Tinderissä taas, varmaan joku kuudes kierros menossa. Taitaa olla maailmanloppu lähestymässä kun jopa PK-seudun akat on alkaneet vastailla viesteihin. Vuosi sitten ehkä n. 1/5 mätsistä täälläpäin viitsi kirjoittaa mitään ja sekin joku oli yleensä "moi " ja se oli ensimmäinen ja viimeinen ulosanti. Jätin kaikki erikoisemmat tai henkilöön itseensä millään tavalla liittyvät keskustelunavaukset pois ja käytännössä "Mo, mikä meno?"-tasoinen lause tuottaa parhaan tuloksen.
Nyt on alkanut tulla useampia naisia, jotka eivät halua lähteä "liian nopeasti" parisuhteeseen, vaan tapailla muutaman kuukauden rennosti (miettivät silti koko ajan sopivuutta, joten se siitä rentoudesta) ja sitten aloittaa vakavaa suhdetta. En ole vielä tällaista tilannetta saavuttanut, että olisi siitä ekasta vaiheesta päästy eteenpäin. Fyysinen connectioni ja suunnilleen sama elämäntilanne siis edellämainitussa tilanteessa löytyy. Tämä on hieman outoa, täytynee varmaan nämä taivaanrannan maalarit lakaista tulevaisuudessa heti ulos pelistä ettei tuhlaannu aikaa. Ehkä nusaista kerran ja sitten pihalle.
Oikeastaan en enää ihan kauheasti välitä. Ovesta tulee aina vaan ihmeellisempi tapaus sisään ja tuhansia tunteja naisväen lätinää kuulleena itsellä menee jo tarina toisesta korvasta ulos ennenkuin se on ehtinyt edes toisesta sisään. Sanon kaikkeen joo ja johonkin "ei todellakaan" ja pidän hauskaa sen aikaa kunnes nainen taas ahdistuu ja häviää jonnekin ja seuraavat deitit tulille. Mitä vanhemmaksi tulen niin sitä vähemmän tajuan kyllä naisten sielunelämästä. No onneksi on bemari, sohva, urheilu ja alkoholi.