Tämä kirjoitus perustuu IL:n eri lähteistä hankkimiin tietoihin.
Todennäköisin vaihtoehto on, että Turkin parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ensi kesänä.
Turkin presidentti- ja parlamenttivaalit on alustavasti sijoitettu kesäkuulle, mutta ne saatetaan järjestää jo toukokuussa.
Ratifiointi siirtynee vaalien yli, koska Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei halua näyttää heikolta kannattajiensa silmissä.
Erdoğanin hallinto on esittänyt sekä julkisuudessa että virkamiesten käymissä kolmikantaneuvotteluissa vaatimuksia siitä, että Suomi ja etenkin Ruotsi luovuttaisivat Turkin hallituksen terroristeiksi nimeämiä ihmisiä.
Erdoğan tietää, että nämä vaatimukset eivät mene Ruotsissa ja Suomessa läpi. Maiden tuomioistuimet eivät hyväksy luovutuksia ilman luotettavia todisteita. Oikeusvaltiossa poliittinen hallitus ei voi kajota tuomioistuinten riippumattomuuteen.
Tähän asti on jäänyt vähälle huomiolle se tosiasia, että Turkin opposition Madridin asiakirjaa kohtaan esittämä kritiikki on yhtenä esteenä solmun avaamiselle.
Kyse ei siis ole pelkästään amerikkalaisten F-16-hävittäjien saamisesta, vaikka niilläkin on painoarvoa, vaan tuiki tavallisesta politiikasta. Lisäksi Turkki tasapainoilee lännen ja Venäjän välissä muun muassa energiahuoltonsa takia.
Turkkilaista äänestäjää ei lämmitä tietoisuus siitä, että Erdoğan järjesti Suomen ja Ruotsin Natoon. Pikemminkin päinvastoin. Se saattaa ärsyttää turkkilaisäänestäjää, minkä oppositio käyttäisi ennen vaaleja hyväkseen.
Tämä logiikka johtaa siihen, että jäsenyydet ratifioidaan Turkissa todennäköisesti vasta vaalien jälkeen. Jatkokaudelle valittu Erdoğan tai hänen seuraajansa tarvitsee heti alkajaisiksi myönteistä kansainvälistä huomiota ja tukea Nato-liittolaisilta.
Suomen ja Ruotsin hyväksyminen Natoon olisi oiva hyväntahdonele vaaleissa valitulta presidentiltä ja uudelta parlamentilta.
Suomalaisten ja ruotsalaisten näkökulmasta on lohdullista, että Turkilla ei vaikuta olevan periaatteellista estettä Nato-jäsenyyksien hyväksymiselle. Kyse on ennemminkin poliittisesta ajoituksesta.
Nato järjestää seuraavan huippukokouksensa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiden mukaan se pidetään heinäkuun alussa. Tarkkaa ajankohtaa ei ole julkistettu.
Turkin vaalien ja Vilnan huippukokouksen väliin jää yli kuukauden tai vähintäänkin viikkojen ajanjakso, jolloin Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.
Jotta Turkki avaisi Naton oven Suomelle ja Ruotsille aiemmin, pitäisi Erdoğanin saada siitä itselleen jokin näyttävä palkinto.
Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä asiaa, jonka Erdoğan voisi nimetä saavuttamakseen voitoksi. Näin ollen hän panttaa jäsenyyksien ratifiointia.