Nettitreffit + Tinder

[BongisKhan]

Kyllä sen pitää aina olla sykähdyttävää. Se syke ja kemia tai seksuaalinen vetovoima tai hormonimyrsky ai miks sitä nyt haluaa kutsua kantaa niiden hankalampien aikojen yli ja saa jaksamaan silloinkin kun ei jaksais.

Itse en taas keksi juuri epävakaampaa pohjaa parisuhteelle, kuin milloin mistäkin syystä holtittomasti heittelehtivä biokemia. Ihan johdonmukaisesti ainakin itsellä ne kaikista eniten "sykähdyttäneet" (aka. "nussitaan kellon ympäri") tapaukset on taas sitten siellä varsinaisella suhdepuolella olleet aivan katastrofaalisen huonoja valintoja.

Varsinkin kun ihan täysi tieteellinen fakta, että se jostain tuolta liskoaivon peränurkasta kumpuava "pissavehkeet yhteen NYT ja toukkaa tulille" - hormonimyrsky ei vaan yksinkertaisesti kestä kuin joitakin kuukausia tai korkeintaan pari vuotta. Jos hommaa lähtee siis puhtaasti sen varaan rakentamaan, niin aika ankeaa voipi olla, siinä vaiheessa kun laskut alkaa hormonimyrskyissä. Ellei sitten ole käynyt tuuri ja siinä matkalla löytyy jotain muuta, joka kantaa.

Sen takia aloin itse suosimaan tietynlaista "kylmää loogisuutta" parinvalinnassa. Kun ensin varmistaa, kuten tuossa jo joitakin viestejä sitten sivuttiin, että niissä oikeasti tärkeissä asioissa ei tarvitse jatkuvasti tehdä kompromisseja ja muutenkin yrittää valita mahdollisimman "objektiivisesti hyvän" ihmisen kumppaniksi, säästyy suhteessa aivan mielettömältä määrältä täysin turhaa kitkaa. Se miten tämä käytännössä tapahtuu onkin vähän haastavampaa, koska se liskoaivo alkaa tosiaan aika nopeasti huutamaan niitä pissavehkeitä yhteen, mutta itse tosiaan koin että ainakin pitkällinen viestittely auttaa asiassa. Toisaalta taidan muutenkin olla jonkin sortin sapio- tai demiseksuaali, vai mitä näitä nyt onkaan, joten koen tietynlaisen henkisen yhteyden valtavan paljon tärkeämmäksi kuin puhtaan fyysisen viehättävyyden (vaikka totta helvetissä sen kumppanin pitää myös sillä tasolla viehättää), joten aika YMMV - hommiahan nämä.

Eipä siinä, ei kaikki kumppania kaipaa ja monet voi ihan aidosti olla paljon onnellisempia yksin. Toisaalta, kuten loistavassa elokuvassa Her (2013) todetaan, siinä on vaan jotain äärimmäisen tyydyttävää jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

 

[gramma]

Itse en taas keksi juuri epävakaampaa pohjaa parisuhteelle, kuin milloin mistäkin syystä holtittomasti heittelehtivä biokemia.

Ei se ole sen suhteen pohja, vaan välttämätön ehto. Kaikki muu voi natsata täydellisesti, mutta jos tuota ei oo (eikä sen tarvi olla mitään holtitonta panetusta, vaan ylipäätään seksuaalista/fyysistä kiinostusta) niin mikään ei vaan voi toimia.

 

[Joku_242]

En tiedä mitä algoritmi siihen kaikki oikealle-strategiaan sanoo, mutta naiset sanoo aina äkkiä että pitäkää tunkkinne. Se tuskin on tarkoituksenmukaista?

Väännetään uudestaan rautalankaa: Se, että saa "turhia" mätsejä niiden hyvien lisäksi ei haittaa mitään, koska ne turhat voi vaan poistaa tai olla aloittamatta keskustelua niiden kanssa. Ja ei ne hyvät mätsit tiedä mikä swaippailustrategia oli käytössä...

 

[BongisKhan]

Ei se ole sen suhteen pohja, vaan välttämätön ehto. Kaikki muu voi natsata täydellisesti, mutta jos tuota ei oo (eikä sen tarvi olla mitään holtitonta panetusta, vaan ylipäätään seksuaalista/fyysistä kiinostusta) niin mikään ei vaan voi toimia.

Kuten sanottua, YMMV - hommiahan nämä. Itsellä menee just toisinpäin, että se "kaikki muu" ja erityisesti henkinen yhteys on se välttämätön ehto, josta myös se fyysinen viehätys kumpuaa ja saattaa vaatia hyvän tovinkin ennen kuin herää. Mutta luultavasti olen tässä tosiaan aika poikkeava yksilö.

 

[gramma]

koska ne turhat voi vaan poistaa tai olla aloittamatta keskustelua niiden kanssa.

Niin. I rest my case.

 

[wanderer_]

Kaipa sillä aiemmin mainitulla "hattaralla" viitattiin lähinnä ihastumiseen ja rakastumiseen?

Vaikea kuvitella, että moni nainen aloittaisi suhdetta ilman noita. Järkikin on mukana toki, kun mietitään voiko parisuhteesta tulla pysyvämpää. Tai esim. varattujen kyseessä ollessa estää koko suhteen syntymisen.

Tiedän että jotkut seurustelevat ilman sen suurempia tunteita vaikkapa juuri säännöllisen seksin takia (miehet), mutta itsestäni ei moiseen olisi.

 

[Tenitsi]

Tässä varmaan tämä naisten ja miesten ero konkretisoituu eli naiset elää (parisuhdetta) enemmän tunteella ja miehet järjen kautta. Ja varmaan siksi nainen saattaa pidemmästä suhteesta lähteä matalammalla kynnyksellä, kun se hormonimyrsky (ja se alun seksuaalinen vetovoimakin) hiipuu ja sitä halutaan lisää/uudestaan kun taas miehelle riittää useasti se mukavuus ja järkiperäiset syyt jatkaa.
Enkä siis väitä, että kumpikaan tapa olisi oikeampi kuin toinen.

Btw. gramma, "Ei se ole sen suhteen pohja, vaan välttämätön ehto." Tuo kuulostaa juurikin suhteen pohjalta (=välttämätön ehto).

 

[gramma]

Btw. gramma, "Ei se ole sen suhteen pohja, vaan välttämätön ehto." Tuo kuulostaa juurikin suhteen pohjalta (=välttämätön ehto).

En silti lähtis suhteeseen alkoholistin, varatun tai vittupään kanssa, vaikka se olis kuinka hot ja haluaisin sitä miten paljon.

 

[Tenitsi]

En silti lähtis suhteeseen alkoholistin, varatun tai vittupään kanssa, vaikka se olis kuinka hot ja haluaisin sitä miten paljon.

En väittänytkään, että naiset elää PELKÄSTÄÄN tunteella

 

[wanderer_]

Tässä varmaan tämä naisten ja miesten ero konkretisoituu eli naiset elää (parisuhdetta) enemmän tunteella ja miehet järjen kautta

Miltä sinusta tuntuisi, jos kumppanisi kertoisi valinneensa sinut järkisyistä? Ilman suurempia hattaraisia ihastuksen tunteita.




Kysehän ei ollut elämisestä yhdessä, vaan suhteen aloittamisesta. Kyllä kaikki tietää, että asiat arkistuu kun ollaan pidempään yhdessä. Mutta jos sitä tunnetta ei koskaan ollutkaan, niin mahtaako parisuhde miten hyvin kestää mahdolliset karikot.

 

[Tenitsi]

Enemmän/vähemmän, ei pelkästään. Koitin tuossa ylempänä jo avata.

 

[gramma]

Joo en kyllä aio olla kenenkään järkiratkaisu.

 

[wanderer_]

Enemmän/vähemmän, ei pelkästään. Koitin tuossa ylempänä jo avata.

Niin, kiinnostaisi tietää mihin tämä perustuu. Sitä toki on tutkittukin, että miehet jäävät huonoihinkin parisuhteisiin helpommin "mukavuussyistä". Ehkä joku voi pitää tuota ns. rationaalisena käyttäytymisenä, jonkun toisen mielestä saattaisi olla vähemmän rationaalista.

 

[Maniac]

Väännetään uudestaan rautalankaa: Se, että saa "turhia" mätsejä niiden hyvien lisäksi ei haittaa mitään, koska ne turhat voi vaan poistaa tai olla aloittamatta keskustelua niiden kanssa. Ja ei ne hyvät mätsit tiedä mikä swaippailustrategia oli käytössä...

En tiedä kenen aikaa säästyy sillä että ylipäätään tykätään sellaisista profiileista, joiden kanssa ei ole tarkoituskaan aloittaa mitään. IMO parempi vaan rajoittaa ne tykkäykset niihin profiileihin joiden kanssa voisi kuvitella edes keskustelevansa.

 

[Tenitsi]

Joo en kyllä aio olla kenenkään järkiratkaisu.

Ehkä et vieläkään ymmärtänyt. Sun suhteissa ei sitten saa olla järkeä, pelkkää huumaa ja ilotulitusta? Se, että on järkiperäisiä syitä, ei tarkoita etteikö olisi tunteita.

wanderer_: täysin mutuun, elettyyn ja nähtyyn elämään - omaan ja muiden. Anteeksi jos esitän ajatuksia ilman tieteellisiä näyttöjä, toivottavasti ei loukkaa ketään.

 

[wanderer_]

Ehkä et vieläkään ymmärtänyt. Sun suhteissa ei sitten saa olla järkeä, pelkkää huumaa ja ilotulitusta? Se, että on järkiperäisiä syitä, ei tarkoita etteikö olisi tunteita.

wanderer_: täysin mutuun, elettyyn ja nähtyyn elämään - omaan ja muiden. Anteeksi jos esitän ajatuksia ilman tieteellisiä näyttöjä, toivottavasti ei loukkaa ketään.

Hyvä vaan että ihmiset keskustelee, ei ollut tarkoitus olla liian hyökkäävä.

 

[gramma]

Ehkä et vieläkään ymmärtänyt. Sun suhteissa ei sitten saa olla järkeä, pelkkää huumaa ja ilotulitusta?

Ei taida nyt kumpikaan ymmärtää.

 

[AnnaKoo]

En tiedä mitä algoritmi siihen kaikki oikealle-strategiaan sanoo, mutta naiset sanoo aina äkkiä että pitäkää tunkkinne. Se tuskin on tarkoituksenmukaista?

Kyllä, todellakin. Tämä on yksi syistä miksi itsekin jätin Tinderin. Se, että miehet ulkoistaa kaiken valinnan naisille on oikeasti lopulta aika raskasta. Viittaan tässä myös toiseen viestiini - en muista missä ketjussa - että jatkuva pakkien antaminen on henkisesti ja emotionaalisesti raskasta.

 

[AnnaKoo]

Itse en taas keksi juuri epävakaampaa pohjaa parisuhteelle, kuin milloin mistäkin syystä holtittomasti heittelehtivä biokemia. Ihan johdonmukaisesti ainakin itsellä ne kaikista eniten "sykähdyttäneet" (aka. "nussitaan kellon ympäri") tapaukset on taas sitten siellä varsinaisella suhdepuolella olleet aivan katastrofaalisen huonoja valintoja.

Varsinkin kun ihan täysi tieteellinen fakta, että se jostain tuolta liskoaivon peränurkasta kumpuava "pissavehkeet yhteen NYT ja toukkaa tulille" - hormonimyrsky ei vaan yksinkertaisesti kestä kuin joitakin kuukausia tai korkeintaan pari vuotta. Jos hommaa lähtee siis puhtaasti sen varaan rakentamaan, niin aika ankeaa voipi olla, siinä vaiheessa kun laskut alkaa hormonimyrskyissä. Ellei sitten ole käynyt tuuri ja siinä matkalla löytyy jotain muuta, joka kantaa.

Sen takia aloin itse suosimaan tietynlaista "kylmää loogisuutta" parinvalinnassa. Kun ensin varmistaa, kuten tuossa jo joitakin viestejä sitten sivuttiin, että niissä oikeasti tärkeissä asioissa ei tarvitse jatkuvasti tehdä kompromisseja ja muutenkin yrittää valita mahdollisimman "objektiivisesti hyvän" ihmisen kumppaniksi, säästyy suhteessa aivan mielettömältä määrältä täysin turhaa kitkaa. Se miten tämä käytännössä tapahtuu onkin vähän haastavampaa, koska se liskoaivo alkaa tosiaan aika nopeasti huutamaan niitä pissavehkeitä yhteen, mutta itse tosiaan koin että ainakin pitkällinen viestittely auttaa asiassa. Toisaalta taidan muutenkin olla jonkin sortin sapio- tai demiseksuaali, vai mitä näitä nyt onkaan, joten koen tietynlaisen henkisen yhteyden valtavan paljon tärkeämmäksi kuin puhtaan fyysisen viehättävyyden (vaikka totta helvetissä sen kumppanin pitää myös sillä tasolla viehättää), joten aika YMMV - hommiahan nämä.

Eipä siinä, ei kaikki kumppania kaipaa ja monet voi ihan aidosti olla paljon onnellisempia yksin. Toisaalta, kuten loistavassa elokuvassa Her (2013) todetaan, siinä on vaan jotain äärimmäisen tyydyttävää jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

Amen.
Tässä keskustelussa tulee helposti väärinymmärryksiäkin, kun käytämme sanoja eri merkityksissä. Esim. mä en miellä hattaraa/kipinää/ihastumista juuri lainkaan fyysiseksi tai biologiseksi tuntemukseksi, vaan - jälleen kerran itseäni toistaen - siksi henkiseksi yhteydeksi. Tunteeksi samankaltaisuudesta ja toisen ymmärtämisestä. Minäkin demiseksuaalisena tarvitsen ensin tämän tunteen, ja siitä sitten voi roihahtaa fyysinen kipinä ja halu. Eli ehkä mä olen tässä jokseenkin samanlainen kuin @BongisKhan mutta en ihan yhtä pragmaattinen, vaan myös jotain romantillista pitää olla. En siis mikään kynttiläillallisihminen ole (joskaan ei mulla mitään sellaistakaan vastaan olisi), mutta se ihastuminen/rakastuminen ja perhoset vatsassa on oltava, ja ne on jollain tapaa vahvassa yhteydessä siihen fyysiseenkin haluun. En osaa tätä täysin ymmärrettävästi auki selittää, pahoittelut siitä, mutta ehkä rakkauteen kuuluukin myös jotain mitä ei voi analysoida ja selittää

 

[gramma]

Koitan itse osaltani selittää myös. Eli kun kohtaan uuden ihmisen, saatan ajatella, että no aika kiva tyyppi. Mutta jos mielessä ei siinä kohtaa tai melko pian käy, että "olispa kiva kosketella sitä" niin on aika varmaa, ettei sellaista tunnetta tuu myöhemminkään. Ja jos sellaista tunnetta ei tuu, ei tuu myöskään seksiä, tämä nyt lienee ihan no-brainer. Ja ilman seksiä ei kyllä tuu suhdettakaan.

KYLLÄ, se "halu koskettaa toista" voi tulla vähän myöhemminkin, kerran on näin käynyt (ja oon seukannut kuitenkin 14-vuotiaasta asti, useita kertoja, välissä sinkkuillen) mutta sitten tullaan siihen, että mistä sen sitten tietää tuleeko vai ei, ja miten kauan on reilua vedättää toista platonisilla treffeillä kun ei vaan oo mitään halua päästää toista kahta metriä lähemmäs itseä, vaikka se olis kuinka fiksu ja kiva ja kaikki muu natsais.

Ergo. Se fyysinen kiinnostus on oltava (joko heti tai myöhemmin), muuten ei vaan tuu mitään. Musta on oikeestaan todella outoa, että nimenomaan miehet ei näytä tätä käsittävän.

 

[Joku_242]

En tiedä kenen aikaa säästyy sillä että ylipäätään tykätään sellaisista profiileista, joiden kanssa ei ole tarkoituskaan aloittaa mitään. IMO parempi vaan rajoittaa ne tykkäykset niihin profiileihin joiden kanssa voisi kuvitella edes keskustelevansa.

No tietysti sen miehen aikaa, joka ei siten joudu lukemaan satoja tai tuhansia profiileja vaan voi vaan lukea ne sitten kun mätsi on tullut. Ei pitäisi olla epäselvää että miksi tuo on ajankäytöllisesti tehokkaampaa, ikävä kyllä se sivussa paskoo Tinderin ekosysteemiä.

 

[gramma]

No tietysti sen miehen aikaa, joka ei siten joudu lukemaan satoja tai tuhansia profiileja vaan voi vaan lukea ne sitten kun mätsi on tullut. Ei pitäisi olla epäselvää että miksi tuo on ajankäytöllisesti tehokkaampaa, ikävä kyllä se sivussa paskoo Tinderin ekosysteemiä.

Mitä se mies siitä hyötyy ettei siellä oo enää naisia ollenkaan, kun he ymmärtävät olevansa täysin epäkiinnostavaa tusinatavaraa aika monelle miehelle. Ihmiset tykkää olla erityisiä. Se sykähdyttää, kun ajattelee, että tuon mielestä minussa on jotain kiinnostavaa. Vastaavasti kun tajuaa, että iso osa siitä jengistä ei oo pätkän vertaa susta kiinnostuneita, vaan ne vaan "pelaa strategisesti" niin sitä tuntee itsensä aika tyhmäksi ja kiinnostus moiseen pelailuun laskee kuin lehmän häntä.

 

[Maniac]

No tietysti sen miehen aikaa, joka ei siten joudu lukemaan satoja tai tuhansia profiileja vaan voi vaan lukea ne sitten kun mätsi on tullut. Ei pitäisi olla epäselvää että miksi tuo on ajankäytöllisesti tehokkaampaa, ikävä kyllä se sivussa paskoo Tinderin ekosysteemiä.

Eli tällä periaatteella painottaisit alkukarsinnassa ainoastaan ulkonäköä ja vaivautuisit tutkimaan profiilia vasta sen jälkeen enempi mikäli match tulee? Ilmeisesti en käytä aikaani riittävästi Tinderiin silloin kuin se oli vielä käytössä, sillä mulle on riittänyt 20 min per päivä profiilien selailuun josta jatkoon menee ainoastaan muutama. Tällöin ehtii kyllä hyvin katsoa profiilit lävitse, tekstittömät olen laittanut kuvista huolimatta armottomasti vasuriin.

 

[Tenitsi]

Koitan itse osaltani selittää myös. ... Musta on oikeestaan todella outoa, että nimenomaan miehet ei näytä tätä käsittävän.

Nyt en ainakaan ymmärtänyt: onko siis joku väittänyt, että fyysistä kiinnostusta ei tarvita suhteen aloittamiseen?

 

[gramma]

Nyt en ainakaan ymmärtänyt: onko siis joku väittänyt, että fyysistä kiinnostusta ei tarvita suhteen aloittamiseen?

No kyllähän täällä lähes joka sivulla valitetaan kun naisilla on rima niin korkeella ja niin kaameet kriteerilistat, eikä lainkaan muisteta, että se fyysinen kiinnostus tarvitaan myös.

edit. ja se nyt vaan on sellainen asia, jota ei voi pakottaa itseään tuntemaan. Tylsää mutta totta.
edit2. eikä se tuu sieltä automaattisesti, vaikka olis mikä laatikkoleukainen chad. Jos sitä ei oo, sitä ei oo.

 

[vaappu79]

Mitä se mies siitä hyötyy ettei siellä oo enää naisia ollenkaan, kun he ymmärtävät olevansa täysin epäkiinnostavaa tusinatavaraa aika monelle miehelle. Ihmiset tykkää olla erityisiä. Se sykähdyttää, kun ajattelee, että tuon mielestä minussa on jotain kiinnostavaa. Vastaavasti kun tajuaa, että iso osa siitä jengistä ei oo pätkän vertaa susta kiinnostuneita, vaan ne vaan "pelaa strategisesti" niin sitä tuntee itsensä aika tyhmäksi ja kiinnostus moiseen pelailuun laskee kuin lehmän häntä.

Tämä tusinatavara fiilis on miesten maailma tinderissä. Ei toki kaikkien, mutta valtaosan.
Keskustelut myös aloittaa lähes järjestään mies, joten ihan kauheita sykähdyksiä ei miehille ole luvassa.
Varmaan kerran on nainen laittanut ensimmäisen viestin, jolloin fiilis oli heti että vau.
Toinen on yhden tai kahden sanan vastaukset.
En tiedä kuinka yleistä on ukoilla, mutta naisilla todella yleisiä.
Tyhjästä tarttis keskustelu pitää edes hieman virkeänä. Sekin on miesten hommaa.
Onneksi ei taasen tartte deittiäpeissä tarpoa.

 

[Tenitsi]

No kyllähän täällä lähes joka sivulla valitetaan kun naisilla on rima niin korkeella ja niin kaameet kriteerilistat, eikä lainkaan muisteta, että se fyysinen kiinnostus tarvitaan myös.

Okei, my bad luen tätä sivusilmällä ja tää punanen lanka on mennyt ohi. Joo kyllä omastakin mielestä pitää fyysinen vetovoima olla varsinkin, suhteen alussa, jotta homma voi mihinkään edes päästä alkuun.

Noihin muihin kommentteihin liittyen, oma ajatus Tinderissä oli se, että arvioin siellä pääosin ulkoiset jutut. Profiilin tekstit ja jopa kuvat ja se, paljonko jaksaa panostaa tinder-profiiliin eivät välttämättä kerro ihmisestä hirveesti vaan nää olennaiset jutut selviää sitten alustavasti kirjotellessa ja lopulta tavatessa kasvotusten. Eli en vetänyt hirveesti johtopäätöksiä profiiliteksteistä tai ajattelemattomista kuvista. Toki jos tekstissä tai kuvissa oli jotain luotaantyöntävää, niin toki tämä huomioitiin

 

[Joku_242]

Eli tällä periaatteella painottaisit alkukarsinnassa ainoastaan ulkonäköä ja vaivautuisit tutkimaan profiilia vasta sen jälkeen enempi mikäli match tulee? Ilmeisesti en käytä aikaani riittävästi Tinderiin silloin kuin se oli vielä käytössä, sillä mulle on riittänyt 20 min per päivä profiilien selailuun josta jatkoon menee ainoastaan muutama. Tällöin ehtii kyllä hyvin katsoa profiilit lävitse, tekstittömät olen laittanut kuvista huolimatta armottomasti vasuriin.

Aika hyvin jos tuo määrä aikaa ja swaippailua riittää. Luulen että useimmille ei, minkä takia tuo mainittu strategia todennäköisesti on houkutteleva.

Mitä se mies siitä hyötyy ettei siellä oo enää naisia ollenkaan, kun he ymmärtävät olevansa täysin epäkiinnostavaa tusinatavaraa aika monelle miehelle. Ihmiset tykkää olla erityisiä. Se sykähdyttää, kun ajattelee, että tuon mielestä minussa on jotain kiinnostavaa. Vastaavasti kun tajuaa, että iso osa siitä jengistä ei oo pätkän vertaa susta kiinnostuneita, vaan ne vaan "pelaa strategisesti" niin sitä tuntee itsensä aika tyhmäksi ja kiinnostus moiseen pelailuun laskee kuin lehmän häntä.

Tajuat varmaan että yksittäisen miehen vaikutus tuohon on marginaalinen, ja kyse on enemmänkin siitä miten MUUT miehet käyttää Tinderiä? Tuskin kovin moni jaksaa murehtia sitä filosofista ongelmaa että aikaa säästäessään on mukana paskomassa Tinderin ekosysteemiä.

 

[gramma]

Tuskin kovin moni jaksaa murehtia sitä filosofista ongelmaa että on mukana paskomassa Tinderin ekosysteemiä.

Ei varmasti jaksakaan.

Yhteismaan ongelma – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[AnnaKoo]

No kyllähän täällä lähes joka sivulla valitetaan kun naisilla on rima niin korkeella ja niin kaameet kriteerilistat, eikä lainkaan muisteta, että se fyysinen kiinnostus tarvitaan myös.

edit. ja se nyt vaan on sellainen asia, jota ei voi pakottaa itseään tuntemaan. Tylsää mutta totta.

Tämähän on vähän sitä ikuista huora-madonna-dilemmaa, että naisen pitäisi samaan aikaan olla valmis seksiin ja suhteeseen kenen tahansa miehen kanssa ilman kriteereitä, mutta kuitenkin vain sen yhden, koska muuten on moraaliton

 

[Maniac]

Tämä tusinatavara fiilis on miesten maailma tinderissä. Ei toki kaikkien, mutta valtaosan.
Keskustelut myös aloittaa lähes järjestään mies, joten ihan kauheita sykähdyksiä ei miehille ole luvassa.
Varmaan kerran on nainen laittanut ensimmäisen viestin, jolloin fiilis oli heti että vau.
Toinen on yhden tai kahden sanan vastaukset.
En tiedä kuinka yleistä on ukoilla, mutta naisilla todella yleisiä.
Tyhjästä tarttis keskustelu pitää edes hieman virkeänä. Sekin on miesten hommaa.
Onneksi ei taasen tartte deittiäpeissä tarpoa.

Sellaisen korrelaation olen empiirisesti havainnut Tinder-profiilien tekstin ja käytyjen keskustelun kanssa, eli jos Tinder-profiili on luokkaa mitäänsanomaton, niin on turha odottaa mitään verbaalista älynystyröitä kiihottavaa ilotulitusta myöskään keskustelun osalta. Eli taas palataan siihen siihen profiilin tutkimiseen, sitä saa mitä tilaa, koskee kumpaakin sukupuolta.

 

[Derzu]

Itse olen tullut aika varovaiseksi, mitä tulee sellaisiin asioihin kuin kipinä, kemia, perhoset jne. ja ylipäänsä tunne. Kyllä rakkaus on tunnetta, mutta se on myös tahtomista, tekoja, ajatuksia, haluja, arvostuksia ja periaatteita.

Olen itse joutunut toistuvasti pettymään siihen, miten vähän rakkaus tuntuu noista edellämainitusta olevan ihmisille tahtomista. Nykyaikana keskiössä on usein se oma "fiilis", mikä tarkoittaa että epäilys suhteesta iskee todella nopeasti heti kun jokin rikkoo tätä omaa fiilistä.

Minulle oikea ihminen on sellainen jolla on samanlainen humaani, sosiaalinen tahto jakaa elämänsä jonkun kanssa ja jakaa arvostusta ja luottamusta kuin itselläni. Kun minulla on tämä tahto, rakkaus on minussa; se on elämänkatsomus joka ei riipu siitä miten tai millaiset ihmiset tulevat vierelleni tai lähtevät pois. Tällainen tahtotila ei siis ole riippuvainen siitä, millaisia tuntemuksia toinen aiheuttaa. Silloin löytyy se tarvittava pitkäjänteisyys hommaan. Olen kokenut liian monta naista, jotka ihastuvat minuun salamannopeasti, iskevät minut, sanovat kuinka olen loistotyyppi, haluavat kanssani maat ja kuut - ja sitten kun hormonimyrsky laantuu, käy ilmi ettei heillä oikeasti ole mitään pitkäjänteistä tahtoa elää toisen ihmisen lähellä, eikä tarvittavia henkisiä taitoja siihen.

Parisuhdetta etsiessä pyrin katsomaan varhaisessa vaiheessa merkkejä, jotka kertovat tällaisen syvemmän tahdon ja rakkaustaitojen puuttumisesta. Aika moni hakee vain korjausta oman elämän tyhjyyden tuntemuksiin, omien tunnetilojen eheytystä. Ei rakkaus voi elää niiden maagisten tunteiden varassa kovin pitkään.

 

[AnnaKoo]

Itse olen tullut aika varovaiseksi, mitä tulee sellaisiin asioihin kuin kipinä, kemia, perhoset jne. ja ylipäänsä tunne. Kyllä rakkaus on tunnetta, mutta se on myös tahtomista, tekoja, ajatuksia, haluja, arvostuksia ja periaatteita.

Olen itse joutunut toistuvasti pettymään siihen, miten vähän rakkaus tuntuu noista edellämainitusta olevan ihmisille tahtomista. Nykyaikana keskiössä on usein se oma "fiilis", mikä tarkoittaa että epäilys suhteesta iskee todella nopeasti heti kun jokin rikkoo tätä omaa fiilistä.

Minulle oikea ihminen on sellainen jolla on samanlainen humaani, sosiaalinen tahto jakaa elämänsä jonkun kanssa ja jakaa arvostusta ja luottamusta kuin itselläni. Kun minulla on tämä tahto, rakkaus on minussa; se on elämänkatsomus joka ei riipu siitä miten tai millaiset ihmiset tulevat vierelleni tai lähtevät pois. Tällainen tahtotila ei siis ole riippuvainen siitä, millaisia tuntemuksia toinen aiheuttaa. Silloin löytyy se tarvittava pitkäjänteisyys hommaan. Olen kokenut liian monta naista, jotka ihastuvat minuun salamannopeasti, iskevät minut, toteavat minut loistotyypiksi, haluavat kanssani maat ja kuut - ja sitten kun hormonimyrsky laantuu, käy ilmi ettei heillä oikeasti ole mitään pitkäjänteistä tahtoa elää toisen ihmisen lähellä, eikä tarvittavia henkisiä taitoja siihen.

Parisuhdetta etsiessä pyrin katsomaan varhaisessa vaiheessa merkkejä, jotka kertovat tällaisen syvemmän tahdon ja rakkaustaitojen puuttumisesta. Aika moni hakee vain korjausta oman elämän tyhjyyden tuntemuksiin, omien tunnetilojen eheytystä. Ei rakkaus voi elää niiden maagisten tunteiden varassa kovin pitkään.

Tullaan taas terminologian äärelle. Yksille rakkaus = alkuhuuma, toisille jotain syvempää ja ehkei niin räiskyvää, kolmansille päättäväistä tahtomista, neljänsille pragmaattinen valinta, viidensille tottumusta jne... Useimmiten kai sekoitus useita em. asioita erilaisin painotuksin.

Minä en pelkällä tahtomisella suhteessa pysy jos se muuten on tasaisen tylsää puurtamista, läheisyyden ja seksin puutetta, loputtomia kompromisseja ja muuta "työtä parisuhteen eteen". Ei, ei, ei.

 

[Derzu]

Tullaan taas terminologian äärelle. Yksille rakkaus = alkuhuuma, toisille jotain syvempää ja ehkei niin räiskyvää, kolmansille päättäväistä tahtomista, neljänsille pragmaattinen valinta, viidensille tottumusta jne...

Minä en pelkällä tahtomisella suhteessa pysy jos se muuten on tasaisen tylsää puurtamista, läheisyyden ja seksin puutetta, loputtomia kompromisseja ja muuta "työtä parisuhteen eteen". Ei, ei, ei.

Minäkään en pysy suhteessa, jos se on läheisyyden ja seksin puutetta. Sen sijaan olen oppinut että kestävä parisuhde vaatii mitä suurimmassa määrin loputtomia kompromisseja, työtä parisuhteen eteen ja muuta "puurtamista". Tylsää? No, mä en asennoidu siihen niin, koska se puurtaminen on kuitenkin se edellytys jonka palkintona on sitten ne kivat asiat. Ei ole toista ilman toista, niin se vaan menee. Vaihtoehtona on elellä itsekseen omalla mukavuusalueellaan, mutta se taas on mulle käynyt vähän tylsäksi. Mutta jokainen eläköön niin kuin itselle parhaalta tuntuu!

 

[AnnaKoo]

Minäkään en pysy suhteessa, jos se on läheisyyden ja seksin puutetta. Sen sijaan olen oppinut että kestävä parisuhde vaatii mitä suurimmassa määrin loputtomia kompromisseja, työtä parisuhteen eteen ja muuta "puurtamista". Tylsää? No, mä en asennoidu siihen niin, koska se puurtaminen on kuitenkin se edellytys jonka palkintona on sitten ne kivat asiat. Ei ole toista ilman toista, niin se vaan menee. Vaihtoehtona on elellä itsekseen omalla mukavuusalueellaan, mutta se taas on mulle käynyt vähän tylsäksi. Mutta jokainen eläköön niin kuin itselle parhaalta tuntuu!

Kun on ollut parisuhteessa, joka ei ollut puurtamista ja loputtomia kompromisseja, niin on tosi vaikea asennoitua niin että suhteen pitäisi olla sellaista. Tässä on varmaan se näkemysero, että minulle parisuhteella ei ole itseisarvoa. Vain onnellinen ja helpohko yhdessäolo on asia, johon voin sinkkuilun vaihtaa.

(Ja ei, en oleta että aina on helppoa ja hauskaa. Vastoinkäymisiä tulee kaikille ja silloin suhde punnitaan. Kyse on siitä, millaista se yhdessäolo ja arki pääsääntöisesti on.)

 

[Derzu]

Kun on ollut parisuhteessa, joka ei ollut puurtamista ja loputtomia kompromisseja, niin on tosi vaikea asennoitua niin että suhteen pitäisi olla sellaista. Tässä on varmaan se näkemysero, että minulle parisuhteella ei ole itseisarvoa. Vain onnellinen ja helpohko yhdessäolo on asia, johon voin sinkkuilun vaihtaa.

(Ja ei, en oleta että aina on helppoa ja hauskaa. Vastoinkäymisiä tulee kaikille ja silloin suhde punnitaan. Kyse on siitä, millaista se yhdessäolo ja arki pääsääntöisesti on.)

Joo, no tuo "puurtaminen" on tietysti kanssa vain sana, jota me varmaan tässä käsitellään vähän eri skaalalla. Sulla taisi olla myös kokemusta sellaisista parisuhteista joissa se puurtaminen kävi ihan liian raskaaksi (ellen väärin muista), joten ymmärrän näkemyksesi sikäli - jos ja kun sulla toi "puurtamisen" skaala on ulottunut vähän laidasta laitaan.

Mutta niin sen vaan itse näen, että jos tavoitteena on asua saman katon alla 10+ vuotta, niin työtä ja kompromisseja parisuhteen eteen on jatkuvasti tehtävä. Nää meni muuten ehkä väärään ketjuun, mutta who cares.

 

[vaappu79]

Sellaisen korrelaation olen empiirisesti havainnut Tinder-profiilien tekstin ja käytyjen keskustelun kanssa, eli jos Tinder-profiili on luokkaa mitäänsanomaton, niin on turha odottaa mitään verbaalista älynystyröitä kiihottavaa ilotulitusta myöskään keskustelun osalta. Eli taas palataan siihen siihen profiilin tutkimiseen, sitä saa mitä tilaa, koskee kumpaakin sukupuolta.

Tiedä sitten mitäänsanomattomasta oman profiilin kohdalla. Välillä on ollut tekstissä huumoria, välillä vähän syvempääkin, mutta lopputulos on aika sama.
Kuvat ei ollut ammattilaisen ottamia, tai noh ehkä joku kisakuva on, mutta muuten selkeitä ja "tinderammattilaisten" neuvojen mukaisia.
Asun kuitenkin syrjässä kaupunkilaisesta näkökulmasta.

 

[Tenitsi]

Kai siinä tosiaan on se ero, että jos suhde on toimiva, ne samat kompromissit ei tunnu niin ikävältä, kun suhteessa, jossa kaikki ei oo kunnossa, ne kompromissit ja mahdollisesti muutkin asiat vaan vituttaa.
edit: esimerkiksi kyllä sitä mielellään tekee kompromisseja toisen vuoksi jos kokee, että tämä(kin) asia on tasapainossa eli ei vain toinen joudu niitä tekemään.

 

[Maniac]

Tiedä sitten mitäänsanomattomasta oman profiilin kohdalla. Välillä on ollut tekstissä huumoria, välillä vähän syvempääkin, mutta lopputulos on aika sama.
Kuvat ei ollut ammattilaisen ottamia, tai noh ehkä joku kisakuva on, mutta muuten selkeitä ja "tinderammattilaisten" neuvojen mukaisia.
Asun kuitenkin syrjässä kaupunkilaisesta näkökulmasta.

Miten periferiassa majailet? Toi on todennäköisesti se isompi ongelma tässä kuin tekstisi. Entä ootko kolunnut jo lyhyemmän etäisyyden mahdollisuudet lävitse?

 

[Markqq]

Tuli mieleen taas tästä ilmiöstä, missä nainen vaan lopettaa yhteydenpidon. Naiset monesti analysoi vähä kaikkiea ja jos miehenä kirjoitat jotain "väärin", niin se saattaa olla "mood killer" ja sitten siirrytään seuraavaan. Kymmeniä muita syitä saattaa olla, ja se loputon määrä valintoja vielä.

Ongelmaksi tässä "väärin kirjoittamisessa" on se, että jos on vaikka joku keskustelun flow päällä ja sit toinen vetää jostai jutusta aivan väärää analyysia tms ja "ick", ei ole mitää nyrkkisääntöä mikä toimii toiselle tai ei.

Kerran yhden naispuolisen kaverin kanssa jaoin ajatuksia Tinderöinnistä. Sain mielenkiintoisia näkökulmia naisista. Kuulin, että hänellä oli kaveri joka saattoi tyrmätä todella hyvän yksilön vaan sillä, että oli vääränlaiset kengät, tai jotain muuta vastaavaa, joten en yhtää ihmettele, että yksi "väärä" sana voi riittää menettämään koko tapauksen. Toisaalta voiko tämä olla myös hyvä asia, eipähän astuta miinaan.

--

Tuossa tuli aikasemmin tapaus vastaa missä siis keskusteltiin pitkiä viestejä sekä lopulta ääniviestei. Pari päivää oli taukoa viestittelystä niin toinen sit laittoi ääniviestin, että hän ei nyt ehkä halua tavatakaan ko hän on tosi vaativa ja kokee asiat niin, että miehen täytyisi näyttää, panostaa ja antaa mulle huomioo ja viestejä, jolloin mä kyllä annan kolminkertaisesti takas. Mut siis oon tosi vaativa, sori siitä, tarviin sitä liekkiä ja kipinää.

Mä olin sillee, että mitä täällä tapahtuu ko olla edes tavattu vielä Onneksi en tavannutkaan.

 

[Tenitsi]

Joo ihan samoja havaintoja naispuoleisilta kavereilta, mutta toisaalta näissä on istuttu iltaa ja oltu ns. läpällä liikenteessä, mutta toisaalta ymmärrettävää, kun mätsien määrä lähenee ääretöntä, niin mukaan tulee näitä "tyhmä nimi" -kriteerejä

 

[Markqq]

Joo ihan samoja havaintoja naispuoleisilta kavereilta, mutta toisaalta näissä on istuttu iltaa ja oltu ns. läpällä liikenteessä, mutta toisaalta ymmärrettävää, kun mätsien määrä lähenee ääretöntä, niin mukaan tulee näitä "tyhmä nimi" -kriteerejä

Ja olen kuullut täysin myös sitä missä naiset porukalla vaa nauraa miesten tinder profiileille

Tää maailma on mennyt iha rikki ylitarjonnan määrästä.

Tässä tekemisessä koetellaan itsetuntoa aina väliajoin, mutta kun pohjimmiltaan tietää, että oma arvo ei perustu neittideittiin millään tavalla, on aika helppo jatkaa.

 

[AnnaKoo]

Toivottavasti sitten muistatte, että kaikki me naisetkin ollaan yksilöitä eikä samasta muotista. Mulle nää "tyhmä nimi" ja "vaadin paljon huomiota" -jutut kuullostaa ihan käsittämättömiltä, lähinnä keskenkasvuisuudelta tai jonkinasteisilta mt-ongelmilta.

 

[Tenitsi]

Joo tai vaihdellaan puhelimia ja valkataan toisille mitä...hassumpia mätsejä eli kaikenlaista pelleilyä liikkeellä Varmaan tätä hassuttelua on toisinkin päin.

 

[Tenitsi]

Ehkä siihen loputtomaan tarjontaan palaa osalla käpy ja aletaan pelleilemään niillä kriteereilläkin. Tuskin kovin tosissaan ovat, mutta kun swaippaillaan loputonta tarjontaa, niin ymmärtäähän sen, että jossain kohtaa menee "läpäksi". Jonka vuoksi tuota ei kenenkään kannattaisi niin tosissaan ottaa.

 

[Tenitsi]

...Jos ei löydy Nobelin palkintoa, kreikkalais-roomalaisen painin olympiakultaa, nyrkkeilyn MM-vöitä valtaliitoilta tai muuta vastaavan tason meriittiä, on aikamoista itsepetosta ajatella olevansa sellanen perhonen, että lehahtaa musteella paperille painettuna yhtäkkiä lentoon muiden silmissä. Ainutlaatuisia toki ollaan kaikki.

On tuo näköjään parissa vuodessa sitten jo ehtinyt muuttua, kun silloin vielä sai oikein hyvin mätsejä/treffejä kivan näkösiltä/oloisilta naisilta, vaikka en omaa mitää näistä mainitsemistasi asioista vaan melko perusjantteri kuvieni/profiilini perusteella ilman mitään poikkeuksellista erottautumiskykyä.

 

[Markqq]

Viime vuonna jäi mieleen yhden mimmin kohdalla, joka tokas, että oli ollut 5 vuotta Tinderissä. Mä mietin sitä treffien määrää, ja ajattelin jälkeenpäin, että yksi muiden joukossa, ja näinhän se sitte meni

Mut joo, mulla ei oo kokemusta Tinderistä ko alle pari vuode ajalta on/off ja mun mielest ei oo mikään muuttunut, samanlaista sekoilua se on.

 

[Maniac]

Toteanpa vielä toistamiseen, että minä oon antanu tykkäyksen alle 5 prosentille vastaan tulleista profiileista enkä tuota "kaikki oikeelle" -strategiaa käytä, vaikka se säästäiskin aikaa. Nimittäin niihin profiileihin tutustumalla voi oppia itestäänkin jotain samalla jos sille antaa mahdollisuuden. Silti pystyn ymmärtämään, että tähän voi olla muitakin lähestymistapoja kun just oma tapa.

Ok, tämä jäi tulkinnanvaraiseksi tekstistäsi, pahoittelut. Tottakai muitakin lähestymistapoja on, nykyisen "tykkää kaikista" -metodin lopputuloksia olemmekin ketjussa saaneet lukea yllin kyllin, en sitten tiedä kuinka paljon tämä naisten omaa käsitystä itsestään inflatoiva toimintamalli hyödyttää sitten miehiä, jos jo nykyisellään osalla porukasta on haasteita päästä edes keskustelemaan naisten kanssa Tinderissä.

 

[Pitkä_ja_hikinen_hevari]

Jaa naiset katoavat Tinderistä. Missäs niitä naisia sitten tapaa, kassajonossa? Häviävätkö koko planeetalta?

Silloin kuin Tinderöin. Laitoin ikähaarukan oikein -> Kaikille sydän tuhlaamatta aikaa -> Jos tuli matsi niin hyvä.

Shakissa lichess vahvuus on 2600+ niin tulee sovellettua taktista approachia monessa asiassa.

 

[AnnaKoo]

Se sama meno jatkuu myös treffeillä. Pääsääntöisesti miehet halusivat tavata uudelleen, koska osoittauduin ihan kivaksi. Vain yksi ei halunnut jatkoa, koska osoittauduin ihan kivaksi - halusi siis vähän jotain enemmän, aivan kuten minäkin.

Näiden ihan kivojen jatkuva torjuminen on kaikkea muuta kuin mukavaa. Vaikka enhän mä sydämiä juurikaan särkenyt, koska tuskin kukaan mua sen kummoisempana piti kuin "ihan kivana", ja siirtyivät todennäköisesti vain olkiaan kohauttaen seuraavaan. Koin kuitenkin tinderöinnin kaikkea muuta kuin sinä itsetuntoa (liikaa) buustaavana karkkikauppana, mitä miehet usein väittävät Tinderin naisille olevan. Kyllä se enempi karjamarkkinoilta tuntui, eikä varsinaisesti itsetuntoon vaikuttanut suuntaan tahi toiseen.