime vuonna 11000kWh. Molemmat talot 90-luvun alusta. Uudemmissa taloissa sen verran hyvät eristeet ettei se sähkönkulutus nyt mitään posketonta ole. Nuo 20000kWh lukemat on 60-luvun horojen rintsikoiden lukemia.

 

[kjns]

Pari ilppiä ja takka niin en usko että 20000kWh menee sähköä.

Ei kuulosta todennäköiseltä ei. Meillä on ~130m2 ok-talo (2012, Turun seutu, 3 asukasta) sekä n. 30m2 ulkovarasto peruslämmöllä ja sähköä menee vuodessa yhteensä n. 14-15000 kWh. Pohjakulutus n. 700 kWh/kk, eli lämmitykseen menee noin 8000 kWh vuodessa niin tuntuis oudolta jos 50m2 isommassa talossa menis 2,5 x enemmän sähköä lämmitykseen.... Toki maalämpö tekee käyttövettäkin edullisemmin kuin sähkö, joten pohjakulutuskin olis pienempi maalämmöllä, mutta kuitenkin.

Ja meillä siis suora sähkölämmitys + ILP + PILTO + varaava takka josta menee ehkä kuutio puuta läpi talvessa. Ennen ilppiä meni joku tuhat-puoltoista kWh enemmän sähköä vuodessa.

Tosin edelliset asukkaat veti ilman ilppiäkin alta 14000 kWh kulutuksia, joten varianssia on riippuen millainen porukka asuu talossa.

 

[Honzo]

Meillä menee 220m2 ok-talossa pk-seudulla (rv 2011) kaukolämpöön n. 25000kWh ja sähköön 10000kWh. Kaukolämmöstä arviosin menevän lämpimään veteen n. 5000-7000kWh (pari teiniä ja vaimo asuvat kuumassa suihkussa päivittäin, välillä useaankin kertaan...) Eli lämpöön vajaa 20t kWh. Neliötä kohti siis noin 80- 90kWh. Sähköä menee aikalailla kyllä. 10.5kw kiuas lämpenee 3-5x viikossa pari tuntia kerrallaan. Se varmaan yksittäinen suurin kuluttaja. Lapsilla pari pöytäkonetta tuntuu välillä olevan 24/7 päällä.

 

[brainsurgery]

Meillä menee 220m2 ok-talossa pk-seudulla (rv 2011) kaukolämpöön n. 25000kWh ja sähköön 10000kWh. Kaukolämmöstä arviosin menevän lämpimään veteen n. 5000-7000kWh (pari teiniä ja vaimo asuvat kuumassa suihkussa päivittäin, välillä useaankin kertaan...) Eli lämpöön vajaa 20t kWh. Neliötä kohti siis noin 80- 90kWh. Sähköä menee aikalailla kyllä. 10.5kw kiuas lämpenee 3-5x viikossa pari tuntia kerrallaan. Se varmaan yksittäinen suurin kuluttaja. Lapsilla pari pöytäkonetta tuntuu välillä olevan 24/7 päällä.

On kyllä kova sähkönkulutus kun meillä menee 165+30 neliötä talossa maalämmöllä 9000kWh vuosi sähköä

 

[Honzo]

Tossa vielä viime vuoden kuukausittaiset sähköt. Pimeään aikaan valaistus vie aikalailla. Laskeskelin joskus, että kämpässä on yli 3kw edestä lamppuja . Ulkona on vain 3w ledejä, mutta sisällä 20/35w 12V halogeeneja >100kpl ja muut valot vielä päälle... joku 3-4v sitten ontiin 8500kWh luokassa, mutta siitä on tasaisesti noustu...

En kyllä ymmärtä tollaista 9000kWh vuodessa. Johan meillä menee saunaan varmaan 3000kWh vuodessa.

Kodin keskimääräinen energiankulutus - Vattenfall

Ton Vattenfallin mukaan 120m2 talossa nelihenkisessä perheessä menee yleissähköön n. 7300kWh. Meillä neliöitä liki tuplat, niin kyllä kai jotenkin linjassa ainakin ton kanssa ollaan..