Nettitreffit + Tinder

Ei kysymys ole mistään henkilökohtaisesta kannanotosta saati "elämänasenteesta". Silkasta järkevyydestä. Vähän ihmettelen, että riittää noita naisia jotka lähtee.
Ne jotka ovat lähteneet, antaneet numeronsa ja pyytäneet hakemaan kotoa, olivat järkevämpiä ja avoimempia ja positiivisempia kuin se, joka halusi käyttää anonyymiä viestisovellusta ja käveli kauemmaksi kotoa noudettavaksi. Tämä ei toki lohduta Kyllikki Saarta.

Varovaisuudesta tulee myös se mielikuva, että kyseessä on rutinoitunut pitkän linjan sarjadeittailija, joka sitten vähentää omaa mielenkiintoa, piti mielikuva sitten paikkaansa tai ei.

Tässä auttaa juuri se, että tutustuu ihmiseen pitkän kaavan kautta jo etukäteen kirjoitellen ja soitellenkin, jolloin toivon mukaan syntyy jonkinlaista luottamusta ja käsitystä jo ennen tapaamista.
Juttelen yhden illan tai kaksi. Chatissa harvemmin kehenkään pettyy, mutta mitä enemmän juttelee, sitä vähemmän todellisuus vastaa itse rakentamiaan mielikuvia, useammin pettyy ja aikaa menee hukkaan. Sen verran on kuitenkin juteltava, että vähän tutustuu, niin on valmiita keskusteluaihioita ensitreffeille, ja juurikin saa osoitettua, että fiksu ihminen täältä on tulossa.
 
Vaikka mun kanssa kirjoittelisi puoli vuotta (missä en näe järkeä, senkin joskus kokeilleena) tapaisin ensi kertaa livenä ihmisten ilmoilla.

Ja ei, pelko ei hallitse elämääni, vaikka tästä kannastani tehdään usein se johtopäätös. Minulla on ballseja enemmän kuin useimmilla miehillä. Olen mm. harrastanut vaarallista extreme-lajia. Juttu on siinä, että puntaroin ja valitsen riskit. Olin valmis jopa vammautumaan tai kuolemaan minulle rakkaan harrastuksen parissa, joka antoi minulle valtavan paljon. Sen sijaan en ole valmis tulemaan raiskatuksi ja tapetuksi tuntemattoman nettityypin ensitapaamisella.
Jokainen tyylillään.

Mulle ei ole pääasiassa ollut vaikeuksia herättää luottamusta naisessa, mutta nyt on ollut paljon niitäkin jotka ei uskalla edes numeroa antaa. Pitäisi muka ensin tavata ja sitten vasta saa numeron. Eihän siinä mitään, mutta ei oikein huvita lähteä noin heikon liidin perässä ajamaan parinsadan kilometrin päähän. Sitä paitsi Tinder voi sekoilla.
 
Jokainen tyylillään.

Mulle ei ole pääasiassa ollut vaikeuksia herättää luottamusta naisessa, mutta nyt on ollut paljon niitäkin jotka ei uskalla edes numeroa antaa. Pitäisi muka ensin tavata ja sitten vasta saa numeron. Eihän siinä mitään, mutta ei oikein huvita lähteä noin heikon liidin perässä ajamaan parinsadan kilometrin päähän. Sitä paitsi Tinder voi sekoilla.
Varovaisuus on lisääntymään päin. Toi numeron panttaaminen on järkevää ihan siitäkin syystä, että aika paljon naiset saa Tinderistä peräänsä kaikenmaailman stalkkereita ja vonkaajia. Mullekin sattui yksi virhearvio, joka lähetteli vonkaus- ja vänkäysviestejä vielä vuodenkin päästä, ja jouduin lopulta estämään numeron.
 
Varovaisuus on lisääntymään päin. Toi numeron panttaaminen on järkevää ihan siitäkin syystä, että aika paljon naiset saa Tinderistä peräänsä kaikenmaailman stalkkereita ja vonkaajia. Mullekin sattui yksi virhearvio, joka lähetteli vonkaus- ja vänkäysviestejä vielä vuodenkin päästä, ja jouduin lopulta estämään numeron.
Elämä on riski. Voi vaikka kuolla.

Mutta kyllä mä nyt lähtisin siitä, että jos tosissaan on kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin kyllä numeroiden vaihtaminen kuuluu asiaan. Jossei uskalla sitä antaa, niin on heti jo vähän väsähtäneet lähtökohdat koko hommaan ja tuntuu, ettei toinen nyt ole ihan täysillä mukana.
 
Oon sopinu treffit metsänlaitaan, mutta tunsin metsän hyvin itse. Kyytiin en lähtis enkä kummankin kotiin. Mutta mieluummin sekin kuin numeron antaminen ennen tapaamista, hyi hele.

Auton kyydissä ois kyl hyvä olla nopeesti (jos sellainen on), koska se vasta miehestä paljon kertookin. Mielellään vähän kaupunkiajoa ja sit jotain hiljaista, pimeää ja jäistä. Jos se idiootti alkaa revitellä ni morjesta.
 
Elämä on riski. Voi vaikka kuolla.

Mutta kyllä mä nyt lähtisin siitä, että jos tosissaan on kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin kyllä numeroiden vaihtaminen kuuluu asiaan. Jossei uskalla sitä antaa, niin on heti jo vähän väsähtäneet lähtökohdat koko hommaan ja tuntuu, ettei toinen nyt ole ihan täysillä mukana.
Mitä mä nyt tässä yritän teille miehille sanoa on, että älkää ottako tuollaista asennetta ja ylitulkitko naisen varovaisuutta, älkääkä tehkö siitä tuollaisia johtopäätöksiä. Kyse ei ole SINUSTA, ei epäluottamuslauseesta juuri SINUA kohtaan vaan siitä, että Tinderissä on paljon kaikenlaista epämääräistä huohottelijaa, epävakaita ja muita mt-ongelmaisia, hulluja stalkkereita ja pervoja ja epätoivoisia dickpicien lähettelijöitä. Ette taida edes tajuta miten paljon, eivätkä kaikki naisetkaan kunnes sellainen osuu kohdalle. Fiksu varoo jo alusta alkaen. Ettekä taida tajuta sitäkään, miten monet miehistä ei osaa ottaa pakkeja hyvin, vaan pahimmassa tapauksessa pakit saaneesta miehestä saa todellisen vänkääjäriesan. Siksi numero vasta kun on edes nähty ja joku oikea syy numero antaa.

Miehistä, jotka ei ymmärrä tätä ja joilla oma ego ja omat halut menee edelle, tulee aika itsekäs ja epäempaattinen kuva. Ei jatkoon.

muoks. Puhun yleisesti syistä miksei numeroa kannattaisi heti antaa. Itse annoin usein, koska salainen = sillä ei irtoa minusta tietoa, ja sitten vain estin ne jotka rupesivat jotenkin hankaliksi tai epämiellyttäviksi. En olisi antanut jos numerollani saisi nimi- ja osoitetiedot.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä mä nyt tässä yritän teille miehille sanoa on, että älkää ottako tuollaista asennetta ja ylitulkitko naisen varovaisuutta, älkääkä tehkö siitä tuollaisia johtopäätöksiä. Kyse ei ole SINUSTA, ei epäluottamuslauseesta juuri SINUA kohtaan vaan siitä, että Tinderissä on paljon kaikenlaista epämääräistä huohottelijaa, epävakaita ja muita mt-ongelmaisia, hulluja stalkkereita ja pervoja ja epätoivoisia dickpicien lähettelijöitä. Ette taida edes tajuta miten paljon, eivätkä kaikki naisetkaan kunnes sellainen osuu kohdalle. Fiksu varoo jo alusta alkaen. Ettekä taida tajuta sitäkään, miten monet miehistä ei osaa ottaa pakkeja hyvin, vaan pahimmassa tapauksessa pakit saaneesta miehestä saa todellisen vänkääjäriesan. Siksi numero vasta kun on edes nähty ja joku oikea syy numero antaa.
No, sen verran hyvällä prosentilla olen numeron kuitenkin saanut, että sitten kun en saa, koen itseni kyllä hieman epäonnistuneeksi luottamuksen (tai kiinnostuksen) herättämisessä.

Ja kun tilanne nyt käytännössä on kuitenkin se, että logististen syiden vuoksi ei huvita heikkoja liidejä käydä muutenkaan tapailemaan. Joten pääasiassa sitten tuollaiset naiset saa olla. Menee liian hankalaksi ja epävarmaksi.
 
Mä kans harrastin ensisijaisesti kävelytreffejä, ainakin ensitreffeillä. Ei maksa mitään, ei tarvitse erityisesti laittautua, ja reitin pituuden voi päättää sen mukaan kuinka hyvin juttu luistaa. Ja jos oikein hyvin luisti, oli helppo jatkaa vielä vaikka sinne kahville.
Mä muuten otin taktiikaksi ehtiä maksamaan omani ensin, jottei mies joutuisi tekemään tota päätöstä että pitäiskö tässä nyt tarjota vai ei. Olen itsellinen 2000-luvun nainen, maksan itse elämiseni ja kahvini. Ja välillä tarjoan miehellekin.

Ilmeisesti oletus että mies tarjoaa aluksi oli aiemmin yleisempi, ja alkaa pikkuhiljaa kadota? :hmm:


Jokainen tyylillään.

Mulle ei ole pääasiassa ollut vaikeuksia herättää luottamusta naisessa, mutta nyt on ollut paljon niitäkin jotka ei uskalla edes numeroa antaa. Pitäisi muka ensin tavata ja sitten vasta saa numeron. Eihän siinä mitään, mutta ei oikein huvita lähteä noin heikon liidin perässä ajamaan parinsadan kilometrin päähän. Sitä paitsi Tinder voi sekoilla.

Hmmh, miehenäkin kyllä halusin tavata ensin julkisella paikalla eikä kotona tai metsässä... että ei siinä mitään ihmeellistä ole.
 
No, sen verran hyvällä prosentilla olen numeron kuitenkin saanut, että sitten kun en saa, koen itseni kyllä hieman epäonnistuneeksi luottamuksen (tai kiinnostuksen) herättämisessä.

Ja kun tilanne nyt käytännössä on kuitenkin se, että logististen syiden vuoksi ei huvita heikkoja liidejä käydä muutenkaan tapailemaan. Joten pääasiassa sitten tuollaiset naiset saa olla. Menee liian hankalaksi ja epävarmaksi.
Ymmärrän tuonkin. Mun range oli Tinderissä max 15 km. Ei ole iso tappio kummallekaan osapuolelle.
 
Hitto, viel ehtis pyytää sienitreffeille. Mäpä kokeilen jollekin mätsille! Mä en kyl tiedä sienistä hölkäsenpöläystäkää, joten pitää kysyä onko mimmillä sienikirjaa.
 
Ymmärrän tuonkin. Mun range oli Tinderissä max 15 km.
Ai sekin vielä, siis sen lisäksi että pitää olla korkeakoulutettu vihervasemmistolainen mies. Ja lapseton. Ja mitä vielä.

Onko ihmekään, jos on ollut vähän nihkeää... En mä toru enkä moiti, mä vaan totean ilmiselvän asian.
 
Ai sekin vielä, siis sen lisäksi että pitää olla korkeakoulutettu vihervasemmistolainen mies. Ja lapseton. Ja mitä vielä.

Onko ihmekään, jos on ollut vähän nihkeää... En mä toru enkä moiti, mä vaan totean ilmiselvän asian.
Tuollakin rangella täällä Päähesulissa riitti tarjokkaita jos ei nyt ihan ovista ja ikkunoista, niin Tinderin chatin ruuhkautumiseen asti kuitenkin. Mutta kun ei napannut niin ei napannut. Ja kaltaisiani naisia kun täällä on tosiaan 13 tusinassa, ja kaivatunlaisia miehiä... no. Ei vissiin lainkaan.
 
Tuollakin rangella täällä Päähesulissa riitti tarjokkaita jos ei nyt ihan ovista ja ikkunoista, niin Tinderin chatin ruuhkautumiseen asti kuitenkin. Mutta kun ei napannut niin ei napannut. Ja kaltaisiani naisia kun täällä on tosiaan 13 tusinassa, ja kaivatunlaisia miehiä... no. Ei vissiin lainkaan.
Rangeen osuu miehiä osittain siitäkin syystä, että kotimaiset ja ulkomaiset Tinder-passporttailijat tulevat haaskalle erityisesti Helsinkiin. Ja matkailijat tietysti.

Joka tapauksessa jos vakavissaan seuraa etsii, niin varmaan olisi syytä hieman joustaa kriteeristä ja etäisyyksistä... Harva meistä nyt täsmälleen sellaista kumppania saa kuin päiväunissaan haluaisi. Ei se ole realismia, ei edes bettre folkille eli naisille.
 
Rangeen osuu miehiä osittain siitäkin syystä, että kotimaiset ja ulkomaiset Tinder-passporttailijat tulevat haaskalle erityisesti Helsinkiin. Ja matkailijat tietysti.

Joka tapauksessa jos vakavissaan seuraa etsii, niin varmaan olisi syytä hieman joustaa kriteeristä ja etäisyyksistä... Harva meistä nyt täsmälleen sellaista kumppania saa kuin päiväunissaan haluaisi. Ei se ole realismia, ei edes bettre folkille eli naisille.
Niinhän se on. Viihdyn kuitenkin aivan liian hyvin yksin tehdäkseni juuri mitään kompromissejä kumppanin ja parisuhteen saralla. Nykyäänhän en siis enää etsikään mitään ja luulen, että todennäköisyys sille, että miespuolinen vastineeni teleporttautuisi olohuoneeseeni on melko pieni :think: Enkä ole ihan varma huolisinko enää häntäkään :smoke:
 
Miksi pitäisi joustaa jostain etäisyysjutuista? 15 km Kattaa Stadissa koko kehä kolmosen sisäpuolisen alueen, jotkut Tikkurilat mukaanlukien. Ja kaikissa muissa Suomen kaupungeissa siihen mahtuu torilta katsottuna jo ihan ehtaa landeakin mukaan.

Ainakin itse asun kantakaupungissa, olen kiinnostunut kaupunkilaisesta elämästä, eikä mulla ole ollut miehenä mitään hinkua lähteä johonkin Hyrylään tai Nummelaan treffeille. Ja kaikissa muissa kaupungeissa matkaillessa on vielä kivempi että se mahdollinen treffikumppani olis esim siellä kaupungissa, eikä jossain tuntemattomassa kylässä kymmenen poronkuseman päässä.

Lisäksi, kuten jo mainittiinkin, tohon rajaan mahtuu hyvin myös ne tyypit ketkä tulee kaupunkiin viettämään aikaa, tai käyvät täällä töissä, niin en taas näe mikä ongelma tossa on?

Jos se niin katkeroittaa asua siellä keskellä metsää tinderin kantaman ulottumattomissa, eikä kukaan suostu edes tindermaailmassa niin kauas eksymään, niin asiasta voi taas kerran tehdä johtopäätöksiä ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoja.
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän se on. Viihdyn kuitenkin aivan liian hyvin yksin tehdäkseni juuri mitään kompromissejä kumppanin ja parisuhteen saralla. Nykyäänhän en siis enää etsikään mitään ja luulen, että todennäköisyys sille, että miespuolinen vastineeni teleporttautuisi olohuoneeseeni on melko pieni :think: Enkä ole ihan varma huolisinko enää häntäkään :smoke:
Sulla taitaa olla hieman a-seksuaalisia taipumuksiakin? ;)

Jos läheisyyden kaipuu ja seksuaalinen kaipuu puuttuu, niin sittenhän siinä käy helposti niin, että tyytyy olemaan ilman.

Miksi pitäisi joustaa jostain etäisyysjutuista? 15 km Kattaa Stadissa käytännössä koko
Vaikkapa siksi, että tulee enemmän valinnanvaraa? Koska ei selvästi seuraa oikein löytynyt noilla spekseillä.
 
Miksi pitäisi joustaa jostain etäisyysjutuista? 15 km Kattaa Stadissa käytännössä koko
Niinpä. Se 15 kilsaakin "väärään suuntaan" voi tarkoittaa jo tunnin matkaa julkisilla. (Viherpiiperönä olen luonnollisesti autoton.) Tunnin välimatka = etäsuhde IMHO.
Sulla taitaa olla hieman a-seksuaalisia taipumuksiakin? ;)

Jos läheisyyden kaipuu ja seksuaalinen kaipuu puuttuu, niin sittenhän siinä käy helposti niin, että tyytyy olemaan ilman.


Vaikkapa siksi, että tulee enemmän valinnanvaraa? Koska ei selvästi seuraa oikein löytynyt noilla spekseillä.
Demiseksuaali. Aikalailla täydellistä, kun halut menee on/off sen mukaan onko niille olemassa kohde ;)
Ja kuten todettu, ei mitään syytä tehdä kompromissejä saadakseen enemmän valinnanvaraa. Ja väitän että ne etsimäni miehet majailee pääosin juuri täällä. Heitä vain on olemattoman vähän, ja he harvatkin ovat ymmärrettävästi pitkissä parisuhteissa.
Muoks. Enkä mä "tyydy" olemaan ilman. Mun on hurjan hyvä olla näin. Parisuhde voisi tuoda jotain lisää, jos se yksisarvinen teleporttautuisi tänne. Tai sitten ei. Näin on kuitenkin ihan täydellistä :smile:
 
Demiseksuaali. Aikalailla täydellistä, kun halut menee on/off sen mukaan onko niille olemassa kohde ;)
Ja kuten todettu, ei mitään syytä tehdä kompromissejä saadakseen enemmän valinnanvaraa. Ja väitän että ne etsimäni miehet majailee pääosin juuri täällä. Heitä vain on olemattoman vähän, ja he harvatkin ovat ymmärrettävästi pitkissä parisuhteissa.
Muoks. Enkä mä "tyydy" olemaan ilman. Mun on hurjan hyvä olla näin. Parisuhde voisi tuoda jotain lisää, jos se yksisarvinen teleporttautuisi tänne. Tai sitten ei. Näin on kuitenkin ihan täydellistä :smile:
Jokainen tyylillään ja hyvä jos tilanne tyydyttää.

Mutta jos joskus on tylsää ja yksinäistä, niin kannattaisi ehkä pohtia, millaista vipinää voisi elämään saada, jos katselisi miehiä hieman boksin ulkopuoleltakin. Sehän voisi olla vaikka kuinka mukavaa ja jänskää. :)

Jos mietitään vaikka mun kaltaista miestä, niin en kannata vasemmistoa, mutta kyllä silti pystyn keskustelemaan asioista rakentavasti ja monipuolisesti ja kunnioittamaan toisen mielipiteitä. Ei siinä ole mitään ongelmaa. Se on sitten eri asia, jos nainen on niin fanaattinen että joka toinen lause liittyy politiikkaan. Kuka sellaista jaksaa.
 
Jokainen tyylillään ja hyvä jos tilanne tyydyttää.

Mutta jos joskus on tylsää ja yksinäistä, niin kannattaisi ehkä pohtia, millaista vipinää voisi elämään saada, jos katselisi miehiä hieman boksin ulkopuoleltakin. Sehän voisi olla vaikka kuinka mukavaa ja jänskää. :)

Jos mietitään vaikka mun kaltaista miestä, niin en kannata vasemmistoa, mutta kyllä silti pystyn keskustelemaan asioista rakentavasti ja monipuolisesti ja kunnioittamaan toisen mielipiteitä. Ei siinä ole mitään ongelmaa. Se on sitten eri asia, jos nainen on niin fanaattinen että joka toinen lause liittyy politiikkaan. Kuka sellaista jaksaa.
No kun ei ole tylsää eikä yksinäistä. Mun elämä on täydempää kuin koskaan, johtuen varmaan just siitä, että nyt se on 100 % itseni näköistä. Olen niin introverttikin, että tarviin valtavasti omaa aikaa. Vasta nyt sitä on riittävästi.
En siis ole tapaamassa sinua tai kaltaisiasi ;) Jännitykset haen ihan muualta, ja toisaalta näin vanhemmiten ja aika paljon kokeneena jännitystä ei enää niin kaipaakaan.

Sulla on kyllä hirveesti ennakkokäsityksiä ihmisistä. Yrität survoa minua väkisin johonkin stereotypiaan, johon en lainkaan istu. Ja joku toinenkin kirjoittelija oli tehnyt aika erikoisia johtopäätöksiä.
 
No kun ei ole tylsää eikä yksinäistä. Mun elämä on täydempää kuin koskaan, johtuen varmaan just siitä, että nyt se on 100 % itseni näköistä. Olen niin introverttikin, että tarviin valtavasti omaa aikaa. Vasta nyt sitä on riittävästi.
En siis ole tapaamassa sinua tai kaltaisiasi ;) Jännitykset haen ihan muualta, ja toisaalta näin vanhemmiten ja aika paljon kokeneena jännitystä ei enää niin kaipaakaan.

Sulla on kyllä hirveesti ennakkokäsityksiä ihmisistä. Yrität survoa minua väkisin johonkin stereotypiaan, johon en lainkaan istu. Ja joku toinenkin kirjoittelija oli tehnyt aika erikoisia johtopäätöksiä.
Good for you.

Mäkin viihdyn itsekseni, mutta hormonitoiminta on ikään nähden vielä sen verran vilkasta, että pakkohan se on vähän tyttöjen perässäkin juosta. Ja mä ajattelen niin, että jossen sitä nyt tee, niin milloin sitten. Haudassa ehtii rauhoittua pidemmäksi ajaksi.

Sitä paitsi tyttöjen perässä juoksemisesta on epäsuoria hyötyjä sikäli, että kiinnittää enemmän huomiota ulkonäköönsä, kuntoonsa ja jopa kämpän siisteyteen.
 
Mäkin viihdyn itsekseni, mutta hormonitoiminta on ikään nähden vielä sen verran vilkasta

"Dont be slaves of your own desires, transmute the energy for something constructive" -jotenkin näin se meni.
Mutta hyvä että alakerta sykkii vanhempanakin. Mielummin niin päin kuin olisit täysi seniili.

Mulla vaihtelee panetuksen määrä. Silloin kun seisoo jo pelkästään hengityksen voimasta ja ei ole ketään kelle laittaa viestiä, niin onhan se aika vaikeeta. Tällöin salille tekemään raivotreeniä samalla ku tutustuu Tinderissä jo pimpsan tuoksu nenän alla. Proseduuri on välillä helppoa, yleensä vaikeaa, ja päätyyn asti on suorastaan työmaa, mutta usein sen arvoista noin kuitenkin :)

Jatketaan..
 
Demiseksuaali. Aikalailla täydellistä, kun halut menee on/off sen mukaan onko niille olemassa kohde ;)

Tuliko nuorena luettua liikaa Demi-lehteä vai? :hmm:

Mulla vaihtelee panetuksen määrä. Silloin kun seisoo jo pelkästään hengityksen voimasta ja ei ole ketään kelle laittaa viestiä, niin onhan se aika vaikeeta. Tällöin salille tekemään raivotreeniä samalla ku tutustuu Tinderissä jo pimpsan tuoksu nenän alla. Proseduuri on välillä helppoa, yleensä vaikeaa, ja päätyyn asti on suorastaan työmaa, mutta usein sen arvoista noin kuitenkin :)

Kuulostaa tämäkin kyllä melkoisen pakottavilta haluilta...
 
Good for you.

Mäkin viihdyn itsekseni, mutta hormonitoiminta on ikään nähden vielä sen verran vilkasta, että pakkohan se on vähän tyttöjen perässäkin juosta. Ja mä ajattelen niin, että jossen sitä nyt tee, niin milloin sitten. Haudassa ehtii rauhoittua pidemmäksi ajaksi.

Sitä paitsi tyttöjen perässä juoksemisesta on epäsuoria hyötyjä sikäli, että kiinnittää enemmän huomiota ulkonäköönsä, kuntoonsa ja jopa kämpän siisteyteen.
Eihän siinä, jos koet kuitenkin jääväsi jollain tapaa plussan puolelle elämäntavassasi. Kirjoituksistasi vaan välillä huokuu sellaista, ettei niin ehkä olisi. Hyvä, että jotain positiivisiakin puolia löytyy. Pakko kuitenkin todeta, että itsestään ja kämpästään kannattaisi pitää huolta ihan jo siksi, että on itse sen arvoinen. Ei toisten ihmisten tai huomionkipeyden vuoksi.
 
Eihän siinä, jos koet kuitenkin jääväsi jollain tapaa plussan puolelle elämäntavassasi. Kirjoituksistasi vaan välillä huokuu sellaista, ettei niin ehkä olisi. Hyvä, että jotain positiivisiakin puolia löytyy. Pakko kuitenkin todeta, että itsestään ja kämpästään kannattaisi pitää huolta ihan jo siksi, että on itse sen arvoinen. Ei toisten ihmisten tai huomionkipeyden vuoksi.
No, jos nyt oikein käydään filosofoimaan, niin testosteroni ja miehiset halut eivät ainoastaan pidä miehiä ja kämppiä siisteinä vaan myös pyörittävät koko maailmaa...

Ilman tätä draivia aika hiljaista pitelisi. Koska miksi kukaan vaivautuisi tekemään mitään erityistä.

Varmaan olisi kuoltu nälkään ja sukupuuttoon jo kauan sitten.
 
No, jos nyt oikein käydään filosofoimaan, niin testosteroni ja miehiset halut eivät ainoastaan pidä miehiä ja kämppiä siisteinä vaan myös pyörittävät koko maailmaa...

Ilman tätä draivia aika hiljaista pitelisi. Koska miksi kukaan vaivautuisi tekemään mitään erityistä.

Varmaan olisi kuoltu nälkään ja sukupuuttoon jo kauan sitten.
Vai silviistiin :lol: Tämä oli niin ilmiselvä provo meikäläisen suuntaan, etten viitsi edes tarttua tähän.
Jokainen tulkoon uskossaan autuaaksi :asif:
 
Kuulostaa tämäkin kyllä melkoisen pakottavilta haluilta...

Pieni pilke ja vitsi silmäkulmassa tuossa viestissä :) Mut yleensä jos on säännöllisesti hyvää seksiä niin siihen jää "koukkuun". Pidempi aika ilman seksiä niin sitä ei edes sit tee mieli samalla tavalla enää jolloin aikaa on helpompi kuluttaa eri tavalla.
 
Vaikka mun kanssa kirjoittelisi puoli vuotta (missä en näe järkeä, senkin joskus kokeilleena) tapaisin ensi kertaa livenä ihmisten ilmoilla.

Ja ei, pelko ei hallitse elämääni, vaikka tästä kannastani tehdään usein se johtopäätös. Minulla on ballseja enemmän kuin useimmilla miehillä. Olen mm. harrastanut vaarallista extreme-lajia. Juttu on siinä, että puntaroin ja valitsen riskit. Olin valmis jopa vammautumaan tai kuolemaan minulle rakkaan harrastuksen parissa, joka antoi minulle valtavan paljon. Sen sijaan en ole valmis tulemaan raiskatuksi ja tapetuksi tuntemattoman nettityypin ensitapaamisella. En myöskään lähettele rahaa amerikkalaisille perinnön saaneille insinööreille.
Tässä kommentti boldattuun osioon. Tuon lukiessa muistan kun vuosia sitten oltiin jossain ties missä tyky-päivässä ja siellä oli myös itsepuolustusjuttuja. Ohjaajana toimi sellainen osaamisalueellaan varsin ansioitunut nainen ja hän puhui juuri riskiarviosta ja vastaavista - eli riskien arviointi ei todellakaan tarkoita samaa kuin "olla peloissaan tms." vaan juurikin tietoista mahdollisten riskien minimointia. Ja sehän on vain ja ainoastaan järkevää. :thumbsup:

Jokainen tyylillään.

Mulle ei ole pääasiassa ollut vaikeuksia herättää luottamusta naisessa, mutta nyt on ollut paljon niitäkin jotka ei uskalla edes numeroa antaa. Pitäisi muka ensin tavata ja sitten vasta saa numeron. Eihän siinä mitään, mutta ei oikein huvita lähteä noin heikon liidin perässä ajamaan parinsadan kilometrin päähän. Sitä paitsi Tinder voi sekoilla.
Ja jälleen kommentti boldattuun kohtaan: Siis mitä hittoa? En mä ainakaan anna numeroani kenellekään naiselle jota en ole tavannut. Miä hittoa se sillä edes tekisi? En tosi anna sitä numeroa myöskään silloin jos ollaan tavattu eikä itseä ehkä niin kiinnostakaan jatkotutustuminen. Eihän se sillä numerolla tuolaisessa tapauksessa mitään tekisikään.. Toki, sulla ehkä vähän toinen tilanne jos ajelet "heikkojen liidien" perässä vaikka sen parisataa kilometriäkin - asia mitä en koskaan tulisi tekemään. Musta tuo "heikko liidi" on hivenen puistattava termi, johtuu ehkä siitä että a) joutunut kuuntelemaan myyntijargonia aikoinaan ja b) onhan toi nyt aika kummaliinen tapa kuvata mahdollista tulevaa kumppaniaan. :D
 
Ja jälleen kommentti boldattuun kohtaan: Siis mitä hittoa? En mä ainakaan anna numeroani kenellekään naiselle jota en ole tavannut. Miä hittoa se sillä edes tekisi? En tosi anna sitä numeroa myöskään silloin jos ollaan tavattu eikä itseä ehkä niin kiinnostakaan jatkotutustuminen. Eihän se sillä numerolla tuolaisessa tapauksessa mitään tekisikään.. Toki, sulla ehkä vähän toinen tilanne jos ajelet "heikkojen liidien" perässä vaikka sen parisataa kilometriäkin - asia mitä en koskaan tulisi tekemään. Musta tuo "heikko liidi" on hivenen puistattava termi, johtuu ehkä siitä että a) joutunut kuuntelemaan myyntijargonia aikoinaan ja b) onhan toi nyt aika kummaliinen tapa kuvata mahdollista tulevaa kumppaniaan. :D

No ghostaus on Tinderissä todella yleistä, joten sinänsä ymmärrettävää että numeron haluaa jos tarvii ajella treffien takia kauemmas, muutenhan sitä ei tosiaan tarvisi. Kun luulisi että jos on saanut numeron, niin ghostaus on vähemmän todennäköistä.

No, jos nyt oikein käydään filosofoimaan, niin testosteroni ja miehiset halut eivät ainoastaan pidä miehiä ja kämppiä siisteinä vaan myös pyörittävät koko maailmaa...

Ilman tätä draivia aika hiljaista pitelisi. Koska miksi kukaan vaivautuisi tekemään mitään erityistä.

Varmaan olisi kuoltu nälkään ja sukupuuttoon jo kauan sitten.

Ok, en taida olla kauhean tyypillinen mies kun ei ole sitä kovaa draivia, kunnianhimoa tai dominoivaa luonteenlaatua, eikä myöskään jatkuvaa panetusta joka ei tarvittaessa lähtisi oman käden kautta. :rolleyes:
 
Ok, en taida olla kauhean tyypillinen mies kun ei ole sitä kovaa draivia, kunnianhimoa tai dominoivaa luonteenlaatua, eikä myöskään jatkuvaa panetusta joka ei tarvittaessa lähtisi oman käden kautta. :rolleyes:

En usko, että maailma paranisi, jos kaikki olisivat super draivin omaavia dominanttialfoja. Katsoo tätä maailmaa niin ei siellä sinun tai minun persoonatyypit sodi ja riehu.

Omasta mielestäni kunnianhimo usein yhdistetään pelkästään yksiulotteisesti uramaailmaan ja sen myötä materiaaliseen yltäkylläisyyteen. Minä olen kiinteistönhoitaja ja aiemminkin tehnyt vastaavia duunaritason töitä - deittimaailmassa tämä on yhdistetty matalaan sivistykseen ja/tai mainittuun kunnianhimon puutteeseen. Sitä draivia voi myös käyttää monenlaiseen, sen ei tarvitse olla extremeä, panoseikkailuja, urakiitoa tai salilla riuhtomista tms. Se voi olla yhtä hyvin sisäistä kontemplaatiota ja mitä työtä tekeekin niin sen tekemistä hyvin ilman tarvetta kiivetä ylös.

Pakkohan yhteiskunnassa on tehdä töitä ''alhaallakin''. Mutta ei tämä kovinkaan usein oikeasti ole ongelma, kun lukuisat naiset ovat virallisessa koulutuksessa samalla tasolla. Kuitenkin oman kokemukseni mukaan, jos työt tulevat heti deiteillä päällimmäiseksi keskusteluksi niin välttämättä kovin paljoa ei siitä eteenpäin mennä.
 
Omasta mielestäni kunnianhimo usein yhdistetään pelkästään yksiulotteisesti uramaailmaan ja sen myötä materiaaliseen yltäkylläisyyteen. Minä olen kiinteistönhoitaja ja aiemminkin tehnyt vastaavia duunaritason töitä - deittimaailmassa tämä on yhdistetty matalaan sivistykseen ja/tai mainittuun kunnianhimon puutteeseen. Sitä draivia voi myös käyttää monenlaiseen, sen ei tarvitse olla extremeä, panoseikkailuja, urakiitoa tai salilla riuhtomista tms. Se voi olla yhtä hyvin sisäistä kontemplaatiota ja mitä työtä tekeekin niin sen tekemistä hyvin ilman tarvetta kiivetä ylös.

Pakkohan yhteiskunnassa on tehdä töitä ''alhaallakin''. Mutta ei tämä kovinkaan usein oikeasti ole ongelma, kun lukuisat naiset ovat virallisessa koulutuksessa samalla tasolla. Kuitenkin oman kokemukseni mukaan, jos työt tulevat heti deiteillä päällimmäiseksi keskusteluksi niin välttämättä kovin paljoa ei siitä eteenpäin mennä.

Sanoisin kyllä että koulutustaso ei edes liity kauhean paljoa noihin mainittuihin asioihin, vaan se on niistä erillinen. Tosin määrätietoiseen uralla etenemiseen kylläkin. :hmm:
 
Sanoisin kyllä että koulutustaso ei edes liity kauhean paljoa noihin mainittuihin asioihin, vaan se on niistä erillinen. Tosin määrätietoiseen uralla etenemiseen kylläkin. :hmm:

Tietysti kunnianhimoa tarvitsee uralla etenemiseen eikä se missään nimessä ole negatiivinen asia. Mielestäni tärkeää ymmärtää vain, että eri elämän aspektit vovat ilmetä tyystin eri tavoin eri persoonissa. Deittimaailmassa tämä aukaisee parhaimmillaan mahdollisuuksia.

En malta olla laittamatta tuohon draiviin vielä, kun täällä on eniten valloillaan sellainen hyvin maskuliininen käsitys siitä. Ajatelkaa edesmennyttä Miki Liukkosta. Ei ollut maskuliininen super sonni, mutta silti enemmän draivia kuin kokonaisen salin machoissa. Ehkä liikaakin. Mikä menetys olikaan..
 
Itsestä tuntuu, että nyt syksyn myötä naiset ovat aktivoituneet. Kolme oikein hyvännäköistä opiskelijatyttöä aloittanut keskustelun ihan lyhyessä ajassa. Ehkä tässä pimeydessä kaipaa seuraa kotisohvalle viereen.

Yksi keskustelun aloittaneista tuli nähtyä eilen. Paperilla hyvin mielenkiintoisen oloinen, eli paljon yhteistä niin harrastuksissa kuin tulevaisuuden haaveissa. Livenä ei kuitenkaan napannut niin. Oli aika hiljaisen ja kotona yksin viihtyvän oloinen. Ekoilla treffeillä osa menee toki jännityksen piikkiin ja en itsekään ole mikään ekstrovertti. Silti tuli jotenkin olo, että on itseäni selvästi introvertimpi ja ei välttämättä lähde spontaanisti tekemään mitään ulos.

Yksi aiempi tapaus kummittelee edelleen. Synkkaa hämmästyttävän hyvin, eli tuon naisen seurassa on todella helppo olla oma itsensä. Voidaan jutella pinnallisesti tai syvällisesti, viestitellään paljon ja huumorintajunkin suhteen ollaan samalla aallonpituudella. Itsellä nousi tunteita suorastaan yllättävän nopeasti. Ainut vain, että naisen omien taustojen takia (en avaa niitä tässä sen enempää) ahdistus tuli päälle, kun juttu eteni liian nopeasti ja fyysistä kontaktia alkoi tulla mukaan. Oli pakko painaa jarrua ja palata takaisin kevyempään hengailuun. Nainen itse puhui, että tarvitsee todennäköisesti aikaa toisen tuntemiseen ja tunteiden nousemiseen.

Yleisesti pitäisin huonona ideana jäädä tarkoituksella "friendzonelle" odottamaan, jos toisella nousee tunteita. Tässä tilanteessa vaikuttaa kuitenkin naisen erilainen tausta. Lisäksi olen 100% varma, että nainen ei näe muita miehiä ja on oikeasti hyvin kiireinen. Puhutaan hyvin avoimesti kaikesta ja sijainnista näkee, ettei Tinderiä ole avattu hetkeen ollenkaan. Toki muiden näkeminen on ok, mutta pointti oli se, että en ole vain varalla samalla, kun etsii jatkuvasti parempaa. Katsotaan, mitä lopulta käy. Ainakaan toistaiseksi ei tunnu itsestä epätoivoiselta roikkumiselta ja samalla voi nähdä rennolla otteella muita naisia :D
 
Antakaapas kun xenniaali-sukupolven setä kertoo teille puolitotuuksia:
- Millään ei ole mitään valiä ennenkuin on tavattu toisen kanssa. Se on ihan sama siinä viestien vaihtelun lomassa kuinka monta rautaa on tulessa ja kuinka monen kanssa viestittelee. Deittisovellusten suuri ongelma on runsaudenpula -> aina löytyy parempi!

- Jos on tavattu ja sovittu että tavataan uudelleenkin, niin siinä kohdin se että sinä viestittelet muille tai se toinen viestittelee muiden kanssa johtuu siitä ettette ole mielikuvissa vielä ehkä toisillenne käytännössä se listan ensimmäinen ja paras vaihtoehto - get over it. Siinä vaiheessa jos viestittelee muiden kanssa ei ole paha asia, vaan itseasiassa aika normaalia - kunnes ehkä päädytään siihen eksklusiiviseen tilaan.

- Älä koskaan sovi uutta tapaamista treffien merkeissä jos toinen ei aiheuta seksuaalisesti geiger-mittariisi värinää. Mikään henkinen ominaisuus ei korvaa sitä, ettet halua sitä toista ihmistä fyysisesti. Kylmästi sanottuna: älä sovi toisia treffejä josset harrastaisi toisen kanssa seksiä ja älä sovi kolmansia josset jo aio tai suunnittele harrastavasi.

- Toisaalta jos lähempään kanssakäymiseen pääsee toisen kanssa helpohkosti ilman sitoutumista niin et ehkä todennäköisesti ole ainoa sillä hetkellä joka sitä hoitoa saa - naiset huom. tämän selvillesaaminen on melko suurelle osalle miehistä jopa suuri turnoff parisuhteen kannalta -> mies voi silti ihan mukavasti tapailla sinua pussien tyhjentämisen merkeissä, mutta siitä kategoriasta sinun on vaikea enää päästä pois. Yksinkertaistettuna te kontrolloitte kuka saa seksiä ja miehet enemmänkin sitä kuka pääsee parisuhteeseen.
 
Älä koskaan sovi uutta tapaamista treffien merkeissä jos toinen ei aiheuta seksuaalisesti geiger-mittariisi värinää. Mikään henkinen ominaisuus ei korvaa sitä, ettet halua sitä toista ihmistä fyysisesti. Kylmästi sanottuna: älä sovi toisia treffejä josset harrastaisi toisen kanssa seksiä ja älä sovi kolmansia josset jo aio tai suunnittele harrastavasi.

Mä ajattelin näin, että sen kyllä tietää heti kolahtaako vai ei. Kunnes tapasin miehen joka ei ensinäkemältä tai kolmanneltakaan säväyttänyt SILLEEN lainkaan, vaikka tosi mukava olikin. Mietin miten ilmaisen, että ei tästä nyt tuu yhtään mitään, mutta en sitten osannut sitä sanoa ihan suoraan kun hän oli aika määrätietoinen. Siinä kävi hämmentävästi sitten niin, että ennenkuin huomasinkaan, olin päätä pahkaa ihastunut ja geigermittari huusi tuhannen desibelin voimalla että this is the one. :love: No se liitto sitten päättyi eroon lopulta ja tässä sitä ollaan taas markkinoilla.

Nyt en sitten enää oikeen tiedä pitääkö antaa mahis vai ei, jos ei heti ekalla näkemisellä kutkuttele. Annoin yhdelle sällille "mahdollisuuden" tässä kesällä, mutta ei se siitä edennyt yhtään mihinkään vaikka tyyppi oli supermukava ja fiksu ja vaikka mitä. Että kuinka pitkään sitä pitäisi sitten katsella ja odotella että ne kaverifiilikset väistyy? En tosiaan tiedä. Ehkä on parempi palata siihen että sen tietää heti ekan vartin sisään, viehättääkö toinen silleen vai ei. On nämäkin kiusallisia tilanteita, kun ollaan tapailtu eikä asiat johda mihinkään ja sitten sille pitää laittaa ikävä stoppi. Tuntuu että olis vedättänyt sitä toista. :confused2:
 
Mä ajattelin näin, että sen kyllä tietää heti kolahtaako vai ei. Kunnes tapasin miehen joka ei ensinäkemältä tai kolmanneltakaan säväyttänyt SILLEEN lainkaan, vaikka tosi mukava olikin. Mietin miten ilmaisen, että ei tästä nyt tuu yhtään mitään, mutta en sitten osannut sitä sanoa ihan suoraan kun hän oli aika määrätietoinen. Siinä kävi hämmentävästi sitten niin, että ennenkuin huomasinkaan, olin päätä pahkaa ihastunut ja geigermittari huusi tuhannen desibelin voimalla että this is the one. :love: No se liitto sitten päättyi eroon lopulta ja tässä sitä ollaan taas markkinoilla.

Nyt en sitten enää oikeen tiedä pitääkö antaa mahis vai ei, jos ei heti ekalla näkemisellä kutkuttele. Annoin yhdelle sällille "mahdollisuuden" tässä kesällä, mutta ei se siitä edennyt yhtään mihinkään vaikka tyyppi oli supermukava ja fiksu ja vaikka mitä. Että kuinka pitkään sitä pitäisi sitten katsella ja odotella että ne kaverifiilikset väistyy? En tosiaan tiedä. Ehkä on parempi palata siihen että sen tietää heti ekan vartin sisään, viehättääkö toinen silleen vai ei. On nämäkin kiusallisia tilanteita, kun ollaan tapailtu eikä asiat johda mihinkään ja sitten sille pitää laittaa ikävä stoppi. Tuntuu että olis vedättänyt sitä toista. :confused2:
Miehille tämä on helppoa. Joko viisari värähtää tai sitten ei. Toki joskus ollaan siinä rajamailla ja voi pakottaa viisariaan värähtämään asenteella "no joo, pannaan nyt sitten, whatever". Asiassa auttaa, jos naisella on hyvä asenne.

Mutta siis pääasiassa tämä on aika mustavalkoista miehelle.

Naisten tunteiden vuoristoradassa voi toki tulla kaikenlaisia yllätyksiä matkan varrella. Ja onhan se vanha totuus ehkä ihan totta, että "toista voi oppia rakastamaan". Kun tarpeeksi pitkään viettää aikaa yhdessä, niin tunteet voi tulla vääjäämättä mukaan ja seksuaaliset halut siinä samalla.
 
Miehille tämä on helppoa. Joko viisari värähtää tai sitten ei.

No ihan samalla tavalla se naisilla toimii. Värähtää tai sitten ei värähdä. Mutta homma voi muuttua ajan ja olosuhteiden myötä, ihan kumpaan vaan suuntaan. Tässä maailmassa on aika moni mies ja nainen kyllästynyt kumppaniinsa vaikka alussa oli niin ihanaa.
 
No ihan samalla tavalla se naisilla toimii. Värähtää tai sitten ei värähdä. Mutta homma voi muuttua ajan ja olosuhteiden myötä, ihan kumpaan vaan suuntaan. Tässä maailmassa on aika moni mies ja nainen kyllästynyt kumppaniinsa vaikka alussa oli niin ihanaa.
Niin tarkoitin, että naisilla tunteet ja halut voi muuttua.

Miehillä ei niinkään. Naisen ulkomuoto joko miellyttää tai sitten ei. Ei se siitä yleensä miksikään muutu.

Toki miehet nyt keskimäärin on valmiita kuksimaan hyvin matalalla kynnyksellä. Eli siihen ei paljon vaadita, että nainen sen verran sytyttää. Mutta sitten jossei sytytä, niin ei se siitä miksikään muutu (koska ei ne ylimääräiset kilot kuitenkaan todennäköisesti mihinkään noin vain katoa...).
 
Olin valmis jopa vammautumaan tai kuolemaan minulle rakkaan harrastuksen parissa, joka antoi minulle valtavan paljon.

Nyt sun pitää paljastaa mikä laji tuollainen on?! :oops:

Ei tule mieleen kuin joku vapaakiipeily tai base hyppely. Joku kamppailulaji tai kilpa-autoilu ehkä myös…ei niissä kylläkään kovin suuri riski ole.
 
Nyt sun pitää paljastaa mikä laji tuollainen on?! :oops:

Ei tule mieleen kuin joku vapaakiipeily tai base hyppely. Joku kamppailulaji tai kilpa-autoilu ehkä myös…ei niissä kylläkään kovin suuri riski ole.
On niitä muitakin extreme-lajeiksi laskettavia, missä tulee kaikenlaista luidenkatkomista tai pienempää tärskyä, ja silloin tällöin ruumiita. Riskit toki minimoidaan, mutta kokonaan ne ei poistu. Lajia en paljasta koska näissä on luonnollisesti pienet piirit.
 
On niitä muitakin extreme-lajeiksi laskettavia, missä tulee kaikenlaista luidenkatkomista tai pienempää tärskyä, ja silloin tällöin ruumiita. Riskit toki minimoidaan, mutta kokonaan ne ei poistu. Lajia en paljasta koska näissä on luonnollisesti pienet piirit.
Luulisi, että tuohon verrattuna on aika pienet riskit antaa puhelinnumero kivalle miehelle tai ottaa suihin ilman kumia.

Mutta kuka saa kiksinsä mistäkin. Mutta siis ei varmaan kannata hirveästi saarnata mainittujen asioiden vaaroista, jos kuitenkin itsellään on oikeasti vaaralliset harrastukset?
 
Luulisi, että tuohon verrattuna on aika pienet riskit antaa puhelinnumero kivalle miehelle tai ottaa suihin ilman kumia.

Mutta kuka saa kiksinsä mistäkin. Mutta siis ei varmaan kannata hirveästi saarnata mainittujen asioiden vaaroista, jos kuitenkin itsellään on oikeasti vaaralliset harrastukset?


Niin, että kun jossain asiassa on riskiä, kannattaa kasvattaa kokonaisriskin määrää ottamalla riskejä muuallakin?

Ei kovin loogista.


Miehissä on paljon mätämunia, olisi typerää luottaa tuntemattomaan. Ikinä ei tuntemattomia ihmisiä omaan kotiin eikä tuntemattomien kotiin mennä.
 
Niin, että kun jossain asiassa on riskiä, kannattaa kasvattaa kokonaisriskin määrää ottamalla riskejä muuallakin?

Ei kovin loogista.

Miehissä on paljon mätämunia, olisi typerää luottaa tuntemattomaan. Ikinä ei tuntemattomia ihmisiä omaan kotiin eikä tuntemattomien kotiin mennä.
Kovin loogista on se, että jokainen painottaa riskinotossaan mitä seikkoja haluaa. Ei ole mitenkään vähemmän oikein harrastaa liberaalia seuraelämää kuin liberaalia laskuvarjohyppelyä.

Loogista on myös se, että hahmottaa eri riskien suuruusluokat. Kun hyppäät ehjästä lentokoneesta kohti maata, niin kuoleman riski on vahvasti läsnä joka kerta, vaikka absoluuttinen riski olisikin pieni. Joskus käy niinkin, ettet edes pääse hyppäämään vaan koko kone simahtaa ja rysähtää maahan tappaen kaikki sisälläolijat. Näitäkin on valitettavasti sattunut hyppypiireissä.

Ihmisten treffailu on aika pieni riski näissä vertailuissa... Harvoin kuulee, että edes maksullisilla naisilla on mitään isoja ongelmia asiakkaiden kanssa.

Yhtä hyvin puskaraiskaaja tai turpaanvetäjä voi iskeä kadulla keskellä kirkasta päivää, jos niikseen tulee. Tai mikä lie ääri-islamilainen puukottaja.
 
Kovin loogista on se, että jokainen painottaa riskinotossaan mitä seikkoja haluaa. Ei ole mitenkään vähemmän oikein harrastaa liberaalia seuraelämää kuin liberaalia laskuvarjohyppelyä.

Loogista on myös se, että hahmottaa eri riskien suuruusluokat. Kun hyppäät ehjästä lentokoneesta kohti maata, niin kuoleman riski on vahvasti läsnä joka kerta, vaikka absoluuttinen riski olisikin pieni. Joskus käy niinkin, ettet edes pääse hyppäämään vaan koko kone simahtaa ja rysähtää maahan tappaen kaikki sisälläolijat. Näitäkin on valitettavasti sattunut hyppypiireissä.

Ihmisten treffailu on aika pieni riski näissä vertailuissa... Harvoin kuulee, että edes maksullisilla naisilla on mitään isoja ongelmia asiakkaiden kanssa.

Yhtä hyvin puskaraiskaaja tai turpaanvetäjä voi iskeä kadulla keskellä kirkasta päivää, jos niikseen tulee. Tai mikä lie ääri-islamilainen puukottaja.


Offtopic: kannattaa tutustua tilastoihin siitä, kuinka paljon naiset kohtaavat seksuaalista häirintää tai jopa väkivaltaa. Huolestuttavan paljon.

Ja sama riski on toki olemassa miehilläkin.


Harrastusriskit eivät välttämättä todellisuudessa ole kovin suuria. Riippuen toki harrastuksesta.
 
Luulisi, että tuohon verrattuna on aika pienet riskit antaa puhelinnumero kivalle miehelle tai ottaa suihin ilman kumia.

Mutta kuka saa kiksinsä mistäkin. Mutta siis ei varmaan kannata hirveästi saarnata mainittujen asioiden vaaroista, jos kuitenkin itsellään on oikeasti vaaralliset harrastukset?
Sinulta meni sitten se koko pointti riskien puntaroinnista ohi. Kuten kirjoitin, harrastus oli rakas ja antoi todella paljon - on mitä kiikkustuolissa muistella. Ja jos henki olisi lähtenyt, olisi ainakin kuollut onnellisena ja saappaat jalassa. Sen sijaan tuntemattoman ihmisen ensitapaaminen ei useimmiten ihan hirveästi anna. Suurin osa kohtaamisista on täysin merkityksettömiä tai jopa hiukan ikäviä kokemuksia tämmöiselle introvertille. Ei todellakaan raiskauksen tai henkensä menettämisen arvoisia, ei vaikka riski onkin pieni. Ehdoin tahdoin keskelle metsää tuntemattoman miehen kanssa lähteminen olisi yksi typerimmistä ja turhimmista tavoista kuolla, IMHO.

Välillä kyllä tuntuu, että kanssasi on mahdotonta keskustella. Eletään vaan niin eri todellisuuksissa ja meitä ohjaa niin eri motiivit.
 
Viimeksi muokattu:
Offtopic: kannattaa tutustua tilastoihin siitä, kuinka paljon naiset kohtaavat seksuaalista häirintää tai jopa väkivaltaa. Huolestuttavan paljon.
Näitä riskejä voi pienentää kertoimella X kun jättää treffaamatta päivänselvät riskitapaukset.

Ja luulisi, että näiden riskien minimoinnissa olisi vaan hyödyksi vaihtaa puhelinnumeroita ja kenties keskustella puhelimitse etukäteen. Kun oli puhetta, että puhelinnumeron antaminen on joku ongelma. Ja joillekin naisille se on ongelma. Mutta luulisi, että se voisi lähinnä vähentää ongelmia kun vaihdetaan numeroita.
 
Miehissä on paljon mätämunia, olisi typerää luottaa tuntemattomaan. Ikinä ei tuntemattomia ihmisiä omaan kotiin eikä tuntemattomien kotiin mennä.
Missäs vaiheessa tuntematon sitten muuttuu ei-tuntemattomaksi?

Jos ei kolmansilla treffeillä olla jommankumman kotona, niin enempää treffejä ei kyllä minun kanssani ole tähän mennessä tullut. Parisuhteisiin kanssani on päätynyt vain sellaisia, joiden kanssa on jatkettu jommankumman kotona jo ensimmäisiä treffejä.

Luulisi, että vielä tässä kolmansien treffien vaiheessa kaikki pakkeja sietämättömät vainoajat, narsistit, seksuaalimurhaajat ja muut psykopaatit jaksavat vieläkin esittää hurmaavaa ja mukavaa?
 
Näitä riskejä voi pienentää kertoimella X kun jättää treffaamatta päivänselvät riskitapaukset.

Ja luulisi, että näiden riskien minimoinnissa olisi vaan hyödyksi vaihtaa puhelinnumeroita ja kenties keskustella puhelimitse etukäteen. Kun oli puhetta, että puhelinnumeron antaminen on joku ongelma. Ja joillekin naisille se on ongelma. Mutta luulisi, että se voisi lähinnä vähentää ongelmia kun vaihdetaan numeroita.

Ei se numeron antaminen välttämättä kuolemanriskiä kasvata, vaan ongelmat ovat moninaisia muita. En ees jaksa kirjoittaa mitä.

Kyllä sitä tuli jaettua netissä vuosituhannen vaihteessa ihan tarpeeksi. Mullakin oli pitkään paperilla lista muiden vanhoista numeroista, oli joskus hauska käydä finderilla läpi, vaikkeivät toki samoja liittymänomistajia välttis olleet. Harmi kun en ollut sen enempää kirjoittanut kuka olii kyseessä, "joku"-nimisiä varmaan kymmenkunta.

(Ite oon kerran lähettänyt myös ihan paperikuvia tuntemattomalle. Aivan järkyttävää paskaa, olin lapsi. Ei mitään hajua vastapuolesta, joku tosi ihanan kuuloinen varmaan.)

Joskus viime vuosikymmenellä mulla oli joku soittajaukko, mutta se oli kyllä oikeesti väärä numero, en tiedä vahinko vai tahallaan. Se vinkuu mua baariin eli soitti aina kun oli kännissä. Ei vissii viestejä tullut. En silloin kyllä tajunnut ajatella, että osoitekin oli saatavilla numerolla. Jos se ei vaikka olis uskonut, että en ole sen eksä.
 
Missäs vaiheessa tuntematon sitten muuttuu ei-tuntemattomaksi?

Jos ei kolmansilla treffeillä olla jommankumman kotona, niin enempää treffejä ei kyllä minun kanssani ole tähän mennessä tullut. Parisuhteisiin kanssani on päätynyt vain sellaisia, joiden kanssa on jatkettu jommankumman kotona jo ensimmäisiä treffejä.

Luulisi, että vielä tässä kolmansien treffien vaiheessa kaikki pakkeja sietämättömät vainoajat, narsistit, seksuaalimurhaajat ja muut psykopaatit jaksavat vieläkin esittää hurmaavaa ja mukavaa?
Kriteerinsä meillä kaikilla, näköjään. Hyvä sinulle, että samanhenkisiä, melko huolettomia naisia tuntuu kuitenkin riittävän.

Juu toki osa sekopäistä osaa esittää muuta, ja osa jaksaa varmasti esittää pitkäänkin.
Ja voihan sitä seota vasta vuosien yhdessäolon jälkeenkin. Mutta jälleen palataan riskien puntarointiin: jos tyyppi herättää livenä hyviä fiiliksiä ja luottamusta, niin kokemus riskisyydestä pienenee ja houkutus se pieni riski ottaa puolestaan kasvaa :) Eikö muka ole ihan loogista?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 472
Viestejä
4 867 923
Jäsenet
78 667
Uusin jäsen
Tammte

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom