Mikähän on, kun nykyään on vain pirun vaikea päästä toisille treffeille. Matcheja ja ekoja treffejä saa edelleen täysin kivuttomasti, mutta yhä harvemmin niistä seuraa mitään. Kieltämättä aika kuluttavaa jutella samat jutut, sopia treffit ja tavata, kun tietää, että tuskin siitä mitään tulee. Ja ei, en mielestäni kuitenkaan näytä tuota epätoivoa, eli menen treffeille rennoin ja avoimin mielin pitämään hauskaa. Mietin kuitenkin, painaako epätoivon kierre jotenkin alitajuisesti, jonka naiset sitten huomaavat ja karkaavat. Kuvia on paljon, ne ovat tuoreita ja kuvailen hyvin itseäni pitkässä biossa. Vielä pari vuotta sitten itse olin yleensä se, joka päätti, nähdäänkö uudelleen vai ei ja jo heti kotiin päästyä naiselta saattoi odottaa viesti "Oli mukavaa! Haluaisitko nähdä uudestaan?"
Treffit menevät nykyäänkin samalla kaavalla kuin ennen koronaa, eli halaus alussa ja lopussa, kävelyä, kahville tai yksille ja niissä tilanteissa tarjoudun tarjoamaan. Tykkään tutustua viesteillä hyvin ennen ekoja treffejä, niin yleensä sen myötä jo tietää, että on paljon puhuttavaa ja yhteistä. Eli treffeillä on hauskaa, ei hiljaisia hetkiä ja aika rientää. Tyypillisesti saatan naisen kotiin ja jos olen huonon kelin takia autolla liikkeellä, niin samalla heittänyt naisen kotiin bussin sijaan. Silti treffien jälkeen saattaa tulla perus "oot mukava, mutta haluaisin olla vain kavereita" tai "tapailen yhtä toista nyt", mutta yleensä huomaa vain viesteistä, että toista ei kiinnosta. Jälkimmäinen epävarmuus on kyllä perseestä. Pahimmillaan kysellyt toisista treffeistä, nainen on suostunut ja sitten täysi radiohiljaisuus ja ghostaus.
Koronan aikaan on tullut vielä treenattua ja huhkittua salilla niin pirusti, minkä seurauksena peilistä katsoo komeammat kasvot, naiset katsovat paljon pidempään ja baarissa saa huomiota. Tuon luulisi auttavan Tinderissä, mutta yllättäen ei. Baarissa ja clubilla sentään vielä saa helposti naisia, eikä aina tarvitse edes itse tehdä aloitteita, vaan naiset tulevat juttelemaan ja jopa lääppimään ja kehumaan ulkonäköä. En tiedä, auttaako siinä se, että kännissä olen kivikasvoisen itsevarma ja uskallan mennä juttelemaan ihan kenelle vaan ja monesti joutunut kavereiden puolesta olemaan jäänrikkoja. Mutta tuskin ulkonäkökään on tuon Tinderin ongelman taustalla
Varmaan parasta olisi, jos tapaisi vain livenä sen elämänsä naisen ja ei tarvitsisi enää tuskailla Tinderin kanssa, keksiä aloitetta ja kuumotella treffejä ja tapailun alun epävarmuutta. Pitää varmaan laajentaa harrastuksia kodin ja salin ulkopuolellekin. Bändiinkin voisi liittyä. Ihan huolella kyllä kyrpii Tinder ja nykyajan deittikulttuuri, mutta ei nainen kotoakaan tule hakemaan.
Veikkaan samaa - eli se kipinä tai erottuvuus muista tusinatreffeistä jää toteutumatta. Itse olen aina ollut sitä mieltä että ne kahvittelutreffit on kyllä a) saatanan tylsiä ja b) jutut ei mene yhtä syvälle kuin jossain tutustumiseen paremmin soveltuvassa paikassa. Muutamilla kahvittelutreffeillä olen ollut ja yksikään niistä ei ole mennyt jatkoon kokonaisuutena. Joku mukavan rauhaisa baarikin olisi huomattavasti parempi paikka kuin kliininen kahvilaympäristö.
Itsellä jos on ollut neljät "kahvilatreffit" niin niistä ykskään ei herättänyt "ehdottomasti jatkoon" -fiiliksiä ja toisissa olosuhteissa niistä kahdet olisi voineet kiinnostaakin sen verran että olisi jaksanut nähdä uusiksi.
En allekirjoita. Menin joskus kahvitreffeille, kestivät 5 tuntia. Toki tehtiin muutakin.
Itse kuitenkin nään ensin mieluiten kahvilla, et pääsee helposti liukenemaan paikalta, jos esim. kuva ei olekkaan vastannut todellisuutta. Tätä on tapahtunut yllättävän usein.
Kyllä baaristakin pääsee. En tietenkään tarkoittanut, että suoraan "meille vai teille"
Nojoo, mut nykyään naisilla tuntuu olevan hirveet antipatiat alkoholia kohtaan. Helpommin ne lähtee kahville. Siitä voi sit toki yrittää siirtyä baariin, jos seura miellyttää (tätä ei ole tosin tapahtunut).Kyllä baaristakin pääsee. En tietenkään tarkoittanut, että suoraan "meille vai teille"
Hyvä pointti kyl sinänsä. En mäkään absolutistia jaksais, tai ehkä jaksaisin, jos se ei valittais mun viskiharrastuksesta ja ajoittaisista pikkutumuista. Vaikee sanoa, rajaisko toi liikaa.Ei mulle absolutisti sopisikaan, vaikken edes ryyppää kovaan humalaan. Arkikahvit on sikäli umpikuja, että niiden on tosi vaikea johtaa mihinkään ja sitten seuraava kandidaatti ehtii jo ennen kuin on toiset treffit edes harkinnassa. Tai pitää aina pistää tapailut muiden kanssa katkolle odottamaan ja lopputuloksen haku ei oikein etene.
Yksi nainen totesi kysymykseeni kahvia, teetä vai mitä vai haluatko lasillisen viiniä: "omapa on maksasi" ja se oli siinä. Kohteliaasti puoli tuntia ja moi
Tuo on yksi toimintamalli, jos seksi on se, miksi Tinderissä pyörit.
Ei ne varmaan johdakkaan mihinkään jos on valmiiksi sitä mieltä.Ei mulle absolutisti sopisikaan, vaikken edes ryyppää kovaan humalaan. Arkikahvit on sikäli umpikuja, että niiden on tosi vaikea johtaa mihinkään ja sitten seuraava kandidaatti ehtii jo ennen kuin on toiset treffit edes harkinnassa. Tai pitää aina pistää tapailut muiden kanssa katkolle odottamaan ja lopputuloksen haku ei oikein etene.
Yksi nainen totesi kysymykseeni kahvia, teetä vai mitä vai haluatko lasillisen viiniä: "omapa on maksasi" ja se oli siinä. Kohteliaasti puoli tuntia ja moi
Juurikin tämä. Eli siinä mielessä hieman liikaa naisnäkemystä tavallaan toi tuohon testiin oletuksella että "moi riittää". Erilaisella aloituksella olisi melko varmuudella saanut enemmän vastauksia avauksiinsa mätsin jälkeen. Mutta selvisi ainakin hälle ettei ne pelkät mätsit oikeasti tarkoita vielä juuri yhtään mitään - asia joka varmasti lähes joka äijällä oli jo tiedossa.
Tarkoitin sitä että arkikahvit ovat mielestäsi umpikuja. Kyllä se selviää kahvillakin kiinnostaako vai ei.
Kyllä mä lähtisin ihmettelemään molempien joukkueiden toimia.
Mutta totuuden nimissä yllättävän iso osa äijistä tykkää jostain mätisäkeistä - etenkin jos vilahtaa edes piirun verran siitä metrisestä rintavaosta. Epätoivon on oltava valtaisa.
Jos naisia noin ylipäätään kiinnostaa vähemmän koko asia? Miksi vaivautua jonkun ruman idiootin takia jos on mielellään muutenkin kokonaan ilman? Voi olla helposti paljon valikoivampi jos vaan oikeasti ei kiinnosta ollenkaan. Helpompi etsiä täydellistä silloin.Kyllä mä lähtisin ihmettelemään molempien joukkueiden toimia.
Asiaa ! 4:n F:n taktiikka on parhautta (Find her, feel her, fuck her, forget her ).
jos ei kahdessa-kolmessa päivässä ole mitään vastannut niin ruksaa yli vaan ja kohti seuraavaa pettymystä
Ei kannattane ainakaan ottaa mitään "yhden naisen mies" roolia kovin varhaisessa vaiheessa. Jatkat normaalisti muiden potentiaalisten kanssa keskustelua ja kyllä sen sitten huomaa, kenen kanssa jutut alkaa sujumaan molemminpuolisesti.
Itseasiassa nykyisen puolisoni kanssa viestiteltiin jotain ja sitten asia stoppasi kysymykseen, johon en saanut vastausta. Odottelin aikani ja viestittelin muiden kanssa samaan aikaan, mutta tosiaan viestiä ei tullut. No joku tylsä hetki vähän myöhemmin laitoin uutta viestiä, johon hän reagoi. Viestittely päätyikin sitten treffeihin ja myöhemmin parisuhteeseen. Kannattaa siis vähän haistella ilmaa, miltä aiempi viestittely kuulosti ja sen perusteella miettiä laittaako uutta viestiä vai ei. Se on varmaa, ettei kannata jäädä liikaa kaipailemaan vaan juuri pitää tilanne avoimena ja jutella muidenkin kanssa. Jos sisimmässä tuntuu, että haluaisi jatkaa niin kait sitä voi itsekkin laittaa uutta viestiä.
Kovasti tinderi tarjoaa kutsumahdollisuutta, onkohan käyttäjäkatoa havaittavissa... 
Just saying.
