Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Ihan vaan sen asumismukavuuden kannalta. Kuten joku jo sanoikin niin onhan sitä ennen asuttu luukku katossa ja avotuli nurkassa... Kerran kun on asunut nykyaikaisen ilmanvaihdon omaavassa talossa, ei koskaan halua enään painovoimaiseen tahi pelkällä poistolla varustettuun luukkuun. Asunnon ilma on tasaista ja raikasta vaikka siellä olisi 20+ ihmistä kekkereitä viettämässä, suihkun jälkeen ei peilikaappi ole huurussa eikä seinistä valu kosteutta, aamulla kun paistelet pekonia ja teini vetää huoneessaan pullon dödöä kainaloon, saa olohuoneessa yhä nauttia siitä raikkaasta tasaisesta huoneilmasta. Ainiin, ja vessaan voi mennä ihan vapaasti edellisen jäljiltä kun kun käry edellisen jäljiltä katoaa about samaan aikaan kun ovi suljetaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Tarpeeks pitkä(=korkea) hormi niin vetää kesät talvet...

Painovoimaisessa toki kesäksi avataan venttiilejä paljon isommalle ja tarvittaessa tuuletetaan ikkunoista “tehostusta" tms. Itse parhaiten viihdyn ja nukun yöni painovoimaisessa talossa, jossa on hiirenhiljaista. Olen asunut ennen tätä erilaisissa koneellisissa, ja lapsuuteni painovoimaisessa puutalossa, ja sellainen piti saada myöskin sitten itselle.

Meillä on nähtävästi hyvin suunniteltu ja toimiva painovoimainen ilmanvaihto. Poistokanavat 200*200 mm kantikkaita pl. toinen vessa, jossa 150*150 kanttihormi (vetää sekin hyvin, talvella saa pitää parin millin raolla katon lautasventtiilin). Kysehän on vaan hormien sijainnista, pituudesta, piipuista/niiden mallista, tuulesta, säästä jne. :D Katolla onkin piippuja sitten enempi ku naapureilla yhteensä.

Aika pienin säädöin selviää loppupeleissä ja tehostaa voi kun avaa jommankumman muuratuista hormeista (tai no toinen yhden tiilen hormi ja toinen maxitin leca-hormi). Ei oo ainakaan vielä 45 vuodessa mädäntyny talo, vaikka 10 vuotta sitten oli orggis kylppärikin ihan betonilattia ilman vesieristeitä - ei kosteutta missään rempatessakaan... Koneen kans saat kattoo tarkkaan, ettet vedä ylipaineiseksi taloa. Ja ei oo kyllä mitään ongelmaa hajujen kanssa.

Ittellä HK Instrumentsin CDT2000-rH-D seurailemassa olosuhteita (lämpö, kosteus, hiilidioksidi). Sen mukaan sitte kattelee vuodenaikojen mukaan osuuko suunnilleen kohilleen perstuntumalta.

Jos nyt uuden talon tekisin, olisi se hirsitalo painovoimaisella jos vaan saisi jotenkin tehtyä.

PS. yli 11 vuotta ilmanvaihdon ja iv-koneiden parissa lvi-inssinä, sitä ennen enempi lämpö- ja putkipuolella ollu.
 
Kai se suurin ongelma painovoimaisessa ilmanvaihdossa on että lämpö menee väkisinkin harakoille. Talteenottoa tuohon ei taida saada mitenkään?
 
Hyvä laskuri eri lämmitysmuotojen vertailuun löytyy Motivan sivuilta; Laskuri

Meillä on rakenteilla n. 170m2 okt Tampereelle ja lämmitysmuodoksi tulee PILP (Niben F750) + takka + ILP (+mlp varausputket sokkelin ali). Pyörittelin em. laskuria ja kyselin aika paljon asiaa ennen päätöstä ja investointikustannukset huomioiden MLP ei vaan uudistalossa oikein helposti kannata kuin todella pitkällä aikavälillä (yli 12-15a) verrattuna PILP tai IVLP ratkaisuun.

Käytännössä kaikki uudet talot menee nykyään matalaenergia luokkaan, joten joka tapauksessa lämmitysenergian kulutus on aika pieni. Vanhemmassa kohteessa tilanne on ihan eri kun lämmitysenergiaa kuluu paljon enemmän, siellä päästään helposti muutamien vuosien tma:n.
Omassa laskennassa huomioin lisäksi, että lämpöpumppuratkaisussa todennäköisesti kone hajoaa 15a aikajaksolla - ihan vähintään siihen tulee jotain kallista remppaa ja mikä on tuossa tilanteessa tilanne markkinoilla, on varmaan ihan eri tekniikkaa myynnissä. Kannattaa siis joka tapauksessa tehdä sellainen valinta jonka voi myöhemmin muuttaa..

Ylläolevalla en tarkoita että mlp olis huono ratkaisu uudiskohteeseen, on tosi hyvä. Lisäksi onnistuneen lobbauksen ansiosta sillä saa myös pirun hyvän energiatodistuksen kun energiamuotokertoimet muilla lämpöpumppuratkaisuilla menee sähkölämmityksen mukaan mikä on aika pöljää. MLP ei vaan kannata jos euroja laittaa jonoon ja sitä kautta arvottaa lämmitysmuotovalinnan.
 
Moro
Mitä täällä mieltä onko mitään järkee ostaa pks seudulta 2000 luvun omakotitalo
Tontti oma ja kohtuu iso
Mutta itseä huollestutaa se että onko talolla enää mitään arvoo 25 vuoden päästä
Vaikka remonteja on tehty?
Lähinnä sen takkii kun okt saavutaa 50 vuoden on kaikki asiat siinä on käyttö iän päässä.

Tietenkään kukaan ei voi hintoja täysin ennustaa.

Mut onko ton ostossa mitään järkee vai kannataako unohtaa kokonaan
Niin ja henkisesti olen siis noihin remontteihin jo varautunut.
 
Moro
Mitä täällä mieltä onko mitään järkee ostaa pks seudulta 2000 luvun omakotitalo
Tontti oma ja kohtuu iso
Mutta itseä huollestutaa se että onko talolla enää mitään arvoo 25 vuoden päästä
Vaikka remonteja on tehty?
Lähinnä sen takkii kun okt saavutaa 50 vuoden on kaikki asiat siinä on käyttö iän päässä.

Tietenkään kukaan ei voi hintoja täysin ennustaa.

Mut onko ton ostossa mitään järkee vai kannataako unohtaa kokonaan
Niin ja henkisesti olen siis noihin remontteihin jo varautunut.

Sijainti, sijainti, sijainti. Jos on hyvien kulkuyhteyksien varrella pk-seudulla järkevään hintaan niin luultavasti on järkeä. Okt tuskin on runkonsa puolesta käyttöikänsä päässä 50 vuoden iässä. Riippuu toki materiaali-, suunnittelu- ja rakentamisratkaisuista sekä käytönaikaisesta toteutuneesta ylläpidosta. Ja vaikka olisi, niin tontin arvo voi olla sitten 25 vuoden päästä niin kova, ettei väliä vaikka itse talo myytäisiiin purkukuntoisena.
 
Sijainti, sijainti, sijainti. Jos on hyvien kulkuyhteyksien varrella pk-seudulla järkevään hintaan niin luultavasti on järkeä. Okt tuskin on runkonsa puolesta käyttöikänsä päässä 50 vuoden iässä. Riippuu toki materiaali-, suunnittelu- ja rakentamisratkaisuista sekä käytönaikaisesta toteutuneesta ylläpidosta. Ja vaikka olisi, niin tontin arvo voi olla sitten 25 vuoden päästä niin kova, ettei väliä vaikka itse talo myytäisiiin purkukuntoisena.

Materiaali on puu talo ja yksi tasoinen
Tuuletuvalla alapohjalla (niin sanottu perus ratkaisu talo)
Talo on nikimäessä joten ei ole hyvät julkiset yhteydet.

Mut joo pitää mietii tai sit ostan vaan uudeman kerrostalon okt vaan houkutaisi enenmän
 
Ensimmäinen vuosi alkaa olla takana tässä -86 rakennetussa 120m yhden tason torpassa. Lämmitysmuotona suora sähkö + ILP + varaava takka + LTO. Koko vuoden kulutus karvan auki 14000kWh. 5h talous joten pesukoneet huutaa vähintään kerran päivässä, kulutus ilman lämmitystä noin 800-900kWh/kk. Talvella oli ilpin lisäksi lämmöt päällä vain pesuhuoneessa, tuulikaapissa sekä vessassa, takassa paloi noin 1,5 mottia koivua. Sähkökiuas tulilla 1-3krt/vko.

Kyllä tuo ILP vaan on mainio keksintö, 90% ajasta riittää aivan mainiosti ainoaksi lämmönlähteeksi, kovemmilla pakkasilla takkaa tulille. Toki asunnon muoto on aika sopiva lämmön leviämiseen. Vertailun vuoksi edellisellä 2h taloudella oli vuosikulutus ollut ilman ilppiä 17000kWh.
 
Ensimmäinen vuosi alkaa olla takana tässä -86 rakennetussa 120m yhden tason torpassa. Lämmitysmuotona suora sähkö + ILP + varaava takka + LTO. Koko vuoden kulutus karvan auki 14000kWh. 5h talous joten pesukoneet huutaa vähintään kerran päivässä, kulutus ilman lämmitystä noin 800-900kWh/kk. Talvella oli ilpin lisäksi lämmöt päällä vain pesuhuoneessa, tuulikaapissa sekä vessassa, takassa paloi noin 1,5 mottia koivua. Sähkökiuas tulilla 1-3krt/vko.

Kyllä tuo ILP vaan on mainio keksintö, 90% ajasta riittää aivan mainiosti ainoaksi lämmönlähteeksi, kovemmilla pakkasilla takkaa tulille. Toki asunnon muoto on aika sopiva lämmön leviämiseen. Vertailun vuoksi edellisellä 2h taloudella oli vuosikulutus ollut ilman ilppiä 17000kWh.
Tokihan toi riippuu myös siitä mikä on kenenkin mukavuuslämpö. Voihan se olla että edellisillä mukavuuslämpö huiteli siinä 25 asteen tienoilla kun teillä 20c tienoilla.
Meillä on talvisin 19-20c kämpässä ja makkarissa ja "tyhjissä tiloissa" sitten alempi. Jäähdytys laitetaan kesäsin kun nousee sisälämpö sinne 24c tietämille. Sen alapuolella voi vielä oleskella.
Se on jännä miten omakotitalossa voi olla korkeampi sisälämpö kuin neuvostokuutiossa jossa meinas läkähtyä jo ku meni 21c yli.. liekkö sitten että ilma pilaantuu nopeammin pikkukämpässä kuin isossa..? tiiä häntä. Jokatapauksessa huomattavasti korkeampia sisälämpöjä sietää omakotitalossa.
 
Nyt olisi kysyttävää!

Pelastuslaki muuttui nuohouksen osalta 1.1.2019 ja 1.7.2019 siirtymäaika on ohi.
Aikaisemmin nuohooja on oma-aloitteisesti tullut nuohoomaan vanhempien talon piiput eikä sitä ole tarvinnut erikseen pyytää.
Nythän ala on vapaa kilpailulle joten onko niin että kukaan ei tule erikseen tarjoamaan nuohousta vaan itse soitetaan nuohousfirmaan ja pyydetään paikalle?
Juurikin näin.
Meillä oli vielä viime vuonna piirinuohooja mutta ei sekään mitään soitellu vaan piti itte siltä aika tilata.
 
Se on jännä miten omakotitalossa voi olla korkeampi sisälämpö kuin neuvostokuutiossa jossa meinas läkähtyä jo ku meni 21c yli.. liekkö sitten että ilma pilaantuu nopeammin pikkukämpässä kuin isossa..? tiiä häntä. Jokatapauksessa huomattavasti korkeampia sisälämpöjä sietää omakotitalossa.

Olisko kyse enemmänki kastepisteestä, joka on ihan toimiva mukavuuden mittari. Ottaa siis lämpötilan lisäksi myös ilman kosteuden huomioon. Ei ole tosiaan OKT:ssa tarvinu kärsiä, vaikkei ole paljoa jäähdytelty.

Itse koodailin ilpille ohjauksen niin, että se koettaa vakioida kastepisteen neljääntoista jos se ylittää sen. Ei vaan ole vielä noussut yli sen jälkeen kun sain koodin valmiiksi, ehkäpä tuota pääsee koeponnistaan vielä kesän aikana.

Tästä taulukosta näkee miten kastepiste muuttuu lämpötilan ja ilmankosteuden suhteessa.

oberteil-of-dew-point-vs-humidity-chart.jpeg
 
Olisko kyse enemmänki kastepisteestä, joka on ihan toimiva mukavuuden mittari. Ottaa siis lämpötilan lisäksi myös ilman kosteuden huomioon. Ei ole tosiaan OKT:ssa tarvinu kärsiä, vaikkei ole paljoa jäähdytelty.

Itse koodailin ilpille ohjauksen niin, että se koettaa vakioida kastepisteen neljääntoista jos se ylittää sen. Ei vaan ole vielä noussut yli sen jälkeen kun sain koodin valmiiksi, ehkäpä tuota pääsee koeponnistaan vielä kesän aikana.

Tästä taulukosta näkee miten kastepiste muuttuu lämpötilan ja ilmankosteuden suhteessa.

oberteil-of-dew-point-vs-humidity-chart.jpeg
Mitään ilpeistä tietämättä, pystyykö niissä siis muuttamaan ilmankosteuttakin?
 
No jäähdyttäminen aina vähentää kosteutta. Lisääminen sitte vaatii eri laitteet.
 
Moro
Mitä täällä mieltä onko mitään järkee ostaa pks seudulta 2000 luvun omakotitalo
Tontti oma ja kohtuu iso
Mutta itseä huollestutaa se että onko talolla enää mitään arvoo 25 vuoden päästä
Vaikka remonteja on tehty?
Lähinnä sen takkii kun okt saavutaa 50 vuoden on kaikki asiat siinä on käyttö iän päässä.

Tietenkään kukaan ei voi hintoja täysin ennustaa.

Mut onko ton ostossa mitään järkee vai kannataako unohtaa kokonaan
Niin ja henkisesti olen siis noihin remontteihin jo varautunut.
Jos pidät sijainnista ja talo ja hinta on OK. Niin on, varsinkin jos osaat itse pitää sen kunnossa. Runko kestää yleensä jopa satoja vuosia. Energian hinta saattaa aiheuttaa muutostarpeita tai ei?
Ikkunat sitten vähän tyypistä riipuen, lämpölasien kestoa epäilen. Sijainti on tietysti tärkeä.

Sähkötkin luulisi kestävän, vesiputket ovat arvoitus samoin kalusteet. Lukot yms. kuluvat. Pinnat joutunee korjaamaan, hyvin tehty laatoitus on ikuinen paitsi, saattaa aiheuttaa hellasöröä :-)

Ok talossa olet enemmän itsesi "herra" ja teet luultavasti talkkarinhommat. Ei se kerrostalokaan korjaamatta kunnossa pysy, kulut maksaa aina asukas. Kerrostalossa muut päättävät missä tahdissa korjataan ja sinä maksat :-) Joten sanoisin, että elämäntapa valinta.
 
Mitä maksatte okt kotivakuutuksista
Kun irtaimisto on mukana
Onko joku saanut alta 500e vuosi?
Kaikki laskurit näytää yli 500e
 
Jos pidät sijainnista ja talo ja hinta on OK. Niin on, varsinkin jos osaat itse pitää sen kunnossa. Runko kestää yleensä jopa satoja vuosia. Energian hinta saattaa aiheuttaa muutostarpeita tai ei?
Ikkunat sitten vähän tyypistä riipuen, lämpölasien kestoa epäilen. Sijainti on tietysti tärkeä.

Sähkötkin luulisi kestävän, vesiputket ovat arvoitus samoin kalusteet. Lukot yms. kuluvat. Pinnat joutunee korjaamaan, hyvin tehty laatoitus on ikuinen paitsi, saattaa aiheuttaa hellasöröä :)

Ok talossa olet enemmän itsesi "herra" ja teet luultavasti talkkarinhommat. Ei se kerrostalokaan korjaamatta kunnossa pysy, kulut maksaa aina asukas. Kerrostalossa muut päättävät missä tahdissa korjataan ja sinä maksat :) Joten sanoisin, että elämäntapa valinta.

Energia tarvetta ei tarvii muutaa
Nyt jo ihan ok varaava iso takka ja poistoilmalämpöpumppu
Juu täytyy mietii kyl sitä itse ainakin osan helpoimmat hommat korjaa
 
Mitä maksatte okt kotivakuutuksista
Kun irtaimisto on mukana
Onko joku saanut alta 500e vuosi?
Kaikki laskurit näytää yli 500e
Vakuutukset on vittumaisia kilpailutettavia. Niissä on niin paljon kaikkea pikkupaskaa että kilpailutus on todella vaikeaa. Osakkeissa on aika simppeliä, mutta kun otetaan kiinteistössä huomioon kaikki tulva, puunkaadot ja omavastuut ja pienelläkirjoitetut huominoon niin aika hankalaa on kaikki.
Mutta yleisesti ottaen: siinä 500e paikkeilla riippuen omavastuusta ja irtaimistosta ja siitä ja siitä..
 
Lähtökohtasesti itse nostan aina vakuutuksen omavastuun siitä perus 100-150€ sinne 500€ tuntumaan. Vahingot kuitenkin suht harvinaisia niin tuo kuittaa itsensä takaisin siinä 3-4v välillä. Toki vaatii sen että lompakko kestää ne alle 500€ vahingot.
Mut jos lähdetään laskemaan esim. et asut siinä omakotitalossa 20v niin mieti kuinka todennäkösenä pidät niitä vahinkoja ja kuinka tiheästi niitä tulee. Mielestäni ne aika harvinaisia niin lähinnä haen itse turvaa noille isommille vahingoille jos oikeasti jotain sattuu tapahtumaan.
 
Lähtökohtasesti itse nostan aina vakuutuksen omavastuun siitä perus 100-150€ sinne 500€ tuntumaan. Vahingot kuitenkin suht harvinaisia niin tuo kuittaa itsensä takaisin siinä 3-4v välillä. Toki vaatii sen että lompakko kestää ne alle 500€ vahingot.
Mut jos lähdetään laskemaan esim. et asut siinä omakotitalossa 20v niin mieti kuinka todennäkösenä pidät niitä vahinkoja ja kuinka tiheästi niitä tulee. Mielestäni ne aika harvinaisia niin lähinnä haen itse turvaa noille isommille vahingoille jos oikeasti jotain sattuu tapahtumaan.
Toikin riippuu tosi paljon missä ja miten asuu. Joku rintsikka ja tulva kellariin on aika todennäköinen skenaario kuin että okt ilman kellaria..
 
Toikin riippuu tosi paljon missä ja miten asuu. Joku rintsikka ja tulva kellariin on aika todennäköinen skenaario kuin että okt ilman kellaria..
No joo toki. Mut kuinka usein se tulva sinne kellariin tulee. Tuleeko se vuosittain? Vai esim. 5v välein. Nämähä kaikki ihan tapauskohtaisia.
Mut itse juuri pähkäilly et sama pitää se oma vastuu siellä 500€ nurkilla joka toki korvaa sen tulvan kellariin samoin kuin se 150€ omavastuu. Jos tulvna korjaukset maksaa 10k niin isommalla oma vastuulla saat vakuutuksesta 9500€ pienemmällä 9850€.
Mutta tässä vaiheessa kai sit kannattas miettiä että kannattasko vaikka hankkiutua eroon siitä talosta jossa tulvat 5v välein tai tiheämmin.
Toki pieni oma vastuu voi olla järkevä jos asuu jossain pommissa jossa parin vuoden välein sattuu ja tapahtuu.
 
Naapurissa tien toisella puolella maksoi 60 k€ kun tuli vettä kellariin (toisessa naapurissa kosahti tonttijohto ja vettä tuli aika huolella niin 30 metrin päässä oleva naapurikin sai osansa).
 
Viimeiset 10 vuotta talovakuutusten osalta olen jättänyt äkillisen rikkoutumisen suojauksen pois, se laski vakuutuksen 600 eurosta n. 200-250 euroon. Talossa ei ole kalliita laitteita, kallein lienee LVV ja IV-kone, joten laskeskelin että tuo on järkevää. Kun huomioi omavastuun ja ikävähennykset äkillisen rikkoutumisen tapauksessa, 1000eur laitteesta jäi käteen arviolta 500-600 eur - kulutuselektroniikasta vielä vähemmän rajujen ikävähennysten takia. Tämän vinkin antoi aikanaan vakuutusmyyjä, sanoi suoraan että kannattaa miettiä tällaista vaihtoehtoa jos ei ole kalliita laitteita ja nyt 10 vuodessa säästöä 3500-4000 eur. APK on hajonnut tuona aikana, mutta se meni laitteen takuun (5v.) piikkiin.
 
Olisko kyse enemmänki kastepisteestä, joka on ihan toimiva mukavuuden mittari. Ottaa siis lämpötilan lisäksi myös ilman kosteuden huomioon. Ei ole tosiaan OKT:ssa tarvinu kärsiä, vaikkei ole paljoa jäähdytelty.

Itse koodailin ilpille ohjauksen niin, että se koettaa vakioida kastepisteen neljääntoista jos se ylittää sen. Ei vaan ole vielä noussut yli sen jälkeen kun sain koodin valmiiksi, ehkäpä tuota pääsee koeponnistaan vielä kesän aikana.

Tästä taulukosta näkee miten kastepiste muuttuu lämpötilan ja ilmankosteuden suhteessa.

oberteil-of-dew-point-vs-humidity-chart.jpeg
Mitä tässä kaaviossa oikein yritetään selittää? Talvella kosteus on monesti alle 30% ja taulukossa comfortable on näillä kosteuksilla yli +30 astetta. Itse olen vähän pienemmällä lämmöllä talvet pärjännyt...
 
www.turva.fi, tuolta monesti löytynyt halvin hinta ihan nettilaskurilla ja sitten joka vuosihan se on kotivakuutuksesta pyydettävä tarjous 2-3 yhtiöstä. Viimeaikaisia voittajia olleet LähiTapiola ja turva vuorotellen.

500€ pintaan se taitaa olla kaikilla turvilla 130€/150€ omavastuulla. 5hlö taloudessa noita puhelimia ja pädejä tuhoutuu pelkästään 2-3kpl vuodessa niin olen todennut että tavallaan tuo maksaa ja sillä itsensä takaisin :)
 
? Avaatko tätä vielä.

Lämpöpumpulla kylmäaineen höyrystymislämpötila on sen verran matala, että se on alle kastepisteen ja kennoon kondensoituu vesi. Kennoon kondensoituva vesi yleensä johdetaan joko ulos tai viemäriin joka on sitten pois sisäilman kosteudesta.

Jos tarkkoja ollaan niin jäähdyttäessä suhteellinen kosteus nousee aina (rh% ennen ilpin sisäyksikköä pienempi kuin välittömästi lamellivälin jälkeen), mutta absoluuttinen kosteus pienenee jos tapahtuu kondenssia ja sillä kokonaisuudessaan sisäilma kuivuu. Ei ilpin sisäyksikön (tai lämmittäessä ulkoyksikkö) kennoon aina kondensoi näkyvästi putkeen asti tippoja jos on kuiva sisäilma vaikka lämmityskauden lopulla / alkukesästä. Parhaissa pumpuissa lamellit kuivataan jäähdytystoiminnon jälkeen ns. kuivausjaksolla (ilman puhallus x minuuttia jäähdytyksen loppuessa). Ei ala sitten haisemaan.
 
Jos tarkkoja ollaan niin jäähdyttäessä suhteellinen kosteus nousee aina (rh% ennen ilpin sisäyksikköä pienempi kuin välittömästi lamellivälin jälkeen), mutta absoluuttinen kosteus pienenee jos tapahtuu kondenssia ja sillä kokonaisuudessaan sisäilma kuivuu.
Tätä tässä lähin ihmettelemään, mutta tyydyn nyt vastaukseen sellaisenaan.
 
Noinhan se juurikin menee, eli absoluuttinen kosteus kertoo montako grammaa vettä on vaikka kuutiossa ilmaa ja suhteellinen kosteus sitten kertoo prosenttiyksikköinä paljonko vettä on suhteessa vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteuteen eli hetkeen kun vesi alkaa tiivistyä pinnoille.

Esim jos 25 ast asunnossa on ilmassa vettä 15g/m3, on suhteellinen kosteus 60%. Kun ilma jäähdytetään 25 -> 20c ja vesimäärä pysyy vakiona (15g/m3), nouseekin suhteellinen kosteus 85%. Ilp tietysti kondensoi ja siten poistaa tätä vettä x määrän joten käytännössä huoneilman kosteus laskee. Tuolla 15g/m2 kastepiste asettunee jonnekkin 18-19c(?) paikkeille (eli hetki jolloin ilmankosteus on 100% ja vesi alkaa tiivistyä pintoihin) joten jos Ilpin kenno on alle tuon lämpötilan, vesi kondensoituu sinne ja poistuu poistoputkea pitkin.
 
Suora sähkö lämmitys talo ilman vesi kiertoo
Sähköä menee sen 25000-30000
Mikä tähän nyt olisi se järkevin ratkaisu
Että saisi kulut alas
Varava takka löytyy mut pitäisi vaihtaa uuteen (haljennut)
 
Suora sähkö lämmitys talo ilman vesi kiertoo
Sähköä menee sen 25000-30000
Mikä tähän nyt olisi se järkevin ratkaisu
Että saisi kulut alas
Varava takka löytyy mut pitäisi vaihtaa uuteen (haljennut)

Vanha iso talo ja paljon neliöitä?

Ei taida yksi takka tai yksi ilppikään ihmeitä tehdä, mutta eiköhän niillä kulutusta alas saa.
 
Lämpötilaa sisällä asteen pari pienemmäksi ja lyhemmät suihkut? Eristeiden ja ikkunoiden kunto? Takan pelti kiinni kun ei käytössä?
Ei tosta lämpötilasta huvitaisi niin kauheasti tinkkiä.
Takan pelti on kiinni ja uusi takka tulossa tilalle kilpailutus takasta kesken.
Osasta ikkunoista tiivisteet vähän huonossa kunnossa
Onko kellään kokemusta mitä yleensä ikkunoiden tiivisteiden vaihto maksaa
Joo tiedän ikkunoiden määrä vaikuttaa
Mut hintahaarukkaa haen.
 
No ei kyllä ole normaalit lukemat 99 vuoden 170m2 talolle. Asukasmäärästä riippuen sanoisin että siellä 20t pinnassa pitäisi olla.

Onko koneellinen ilmanvaihto? Tuon ikäisissä monesti pelkkä koneellinen poisto ja se vetää kyllä lämpöä harakoille. Millainen lämminvesivaraaja? Joku fiksu 300l jäspi vai joku vanha valurata 4m3 pönttö jossain kylmässä kellarissa? Kaikki valot hehkulamppuja, ulkona vielä pari 150w halogeenia? 15kw kiuas, ulkoporeallas? Varaava betonilaatta sähkökaapeleilla jossain 20cm paksussa valussa?

Ilp nyt varmaan alkuun on hyvä hankinta jos asunto on sen mallinen että lämpö siitä leviää. Myös nuo "älypatterit" kannattaa, tai edes sellaiset missä on kunnon termari ja säädöt. Maksaa 100€/kpl...

Sähköyhtiön kulutuslukemista voi jo jotain päätellä mutta helpointa on asennuttaa keskukseen mittarit eri vaiheille, tai sitten ihan itse mittarilla pihtimittareilla mitkä laitteet sitä sähköä syö ja koska.
 
Onko näistä hyötyy ja taitaa olla aika kallis vaihto homma?
Ei toi nyt niin kallista ole. Meillä 120m2 omakotitaloon kaikki patterit uusiks, hubi ja yks seinäkontrolleri n.1500e. Olikohan 10 patteria.
Ei tosta lämpötilasta huvitaisi niin kauheasti tinkiä
No mitä välii sillä on onko pikkuvessa tai joku pukuhuone päivisin viileämmät kun koko perhe on poissa? Tai öisin? Käyttämättömät huoneet voi pitää pienemmällä lämmöllä kun niissä ei kukaan ole.
Kyllä mä veikkaa että tommonen pikkuvessakin kun on vuorokaudesta sen vähintään kolmasosan kylmänä niin säästöä kyllä syntyy.. Meilläkin pikkuvessa on aamulla pari tuntia päällä kun perhe heräilee ja menee päiväks pois ja taas lämpiää tuntia ennenkuin tullaan kotiin ja pitää lämmöt iltakymmeneen jonka jälkeen taas pois päältä yöks.
Toki miinuksena jos menee yöllä vessaan voi olla vähän viileä mutta voi sen laittaa yöks vaikka jokusen asteen viileämmäks ku päivällä. Ittelle toi ei ole niin nokonuukaa jos pitää käydä yöllä pissillä kylmässä vessassa.

Ja meillä siis tän säikee aloitusviestissä mainittu setuppi.
 
Ei tosta lämpötilasta huvitaisi niin kauheasti tinkkiä.
Takan pelti on kiinni ja uusi takka tulossa tilalle kilpailutus takasta kesken.
Osasta ikkunoista tiivisteet vähän huonossa kunnossa
Onko kellään kokemusta mitä yleensä ikkunoiden tiivisteiden vaihto maksaa
Joo tiedän ikkunoiden määrä vaikuttaa
Mut hintahaarukkaa haen.

Eiköhän ne ikkunan tiivisteet kannata omassa omakotitalossa uusia itse. Katsele vaikka nettirautakaupoista hintoja mitä maksavat ja mittaa paljonko yhteen ikkunaan menee. Siitä saat sen hinnan laskettua.

Muuten kulutukselle ei ole mahdottomasti tehtävissä. Vaihda suihkuun säästösuihkut. Sillä säästät ehkä 1000 kWh vuodessa riippuen tietenkin siitä miten paljon vettä kulutat.

Muuten sitten 1-2 kpl ilmalämpöpumppuja asennuta. Vaikka Mitsubishin LN25 tai LN35 malleja. Niillä säästät sitten useamman tuhat kWh vuodessa.
 
No ei kyllä ole normaalit lukemat 99 vuoden 170m2 talolle. Asukasmäärästä riippuen sanoisin että siellä 20t pinnassa pitäisi olla.

Onko koneellinen ilmanvaihto? Tuon ikäisissä monesti pelkkä koneellinen poisto ja se vetää kyllä lämpöä harakoille. Millainen lämminvesivaraaja? Joku fiksu 300l jäspi vai joku vanha valurata 4m3 pönttö jossain kylmässä kellarissa? Kaikki valot hehkulamppuja, ulkona vielä pari 150w halogeenia? 15kw kiuas, ulkoporeallas? Varaava betonilaatta sähkökaapeleilla jossain 20cm paksussa valussa?

Ilp nyt varmaan alkuun on hyvä hankinta jos asunto on sen mallinen että lämpö siitä leviää. Myös nuo "älypatterit" kannattaa, tai edes sellaiset missä on kunnon termari ja säädöt. Maksaa 100€/kpl...

Sähköyhtiön kulutuslukemista voi jo jotain päätellä mutta helpointa on asennuttaa keskukseen mittarit eri vaiheille, tai sitten ihan itse mittarilla pihtimittareilla mitkä laitteet sitä sähköä syö ja koska.

Moro
Kaksi aikusta asuu talossa
Sähkö kiuas sauna melkein joka päivä päällä
Valot aika paljon hehkuja
Ulkona halogeeneeja
Porealasta ei ole
Varajaa joku vanha rommu en mallia muista
Lämmitys sähköpaterit ja märkätiloissa lattialämmitys
Koneellinen ilmanvaihto
 
Moro
Kaksi aikusta asuu talossa
Sähkö kiuas sauna melkein joka päivä päällä
Valot aika paljon hehkuja
Ulkona halogeeneeja
Porealasta ei ole
Varajaa joku vanha rommu en mallia muista
Lämmitys sähköpaterit ja märkätiloissa lattialämmitys
Koneellinen ilmanvaihto
No ei sitten ihme että sähköä palaa..
Pelkkä sauna vie tosta varmaan karhunosan. Ja jos pidätte koko tönöä aina asumislämmössä ni varmasti sähköä palaa.. kaks ihmistä tuskin tarviis pitää täyttä lämpöö koko talossa. Eli ne älypatterit heti kun oot saanu noi muut kuntoon.
 
No ei sitten ihme että sähköä palaa..
Pelkkä sauna vie tosta varmaan karhunosan. Ja jos pidätte koko tönöä aina asumislämmössä ni varmasti sähköä palaa.. kaks ihmistä tuskin tarviis pitää täyttä lämpöö koko talossa. Eli ne älypatterit heti kun oot saanu noi muut kuntoon.
Juu saunomisesta ei kauheasti viitsi tinkii nautinto homma kyseessä ja olen siitä valmis maksaa
Tyhmä tietenkin että on sähkökiuas
Puu tulisi halvemaksi saan vielä puutavaraa aika halvalla. Muut kiuas muutos työ kallis homma
 
No ei sitten ihme että sähköä palaa..
Pelkkä sauna vie tosta varmaan karhunosan. Ja jos pidätte koko tönöä aina asumislämmössä ni varmasti sähköä palaa.. kaks ihmistä tuskin tarviis pitää täyttä lämpöö koko talossa. Eli ne älypatterit heti kun oot saanu noi muut kuntoon.

Saunan lämmitys vie noin 10 kWh per saunomiskerta.

Eli jos joka päivä saunoo ympäri vuoden niin 3650 kWh suunnilleen.

Ei tuo mikään leijonanosa ole yli 25.000 kWh vuosikulutuksesta.

Ilmalämpöpumppujen ja säästösuihkun lisäksi yläpohjan lisäeristäminen puhallusvillalla voisi olla kannatta investointi.

Ja sitten niiden hehkulamppujen korvaaminen kunnollisilla led-polttimoilla. Varsinkin ulkona olevissa valaisimissa se on järkevää.
 
Juu saunomisesta ei kauheasti viitsi tinkii nautinto homma kyseessä ja olen siitä valmis maksaa
Tyhmä tietenkin että on sähkökiuas
Puu tulisi halvemaksi saan vielä puutavaraa aika halvalla. Muut kiuas muutos työ kallis homma
No tietysti se on aika hankalaa mistään alkaa säästämään jos mistään ei haluu tinkii..
 
No tietysti se on aika hankalaa mistään alkaa säästämään jos mistään ei haluu tinkii..
Niin ei tässä ollutkaan mistään tarkoitus tinkii
Vaan ajatus oli että mitä kaikee voi parantaa talossa ja hyviä vinkkejä täältä on tullut
 
Eikä se kiukaan lämpökään "hukkaan" mene paitsi kesällä eli lämmityskauden ulkopuolella.

Mitä toi sun "koneellinen ilmanvaihto" oikeen tarkoittaa? Koneellista poistoa mitä jo veikkasinkin?
Eli se, valot ja ilp/patterit kun päivität niin katoaa 5000kwh sähkölaskusta.
 
Eikä se kiukaan lämpökään "hukkaan" mene paitsi kesällä eli lämmityskauden ulkopuolella.

Mitä toi sun "koneellinen ilmanvaihto" oikeen tarkoittaa? Koneellista poistoa mitä jo veikkasinkin?
Eli se, valot ja ilp/patterit kun päivität niin katoaa 5000kwh sähkölaskusta.
Juu koneelinen poisto on vaan
 
Niin ja tarkoitus olis että kulutuksen saisi painettua 15000-20000 niin takaa käytetäisiin myös joten toi varmaan ihan mahdollinen lukema
Siihen olisin tyytyväinen jos onnistuu ilman että joutuu kärvistelee.
 
Niin ja tarkoitus olis että kulutuksen saisi painettua 15000-20000 niin takaa käytetäisiin myös joten toi varmaan ihan mahdollinen lukema
Siihen olisin tyytyväinen jos onnistuu ilman että joutuu kärvistelee.

Siinä on sulle yllä niitä keinoja joista voi alkaa valitsemaan.

Varaavassa takassa jos polttaa pinokuutiometrin sekalaisia klapeja, niin hyödyksi saa noin 1000 kWh lämpöä. Eli luokkaa 100 euroa säästää siinä kuutiometrillä puuta. Paitsi toki ne puut maksaa yleensä ja saattaa maksaa esimerkiksi 50 euroa pinokuutiolta.

Hitonmoinen puusavotta siinä on jos talvessa vaikka 5 kuutiometriä polttelee takassa klapeja.
 
Siinä on sulle yllä niitä keinoja joista voi alkaa valitsemaan.

Varaavassa takassa jos polttaa pinokuutiometrin sekalaisia klapeja, niin hyödyksi saa noin 1000 kWh lämpöä. Eli luokkaa 100 euroa säästää siinä kuutiometrillä puuta. Paitsi toki ne puut maksaa yleensä ja saattaa maksaa esimerkiksi 50 euroa pinokuutiolta.

Hitonmoinen puusavotta siinä on jos talvessa vaikka 5 kuutiometriä polttelee takassa klapeja.

saan koivuklapia 40e irtokuutio metri
Pitäisi olla laskureiden mukaan olla halvempaa kuin sähkö ainakin kun ilpien hyötysuhde rupee huononemaan
Hyvät varasto tilat löytyy se ei ole ongelma:D
 
No siinähän se vähän on, että jos maksat klapista 40/irtokuutio eli about 60/pinokuutio ja sillä korvaa 1000kwh sähköä niin onko se sen arvoista? Täällä missä sähkö maksaa siirtoineen alta 10c/kWh, on vaikeaa perustella järjellä että se puilla lämmittämisestä saatava hyöty, 40€/1000kwh korvaisi siihen kuluneen vapaa-ajan.

Kyllä meilläkin takka ja sauna lämpiää, mutta ihan vaan tunnelman vuoksi ja puita menee se 1,5m3 vuodessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 248
Viestejä
4 490 997
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom