Nettitreffit + Tinder

Kertomastasi tulee sellainen vaikutelma, että sun viestintä saattaa olla liian asiapitoista ja vakavaa, joka ei sitten herätä toivottuja tunteita vastapuolessa. Yhdessäolon tulee nimittäin olla kevyttä ja hauskaa varsinkin deittailun alkuvaiheilla.

Heitetäänpä hypoteettiset esimerkit.
Tapaus 1:
Deittisi kertoo, että hänen autonsa on rikki.
Vastaat tähän todeten jotain tyyliin "onpas kurjaa / voinko olla avuksi / tarjoat jotain geneeristä ratkaisua ongelmaan". Tämä on sikäli ihan ok, mutta olet sitten vain kiva tyyppi.

Tapaus 2:
Deittisi kertoo, että hänen autonsa on rikki.
Otat katsekontaktin, voit myös osoittaa syyttävästi sormella pienen hymynkareen kera ja toteat seuraavaa: "hei, mä tiedän.. Se olit sinä. Juuri luin lehdestä, kuinka poliisi oli viime viikonloppuna joutunut jahtaamaan rattijuoppoa, joka lopulta ajoi kaverini postilaatikon nurin. Kai ne edes otti sulta kortin pois?!" Paljon on tietenkin kiinni kehonkielestä, rytmityksestä, äänenpainosta ja lopulta siitä, onko toinen samalla aallonpituudella huumorin osalta.

Flirttailu on läsnäoloa vaativaa peliä, jossa kommunikoidaan niin kehollisesti kuin myös sanallisesti. En lähtisi opettelemaan mitään pick-up -artistien valmiita repliikkejä, vaan löydä oma tyyli elää hetkessä ja yritä pitää hauskaa.

TEDx talk, The science of flirting:


Videolla Jean Smith puhuu flirttailun tunnusmerkeistä (huumori, avoin kehonkieli, kosketus, huomio, välimatka ja katsekontakti)


Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia deittailu on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää "herätellä tunteita" yms ja vetää jotain roolia. :facepalm:
 
Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia deittailu on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää "herätellä tunteita" yms ja vetää jotain roolia. :facepalm:

Nii-i, eipä deittimaailmassa paljoa jaeta lohdutuspalkintoja. Paranna siis todennäköisyyksiäsi menestyä kehittämällä itseäsi.

Olennainen on tässä: "- - löydä oma tyyli elää hetkessä ja yritä pitää hauskaa ." Jos tämä kiteytyy roolin vetämiseksi, niin ongelmahan on vain ja ainoastaan sinun asenteessa.

Voidaan myös hiukan muokata sinun tekstiä:
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia työnhaku on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää myydä itsensä yms ja vetää jotain roolia.
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia työnteko on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää tehdä tulosta yms ja vetää jotain roolia.
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia opiskelu on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää opiskella tavoitteellisesti yms ja vetää jotain roolia.
Kaikissa em. tapauksessa olettaisin kirjoittajan olevan patalaiska sossupummi, jolla on kaikki ratkaisun avaimet omissa käsissä. Helpompihan se on tietenkin todeta peli paskaksi ja epäreiluksi (sitähän se on) kuin grindata.
 
Nii-i, eipä deittimaailmassa paljoa jaeta lohdutuspalkintoja. Paranna siis todennäköisyyksiäsi menestyä kehittämällä itseäsi.

Olennainen on tässä: "- - löydä oma tyyli elää hetkessä ja yritä pitää hauskaa ." Jos tämä kiteytyy roolin vetämiseksi, niin ongelmahan on vain ja ainoastaan sinun asenteessa.

Voidaan myös hiukan muokata sinun tekstiä:
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia työnhaku on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää myydä itsensä yms ja vetää jotain roolia.
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia työnteko on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää tehdä tulosta yms ja vetää jotain roolia.
  • Suoraan sanottuna just toi on sitä paskaa, minkä takia opiskelu on perseestä. Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää opiskella tavoitteellisesti yms ja vetää jotain roolia.
Kaikissa em. tapauksessa olettaisin kirjoittajan olevan patalaiska sossupummi, jolla on kaikki ratkaisun avaimet omissa käsissä. Helpompihan se on tietenkin todeta peli paskaksi ja epäreiluksi (sitähän se on) kuin grindata.

Anteeksi mutta mitä helvettiä? Ei opiskelu tai työnteko ole loppujen lopuksi vaatinut mitään ihmeellistä suorittamista, vaan tavallista perustekemistä. Työnhaku voi olla välillä vähän nihkeää touhua, mutta ei siinäkään tarvi kuin vetää asialinjalla, varsinkaan nyt kun IT-alalla ei työnantajilla ole kauhean paljoa mistä valita.

Jos tuollaisia supliikkimanöövereitä vaaditaan, niin antaa kuule olla.
 
Kun ei voi vaan olla oma itsensä ja antaa asioiden edetä omalla painollaan, vaan pitää "herätellä tunteita" yms ja vetää jotain roolia. :facepalm:

Tuo on kyllä totta, yhdenkään naisen kanssa kirjoittelu tai työpaikan tai harjoittelun saaminen ei olisi onnistunut jos ei olisi vetänyt ihan älytöntä roolia.
Nainen katoaisi heti jos hänellä on vain yksi harrastus ja siihen sanot, että mulla ei pahemmin nappaa tai työnantajalle, että ei vois vähempää kiinnostaa tuollaiset hommat :D
Siksi täytyy aina opetella aivan kaikenlaisia asioita, jotta niistä voi sitten lörpötellä vuosikausia vaikkei yhtään kiinnostaisi. Onneksi sen jo osaa ottaa huumorilla, eikä sitä edes ajattelekaan :D
 
Tuo on kyllä totta, yhdenkään naisen kanssa kirjoittelu tai työpaikan tai harjoittelun saaminen ei olisi onnistunut jos ei olisi vetänyt ihan älytöntä roolia.
Nainen katoaisi heti jos hänellä on vain yksi harrastus ja siihen sanot, että mulla ei pahemmin nappaa tai työnantajalle, että ei vois vähempää kiinnostaa tuollaiset hommat :D
Siksi täytyy aina opetella aivan kaikenlaisia asioita, jotta niistä voi sitten lörpötellä vuosikausia vaikkei yhtään kiinnostaisi. Onneksi sen jo osaa ottaa huumorilla, eikä sitä edes ajattelekaan :D

Täh? Jos toisen harrastus ei kiinnosta pätkääkään, ei vaan sano mitään sen sijaan että töräyttäisi sen päin naamaa. Ei tää mitään roolin vetämistä ole, vaan yleisiä käytöstapoja.

Samoin työhaastattelussa pieni valehtelu tai harhaanjohtaminen ei sekään ole varsinaisesti roolin vetämistä, vaikka ideaalitilanteessa sitä ei tarvis tehdä.

Ja mitä asioita meinaat että tarvis opetella pelkän lörpöttelyn takia, jotain julkkis- tai tosi-tv -juttuja? :rolleyes:
 
Nii-i, eipä deittimaailmassa paljoa jaeta lohdutuspalkintoja. Paranna siis todennäköisyyksiäsi menestyä kehittämällä itseäsi.

Tää on kyllä niin totta. Ja sitten kun on se itsensä kehittämisen mindsetti ja nauttii omasta elämästä, niin siinä kohtaa deittailukin menee "tapahtuu mitä tapahtuu" meiningiksi eikä välitä sen enempää löytääkö rinnalle toista tai ei. Itse ainakin havainnut tämän tässä pidemmän päälle. Toi flirttailu nyt ei oo edelleenkään helppoa mut jos on henkilökemiaa, niin siinä kohtaa se tulee jopa luonnostaan. Ei sitä oikein voi pakottaa, mutta sitäkin voi harjoitella.
 
Kannattaisi miettiä olisiko sitten hyvä olla yksin, jos ei löydy seuraa ilman roolia. Jos ei nappaa harrastukset esim. niin ajan kanssa alkaa toisen harrastus ketuttaa. Itse en voi sietää tietokoneella pelaamista. Käytän konetta työkseni, jonka jälkeen haluan lähteä ulos. Kyllä ärsyttäisi jos miehen täytyisi kotiin tultuaan istua kolme tuntia koneella. Toki en koskaan sanoisi päin naamaa juuri tapaamalleni ihmiselle ettei kiinnosta kun teet tuota. Tai että suorastaan en voi sietää.
 
Siksi täytyy aina opetella aivan kaikenlaisia asioita, jotta niistä voi sitten lörpötellä vuosikausia vaikkei yhtään kiinnostaisi.
Huh huh... No nyt kun ikää on vähän enemmän niin ymmärtää miten epätoivoista kohellusta se deittailu voi olla.
Ei tuossa oikeasti ole ongelmana se asioiden tekeminen vaan yleiset sosiaaliset taidot. Ja se että pääasiassa toista kiinnostaa persoona ja toista pöksyjen sisältö ensimmäisenä.
 
Kannattaisi miettiä olisiko sitten hyvä olla yksin, jos ei löydy seuraa ilman roolia. Jos ei nappaa harrastukset esim. niin ajan kanssa alkaa toisen harrastus ketuttaa. Itse en voi sietää tietokoneella pelaamista. Käytän konetta työkseni, jonka jälkeen haluan lähteä ulos. Kyllä ärsyttäisi jos miehen täytyisi kotiin tultuaan istua kolme tuntia koneella. Toki en koskaan sanoisi päin naamaa juuri tapaamalleni ihmiselle ettei kiinnosta kun teet tuota. Tai että suorastaan en voi sietää.

Pelaaminen menee mulla samaan kastiin kuin mikä tahansa muu "nosense" aivot narikkaan ja viihde. Tosin jos on e-sports ammattilainen, asia erikseen. Menneisydessä pelannut niin paljon että se on menettänyt merkityksensä. Viimeksi aukes videopeli keväällä.

Tosin mä kulutan sen kolme tuntia putkeen tietokoneen edessä kytäten tablatuureja kitaralle ja soittelen, tosin tämä on jo eri asia :D

Miksi pitää tehdä jotain roolia? Tai siis, kehittäkää elämänne omanlaisiksi ja luokaa se "rooli" siihen teidän elämän ja oman persoonan ympärille. Silloin se on aitoa eikä feikattua.
 
Nii-i, eipä deittimaailmassa paljoa jaeta lohdutuspalkintoja. Paranna siis todennäköisyyksiäsi menestyä kehittämällä itseäsi.

Olennainen on tässä: "- - löydä oma tyyli elää hetkessä ja yritä pitää hauskaa ." Jos tämä kiteytyy roolin vetämiseksi, niin ongelmahan on vain ja ainoastaan sinun asenteessa.

Vahva tämä, jos et edes itse pysty nauttimaan tekemistäsi asioista niin kuin voisi olettaa että joku toinen nauttisi niistä kanssasi? Voihan olla niin että ainoastaan 24/7 koneella istuvat eivät tule löytämään unelmiensa fitnessnaista, ellei tällä ole fantasiaa nörttipojasta. Sen sijaan on todennäköisempää että heille löytyy tuurilla seuraa joilla harrastuneisuus on samanlaista. Olennaista onkin olla rehellinen itselleen mitä haluaa elämällään tehdä. Roolin vetäminen tulee jokatapauksessa esille ennen pitkää.

Itse poistuin Tinder-ketjusta aiemmin keväällä palatakseni tänne hetkeksi kesän alussa. No tätä Tinderöintiä kesti ainoastaan kaksi viikkoa, jolloin tapasin jälleen ihmisen, jonka kanssa asiat vaan toimivat. Ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin itsensä ja tämä parjattu flirttikin käy aivan itsestään huumorintajun mätsätessä. Nyt on 3kk seurustelua takana ja aina vaan näyttää paremmalta, vihdoin löytyi ihminen jonka kanssa niin henkinen kuin fyysinen puoli toimii täysillä, aivan mahtava tunne. :)
 
Vahva tämä, jos et edes itse pysty nauttimaan tekemistäsi asioista niin kuin voisi olettaa että joku toinen nauttisi niistä kanssasi? Voihan olla niin että ainoastaan 24/7 koneella istuvat eivät tule löytämään unelmiensa fitnessnaista, ellei tällä ole fantasiaa nörttipojasta. Sen sijaan on todennäköisempää että heille löytyy tuurilla seuraa joilla harrastuneisuus on samanlaista. Olennaista onkin olla rehellinen itselleen mitä haluaa elämällään tehdä. Roolin vetäminen tulee jokatapauksessa esille ennen pitkää.

Itse poistuin Tinder-ketjusta aiemmin keväällä palatakseni tänne hetkeksi kesän alussa. No tätä Tinderöintiä kesti ainoastaan kaksi viikkoa, jolloin tapasin jälleen ihmisen, jonka kanssa asiat vaan toimivat. Ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin itsensä ja tämä parjattu flirttikin käy aivan itsestään huumorintajun mätsätessä. Nyt on 3kk seurustelua takana ja aina vaan näyttää paremmalta, vihdoin löytyi ihminen jonka kanssa niin henkinen kuin fyysinen puoli toimii täysillä, aivan mahtava tunne. :)

Olen menneessä elänyt kurjuudessa ja hyvin passivoituneessa elämässä, jossa vain viihde oli keskiössä ilman "päämäärää". Ongelmista selvinneenä ja omaan elämääni keskittyneenä, etenkin löytäen omat intohimot (produktiivisempi elämä) ja niihin panostaen, sekä oman ajan priorisointi, alkaa elämä oikeasti reflektoimaan laadukasta naisseuraa ja kaikkea muutakin. Elämä on just sitä mitä itse siitä teet. Mutta mikään ei tule tarjottimella. Asioiden eteen täytyy oikeasti nähdä vaivaa.

Enivei, onnittelut! Kyllä se hyvä kumppani voittaa yksinolon :)

Edit extra:

Hei, jos tällänen läski syrjäytynyt videopelipullukka mielenterveysongelmineen ja vain haaveena saada edes joskus jotain naista
On muuntautunut
Fitnessihmiseksi positiivisella elämänasenteella, omiin intohimoihin keskittyneenä ja henkisen tasapainon löytäneenä. Haaveena löytää laadukas kumppani (eli naissseurasta ei ole pulaa).
Sinäkin siihen pystyt.

Vaikka edelleen on työstettävää omien uskomuksien ja mielen kanssa, niin kyl täsä kehittyy päivä päivältä :)

Menee jo vähä OT tää.
 
Viimeksi muokattu:
Vahva tämä, jos et edes itse pysty nauttimaan tekemistäsi asioista niin kuin voisi olettaa että joku toinen nauttisi niistä kanssasi? Voihan olla niin että ainoastaan 24/7 koneella istuvat eivät tule löytämään unelmiensa fitnessnaista, ellei tällä ole fantasiaa nörttipojasta. Sen sijaan on todennäköisempää että heille löytyy tuurilla seuraa joilla harrastuneisuus on samanlaista. Olennaista onkin olla rehellinen itselleen mitä haluaa elämällään tehdä. Roolin vetäminen tulee jokatapauksessa esille ennen pitkää.

Miten tämä liittyy mihinkään? Luulin että puhuttiin supliikin heittämisestä ja roolin vetämisestä treffaillessa, mitä nimenomaan neuvottiin joitain viestejä sitten. 24/7 koneella istuminen on sitten ihan eri juttu, syrjäytyminen taitaisi olla siinä oikea termi.
 
Miten tämä liittyy mihinkään? Luulin että puhuttiin supliikin heittämisestä ja roolin vetämisestä treffaillessa, mitä nimenomaan neuvottiin joitain viestejä sitten. 24/7 koneella istuminen on sitten ihan eri juttu, syrjäytyminen taitaisi olla siinä oikea termi.

Viestini liittyi keskusteluun, jossa puhuttiin roolien vetämisestä ja tunteiden herättämisestä. Keskustelusta on ainakin minulle jäänyt osata viestejä sellainen kuva, että miehen pitäisi olla juuri tietynlainen kelvatakseen naisille. Ei se niin mene, vaikka tietyt piirteet ovatkin varmasti suositumpia naisten keskuudessa kuin toiset. Harvemmin esim. ekstrovertti viihtyy introvertin kanssa, vaan viehättyy toisesta samankaltaisesta. Sitten ollaan katkeria kun ekstrovertti maailmankansalainen ei olekaan kiinnostunut peräkammarin pojasta, näin kärjistäen asian esittäen.

Ei minulla ole ollut ainakaan tarvetta vetää mitään roolia tai tehdä jotain sellaista, mikä ei itseäni napostelisi naisseuran toivossa ja silti on naisseuraa piisannut niitä asioita tehden mistä itse tykkään. Pidän itseäni suht keskivertojamppana.

Kannattaisi miettiä olisiko sitten hyvä olla yksin, jos ei löydy seuraa ilman roolia. Jos ei nappaa harrastukset esim. niin ajan kanssa alkaa toisen harrastus ketuttaa. Itse en voi sietää tietokoneella pelaamista. Käytän konetta työkseni, jonka jälkeen haluan lähteä ulos. Kyllä ärsyttäisi jos miehen täytyisi kotiin tultuaan istua kolme tuntia koneella. Toki en koskaan sanoisi päin naamaa juuri tapaamalleni ihmiselle ettei kiinnosta kun teet tuota. Tai että suorastaan en voi sietää.

Pelaaminen on harrastus siinä missä muutkin, toki jos tämä on pois yhteisestä sovitusta ajasta sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä, niin silloin näkisin asian myös punaisena lippuna itselle.
 
Viimeksi muokattu:
Viestini liittyi keskusteluun, jossa puhuttiin roolien vetämisestä ja tunteiden herättämisestä. Keskustelusta on ainakin minulle jäänyt osata viestejä sellainen kuva, että miehen pitäisi olla juuri tietynlainen kelvatakseen naisille. Ei se niin mene, vaikka tietyt piirteet ovatkin varmasti suositumpia naisten keskuudessa kuin toiset. Harvemmin esim. ekstrovertti viihtyy introvertin kanssa, vaan viehättyy toisesta samankaltaisesta. Sitten ollaan katkeria kun ekstrovertti maailmankansalainen ei olekaan kiinnostunut peräkammarin pojasta, näin kärjistäen asian esittäen.

Ei minulla ole ollut ainakaan tarvetta vetää mitään roolia tai tehdä jotain sellaista, mikä ei itseäni napostelisi naisseuran toivossa ja silti on naisseuraa piisannut niitä asioita tehden mistä itse tykkään. Pidän itseäni suht keskivertojamppana.

Luitko viestin, johon olin alunperin vastannut, ja josta tämä keskustelu lähti liikkeelle? Siinä nimenomaan sanottiin että pitää heittää supliikkia ja ymmärtääkseni rivien välistä annettiin ymmärtää että pitää olla aika tarkkaan tietynlainen.

Mutta eihän se tosiaan ole niin että pitäisi välttämättä olla juuri tietynlainen kelvatakseen, poislukien jotkut tietyt ympäristöt. Sanoisin että Tinder on aikalailla oma maailmansa näissä asioissa, kun se on täynnä nälkäisiä miehiä, jotka tekevät kaikkensa viihdyttääkseen naisia.
 
Sanoisin että Tinder on aikalailla oma maailmansa näissä asioissa, kun se on täynnä nälkäisiä miehiä, jotka tekevät kaikkensa viihdyttääkseen naisia.

Jos miehet ei nostaisi naisia jalustalle ja ei läähättäisi niiden perään, jättäisi sen turhan huomionannon pois niin peli muuttuisi kertaheitosta :D
 
Mun mielestä noita yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita korostetaan vähän liikaakin. Tottakai yhteisiä juttuja kannattaa olla, tai ainakin tarpeeksi avointa mieltä molemmilla että lähdetään kehittämään jotain yhteisiä juttuja. Mutta noin muuten minun mielestäni on suorastaan jopa suotavaa, että molemmilla on myös ihan omia juttuja ja oleellisinta hommassa on lähinnä se, että löytyy molemminpuoleinen kunnioitus toisen harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin, vaikkeivät ne itseä välttämättä kiinnostaisikaan.

Hyvänä esimerkkinä esim. just tää videopelaaminen, johon monet (varsinkin aiheesta mitään ymmärtämättömät) naiset suhtautuu aika nihkeästi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi yksikään mies (tai nainen) seurustelisi ihmisen kanssa, joka pitää videopelaamista jotenkin lapsellisena tai typeränä. Tai mitään muutakaan harrastusta. Kaikista surullisinta on mielestäni se, että niistä itselle tärkeistä jutuista luovutaan kokonaan sen takia, että kumppani ei arvosta tai suorastaan halveksuu. Se vertautuu mielestäni ihan suoraan tuohon roolin vetämiseen, eikä kyllä luo kovin kestävää pohjaa millekään.

Itse olen kyllä kaikille naisille tehnyt alusta asti selväksi, että videopelit ja muu nörttäily on iso osa mun elämää ja jos ei pysty sen kanssa diilaamaan, niin se on vähän smör smör ja ei muuta kuin hyvää jatkoa. Toki tässäkin pitää sitten löytää se kultainen keskitie ja olla valmis kompromisseihin, kuten monissa muissakin parisuhteen aspekteissa, koska toki se pelaaminen tai mikä tahansa muukin harrastus saattaa mennä liiallisuuksiin ja alkaa haitata yhteiseloa.
 
Nuoruuden poiggis pelasi vähintään 8h päivässä. Mitään kotitöitä tai oikeita töitä ei tehnyt. Kerran sairastuin influenssaan ja pyysin vesilasia, jota sainkin odottaa puolisen tuntia kun oli peli kesken. Ystäväni saapui siivoamaan ja tiskaamaan - ja oli se joka sen veden antoi.

Pelaaminen on itselle kynnyskysymys, koska trauma aktivoituu heti. Siksi valitsin kumppanin, joka ei pelaa ollenkaan. Toki hän käyttää aikaa kuntosalilla ja näprää autoja. Mutta ne ei aiheuta sitä syvältä kumpuavaa raivoa. Helpompi siis näin.

Usein niillä mitään ymmärtämättömillä naisilla on kokemus siitä peli-addiktista, jonka harrastus pyörittää koko suhdetta/perhettä.
 
Joo ite pelaan ps5lla. Mutta se on sitä aikaa mistä mä voin sitten tinkiä, jos siihen tilalle tulee jotain suhde hommia. No joo tuskin tähän nyt ketään 24/7 on tulossa. Mutta varmaan kivaa ois joskus suhde sellaisen kanssa jolla ei oo mt ongelmia ja käy töissä ja miellyttäisi vielä silmääkin. Joo mä unelmoin myös lottovoitosta ja paremmasta palkasta.
 
Nuoruuden poiggis pelasi vähintään 8h päivässä. Mitään kotitöitä tai oikeita töitä ei tehnyt. Kerran sairastuin influenssaan ja pyysin vesilasia, jota sainkin odottaa puolisen tuntia kun oli peli kesken. Ystäväni saapui siivoamaan ja tiskaamaan - ja oli se joka sen veden antoi.

Niin, kuten sanottua, minkä tahansa harrastuksen voi kyllä vetää överiksi, eikä mikään harrastus ole tekosyy laiminlyödä omaa osuuttaan kodinhoidosta tai parisuhdetta ylipäätään.

Pelaaminen on itselle kynnyskysymys, koska trauma aktivoituu heti. Siksi valitsin kumppanin, joka ei pelaa ollenkaan. Toki hän käyttää aikaa kuntosalilla ja näprää autoja. Mutta ne ei aiheuta sitä syvältä kumpuavaa raivoa. Helpompi siis näin.

Tämä on toki järkevää. Jos ei pysty neutraalisti suhtautumaan johonkin toisen harrastukseen, niin ei varmaan kannata sellaisen ihmisen kanssa lähteä seurustelemaan. Lähtökohtaisesti ihmiset ovat kuitenkin mitä ovat, eikä heitä voi ulkopuolelta väkisellä muuttaa, vaan seurauksena on lähinnä molemminpuolista onnettomuutta ja yleistä vitutusta.

Usein niillä mitään ymmärtämättömillä naisilla on kokemus siitä peli-addiktista, jonka harrastus pyörittää koko suhdetta/perhettä.

Varmasti niitäkin löytyy, mutta ainakin itselle on kyllän enemmän tullut vastaan naisia, jotka suhtautuvat pelaamiseen hyvin negatiivisesti lähinnä sen perusteella mitä Isot Tytöt on Kylillä Puhuneet (eli, että kaikki pelaajat on perheen ja talouden aina täysin laiminlyöviä mieslapsia).
 
Pelaaminen on itselle kynnyskysymys, koska trauma aktivoituu heti. Siksi valitsin kumppanin, joka ei pelaa ollenkaan. Toki hän käyttää aikaa kuntosalilla ja näprää autoja. Mutta ne ei aiheuta sitä syvältä kumpuavaa raivoa. Helpompi siis näin.

Usein niillä mitään ymmärtämättömillä naisilla on kokemus siitä peli-addiktista, jonka harrastus pyörittää koko suhdetta/perhettä.

Tämä on hyvinkin ymmärrettävää, tosin yleisesti näissä kannattaa muistuttaa itseään, että nyksä ei ole eksä vaikka nyksäkin pelaisi. Tämä vertautuu hyvin siihen, että entinen alkoholistin puoliso etsii seuraavaksi absolutistia, koska ei pysty käsittelemään sitä, että joku voi juoda maltillisesti silloin tällöin. Mikä on taaskin ihan ok, kunhan ymmärtää että siinä rajoittaa omia vaihtoehtojaan tavallaan turhaan.
 
Luitko viestin, johon olin alunperin vastannut, ja josta tämä keskustelu lähti liikkeelle? Siinä nimenomaan sanottiin että pitää heittää supliikkia ja ymmärtääkseni rivien välistä annettiin ymmärtää että pitää olla aika tarkkaan tietynlainen.

Mutta eihän se tosiaan ole niin että pitäisi välttämättä olla juuri tietynlainen kelvatakseen, poislukien jotkut tietyt ympäristöt. Sanoisin että Tinder on aikalailla oma maailmansa näissä asioissa, kun se on täynnä nälkäisiä miehiä, jotka tekevät kaikkensa viihdyttääkseen naisia.

Tuohan on ainoastaan yksi näkemys asiaan, ei ole mikään yleinen lainalaisuus että näin pitäisi toimia. Toki isommalle osasta naisia tuollainen toiminta miellyttää, koska useimmat ihmiset viihtyvät kokemukseni mukaan rennossa ilmapiirissä, johon myös minusta kuuluu tietynlainen läpänheitto.
 
Käytän konetta työkseni, jonka jälkeen haluan lähteä ulos. Kyllä ärsyttäisi jos miehen täytyisi kotiin tultuaan istua kolme tuntia koneella.

En ymmärrä viestin tarkoitusta. Eiköhän tällä foorumilla 95% käytä tietokonetta töissä ja vapaa-ajalla viikonloppuna monella menee varmasti yli 10 tuntia päivässä ruudun ääressä. Voit mennä hakeen jostain Pakkotoistosta niitä liikkuvia miehiä :)
 
Tuo koneella olon ärsyttäminen selitettiin olevan omia käsittelemättömiä traumoja. Onhan se hieman huvittavaa jos juuri tuo ärsyttää, mutta esim. auton rassaaminen tai mikä tahansa muu vastaava harrastus ei. No, kukin valitsee omat puolisonsa, oli valintaperusteet sitten kuinka hölmöjä hyvänsä.
 
Puhe oli harrastuksista, ja siitä miten toisen harrastukset jos ei kiinnosta niin ei kannata vetää roolia päästäkseen suhteeseen. Siitä esimerkki ja puheenaihe. Yhteensopimattomuus ei ole sama kuin että toinen tekisi väärin ja toinen oikein. Pelaamisesta sanoin syvällisemmin, kun kommentoitiin ymmärtämättömiä naisia.
 
Puhe oli harrastuksista, ja siitä miten toisen harrastukset jos ei kiinnosta niin ei kannata vetää roolia päästäkseen suhteeseen. Siitä esimerkki ja puheenaihe. Yhteensopimattomuus ei ole sama kuin että toinen tekisi väärin ja toinen oikein. Pelaamisesta sanoin syvällisemmin, kun kommentoitiin ymmärtämättömiä naisia.
Onko se tämä harrastuksen laatu mikä ratkaisee vai siihen käytetty aika? Itsekin olen aina ihmetellyt minkä takia kaksi eri harrastusta joihin käytetään vaikka se sama aika aiheuttaa toisessa harrastuksessa raivoa ja toisessa ei. Pelaan tietokoneella 2h verrattuna, että rassaan pyörää/präktää/autoa 2h. Miksi toinen on pahempi?
 
Laitetaan nyt tänne vaikkei täysin tähän ketjuun kuulukaan. Eilen kävi vähän hämmentävä juttu kun yksi mimmi kävi kylässä ihan ns. oikeiden asioiden merkeissä. Ollaan nähty ehkä 4 kertaa vuodessa parin vuoden ajan ja välillä viesteilty muuten vaan. No, eilen sit olin tunnistavinani vähän erilaista käytöstä kuin aiemmin ja lähtiessään hän jotenkin ylisti sitä miten onkin kaivannut mun seuraa, on tosi onnellinen kun vihdoin pääsi käymään jne jne. Lähdön jälkeen tulikin sitten viestejä miten oon hälle äärimmäisen tärkeä ja miten viihtyy mun seurassa. Sovittiin myös että pidetään jonkinmoiset pikkujoulut kun hän palaa etelänreissultaan. Tuo mimmi on tosi nuori mutta pirun järkevä, lahjakas ja aivan helvetin kaunis. Dear Eki, kuinka toimia? :D

Ja pakko todeta että tälleen reilu 40-vuotiaana tuollaisen parikymppisen helvetin kauniin mimmin kehut toki hivenen imarteli. :D
 
Onko täällä kellään kokemusta sokkotreffeistä Jodelin kautta? Miten sujui? Ja entä jos viesteillä jutellessa tai kuvia vaihtaessa toinen ei nappaakaan?

Erään esiintymisen jälkeen Jodelissa tuli kyselyä, että olenkohan sinkku ja mistä voisi löytää minut. Yleisöä oli toistasataa ja ihan mahdoton sanoa, kuka tarkalleen on kyseessä. Vierastan vain ihan pirusti sokkotreffejä Jodelin kautta. Siihen toki suhtaudun lämpimästi, jos uskaltaa tulla suoraan livenä juttelemaan :D
 
Mitä tulee noihin harrastuksiin, niin minun mielestä on paljon tärkeämpää, että harrastusten määrä on linjassa kuin se, että mitä ne harrastukset on. Esim. jos itse tykkää pelata joka ilta pari tuntia töiden jälkeen koneella, käydä lenkillä tai rassata harrasteautoa, niin olisi hyvä, että puolisollakin on jotain tekemistä tuolle ajalle. Ei sitten tule harrastajalle syyllisyyden tunnetta siitä omasta harrastuksesta tai yksinäisyyden tunnetta sille, joka ei harrasta.

Mitä tulee tuohon zriinan pelaamisen vihaamiseen ja vesilasikeissiin, niin jos se poikaystävä olisi ollut tallilla rassaamassa autoa, niin ihan salettiin olisi silloinkin se vesilasi jäänyt saamatta.

Itse olen ollut suhteessa jo yli 10 vuotta ja yksi isoimmista murheenkryyneistä on juurikin se, että harrastuksien määrä ei ole linjassa. Minä tykkään tehdä paljon omia juttuja yksin, mutta puoliso ei tee oikeastaan mitään yksin.
 
Onko se tämä harrastuksen laatu mikä ratkaisee vai siihen käytetty aika? Itsekin olen aina ihmetellyt minkä takia kaksi eri harrastusta joihin käytetään vaikka se sama aika aiheuttaa toisessa harrastuksessa raivoa ja toisessa ei. Pelaan tietokoneella 2h verrattuna, että rassaan pyörää/präktää/autoa 2h. Miksi toinen on pahempi?

Selitin esimerkkinä miksi en itse siedä. Kokemustrauma. Mutten pidä pelaamista yleisesti ainoana asiana, joka voi aiheuttaa riitaa. Kyllä sitäkin on ettei siedetä auton kanssa rassaamista tai mies ei siedä naisen viinikerhoilua tai shoppailua. Yhteistä lienee tunne siitä että harrastus on prioriteetti. Pelaaminen oli nyt esimerkki.


Jännä että tämmmöisellä foorumilla pöyrii jos tietotekniikka harrastus ahistaa.

Politiikka ja sähkö kiinnostaa. Siksi olen täällä. En esittämässä peli-ihmistä. Tietotekniikka ja pelaaminen on myös eri asiat.

Onhan meillä talossa lapsillakin pelejä ja konsoleita, ja pelaan niiden kanssa. Voin pelata jopa miehen kanssa.

Mutta pointti oli alunperin ettei kannata vetää roolia liian kauas omasta mukavuusalueestaan, koska totuus kyllä tulee vastaan parisuhteessa. Ja sitten on haaskannut aikaa, jona olisi voinut löytää yhteensopivan henkilön.
 
Jännä että tämmmöisellä foorumilla pöyrii jos tietotekniikka harrastus ahistaa.

Pelaaminen ja tietotekniikan harrastaminen on aika kaukana toisistaan.

Tuossa kun aiemmin verrattiin autoharrastusta tai fillarien räpläämistä ajankäytöllisesti pelaamiseen, niin onhan ne yleensä ihan eri planeetalta. Tyypillinen pelaajanörtti viettää suurimman osan vapaa-ajastaan kyyhöttämällä monitorin ääressä kun useimmat muut harrastukset on ajalliseti rajautuneet paljon vähempään. Harva pelaaja rajoittaa peliajan muutamaan tuntiin viikossa vaan 'harrastus' nielee valtaosan vapaa-ajasta. Ei ihme, että monelle naiselle pelinörtteily on ehdoton nou-nou.

Ehkä pelaamisessa ärsyttää naisia sekin, että kumppani on pelatessaan koko ajan fyysisesti läsnä olematta silti läsnä. Voi olla naisen kannalta mukavampaa että kumppani lähtee harrastukseen, on pari tuntia pois ja palattuaan on henkisestikin läsnä kumppanilleen.
 
Itse olen ollut suhteessa jo yli 10 vuotta ja yksi isoimmista murheenkryyneistä on juurikin se, että harrastuksien määrä ei ole linjassa. Minä tykkään tehdä paljon omia juttuja yksin, mutta puoliso ei tee oikeastaan mitään yksin.

Joo, täällä vähän samat setit. Itsellä on paljon kotona tapahtuvia harrastuksia ja projekteja ym. ja olen muutenkin aina tykännyt eniten omaehtoisista ja pääosin yksin harrastettavista jutuista. Puoliso taas tarvitsee aina jonkun selkeämmän struktuurin ja ohjausta harrastuksiinsa, eli kotijumpan sijasta ryhmäliikuntaa tai muuta ohjausta/opetusta, lenkillekin pitää vähintään saada joku seuraksi jne. Kotona hän ei taas oikein osaa itsekseen harrastaa tai puuhailla itsekseen mitään, vaan päätyy lähinnä idlaamaan somessa tai katsomaan jotain reality-hömppää ja valittelemaan yksinäisyyttä.

Ennen korona-aikaa tämä ei ollut niin iso ongelma, koska kun hän lähti kotoa harrastamaan omia juttujaan, minulle jäi aikaa puuhailla omiani. Toki lapset on myös muuttaneet kuviota siltä osin, että siinä missä minun on helppo illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen puuhailla tunti-pari jotain omaa juttuani, kaikki hänen harrastuksensa vaatisivat siirtymineen vähän enemmän aikaa. Pienten lasten kanssa kun eletään, niin myös kynnys lähteä enää illalla mihinkään "ylimääräiseen" on hänelläkin toki aika paljon korkeampi kuin ennen.

Mutta nyt aletaan kyllä mennä jo aika raakasti ohi topsusta...
 
Kyllä mä itse olen alle 2h tunnin sessioilla pelaamisestani selvinnyt. Eli ihme yleistystä taas vedellään ääripäistä toiseen. Siinä välissäkin on ihmisiä. Oon nähnyt sitäkin että pitänyt pleikasta luopua naisen takia. Sairasta. Isompana ongelmana pidän näitä somezombeja.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mä itse olen alle 2h tunnin sessioilla pelaamisestani selvinnyt. Eli ihme yleistystä taas vedellään ääripäistä toiseen. Siinä välissäkin on ihmisiä. Oon nähnyt sitäkin että pitänyt pleikasta luopua naisen takia. Sairasta.

Tinder tytsyt tarvii omaa aikaa, siksi pelaamisesta ei tykätä. Pitää lähteä pois kotoa, se siinä on pointtina.
 
Selitin esimerkkinä miksi en itse siedä. Kokemustrauma. Mutten pidä pelaamista yleisesti ainoana asiana, joka voi aiheuttaa riitaa. Kyllä sitäkin on ettei siedetä auton kanssa rassaamista tai mies ei siedä naisen viinikerhoilua tai shoppailua. Yhteistä lienee tunne siitä että harrastus on prioriteetti. Pelaaminen oli nyt esimerkki.




Politiikka ja sähkö kiinnostaa. Siksi olen täällä. En esittämässä peli-ihmistä. Tietotekniikka ja pelaaminen on myös eri asiat.

Onhan meillä talossa lapsillakin pelejä ja konsoleita, ja pelaan niiden kanssa. Voin pelata jopa miehen kanssa.

Mutta pointti oli alunperin ettei kannata vetää roolia liian kauas omasta mukavuusalueestaan, koska totuus kyllä tulee vastaan parisuhteessa. Ja sitten on haaskannut aikaa, jona olisi voinut löytää yhteensopivan henkilön.
Eikös tuollaiset asiat kannata käydä läpi ja sopia pelisäännöt mikä on itselle tärkeaa yms. puolin ja toisin ennen vakavaan parisuhteeseen alkamista- Säästyy monelta vaivalta/kinalta. Jos ei mätsää yksiin mieltymykset, niin osaa hiihdellä eri laduille hyvissä ajoin ennen traumatisoitumista tms. Näin välttää mahdolliset tulevat skismat.
 
Ihmisiä on erilaisia, varmaan monet sopii niin harrastuksista kuin kotitöistä. Sitten on niitä kynnyskysymyksiä, joita ei voi sopia pois. Kuten esim. haluaako lapsia. Sietääkö alkoholin käyttöä. Yms.

Roolin vetäminen on kusettamista, muiden ja itsensä. Ei sieltä Tinderistä pääse pois, jos hakeutuu tuhoon tuomittuihin suhteisiin. Pieni kaunistelu nyt kuulunee asiaan, kuten se ettei pieraise heti ekoilla treffeillä. Mutta jos kaipaa arjessa paljon kumppanin seuraa niin ei kannata esittää sopivansa kaikkea viisi kertaa viikossa harrastavalle ihmiselle käsipuoleen vain päästäkseen uusille treffeille.

Ihan tyhmää nyt enää vastata, mutta kun annoin esimerkin omasta elämästä, niin kyse oli 19-vuotiasta aka parikymppisistä. Unohdetaan nyt ne traumat, olen kuitenkin vuosikymmenen ollut suhteessa pelihimottoman ihmisen kanssa niin ei ole enää väliä sillä ikävällä parisuhteella satavuotta sitten.
 
Dear Eki, kuinka toimia? :D

Jos tarjoutuu mahdollisuus, pane sitä. Kyllä näin nelikymppisenä on kivaa kun saa tiukkaa parikymppistä naista, tulee ihan nuoruus mieleen tosin sillä erotuksella, että tietää mitä tekee. Ei lihallisissa iloissa mitään vikaa ole. Parisuhteeseen tosin harvemmin kandee lähteä tolla ikäerolla ja varsinkin tossa ikäluokassa.
 
Tuosta Zriinan aiemmasta viestistä nyt huokui vaan yleinen kiukku pelaamista kohtaan, koska saman ajan vievä toinen harrastus oli ok. Onneksi löytyi pelaamaton tyyppi, niin ei tullut tarvetta käsitellä asiaa. Tuo on kyllä aika merkittävä asia pitkässä juoksussa, että kuinka toisen harrastuksiin suhtaudutaan. Ja paljonko voi olla omia harrastuksia / paljonko halutaan tehdä yhdessä juttuja. Ois varmaan hyvä, että näissä olis suht. samanlaiset näkemykset.
 
Jos tarjoutuu mahdollisuus, pane sitä. Kyllä näin nelikymppisenä on kivaa kun saa tiukkaa parikymppistä naista, tulee ihan nuoruus mieleen tosin sillä erotuksella, että tietää mitä tekee. Ei lihallisissa iloissa mitään vikaa ole. Parisuhteeseen tosin harvemmin kandee lähteä tolla ikäerolla ja varsinkin tossa ikäluokassa.
Toi alku pisti hymyilyttämään! Joo, no pitääpä nyt katsoa mikä on boogie kun vähän pikkujouluillaan. On vaan muutenkin niin hyvä tyyppi että pitää vähintään tehdä selväksi että mitään vakavaa ei ole hommasta tulossa - niinkuin ei tosiaan olekaan. Ei viitsis meidän ystävyyssuhdetta pilata sillä että oletukset on eri leveleillä. No, katsotaan mitä tuleman pitää - jos mitään. :lol:
 
Tuohan on ainoastaan yksi näkemys asiaan, ei ole mikään yleinen lainalaisuus että näin pitäisi toimia. Toki isommalle osasta naisia tuollainen toiminta miellyttää, koska useimmat ihmiset viihtyvät kokemukseni mukaan rennossa ilmapiirissä, johon myös minusta kuuluu tietynlainen läpänheitto.

Yleensä se läpänheitto tulee vasta sitten, kun ollaan jo jonkin verran juteltu tai tutustuttu. Tinderissä sen sijaan näemmä pitäisi osata heittää supliikkia jo alusta lähtien, ettei nainen tylsisty. :facepalm:
 
Yleensä se läpänheitto tulee vasta sitten, kun ollaan jo jonkin verran juteltu tai tutustuttu. Tinderissä sen sijaan näemmä pitäisi osata heittää supliikkia jo alusta lähtien, ettei nainen tylsisty. :facepalm:

No tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, alusta on vahvasti painottunut kirjalliseen viestintään. Pelkällä umpitylsällä Moi-aloituksella kun ei pitkälle pötkitä, kun vastaavaa yrittää sata muuta matchia. En minäkään lämmennyt naisille jotka aloittivat keskustelun vastaavalla tavalla.

Eihän tuossa ole loppupeleissä kyse muusta kuin itsesi markkinoinnista, jos tämä tuntuu vieraalta niin eipä ihmekään että huulenheitto kiinnostuksen kohteen kanssa on takkuista. Yleensä siellä toisen osapuolen profiilissa on jokin mielenkiintoinen kohta, josta keskustelu lähtee liikkeelle sopivan rentona. Tämä osoittaa myös toiselle että olet edes jollain tasolla kiinnostunut hänestä muutenkin kuin kuvien perusteella.
 
No tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, alusta on vahvasti painottunut kirjalliseen viestintään. Pelkällä umpitylsällä Moi-aloituksella kun ei pitkälle pötkitä, kun vastaavaa yrittää sata muuta matchia. En minäkään lämmennyt naisille jotka aloittivat keskustelun vastaavalla tavalla.

Eihän tuossa ole loppupeleissä kyse muusta kuin itsesi markkinoinnista, jos tämä tuntuu vieraalta niin eipä ihmekään että huulenheitto kiinnostuksen kohteen kanssa on takkuista. Yleensä siellä toisen osapuolen profiilissa on jokin mielenkiintoinen kohta, josta keskustelu lähtee liikkeelle sopivan rentona. Tämä osoittaa myös toiselle että olet edes jollain tasolla kiinnostunut hänestä muuten kuin kuvien perusteella.

Niin, tämäpä se juuri Tinderissä paskaa onkin. Joku moi-aloitus on toki omassa luokassaan tylsyydessään, mutta ei kuvasta tai profiilitekstissä olevasta asiasta kysymälläkään yleensä pitkälle pääse.
 
Niin, tämäpä se juuri Tinderissä paskaa onkin. Joku moi-aloitus on toki omassa luokassaan tylsyydessään, mutta ei kuvasta tai profiilitekstissä olevasta asiasta kysymälläkään yleensä pitkälle pääse.

Ei se mitään paskaa ole vaan ihan sitä että jengi haluaa olla hauskassa seurassa. Kyllä mullakin parhaat muistot illanvietoista ovat juuri niitä joissa on ollut hyvä tunnelma tekemisestä riippumatta.

No voin sanoa että omalta kohdaltani kokemuksien olevan erilaiset, en osaa sanoa suoriltaan että miksi näin. Ehkä kyselet asiaa turhan suoraan ja tästä puuttuu tietty leikkimielisyys, joka johdattelee keskustelua eteenpäin? Vaikea sanoa kun en ole keskusteluitasi nähnyt.
 
Ei se mitään paskaa ole vaan ihan sitä että jengi haluaa olla hauskassa seurassa. Kyllä mullakin parhaat muistot illanvietoista ovat juuri niitä joissa on ollut hyvä tunnelma tekemisestä riippumatta.

No voin sanoa että omalta kohdaltani kokemuksien olevan erilaiset, en osaa sanoa suoriltaan että miksi näin. Ehkä kyselet asiaa turhan suoraan ja tästä puuttuu tietty leikkimielisyys, joka johdattelee keskustelua eteenpäin? Vaikea sanoa kun en ole keskusteluitasi nähnyt.

Niin, varmaan just se supliikki puuttuu, kuten itse sanoin aiemmin.

Ja niinhän se taitaa olla, että on vaan liian tylsä, eikä tunteet lähde hyrräämään. Ei myöskään kiinnosta ruveta muuttamaan omaa persoonaa, joten antaa sitten olla.
 
Laitetaan nyt tänne vaikkei täysin tähän ketjuun kuulukaan. Eilen kävi vähän hämmentävä juttu kun yksi mimmi kävi kylässä ihan ns. oikeiden asioiden merkeissä. Ollaan nähty ehkä 4 kertaa vuodessa parin vuoden ajan ja välillä viesteilty muuten vaan. No, eilen sit olin tunnistavinani vähän erilaista käytöstä kuin aiemmin ja lähtiessään hän jotenkin ylisti sitä miten onkin kaivannut mun seuraa, on tosi onnellinen kun vihdoin pääsi käymään jne jne. Lähdön jälkeen tulikin sitten viestejä miten oon hälle äärimmäisen tärkeä ja miten viihtyy mun seurassa. Sovittiin myös että pidetään jonkinmoiset pikkujoulut kun hän palaa etelänreissultaan. Tuo mimmi on tosi nuori mutta pirun järkevä, lahjakas ja aivan helvetin kaunis. Dear Eki, kuinka toimia? :D

Ja pakko todeta että tälleen reilu 40-vuotiaana tuollaisen parikymppisen helvetin kauniin mimmin kehut toki hivenen imarteli. :D

Äijä on selvästi joku jeesus. Mimmejä tulee ja menee. Kerro sun salaisuudet! :) Joku mikä erottaa meidät tavallliset kuolevat!
Eivaa, sulla on selvästi jotain ns persoonana, flirttinä tai jotain mikä viehättää naisissa. Olen saanut susta sellaisen "grounded" kuvan ja sanot asioita tehokkaasti ja ytimekkäästi, tarkoituksella? Prove me wrong. Tähä vois jonku introvertin leffastaran heittää.

Keväällä kävin joskus erään Badoo deitin luona hoitelemassa hommat. Tässä kesän aikana jotai lyhyitä kirjeenvaihtoi tehtiin. Mut nyt kävin uudelleen piipahtamassa. Ajoa se melkee 2 tuntia, että ei ihan huvikseen sinne ajele. Mut edelliskerran jälkeen tiesin, että varmasti vähintään samaa luvassa. Mukava naishenkilö ja helposti saa jutusteltua asioita, mut voin jopa suoraan sanoa (vaikka tää ei nyt nettideittailuun sinänsä liity), että tämä menee jo lähelle parasta seksiä mitä elämässäni saanut. Aivan hullu tiikeri. Kyl siinä tunnin jälkeen sai taas keräillä itseään, hyvä ettei sydäriä saa + uitettu sänky :D 3-4h yöunilla töihin, worth it.

Joidenkin kanssa on vaan jotenkin niin selkeä seksuaalinen yhteys ja samalla se leveli, että hauskanpito. Siinä ei tunteet edes tule esille, helppoa.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän tuo nyt mitään. Minun luona käy huomattavasti nuorempi varattu naikkonen säännöllisesti. Ihan mukavaa kun saa sosiaaliset taidot sille tasolle että varatut ei ahdistu kaksinolosta. Ollaan ihokosketuksissa koko vierailuaika vielä, tosin vaatteet päällä.
 
Niin, varmaan just se supliikki puuttuu, kuten itse sanoin aiemmin.

Ja niinhän se taitaa olla, että on vaan liian tylsä, eikä tunteet lähde hyrräämään. Ei myöskään kiinnosta ruveta muuttamaan omaa persoonaa, joten antaa sitten olla.

Siltä kovasti näyttää. Toimitko myös kaveriporukassa ollessasi samalla tapaa, eli oletko porukan tosikko? Haen nyt tällä sitä, että onko läpän heitto sulle ylipäätään ylitsepääsemätön asia vai tuleeko tämä esille ainoastaan vuorovaikutuksessa naisten kanssa? Itse tulee heitettyä huulta myös kaveriporukassa samalla tapaa, ei se juttu ihan hirveästi tuosta poikkea vastakkaisen sukupuolen kanssa toimiessa. Naispuoliset kaverit ovat myös siinä mielessä kullanarvoisia oman näkemyksensä kanssa, mikä monesti jää putkiaivoilta huomaamatta.

Ei kannata heittää kirvestä kaivoon, kyllä sieltä sullekin varmasti joku löytyy, vaikka en usko keskustelun perusteella että Tinder on sulle oikea formaatti ihmisten tapaamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Siltä kovasti näyttää. Toimitko myös kaveriporukassa ollessasi samalla tapaa, eli oletko porukan tosikko? Haen nyt tällä sitä, että onko läpän heitto sulle ylipäätään ylitsepääsemätön asia vai tuleeko tämä esille ainoastaan vuorovaikutuksessa naisten kanssa? Itse tulee heitettyä huulta myös kaveriporukassa samalla tapaa, ei se juttu ihan hirveästi tuosta poikkea vastakkaisen sukupuolen kanssa toimiessa. Naispuoliset kaverit ovat myös siinä mielessä kullanarvoisia oman näkemyksensä kanssa, mikä monesti jää putkiaivoilta huomaamatta.

Ei kannata heittää kirvestä kaivoon, kyllä sieltä sullekin varmasti joku löytyy, vaikka en usko keskustelun perusteella että Tinder on sulle oikea formaatti ihmisten tapaamiseen.

Enkös mää sanonut, että toki kavereiden kanssa tulee välillä myös vitsailtua, mutta ei se silleen tuntemattoman kanssa lähde kylmiltään? Mutta sitäpä mää olen koko ajan sanonut, että Tinderissä odotetaan aika erilaista käytöstä kuin kavereiden kanssa ollessa, tai ylipäätään "normaalisti" ihmisten kanssa tekemisissä ollessa. Varmaankaan en myös oo kaveriporukassa silleen supliikeimmasta päästä, mutta ei sitä silleen deittailun ulkopuolella odotetakaan. Tosikko en kuitenkaan oo, tajuan kyllä jos joku vitsailee enkä vedä herneitä nenään...
 
Enkös mää sanonut, että toki kavereiden kanssa tulee välillä myös vitsailtua, mutta ei se silleen tuntemattoman kanssa lähde kylmiltään? Mutta sitäpä mää olen koko ajan sanonut, että Tinderissä odotetaan aika erilaista käytöstä kuin kavereiden kanssa ollessa, tai ylipäätään "normaalisti" ihmisten kanssa tekemisissä ollessa. Varmaankaan en myös oo kaveriporukassa silleen supliikeimmasta päästä, mutta ei sitä silleen deittailun ulkopuolella odotetakaan. Tosikko en kuitenkaan oo, tajuan kyllä jos joku vitsailee enkä vedä herneitä nenään...

En kyllä sellaista muista lukeneeni keskustelumme aikana.

En nyt koe omien kokemusteni pohjalta että Tinderissä tarvitaan täysin erilaista työkalupakkia ihmisten kanssa toimimiseen, mutta YMMV. Kaippa sitä on sitten itselläni sellainen perussosiaalinen luonne vaikka en niin itse koekaan, vaan pidän itseäni enemmän introverttinä.

Tietty Tinderissä varmasti korostuu se, että pystyy jutuillaan viihdyttämään toista, vaikka sopivan ihmisen kanssa tämä käy ikäänkuin itsestään molempien puhaltaessa yhteen hiileen. :) En minäkään haluaisi viettää aikaani sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en viihdy ja kanssakäyminen käy työstä.
 
En kyllä sellaista muista lukeneeni keskustelumme aikana.

Tässähän mää niin sanoin... :hmm:

Yleensä se läpänheitto tulee vasta sitten, kun ollaan jo jonkin verran juteltu tai tutustuttu. Tinderissä sen sijaan näemmä pitäisi osata heittää supliikkia jo alusta lähtien, ettei nainen tylsisty. :facepalm:


En nyt koe omien kokemusteni pohjalta että Tinderissä tarvitaan täysin erilaista työkalupakkia ihmisten kanssa toimimiseen, mutta YMMV. Kaippa sitä on sitten itselläni sellainen perussosiaalinen luonne vaikka en niin itse koekaan, vaan pidän itseäni enemmän introverttinä.

Tietty Tinderissä varmasti korostuu se, että pystyy jutuillaan viihdyttämään toista, vaikka sopivan ihmisen kanssa tämä käy ikäänkuin itsestään molempien puhaltaessa yhteen hiileen. :) En minäkään haluaisi viettää aikaani sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en viihdy ja kanssakäyminen käy työstä.

Niin, monien Tindernaisten kanssa kanssakäyminen nimenomaan tuntui käyvän työstä, minkä takia poistin sovelluksen. Ennen kaikkea siinä oli se yksipuolisuus, kun miehen pitää olla se joka herättää tunteet ja viihdyttää jutuillaan että nainen edes suvaitsee vastata viesteihin. Siellä siis ei ole koskaan tuntunut siltä että asia etenisi omalla painollaan, mistä mainitsinkin viestissä josta tämä keskustelu lähti liikkeelle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 616
Viestejä
4 552 354
Jäsenet
75 032
Uusin jäsen
Lepummi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom