Oluen paneminen itse

Tuo ITC-308 vaikuttaisi kyllä aika helpolta ratkaisulta. Mökillä sattuisi olemaan yksi arkkupakastin tyhjillään, voiko tuota siihen käyttää, vai onko pakastin jo vähän liian järeä jäädytykseltään? Arkkupakastimeen ei toki tuo Fermentasaurus mitenkään kätevästi sopisi... :tdown:
Arkkupakastin on oikein toimiva ratkaisu, googlaa vaikka "keezer build". Ainoa miinus on pohjalle kondensoituva vesi, pakastin ei kuivaa itseään samalla tavalla kuin jääkaappi.
 
Arkkupakastin on oikein toimiva ratkaisu, googlaa vaikka "keezer build". Ainoa miinus on pohjalle kondensoituva vesi, pakastin ei kuivaa itseään samalla tavalla kuin jääkaappi.

Tämä pitää paikkaansa, samoin tietysti sekin että lämpötila tuppaa pakastimessa vähän seilaamaan enemmän jäähdyttimen ollessa sen verran raju ja toleranssi säädetty vähän löysämmäksi ettei pakastin koko ajan kliksuttele päälle/pois.
 
Osaako palstalaiset kertoa missä vika kun olut vehnäolut maistuu vain etäisesti banaanilta vaikka lämpötila oli kovimpien helteiden aikaan jopa yläkanttiin? Päällimmäisenä makuna kegitetyssä oluessa tulee vähän greippikuorimainen kitkeryys, eilä olut ole lainkaan raikasta.

Panoprosessissa nyt meni montakin asiaa pieleen, mutta mikä on se todennäköisin kun makupaletti on tuo. Kenties kypsymätön olut? Kypsyykö kegissä?
 
Osaako palstalaiset kertoa missä vika kun olut vehnäolut maistuu vain etäisesti banaanilta vaikka lämpötila oli kovimpien helteiden aikaan jopa yläkanttiin? Päällimmäisenä makuna kegitetyssä oluessa tulee vähän greippikuorimainen kitkeryys, eilä olut ole lainkaan raikasta.

Panoprosessissa nyt meni montakin asiaa pieleen, mutta mikä on se todennäköisin kun makupaletti on tuo. Kenties kypsymätön olut? Kypsyykö kegissä?

Mitä hiivaa käytit? Se ainakin vaikuttaa todella paljon makuprofiiliin.
 
Mitä hiivaa käytit? Se ainakin vaikuttaa todella paljon makuprofiiliin.

Safale Wb-06. Nyt kun muistelee niin suurin ongelma oli vierteen jäähdyttäminen, jolloin hiivaus on varmasti tehty ylilämpöön. Ehkä ongelma on siis osittain kuollut/stressaantunut hiiva ja siitä johtuvat virhemaut?
 
Safale Wb-06. Nyt kun muistelee niin suurin ongelma oli vierteen jäähdyttäminen, jolloin hiivaus on varmasti tehty ylilämpöön. Ehkä ongelma on siis osittain kuollut/stressaantunut hiiva ja siitä johtuvat virhemaut?

Nopeasti googletin ja näyttäisi, että monilla muillakin jää juuri samalla hiivalla aika vaisuksi banaanimaisuus. Eli ei ole paras mahdollinen ns. hefe hiiva.
wb-06 experience
 
Nopeasti googletin ja näyttäisi, että monilla muillakin jää juuri samalla hiivalla aika vaisuksi banaanimaisuus. Eli ei ole paras mahdollinen ns. hefe hiiva.
wb-06 experience

Pelkkä banaanin puuttuminen ei olisi ongelma vaan tuo perkuleen kitkeryys. Liekö oikeasti vielä tekeytymätön olut vai virhe prosessissa.. tiedä nyt näistä. Prosessia epäilen mutta oluen nuoruutta toivon. Kuitenkin vehnäolut kyseessä ja panopäivästä on melkein kolme viikkoa. Cold crashausta 3 päivää tuosta ajasta.
 
Liian aikainen cold crash ainakin saattaa jättää olueen asetaldehyliä jonka kuvataan maistuvan raa'alta omenalta. Käsittääkseni korjaantunee ajan kanssa, mutta hitaasti koska iso osa hiivasta on crashattu pois.
 
Liian aikainen cold crash ainakin saattaa jättää olueen asetaldehyliä jonka kuvataan maistuvan raa'alta omenalta. Käsittääkseni korjaantunee ajan kanssa, mutta hitaasti koska iso osa hiivasta on crashattu pois.

Se muuten itse asiassa saattaisi sitten olla hyvinkin tuo, koska luulenpa että tuli cold crashauksessa hätiköityä. Näytti toki siltä että käyminen oli jo pysähtynyt mittausten mukaan mutta ensi kerralla jätän vain pitkäksi aikaa (pari viikkoa) oluen makaamaan hiivapatjan päälle.
 
Liian aikainen cold crash ainakin saattaa jättää olueen asetaldehyliä jonka kuvataan maistuvan raa'alta omenalta. Käsittääkseni korjaantunee ajan kanssa, mutta hitaasti koska iso osa hiivasta on crashattu pois.

Tämå olut pääsi luontoon, koska siinä ei ollut mitään vehnäolueen viittaavaa. Banaanisuus, lempeä maku ja helppo juotavuus loistivat poissaolollaan. En jaksa pettyä joka kerralla kun tuota maistan niin viemäriin se pääsi. Täysi kegillinen mutta oppirahoja :rage: Seuraavalla kerralla annan käydä pienen ikuisuuden niin että lukossa ei ole mitään elämää ja sen jälkeen vain maltillinen cold crash (speidel imee lähellä nollaa ilmaa.. lieko paskat tiivisteet vai mitä)
 
Tämå olut pääsi luontoon, koska siinä ei ollut mitään vehnäolueen viittaavaa. Banaanisuus, lempeä maku ja helppo juotavuus loistivat poissaolollaan. En jaksa pettyä joka kerralla kun tuota maistan niin viemäriin se pääsi. Täysi kegillinen mutta oppirahoja :rage: Seuraavalla kerralla annan käydä pienen ikuisuuden niin että lukossa ei ole mitään elämää ja sen jälkeen vain maltillinen cold crash (speidel imee lähellä nollaa ilmaa.. lieko paskat tiivisteet vai mitä)

No miten kauan annnoit hiivan siivoilla pääkäymisen jälkeen jälkiä?

Itse olen pitänyt yleensä pääkäymisen jälkeen 1-2vk taukoa ennen cold crashia.

Todennäköisimpänä syynä ilman pääsyyn astiaan pidän vesilukkoa. Jos nyt nopeasti laskee, että käymisastiassa olisi 10l ilmaa ja lämpötila ensin 20C elikkäs 293K ja cold crashissa 0C eli 273K, niin tilavuusmuutos vakiopaineessa on vajaa 7 desilitraa. Tuo määrä vajausta löytänee itsensä takaisin vesilukon kautta väärään suuntaan.

Perus melkko-pöntön pohja joustaa jo niin paljon, että pönttöä nostellessa vesilukko laulaa joka suuntaan.
 
Todennäköisimpänä syynä ilman pääsyyn astiaan pidän vesilukkoa. Jos nyt nopeasti laskee, että käymisastiassa olisi 10l ilmaa ja lämpötila ensin 20C elikkäs 293K ja cold crashissa 0C eli 273K, niin tilavuusmuutos vakiopaineessa on vajaa 7 desilitraa. Tuo määrä vajausta löytänee itsensä takaisin vesilukon kautta väärään suuntaan.

Yritin välttää tätä vaihtamalla vesilukon tilalle tuon suljetun korkin samassa lämpötilassa missä olut on käynytkin. Eikö tuolla astiassa pitäisi kuitenkin hiilidioksidia olla sen verran reilusti että korkin vaihdon ei tulisi kauheasti ilmaa syöttää käymisastiaan kunhan homman tekee varovasti?
 
upload_2018-8-17_21-18-0.png


Hieman kyllä harmittaa tämä viime keväänä tehty belgi-ipa, kun kontaminoitui jotenkin. Ainekset olisi ollut olemassa hyvään kun m41 mangroven hiivalla ja reilulla jenkkihumaloinnilla lähdin liikkeelle.

Ylihapokas, tunkkainen maku ja hapan. Kuvassa näkyykin selvästi nuo isot kuplat kun kuohuu pohjasta saakka lasissa.

Veikkaan itse maitohappobakteeria syyksi, mutta tietysti kun ei ole noita virhemakuja hirveästi tullut vastaan niin paha varmaksi sanoa.
 
upload_2018-8-17_21-18-0.png


Hieman kyllä harmittaa tämä viime keväänä tehty belgi-ipa, kun kontaminoitui jotenkin. Ainekset olisi ollut olemassa hyvään kun m41 mangroven hiivalla ja reilulla jenkkihumaloinnilla lähdin liikkeelle.

Ylihapokas, tunkkainen maku ja hapan. Kuvassa näkyykin selvästi nuo isot kuplat kun kuohuu pohjasta saakka lasissa.

Veikkaan itse maitohappobakteeria syyksi, mutta tietysti kun ei ole noita virhemakuja hirveästi tullut vastaan niin paha varmaksi sanoa.

Kontaminaatiot tuo oman mielenkiintonsa tähän :Doisko jotain brettaa? Jos on pullossa, niin pullon kaulaa/nestepintaa tarkkailemalla saa ehkä jonkin käsityksen aiheuttajasta. Bretta tuppaa tekemään sellaisen vähän utuisen rinkulan pullon kaulaan.

Bretta kuten monet muutkin on kyllä siinä mielessä harmittavia, että niitä on lähes mahdotonta saada tapettua muovipinnoilta.
 
Jeesatkaas miestä mäessä.

Minulla on näitä 5L teräskegejä nurkissa Keg 5L
ja hanapatenttina tämäntapainen -> Keg Beer New Growler Homebrew 2L/3.6L/5L Mini Spears Tap Faucet CO2 Injector | eBay

Kysymys kuuluu, mitä hiluja pitäisi hankkia, että tuohon saisi CO2 kapselit vaihdettua pois ja tilalle CO2 palloventtiili ja siihen sitten letkulla kunnon CO2 pullo kiinni?

Vähän menee ohi tuosta, mutta huomasin, että olet tehnyt sahtia ainakin ennen. Mites aloittelijalle että onko reittausblogin ohje hyvä jos kokeilisi tehdä moista? Helppo ohje sahdin valmistukseen | Reittausblogi
 
Kontaminaatiot tuo oman mielenkiintonsa tähän :Doisko jotain brettaa? Jos on pullossa, niin pullon kaulaa/nestepintaa tarkkailemalla saa ehkä jonkin käsityksen aiheuttajasta. Bretta tuppaa tekemään sellaisen vähän utuisen rinkulan pullon kaulaan.

Bretta kuten monet muutkin on kyllä siinä mielessä harmittavia, että niitä on lähes mahdotonta saada tapettua muovipinnoilta.

Bretta-kontaminaatio on toki mahdollinen, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Yleensä niistä tulee tunnistettava esterinen ja pippurinen maku, eikä näin suurta pilaantumista tule, korkeintaan pieni viba.

Toisekseen starttaan aina yleensä normihiivat jotka lisätään lähes heti vierteeseen. Ja sitä normihiivaa kun on paaaljon enemmän mitä käymispöntön naarmuissa pesivää brettaa niin suurin osa käymisestä pitäisi tapahtua sillä tarkoitetulla hiivalla.

Kieltämättä nuo muoviset melkko-pöntöt on hieman kontaminaatioalttiita. Rosteripöntöt menossa kyllä hankintaan heti kun budjetti antaa myöden.

Kontaminaation lähteenä itse veikkaan kuitenkin automaattilappoa. Tuossa on kaikenlaisia hankalasti putsattavia rakosia ja tiivisterenkaita joiden taakse pääsee syöpäläiset lisääntymään. Pitänee jossain kohtaa nuokin investoida uusiksi ja harkita myös jonkinlaista co2 laitteistoa ihan siihen, että voisi aina hapen puhallella ulos astioista ennen pullotusta/jne.
 
Bretta-kontaminaatio on toki mahdollinen, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Yleensä niistä tulee tunnistettava esterinen ja pippurinen maku, eikä näin suurta pilaantumista tule, korkeintaan pieni viba.

Toisekseen starttaan aina yleensä normihiivat jotka lisätään lähes heti vierteeseen. Ja sitä normihiivaa kun on paaaljon enemmän mitä käymispöntön naarmuissa pesivää brettaa niin suurin osa käymisestä pitäisi tapahtua sillä tarkoitetulla hiivalla.

Bretta omaan suuhun on kuivakkaa, hieman hapanta navettaa. Toki niitäkin varmaan lukuisia erilaisia, kuka tietää.

Yleensähän se bretta pääsee valloilleen vasta kaupallisen hiivan lopetettua työnsä, ne kun jättää usein käyttämättä liemeen hyvin bretalle maistuvia sokereita.
 
Bretta omaan suuhun on kuivakkaa, hieman hapanta navettaa. Toki niitäkin varmaan lukuisia erilaisia, kuka tietää.

Yleensähän se bretta pääsee valloilleen vasta kaupallisen hiivan lopetettua työnsä, ne kun jättää usein käyttämättä liemeen hyvin bretalle maistuvia sokereita.

Tässä tapauksessa tosin bretta-kontaminaation mahdollisuutta pienentää vielä se, että tuo mangroven m41 belgian ale hiiva on jo itsessään melko tiukkaa tavaraa. Käyttää jo sellaisenaan hyvin kuivaksi ja olen tätä onnistuneesti belgi-ipassa aiemmin käyttänyt. Nyt joku muu pöpö pääsi pesiytymään mukaan.
 
Kontaminaation lähteenä itse veikkaan kuitenkin automaattilappoa. Tuossa on kaikenlaisia hankalasti putsattavia rakosia ja tiivisterenkaita joiden taakse pääsee syöpäläiset lisääntymään. Pitänee jossain kohtaa nuokin investoida uusiksi ja harkita myös jonkinlaista co2 laitteistoa ihan siihen, että voisi aina hapen puhallella ulos astioista ennen pullotusta/jne.

Hana pöntön kylkeen ja painovoimasesti pulloon/kegiin mielestäni parempi kuin lappo, näin ilman CO2 kikkailuja.
Pikkupöntöillähän se onnistuu helposti kun nostaa johonkin tasolle.
Pullontäyttäjä vaikka suoraan hanan perään.

Samalla pienenee myös riski imaista pohjamuhjua mukaan taikka ilmaa/happea.
 
Hana pöntön kylkeen ja painovoimasesti pulloon/kegiin mielestäni parempi kuin lappo, näin ilman CO2 kikkailuja.
Pikkupöntöillähän se onnistuu helposti kun nostaa johonkin tasolle.
Pullontäyttäjä vaikka suoraan hanan perään.

Samalla pienenee myös riski imaista pohjamuhjua mukaan taikka ilmaa/happea.

On tuossakin omat ongelmansa. Enkä oikein lämpene ajatukselle lisätä hanaa primääriin, yksi hankalasti puhdistettava paikka lisää.

Tapaan lisätä pullotussokerin sokeriliemen muodossa toiseen astiaan, johon lappoan oluen suoraan primääristä. Pullotus sitten tuosta toisesta lapolla edelleen. Toki voisi tehdä dedikoidun pullotusastian ja mainitulla tavalla pullontäyttäjä suoraan hanaan kiinni pätkällä silikoniletkua tms. Jos ylimääräinen lappoaminen jää välistä niin aina parempi.

Täytynee katsoa jos jostain ilmaantuisi joku mahd. halpa ylijäämä rosterikattila, josta voisi tehdä kunnon rst-hanavehkeillä pullotussäiliön.

Kegihommiin ei vielä budjetti anna myöden, vaikka houkutus olisikin kova.
 
On tuossakin omat ongelmansa. Enkä oikein lämpene ajatukselle lisätä hanaa primääriin, yksi hankalasti puhdistettava paikka lisää.

Tapaan lisätä pullotussokerin sokeriliemen muodossa toiseen astiaan, johon lappoan oluen suoraan primääristä. Pullotus sitten tuosta toisesta lapolla edelleen. Toki voisi tehdä dedikoidun pullotusastian ja mainitulla tavalla pullontäyttäjä suoraan hanaan kiinni pätkällä silikoniletkua tms. Jos ylimääräinen lappoaminen jää välistä niin aina parempi.

Täytynee katsoa jos jostain ilmaantuisi joku mahd. halpa ylijäämä rosterikattila, josta voisi tehdä kunnon rst-hanavehkeillä pullotussäiliön.

Kegihommiin ei vielä budjetti anna myöden, vaikka houkutus olisikin kova.

Näinhän se on, että jossain kohti kompromissiä tulee.

Sen enempää mainostamatta vinkkaisin, että Panimonurkka myy aika edullista käymisastiaksi soveltuvaa RST-kattilaa.
Kattila 30l rst
Kattila 18l rst

Tuohon hana vain, ja kovaa ajoa.
Yksi noita löytyy meiltä. Uskoisin, että tiivisteen saisi kestämään 1-2psi painetta CO2-työntöä varten.
 

Mulla ei linkki aukea mutta melkein sanoisi että vertaa paljonko "oikea" setti kunnon hiilidioksidipullolla maksaa. Itse kikkailin sodastreamin kanssa ja vaikka se toimiikin niin sodastream pullon sulkemattomuus hukkaa kaasua ja yhdessä pullossa sitä ei kauheasti ole hukattavaksi.

Eli vertaile vielä kunnon setti kylkeen ja mieti kestätkö sen kustannukset (regu, letkut, co2 pullo)
 
Mulla ei linkki aukea mutta melkein sanoisi että vertaa paljonko "oikea" setti kunnon hiilidioksidipullolla maksaa. Itse kikkailin sodastreamin kanssa ja vaikka se toimiikin niin sodastream pullon sulkemattomuus hukkaa kaasua ja yhdessä pullossa sitä ei kauheasti ole hukattavaksi.

Eli vertaile vielä kunnon setti kylkeen ja mieti kestätkö sen kustannukset (regu, letkut, co2 pullo)
Tuossa kun tulee tuo regu mihin saa myös isommat pullot kiinni niin siinä mielessä vois olla ihan hyvä.
 
Tuossa kun tulee tuo regu mihin saa myös isommat pullot kiinni niin siinä mielessä vois olla ihan hyvä.

Juu ihan pätevältä vaikuttaa kun nyt sain linkin auki. Olutletku tuossa on liian lyhyt ja tulee aiheuttamaan kuohuvaa olutta. Normaalisti tuon olutletkun tulisi olla tyypillisesti noin 3m luokkaa, jolloin saat sopivan vastapaineen letkuun eikä oluesta karkaa hapot sen pudotessa lasiin.
 
Osaako joku kertoa mikä mahdollisesti meni pieleen?

Viime kuussa tuli tehtyä 2 erää IPAa täysin samalla reseptillä, mutta jälkimmäinen maistui jotenkin surkealta. Ensimmäisessä oli todella intensiivinen humalan aromi, mutta toisessa sitä oli hyvin vähän, ja tilalla oli karvas kalkkimainen maku. Ainoa ero reseptissä oli että laitoin jälkimmäiseen satsiin pullotusvaiheessa 3 grammaa kipsiä 10 litraan olutta, mutta ei kai kipsi noin kitkerää pitäisi olla, eikä se myöskään poista humalan hedelmäisyyttä. Olisiko syynä hapettuminen tai infektio? Humalat oli säilytetty ilmatiiviisti pakastimessa, eli en usko että se oli ongelma.
 
Osaako joku kertoa mikä mahdollisesti meni pieleen?

Viime kuussa tuli tehtyä 2 erää IPAa täysin samalla reseptillä, mutta jälkimmäinen maistui jotenkin surkealta. Ensimmäisessä oli todella intensiivinen humalan aromi, mutta toisessa sitä oli hyvin vähän, ja tilalla oli karvas kalkkimainen maku. Ainoa ero reseptissä oli että laitoin jälkimmäiseen satsiin pullotusvaiheessa 3 grammaa kipsiä 10 litraan olutta, mutta ei kai kipsi noin kitkerää pitäisi olla, eikä se myöskään poista humalan hedelmäisyyttä. Olisiko syynä hapettuminen tai infektio? Humalat oli säilytetty ilmatiiviisti pakastimessa, eli en usko että se oli ongelma.

Tuskin mahdollista, että 3g kipsiä tuossa batchin koossa vaikuttaisi niin paljoa. Kipsi kylläkin muuttaa olutta hieman katkerammaksi ja joidenkin mukaan korostaa humalan aromeita.

Mutta miksi lisäsit kipsin vasta pullotusvaiheeseen? Mäskiin lisättäessä se auttaa alentamaan mäskin pH:ta, joka usein voi olla ongelma vesijohtovedellä ja vaaleilla maltailla pantaessa. Jos mäskin pH on kohdallaan niin sitten keittoon, niin kipsi liukenee varmasti kunnolla.

Veikkaan syyksi ihan jotain muuta epäpuhtautta. Oluenpilaajabakteereita on n+1 kappaletta. Onko oluen väri sama? Entä hapot?
 
Osaako joku kertoa mikä mahdollisesti meni pieleen?

Viime kuussa tuli tehtyä 2 erää IPAa täysin samalla reseptillä, mutta jälkimmäinen maistui jotenkin surkealta. Ensimmäisessä oli todella intensiivinen humalan aromi, mutta toisessa sitä oli hyvin vähän, ja tilalla oli karvas kalkkimainen maku. Ainoa ero reseptissä oli että laitoin jälkimmäiseen satsiin pullotusvaiheessa 3 grammaa kipsiä 10 litraan olutta, mutta ei kai kipsi noin kitkerää pitäisi olla, eikä se myöskään poista humalan hedelmäisyyttä. Olisiko syynä hapettuminen tai infektio? Humalat oli säilytetty ilmatiiviisti pakastimessa, eli en usko että se oli ongelma.

Epäilyttää kyllä kipsin liukeneminen valmiiseen olueen. Vedensäädöt ehdottomasti viimeistään keittoon, jos haluaa käyttää.
 
Wikipedia sanoo kipsin liukoisuudeksi 0.21g/100mL mikä vastaisi 21g/10L, eli pitäisi liueta helposti. Maistoin sitä veteen sekoitettuna eikä se isommissakaan määrin maistunut kuin kivennäisvedeltä, eli kipsi tuskin oli ongelma.
 
Ideoita hyvästä humalaa sisältävästä tummasta oluesta, jota tehdä pimenevien iltojen saatoksi? Periaatteessa siis humaloitu Imperial Stout tai Black IPA olisi siis hakusassa.
 
Ideoita hyvästä humalaa sisältävästä tummasta oluesta, jota tehdä pimenevien iltojen saatoksi? Periaatteessa siis humaloitu Imperial Stout tai Black IPA olisi siis hakusassa.


Eli jenkkityylinen imperial stout? Noissahan on usein humalaa ihan rutosti eli Plevnan Siperian tai vastaavan klooni olisi hyvä jos saa niin vahvaa olla.
 
Ideoita hyvästä humalaa sisältävästä tummasta oluesta, jota tehdä pimenevien iltojen saatoksi? Periaatteessa siis humaloitu Imperial Stout tai Black IPA olisi siis hakusassa.

Tämä on ihan hyväksi todettu resepti: Resepti: Reittausblogin Katajainen Ansa (vol. 2) Imperial Porter | Reittausblogi

Ja mustista maltaista kannattaa muistaa se, että niitä ei ole hyötyä mäskätä. "Steeping" riittää eli kuumassa vedessä liotus tai lisäys mäskäykseen hieman ennen loppua värin irroittamiseksi.
 
Tämä on ihan hyväksi todettu resepti: Resepti: Reittausblogin Katajainen Ansa (vol. 2) Imperial Porter | Reittausblogi

Ja mustista maltaista kannattaa muistaa se, että niitä ei ole hyötyä mäskätä. "Steeping" riittää eli kuumassa vedessä liotus tai lisäys mäskäykseen hieman ennen loppua värin irroittamiseksi.

Okei tämä hyvä tietää. Käytännössä siis pysyy mäskipatja läpäisevämpänä kun maltaiden määrää ei tarvitse turhaan kasvattaa. Tietysti eipä noita tummia maltaita kauheasti laiteta, mutta vähäkin voi vaikuttaa jos mennään äärirajoilla..

Eli jenkkityylinen imperial stout? Noissahan on usein humalaa ihan rutosti eli Plevnan Siperian tai vastaavan klooni olisi hyvä jos saa niin vahvaa olla.

Nimenomaan Plevnan Siperia olisi aivan huikea, mutta sitäpä ei noin vain taideta kasaan raapia. Reseptiin viittaavaakaan ei ole tullut vielä vastaan, mutta käytetyt humalat kyllä.
 
Okei tämä hyvä tietää. Käytännössä siis pysyy mäskipatja läpäisevämpänä kun maltaiden määrää ei tarvitse turhaan kasvattaa. Tietysti eipä noita tummia maltaita kauheasti laiteta, mutta vähäkin voi vaikuttaa jos mennään äärirajoilla..

Mustien maltaiden suuri ongelma on se, että pH saattaa laskea todella alas jos ne on mäskissä alusta alkaen. Useimmat noista ovat myös kuorittuja joten tukkivat suodattavuuden aika hyvin.

Sokeriahan noista ei uutu juuri lainkaan, ainoastaan väriä ja paahteista makua jne. Värin ja paahteisuuden irroittamiseen riittää kun liottaa 10-15min kuumahkossa vedessä tai lisää mäskipatjan päälle vähän ennen loppua.
 
IMG_20180915_164744_331.jpg


Viime viikonlopun panoista samplet kuivahumalan lisäyksen yhteydessä.

Centennial single hop ipaa ja neipaa. Kumpi on kumpi? :tup::drool::kippis:

Hiivana neipassa wlp066 london fog. Kävi 1.010:aan vaikka attenuation piti olla low/medium.
 
Piti kirjautua tänne pitkän selailun jälkeen, oma eka täysmäskäys takana, juurikin tuolla motonetin pregolla ja lapon valmis ipa setillä (kiinostaisi mitä humalaa ja mallasta sisälsi, pakkaus ei kertonut mitään)

Noh, mallas oli suht hienoa ja jauhoakin oli seassa(ei olisi pitänyt koko pussia tyhjentää, oma syy) , mäskipeti meni lopulta tukkoon ja piti väkisin laskea vierre läpi, tästä syystä ylimääräinen huuhtelu jätettiin kokonaan pois, joten voltit kipusi hyvinkin päälle 7

Extra humalana käytettiin styrian wolfia sekä 5 minuutin keitossa että kuivahumaloinnissa. Ensimmäinen itse mäskätty olut, paljon virheitä mutta maku oli silti positiivinen yllätys ekan pullon jälkeen

IMG_20180917_201212.jpg
 
Piti kirjautua tänne pitkän selailun jälkeen, oma eka täysmäskäys takana, juurikin tuolla motonetin pregolla ja lapon valmis ipa setillä (kiinostaisi mitä humalaa ja mallasta sisälsi, pakkaus ei kertonut mitään)

Noh, mallas oli suht hienoa ja jauhoakin oli seassa(ei olisi pitänyt koko pussia tyhjentää, oma syy) , mäskipeti meni lopulta tukkoon ja piti väkisin laskea vierre läpi, tästä syystä ylimääräinen huuhtelu jätettiin kokonaan pois, joten voltit kipusi hyvinkin päälle 7

Extra humalana käytettiin styrian wolfia sekä 5 minuutin keitossa että kuivahumaloinnissa. Ensimmäinen itse mäskätty olut, paljon virheitä mutta maku oli silti positiivinen yllätys ekan pullon jälkeen

IMG_20180917_201212.jpg

Melko tummalta vaikuttaa värikin, vai hämääkö kuva miten?

Rouhitussa maltaassa on aina hieman jauhoa mukana, eikä se ole ongelma mäskipatjan suodattavuuden kanssa ainakaan oman kokemuksen mukaan. Sen sijaan maltaat on voitu rouhia turhan hienoksi tuollaisia mallaspiipun omaavia laitteita varten, jotka toimivat paremmin suht karkeaksi rouhitulla maltaalla. Mäskin joukkoon voi myös lisätä pari kourallista kauran kuoria, jotka helpottaa suodattavuutta.

Lappo on yksi joka myy panokamaa, mutta Panimonurkka on oman kokemuksen mukaan kattavampi valikoimaltaan. Rouhivat maltaat vakiona aika sopivalle karkeudelle noita vierrettä kierrättäviä panolaitteita ajatellen. Valmispakkaukset kannattaa skipata tästä edespäin, samalla rahalla saa helposti 2-3 settiin raaka-aineet mitä tuollainen yksi valmispakkaus maksaa.

Reseptien suunnitteluun saa apuja vaikkapa täältä ketjusta. Viking Alen perus pilsner ja pale zero on kelpo maltaita perusoluisiin, vaikka itse suosinkin nykyään paljolti Panimonurkan myymiä Simpson'sin maltaita.

Humaloinnissa omat silmät avautui aika paljon kun luin Brew Dogin diy dogia. Olin aiemmin annostellut humalaa hyvin maltillisesti, mutta parin kokeilun jälkeen humalointia tuli lisättyä reilulla kädellä kun diy dogista sai rohkaisua siihen, että olutta voi humaloida todella rankalla kädellä. (Jos siis pitää humaloiduista oluista).
 
Mulla kanssa pari erää mitä pullottanut muuttunu tosi tummiksi kolme viikkoa pullotuksesta ja maut häviää viikko viikolta. Kegillä ei sitä ongelmaa vielä ainaskaa ollut. Eli kai ne pullotetut sitte jotenki päässy hapettumaan.
 
Melko tummalta vaikuttaa värikin, vai hämääkö kuva miten?

Rouhitussa maltaassa on aina hieman jauhoa mukana, eikä se ole ongelma mäskipatjan suodattavuuden kanssa ainakaan oman kokemuksen mukaan. Sen sijaan maltaat on voitu rouhia turhan hienoksi tuollaisia mallaspiipun omaavia laitteita varten, jotka toimivat paremmin suht karkeaksi rouhitulla maltaalla. Mäskin joukkoon voi myös lisätä pari kourallista kauran kuoria, jotka helpottaa suodattavuutta.

Lappo on yksi joka myy panokamaa, mutta Panimonurkka on oman kokemuksen mukaan kattavampi valikoimaltaan. Rouhivat maltaat vakiona aika sopivalle karkeudelle noita vierrettä kierrättäviä panolaitteita ajatellen. Valmispakkaukset kannattaa skipata tästä edespäin, samalla rahalla saa helposti 2-3 settiin raaka-aineet mitä tuollainen yksi valmispakkaus maksaa.

Reseptien suunnitteluun saa apuja vaikkapa täältä ketjusta. Viking Alen perus pilsner ja pale zero on kelpo maltaita perusoluisiin, vaikka itse suosinkin nykyään paljolti Panimonurkan myymiä Simpson'sin maltaita.

Humaloinnissa omat silmät avautui aika paljon kun luin Brew Dogin diy dogia. Olin aiemmin annostellut humalaa hyvin maltillisesti, mutta parin kokeilun jälkeen humalointia tuli lisättyä reilulla kädellä kun diy dogista sai rohkaisua siihen, että olutta voi humaloida todella rankalla kädellä. (Jos siis pitää humaloiduista oluista).

Joo, tummunut pullossa aika paljon, ilmeisesti pääsi hapettumaan pullotusvaiheessa(kuvakin hämää kyllä)

Tuo valmispakkaus otettiin testimielessä, paninonurkasta onkin jo tilattu tavaraa seuraavaan panoon.
 
Piti kirjautua tänne pitkän selailun jälkeen, oma eka täysmäskäys takana, juurikin tuolla motonetin pregolla ja lapon valmis ipa setillä (kiinostaisi mitä humalaa ja mallasta sisälsi, pakkaus ei kertonut mitään)

Noh, mallas oli suht hienoa ja jauhoakin oli seassa(ei olisi pitänyt koko pussia tyhjentää, oma syy) , mäskipeti meni lopulta tukkoon ja piti väkisin laskea vierre läpi, tästä syystä ylimääräinen huuhtelu jätettiin kokonaan pois, joten voltit kipusi hyvinkin päälle 7

Extra humalana käytettiin styrian wolfia sekä 5 minuutin keitossa että kuivahumaloinnissa. Ensimmäinen itse mäskätty olut, paljon virheitä mutta maku oli silti positiivinen yllätys ekan pullon jälkeen

IMG_20180917_201212.jpg

Ei muuta kuin tervetuloa joukkoon. :kippis:
 
Olen lähes vuoden seuraillut enemmän ja vähemmän tätä ketjua sekä lueskellut reittausblogin juttuja ym. Nyt olen vihdoin ajatellut aloittaa omat panohommat, kun asia jotenkin nyt vaan kiehtoo entistä enemmän. Ehkä viimeinen sysäys homman aloittamiseen oli jenkkipoikien youtube-video candy orange hazy ipasta. Se nyt vaan kuulostaa niin älyttömän herkulliselta, että pakko testata. Tuskin on edes liian vaativa näin keltanokalle näissä hommissa.
Candy Orange IPA - Hazy Session
Samalla tähän liittyen kaipailisin hieman teidän kommentteja.
Jos oikein brewmaten kanssa laskeskelin, tuossa ei ole IBUja edes 10 yksikköä. Itse en mistään katkeroisesta edes tykkää, mutta ehkä silti joku 15 vois olla hyvä ?
Youtuben kommenteissa pojat valitteli, että lemon drops humalat tuottivat kivan aromin, mutta maku oli jotenkin karhea. Mitenkä toimis, jos lemon dropsin tilalla käyttäisi esim. amarilloa ? Tätä siis heti keiton jälkeen primääriin sekä myöhemmin kuivahumalana.
Tavoitteena olisi saada helposti juotavaa hazy ipaa, jossa sokeroitu appelsiini olisi päällimmäisenä aromina ja lisäksi sitruksisuutta ja trooppista hedelmää kylkeen.

Entäpä miten tuon hiivan kanssa sitten. Pojat käyttäneet WLP001:stä, mutta noin 10 € hankintahinta pussille vetää hieman mietteliääksi. Toimisko vaikka US-05 ihan yhtä hyvin ? Tyyliin sopii hiiva, jossa matala flokkulaatio ja käymisaste.
 
Olen lähes vuoden seuraillut enemmän ja vähemmän tätä ketjua sekä lueskellut reittausblogin juttuja ym. Nyt olen vihdoin ajatellut aloittaa omat panohommat, kun asia jotenkin nyt vaan kiehtoo entistä enemmän. Ehkä viimeinen sysäys homman aloittamiseen oli jenkkipoikien youtube-video candy orange hazy ipasta. Se nyt vaan kuulostaa niin älyttömän herkulliselta, että pakko testata. Tuskin on edes liian vaativa näin keltanokalle näissä hommissa.
Candy Orange IPA - Hazy Session
Samalla tähän liittyen kaipailisin hieman teidän kommentteja.
Jos oikein brewmaten kanssa laskeskelin, tuossa ei ole IBUja edes 10 yksikköä. Itse en mistään katkeroisesta edes tykkää, mutta ehkä silti joku 15 vois olla hyvä ?
Youtuben kommenteissa pojat valitteli, että lemon drops humalat tuottivat kivan aromin, mutta maku oli jotenkin karhea. Mitenkä toimis, jos lemon dropsin tilalla käyttäisi esim. amarilloa ? Tätä siis heti keiton jälkeen primääriin sekä myöhemmin kuivahumalana.
Tavoitteena olisi saada helposti juotavaa hazy ipaa, jossa sokeroitu appelsiini olisi päällimmäisenä aromina ja lisäksi sitruksisuutta ja trooppista hedelmää kylkeen.

Entäpä miten tuon hiivan kanssa sitten. Pojat käyttäneet WLP001:stä, mutta noin 10 € hankintahinta pussille vetää hieman mietteliääksi. Toimisko vaikka US-05 ihan yhtä hyvin ? Tyyliin sopii hiiva, jossa matala flokkulaatio ja käymisaste.


10-15 laskennallista ibua voi hyvinkin riittää. Itse tosin skippaisin nuo keiton alussa tehtävät katkerohumaloinnit ja laittaisin enemmän keiton lopussa.

Amarillo toimii varmasti hyvin, erityisesti kuivahumalana. Joku voisi simcoetakin harkita käytettävän.

Us-05 on sama hiivakanta mitä wlp001, vain kyivahiivan muodossa. Todella hyvä perushiiva lähes mihin tahansa olueen. Oman kokemuksen mukaan käy lähemmäs 1.010. Antaisin itse tulla hieman vahvempaa mitä reseptin rapiat 4%, kotiolosuhteissa sessio-ipat maistuu herkemmin vetisiltä.

Edit. Laita vaikka screenshot brewmaten reseptistä niin katsotaan.
 
10-15 laskennallista ibua voi hyvinkin riittää. Itse tosin skippaisin nuo keiton alussa tehtävät katkerohumaloinnit ja laittaisin enemmän keiton lopussa.

Amarillo toimii varmasti hyvin, erityisesti kuivahumalana. Joku voisi simcoetakin harkita käytettävän.

Us-05 on sama hiivakanta mitä wlp001, vain kyivahiivan muodossa. Todella hyvä perushiiva lähes mihin tahansa olueen. Oman kokemuksen mukaan käy lähemmäs 1.010. Antaisin itse tulla hieman vahvempaa mitä reseptin rapiat 4%, kotiolosuhteissa sessio-ipat maistuu herkemmin vetisiltä.

Edit. Laita vaikka screenshot brewmaten reseptistä niin katsotaan.

Kiitos kommenteista. Alla kuva brewmatesta, johon kasasin reseptin niin, että skaalasin tuotteet noin 3 kertaa pienempään erään ja lemon dropsin tilalle laitoin amarillon, kun ei tuosta listasta lemon dropsia edes löytynyt.
Itekin olen sitä mieltä, että hieman päälle 5 % vois lähtee hakemaan enemmin kuin vähän päälle 4 %. Tuon reseptin OG:tä vois tosin vielä hieman tiputtaa.
Nuo IBUt onkin sitten mielenkiintoinen asia. Olen juonut ja pitänyt paljon muutamista Stadin panimon tuotteita, joissa IBUt 40-60. Toisaalta taas pari päivää sitten kaadoin loput Saimaa brewingin utula pale alesta viemäriin, kun 25 IBUa tuntui olevan lopulta vähän liikaa.
upload_2018-9-30_13-48-19.png
 
Kiitos kommenteista. Alla kuva brewmatesta, johon kasasin reseptin niin, että skaalasin tuotteet noin 3 kertaa pienempään erään ja lemon dropsin tilalle laitoin amarillon, kun ei tuosta listasta lemon dropsia edes löytynyt.
Itekin olen sitä mieltä, että hieman päälle 5 % vois lähtee hakemaan enemmin kuin vähän päälle 4 %. Tuon reseptin OG:tä vois tosin vielä hieman tiputtaa.
Nuo IBUt onkin sitten mielenkiintoinen asia. Olen juonut ja pitänyt paljon muutamista Stadin panimon tuotteita, joissa IBUt 40-60. Toisaalta taas pari päivää sitten kaadoin loput Saimaa brewingin utula pale alesta viemäriin, kun 25 IBUa tuntui olevan lopulta vähän liikaa.
upload_2018-9-30_13-48-19.png

Saimaan juomakelvottomuus saattoi johtua ihan siitä, että välillä kyseisen puljun tekemät oluet on juomakelvotonta kiljua ihan itsessään. Tyylilaji tai resepti tuskin oli ongelma vaan Saimaan kyvyttömyys tehdä kuranttia olutta.

Keittohumalointia muuttaisin radikaalisti. Aivan keiton lopussa reilusti enemmän humalaa. Esim. 20g citra + 40g amarilloa kun keitto on loppunut ja jäähdytys alkaa. (Kannattaa huomioida tuo "no chill" vaikutus katkeroiden uuttumiseen. Eli onko käytössä tehokasta jäähdytystä vai ei?)

Sitruksisuus korostuu mielestäni kun humalointi tehdään keiton lopussa. Keiton alussa lisättävistä humalista saa enemmän sellaista nahkeaa kitalakeen menevää ja pihkaista katkeroa.

Mäskäyslämpötilan nosto toki teoriassa tuottaa enemmän käymiskelvottomia sokereita, mutta moderneilla hyvin mäskäytyvillä ja entsyymipitoisilla maltailla vaikutus on rajallinen. Ei kannata liiaksi laskea tuon varaan olutta tehdessä, että saisi FG:n jäämään ylös. Varsinkin jos käymislämpötilaa ei kontrolloida. US-05 tuottaa neutraaleimmat aromit 18-20 asteessa jolloin fg:kin jää hieman ylemmäs, yli 20 asteen mentäessä yleensä mennään sinne 1.010-1.014 tuntumaan.

Toki näillä neuvoilla mennään jo aika paljon alkuperäisen reseptin ohi, varmasti silläkin saa aivan kelpo tavaraa. Mutta omien huomioiden pohjalta näitä huutelen, erityisesti brewdogin diy dog avasi silmiä sille, miten reilulla kädellä humalaa voi ja kannattaa käyttää aromien maksimoimiseksi.
 
Saimaan juomakelvottomuus saattoi johtua ihan siitä, että välillä kyseisen puljun tekemät oluet on juomakelvotonta kiljua ihan itsessään. Tyylilaji tai resepti tuskin oli ongelma vaan Saimaan kyvyttömyys tehdä kuranttia olutta.

Keittohumalointia muuttaisin radikaalisti. Aivan keiton lopussa reilusti enemmän humalaa. Esim. 20g citra + 40g amarilloa kun keitto on loppunut ja jäähdytys alkaa. (Kannattaa huomioida tuo "no chill" vaikutus katkeroiden uuttumiseen. Eli onko käytössä tehokasta jäähdytystä vai ei?)

Sitruksisuus korostuu mielestäni kun humalointi tehdään keiton lopussa. Keiton alussa lisättävistä humalista saa enemmän sellaista nahkeaa kitalakeen menevää ja pihkaista katkeroa.

Mäskäyslämpötilan nosto toki teoriassa tuottaa enemmän käymiskelvottomia sokereita, mutta moderneilla hyvin mäskäytyvillä ja entsyymipitoisilla maltailla vaikutus on rajallinen. Ei kannata liiaksi laskea tuon varaan olutta tehdessä, että saisi FG:n jäämään ylös. Varsinkin jos käymislämpötilaa ei kontrolloida. US-05 tuottaa neutraaleimmat aromit 18-20 asteessa jolloin fg:kin jää hieman ylemmäs, yli 20 asteen mentäessä yleensä mennään sinne 1.010-1.014 tuntumaan.

Toki näillä neuvoilla mennään jo aika paljon alkuperäisen reseptin ohi, varmasti silläkin saa aivan kelpo tavaraa. Mutta omien huomioiden pohjalta näitä huutelen, erityisesti brewdogin diy dog avasi silmiä sille, miten reilulla kädellä humalaa voi ja kannattaa käyttää aromien maksimoimiseksi.
Ehkä sitten jätän keittohumalat kokonaan pois ja lisään heti keiton jälkeen. Jäähdytyksen ajattelin tehdä ihan kattilan tiskialtaaseen heittämällä ja sinne kylmää vettä ja kylmäkalleja. Ei mitenkään tehokkaasti siis. Tästä päästäänkin siihen, että oon vähän pihalla tuon humaloinnin kanssa. Jos brewmatessa heittää tuon "no chill" täpän päälle, ibut nousee taivaisiin. Alkuperäisessä ohjeessa oli tuo "hopstand" eli vierteen jäähdytys ensin noin 77 asteeseen ja sitten humalat lillumaan 20 minuutiksi, jonka jälkeen jäähdytys. Kuinkahan paljon tästä ibuja irtoaa ? Tai lähinnä se, että jos ite humaloin keiton jälkeen, jäähdytänkö ensin hieman vai lisäänkö humalat heti vierteeseen? Ja ilmeisesti jäähtymisen ollessa hidasta myös katkeroa muodostuu. Ettei katkerot vaadi keittämistä muodostuakseen. Ei tämä nyt niin helppoa ollutkaan. Vaatii varmaan vaan kokeilua ja virheiden korjaamista
 
Ehkä sitten jätän keittohumalat kokonaan pois ja lisään heti keiton jälkeen. Jäähdytyksen ajattelin tehdä ihan kattilan tiskialtaaseen heittämällä ja sinne kylmää vettä ja kylmäkalleja. Ei mitenkään tehokkaasti siis. Tästä päästäänkin siihen, että oon vähän pihalla tuon humaloinnin kanssa. Jos brewmatessa heittää tuon "no chill" täpän päälle, ibut nousee taivaisiin. Alkuperäisessä ohjeessa oli tuo "hopstand" eli vierteen jäähdytys ensin noin 77 asteeseen ja sitten humalat lillumaan 20 minuutiksi, jonka jälkeen jäähdytys. Kuinkahan paljon tästä ibuja irtoaa ? Tai lähinnä se, että jos ite humaloin keiton jälkeen, jäähdytänkö ensin hieman vai lisäänkö humalat heti vierteeseen? Ja ilmeisesti jäähtymisen ollessa hidasta myös katkeroa muodostuu. Ettei katkerot vaadi keittämistä muodostuakseen. Ei tämä nyt niin helppoa ollutkaan. Vaatii varmaan vaan kokeilua ja virheiden korjaamista

Joo, jos käytössä ei ole tehokasta jäähdytintä, niin katkeroiden uuttuminen muuttuu enemmän tai vähemmän mustaksi magiaksi. Katkeroiden uuttuminen on suoraan verrannollinen siihen miten kauan humala on kuuman vierteen kanssa kosketuksissa.

Jos aikomus on jäähdyttää vesialtaassa, niin hanki iso laastipalju tms. ja tee etukäteen jäitä tai hae niitä paikallisesta hampurilaisravintolasta. Kannattaa myös kierrättää vierrettä jollain niin jäähtyminen tehostuu. Ihan vaikka nostelee kauhalla ja lorottaa takaisin, niin tulee vierteen ilmauskin samalla tehtyä.

Hop stand on yksi metodi vaikuttaa katkeroiden uuttumiseen, mutta makuun sillä ei ole vaikutusta, kuten on tässä exBeerimentissä todettu: You are being redirected...
Nuo exBeerimentit on muutenkin huikeaa luettavaa, kymmenittäin kotipanijoiden keskuudessa liikkuvia myyttejä on täysin kumottu noilla.

Jos liiat IBU:t huolettaa, niin ehkä voisi odottaa vierteen jäähtymistä vaikka 90 asteen tienoolle, niin humalat kuitenkin vielä jollain tasolla steriloituu kuuman vierteen vaikutuksesta ja kontaminaatioriski pienenee.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 266
Viestejä
4 507 088
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom