- Estetty
- #1 101
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 117
Ennen tuommoista muita huomioon ottavaa toimintaa sanottiin hyviksi käytöstavoiksi, jotka vievät elämässä eteenpäin sellaisessa hyvässä mielessä. Jos ja siis kun Natomaita kohtaan ei ole koskaan hyökätty, niin mitä puolustautumista on esim. Gaddafin vaihtaminen pois Libyan johdosta, tai esim. yritys syrjäyttää Al Assad pois Syyrian johdosta? Kyllä noita kumpaakin sotaseikkailua tituleerataan ihan Nato operaatioiksi, ja omiksi operaatioikseen ne niitä itsekin nimittävät.
Kyllähän tuon on aivan puhtaasti sotilaallisen voiman käyttöä sellaisia tahoja kohtaan, jotka eivät ole maailmasta täysin samaa mieltä kuin he. Myös operaatioiden lopputulokset ovat olleet paikallisille kansoille todella ankeita, mutta ne luonnonvarat ovat tietenkin aina siirtyneet aivan täysin länsimaisten toimijoiden haltuun. Ihan tuosta noin vain. Ennen vanhaan tuollaista toimintaa kyllä sanottiin aseiden avulla rosvoamiseksi, mutta kaipa tuollekin toiminnalle on nykyisin näitä Orwellilaisia uuskielen sanoja keksitty.
Jopa pohjoismaisten Natomaiden hävittäjäkoneita on ollut kurmuuttamassa noita onnettomia Libyalaisia. Varsinaisesta rauhantahtoisesta puolustus -liitosta on siis mitä ilmeisimminkin kyse, eikö? (/s) - Ennen jossain Libyassakin oli yhteiskunnassa edes jokin järjestys, mutta kun Gaddafi halusi sitä, että afrikkalaiset itse voisivat hyötyä omista luonnonrikkauksistaan, niin yllättäen hän sen jälkeen syyllistyikin "rikoksiin ihmisyyttä vastaan", kun hän yritti pitää niitä paikallisia Boko Haram heppuja vähän jämerämmässä kurissa. Nuo heppulithan esim. puukottavat vastaantulijoita kasvoihin, ja syyksi riittää pelkkä epäilys siitä, ettei se onneton vastaantulija kunnioita muinaista vastustajilleen omaa kustaan juottanutta rosvopäällikköä täysin ihanteellisena ja täysin erehtymättömänä oikean totuuden ehdottomana suurvisiirinä. Onhan se mahdollista, että noiden puukottajien kanssa toimittaessa on vähän pikku pakko tehdä pieniä rikoksia vastaavasti heidän ihmisyyttään vastaan. Eikö?
Se todellinen syy syrjäyttämiseen oli kuitenkin se, kun Gaddafi pyrki siihen, että Afrikasta porattava öljy ja sen myynti olisivat afrikkalaisten omissa käsissä. Tuolla vallankumouksisella ajattelullaan hän muuttuikin länsimaiden ykkösviholliseksi. Nyt sitten tuloksena on täysin murtunut yhteiskunta, jossa avoimesti käydään orjakauppaa keskellä kaupunkia, ja jossa aivan kaikilla on paha olla. Syyria on sitten aivan oma lukunsa, josta on ihan erillinen keskustelusäie. Jotenkin tasaiseen tahtiin sielläkin käydään sotalaivalla siinä rannikolla aina uhittelemassa, ja rikkomassa vähän paikallista teollista infrastruktuuria. Joku valkokypärä kun on välillä twiitannut, että täällä on käytetty kaasua. Jokseenkin näin toimii (lue: riehuu) tämä ilmiselvästi hyvin rauhantahtoinen puolustusliitto maailmalla. Voiko kukaan oikeasti väittää tuota vastaan? Ja osa Teistä haluaa siis samaan jengiin noiden kanssa? Yhä edelleen: Minä en halua.
Teen valistuneen olettamuksen, että kyseisen Nato jengin jäsenenä sitä joutuisi ennen pitkää vain ikävästi vastakkain asetteluun myös oman naapurinsakin kanssa. Pidän mieluummin tuon rauhallisen ruosteisen aidan tuossa maiden välissä, aidan jota ei käytännössä tarvitse edes vartioida. Nämä Nato -kiimailijat haluavat siis rynkyn kanssa tuonne pimeään ja märkään metsään seisomaan, tai että joku muu (<- juuri TUO on se stalinistien oivallinen keksintö) ... seisoo heidän puolestaan ase tanassa ja sinne pimeyteen tuijottaen? Sitähän tuo liittyminen omaa naapuriaan kohtaan vihamieliseen sotilasliittoon oikeasti tarkoittaa. Yhteistä vartioitavaa rajaa olisi 1300 kilometriä.
Minusta tuo toive päästä ylivaltaa maailmassa tavoittelevan jengin jäseneksi vaikuttaa ehdottomasti hyvin harkitsemattomalta ajatukselta. Pahimmassa tapauksessa tuota Nato -jengiä johtava köyhtynyt ja rappeutunut entinen johtava suurvalta vetää kaikki liittolaisensa mukaan omaan surkeaan kurimukseensa.
T -.-
Kyllähän tuon on aivan puhtaasti sotilaallisen voiman käyttöä sellaisia tahoja kohtaan, jotka eivät ole maailmasta täysin samaa mieltä kuin he. Myös operaatioiden lopputulokset ovat olleet paikallisille kansoille todella ankeita, mutta ne luonnonvarat ovat tietenkin aina siirtyneet aivan täysin länsimaisten toimijoiden haltuun. Ihan tuosta noin vain. Ennen vanhaan tuollaista toimintaa kyllä sanottiin aseiden avulla rosvoamiseksi, mutta kaipa tuollekin toiminnalle on nykyisin näitä Orwellilaisia uuskielen sanoja keksitty.
Jopa pohjoismaisten Natomaiden hävittäjäkoneita on ollut kurmuuttamassa noita onnettomia Libyalaisia. Varsinaisesta rauhantahtoisesta puolustus -liitosta on siis mitä ilmeisimminkin kyse, eikö? (/s) - Ennen jossain Libyassakin oli yhteiskunnassa edes jokin järjestys, mutta kun Gaddafi halusi sitä, että afrikkalaiset itse voisivat hyötyä omista luonnonrikkauksistaan, niin yllättäen hän sen jälkeen syyllistyikin "rikoksiin ihmisyyttä vastaan", kun hän yritti pitää niitä paikallisia Boko Haram heppuja vähän jämerämmässä kurissa. Nuo heppulithan esim. puukottavat vastaantulijoita kasvoihin, ja syyksi riittää pelkkä epäilys siitä, ettei se onneton vastaantulija kunnioita muinaista vastustajilleen omaa kustaan juottanutta rosvopäällikköä täysin ihanteellisena ja täysin erehtymättömänä oikean totuuden ehdottomana suurvisiirinä. Onhan se mahdollista, että noiden puukottajien kanssa toimittaessa on vähän pikku pakko tehdä pieniä rikoksia vastaavasti heidän ihmisyyttään vastaan. Eikö?
Se todellinen syy syrjäyttämiseen oli kuitenkin se, kun Gaddafi pyrki siihen, että Afrikasta porattava öljy ja sen myynti olisivat afrikkalaisten omissa käsissä. Tuolla vallankumouksisella ajattelullaan hän muuttuikin länsimaiden ykkösviholliseksi. Nyt sitten tuloksena on täysin murtunut yhteiskunta, jossa avoimesti käydään orjakauppaa keskellä kaupunkia, ja jossa aivan kaikilla on paha olla. Syyria on sitten aivan oma lukunsa, josta on ihan erillinen keskustelusäie. Jotenkin tasaiseen tahtiin sielläkin käydään sotalaivalla siinä rannikolla aina uhittelemassa, ja rikkomassa vähän paikallista teollista infrastruktuuria. Joku valkokypärä kun on välillä twiitannut, että täällä on käytetty kaasua. Jokseenkin näin toimii (lue: riehuu) tämä ilmiselvästi hyvin rauhantahtoinen puolustusliitto maailmalla. Voiko kukaan oikeasti väittää tuota vastaan? Ja osa Teistä haluaa siis samaan jengiin noiden kanssa? Yhä edelleen: Minä en halua.
Teen valistuneen olettamuksen, että kyseisen Nato jengin jäsenenä sitä joutuisi ennen pitkää vain ikävästi vastakkain asetteluun myös oman naapurinsakin kanssa. Pidän mieluummin tuon rauhallisen ruosteisen aidan tuossa maiden välissä, aidan jota ei käytännössä tarvitse edes vartioida. Nämä Nato -kiimailijat haluavat siis rynkyn kanssa tuonne pimeään ja märkään metsään seisomaan, tai että joku muu (<- juuri TUO on se stalinistien oivallinen keksintö) ... seisoo heidän puolestaan ase tanassa ja sinne pimeyteen tuijottaen? Sitähän tuo liittyminen omaa naapuriaan kohtaan vihamieliseen sotilasliittoon oikeasti tarkoittaa. Yhteistä vartioitavaa rajaa olisi 1300 kilometriä.
Minusta tuo toive päästä ylivaltaa maailmassa tavoittelevan jengin jäseneksi vaikuttaa ehdottomasti hyvin harkitsemattomalta ajatukselta. Pahimmassa tapauksessa tuota Nato -jengiä johtava köyhtynyt ja rappeutunut entinen johtava suurvalta vetää kaikki liittolaisensa mukaan omaan surkeaan kurimukseensa.
T -.-
Viimeksi muokattu: