Näitä kertomuksia tullaan näkemään lisää ja seuraavan kymmenen vuoden aikana kauhukuva suomen uusista vaaranvuosista jotka salakavalasti elimme rauhassa lävitse täsmentyvät tutkijoiden toimesta.Iltalehden politiikan toimittajan Lauri Nurmen uusi kirja "Suomen salattu tie Natoon" on juuri julkaistu. Kirjassa on aika karuja kertomuksia niistä keskusteluista ja skennaarioista mitä valtiojohto on käynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Menee ehdottomasti lukulistalle ainakin minulla.
Kuten aiemmin vänkäsimme asiasta ja mikä herätti suurta vastustusta keskustelussa on mielipiteeni, että Suomen nato jäsenyys tapahtui vahingossa tiettyjen suotuisten seikkojen sattumanvaraisesti vallitessa. Nato jäsenyyden mahdollisuutta voi kuvata aikaikkunana joka realistisesti alkoi hieman ennen Neuvostoliiton hajoamista ja oli päättymässä vuonna 2022. Riskinä tämä aikakausi voidaan kuvata V, jossa alkupää on lähes suora pudotus ja loppupäässä aseellisen konfliktin riski on palannut uudelleen huomattavaksi.
Ei ole sattumaa, että Viro ja muut asian hermoilla olleet liittyivät NATOon välittömästi kun saivat siihen "luvan". Heillä oli poliitikkoina ja väestönä selkärankaan potkittu tieto siitä, että ei se kansa miksikään ole muuttunut vaikka kansan johtajaa vaihdetaankin. Tätä aikakautta voidaan kuvata jo kohonneen riskin aikana, sillä ihan läpihuutojuttu se ei ollut tuolloinkaan enää.
Tämä on hyvin looginen jatkumo Suomen kohdalla, sillä Neuvostoliiton hajottua perimme sen takaperoisen ja kangistuneen hallinnon joka ei kyennyt muuttumaan ulkopoliittisesti maailman muuttuessa. Meidän leikkuupuimurista laitettiin kokka kohti NATOa kyllä jossain vaiheessa, mutta sitä pestiä hoiti ainoastaan PV siitä eteenpäin huoltomiehen osassa ja kuski hyppäsi pois kyydistä. Pellon laidassa häämötti syvä joki. PV on ankarasti lain määräämä epäpoliittinen instituutio, sen kyky ohjata poliittista päätöksentekoa on mahdollista vain harvoin.
Näin maallikkona arvioitaessa Krimin miehitys oli jo aikaa, missä Venäjän sotavoimat olivat rakentuneet mahtaileviksi (uudelleen, niiden romahdettua -90). Ikävä kyllä tämä osuu yhteen maanpetturi Halosen syvälle uponneeseen mädännän vuosiin josta ei kyetty nousemaan riittävän nopeasti. Jäsenyyden hakeminen 2014, tai siis siihen orientoituminen kansaa valistamalla hiljalleen olisi saattanut kohdentaa Putinin fokuksen meihin. Asia oli jo siinä vaiheessa ajautunut arpakuutioiden heittelyksi.
On lähes selviö, että sattuman käydessä hieman toisin Putin olisi melko varmasti estänyt NATO hankkeemme sillä sen kyvykkyys ja valmius oli siihen jo todella korkealla 2022. Ko. linkattu artikkeli kertoo tästä vaarasta. He kuitenkin tuhosivat koko kykynsä niin nopeasti ja yllättäen, että livahdimme NATOon silloin kun sen ei enää periaateessa olisi pitänyt olla mahdollista Putinin valvovan silmän alla. Ruotsiin kohdistetaan nyt niitä hybriditoimia jotka unohtuivat meidän kohdalta kokonaan. Kuka laskisi näiden onnekkaiden sattumien kokonaismäärän yhteen?
Viimeksi muokattu: