Nettitreffit + Tinder

Itse en ole koskaan tavannut tinderissä muita, kun panohommiin soveltuvia naisia. En ole koskaan oikeastaan pitänyt sitä paikkana jossa voisin tulevan vaimokkeen löytämään.
Naisia on tullut kairattua lukematon määrä, mitä en itse pidä mitenkään hienona itseisarvona. Siltikään Tinderissä en saa niin hirveästi matcheja. Livenä olen parhaimmillani, missä mun supliikkimainen seuramies luonne pääsee oikeuksiinsa.

Älkää siis luopuko toivosta toverit, Tinderin varaan en silti mitään jättäisi.
 
Se on muute mielenkiintoista että aika monella tuolla Tinderissä on maininta IG profiilista. Siis mua ei kiinnosta karvan vertaa mennä kattoo naisen IG profiilia saati edes seurata saati edes laittaa sitä kautta viestiä :D Että jos ei mätsää Tinderin kautta niin ei sitten niin. Mut voin vaa kuvitella kuinka moni miehistä menee seuraamaan ja kuolaamaan heidän peräänsä.

Tätä ketä olen deittaillut nyt kahdesti, oli myös maininta omasta IG:stä, en ole edes laittanut seurantaan, taisin mä profiilin vilkaista.
 
Se on muute mielenkiintoista että aika monella tuolla Tinderissä on maininta IG profiilista. Siis mua ei kiinnosta karvan vertaa mennä kattoo naisen IG profiilia saati edes seurata saati edes laittaa sitä kautta viestiä :D Että jos ei mätsää Tinderin kautta niin ei sitten niin. Mut voin vaa kuvitella kuinka moni miehistä menee seuraamaan ja kuolaamaan heidän peräänsä.

Tätä ketä olen deittaillut nyt kahdesti, oli myös maininta omasta IG:stä, en ole edes laittanut seurantaan, taisin mä profiilin vilkaista.
Monilla noita kyllä on ja syykin varmaan juurikin seuraajien haaliminen. Toissijainen syy voi olla, että Instasta voi tarkistaa henkilön olevan omilla kuvillaan Tinderissä. Eli vähän sama idea kuin siinä sinisessä täpässä Tinderissä, että henkilö on kuka väittää olevansa.
 
Laitetaas omat kokemukset/ajatukset tänne myös kaiken kansan ihmeteltäväksi. Elikkäs aloitetaas vaikka vuodesta 2016 jolloin ensimmäisen kerran käytin Tinderiä. Kerkesin käyttämään sitä n.viikon ja sinä aikana yhdet ghostaamiset kerkesi jo tapahtua kun alettiin erään daamin kanssa sopimaan treffeistä. Erään toisen matchin kanssa vaihdeltiin muutamat viestit ennen kuin sovittiin, että tavataan kahvittelun merkeissä. Tämä kyseinen tapaus oli ulkokuoreltaan oikein hellyttävän ja söötin oloinen ja molemmille tuli hyvin nopeasti hämmennys, koska olimme toisillemme niin paljon mitä juuri siinä elämänvaiheessa etsimmekin. Ensimmäiset treffimme kestikin 18.30->~04.00 ja siirryimmekin kahvilasta hänen kämpillleen (asui aika lähellä), koska emme mitenkään malttaneet lopettaa erittäin syvällisiä keskusteluitamme jo 22.00 aikaan jolloin kahvila meni kiinni. Tuohon aikaan (siis 04) oli jo pakko kuitenkin lopettaa, koska hänen piti mennä aamulla kuitenkin töihin (itsellä oli vp). Tarjosin kuitenkin lähtiessä pitkähkön halin.

Tapasimme sitten heti seuraavana päivänä uudestaan jälleen klo 18 ja taas venähti ~05 asti aamuyöhön. Onneksi oli kummallakin kuitenkin seuraavana päivänä vapaata muuten ei olisi hyvää seurannut.. Toisilla treffeillämmekin edelleen juttua riittikin niin paljon ja kyllä siinä alkoi jo molemmille herätä niitä "kipinöitäkin" varsinkin kun päädyimme katsomaan sängyllä leffaakin sylikkäin (en kyllä muista enää mikä leffa oli kyseessä?) kun alkoi olla "jo ihan muut asiat molemmilla silloin mielessä". Ennen lähtöä vaihdoimme numeroita, koska se tuntui jo tuossa vaiheessa niin luontevalta idealta ja onneksi niin teimme, koska seuraavana päivänä Tinderi bugasi ja kadotti matchimmekin.

Näimme vielä pari kertaa "varmuuden vuoksi" ennen kuin molemmille varmistui, että eiköhän se ollut tässä ja juttelimmekin, että suljetaanko Tinder tilimme? Molempien vastaus oli joo eiköhän tehdä niin kun ei tässä enää muut kiinnosta. Tuossa vaiheessa jo mietinkin mielessäni, että hemmetti, olipas helppoa löytää upea nainen.

Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan ja olimme yhdessä pikkuriikkisen yli 5v josta 4.5 asuimme yhdessä ja täytyykin myöntää, että oli kyllä todella opettavainen kokemus ja henkistyimme yhdessä hyvin paljon suhteen aikana ja monet elämänarvommekin kehittyivät myös lisää yhdessä. Toki tietyssä mielessä myös vähän eri tavoin (mikä johtikin sitten loppujen lopuksi siihen eroon), mutta se on jo sitten toinen (pitkä) tarina ja ei ehkä kuulu enää tähän ketjun aiheeseen niin paljoa.

Nyt sitten aloitin käyttämään Tinderiä uudestaan kesällä 2021 eli enempi tai vähempi aktiivisesti kohta 1.5v ja nykyinen ajatus enemmänkin on ollut, että, hemmetti, missä ne upeat naiset nyt ovat tai edes ne "normaalit". On tullut ghostaamiset todella tutuiksi ja en pysy todellakaan enää kärryillä kuinka monta niitä mahtaisi tähän mennessä jo olla. Myöskin monet ovat mainostaneet itseään avaramielisiksi ja suvaitsevaiseksi ja sitten vaikka nyt esimerkiksi, koska en ole ottanut koronarokotusta niin niin se on ollut muutamalle aivan täysi deal-breaker, että tämän tiedon jälkeen oikein hyvässä hengessä olleet keskustelut ovat muuttunut suoraan täydelliseksi syyllistämiseksi tuomiten rokottamattomat vain omaa napaansa tuijoittaviksi, itsekeskeisiksi ihmisiksi jotka eivät suurinpiirtein ansaitsisi hoitoa mikäli saisi tartunnan ja saisivat pahempia oireita jne jne. Ymmärtänette varmaan jo pointin..

Toinen ryhmä on sitten myös mitä vastaan on tullut liikaakin ovat olleet nämä ns. tuuliviirit. Hetken saattaa olla mukavaa ja juttua piisaa (varsinkin viestitellessä) sitten aivan yhtäkkiä loppuu kuin seinään kaikki kiinnostus. Öö, tuota, tuota.. Vaikka olenkin itse myös oikein henkinen (ja herkkä) ja itsereflektoin paljon sekä käytän avukseni myös mm. monia "itämaisia viisauksia" kuten buddhismia niin silti kun vastaan tulee vain noin erilaisia ihmisiä niin se on aikalailla energiaa kuluttavaa kerta toisensa jälkeen kokea "rikkinäisiä tai epäkypsiä ihmisiä" monine haasteineen. Toki itsekin olen omalla tavallani "rikkinäinen", mutta varsinkin parisuhderintamalla olen "vakaa kuin kallio" ja tiedän mitä suurinpiirtein haluan ja toki jätän aina sen mahdollisuuden, että elämä saattaa yllättää kuten 6.5v sitten kävi.

Ja lopuksi sanoisin, että mikäli jotain voisi sanoa oppineeni itsesuojelu mielessä tästä nyky deittikulttuurista on se ettei kannata omata mitään odotuksia varsinkaan ennen kuin tapaa livenä ja senkin jälkeen vasta hyvin varovaisesti ja harkitusti. Muuten tulee pettymyksiä liuta vaan lisää mikäli erehtyy "rakentelemaan pilvilinnoja" jne ja se on varsinkin tilastollinen fakta mitä omat kokemukset ovat vaan vahvistaneet. Nyt ei kuitenkaan auta kuin keskittyä omaan elämään ja välillä annetaan Tinderinkin olla olemassa niin todennäköisyys tavata joku uudelleen on ainakin korkeampi kuin ilman.
Vaikka ei toki enää ole lähelläkään ketjun aihetta, niin kuulisin itse mielelläni tarinasi, mikä noinkin loistavan suhteen päätti. Itse en tinderiä ole koskaan käyttänyt, mutta tutuilta nuo kokemuksesi kuulostavat foorumikirjoittelujen perusteella. Valitettavasti älykkäitä ja ajattelevia naisia on pieni vähemmistö. EN toki halua laittaa kaikkia naisia yhden muotin sisälle, mutta jos olet itse ajatteleva rauhallinen introverttiluonne, näkisin tinderin tarjoavan sinulle hyvin vähän mitään. TOki softan alkuaikoina, ennen kuin siitä tuli valtavirtaa, meno oli varmasti toista, kuten kuvailit.
 
Itse en ole koskaan tavannut tinderissä muita, kun panohommiin soveltuvia naisia. En ole koskaan oikeastaan pitänyt sitä paikkana jossa voisin tulevan vaimokkeen löytämään.
Naisia on tullut kairattua lukematon määrä, mitä en itse pidä mitenkään hienona itseisarvona. Siltikään Tinderissä en saa niin hirveästi matcheja. Livenä olen parhaimmillani, missä mun supliikkimainen seuramies luonne pääsee oikeuksiinsa.

Älkää siis luopuko toivosta toverit, Tinderin varaan en silti mitään jättäisi.

Ihan uteliaisuudesta, baareissako olet naisia tavannut vai esim. harrastusten parissa?
 
Vaikka ei toki enää ole lähelläkään ketjun aihetta, niin kuulisin itse mielelläni tarinasi, mikä noinkin loistavan suhteen päätti. Itse en tinderiä ole koskaan käyttänyt, mutta tutuilta nuo kokemuksesi kuulostavat foorumikirjoittelujen perusteella. Valitettavasti älykkäitä ja ajattelevia naisia on pieni vähemmistö. EN toki halua laittaa kaikkia naisia yhden muotin sisälle, mutta jos olet itse ajatteleva rauhallinen introverttiluonne, näkisin tinderin tarjoavan sinulle hyvin vähän mitään. TOki softan alkuaikoina, ennen kuin siitä tuli valtavirtaa, meno oli varmasti toista, kuten kuvailit.

Täyttä tarinaa en minäkään tiedä...vielä.. En siis ollut se joka suhteen päätti eli tulikin mulle aika täytenä yllätyksenä. On siis turvallista sanoa, että suhde ei ollut niin hyvä kuin sen itse koin. Ironista kyllä, puhuimme kaikesta niin avoimesti ja suhteemme vahvuuden piti juurikin olla se kommunikointi. Sen voin toki kertoa mitä varmuudella tiedän, että kun tapasimme niin hän oli eri ihminen erilaisessa elämäntilanteessa sekä mielentilassa kuin se joka päätti lopulta suhteen. Häneltä oli esim. kunnianhimo kadonnut (hänen äitinsä oli juuri kuollut 9kk sitten ja olivat tosi läheisiä) ja se pysyikin poissa ensimmäiset ~3 vuotta. Minä en omaa juurikaan kunnianhimoa mihinkään työelämän suuntaan kuten hänkin tämän ensimmäisen 3 vuoden jälkeen. Sitten juuri ennen tätä "korona aikakautta" hänelle alkoi mm. se kunnianhimo palata ja alkoikin työskentelemään mm.. sen viitoittamalla tiellä. Toinen ironia oli juuri ennen sitä 3. vuotta hän oli se joka pelkäsi (ja itki) , että jätän hänet kun hänelle ilmestyi "terveydellisiä haasteita elämään". Eipä käynyt jättäminen edes mielessä, koska itse olen aika kiintyvää sorttia joka ei herkästi luovuta ja hylkää. Hänellä oli myös tapana pelätä tiettyjä asioita aika paljonkin kuten koronaa. Jännä miten siinä suhteen aikana lähdin "puoliautomaattisesti" siihen mukaan "hyvän kumppanin tavoin". Hoidimme siis käytännössä kaikki etänä ja tilasimme mm. ruoat kotiin jne. eli 24/7 "eristyksissä". Ihan suhteemme loppusuoralla hän myös otti sen rokotuksenkin ja minä en. Kun erosimme aloin välittömästi elämään kuten koronaa ei olisi edes olemassa mikä oli aika pirun vapauttavaa. Yksi erittäin suuri vaikuttava tekijä oli myös, että suostuin hänen vuokseen muuttamaan hänen lapsuudenkotiinsa josta (omakotitalo) tehtiin epävirallinen paritalo. Ja sepä olikin kohdaltani aika virheliike, koska hänen isänsä ei kunnioittanut alkuunkaan meidän kotirauhaa ja hänen mielestään kaikki asiat piti hoitaa kuten hän halusi tai muuten oli tiedossa passiivisagressiivista käyttäytymistä. Hän myöskin pyöri jatkuvasti ikkunoidemme lähistöllä muina miehinä vaikka teknisesti ottaen hänellä ei ollut enää mitään asiaa "meidän puolellemme".. Emme siis ymmärrettävistä syistä oikein pitäneet toisistamme, mutta olimme kuitenkin toisia kohtaan "asiallisia" lukuunottamatta yhtä yhteenottoa (hän oli käynyt luvatta avaimella "tarkastuskierroksella" puolellamme kun olimme matkalla) missä desibelit nousivat molemmilla "vihdoinkin" aikalailla. Hän oli myöskin niin vanhan koulukunnan mies joka ei vakavia tykkää todellakaan puhua ja kaikkiin yrityksiin lasketaan vain leikkiä. Jopa exäni välillä haukkui kovaan ääneen mullekin miten urpo/tyhmä hän osaakaan olla. Yhdessä vaiheessa hänkin tokaisi, että mikäli haluat muuttaa täältä pois niin hän lähtee mukaan.

Siinäpä nyt jotain ajatuksia asiasta ja ihan kaikkea en toki viitsi laittaa, koska yritän edelleen kunnioittaa hänen yksityisiä asioita sekä en omistakaan sentään ihan kaikkea viitsi paljastaa, mutta lienee turvallista sanoa, että asiat ovat aina vähän monimutkaisia ja ken kukin on tehnyt "virheitä". En ole kuitenkaan hänelle mitenkään katkera vaan toivon hänelle kaikkea hyvää, samalla toivoen itselleni sitä samaa. Pyrinkin ajattelemaan, että aina ei kuulukaan olla yhdessä loppuelämää ilman, että suhde oli silti äärimmäisen tärkeä tässä elämänpolulla. Viime kuulemani mukaan hänellä toki pyyhkiikin oikein hyvin ja onpa hän kerennyt naimisiinkin asti ennätysvauhtia eli kun erosta oli kulunut vasta ~8kk. Meidän aikaan yhteinen sävelemme tuntui kylläkin olevan, että on turvallista tuntea toinen sen minimissään 5.vuotta jotta tietää "turvallisemmin", että onko toinen avioliittoainesta. Joku päivä lähivuosina ottanen häneen yhteyttä ja ehkäpä voimme silloin vihdoinkin jutella suuremmalla avoimuudella kuin koskaan tähän mennessä niistäkin asioista mitä hän jätti vielä kertomatta. Sen kuitenkin kiitoksena hänelle joudun sanomaan, että olen parempi mies kun tapasimme..kaikesta huolimatta.

Olen itse periaatteessa ambivertti, mutta ~70% introvertti ja kyllähän se Tinder paljon enemmän tuntuu vaan ottavan kun mitä antaa. Juuri nytkin näyttäisi jälleen kovasti, että tuoreen matchin kanssa muutamaan oikein pitkien viestien vaihtojen jälkeen taas loppunee keskustelut kuin seinään. Aikaisemmin hän vastasi parin tunnin sisään ja nytpä onkin jo mennyt pari päivää eli ei lupaavalta taaskaan vaikuta, huoh... Täytynee laittaa viestiä sitten tässä illan ratoksi tuoreimmalle matchille ja hänelläpä ei ole profiilissaan juuri mitään eli kiinnostuksen kohteet ja 2 kuvaa niin eikun keksimään aloitusviestiä ja jännäämään, että onko hän niitä joka jopa vastaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mua itseäni vähä häiritsee kun tämä kiikarissa oleva nainen vastaa niin laiskasti viesteihin. No ennen ekoja treffei saattoi mennä päiväkausia vastauksessa parhaimmillaan. Mut ensitreffien jälkeen oli paljon vilkkaampaa. Toiset treffit meni kyl tosi hyvin ja daami laittoi jo melko heti sen jälkeen viestin että milloin pääsisi tulemaan, alustavasti siis sovittiin jo päivä. Joten sinänsä en vetäisi liikaa ylianalysointia. Välillä on lukenut viestin tai sitten ei ole, mut käy kuitenkin Whatsappissa aika säännöllisesti. Ymmärsin myös hänen puheistaan ja elämästä, että välillä hidas vastailee. Sinänsä ymmärrän että laittaa viestiä kun tulee sopiva hetki ja enemmän ajatuksella, tai sitten ei ole juuri nyt paljoa rupateltavaa, joten siksi näin. Enkä jaksaisi kyselläkään asian perään. Jos nuo kolmannet treffit nyt toteutuu niin täytyykin kysellä mikä on hänelle otollinen chattivauhti vai olisko vaikka parempi soitella iltaisin viestittelyn sijaan.

Voihan se olla että kiinnostus on vähentynyt vaikka todella vaikea uskoa toisen treffien jälkeen. Tai sitten on muitakin kiikarissa, tiedä sitten.

Silti aika raastavaa :D Itse nyt yritän päästä siihen mielentilaan, että jos ei laita viestiä niin turhaa mä jään liikoja odottelemaan, vaan moving on with my life jne. En kuitenkaan hae suhdetta jossa nähdään tai viestitellään harvoin.

Keskimäärin laittaa yhden "pitkän" viestin päivässä, noin mutuarviolta.
 
Viimeksi muokattu:
Välillä on lukenut viestin tai sitten ei ole, mut käy kuitenkin Whatsappissa aika säännöllisesti. Ymmärsin myös hänen puheistaan ja elämästä, että välillä hidas vastailee. Sinänsä ymmärrän että laittaa viestiä kun tulee sopiva hetki ja enemmän ajatuksella, tai sitten ei ole juuri nyt paljoa rupateltavaa, joten siksi näin. Enkä jaksaisi kyselläkään asian perään. Jos nuo kolmannet treffit nyt toteutuu niin täytyykin kysellä mikä on hänelle otollinen chattivauhti vai olisko vaikka parempi soitella iltaisin viestittelyn sijaan.

...

Silti aika raastavaa :D Itse nyt yritän päästä siihen mielentilaan, että jos ei laita viestiä niin turhaa mä jään liikoja odottelemaan, vaan moving on with my life jne. En kuitenkaan hae suhdetta jossa nähdään tai viestitellään harvoin.

Älä nyt ainakaan hyvä mies aja sitä naista nurkkaan - niinkuin oikeasti. :D Jos on sanonut että on hidas viestittelemään niin on hidas viestittelemään - vaikka Whatsappissa kävisikin. Itselläkin on duuniporukan WA ja se on ainut mitä päivän aikana (välillä) edes tulee päivysteltyä, muut viestit jää täysin laittamatta ja joskus jopa lukematta.

Tuo "Moving on" on kanssa vähän riskiajatus, siinä vähän tiedostamatta saatat pedata sitä että et jaksakaan enää olla kiinnostunut mimmistä joka saattaa olla vain kiireinen tai "viestittelytaajuus" ei vastaa toisiaan. Ja kolmantena, jokainen ei nyykyään jaksa lörpötellä puhelimessa ollenkaan, esim itse olen tuollainen henkilö. :D

Ehkä vaan fiksuin kysyä hänen tottumustaan viesteilyyn ja kertoa että et halua hukuttaa häntä viesteihin jne. Voihan olla että hän olettaa että juttu etenee vaikkakin hänen tahdillaan ettei tarvitse olla päivystämässä puhelinta jatkuvasti. :) Eli jäitä hattuun vaan!
 
Nopeasti yllä olevaan. Oon itsekin höllännyt viestittelyssä eli en laita heti vastausta ellei nyt ole silloin juuri sopiva hetki, vaan vähä toisen mukana tässä. Edellisen viestin laittoi sunnuntaina illalla. Vastasin eilen kolmen jälkeen pätkien muutamaan ääniviestiin johon ei vielä vastannut. Nyt aamulla pistin lyhyen viestin että töiden puolesta varmistu vapaa ja sovittuna päivänä näkeminen. Eli en mä spämmää takas vaan aika hyvää tennispelaamista ollut. Toki itse usein vastaan hieman nopeammin.

Mut joo. Saa nyt olla hiljaiseloa kunnes vastaa jos vastaa :)
 
@Markqq, hymyilytti tuo sun vastaus. :D Ei siis silleen että siinä olisi mitään vikaa mutta itse vihaan ääniviestejäkin - tämä siis täysin oma, subjektiivinen mielipide vaan. Kerran oli yks mimmi joka laittoi lähes ainoastaa sellaisia minuutin jaaritteluja monta putkeen kun ei jaksanut kirjoittaa. Niin sit vaan totesin että ei vittu, en minäkään jaksa tuota paskaa kuunnella ja se oli siinä. Itseä niissä ärsytti se että mitään hajua ei ole onko niissä mitään järkevää sisältöä vai vaan jaarittelua. Ja kesken duunipäivän sitä ei kestänyt oma psyyke vaan kuunnella. Joo, en ole helppo. :lol:
 
@Markqq, hymyilytti tuo sun vastaus. :D Ei siis silleen että siinä olisi mitään vikaa mutta itse vihaan ääniviestejäkin - tämä siis täysin oma, subjektiivinen mielipide vaan. Kerran oli yks mimmi joka laittoi lähes ainoastaa sellaisia minuutin jaaritteluja monta putkeen kun ei jaksanut kirjoittaa. Niin sit vaan totesin että ei vittu, en minäkään jaksa tuota paskaa kuunnella ja se oli siinä. Itseä niissä ärsytti se että mitään hajua ei ole onko niissä mitään järkevää sisältöä vai vaan jaarittelua. Ja kesken duunipäivän sitä ei kestänyt oma psyyke vaan kuunnella. Joo, en ole helppo. :lol:

Tää on niin tapauskohtaista. Ollaan molemmat vaihtelevasti laitettu ääniviestejä joten tuskin sillä merkitystä tapailu kulun kannalta. Toki ääniviesteihin on paljon vaikeampi vastata ja kuluttaa enemmän aikaa. Siinä mielessä teksti on parempaa.

Mutta juu, päivittelen tilannetta kun tiedän enemmän.
 
Mul on ollut aika vahva intuitio yleensä asioissa ja ne ei kovin pieleen ole mennyt. Tullut jostain syystä se fiilis että tää daami olis menettänyt mielenkiintonsa ja ei nyt vaan sitten syystä tai toisesta halua näin mainita asiasta. Ghostaamista en kuitenkaan ymmärrä, jos siis on tapailuvaiheessa. Viimeistään viikon päästä kyllä tulee tieto toiseen tai puoleen.

Kerron toki jos olen väärässä :D

Ja tilanteen analysointi ei toki auta tässä, vaan mentävä päivä kerrallaan, kuten aina.

Ehkäpä tähän deittailuun alkanut jo mennä vähä maku "projekti"luonteisesti. En viitsi edes viimeisten kuukausien aikana laskea rahanmenoa bensaan ja muihin juttuihin. Toki kokemuksia nämäkin ja henkisesti vahvistunut, mut tauko olis paikallaan mikäli tämän kanssa asiat ryssää. Tainnut aikasemmin mainita noista tauoista, mut ne jääneet lyhyeksi. Ajatus olis poistaa koko Tinder ja antaa olla vaikka pari kuukautta.
 
@Markqq olet kyllä tuolla uurastuksella ansainnut jo, että joku kiva ja sopiva nainen osuisi kohdilleen. :)

Minä en ole hetkeen tehnyt asialle yhtään mitään, kun tuntuu tuo tinderelämä olevan niin pirun vaikeaa noinkin ahkeralle miehelle. Saati sitten minulle, vähemmän innokkaalle yrittäjälle.

Olen itse aika hyvin päässyt ajatukseen, että ns. oikeassa elämässä ehkä joku tulee vastaan vielä. Pidän yllä hyvää mieltä ja energiaa niin ehkä se huomataan. Jos ei niin ei elämä silti huonoa tässä ole. Mukavia juttuja paljon, vaikka myös yksinäisyyttä.

Mutta Tinder. En enää jaksa sinua.
 
Kyl mä luotan siihen että se sopiva sieltä sitten osuu kohdalle, mut on tää aikamoista :D Tinderin ongelma kun on liikatarjonta naisille. Miehelle ei ole helppoa. Tuskin naisillekaan. Mutta etenkin miesten kohdalla.

Mut joo. Kun itseään likoon laittaa niin silloin pitää olla valmis myös kärsimään.

Se, kuinka vaikeaa Tinder voi olla, rajoittuu tosin mun aika korkeaan rimaan.
 
Mul on ollut aika vahva intuitio yleensä asioissa ja ne ei kovin pieleen ole mennyt. Tullut jostain syystä se fiilis että tää daami olis menettänyt mielenkiintonsa ja ei nyt vaan sitten syystä tai toisesta halua näin mainita asiasta. Ghostaamista en kuitenkaan ymmärrä, jos siis on tapailuvaiheessa. Viimeistään viikon päästä kyllä tulee tieto toiseen tai puoleen.

Kerron toki jos olen väärässä :D

Ja tilanteen analysointi ei toki auta tässä, vaan mentävä päivä kerrallaan, kuten aina.

Ehkäpä tähän deittailuun alkanut jo mennä vähä maku "projekti"luonteisesti. En viitsi edes viimeisten kuukausien aikana laskea rahanmenoa bensaan ja muihin juttuihin. Toki kokemuksia nämäkin ja henkisesti vahvistunut, mut tauko olis paikallaan mikäli tämän kanssa asiat ryssää. Tainnut aikasemmin mainita noista tauoista, mut ne jääneet lyhyeksi. Ajatus olis poistaa koko Tinder ja antaa olla vaikka pari kuukautta.

Mitä nyt sivusta olen touhuasi seurannut tässä ketjussa, niin pieni tauko voisi tosiaan olla ihan poikaa. Kovaa sähellystä tuntuu olevan sinulla ja hirveä vauhti päällä koko ajan. Luonne-eroja toki, mutta itseäni rupeaa hengästyttää melkein jo pelkästään raporttiesi lukeminen. :D

Esim. tämä, että yhdessä viestissä hehkutat muijaa täydelliseksi vaimomateriaaliksi, mutta sitten heti seuraavassa valittelet että, hänen kiinnostuksensa onkin lopahtanut koska hän vastailee hitaasti (vaikka on sanonut olevansa hidas vastaamaan). Tuollaisessa tilanteessa koiranpentumainen kohkaaminen lähinnä pahentaa asiaa. Naiset on muutenkin keskimäärin aivan käsittämättömän paljon sosiaalisempia kuin miehet ja mitä olen lähipiirin naisia seurannut ja heidän kanssaan jutellut, niin he viestittelevät keskimäärin todella paljon enemmän kavereiden ja perheen kanssa kuin yksikään tuntemani mies, joista suurin osa lähinnä spämmää välillä jotain kaveriporukan yhteistä viestiryhmää. Joten naisilla menee pelkästään oman sosiaalisen verkostonsa kanssa viestittelyyn huomattavan paljon aikaa, puhumattakaan kaikesta muusta mitä elämässä saattaa olla meneillään. Rupea siinä sitten hiillostamaan, että miksi vastausta ei kuulu niin saat varmistettua, että kiinnostus lopahtaa varmasti kuin seinään.

Itsellähän kävi nykyisin jo puolisoksi ja lasteni äidiksi muuttuneen Tinder-daamin kanssa juuri tuota, että vastailu venyi molemmilta kun oli elämässä sen verran kaikkea muuta, vaikka olimme hyvin kiinnostuneita toisistamme. Viestittely venyi osittain nimenomaan sen takia, että toinen vaikutti niin lupaavalta, että halusi tehdä mahdollisimman positiivisen vaikutelman ja panostaa "hyviin" viesteihin, varsinkin kun keskustelut oli aika pitkiä ja polveilevia. Jälkikäteen asiasta juteltuamme olimme molemmat olleet moneen otteeseen ihan varmoja, että nyt kyllä viimeistään toisen kiinnostus lässähti totaalisesti kun tuli useidenkin päivien taukoja viestien välissä. Onneksi ei kuitenkaan kumpikaan lähdetty tekemään mitään niin typerää kuin kuuntelemaan jotain olematonta "intuitiota", vaan katsottiin rauhassa kortti loppuun asti. :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuollaisessa tilanteessa koiranpentumainen kohkaaminen lähinnä pahentaa asiaa.
Pätee molempiin suuntiin. Todella perseestä jos joku muija pommittaa viesteillä, kun et oo ehtinyt vastailemaan muutamaan tuntiin niin luettavaa on viiden näytöllisen verran ja joka toinen viesti sisältää jotain tyhjänpäiväisiä kysymyksiä, joihin kuitenkin odotetaan vastausta.

Ala siinä sitten perkaamaan sitä viestisumaa ja vastailemaan mitä olet tehnyt ja syönyt ja miltä tuntuu ja onko nukuttu hyvin jne. Tietysti eri asia, jos on tilanne jossa puhutaan puhelimessa tai selvästi käydään vuorovaikutteista keskustelua pikaviestimellä. Mielestäni on naisessa vain hieno piirre, jos se ei elä kännykkä kädessä ja lähettele selfieitä pitkin maailmaa jatkuvasti.

Onko muuten tämmöistä vielä, että treffien jälkeen ei saisi laittaa viestiä liian nopeasti jotta toinen ei pidä epätoivoisena tjsp? Vai onko sellaista ikinä ollutkaan muuten kuin yksittäisinä mielipiteinä? Itsellä ei kauheasti kokemusta näistä. Omat parisuhteet on olleet enemmän sellaisia mihin on vaan jotenkin luontevasti ajauduttu, oon käynyt varsinaisilla treffeillä ehkä 2 kertaa.
 
Pätee molempiin suuntiin. Todella perseestä jos joku muija pommittaa viesteillä, kun et oo ehtinyt vastailemaan muutamaan tuntiin niin luettavaa on viiden näytöllisen verran ja joka toinen viesti sisältää jotain tyhjänpäiväisiä kysymyksiä, joihin kuitenkin odotetaan vastausta.

Ala siinä sitten perkaamaan sitä viestisumaa ja vastailemaan mitä olet tehnyt ja syönyt ja miltä tuntuu ja onko nukuttu hyvin jne. Tietysti eri asia, jos on tilanne jossa puhutaan puhelimessa tai selvästi käydään vuorovaikutteista keskustelua pikaviestimellä. Mielestäni on naisessa vain hieno piirre, jos se ei elä kännykkä kädessä ja lähettele selfieitä pitkin maailmaa jatkuvasti.

Onko muuten tämmöistä vielä, että treffien jälkeen ei saisi laittaa viestiä liian nopeasti jotta toinen ei pidä epätoivoisena tjsp? Vai onko sellaista ikinä ollutkaan muuten kuin yksittäisinä mielipiteinä? Itsellä ei kauheasti kokemusta näistä. Omat parisuhteet on olleet enemmän sellaisia mihin on vaan jotenkin luontevasti ajauduttu, oon käynyt varsinaisilla treffeillä ehkä 2 kertaa.

Juu, tottakai tämä pätee molempiin suuntiin ja eipä näihin mitään universaaleja ratkaisuja silleen ole. Toisaalta on hyvä osoittaa kiinnostuksesa olemalla aktiivinen ja pitämällä yhteyttä, mutta toisaalta pitää ehkä vähän osata lukea huonetta, että jos toinen ei ole vielä kolmannenkaan viestin kohdalla vastannut, niin ehkä sillä on nyt jotain muuta...
 
Onko muuten tämmöistä vielä, että treffien jälkeen ei saisi laittaa viestiä liian nopeasti jotta toinen ei pidä epätoivoisena tjsp? Vai onko sellaista ikinä ollutkaan muuten kuin yksittäisinä mielipiteinä? Itsellä ei kauheasti kokemusta näistä. Omat parisuhteet on olleet enemmän sellaisia mihin on vaan jotenkin luontevasti ajauduttu, oon käynyt varsinaisilla treffeillä ehkä 2 kertaa.
Nää nyt on näitä vähän millaista itse hakee. Jos tässä iässä (+30v) kokee tarvetta tuollaiseen kissa hiiri leikkiin niin ei ehkä oma juttu. Jos on ollut kivaa niin seuraavana päivänä vain mainitsee samalla kun sopii uudelleen näkemisestä?

Yleisesti varmaan viestittelyssä persoonallisuuseroja, itsellä puhelin käytännössä aina äänettömällä ja jossain ei ulottumattomissa ja tekee muita juttuja eikä toisaalta edes kiinnosta kummemmin viestitellä vaan kommunikoida sitten naamatusten.
 
@BongisKhan

Hyvä viesti sulta! Ja voihan se hyvin olla tämäkin tilanne minkä mainitsit. Edelleen turha analyysi pois ja päivä kerrallaan.

Enpä ole viesteillä spämmännyt, paitsi no, osiin laitettuja ääniviestei putkeen. Mut molemmat tätä tehnyt. Jäitä ollut hatussa. Meinasin siis viimeistään päivän pari ennen varsinaista sovittua tapaamista kysellä perään jos ei aikasemmin kuulu.

Mut joo. Tämän jälkeen tulee kyllä taukoa, tavalla tai toisella.

Alkuun joo mainitsin vaimomatskuksi, ja ehkä onkin edelleen :D En tiiä miten sais tälläsen turhan analyysin pois. Ei tunnu olevan kultaista keskitietä mulla. Joko en kiinnostu yhtään tai sitten kiinnostun vähä turhankin paljon.
 
@BongisKhan

Hyvä viesti sulta! Ja voihan se hyvin olla tämäkin tilanne minkä mainitsit. Edelleen turha analyysi pois ja päivä kerrallaan.

Enpä ole viesteillä spämmännyt, paitsi no, osiin laitettuja ääniviestei putkeen. Mut molemmat tätä tehnyt. Jäitä ollut hatussa. Meinasin siis viimeistään päivän pari ennen varsinaista sovittua tapaamista kysellä perään jos ei aikasemmin kuulu.

Mut joo. Tämän jälkeen tulee kyllä taukoa, tavalla tai toisella.

Alkuun joo mainitsin vaimomatskuksi, ja ehkä onkin edelleen :D En tiiä miten sais tälläsen turhan analyysin pois. Ei tunnu olevan kultaista keskitietä mulla. Joko en kiinnostu yhtään tai sitten kiinnostun vähä turhankin paljon.
Onko sulla aiempaa suhdehistoriaa miten paljon tai miks oot noin kovasti alkanu paukkuja laittaan nettideittailuun? Sulla on tänä vuonna tainnu aika monta tapausta tultua tavattua mitä ketjua seurannut epäaktiivisestikkin. Miksi tai mitä sä tarkalleen etsit?
 
Kyl mä luotan siihen että se sopiva sieltä sitten osuu kohdalle, mut on tää aikamoista :D Tinderin ongelma kun on liikatarjonta naisille. Miehelle ei ole helppoa. Tuskin naisillekaan. Mutta etenkin miesten kohdalla.

Mut joo. Kun itseään likoon laittaa niin silloin pitää olla valmis myös kärsimään.

Se, kuinka vaikeaa Tinder voi olla, rajoittuu tosin mun aika korkeaan rimaan.

Olen saanut aika samanlaisen vaikutelman kuin @Rokkijani . Sun jutuista päätellen Tinder vaatii mieheltä ihan hirveää grindausta ja sitä että kaikki on hiottu ihan loppuun asti, oli millainen tahansa. Kiva että olet jaksanut ja toivottavasti löydät jonkun kivan naisen, mutta en ihmettele yhtään että moni mies ei tuota jaksa. :)

Mutta ei tosiaan kannata tulkita vastausten nopeudesta liikaa jos nimenomaan on sanottu että vastauksissa voi kestää.
 
Onko sulla aiempaa suhdehistoriaa miten paljon tai miks oot noin kovasti alkanu paukkuja laittaan nettideittailuun? Sulla on tänä vuonna tainnu aika monta tapausta tultua tavattua mitä ketjua seurannut epäaktiivisestikkin. Miksi tai mitä sä tarkalleen etsit?

Kaksi suhdetta takana. Tosiaan kumppani etsinnässä ja oma arkielämä on aika täyteläistä omissa tekemisissä niin sillee ei ole "aikaa" deittailla perinteisesti/olen surkea lähestyy livenä ihmisiä, ja oma introvertti luonne tykkää tästä nettideittailusta kun voi jo tutustua hieman ennen näkemistä.

Tosin olet oikeassa että laitan vähä liikaa paukkui tällä hetkellä siihen ilman "haluttua" tulosta joten voisin ottaa sitä etäisyyttä.

Yksinkertaisesti olis kiva löytää se elämänkumppani :)
 
Viestittelin nykyisen kumppanin kanssa silloin vuosikymmen sitten aktiivisesti jokusen päivän ennen kuin työvuorojen salliessa tapasimme. Sitten tapasimme kolmisen kertaa viikolla ja sovimme oikeastaan suhteesta parin viikon sisään, ja kuukauden kuluttua muutimme yhteen. Muiden kanssa viestintä venyi arjen mukaan, tulevalle lasten isälle järjestyi kyllä aikaa, ja hänellä taisikin olla tavoitteena spämmätä niin paljon etten ehdi muita miehiä. Itse ohitin automaattisesti viestinvenyttäjät, ja he olivat siitä varmaan iloisia. Mutta ihmiset ovat niin erilaisia, muistan kun tuttu kertoi vuoden tapailun jälkeen vieneensä hammasharjan miehen luokse. Siinä ajassa olin jo itse mennyt naimisiin ja pulla oli uunissa. (Tämä pariskunta myös edelleen yhdessä)
 
Pientä journalingia tein tässä. Katson tämän kortin nyt loppuun asti. Jos hommat etenee niin ei tartte sen ihmeempiä toimenpiteitä, mut muuten on pidettävä taukoa. Aika kova meno ollut päällä. Vähä keräillä tunteita kasaan ja tehdä itsereflektointia asioihin. Puhtaalta pöydältä sitte hyvä aloittaa. Tuntuu että itse on antanut vähän liikaa.

E: Huomasin kanssa, että pieni puhelindetoksi teki oikein nannaa. Eli puhelin kiinni koko loppuillaksi, varmaa pitkälle huomiseenkin. Hitto miten vapautunut fiilis ihan yleisesti. Tää nyt ei liity itse deittailuun suoraan, mut huomaa kuinka sitä käyttää monesti aivan turhaan harhauttaen itseään :D
 
Viimeksi muokattu:
Juuri nytkin näyttäisi jälleen kovasti, että tuoreen matchin kanssa muutaman oikein pitkien viestien vaihtojen jälkeen taas loppunee keskustelut kuin seinään. Aikaisemmin hän vastasi parin tunnin sisään ja nytpä onkin jo mennyt pari päivää eli ei lupaavalta taaskaan vaikuta, huoh... Täytynee laittaa viestiä sitten tässä illan ratoksi tuoreimmalle matchille ja hänelläpä ei ole profiilissaan juuri mitään eli kiinnostuksen kohteet ja 2 kuvaa niin eikun keksimään aloitusviestiä ja jännäämään, että onko hän niitä joka jopa vastaa.

Ja kuten uumoilinkin niin sinnepä katosi haamun lailla se matchi tämän päivän aikana vastaamatta yhtään enempää:rolleyes: Toinen taas ei ole aloitusviestiin vielä ainakaan noteerannut.. Itelläkin loppuu gold tuossa joulukuun alussa niin onkin silloin kyllä hyvä aika pitää taukoa tästä touhusta. Ei tätä vaan näin "täysijärkisenä" loputtomiin jaksa ilman, että alkaa oireilemaan kuten nyt vihdoinkin alkaa jo olla merkkejä ilmoilla o_O
 
Yleensä aika lopettaa tinderöinti on just silloin kun sen alkaa ottamaan liian tosissaan.

Hauskanpidoksihan toi on tarkoitettu, rennoksi jatkeeksi arkielämän harmauden ja kiireiden vastapainona, mutta täällä porukka tuntuu painavan verenmaku suussa kuin korealaiset opiskelijat yliopiston pääsykokeissa.

Ja naurattaa myös kun toistuvasti tässäkin ketjussa pahastuttu kuinka vastapuoli ei olekaan yhtä tosissaan kuin itse ollaan. Ei, kaikki eivät aloita joka keskustelua sillä johtoajatuksella että alttarille asti mennään. Ja ei, kaikki eivät ole sitä mieltä että juuri sinä voisit olla sitä alttari tai edes deittimatskua, vaikka hetken juttelisivatkin.

ja vaikka olenkin mies itse, jopa tinderin kautta pariutunut tälläkin hetkellä, niin eniten tökkii noi ”kaikki naiset on tällaisia tai tollaisia…” ja ”10 prossaa miehistä on yli-ihmisiä ja panee kaikkia mun tulevia deittejä…” tai ylipäätään madonna-huora -ajattelu mikä kauniisti nostaa päätään yhä uudelleen kun itsellä ei hirveästä grindaamisesta huolimatta käy flaksi.

Voisiko johtua ihan siitä grindaamisesta että EI natsaa? Tulee aikamoiset Patrick Bateman -vibat osan kirjoittajista jutuista mieleen, puhumattakaan siitä että 20 vuoden takaiset pelimies-teoriat on edelleen ahkerassa käytössä…
 
Eikö uskovaisilla ole mitään omaa deittisaittia? Jos haluaa naisen, joka on tietyntyyppinen vakaa persoona ja perhekeskeinen. Toki pitää vähän jakaa arvoja, mutta tuskin nykynuoretkaan odottaa, että raamattua luetaan aamupalalla ja siunataan ruoka. Kovin hyvätapaista porukkaa näkyy niiden kinkereissä käyvän ja mersut useimmilla.
 
Yleensä aika lopettaa tinderöinti on just silloin kun sen alkaa ottamaan liian tosissaan.

Hauskanpidoksihan toi on tarkoitettu, rennoksi jatkeeksi arkielämän harmauden ja kiireiden vastapainona, mutta täällä porukka tuntuu painavan verenmaku suussa kuin korealaiset opiskelijat yliopiston pääsykokeissa.

Ja naurattaa myös kun toistuvasti tässäkin ketjussa pahastuttu kuinka vastapuoli ei olekaan yhtä tosissaan kuin itse ollaan. Ei, kaikki eivät aloita joka keskustelua sillä johtoajatuksella että alttarille asti mennään. Ja ei, kaikki eivät ole sitä mieltä että juuri sinä voisit olla sitä alttari tai edes deittimatskua, vaikka hetken juttelisivatkin.

ja vaikka olenkin mies itse, jopa tinderin kautta pariutunut tälläkin hetkellä, niin eniten tökkii noi ”kaikki naiset on tällaisia tai tollaisia…” ja ”10 prossaa miehistä on yli-ihmisiä ja panee kaikkia mun tulevia deittejä…” tai ylipäätään madonna-huora -ajattelu mikä kauniisti nostaa päätään yhä uudelleen kun itsellä ei hirveästä grindaamisesta huolimatta käy flaksi.

Voisiko johtua ihan siitä grindaamisesta että EI natsaa? Tulee aikamoiset Patrick Bateman -vibat osan kirjoittajista jutuista mieleen, puhumattakaan siitä että 20 vuoden takaiset pelimies-teoriat on edelleen ahkerassa käytössä…

Siinäpä sen hyvin kuvasit miten massat tuntuvat olevan liikenteessä. Henkilökohtaisesti koen sen kyllä aika huolestuttavaksi "kehityssuunnaksi", että "kaikki on vain hauskanpitoa" (paitsi työelämä/business/auktoriteettien toimintamallit jne). Sen "hauskanpidon" olisi hyvä pysyä hyvin kaukana asioista missä ollaan kuitenkin oikeasti suoraan tekemisissä aitojen, tunteita omaavien ihmisten kanssa. Tuolla logiikalla saa siis puhua puutaheinää, suoranaisesti valehdella ja olla omaamatta minkäänlaisia sivistyneitä käytöstapoja eli viis siitä miltä se mahdollisesti toisesta saattaa tuntua (tai tuntuisi jos sattuisi omalle kohdalle lähes jatkuvasti) vain omaa napaa tuijottaen, koska on esim. tylsää ja haluaa pitää "vähän hauskaa"? Olen kyllä koko ajan enemmän ja enemmän tietoinen tästä globaalista, ajan hengen mukaisesta dekadenssista mikä valtaa enemmän ja enemmän jalansijaa kaikkialle elämänosa-alueille. Osa meistä vaan ei koe sitä "hauskanpidon tarvetta" vaan koemme asiat vähän "korkeammalla energialla" missä ollaan vielä kanssaihmisiä kohtaan mahdollisimman asiallisia ja otetaan toisenkin mahdolliset tunteet parhaamme mukaan huomioon, menettävättä kuitenkaan "selkärankaa". Ja ei tämä ei nyt tarkoita, että esim. pakkien saaminen on pahasta ja ei ok eli sitä en tarkoita. Sitä syttyy kenestä syttyy ja niinhän se vaan menee. Lueppa uudelleen oikein ajatuksella minkälaisesta käyttäytymisestä täällä nyt suurin osa kuitenkin (asiallisesti) puhuu ja mitä on kokenut, ok? Mikäli et edelleen huomaa mitään parannettavaa kenenkään mahdollisissa käytösmalleissa niin sitten ei auta muuta kuin todeta, että olemme eri "aaltopituudella" ja toivottavasti edes olemme samaa mieltä siitä, että olemme eri mieltä.

Lisäyksenä toki sanoisin omalta kohdaltani ainakin, että minusta et misogyniaa oikein löydä suurennuslasillakaan (vaikka moista mustaa huumoria tykkäänkin sopivasti viljellä) vaan pikemminkin luontainen taipumukseni on (valitettavasti edelleen) lähes täysin päinvastainen ja sen vuoksi myöskin Tinder ympäristönä on "myrkyllinen, koska olen selvästikin niitä harvoja, lähes sukupuuton partaalla olevia (ainakin Tinderissä) jotka ovat suurella tunteella, aidosti sekä hyvin käytöstavoin etsimässä elämänkumppania ja ne harvat vielä jotka moista ymmärtävät toivottavasti tulkoot joku kaunis päivä livenäkin vastaan, kiitos. Henkiset arvot ovat selväskikin aivan liian aliarvostettuja vielä nykyään.

Pyrin myöskin välttämään minkäänlaista yleistämistä, mutta joitain johtopäätöksiä sitä vaan on tehtävä mikäli omalla kohdalla tietyn toimintamallit toistuvat ja toistuvat sekä muutkin sanovat (ja tietyt "tutkimimukset/testit") sitä samaa niin pakko sitä jossain vaiheessa on sanottava jotain "yleiseksi" tai mahdollisesti jopa "tilastolliseksi faktaksi".

Olet kuitenkin siinä mielessä oikeassa eli, koska alan pikku hiljaa ottamaan Tinderin liian tosissaan nyt kun aikaa on jo kulunut näinkin paljon niin on aika pitää kohtapuoliin se paussi ja nollata vähän pääkoppaa. Työskentelen samalla kuitenkin tietoisesti sitä kohti etten ota koko sovellusta niin tosissaan sekä ilman odotuksia, mutta käytännössä se on vaan helpommin sanottu kuin tehty. Tämmöistä tämä herkästi vaan on herkälle miehelle.

Kerron nyt myös tässä ihan mielenkiinnosta pienen tarinan tai kokemuksen omasta elämästä mitä tapahtui juuri viime toukokuun lopussa. Olin tulossa töistä skuutilla ~23.15 ja huomasin nopeasti kun ajoin alikultu tunnelin läpi, että tunnelin reunalla oli tosi huonossa kunnossa oleva nuorehko nainen. Jatkoin kuitenkin matkaani ~100m ja sitten pysähdyin, että ei hemmetti, nyt on kyllä mentävä katsomaan, että onko hänellä kaikki ok ja tarvitseeko hän apua. Käännyin takaisin ja kyykistyin hänen eteensä ja sanoin: Moikka, onko kaikki ok?. Heti huomasin, että hän oli todella humaltunut ja sai hän sen verran sanottua, että ei kaikki ole ihan jees, että kaverit hylkäsivät ja oon vähän turhan huonossa hapessa. Kysyin häneltä, että onko ketään jolleka voit tai voinko soittaa joka tulisi mahdollisesti hakemaan? Siinä vaiheessa hän ei en halua vielä mennä kotiin, että mennään sun luokse ja pidetään siellä jatkobileet ja vähän hauskaa samalla. Pienellä neuvottelulla hän nousi pystyyn ja oli hän kyllä aika huonossa hapessa ettei hän pysynyt kunnolla edes pystyssä. Samalla myös viiemeistäin havahduin, että hän oli itse asiassa hyvin kaunis nainen ja hänellä oli päällä sellainen nahkainen minihame ja toppi. Siinä hän alkoi vähän samalla vihjailemaan ja lähentelemään, että hei eiköhän tosiaan mennä sun luokse, samalla kun rupesi suutelemaan niskasta. Muutaman kerran yritin hänelle ehdottaa, että eikö olisi turvallisempaa, että veisin hänet kotiin selviämään. Hän ei halunnut joten ajattelin, että noh ollaanpa ainakin kokemusta rikkaampi ja lähettiin erittäin varovaisesti scuutilla 2 päällä meille minne oli matkaa vielä ~4km. Pysähdyttiin muutaman kerran ja juteltiin kaikenlaista. Ikää hänellä oli siis mm. 29. Päädyttiin kämpille loppujen lopuksi ja juteltiin siinä pari tuntia musiikkia semi hiljaisella voluumilla kunnes hän alkoi jälleen lähentelemään ja ehdottelemaan ja sen verran "lankesin", että suudeltiin kyllä sen muutaman kerran ja täytyy myöntää, että oli omalla tavallaan todella kiusallinen olo, mutta varmistui käytännössä itsestä myöskin se piirre mitä ajattelinkin omaavani ja se on se, etten ikinä halua käyttää hyväksi naista joka ei ole "täydessä ymmärryksessä" vaikka miten "jollain tasolla" haluaisin. Hän otti siinä samalla pikkupöksytkin pois ja sen verran "jälleen lankesin", että vilkasin jep on pikkupöksyt poissa ja voi hemmetti kun hänen pitää olla noin huonossa kunnossa, koska muuten olisin oikein mielelläni pelissä mukana ja voitaisiin pitää sitä hauskaa. Hän oli siis fyysesti TODELLA vetävä nainen kunnostaan huolimatta ja sen verran mitä juteltiin niin ihan mukavan oloinen muutenkin. Koin tilanteen sillein, että olisi täysin moraalitonta käyttää toista hyväksi, koska toinen on jo liian humalassa. Sanoin hänelle siinä vaiheessa, että hei en halua sua käyttää hyväksi ja eikö ole liian suuri riski, että kadut huomenna jos nyt tapahtuisi jotain "semmoista"? Hän sanoi, että älä murehdi ja, että pahempaakin on tapahtunut eli tule ja "anna mennä vaan". Sanoin, että sori en pysty tämmöisissä olosuhteissa eli miten olisi jos nähtäisiin vaikka joku päivä ja mahdollisesti pidetään sillloin hauskaa vaikka vähän oikein pidemmän kaavan kautta? Kehon kielestä heti huomasi, että oli pettynyt.. Noh vaihdetttin kuitenkin numerot ja hän oli edelleen sen verta huonossa hapessa ettei hän oikein saanut kirjoitettua kavereilleen, että voisiko tulla hakemaan. Autoin siinä häntä tekstaamaan kaverille ja sain hänen kaverinsa hakemaan minkä kerroin sitten hänellekin. Tässä vaiheessa hänelle tuli niin huono olo, että hän oksensikin pöntölle vähän ja samalla pidin hänen hiuksiaan. Siinä hän jopa yllätyksekseni sanoi, että miten sää oot noin mukava, että se on jopa vähän outoa. Vähän hämmennyin siitä lauseesta samalla kun mietin, että mitä hänelle on mahdollisesti joskus tapahtunut mikäli on pahempaakin tapahtunut kuin mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö silloin kun ei ole edes kävelykunnossa enää? Vähän 04 jälkeen hänen kamunsa tuli hakemaan jolleka selitin vähän tapahtumia ja ettei mitään tapahtunut mikä voisi kaduttaa huomenna. Laittelin hänelle parin päivän päästä viestiä ja sovittiin tapaaminen. Kun päivä lähestyi, hän perui sen ja ehdotti toista kertaa viikon päästä johon sanoin ok, palataan silloin. Kun aika koitti niin taas hän perui ja halusi siirtää. Ja ei niin suurena yllätyksenä hän perui tämänkin jälleen johonka jouduin jo tokaisemaan, että voitaisiinko sopia seuraavasta vasta kun se näkeminen on vähän varmempaa? Eipä hänestä kuulunut enää mitään tämän jälkeen eli siinäkin olisin jotenkin toivonut, että hän olisi sanonut vain suoraan mikäli muutti mielensä siitä näkemisestä mikä oli ensimmäisen viestin aikaan hänen mielestään vielä oikein ok idea, mutta en tiedä miksi se on niin vaikeaa nykyihmisille vaan on helpompaa vaan täysin ignoorata kun kertoa suoraan asian todellisen laidan. Ja tosiaan viesteissä hän myönsi kuitenkin, ettei varmuudella paljoakaan kyllä muistanut.
 
^ Niin paljon juttua että kommentoin lisää myöhemmin.

Mut toi on aika perus et kännissä ideat on hyviä mut selvinpäin sitten tilanne aivan toinen. Todennäköisesti häpeili silmiä päästään jälkikäteen. Mut kiitos vähintään olis ollut paikallaan, vaikka ei nyt sua sen enempää tavannut. Ja en olis itsekään ryhtynyt mihinkään jos toinen on aivan kännissä. Mut joo, ei noista kannata mitää johtopäätöksiä tehdä kun kännissä ihmiset ovat usein ihan eri maailmassa ku selvinpäin.

Selkeästi olet hyvä ihminen ja kyllä löytyy se sopiva :)

Mitä toho Tinderöintiin tulee niin joo, kyllä olen ottanut hauskanpidot irti ihan kunnolla. Maaliskuusta lähtien varmaan parinkymmennen eri muikelon kanssa peuhannut (moni näistä ollut oikeasti kauniita/hyväkroppasia tai muuten ylipäätään semmosia kenen kanssa mielellään ryhtynyt päätyyn asti) ja kolme niistä tavannut useammin kuin kerran, siis näissä merkeissä + iso määrä sitten treffei jotka eivät edenneet. Se homma vaan nyt menee niin että leikit on lähtökohtaisesti leikitty ja mielellään vakavampaa haussa, ja se onkin oma juttunsa. Nytkin saisin Tinderistä aivan takuuvarmasti seksiseuraa pienellä vaivalla, mut ei se enää kiinnosta. Olen itse aika herkkis ja tunteellinen. Ja edelleen osaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa treffeillä, mut en tiiä mikä trauma muhun on ahdettu ku mieli alkaa laukkaa negatiiviseen sävyyn että hommat ei etene :D
 
Viimeksi muokattu:
Tosiaan välillä tuntui että tinderistä olisi saanut seksiseuraa tai seksiin suurella todennäköisyydellä johtavaa seuraa ihan vain ilmestymällä paikalle. Tämä siis 35-40 vuotiaana miehenä Helsingin kantakaupungissa. Sit taas välillä, jos oma profiili, kuun asento ja ties mikä oli jotenkin erilainen, niin yhteydenotot olivat myös erilaisia.

Tuolla ”hauskanpidolla” tarkoitin ennenkaikkea, että se tinderin käyttö kannattaisi ottaa samanlaisena kuin joku baareissa käyminen hauskanpitona. Jos väkisin on kova haku ja metsästys päällä niin se näkyy molemmissa kilometrien päähän.

Itse olen introvertti, en tykkää käyttää alkoholia enää, mutta viestittely on mielestäni hauska tapa tutustua ihmisiin kenen kanssa ei muuten ikinä päätyisi yhteyksiin. 9/10 kerroista juttelu ei ole johtanut mihinkään, mutta jos 1-4 vkon viestittelyn jälkeen on päädytty treffeille niin aina on ollut kivaa.

Nykyisen kumppanin kanssakin on juteltu, että vaikka periaatteessa pyöritään samoissa alakulttuuripiireissä, niin tuskin olisi päädytty missään tutustumaan kuitenkaan vaikka samalla tupakkapaikalla olisi seisoskeltu. Ja asutaankin vain 400 metrin päässä toisistamme.
 
Siinäpä sen hyvin kuvasit miten massat tuntuvat olevan liikenteessä. Henkilökohtaisesti koen sen kyllä aika huolestuttavaksi "kehityssuunnaksi", että "kaikki on vain hauskanpitoa" (paitsi työelämä/business/auktoriteettien toimintamallit jne). Sen "hauskanpidon" olisi hyvä pysyä hyvin kaukana asioista missä ollaan kuitenkin oikeasti suoraan tekemisissä aitojen, tunteita omaavien ihmisten kanssa. Tuolla logiikalla saa siis puhua puutaheinää, suoranaisesti valehdella ja olla omaamatta minkäänlaisia sivistyneitä käytöstapoja eli viis siitä miltä se mahdollisesti toisesta saattaa tuntua (tai tuntuisi jos sattuisi omalle kohdalle lähes jatkuvasti) vain omaa napaa tuijottaen, koska on esim. tylsää ja haluaa pitää "vähän hauskaa"? Olen kyllä koko ajan enemmän ja enemmän tietoinen tästä globaalista, ajan hengen mukaisesta dekadenssista mikä valtaa enemmän ja enemmän jalansijaa kaikkialle elämänosa-alueille. Osa meistä vaan ei koe sitä "hauskanpidon tarvetta" vaan koemme asiat vähän "korkeammalla energialla" missä ollaan vielä kanssaihmisiä kohtaan mahdollisimman asiallisia ja otetaan toisenkin mahdolliset tunteet parhaamme mukaan huomioon, menettävättä kuitenkaan "selkärankaa". Ja ei tämä ei nyt tarkoita, että esim. pakkien saaminen on pahasta ja ei ok eli sitä en tarkoita. Sitä syttyy kenestä syttyy ja niinhän se vaan menee. Lueppa uudelleen oikein ajatuksella minkälaisesta käyttäytymisestä täällä nyt suurin osa kuitenkin (asiallisesti) puhuu ja mitä on kokenut, ok? Mikäli et edelleen huomaa mitään parannettavaa kenenkään mahdollisissa käytösmalleissa niin sitten ei auta muuta kuin todeta, että olemme eri "aaltopituudella" ja toivottavasti edes olemme samaa mieltä siitä, että olemme eri mieltä.

Lisäyksenä toki sanoisin omalta kohdaltani ainakin, että minusta et misogyniaa oikein löydä suurennuslasillakaan (vaikka moista mustaa huumoria tykkäänkin sopivasti viljellä) vaan pikemminkin luontainen taipumukseni on (valitettavasti edelleen) lähes täysin päinvastainen ja sen vuoksi myöskin Tinder ympäristönä on "myrkyllinen, koska olen selvästikin niitä harvoja, lähes sukupuuton partaalla olevia (ainakin Tinderissä) jotka ovat suurella tunteella, aidosti sekä hyvin käytöstavoin etsimässä elämänkumppania ja ne harvat vielä jotka moista ymmärtävät toivottavasti tulkoot joku kaunis päivä livenäkin vastaan, kiitos. Henkiset arvot ovat selväskikin aivan liian aliarvostettuja vielä nykyään.

Pyrin myöskin välttämään minkäänlaista yleistämistä, mutta joitain johtopäätöksiä sitä vaan on tehtävä mikäli omalla kohdalla tietyn toimintamallit toistuvat ja toistuvat sekä muutkin sanovat (ja tietyt "tutkimimukset/testit") sitä samaa niin pakko sitä jossain vaiheessa on sanottava jotain "yleiseksi" tai mahdollisesti jopa "tilastolliseksi faktaksi".

Olet kuitenkin siinä mielessä oikeassa eli, koska alan pikku hiljaa ottamaan Tinderin liian tosissaan nyt kun aikaa on jo kulunut näinkin paljon niin on aika pitää kohtapuoliin se paussi ja nollata vähän pääkoppaa. Työskentelen samalla kuitenkin tietoisesti sitä kohti etten ota koko sovellusta niin tosissaan sekä ilman odotuksia, mutta käytännössä se on vaan helpommin sanottu kuin tehty. Tämmöistä tämä herkästi vaan on herkälle miehelle.

Kerron nyt myös tässä ihan mielenkiinnosta pienen tarinan tai kokemuksen omasta elämästä mitä tapahtui juuri viime toukokuun lopussa. Olin tulossa töistä skuutilla ~23.15 ja huomasin nopeasti kun ajoin alikultu tunnelin läpi, että tunnelin reunalla oli tosi huonossa kunnossa oleva nuorehko nainen. Jatkoin kuitenkin matkaani ~100m ja sitten pysähdyin, että ei hemmetti, nyt on kyllä mentävä katsomaan, että onko hänellä kaikki ok ja tarvitseeko hän apua. Käännyin takaisin ja kyykistyin hänen eteensä ja sanoin: Moikka, onko kaikki ok?. Heti huomasin, että hän oli todella humaltunut ja sai hän sen verran sanottua, että ei kaikki ole ihan jees, että kaverit hylkäsivät ja oon vähän turhan huonossa hapessa. Kysyin häneltä, että onko ketään jolleka voit tai voinko soittaa joka tulisi mahdollisesti hakemaan? Siinä vaiheessa hän ei en halua vielä mennä kotiin, että mennään sun luokse ja pidetään siellä jatkobileet ja vähän hauskaa samalla. Pienellä neuvottelulla hän nousi pystyyn ja oli hän kyllä aika huonossa hapessa ettei hän pysynyt kunnolla edes pystyssä. Samalla myös viiemeistäin havahduin, että hän oli itse asiassa hyvin kaunis nainen ja hänellä oli päällä sellainen nahkainen minihame ja toppi. Siinä hän alkoi vähän samalla vihjailemaan ja lähentelemään, että hei eiköhän tosiaan mennä sun luokse, samalla kun rupesi suutelemaan niskasta. Muutaman kerran yritin hänelle ehdottaa, että eikö olisi turvallisempaa, että veisin hänet kotiin selviämään. Hän ei halunnut joten ajattelin, että noh ollaanpa ainakin kokemusta rikkaampi ja lähettiin erittäin varovaisesti scuutilla 2 päällä meille minne oli matkaa vielä ~4km. Pysähdyttiin muutaman kerran ja juteltiin kaikenlaista. Ikää hänellä oli siis mm. 29. Päädyttiin kämpille loppujen lopuksi ja juteltiin siinä pari tuntia musiikkia semi hiljaisella voluumilla kunnes hän alkoi jälleen lähentelemään ja ehdottelemaan ja sen verran "lankesin", että suudeltiin kyllä sen muutaman kerran ja täytyy myöntää, että oli omalla tavallaan todella kiusallinen olo, mutta varmistui käytännössä itsestä myöskin se piirre mitä ajattelinkin omaavani ja se on se, etten ikinä halua käyttää hyväksi naista joka ei ole "täydessä ymmärryksessä" vaikka miten "jollain tasolla" haluaisin. Hän otti siinä samalla pikkupöksytkin pois ja sen verran "jälleen lankesin", että vilkasin jep on pikkupöksyt poissa ja voi hemmetti kun hänen pitää olla noin huonossa kunnossa, koska muuten olisin oikein mielelläni pelissä mukana ja voitaisiin pitää sitä hauskaa. Hän oli siis fyysesti TODELLA vetävä nainen kunnostaan huolimatta ja sen verran mitä juteltiin niin ihan mukavan oloinen muutenkin. Koin tilanteen sillein, että olisi täysin moraalitonta käyttää toista hyväksi, koska toinen on jo liian humalassa. Sanoin hänelle siinä vaiheessa, että hei en halua sua käyttää hyväksi ja eikö ole liian suuri riski, että kadut huomenna jos nyt tapahtuisi jotain "semmoista"? Hän sanoi, että älä murehdi ja, että pahempaakin on tapahtunut eli tule ja "anna mennä vaan". Sanoin, että sori en pysty tämmöisissä olosuhteissa eli miten olisi jos nähtäisiin vaikka joku päivä ja mahdollisesti pidetään sillloin hauskaa vaikka vähän oikein pidemmän kaavan kautta? Kehon kielestä heti huomasi, että oli pettynyt.. Noh vaihdetttin kuitenkin numerot ja hän oli edelleen sen verta huonossa hapessa ettei hän oikein saanut kirjoitettua kavereilleen, että voisiko tulla hakemaan. Autoin siinä häntä tekstaamaan kaverille ja sain hänen kaverinsa hakemaan minkä kerroin sitten hänellekin. Tässä vaiheessa hänelle tuli niin huono olo, että hän oksensikin pöntölle vähän ja samalla pidin hänen hiuksiaan. Siinä hän jopa yllätyksekseni sanoi, että miten sää oot noin mukava, että se on jopa vähän outoa. Vähän hämmennyin siitä lauseesta samalla kun mietin, että mitä hänelle on mahdollisesti joskus tapahtunut mikäli on pahempaakin tapahtunut kuin mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö silloin kun ei ole edes kävelykunnossa enää? Vähän 04 jälkeen hänen kamunsa tuli hakemaan jolleka selitin vähän tapahtumia ja ettei mitään tapahtunut mikä voisi kaduttaa huomenna. Laittelin hänelle parin päivän päästä viestiä ja sovittiin tapaaminen. Kun päivä lähestyi, hän perui sen ja ehdotti toista kertaa viikon päästä johon sanoin ok, palataan silloin. Kun aika koitti niin taas hän perui ja halusi siirtää. Ja ei niin suurena yllätyksenä hän perui tämänkin jälleen johonka jouduin jo tokaisemaan, että voitaisiinko sopia seuraavasta vasta kun se näkeminen on vähän varmempaa? Eipä hänestä kuulunut enää mitään tämän jälkeen eli siinäkin olisin jotenkin toivonut, että hän olisi sanonut vain suoraan mikäli muutti mielensä siitä näkemisestä mikä oli ensimmäisen viestin aikaan hänen mielestään vielä oikein ok idea, mutta en tiedä miksi se on niin vaikeaa nykyihmisille vaan on helpompaa vaan täysin ignoorata kun kertoa suoraan asian todellisen laidan. Ja tosiaan viesteissä hän myönsi kuitenkin, ettei varmuudella paljoakaan kyllä muistanut.
Tarinan opetus oli, että silloin pitää takoa, kun tavara on märkää.
 
Yleensä aika lopettaa tinderöinti on just silloin kun sen alkaa ottamaan liian tosissaan.

Hauskanpidoksihan toi on tarkoitettu, rennoksi jatkeeksi arkielämän harmauden ja kiireiden vastapainona, mutta täällä porukka tuntuu painavan verenmaku suussa kuin korealaiset opiskelijat yliopiston pääsykokeissa.

Ja naurattaa myös kun toistuvasti tässäkin ketjussa pahastuttu kuinka vastapuoli ei olekaan yhtä tosissaan kuin itse ollaan. Ei, kaikki eivät aloita joka keskustelua sillä johtoajatuksella että alttarille asti mennään. Ja ei, kaikki eivät ole sitä mieltä että juuri sinä voisit olla sitä alttari tai edes deittimatskua, vaikka hetken juttelisivatkin.

ja vaikka olenkin mies itse, jopa tinderin kautta pariutunut tälläkin hetkellä, niin eniten tökkii noi ”kaikki naiset on tällaisia tai tollaisia…” ja ”10 prossaa miehistä on yli-ihmisiä ja panee kaikkia mun tulevia deittejä…” tai ylipäätään madonna-huora -ajattelu mikä kauniisti nostaa päätään yhä uudelleen kun itsellä ei hirveästä grindaamisesta huolimatta käy flaksi.

Voisiko johtua ihan siitä grindaamisesta että EI natsaa? Tulee aikamoiset Patrick Bateman -vibat osan kirjoittajista jutuista mieleen, puhumattakaan siitä että 20 vuoden takaiset pelimies-teoriat on edelleen ahkerassa käytössä…

Meinaatko ihan tosissasi ettei saisi sanoa että Tinder on paskaa, vai ymmärsinkö väärin? Olettaen siis että haluaa muutakin kuin pelkästään "pitää hauskaa", eli miesten tapauksessa varmaankin vaan katsella kivoja kuvia ja ehkä tumputella niille.

En myöskään pidä tuosta vaaditusta grindauksesta tai pelimiesteorioista, mutta sillä moni on täällä näyttänyt saavan tuloksia, eli juuri päinvastoin kuin oletat. Niin surullinen tilanne kuin se onkin.

Sanon myös suoraan että Tindernaiset kyllä vaikuttavat keskimäärin olevan aika erikoista porukkaa, minkä moni muukin täällä on huomannut. Esim. just toi jatkuva ghostailu ja tuuliviireily.
 
Huomautus - asiaton käytös, foorumilla ei ole tarkoitus keskustella toisista käyttäjistä
Jep. Saa nähdä jääkö pian Tinder taakse sekä samalla tämä triidi :) Mut kyl mä päivittelen vähintää sinne asti kun/jos suhteeseen asti yltyy.

VIimeiset 10 sivua putkeen lukeneena toivon todella että sulla jäisi tämä triidi taakse, sen verran ahkerasti olet ripuloinut tänne että lukeminen kävi jo ihan työstä. Rajoita nyt jumaliste tota postaamista kun täällä haluis lukea ihan oikeaakin sisältöä eli siis muutakin kuin sun numeromonologia ja pääkoppas sisäistä sekoilua millon mistäkin pahimmillaan joka toisen tai kolmannen viestin kohdalla. :sdarra: Toki vois vaan pasauttaa estolistalle mutta menee niin repaleiseks että koittanu välttää vielä toistaseks. :D:D


Mitä nyt sivusta olen touhuasi seurannut tässä ketjussa, niin pieni tauko voisi tosiaan olla ihan poikaa. Kovaa sähellystä tuntuu olevan sinulla ja hirveä vauhti päällä koko ajan. Luonne-eroja toki, mutta itseäni rupeaa hengästyttää melkein jo pelkästään raporttiesi lukeminen. :D

Esim. tämä, että yhdessä viestissä hehkutat muijaa täydelliseksi vaimomateriaaliksi, mutta sitten heti seuraavassa valittelet että, hänen kiinnostuksensa onkin lopahtanut koska hän vastailee hitaasti (vaikka on sanonut olevansa hidas vastaamaan). Tuollaisessa tilanteessa koiranpentumainen kohkaaminen lähinnä pahentaa asiaa. Naiset on muutenkin keskimäärin aivan käsittämättömän paljon sosiaalisempia kuin miehet ja mitä olen lähipiirin naisia seurannut ja heidän kanssaan jutellut, niin he viestittelevät keskimäärin todella paljon enemmän kavereiden ja perheen kanssa kuin yksikään tuntemani mies, joista suurin osa lähinnä spämmää välillä jotain kaveriporukan yhteistä viestiryhmää. Joten naisilla menee pelkästään oman sosiaalisen verkostonsa kanssa viestittelyyn huomattavan paljon aikaa, puhumattakaan kaikesta muusta mitä elämässä saattaa olla meneillään. Rupea siinä sitten hiillostamaan, että miksi vastausta ei kuulu niin saat varmistettua, että kiinnostus lopahtaa varmasti kuin seinään.

Itsellähän kävi nykyisin jo puolisoksi ja lasteni äidiksi muuttuneen Tinder-daamin kanssa juuri tuota, että vastailu venyi molemmilta kun oli elämässä sen verran kaikkea muuta, vaikka olimme hyvin kiinnostuneita toisistamme. Viestittely venyi osittain nimenomaan sen takia, että toinen vaikutti niin lupaavalta, että halusi tehdä mahdollisimman positiivisen vaikutelman ja panostaa "hyviin" viesteihin, varsinkin kun keskustelut oli aika pitkiä ja polveilevia. Jälkikäteen asiasta juteltuamme olimme molemmat olleet moneen otteeseen ihan varmoja, että nyt kyllä viimeistään toisen kiinnostus lässähti totaalisesti kun tuli useidenkin päivien taukoja viestien välissä. Onneksi ei kuitenkaan kumpikaan lähdetty tekemään mitään niin typerää kuin kuuntelemaan jotain olematonta "intuitiota", vaan katsottiin rauhassa kortti loppuun asti. :)

Tässähän nämä tärkeimmät tulikin...
 
VIimeiset 10 sivua putkeen lukeneena toivon todella että sulla jäisi tämä triidi taakse, sen verran ahkerasti olet ripuloinut tänne että lukeminen kävi jo ihan työstä. Rajoita nyt jumaliste tota postaamista kun täällä haluis lukea ihan oikeaakin sisältöä eli siis muutakin kuin sun numeromonologia ja pääkoppas sisäistä sekoilua millon mistäkin pahimmillaan joka toisen tai kolmannen viestin kohdalla. :sdarra: Toki vois vaan pasauttaa estolistalle mutta menee niin repaleiseks että koittanu välttää vielä toistaseks. :D:D




Tässähän nämä tärkeimmät tulikin...


Noh noh. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja sitä rataa. Ihan hyvää sosiaalipornoa Markqq on tänne tuottanut. Hauskempi se on lukea saagaa mikä ehkä saa päätöksensä kuin yksittäisiä postauksia. Vihaajat/ahdistujat voi pistää ignoreen tai hypätä postauksista yli. Kyllä tässä varmaan useampikin käyttäjä odottaa clousausta, jotta elä vaan jätä @Markqq päivityksiä väliin! Kyllä tänne tekstiä mahtuu...
 
Noh noh. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja sitä rataa. Ihan hyvää sosiaalipornoa Markqq on tänne tuottanut. Hauskempi se on lukea saagaa mikä ehkä saa päätöksensä kuin yksittäisiä postauksia. Vihaajat/ahdistujat voi pistää ignoreen tai hypätä postauksista yli. Kyllä tässä varmaan useampikin käyttäjä odottaa clousausta, jotta elä vaan jätä @Markqq päivityksiä väliin! Kyllä tänne tekstiä mahtuu...
Mielummin markun postailuja ja tarinoita silmäilee kuin pelkkää valitusta kun ei irtoa sitten millään ja naiset nirppanokkahuoria jne jne. Kyllä etsivä löytää jos vaan oikeasti tietää mitä on etsimässä ja on aidosti avoimena, antaa mahdollisuuksia ja aikaa tutustumiselle.
 
Tietääkseni sentään harva Tinder-nainen tekee ohareita.

Eri meininki oli vuosituhannen alussa kun sopi treffit Kissin chatista. Joskus 5 tai 6 pimua (ei voi sanoa naista, koska 15-17v olivat) putkeen teki oharit. Yleensä niin että tulivat kyllä paikalle jonnekin lähistölle tai nurkan taakse, mutta eivät uskaltaneet tulle sinne missä minä olin (yleensä mä olin antanu tuntomerkit tai kuvan mutta pimut eivät).

2010 oli edellisen kerran lähellä oharit. Sokkotreffit netistä. Joku suht rummo nainen käveli ohi ja katsoi ja katsoin sitä ja sit se vaan meni ohi ja mietin että huh, onneks ei ollu tuo. Kymmenen minuutin päästä sama nainen tulee ja sehän se oli. Oli varmaan rohkeus loppunut kesken ekalla kerralla.

Kerran kävi sama niin ettei nainen kävellyt toista kertaa luokse. Tajusin siitä että näin saman nimisen naisen aamu-tv:ssä kertomassa harrastuksestaan, ja tajusin että se noin 15 vuotta aiemmin penkin ohitse kävellyt oli ollut se nainen. Sähköpostissa oli kirjoittanut että ei edes poistunut kotoa vaan pesi ikkunaa...

Kauan sitten eräs teki niin että menin bussipysäkillä sen luokse ja kysyin onko sejase. Sanoi ettei ole. 10 minuutin päästä lähti keskustaan päin. 10 minsaa siitä tekstasi että "valehtelit". Tarkoitti varmaan kun sanoin etten ole hevari, vaikka onkin pitkät hiukset. Koska en kuunnellut metallia. Pukeuduin kyllä mustiin vaatteisiin. Myöhemmin näin saman naisen Salkkareissa. Oli myös valehdellut missä asuu, eli ei silloista opiskelukaupunkiaan vaan erään kaupungin sen ja mun kaupungin välistä.

Edellisestä viestistäni unohdin Tinderin julkkismätcheistäni runoilijan, musavideo-ohjaajan, ja kirjailijan.

Se että olen Tinderissä saanut mätchiksi 4 runoilijaa kielii siitä että on se algoritmi tai sovellus jotenkin saanut samanhenkisiä löytämään toisensa. Tosin suurin osa noista kai laittoi mulle aikoinaan Liken koska huomasi minun kanssa yhteisiä FB-tykkäyksiä/ryhmiä jotka liittyy taiteeseen, kirjallisuuteen, tai runouteen. Enäähän niitä ei näe - ohituskaista olisi liian helppoa jos voisi vaan mennä FB-ryhmään X ja etsiä sieltä naisen Y. Se vaikuttaisi noiden maksullisten tilien hommaamiseen vähentäen radikaalisti.

ps: yritän kovasti kilpailla Markqq soskubornon kanssa, mulla vaan ne panostooryt erittäin ohuella tussilla
 
VIimeiset 10 sivua putkeen lukeneena toivon todella että sulla jäisi tämä triidi taakse, sen verran ahkerasti olet ripuloinut tänne että lukeminen kävi jo ihan työstä. Rajoita nyt jumaliste tota postaamista kun täällä haluis lukea ihan oikeaakin sisältöä eli siis muutakin kuin sun numeromonologia ja pääkoppas sisäistä sekoilua millon mistäkin pahimmillaan joka toisen tai kolmannen viestin kohdalla. :sdarra: Toki vois vaan pasauttaa estolistalle mutta menee niin repaleiseks että koittanu välttää vielä toistaseks. :D:D




Tässähän nämä tärkeimmät tulikin...

Mikä @Markqq :n viesteissä oikein on vikana? Musta niistä välittyy hyvin mitä touhua Tinderöinti on.
 
Vuosituhannen vaihteessa tapasin noin 50 tyttöä kiss fm chatista jne. Yksi kusetti tapaamisen. Kaikki muut näin. Tai olipas pari joiten kanssa viestailin paljon mutta tapaaminen ei koskaan onnistunut. Mutta mitään ghostaamisia ilman syytä ei ollut.
 
Mikä @Markqq :n viesteissä oikein on vikana? Musta niistä välittyy hyvin mitä touhua Tinderöinti on.

Ei niissä suoranaisesti mitään vikaa ole, ovat vaan niin saman toistoa "ei niin hyvällä tavalla" ja sitä ei tod näk huomaa jos ketjua seuraa vähän väliä mutta kun täräytti 10 sivua putkeen niin todellakin alkoi häiritsemään. Tämä nyt vaan minun näkemys ja tilanne voi olla toinen jos useammin kävisi lukemassa.
 
Joskus kun Tinder-ketjuja lueskelee, niin tulee mieleen että joillekin kyseessä on eräänlainen peli, jossa mitataan miten hyvin itse kelpaa vastakkaiselle (tai samalle) sukupuolelle. Kyseinen asetelma on vähän huono silloin, jos tarkoitus on hakea itselle sopivinta kumppania parisuhteeseen, mutta keskitytäänkin sen sijaan optimoimaan "parhaan mahdollisen saatavilla olevan" kandidaatin ominaisuuksia.

Sukupuolten epäsuhta sovelluksessa epäilemättä myötävaikuttaa siihen, että tilanne on tuollainen. Ihmisten pitäisi tavata enemmän "luonnossa", jolloin ensimmäinen vastaan tuleva asia ei ole yksilön ominaisuusluettelo vaan kokonaisuus.
 
Mitä toho Tinderöintiin tulee niin joo, kyllä olen ottanut hauskanpidot irti ihan kunnolla. Maaliskuusta lähtien varmaan parinkymmennen eri muikelon kanssa peuhannut (moni näistä ollut oikeasti kauniita/hyväkroppasia tai muuten ylipäätään semmosia kenen kanssa mielellään ryhtynyt päätyyn asti) ja kolme niistä tavannut useammin kuin kerran, siis näissä merkeissä + iso määrä sitten treffei jotka eivät edenneet. Se homma vaan nyt menee niin että leikit on lähtökohtaisesti leikitty ja mielellään vakavampaa haussa, ja se onkin oma juttunsa. Nytkin saisin Tinderistä aivan takuuvarmasti seksiseuraa pienellä vaivalla, mut ei se enää kiinnosta. Olen itse aika herkkis ja tunteellinen. Ja edelleen osaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa treffeillä, mut en tiiä mikä trauma muhun on ahdettu ku mieli alkaa laukkaa negatiiviseen sävyyn että hommat ei etene :D

Komppaan vähän muita, eli näyttää kovasti siltä että Tinderöinti on saanut sulla hieman turhan isoa jalansijaa elämässäsi. Huomasin tuota samaa alkuvuoden Tinder-seikkailuistani, jossa huomasin käyttäväni aivan turhaan energiaa esim. viestien tarkistamiseen kun sovellus kuitenkin ilmoittaa saapuneista viesteistä. Sitten jos viestiä ei syystä tai toisesta alkanut kuulua niin johan siinä alkoi mieli laukkaamaan. Toi oli mulle selvä merkki että nyt pitää olla enemmän fokusta myös muihin elämän osa-alueisiin.

Lyhyellä keittiöpsykologian oppimäärällä sanoisin että tuo hommien etenemättömyys ja siitä aiheutuvat tunteet johtunevat jostain menetykseen liittyvästä traumasta aiemmassa elämässäsi. Bruce Fisherin jälleenrakennus -kirja on ollut mulle se silmien avaaja oman eroni suhteen, oli vielä mullakin useampi juttu käsittelemättä kun aloitin aikoinaan tapailun vaikka en sitä siinä vaiheessa huomannutkaan. Nämä tulivat esille vasta siinä vaiheessa, kun seurustelu alkoi mennä vakavaksi ja tunteitakin alkoi tulla enempi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan teokseen. :)

Joskus kun Tinder-ketjuja lueskelee, niin tulee mieleen että joillekin kyseessä on eräänlainen peli, jossa mitataan miten hyvin itse kelpaa vastakkaiselle (tai samalle) sukupuolelle. Kyseinen asetelma on vähän huono silloin, jos tarkoitus on hakea itselle sopivinta kumppania parisuhteeseen, mutta keskitytäänkin sen sijaan optimoimaan "parhaan mahdollisen saatavilla olevan" kandidaatin ominaisuuksia.

Sukupuolten epäsuhta sovelluksessa epäilemättä myötävaikuttaa siihen, että tilanne on tuollainen. Ihmisten pitäisi tavata enemmän "luonnossa", jolloin ensimmäinen vastaan tuleva asia ei ole yksilön ominaisuusluettelo vaan kokonaisuus.

Tuon takia sieltä löytyvää mahdollista tapailua on vaikea pitää yhtään sen vakavampana ennenkuin Tinderit on poistettu molemmilta.

Epäsuhtaa helpottaisi jos jengi ei painaisi likeä jokaiselle naiselle mitä sovelluksesta löytyy, vaan ainoastaan niille joista on aidosti kiinnostunut. Tämä kun on omiaan korostamaan sukupuolten epäsuhdasta johtuvaa ns. keinotekoista markkina-arvon nousua etenkin naisten osalta. Sitten ihmetellään miksi suurin osa jengistä jää ilman matcheja.
 
Viimeksi muokattu:
Tosiaan välillä tuntui että tinderistä olisi saanut seksiseuraa tai seksiin suurella todennäköisyydellä johtavaa seuraa ihan vain ilmestymällä paikalle. Tämä siis 35-40 vuotiaana miehenä Helsingin kantakaupungissa. Sit taas välillä, jos oma profiili, kuun asento ja ties mikä oli jotenkin erilainen, niin yhteydenotot olivat myös erilaisia.

Aika mielenkiintoinen havainto. Tapahtuiko vastaavaa koskaan yöclubeilla tai risteilyillä? Rakastuiko joku sinuun tuon seksin kautta sitten? Ja paljastuiko innokkaiden joukosta varattuja? Tai jopa vauvasta haaveilijoita? Mukava kuitenkin kuulla, että edes joinain kausina perinteinen asetelma kääntyi toisinpäin, eli liiveihin uijat ovatkin naisia eikä niin, että miehet pyrkivät uimaan naisten liiveihin.
 
En nyt suorilta vertaisi tinderiä ja yöelämää pariutumispaikkoina, koska ainakin omasta mielestäni Tinder on enemmän puolueeton ja ennakkoasenteeton taistelukenttä. Yöelämässä taas vaikuttaa niin moni ulkoinen asia siihen kenellä natsaa jos natsaa.

Itse olen aina ollut onneton pokaamaan ketään, etenkin livenä. En osaa small talkia, en ymmärrä flirttailua puolin enkä toisin, enkä pääsääntöisesti ole liikkunut ravintoloissa tai yöelämässä ylipäätään haku päällä. Joskus jopa pidin sloganina, että ”hyvää juopottelua ei pidä naisilla pilata”. Jostain niitä silti aina on ”liiveihin uinut”, etenkin ikävuosina 22-35 kun vielä alkoholia tuli käytettyä. Ja sen jälkeenkin. Mutta itsellä on ystävistäkin valtaosa naisia, on ollut viimeistään yliopistovuosista lähtien. Vaikka duunia olenkin aina tehnyt äijäalalla, niin ei kiinnosta autot tai lätkäjutut.

Hassuna yksityiskohtana yhdessä vaiheessa tuntui että kaikki minusta kiinnostuneet naiset oli kuvataiteilijoita tai taideopiskelijoita. Itse en todellakaan ollut, mutta kai sit olin jollain tavalla ”kaunis mies”.
 
En nyt suorilta vertaisi tinderiä ja yöelämää pariutumispaikkoina, koska ainakin omasta mielestäni Tinder on enemmän puolueeton ja ennakkoasenteeton taistelukenttä. Yöelämässä taas vaikuttaa niin moni ulkoinen asia siihen kenellä natsaa jos natsaa.

Itse olen aina ollut onneton pokaamaan ketään, etenkin livenä. En osaa small talkia, en ymmärrä flirttailua puolin enkä toisin, enkä pääsääntöisesti ole liikkunut ravintoloissa tai yöelämässä ylipäätään haku päällä. Joskus jopa pidin sloganina, että ”hyvää juopottelua ei pidä naisilla pilata”. Jostain niitä silti aina on ”liiveihin uinut”, etenkin ikävuosina 22-35 kun vielä alkoholia tuli käytettyä. Ja sen jälkeenkin. Mutta itsellä on ystävistäkin valtaosa naisia, on ollut viimeistään yliopistovuosista lähtien. Vaikka duunia olenkin aina tehnyt äijäalalla, niin ei kiinnosta autot tai lätkäjutut.

Hassuna yksityiskohtana yhdessä vaiheessa tuntui että kaikki minusta kiinnostuneet naiset oli kuvataiteilijoita tai taideopiskelijoita. Itse en todellakaan ollut, mutta kai sit olin jollain tavalla ”kaunis mies”.

Itsekään en ole mikään supliikki sanamies osuvilla small talkeil. Enemmänkin se energia/kipinä antaa semmose boostin jolloin omana itsenään oleminen parhaimmillaan tulee esille ja ilmi. Eli sanon asioita sydämestä asti. Muuten vähä samat linjat eli ei kinosta autot, urheilu tai pelaaminen ylipäätää enää, vaan ihan muut jutut, jolloin yksinkertaisesti tulen naisten kanssa paljon paremmin toimeen. Toki löytyy multa frendei joita kiinnostaa samankaltaiset asiat, kuten musiikki, instrumentit, treenaaminen, kryptot sekä produktiivisuus yleisesti, mut ei näitä montaa. ICT-alalla töissä, joka ei enää oikeastaan kiinnosta yhtään, joten tässä on pitkä alanvaihtoprosessi käynnissä :) vähä OT jo.
 
Itse olen aina ollut onneton pokaamaan ketään, etenkin livenä. En osaa small talkia, en ymmärrä flirttailua puolin enkä toisin, enkä pääsääntöisesti ole liikkunut ravintoloissa tai yöelämässä ylipäätään haku päällä. Joskus jopa pidin sloganina, että ”hyvää juopottelua ei pidä naisilla pilata”. Jostain niitä silti aina on ”liiveihin uinut”, etenkin ikävuosina 22-35 kun vielä alkoholia tuli käytettyä. Ja sen jälkeenkin. Mutta itsellä on ystävistäkin valtaosa naisia, on ollut viimeistään yliopistovuosista lähtien. Vaikka duunia olenkin aina tehnyt äijäalalla, niin ei kiinnosta autot tai lätkäjutut.

Hassuna yksityiskohtana yhdessä vaiheessa tuntui että kaikki minusta kiinnostuneet naiset oli kuvataiteilijoita tai taideopiskelijoita. Itse en todellakaan ollut, mutta kai sit olin jollain tavalla ”kaunis mies”.

Johtuisko juuri tuosta että olet liikkunut porukoissa joissa on paljon naisia? Jos porukassa on vaikka 60-70% naisia, meno on ihan eri kuin Tinderissä tai miesvaltaisella opiskelupaikalla.

En kanssa ole oikein koskaan ymmärtänyt pokaamista tai tuota flirttailua. Mutta mitä tarkoitat small talkilla tässä? Semmoista yleistä jutustelua vai jotain muuta?
 
Noh noh. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja sitä rataa. Ihan hyvää sosiaalipornoa Markqq on tänne tuottanut. Hauskempi se on lukea saagaa mikä ehkä saa päätöksensä kuin yksittäisiä postauksia. Vihaajat/ahdistujat voi pistää ignoreen tai hypätä postauksista yli. Kyllä tässä varmaan useampikin käyttäjä odottaa clousausta, jotta elä vaan jätä @Markqq päivityksiä väliin! Kyllä tänne tekstiä mahtuu...

Jatkuu,

Mimmi laittoi tosiaan viestiä, jo toissailtana. Tokasikin siinä samalla että nyt viestittely kestänyt pidempään. Toki on lomilla töistä joten varmasti rentoutuu samalla jne. Vastailin eilen illasta. Mut mindset on jo siinä että hyvä jos viikonloppuun mennessä vastailee :D Otettava kyllä sitten ensitreffeillä puheeksi tämä niinkuin aikaisemmin mainitsinkin.
 
Joskus kun Tinder-ketjuja lueskelee, niin tulee mieleen että joillekin kyseessä on eräänlainen peli, jossa mitataan miten hyvin itse kelpaa vastakkaiselle (tai samalle) sukupuolelle. Kyseinen asetelma on vähän huono silloin, jos tarkoitus on hakea itselle sopivinta kumppania parisuhteeseen, mutta keskitytäänkin sen sijaan optimoimaan "parhaan mahdollisen saatavilla olevan" kandidaatin ominaisuuksia.

Sukupuolten epäsuhta sovelluksessa epäilemättä myötävaikuttaa siihen, että tilanne on tuollainen. Ihmisten pitäisi tavata enemmän "luonnossa", jolloin ensimmäinen vastaan tuleva asia ei ole yksilön ominaisuusluettelo vaan kokonaisuus.

Niin pitäisi mutta mitä enemmän se tapahtuu netissä, tuo mainitsemasi vähenee sitäkin nopeammalla tahdilla. Ei paljoa kannusta laittaa itteään likoon julkisella paikalla jos voit hoitaa sen puhelimella kenenkään näkemättä. Ei tää nykytilanne todellakaan näytä hyvältä ja huomaahan sen miten herkästi parisuhteet, jotka ovat saaneet alkunsa Tinderistä yms vastaavista, kaatuu.
 
Joo tosiaan on toi viestittely nyt ennen toisiin treffeihin verrattuna suorastaan kuollut. Sen verran huomannut, että naikkonen ei ole edes lukenut viestiä. Tosin yhtään aikasempia viestejä laittaneena on yleensä aina sitten vastannut likimain suoraan kun viestin lukassut. Voipi olla nyt vaan kiireistä tms (käyttää siis henkilökohtaista puhelinta myös täysin työkäyttöön), ja ei ole edelleenkään hiljaisuudesta huolimatta mitään syytä miksi ei nähtäisi ensi viikolla kuten sovittu. Viimestää sitten sunnuntaina tai alkuviikosta kysellä perään jos ei kuulu. Välillä asiaa ei edes sillee ajattele, mut sit taas se epävarmuus nousee pintaan ja on stressaavaa. Kun saiski fiilarit neutraaliksi :D Kuten @BongisKhan mainitsi omasta tapauksesta, voi olla ihan samankaltainen tilanne, eli jäitä hattuun ja annetaan tilanteen elää nyt rauhassa.

Niinkin toksista tai typerää kuin asia onkin, mitä enemmän on "etäisempi", sitä suuremmin se kiinnostus pysyy yllä. Mut sitten taas rajansa tälläkin, ei sitä loputtomiin odota toiselta viestiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 648
Viestejä
4 560 961
Jäsenet
75 010
Uusin jäsen
laaseri-erkki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom